Uudet insuliinivalmisteet ja insuliinin ottomuodot - Terveyskirjasto

kuin monipistoshoidossa, murrosikäisillä noin
55–60 % ja nuoremmilla 45–55 % vuorokausiannoksesta.
Perusinsuliinin annosta säädetään
helpoiten jakamalla aluksi vuorokauden perusinsuliiniannos
tasaisesti 24 tunnille. Tätä perusannosta
muokataan erityisesti yön ajaksi: puberteetti-ikäiset
tarvitsevat tavallisesti selvästi
enemmän insuliinia aamuyön tunteina (noin klo
3–8), kun taas insuliinin tarve alkuyön tunteina
(noin klo 24–3) on kaikenikäisillä yleensä pienempi
kuin muina vuorokaudenaikoina. Verenglukoosin
seurannan perusteella voidaan perusinsuliinin
annokset ohjelmoida yksilöllisesti kaikiksi
vuorokaudenajoiksi. Omilla potilaillamme
annokset jaetaan vuorokauden aikana tavallisesti
3–7 jaksoon. Säännöllisin väliajoin toteutettu
kolme vuorokautta jatkuva veren glukoosipitoisuuden
seuranta on erinomainen apuväline
insuliiniannosten säätöön.
Lopuksi
Tähänastiset kokemukset ja tutkimustulokset
viittaavat siihen, että insuliinipumppuhoito on
monipistoshoitoa parempi tie ihanteelliseen hoitotasapainoon.
Pumppuhoito on kuitenkin selvästi
pistoshoitoa kalliimpaa suurempien laiteja
ylläpitokustannusten takia. On mielenkiintoista
nähdä, horjuttavatko uudet pitkävaikutteiset
insuliinianalogit, kuten glargiini-insuliini,
pumppuhoidon suosion kasvua, sillä ne tuovat
pumppuhoidon tavoin parannuksia eräisiin pistoshoidon
keskeisiin ongelmakohtiin (perusinsuliinivaikutuksen
tasaisuus, hypoglykemiariski).
Satunnaistetut tutkimukset, joissa pumppuhoitoa
verrataan nykyaikaiseen monipistoshoitoon
pika- ja pitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla,
antavat toivottavasti lähitulevaisuudessa
apua oikean hoitomuodon valintaan.
Kirjallisuutta
Binder C. A theoretical model for the absorption of soluble insulin.
Kirjassa: Brunetti P, Alberti KGMM, Albisser AM, Hepp KD,
Menedetti MM, toim. Artificial systems for insulin delivery. New
York: Raven Press, 1993, s. 53–7.
Bliss M. The Discovery of Insulin. Toronto: The Canadian Publishers,
1982.
Boland EA, Grey M, Oesterle A, Fredrickson L, Tamborlane WV. Continuous
subcutaneous insulin infusion. A new way to lower risk of severe
hypoglycemia, improve metabolic control, and enhance coping in
adolescents with type 1 diabetes. Diabetes Care 1999;22:1779–84.
Chase HP, Lockspeiser R, Peery B, MacKenzie T, Anderson J, Garg SK.
The impact of the diabetes control and complications trial and
humalog insulin on glycohemoglobin levels and severe hypoglycemia
in type 1 diabetes. Diabetes Care 2001;24:430–4.
Danne T, Aman J, Schober E, ym. A comparison of postprandial and
preprandial administration of insulin aspart in children and adolescents
with type 1 diabetes. Diabetes Care 2003;26:2359–64.
The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect
of intensive treatment of diabetes on the development and
progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes
mellitus. N Engl J Med 1993;329:977–86.
DiMarchi R, Chance R, Long H, Shields J, Slieker L. Preparation of an
insulin with improved pharmacocinetics relative to human insulin
through consideration of structural homology with insulinlike
growth factor I. Horm Res 1994;41:93–6.
Hanås R. Insulin pump. Kirjassa: Hanås R. Insulin-dependent diabetes in
children, adolescents and adults. Uddevalla, Sweden: Piara HB,
1998, s.104–19.
Heineman L, Linkeschova R, Rave K, Homooesch B, Sedlak M, Heise T.
Time-action profile of the long-acting insulin analog insulin glarfgine
(HOE 901) incomparison with those of NPH insulin and placebo.
Diabetes Care 2000;23:644–9.
Home P, Lindholm A, Riis A. Insulin aspart vs. human insulin in the
management of long-term blood glucose control in type 1 diabetes
mellitus: a randomised controlled trial. Diabet Med
2000;17:762–70.
Implementation of treatment protocols in the Diabetes Control and
Complications Trial. Diabetes Care 1995;18:361–76.
Kaufman FR, Halvorson M, Miller D, Mackenzie M, Fisher LK, Pitukcheewanont
P. Insulin pump therapy in type 1 pediatric patients: now
and into the year 2000. Diabetes Metab Res Rev 1999;15:338–52.
Koivisto V. Insuliinianalogit ja uudet oraaliset diabeteslääkkeet. Duodecim
1999;115: 2197–202.
Litton J, Rice A, Friedman N, Oden J, Lee MM, Freemark M. Insulin
pump therapy in toddlers and preschool children with type 1
diabetes mellitus. J Pediatr 2002;141:490–5.
Maniatis AK, Klingensmith GJ, Slover RH, Mowry CJ, Chase HP. Continuous
subcutaneous insulin infusion therapy for children and
adolescents: an option for routine diabetes care. Pediatrics
2001;107:351–6.
Plank J, Wutte A, Brunner G, ym. A direct comparison of insulin aspart
and insulin lispro in patients with type 1 diabetes. Diabetes Care
2002;25.
Ratner RE, Hirsch IB, Neifing JL, Garg SK, Mecca TE, Wilson CA. Less
hypoglycemia with insulin glargine in intensive insulin therapy
for type 1 diabetes. Diabetes Care 2000;23:639–43.
Saha MT, Huupponen T, Komulainen J. Jatkuva ihonalainen insuliiniinfuusio
diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitona. Duodecim
1998;114:1410–5.
Tupola S, Komulainen J, Jääskeläinen J, Sipilä I. Post-prandial insulin
lispro vs. human insulin in prepubertal children with type 1 diabetes
mellitus. Diabet Med 2001;18:654–8.
Weintrob N, Benzaquen H, Galatzer A, ym. Comparison of continuous
subcutaneous insulin infusion and multiple daily injection regimens
in children with type 1 diabetes: a randomized open crossover
trial. Pediatrics 2003;112:559–64.
Weissberg-Benchell J, Antisdel-Lomaglio J, Seshadri R. Insulin pump therapy:
a meta-analysis. Diabetes Care 2003;26:1079–87.
ILKKA SIPILÄ, dosentti, apulaisylilääkäri
ilkka.sipila@hus.fi
TERO SAUKKONEN, LT, erikoislääkäri
tero.saukkonen@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaala
PL 281, 00029 HUS
1172