kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mästi toisen hyväksi. Toisaalta luottamustehtävien hoitaminen vapaaehtoisvoimin on toiminnan jatkumisen<br />
edellytys erityisesti pienemmille järjestöille. Usein hallitustyötä tekevä saattaa olla mukana myös varsinaisessa<br />
vapaaehtoistoiminnassa, jolloin järjestön tehtävien hoitamista eli järjestötyötä ja <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a ei ole<br />
syytä erotella. Voidaan myös katsoa, että luottamustoimien hoitaminen auttaa välillisesti kolmatta osapuolta,<br />
sillä järjestöä ei olisi olemassa ilman vapaaehtoisia luottamustehtävissä. Haastateltavien mukaan kiinnostus<br />
järjestöjen hallitustyöskentelyyn näyttäisi vähentyneen. Erityisesti paikallisella järjestötasolla vastuu toiminnasta<br />
on haastattelujen mukaan usein vapaaehtoisilla.<br />
Erilaisten ryhmien vetämistä vapaaehtoisesti on myös pidetty haastatteluissa vapaaehtoistyönä. Erilainen<br />
vapaa-ajan harrastustoiminta saattaa sekoittua vapaaehtoistoiminnan käsitteeseen. Esimerkiksi lukupiiri<br />
voi kokoontua jäsenten vapaaehtoisuuden perusteella, mutta toimintaa ei katsota vapaaehtoistoiminnaksi.<br />
Tilanne saattaa olla toinen, kun lukupiiri kokoontuu esimerkiksi palvelukeskuksessa, kerhon vetäjä on ulkopuolinen<br />
vapaaehtoinen ja tarkoituksena on ohjelman järjestäminen kohderyhmälle.<br />
Vapaaehtoistoiminta jaoteltiin haastatteluissa myös toiminnalliseen <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an, hallitustyöskentelyyn<br />
ja auttavaan <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an. Toiminnallisella vapaaehtoistoiminnalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi<br />
tapahtumien järjestämiseen liittyvää <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a. Hallitustyöskentelyn lisäksi vapaaehtoinen<br />
voi hoitaa järjestössä myös muita luottamustoimia. Järjestön hallinnollisia tehtäviä voi hoitaa sekä<br />
vapaaehtoinen että palkattu työntekijä riippuen järjestön käytettävissä olevista resursseista. Auttava <strong>vapaaehtoistoiminta</strong><br />
kohdistuu toisen ihmisen auttamiseen. Näistä erityisesti auttava <strong>vapaaehtoistoiminta</strong> saattaa<br />
rinnastua palkkatyöhön.<br />
Vapaaehtoisuuteen sisältyy mahdollisuus vapaaehtoisen halukkuuden mukaan osallistua toimintaan vain<br />
satunnaisesti tai sitoutua pidemmäksi aikaa. Vapaaehtoistoimintaan ei määritelmän mukaisesti tarvitse<br />
sitoutua, mikä saattaa olla ristiriidassa sen kanssa, että vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan jatkuvuus on yleensä<br />
riippuvainen sitoutuneiden aktiivitoimijoiden panoksesta. Vapaaehtoisen sitoumukset osallistua tiettyyn<br />
aikaan ja tiettyyn toimintaan on kuitenkin yleensä pidettävä ja monet järjestöt edellyttävät esteestä ilmoittamista<br />
ja mahdollisesti sijaisen järjestämistä. Samoin todellista vapaaehtoisuutta vastaan puhuu myös se, että<br />
yleensä vapaaehtoistoiminnan luonteen ja onnistumisen vuoksi toivotaan pitempiaikaisempaa sitoutumista.<br />
Vapaaehtoistoiminnan ympäristöä selventää seuraava taulukko (Taulukko 1). Vapaaehtoistoiminta voi sisältää<br />
esimerkiksi vertaistukea eli kokemukseen perustuvaa tukea, arjen apua ja ystävätoimintaa sekä järjestön<br />
luottamustoimia. Vapaaehtoistoiminta on Suomessa hyvin monimuotoista eikä taulukkoon ole sisällytetty<br />
läheskään kaikkia vapaaehtoistoiminnan muotoja. Vapaaehtoistoiminnan ytimessä on auttaminen, tapahtui<br />
se sitten välittömästi ja konkreettisena apuna tai välillisesti hyvän mielen ja seuran tuomisena. Vapaaehtoistoimintaa<br />
voi tapahtua niin kolmannella sektorilla, yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla.<br />
Taulukon käsitteissä voi esiintyä päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi talkootyö ja naapuriapu eivät välttämättä sisälly<br />
vapaaehtoistoiminnan käsitteeseen, mutta joissakin yhteyksissä niitä pidetään organisoimattomana <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>na.<br />
Talkootyö voi olla ns. perinteistä talkootyötä tai sitä voidaan tehdä yhdistyksen lukuun.<br />
Yhdistyksen lukuun tehtävää talkootyötä voidaan tehdä suoraan yhdistyksen hyväksi tai siihen voi liittyä<br />
ulkopuolisia toimeksiantajia. Harrastustoiminta ei myöskään yleensä ole <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a. Se voidaan<br />
kuitenkin katsoa vapaaehtoistoiminnaksi, jos harrastus tukee toisen arkea ja jaksamista tai muulla tavoin<br />
kohdistuu kolmannen osapuolen hyväksi, esimerkiksi kerhon vetäminen vapaaehtoisesti palvelutalossa.<br />
Vapaaehtoistoiminnaksi ei katsota palkkatyötä, verotettavaa vastikkeellista työtä, aikapankkien piirissä<br />
tapahtuvaa vastikkeellista toimintaa eikä ammattityötä vaativia tehtäviä esimerkiksi hoiva-alalla. Toisaalta<br />
vapaaehtoisen tekemät tehtävät saattavat välillä muistuttaa palkatulle henkilökunnalle kuuluvia tehtäviä.<br />
Työsuhde ja elinkeinotoiminta ovat jo kaukana vapaaehtoistoiminnan käsitteestä. Palkkatyötä voi tehdä<br />
myös yleishyödyllisessä yhteisössä, esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinaattorina tai toiminnanjohtajana.<br />
Tällöin veronalainen palkkatyö liittyy yleishyödylliseen toimintaan, eikä elinkeinotoimintaan. Työstä saatu<br />
vastike voi tulla verotettavaksi, vaikka työsuhdetta ei olisi olemassa.<br />
KKV • Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä<br />
15
Change language