Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto
Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto
Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> järvialueen vahvuuksia puuteollisuus, eritoten hirsirakentaminen,<br />
metalliteollisuus ja erityisesti alumiiniosaaminen sekä matkailuala. Järvialueen KOKOasiakirjassa<br />
(2009) strategisiksi painopisteiksi on valittu kaikki neljä edellä mainittua<br />
kärkialaa, joiden kehittämisessä halutaan painottaa osaamista ja uusia liiketoimintamalleja.<br />
Asumisessa painottuvat ennakointi, asukaslähtöiset innovaatiot sekä toimialarajojen<br />
ylittäminen kokonaisratkaisujen tuottamiseksi. Metalliteollisuutta halutaan vahvistaa yhtä<br />
lailla osaamiskeskittymiä ja liiketoiminnan palveluja vahvistamalla, ennakoinnilla ja<br />
toimialojen yhteistyöllä. Varhaisemmassa kehitysvaiheessa olevalla bioenergia-alalla<br />
korostuvat tutkimus- ja kehittämistoiminta ja koulutus, joihin tarvitaan osaamista myös<br />
muilta alueilta ja muista maista. Matkailualalla suurin tarve on kärkien kehittämisessä,<br />
verkostoitumisessa ja tuotteistamisessa. Koko alue tarvitsee lisää yhteisiä foorumeita ja<br />
strategista yhteistyötä, jotta kehitystä pystytään ennakoimaan, suuntaamaan ja<br />
toteuttamaan entistä paremmin.<br />
Kauhajoen seudun/Suupohjan vahvuudet ovat logistisissa järjestelmissä, ja seudulla<br />
sijaitseva keskittymä on Suomen merkittävin alalla. Klusteri on keskittynyt teollisuuden<br />
automaatiojärjestelmiin ja materiaalinkäsittelyyn. Myös kalusteklusteri on alueella vahva.<br />
Elintarvikealalla Suupohjan erityisala on kasviperäisiä ainesosia valmistava teollisuus, jolla<br />
on globaaleja kasvumahdollisuuksia. Potentiaalisia aloja ovat digitaalisuus ja<br />
energiaomavaraisuus. Seudun KOKO-ohjelman (2009) tavoitteena on ensinnäkin<br />
kärkiklustereiden (logistiikka, bio-elintarvikeala, Living business) kilpailukyvyn<br />
vahvistaminen tukemalla vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittymistä, uusien<br />
liiketoimintamallien syntymistä, osaamisen tason nousua ja globaalia verkottumista. Toinen<br />
tavoite on edistää yrityksiä ja koulutusta palvelevien uusien digitaalitalouden avausten ja<br />
toimintamallien löytymistä ja kehittymistä. Kolmanneksi tavoitteena on uudistaa seudun<br />
palvelukonsepteja joustaviksi, innovatiivisiksi sekä yritys- ja asiakaslähtöisiksi<br />
kokonaisuuksiksi.<br />
4.6. Yhteistyö muiden <strong>Pohjanmaan</strong> maakuntien kanssa<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> strategiat eivät yleisesti painota yhteistyötä tiettyjen alueiden kanssa,<br />
vaan osaamista ja yhteistyötä haetaan sieltä, mistä sitä parhaiten on kullakin osa-alueella<br />
saatavissa. Ylimaakunnallisia verkostoja kaivataan mm. yritysten välille kansainvälisyyden<br />
ja markkinoiden laajentamiseksi, tiettyjen toimialojen, kuten bioenergian kehittämiseksi että<br />
laajemmin innovaatiotoimijoiden kesken. Ilmeisiä yhtymäkohtia muihin <strong>Pohjanmaan</strong><br />
maakuntiin tarjoavat ennen kaikkea edellä mainittu bioenergia sekä energia- ja ympäristöala<br />
kokonaisuudessaan, mutta myös eteläpohjalaiset kärkialat elintarvike-, teknologia- ja<br />
puutuoteteollisuus. Esimerkiksi älykkäät koneet -klusterilla on sovellusaloja laiva-, paperija<br />
energiateollisuuden koneissa. Yhteistyön tarvetta on erityisalojen ohella yleisessä<br />
tutkimus- ja kehittämisrakenteessa. Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> maakunnassa, kuten muissakin<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> maakunnissa opetus- ja tutkimusresurssit ovat rajalliset, mihin ns. Neilimon<br />
raportti esittää yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksessa ja kehittämisessä nimenomaisesti<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> korkeakoulujen kanssa.<br />
27
Change language