kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Markkinoiden puutteellinen kilpailuneutraliteetti eli epätasaiset kilpailumahdollisuudet voivat johtaa markkinoiden<br />
keskittymiseen ja markkinavoiman kasautumiseen julkisten tilaajien tai kansalaisten vahingoksi.<br />
Tasavertaisten toimintaedellytysten puuttuessa yhtäältä toimijoiden mahdollisuudet ylläpitää kilpailua heikkenevät<br />
ja toisaalta kannusteet kehittää tai tehostaa toimintaa vähenevät. 62 Kilpailuneutraliteetin vääristymät<br />
voivat johtaa myös tehokkaampien toimijoiden alalta poistumiseen, sillä epätasaiset kannustimet voivat<br />
antaa kilpailuedun toimijalle, joka ei omalla tehokkaalla toiminnallaan ansaitse paikkaa markkinoilla.<br />
Kilpailuneutraliteettiongelmia voi esiintyä sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin välillä. Kysymyksessä<br />
voidaan erottaa kolme eri toimijaryhmää: julkinen, yksityinen voittoa tavoitteleva ja yksityinen<br />
voittoa tavoittelematon. Kilpailuneutraliteettiin voidaan joutua kiinnittämään huomiota myös saman<br />
ryhmän sisällä toimijoiden välillä. Kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten kilpailuneutraliteettiongelmat<br />
saattavat aktualisoitua esimerkiksi RAY:n avustusten takia.<br />
Markkinoiden muutoksilla ja kilpailu- ja hankintalainsäädännöllä on ollut vaikutusta myös järjestöjen toimintaan.<br />
Toimijoiden välisen kilpailuneutraliteetin arviointi saattaa ulottua myös järjestötoimijoihin, jos<br />
järjestö toimii samoilla markkinoilla yritysten ja mahdollisesti julkisen sektorin kanssa. Mikäli järjestön<br />
toiminta on elinkeinotoimintaa, siihen soveltuvat samat säännöt kuin yrityksiin, mukaan lukien kilpailunrajoituksia<br />
koskevat kiellot. Säädösympäristön tulisi kannustaa aitoon kilpailuun taloudellista toimintaa markkinoilla<br />
harjoittavien järjestöjen ja yritysten välillä. Toisaalta toimijoiden tulee myös voida menestyä todellisella<br />
lisäarvolla, joka aidosti parantaa toisen sopimusosapuolen hyötyä.<br />
Kilpailuneutraliteettikysymykset koskevat yleensä taloudellista toimintaa harjoittavien toimijoiden välisiä<br />
kysymyksiä. Vapaaehtoistoiminnan organisointi tai vapaaehtoisen tekemät tehtävät eivät yleensä ole taloudellista<br />
toimintaa. Kolmas sektori on erittäin heterogeeninen, joten kilpailuneutraliteettikysymykset eivät<br />
koske lainkaan osaa järjestötoimijoista. Kansalaisjärjestön toiminta voi olla puhtaasti aatteellista eli esimerkiksi<br />
edunvalvontaa, kansalaisvaikuttamista tai vapaaehtoistoiminnan organisoimista. Kilpailuneutraliteettikysymykset<br />
aktualisoituvat vasta, kun markkinoilla on kilpailua ja yleensäkin tuottajia 63 . Osa järjestöistä<br />
harjoittaa ei-markkinaehtoista toimintaa, jolloin järjestön palvelut eivät ole markkinoilla vaihdettavissa.<br />
Tällaisia palveluita on muun muassa hyvinvoinnin tuottaminen jäsenten keskinäisen yhdessäolon ja vuorovaikutuksen<br />
kautta, eturyhmätoiminta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon sekä<br />
toiminta, jossa ehdoitta ja vastikkeetta autetaan periaatteessa kaikkia tietyllä tavalla vaikeuksiin tai kärsimyksiin<br />
joutuneita. 64<br />
Seuraava todellinen esimerkki Kilpailuviraston (nykyisin KKV) tapauskäytännöstä kuvaa tilannetta, jossa<br />
vapaaehtoistoiminnalla saattaa olla markkinavaikutuksia. Esimerkissä säätiö tarjoaa pieneläinten tilapäistä<br />
hoitoa vastikkeellisesti kunnalle tarjouskilpailussa. Samoja palveluja tarjoaa myös yritys. Säätiön palvelun<br />
tuottamiseen osallistuu vapaaehtoisia vastikkeetta, jolloin se kykenee tarjoamaan vapaaehtoisten ansiosta<br />
kunnalle palvelujaan edullisemmin kuin yritys, joka maksaa henkilökunnalleen palkkaa. Esimerkissä markkinavaikutukset<br />
jäävät kuitenkin vähäisiksi ja rajautuvat vain tietylle alueelle. Tapauksessa tarjouskilpailua<br />
myös muutettiin avoimempaan ja tasapuolisempaan suuntaan ilmoittamalla valintakriteerien painoarvot jo<br />
etukäteen. 65<br />
Kilpailuviraston tapauskäytännössä ja julkisuudessa on tullut esille myös muita tilanteita, joissa vapaaehtoistoiminnalla<br />
on katsottu olevan vaikutuksia yritystoimintaan ainakin paikallisesti. Kilpailuvirastoon tulleessa<br />
yhteydenotossa on kerrottu esimerkiksi vapaaehtoisten hoitaman ruokatarjoilun vaikutuksista alan kilpailuun.<br />
66 Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa nostettiin esille, että vapaaehtoisten palkatta tekemän<br />
62 Virtanen 2011.<br />
63 Pihlaja 2010.<br />
64 Virtanen 2011.<br />
65 Kilpailuviraston päätös dnro 650/61/03, 9.10.2003. Ks. samantapaisesta asiasta myös Kilpailuviraston päätös dnro 810/68/04,<br />
29.9.2004.<br />
66 Esimerkkinä Kilpailuviraston tapauskäytännöstä voidaan tässä yhteydessä tuoda esiin myös opiskelijatöiden markkinavaikutuk-<br />
26 KKV • Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä
Change language