kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 Eurooppalaiset käytännöt<br />
Vapaaehtoistoiminnan edellytykset vaihtelevat suuresti Euroopan unionin (EU) valtioiden välillä. Esimerkiksi<br />
Irlannissa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa vapaaehtoistoiminnalla on pitkäaikaisten perinteiden<br />
takia kehittyneet vapaaehtoistoiminnan muodot. Valtion ja yhteisön historia, politiikka ja kulttuuri vaikuttavat<br />
vapaaehtoistoiminnan edellytyksiin merkittävästi. 58 Kansainvälisissä vertailuissa tulee ottaa huomioon<br />
valtioiden erilaiset lähtökohdat ja esimerkiksi uskonnolliset taustat.<br />
Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu aktiivisten <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an osallistujien joukkoon. Kuten<br />
Suomessa, muissakin EU-valtioissa urheilu ja liikunta on suurin vapaaehtoistoiminnan alue. EU:ssa <strong>vapaaehtoistoiminta</strong><br />
tapahtuu valtaosin kolmannella sektorilla vapaaehtoisjärjestöissä. Toisaalta tilastoista voidaan<br />
nähdä, että <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a tapahtuu myös muilla sektoreilla. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a<br />
esiintyy laajemmin kolmella eri sektorilla: 65 % vapaaehtoisista toimii kolmannella tai vapaaehtoissektorilla,<br />
23 % julkisella sektorilla ja 11 % yksityisellä sektorilla. Tanskassa taas 86 % vapaaehtoisista<br />
toimii kolmannella tai vapaaehtoissektorilla, 16 % julkisella sektorilla ja 5 % yksityisellä sektorilla.<br />
EU:n raportissa keskeisiksi vapaaehtoistoiminnan haasteiksi katsottiin vapaaehtoisten sitouttaminen, vapaaehtoistoiminnan<br />
ammattimaistuminen, lainsäädännöllinen kehys, seurannan ja tiedon puute, rahoituksen<br />
jatkuvuus, vapaaehtoisuuden välineellistäminen, tunnustuksen puuttuminen, asenteet ja ennakkoluulot sekä<br />
selkeän strategian puuttuminen ja rikkonainen poliittinen näkemys.<br />
Joissakin EU:n valtioissa vapaaehtoistoiminnasta on olemassa sitä suoraan koskevaa lainsäädäntöä. Näitä<br />
maita ovat Belgia, Kypros, Tšekki, Unkari, Italia, Latvia, Luxembourg, Malta, Puola, Portugali, Romania ja<br />
Espanja. Samoin vapaaehtoistoiminnan käsite on joissakin jäsenvaltioissa määritelty lain tasolla. Lisäksi useissa<br />
EU-maissa <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a säädellään epäsuorasti muissa yleislaeissa. Esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa,<br />
Saksassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa vapaaehtoiseen soveltuu osittain sama lainsäädäntö kuin työntekijöihin.<br />
EU:n raportin mukaan olemassa olevan lainsäädännön positiivisista vaikutuksista <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an<br />
ei kuitenkaan ole näyttöä. Samalla tulee huomioida, että institutionaalinen ympäristö vaihtelee merkittävästi<br />
eri maissa, joten lainsäädännön vaikutuksia ei pystytä suoraan arvioimaan ja vertailemaan.<br />
Joissakin maissa vapaaehtoistoiminnan sääntelemättä jättäminen on ollut tietoinen valinta, sillä maassa on<br />
haluttu korostaa toiminnan itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja vapautta. Lisäksi eri maissa lainsäädännön<br />
takana on erilaisia tavoitteita ja poliittisia lähtökohtia. Erityislainsäädännön tavoitteena voi olla käsitteiden<br />
määrittely, valtion ja kolmannen sektorin välisten roolien selkeyttäminen tai vapaaehtoisjärjestön toiminnan<br />
sääntely. Lainsäädännössä voi olla myös määräyksiä eläkkeistä, avustuksista, kulujen korvauksesta sekä vakuutuksista<br />
ja vastuusta. Esimerkiksi Romaniassa vapaaehtoisen ja organisoivan tahon välille vaadittu sopimus<br />
nähtiin vapaaehtoistoiminnan esteenä ja velvoite tehdä sopimus poistettiin lainsäädännöstä. Sopimuksessa<br />
voidaan määritellä myös vapaaehtoisen oikeuksia ja velvollisuuksia.<br />
Yksittäiseen vapaaehtoiseen kohdistuvaa lainsäädäntöä on harvemmassa EU:n maassa. Joissakin maissa kansallinen<br />
lainsäädäntö, kuten työlainsäädäntö soveltuu myös vapaaehtoisiin. Vapaaehtoista koskeva lainsäädäntö<br />
voi pyrkiä selkeyttämään työsuhteessa olevan ja vapaaehtoisen rooleja tai antamaan oikeuksia ja velvollisuuksia<br />
vapaaehtoiselle. Lainsäädännöt eroavat muun muassa sen suhteen, kuinka vapaasti työtön saa<br />
osallistua <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an. Useimmiten <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an saa osallistua vapaasti sen vaikuttamatta<br />
mahdollisiin työttömyystukiin tai sosiaaliturvaan, kunhan vapaaehtoistyö ei vaikuta työnhakuun tai<br />
työn vastaanottamiseen. Kuitenkin joissakin maissa on voimassa erityisesti vapaaehtoistyön luonteeseen tai<br />
tuntimäärään liittyviä rajoituksia työttömän vapaaehtoistoiminnalle. Esimerkiksi Alankomaissa <strong>vapaaehtoistoiminta</strong><br />
ei saa estää työnhakua eli vapaaehtoistoiminnan tulisi käytännössä tapahtua vain työajan ulkopuolella<br />
iltaisin ja viikonloppuisin.<br />
58 Luvussa käytetty lähteenä EU:n raporttia vapaaehtoistoiminnasta EU:n valtioissa (Volunteering in the European Union, 2010).<br />
Ks. myös VETY-hankkeen julkaisu Vapaaehtoisia koskevat lait ja käytännöt Euroopan maissa, saatavilla osoitteessa:<br />
http://www.kierratyskeskus.fi/files/7636/Vapaaehtoislait_Euroopassa_VETY.pdf. Viitattu 14.11.<strong>2014</strong>.<br />
KKV • Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä<br />
23
Change language