kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
kkv-selvityksia-4-2014-vapaaehtoistoiminta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tekevien että sitä vastaanottavien tarpeiden perusteella. Järjestöjen <strong>vapaaehtoistoiminta</strong> on merkittävää, sillä<br />
monet nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut ovat alun perin järjestöjen kehittämiä, esimerkiksi neuvola<br />
ja kotipalvelut 68 .<br />
Kilpailuneutraliteetin turvaaminen liittyy myös Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan. Rahaautomaattiyhdistys<br />
on avustusten myöntämisessä pyrkinyt ottamaan huomioon tasavertaisten toimintaedellytysten<br />
säilymisen eikä avustuksia enää myönnetä kilpailluille aloille. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan<br />
kilpailuvaikutuksia käsitellään tarkemmin luvussa 5.<br />
Lopuksi voidaan todeta, että vapaaehtoistoiminnalla on havaittu olevan satunnaisesti vähäisiä markkinavaikutuksia,<br />
mutta vapaaehtoistoiminnan aiheuttamia kilpailun vääristymiä voidaan kuitenkin pitää siinä<br />
määrin vähämerkityksellisinä, että niitä ei voida pitää kilpailuneutraliteetin näkökulmasta esteenä vapaaehtoistoiminnalle.<br />
Markkinavaikutukset näyttävät rajautuvan yleensä pienelle alueelle ja olevan vaikutuksiltaan<br />
vähäisiä. Vapaaehtoistoimintaa ja markkinaehtoista liiketoimintaa ei siis tule asettaa vastakkain, vaan<br />
ne molemmat kuuluvat markkinatalouteen ja toimiville markkinoille. Hyvinvointiyhteiskunnan poliittisessa<br />
päätöksenteossa kilpailuneutraliteetti ei ole ainut näkökulma 69 .<br />
4.3 Hankintalainsäädäntö<br />
Kansallinen hankintalainsäädäntö eli laki julkisista hankinnoista (hankintalaki, 348/2007) ja laki vesi- ja<br />
energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki,<br />
349/2007) perustuu pääosin EU:n hankintadirektiiveihin ja oikeuskäytäntöön. Valtion, kuntien<br />
viranomaisten ja muiden hankintalainsäädännössä määriteltyjen hankintayksiköiden tehdessä hankintoja<br />
lainsäädännön lähtökohtana on yleinen kilpailutusvelvollisuus. Hankintalain tavoitteena on lain 1 luvun<br />
1 §:n mukaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata<br />
yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia<br />
julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Julkisista hankinnoista voi valittaa hankintalain perusteella<br />
markkinaoikeuteen, ja sen päätöksistä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos lain soveltamisessa<br />
on tapahtunut virhe, hankintayksikkö voi ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu).<br />
EU:n julkisten hankintojen direktiivejä uudistettiin muun muassa julkisten hankintojen menettelyä yksinkertaistamalla<br />
ja korostamalla sosiaalisten ja ympäristötekijöiden huomioonottamista hankinnoissa. Työ- ja<br />
elinkeinoministeriö asetti vuoden 2013 marraskuussa kaksi työryhmää valmistelemaan julkisia hankintoja<br />
koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Kokonaisuudistuksessa otetaan huomioon EU:n direktiivien<br />
muutokset, ja uudistuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2016 keväällä. 70<br />
Hankintalainsäädäntö koskee myös järjestöjä siinä tapauksessa, että ne tarjoavat kunnille palveluita, jotka<br />
lainsäädännön mukaan tulee kilpailuttaa. Järjestökin voi siten olla lain tarkoittama palvelun tarjoaja. Järjestöillä<br />
ei ole lainsäädännön perusteella tai muutoin erityisasemaa kilpailutuksissa. Kilpailutuksiin osallistuessaan<br />
järjestöt toimivat samoilla markkinoilla yritysten kanssa. Haastatteluissa todettiin, että hankintalainsäädännön<br />
mukaiset menettelyt tuovat järjestöille suuren työmäärän tarjouspyyntöjen määrämuotojen<br />
ja laatustandardien takia. Järjestöjen tulee noudattaa hankintalainsäädäntöä myös omissa hankinnoissaan,<br />
jos ne saavat hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Haastatteluissa tuotiin<br />
esille, että hallinnollinen taakka saattaa muodostua erityisen suureksi vapaaehtoistoiminnalle ja pienellä budjetilla<br />
organisoidulle järjestötoiminnalle.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa todetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa palvelun<br />
hinta, yritysten olemassa oleva osaaminen, toimitusvarmuus, taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä<br />
68 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2011.<br />
69 Virtanen 2011, s. 29.<br />
70 Hankintalain kokonaisuudistus käynnistyy, TEM:n tiedote 19.11.2013.<br />
28 KKV • Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä
Change language