Lataa pdf-tiedosto

Gasetti
1 | 2012
Gasum-konsernin
sidosryhmälehti
LNG lisää joustoa
kaasumarkkinoilla
Ovako valmistaa
erikoisterästä
Suojaustuotteilla
lisää vakautta
Sikke Sumari
Haluan jakaa
hyvää oloa

PÄÄKIRJOITUS
Uusi ilme
Uusi ilme! Kevääksi uimarantakuntoon! Sulata kinkut vyötäröltä! Näinhän meitä
kaikkia, naisia varsinkin, kannustetaan kuntosalikortin hankintaan tai uuden
urheiluharrastuksen aloittamiseen kevättalvella. Tarjolla on myös kevätmuotia
ja jos jonkinlaista dieettiohjetta, joilla pääsee uuden elämän alkuun.
Vähän raflaavampi versio henkilökohtaisesta uudesta ilmeestä ovat erilaiset
tosi-tv ohjelmat, joissa leikataan, pistetään, kuoritaan ja hierotaan siihen
malliin, että kymmenen vuotta ja kaksikymmentä kiloa ovat muisto vain.
Yrityselämässä ilmeen uudistaminen lähtee yleensä toiminnan muutoksesta.
Yritys on uudistanut strategiansa, koska toimintaympäristö on muuttunut,
markkinat kasvaneet tai kutistuneet, asiakkaat vaihtuneet kotimaisista
kansainvälisiin tai päinvastoin.
Tätä polkua myös Gasum on kulkemassa. Olemme tiedostaneet muutoksen
toimintaympäristössä: tarvitaan lisää uusiutuvaa ja kotimaista energiaa.
Tarvitaan uusia tuotevaihtoehtoja, kuten nestemäinen maakaasu eli LNG,
josta kerromme tässä lehdessä. Tarvitaan joustavuutta ja palveluja, joista yhtenä
esimerkkinä Gasumin energiakaupan uudet palvelut. Kerromme myös
niistä tässä lehdessä.
Gasumin uusi ilme siis toivottavasti näkyy erityisesti siinä, miten toimimme
ja palvelemme. Kevään korvalla on luvassa myös muuta muutosta Gasumin
ilmeeseen, ja myös Gasetti-lehteen. Uudistamme lehteä muun muassa
lukijatutkimuksesta saamiemme palautteiden perusteella, kiitos kaikille tutkimukseen
osallistuneille. Pyrimme tietysti palvelemaan lukijoitamme entistäkin
monipuolisemmin ja asiantuntevammin, toivottavasti kiinnostavalla ja
ajatuksia herättävällä tavalla. Ja kenties saavuttamaan myös uusia lukijoita.
Tapaamisiin uudistetun Gasetin kesänumerossa!
Minna Ojala
viestintäpäällikkö
KUVA TOMI PARKKONEN
Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi
Päätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.fi, p. 020 447 8622
Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen,
Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski, Tommy Mattila, Olga Väisänen,
Anna Ailio ja Ari Seppänen
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.fi
Toimitus ja taitto: OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi
Kannen kuva: Benjamin Ilmoni
Painos: 5 000 kpl
Paino: Finepress
Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
Gasum on suomalainen luonnonkaasujen
osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua,
siirtää ja toimittaa sitä suomalaisille
energiaksi. Gasum kehittää määrätietoisesti
suomalaista biokaasualaa. Maakaasu
ja biokaasu ovat luonnonkaasua, joka
tarjoaa Suomen energia-alalle huomattavia
tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.
Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 1,3 miljardia
euroa ja sen palveluksessa työskentelee
noin 240 henkilöä.
➜ www.gasum.fi

16
”
Maakaasu on mukana
kymmenissä teräksen
valmistuksen vaiheissa.
SÄHKÖOSASTON PÄÄLLIKKÖ JUKKA KYLLÖNEN,
OVAKO IMATRA OY AB
TÄSSÄ LEHDESSÄ
4
6
7
8
12
kuvastin
Tarmo Valmela kuvasi talven kylmyyttä ja lämmitystä
MeDia Ja
MaaiLMaLta
aJankOhtaista
GasuMiLLa
kaiken MaaiLMan LnG
LNG:tä voidaan tuoda Suomeen läheltä ja kaukaa
vieraskynä
Tapani Kaakkuriniemi pohtii venäjän presidentinvaaleja
13 iDea
Timo Kyllönen kertoo suosikkipaikkansa
14
16
18
suOJauspaLveLut Lisäävät hintavakautta
Riskienhallinta vaikuttaa kokonaistulokseen
erikOisterästä Maakaasun LäMMössä
OnnistuMisen iLO sytyttää
Sikke Sumari kertoo, mikä on ruoanlaitossa tärkeintä
20 Markkinat
Maakaasun kulutus laski
22
Janne rauhaMäki kertOO, että ie-Direktiivi
suOsii kaasun käyttäJiä
24 puhDasLiikenne
25 sinunkaupat
Marko Ikävalkon kanssa
26 Lyhyesti
Mitä kuuLuu
27 ainOMaiJa haarLa
”
LNG tuo Suomen
kaasumarkkinoille
joustavuutta.
ALUEPÄÄLLIKKÖ DAN HRAMOFF,
GASUM
8
”
Imatralta löytyy
mahtavia paikkoja.
13

KUVASTIN TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi
TARMO VALMELA, 48,
on Nastolassa asuva valokuvaaja ja tanssinopettaja,
joka on erikoistunut ihmisten kuvaamiseen kaikissa
muodoissaan. Luonto on hänelle paikka, jossa voi
rauhoittua ja kuvailla sattumanvaraisesti. Lämpö
merkitsee Valmelalle hyvää oloa ja kodikkuutta.
Maakaasu lämmittää puhtaasti
Suomessa tuotetaan tehokkaasti lämpöä ja sähköä yhteistuotantona. Kaukolämmöstä
noin 80 prosenttia tehdään CHP-laitoksissa. Kaukolämmöstä 34 prosenttia
tuotettiin maakaasulla vuonna 2011.
Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto. Suomessa kaukolämpöä
on taajamissa ollut 1950-luvun alusta lähtien. Nykyään se on lähes kaikissa
kaupungeissa ja taajamissa, ja noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa.
Kaukolämpö lämmittää myös kuvassa olevan Nastolan Kruunun alueen koteja.
Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on noin 50 prosenttia. Kaukolämmitys
on sitä taloudellisempaa mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä isompia rakennukset
ovat.
Kaukolämpö on energiatehokkuutensa lisäksi myös ympäristöystävällistä, koska se vähentää
merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten asuinympäristömme viihtyisyyttä.
Muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna maakaasulla tuotetun kaukolämmön hiilidioksidi-
ja rikkipäästöt ovat vähäisiä, hiukkaspäästöjä ei käytännössä ole lainkaan. Maakaasu
on myös logistisesti puhdasta, koska sen kuljettamiseen ei tarvita autoliikennettä.
Maakaasun etuna on myös sen säädettävyys.
5

”
”
”
MEDIA
Kohtalaisen läheltä lähivuosikymmeninä saatava kaasu voi olla varteenotettava
vaihtoehto enemmän päästöjä tuottaville polttoaineille,
kuten öljylle, kivihiilelle ja turpeelle. Kaasusta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt
ovat puolet turpeen ja hiilen päästöistä ja noin kolmasosa
öljyn aiheuttamista päästöistä.
Kaleva, pääkirjoitus 16.2.2012
Vihdin Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hallikainen esitti
Fortumin edustajille harkittavaksi haja-asutusalueelle kokeilualuetta,
jossa kaikki piuhat laitettaisiin samaan kaivantoon. Nummelassa
terveysaseman ympäristössä sekä Hiidenmäen alueella Fortum
teki tällaista yhteistyötä loppuvuodesta Gasumin ja Elisan kanssa.
Vihdin Uutiset 8.2.2012
Energiankulutus ei kuitenkaan ratkaise bussien elinkaaren aikaisia
kasvihuonekaasupäästöjä vaan polttoaine. VTT:n tutkimusprofessori
Nils-Olof Nylundin mukaan polttoaineen vaikutussuhde on
120:1, kun verrataan ääripäitä eli hiilestä tehtyä dieseliä parhaaseen
biopolttoaineeseen.
Talouselämä 6.2.2012
Liikenneministeriö kehottaa
Suomen vientiteollisuutta
valmistautumaan
EU:n Itämerta koskevan
rikkidirektiivin voimaantuloon.
”Rikkidirektiivin toteuttaminen
on edessä, se on
selvää."
REPLIIKKI
Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Minna Kivimäki
Elinkeinoelämän keskusliiton logistiikkaseminaarissa
Helsingissä.
Kansan Uutisten Verkkolehti 3.2.2012
Päätavoitteena on se, että Kouvolaan suunnitellun biokaasulaitoksen
raaka-aineista 80 prosenttia olisi nurmikasveja.
Kouvolan Sanomat 20.12.2011
”MAAILMALTA
KOONNUT SIMO ARVO JA MINNA OJALA
KUVA SNAM JA DREAMSTIME
VERKKOYHTIÖIDEN MYYNNISTÄ VAROJA
ONGELMAVALTIOILLE
Velkaantuneet euromaat pohtivat erilaisia keinoja valtion kassan täyttämiseksi. Kreikassa hallitus aikoo
kerätä yhteensä 50 miljardia euroa myymällä valtionyhtiöiden osakkuuksia, joukossa muun muassa kaasuyhtiö
DEPA ja kaasuverkkoyhtiö DESFA. Kreikan hallitus on jättänyt mahdollisten ostajaehdokkaiden
päätettäväksi myydäänkö, yhtiöt yhdessä vai erikseen. Myös Italian hallitus selvittää mahdollisuutta myydä
kaasuverkostosta vastaava siirtoyhtiö Snam.
KYLMÄ ILMA KASVATTI MAAKAASUN KULUTUSTA
Helmikuun alussa Euroopan ja Venäjän yli pyyhkäissyt kylmä säärintama nosti kaasun kulutuksen huippuun.
Eurooppalaiset kaasuyhtiöt muun muassa. Itävallassa ja Italiassa raportoivat vaikeuksista kaasun
saannissa, kun ennakkoon tilatut kaasumäärät eivät riittäneetkään täyttämään kasvanutta kulutusta.
Kaasuvarastot ja tehokas LNG-tuonnin hyödyntäminen auttoivat hetkellisen kulutuspiikin yli.
APPLEN DATAKESKUS TOIMII PIAN
AURINKO- JA BIOVOIMALLA
Applen ympäristöraportin mukaan yhtiö tavoittelee nollapäästöjä energiatehokkuudella ja uusiutuvan
energian käytöllä. Suurimmat hankkeet liittyvät Applen datakeskukseen. Apple ostaa mahdollisuuksien
mukaan vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Irlannissa, Münchenissä, Teksasissa ja Kaliforniassa
käytetään siten täysin uusiutuvaa energiaa. Pohjois-Carolinan Maidenin datakeskuksen vierelle
on rakenteilla USA:n suurin aurinkovoimala. Lisäksi Apple on rakentamassa biokaasulla toimivaa polttokennovoimalaa,
joka valmistuu tänä vuonna. Myös siitä on tulossa Yhdysvaltojen suurin.
6

AJANKOHTAISTA GASUMILLA
KOONNEET Minna OJaLa JA JOhanna peLtO-tiMperi KUVA DreaMstiMe Ja LanDis+Gyr
Energiakasvien testaus alkoi Kouvolassa
Gasum ja KSS Energia selvittävät, mitkä
energiantuotantoon soveltuvat nurmikasvit
sopivat parhaiten biokaasun tuotantoon.
Tutkimus liittyy Kouvolaan suunniteltuun
biokaasulaitokseen, josta yhtiöt allekirjoittivat
aiesopimuksen kesäkuussa 2011. Biokaasulaitos
käyttää raaka-aineenaan Kouvolan alueella
viljeltyjä paikallisia energiakasveja.
– Ensimmäiset tulokset pääasiassa apilasta
ja timotei-heinästä koostuvan nurmirehun
soveltuvuudesta energiakäyttöön ovat olleet
erittäin rohkaisevia, kertoo KSS Energian liiketoimintayksikön
johtaja Markku tommiska.
Kouvolan seudulla on runsaasti potentiaalista
peltoalaa energiakasveille. Nurmikasvien
viljely ei vähennä tai uhkaa ruoan tuotantoa,
koska nurmen viljely tapahtuu vuoroviljelyssä
tai kesantopelloilla.
Yhtiöt kartoittavat biokaasulaitokselle soveltuvia
sijoituspaikkoja Kouvolan seudulla.
Nurmirehu on mukana energiakasvien testauksessa.
Koko hankkeen on arvioitu työllistävän välillisesti
useita kymmeniä alueen maatalous- ja
pienyrittäjiä.
– Energiakasveista saadaan mädättämällä
uusiutuvaa biokaasua. Tämä on ehdottomasti
tehokkain tapa hyödyntää pelloilla viljeltäviä
kasveja energiantuotannossa. Hyötysuhde on
korkeampi kuin käytettäessä kasveja polttoaineena
lämmöntuotannossa tai valmistettaessa
niistä nestemäisiä liikenteen polttoaineita.
Suunniteltu jalostuslaitos voi tuottaa jopa 100
GWh biokaasua vuodessa. Tällä määrällä voisi
vuositasolla liikennöidä 250 kaupunkiliikenteen
bussia tai 4000 henkilöautoa, kertoo Gasumin
liiketoimintayksikön päällikkö pasi torri.
KSS Energia on biokaasun edelläkävijä Kymenlaaksossa.
Sen osakkuusyhtiö Kymen Bioenergia
alkoi keväällä 2011 tuottaa biokaasua
Kouvolan Mäkikylässä muun muassa jätevedenpuhdistamon
lietteistä. Kouvolaan suunniteltu
tuotantoyksikkö olisi Suomen ensimmäinen
ainoastaan energiakasveja raaka-aineena
hyödyntävä biokaasulaitos.
Gasum kehittää
maakaasun pörssikauppaa
Virossa
ja Liettuassa
Gasum Oy ja Viron johtava kaasuyhtiö AS
Eesti Gaas solmivat loppuvuodesta yhteistyösopimuksen
(Memorandum of
Understanding) kehitysprojektista, jonka tavoitteena
on yhteisomisteisen maakaasupörssin
perustaminen Viron kaasumarkkinoille.
Yhteistyösopimus on jatkoa marraskuussa
solmitulle Gasumin ja liettualaisen kaasuyhtiön
Lietuvos Dujosen väliselle vastaavalle yhteistyösopimukselle
maakaasupörssin avaamisesta
Liettuan kaasumarkkinoille.
Gasumin ja Eesti Gaasin yhteistyösopimus
vahvistaa pidemmän aikavälin tavoitetta, jossa
Suomi ja kaikki Baltian maat tulisivat toimimaan
yhtenä yhteisenä kaasupörssin markkina-alueena.
Yhteinen maakaasupörssi olisi hyvä myös
Itämeren alueelle tulevaisuudessa mahdollisesti
rakennettavien nesteytetyn maakaasun
eli LNG:n tuontiterminaalien kannalta.
Eesti Gaasin ja Gasumin yhteistyöprojekti
edistää Viron kaasumarkkinoiden kehittämistä.
Yhteistyöprojektin ensimmäisenä vaiheena
on uudistaa Viron maakaasukaupan rakennetta
siten, että pörssimuotoinen kaupankäynti
tulee Virossa teknisesti mahdolliseksi.
Landis+Gyrin etäluentaratkaisu
Gasumille
Landis+Gyr Oy ja Gasum Paikallisjakelu Oy
ovat allekirjoittaneet sopimuksen etäluentaratkaisusta.
Gasum pystyy näin nykyaikaistamaan
mittaus- ja toimintaprosessejaan.
Jatkossa kaasunkulutuksesta saadaan tuntipohjaista
tietoa. Myös EU:n energia- ja palveludirektiivit
ja energiansäästötavoitteet koettiin tärkeiksi
ratkaisusta päätettäessä.
Gasumin etäluentamittarit asennetaan
vuosien 2012–2013 aikana. Mittari asennetaan
Gasumin 1 500 asiakkaalle. Laitetoimitusten ja
luentapalvelun lisäksi kauppa sisältää projektitoimituksen.
– Energiankäytön tehostaminen myös kaasusektorilla
on tärkeä osa kokonaisenergiankulutuksen
pienentämistä, vaikka lainsäädäntö
ei varsinaisesti meitä siihen velvoitakaan, toteaa
Gasum Paikallisjakelun toimitusjohtaja ari
suomilammi.
– Etäluennan hyödyt halutaan käyttöön
sähkön lisäksi myös muissa energiamuodoissa,
ja energiayhtiölle nopein ja vaivattomin tapa
hyödyntää uutta teknologiaa on hankkia se
palveluna, kertoo Landis+Gyrin toimitusjohtaja
ari tolonen.
Energialaki ohjaa suomalaisia sähköyhtiöitä
etäluentaan. Koska kaasu nähdään samanlaisena
energiamuotona kuin sähkö ja kaukolämpö,
etäluentaan liittyviä
mahdollisuuksia
halutaan hyödyntää.
Landis+Gyrin
etäluentajärjestelmä
tehostaa
muun muassa laskutus-
ja asiakaspalveluprosesseja.
Jatkossa asiakkaille
lähetetään
todelliseen kulutukseen
perustuvat
laskut.
– Uusi teknologia
tarjoaa meille
myös tehokkaan
työkalun verkos-
G350 on älykäs kaasumittari,
jonka toiminta perustuu ultraääni-teknologiaan.
ton ja kaasunjakelun hallintaan, sillä esimerkiksi
verkoston ongelmakohdat voidaan paikallistaa
helpommin, kertoo Suomilammi.
Sopimus sisältää myös etäluentapalvelun
neljän vuoden ajalle. Palvelussa Landis+Gyr
hoitaa kulutustietojen toimittamisen verkkoyhtiölle
sekä vastaa järjestelmän operoinnista
ja ylläpidosta.
7

TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT Janne viinanen JA saariOinen Oy
Kaiken maailman LNG
LNG eli nesteytetty maakaasu tuo Suomen kaasumarkkinoille joustavuutta.
LNG:tä voidaan tuoda Suomeen läheltä tai kaukaa. Gasumin Baltian
maiden aluepäällikkö Dan Hramoff kertoo LNG:n käytön lisäämisen
vaativan toimivan logistiikkaketjun luomista.
TEKSTI siMO arvO KUVAT kiMMO BranDt JA DreaMstiMe
8

Gasumin Baltian maiden aluepäällikkö Dan Hramoff kertoo,
että Gasum panostaa LNG:n lisääntyvään käyttöön.
9

Suuremmalla aluksella
LNG:tä voidaan tuoda
Suomeen myös kauempaa.
Sopivia tuottajamaita voisivat
olla Algeria, Qatar,
Egypti, Jemen, Päiväntasaajan
Guinea tai Trinidad
ja Tobago.
Pienellä aluksella LNG:tä ei kannata
hakea Keski-Eurooppaa kauempaa.
Sopivia terminaaleja löytyy Norjasta,
Alankomaista ja Belgiasta.
Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa maakaasun
nesteytyslaitos, joka tuottaa vuodessa noin
20 000 tonnia LNG:tä. Sitä käytetään muun
muassa kaasumoottoreiden kehitykseen ja testaukseen
sekä laivaliikenteen polttoaineeksi.
LNG:n käyttöä halutaan lisätä, joten Suomeen
kehitetään infrastruktuuria kaasun tuomiseksi ulkomailta.
Gasumin Baltian maiden aluepäällikkö Dan Hramof kertoo,
että investoimalla LNG-infrastruktuuriin lisätään joustavuutta
kaasun hankintaan ja siihen, miten kaasu toimitetaan
asiakkaille. Meriteitse Suomeen tuotu nesteytetty kaasu
voisi jopa korvata osan putkea pitkin Suomeen tuodusta
maakaasusta.
– Vaihtoehtojen lisääntyminen voi vaikuttaa myös maakaasun
hintaan. Se tuo joustavuutta kaasun hankintaan ja sitä
kautta myös kaasun hinnoitteluun, Hramof sanoo.
Kaksi markkinaa LNG:lle
Gasum haluaa edistää maakaasun käyttöä meriliikenteen polttoaineena.
Moottorissa puhtaasti palavan LNG:n päästöt ovat
muihin polttoaineisiin verrattuna erittäin vähäiset, eikä öljyvuodoista
ole vaaraa. Meriliikenteen tarpeisiin pystyttäisiin
vastaamaan kevyellä kalustolla ja kohtalaisen pienillä kaasun
tuontimäärillä. LNG:n hyödyntäminen koko Suomen kaasumarkkinoilla
on pidemmän tähtäimen tavoite, joka vaatii laajempia
investointeja.
– Meriliikenteen tarpeisiin riittäisi pieni LNG-terminaali,
johon voitaisiin varastoida noin 20 000 kuutiota LNG:tä. Pienjakelulla
voitaisiin palvella myös terminaalin lähialueen teollisuutta
ja verkoston ulkopuolisia käyttökohteita.
Hramof arvioi, että tällaista terminaalia varten tarvittaisiin
7 000–15 000 kuutiota LNG:tä kuljettava alus, jolla kaasua
voitaisiin hakea Euroopan satamista.
– Kaasun yksikkökustannukset kasvavat hakumatkan pituuden
kasvaessa. Siksi tämän kokoluokan aluksella kaasua ei
voi tuoda kovin kaukaa. Sopivia terminaaleja on Alankomaiden
Rotterdamissa, Belgian Zeebruggessa ja Norjan Stavangerissa,
Hramof kertoo.
LNG osaksi kaasumarkkinoita
Toinen vaihtoehto LNG:n käytölle olisi hyödyntää sitä laajasti
maamme kaasumarkkinoiden osana. Tätä varten tarvittaisiin
isompi terminaali, mutta samalla se mahdollistaisi suurempien
kaasuerien ostamisen. Terminaali kytkettäisiin suoraan
Suomen maakaasuverkostoon.
– Kaasu tuotaisiin samalla tavalla, mutta tuonnin kokoluokka
vain kasvaisi. Suurempi terminaali mahdollistaisi myös
suuremman aluksen käyttämisen kaasun kuljetuksessa.
Tällöin LNG:tä voitaisiin ostaa aiemmin mainittujen terminaalien
lisäksi myös suoraan tuottajilta, tai agrikaattoreilta,
joilla on omistusosuuksia tuotantolaitoksissa. Suurempien
kaasuerien yksikköhinnat ovat aina edullisempia. Silloin
kannattaisi lähteä myös entistä kauemmas kaasun hakuun.
– Meille sopisivat kaasut esimerkiksi Algeriasta, Qatarista,
Norjasta, Egyptistä, Jemenistä, Päiväntasaajan Guineasta
tai Trinidadista ja Tobagosta. Isommalla aluksella kannattaisi
lähteä näihin maihin, koska sieltä saataisiin meille sopivia
kaasulaatuja, jotka eivät tarvitse minkäänlaista jälkikäsittelyä.
Gasum on selvittänyt mahdollisia vaihtoehtoja terminaalin
rakentamispaikaksi Suomeen. Paikan valinta aloitetaan perusteellisella
ympäristövaikutusten arvioinnilla.
10

Kaasuissa on eroja
LNG-toimittajaa valittaessa on otettava huomioon muutakin kuin
sen maantieteellinen sijainti. Nesteytettävän kaasun on oltava oikeanlaista.
– Haemme niin sanottuja Lean-kaasuja, jotka sopivat Suomen
Siperian kaasulle säädettyyn maakaasuverkkoon. Maailmalla
on myös enemmän raskaita hiilivetyjä sisältäviä kaasuja, mutta
ne ovat meille liian rikkaita. Jotta niitä voisi käyttää Suomessa,
joutuisimme rakentamaan terminaalin yhteyteen erillisen typetyslaitoksen,
jossa kaasua laimennettaisiin. Se olisi ylimääräinen kustannus,
Hramof sanoo.
Eurooppalaiset terminaalit ottavat vastaan monenlaisia kaasuja.
Eri laatuja sekoitettaessa kaasun laatua tarkkaillaan koko ajan, ,jotta
sen koostumus pysyy oikeanlaisena varastosäilössä. Verkkoon
”
Vaihtoehtojen lisääntyminen tuo
joustavuutta kaasun hankintaan ja sitä
kautta myös kaasun hinnoitteluun.”
syötettäessä kaasun koostumusta muutetaan vastaamaan verkoston
vaatimuksia.
– Olisi siis kustannustehokkainta löytää hankintalähde, jonka
kaasua ei tarvitsisi jälkikäsitellä.
Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava
Sopivan kaasun löytäminen ei kuitenkaan ole ainoa haaste LNG:n
hyödyntämisen starttauksessa. Kysynnän tulee olla riittävää, jotta
kuljetusten järjestäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kyseessä
onkin projekti, jossa kysyntä ja tarjonta on sovitettava yhteen samanaikaisesti.
– Nyt keskustelemme asiasta eri LNG-toimittajien kanssa.
Pientä määrää varten ei terminaalia kannata rakentaa, eikä hankkia
omaa laivaa. Asiakkaiden saamiseksi täytyy kyetä tarjoamaan
LNG:tä kilpailukykyiseen hintaan ja vastavuoroisesti hankintasopimuksen
aikaansaamiseksi täytyy asiakkuudet kiinnittää.
Asiakkaat ja LNG:n toimitukset on saatava sovituksi samaan
aikaan. On löydettävä luotettava toimittaja, jonka kanssa rakennetaan
toimiva konsepti.
Meriliikenteen kiinnostusta LNG:n hyödyntämiseen lisää uudet
rikkipäästörajoitteet, jotka astunevat voimaan vuonna 2015.
Gasum pyrkiikin panostamaan LNG:n lisääntyvään käyttöön Suomessa.
Gasum kehittää meriliikenteen LNG-ratkaisuja. Vuoden päästä
liikkennöintinsä aloittavan M/S Viking Gracen LNG-sopimus on
tehty AGA Gas AB:n kanssa, ja laiva tankataan Ruotsissa. Gasum
uskoo merenkulun LNG-markkinoiden syntymiseen Suomessa ja
jatkaa edelleen LNG-terminaalin sijoituspaikkojen selvittämistä
myös Turun seudulla.
– Energiahinnat ovat volatiileja, joita on hyvin vaikeaa ennustaa.
On myös vaikea sanoa, miten LNG-markkinat tulevat kehittymään
keskipitkällä aikavälillä. Uudesta kaasun hankintatavasta
on kuitenkin hyötyä. Se avaa pääsyn uusiin hankintalähteisiin, lisää
vaihtoehtoja kaasun hankintaan ja luo joustavuutta siihen, miten
kaasu toimitetaan asiakkaille.
Gasumin LNG-kuljetuksiin käytettävä laiva ja terminaali täytyy mitoittaa
kysynnän mukaan. Isommalla laivalla kaasua saa halvemmalla.
Euroopan markkinat
kasvavat
Euroopan LNG-terminaalien operaattoreita
edustavan GLE:n johtaja Francisco P. de la Flor
Gracia uskoo, että LNG:n käyttö kasvaa edelleen.
Kuinka tärkeä asema LNG:llä on Euroopan
kaasumarkkinoilla
– Talouskriisistä huolimatta Eurooppaan tuodun LNG:n määrä on
viime vuosina kasvanut huomattavasti. Vuonna 2010 LNG:n tuontimäärä
kasvoi 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna
2007 Eurooppaan tuodusta kaasusta oli 13 prosenttia LNG:tä.
Vuonna 2010 LNG:n osuus oli kasvanut jo 24 prosenttiin. Myös
LNG-infrastruktuuria on kehitetty viime vuosien aikana vauhdilla.
Vuonna 2007 LNG:tä tuotiin Euroopan markkinoille 13 terminaalin
kautta ja vuosittainen käsittelykapasiteetti oli 90 miljardia kuutiometriä.
Viime vuonna käytössä oli 18 LNG-terminaalia ja vuosittainen
käsittelykapasiteetti oli kasvanut 175 miljardiin kuutiometriin.
Kapasiteettia on lisätty myös suurentamalla vanhoja terminaaleja.
LNG:n tärkeys on siis kasvanut koko ajan.
Miltä tulevaisuus näyttää
– Vaikea ennustaa, mutta olemme optimistisia ja uskomme LNG:n
merkityksen kasvavan EU-alueella ainakin seuraavan vuosikymmenen
ajan. Uusia terminaaleja rakennetaan koko ajan lisää ja LNG:n
hinta on hyvin kilpailukykyinen putkella tuotuun kaasuun verrattuna.
LNG:n vahvuus on sen varma saatavuus. Pyreneiden niemimaalle
LNG:tä tuodaan 13 eri maasta. Se on hyvä esimerkki kaasun
saatavuudesta. Tulevaisuudessa myös kiristyvät päästösäädökset
suosivat kaasun käyttöä öljyn ja hiilen sijasta. Tätä kautta
LNG:nkin kysyntä kasvaa.
Miten LNG:tä voidaan hyödyntää paremmin
– LNG on jo hyvä vaihtoehto kaasuputkilla Eurooppaan tuodulle
kaasulle, mutta sen mahdollisuuksia meriliikenteen ja autojen
polttoaineena ei vielä ole hyödynnetty riittävästi. Nyt kannattaisi
kehittää jakeluverkostoa niihin Euroopan maihin, joilla ei ole omaa
rantaviivaa. Näin saataisiin myös Itä-Eurooppaan lisää hankintavaihtoehtoja.
Joissakin Euroopan maissa LNG-terminaalien rakentamista
hidastaa raskaat lupaprosessit. Niitä kehittämällä saisimme
Eurooppaan uusia terminaaleja ja lisää LNG:tä markkinoille.
11

VIERASKYNÄ
Tapani Kaakkuriniemi on
koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston
alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän
johtaa valta kunnallista Venäjän ja Itä-
Euroopan tutkimuksen maisterikoulua.
Koko kansan
presidentti
TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN
”
Venäjän presidentin
asema on vahva.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien karsintaeriä seurataan
meillä tarkasti, mutta Venäjän vaalivalmistelut
kuitataan vähällä pohdinnalla. "Tietäähän sen,
kenet siellä valitaan." Varmasti on näinkin, mutta
kuvitellaanpa, että meillä osoitettaisiin samanlaista
kiinnostusta paikallisiin kamppailuihin kuin Yhdysvaltojen
kohdalla.
Yhdysvalloissa puolueiden esivaalikisan aloittaa Iowan osavaltio.
Sitä seuraavat New Hampshire, Etelä-Carolina, Florida ja
Nevada. Välihuipentuma on supertiistai maaliskuun kuudentena,
jolloin äänestetään 10 osavaltiossa, ja koko kierros päättyy
kesäkuun lopussa.
Kuvitellaanpa, että Venäjällä puolueet aloittaisivat ehdokaskarsintansa
Irkutskissa, jossa vaalikokouksessa
Vladimir Putin voittaa Dimitri Medvedevin
vain 8 äänen erolla. Sitten vuorossa
ovat Novgorodin lääni, Ingušian tasavalta
ja Rjazanin lääni. Novgorod on ainoa
Venäjän alue, jossa vallitsi demokratia,
kunnes Iivana Julma hävitti kaupungin v.
1570. Ei ihme, että Kremlin harmaa eminenssi Vladislav Surkov
nyt kärsii Novgorodissa tappion ja ilmoittaa vetäytyvänsä kilvasta.
Esikisa huipentuisi kansainvälisenä naistenpäivänä supertorstaihin,
jolloin ehdokkaista äänestetään kymmenessä federaation
subjektissa Kaliningradista Magadaniin. Öljyllä rikastunut oligarkki
Roman Abramovitš ei menesty ja lopettaa kampanjansa.
Yhtenäisen Venäjän ehdokasehdokkaista Medvedev on vahvoilla
Kaliningradissa, kun taas esimerkiksi Krasnojarskin aluepiirissä
energia-oligarkki Mihail Prohorov jättää varjoonsa muut.
Viimein kesäkuussa pääsevät äänestämään Moskovan ja Pietarin
asukkaat, ja näin jatketaan, kunnes koko homma huipentuu
Juutalaisten autonomisen alueen esivaaliin juhannuspäivänä.
Tämä oli siis kuvitelmaa, ja heikompikin ennustaja voi povata,
ettei Venäjän kisa mene tällä tavalla. Vaalit pidettiin oikeasti
maaliskuun neljäntenä, ja tämän lehden ilmestyessä tiedetään,
kuka voitti.
Venäjällä on moitittu sitä, että istuva presidentti ja pääministeri
sopivat puoli vuotta etukäteen, että jälkimmäinen ryhtyy presidentiksi.
Tietäisivätpä, että Suomessa ilmoitettiin jo viisi vuotta
ennen vaaleja, kenestä tulee seuraava presidentti!
Venäjän presidentin asema on vahva. Normaalijuttujen, kuten
armeijan ylipäällikön ja suurimman yhteisen nimittäjän lisäksi
hän on läänittänyt laajan maan ja nimittänyt edustajansa
kahdeksaan federaatiopiiriin. Vuodesta 2005 lähtien presidentti
on nimittänyt kuvernöörit. Niin sanotut voimaministeriöt (ulko-,
sisä-, oikeus-, hätätila- ja puolustusministeriöt) vastaavat toiminnastaan
suoraan presidentille, muut
pääministerille.
Venäjällä autoritaarinen valta valitaan
enemmän tai vähemmän vapailla
vaaleilla. Valta luottaa kirkkoon, perheinstituutioon
ja islamilaisilla alueilla klaaneihin.
Mutta eliitillä, myös presidentillä, on
suora yhteys raaka-ainetalouteen. Valtaeliitti on liittoutunut energiasektorin
kanssa ja riippuvainen siitä. Sellainen eliitti ei voi luottaa
kansalaisyhteiskuntaan.
Pietarin Eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gelmanin
mukaan Venäjällä on käytössä puolittainen sananvapaus:
saat puhua mitä haluat, kunhan samalla puhut, mitä hallitus
– se "huijarien ja varkaiden" hallitus, kuten mielenosoittajat puhuvat
– haluaa kuulla.
Vladimir Putin on joutunut selittelylinjalle, kun hänen väitetään
sanoneen, että hänen valtakaudellaan korruptiosta on tullut
"normaalia" ja "sivistynyttä". Tässä suhteessa Venäjällä on todella
paljon korjattavaa, sillä se on jaetulla sijalla 154 yhdessä muun
muassa Kambodžan, Laosin ja Kirgisian kanssa.
12

TEKSTI PIRKKO SOININEN
KUVAT KOHTEET
IDEA
Koskinäytökset
– Näitä järjestetään keskikesällä päivittäin iltakuudelta. Jokaisen pitäisi
nähdä musiikki- ja valoshow, se on hieno. Kannattaa myös kävellä
kosken rannoilla, siellä on muun muassa hiidenkirnuja.
Tsaarinaikaan, 1800-luvun lopulla, Imatrankoski oli suuri nähtävyys
Euroopassa. Euroopan suurin koski padottiin 1929. Koskinäytöksen
aikana vettä virtaa noin 500 000 litraa sekunnissa. Näytösten
yhteydessä voi kokeilla kosken ylittämistä vaijerirataa pitkin
Vuoksen kalastuspuisto
– Tämä on ihan mahtava paikka erityisesti kesäaikaan, eikä ainoastaan
kalastajille. Saaressa on hyvä ravintola, josta saa tuoretta kalaruokaa.
Gasumin henkilökunnalla on kalastuspuistossa oma vene ja käymme
silloin tällöin Vuoksella uistelemassa. Talvisin paikalla järjestetään
eksoottista kelluntaa kuivapuvuissa, sitä en ole uskaltanut vielä itse
kokeilla.
Kalastuspuiston alueella on myös idyllinen leirintäalue ja maakaasusauna
”Räihän kuohu”.
Kotipolku 4, Varpasaari ➜ www.oksasenkalastuspuisto.com
Ravintola Buttenhoff
– Mielestäni Imatran paras ravintola.
Kaikki ruoka on alusta asti makuhermoja
kutkuttavasti itse valmistettua. Suosikkejani
ovat poron sisäfilee ja pippuripihvi.
Ravintolassa on myös hyvät olut- ja
viinivalikoimat, sillä ravintoloitsija tuo itse
viinejä suoraan ulkomailta.
Perinteikäs ravintola on toiminut vuodesta
1936.
Koskenparras 4 ➜ www.buttenhoff.fi
Imatran parhaat
Aluepäällikkö Timo Kyllönen kertoo
suosikkipaikkansa kotikaupungissaan Imatralla.
Holiday Club Saimaa
– Varmasti yksi Euroopan hienoimmista kylpylöistä.
Olen erityisen ihastunut saunamaailmaan,
savusaunaan ja kylpytynnyriin kylpylän katolla.
Sieltä voi katsella ja ihailla Saimaan maisemia. Allasmaailman
valoshowt ovat hienoja ja varsin ainutlaatuisia.
Cirque de Saimaa -kylpylä leikittelee huvipuisto-
ja sirkusmaailmaan sijoittuvalla teemalla.
Rauhanrinne 1, Rauha
➜ www.holidayclub.fi/kohteet/saimaa
Uusi motocross-halli
– Vanhaan Näreharjun jäähalliin on valmistumassa Suomen suurin
moottoriurheiluhalli. Odotan sitä innolla.
Imatran Moottorikerho rakentaa rataa ja sen pitäisi olla ajokunnossa
tänä keväänä. Hiekkapohjaista rataa voidaan käyttää muun
muassa supercrosstyylisessä ajamisessa, endurossa ja trialissa. Hallia
sopii myös mönkijöille, RC-autoharrastajille ja maastopyöräilijöille.
Saimaa ja Satamosaari
– Koko Saimaa on tietysti upea paikka sekä kesällä
että talvella, jolloin voi lähteä jäälle vaikka moottorikelkoilla,
joita saa vuokrattaviksi Imatran kylpylästä.
Kesäksi suosittelen Satamo-nimistä saarta,
jonne pääsee vain veneellä. Saaressa on upea
hevosenkengänmuotoinen hiekkapoukama, kaksi
saunaa ja kolme nuotiokatosta.
13

”
Maakaasu on mukana kymmenissä eri
käyttökohteissa, ja eniten sitä kuluu
bloomien tasaushehkutuksessa.
Erikoisterästä
maakaasun lämmössä
Ovakon Imatran tehtaalla hehkuva bloomi on lämmitetty 1 250 asteeseen maakaasukäyttöisessä
tasaushehkutusuunissa. Maakaasu on mukana kymmenissä teräksen valmistuksen vaiheissa.
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT ari nakari
Päivi Sandberg ja Jukka
Kyllönen kertovat, että
Ovakon Imatran tehtailla
on käytössä nykyaikainen
tekniikka, vaikka vanhimmat
tehdasrakennukset
ovat 1930-luvulta.
Ovako Imatra Oy Ab on perustamisestaan lähtien
sijainnut energian äärellä. Sähköä saadaan
Imatrankosken vesivoimalasta ja kaasua on virrannut
vuodesta 1974 lähtien vieressä kulkevasta
maakaasuputkistosta. Energiantarpeesta noin
puolet katetaan maakaasulla ja puolet sähköllä.
Energiavaltainen teollisuusprosessi kuluttaa yli 200 GWh maakaasua
vuodessa eli yhden terästonnin tuottamiseen kuluu 850
kWh maakaasua. Tehdas ostaa maakaasun suoraan Gasumilta.
– Maakaasu on mukana kymmenissä eri kohteissa, joista suurin
on tasaushehkutusuuni, jossa bloomit lämmitetään 1 250 asteeseen.
Muita käyttökohteita ovat muun muassa erilaiset esikuumennukset
kuten senkan eli valusangon esilämmitys sekä
kuivausprosessit ja polttoleikkaus. Maakaasulla tuotetaan myös
höyryä ja lämmitetään kiinteistöjä, luettelee sähköosaston päällikkö
Jukka kyllönen.
Säästöjä energiatehokkuudesta
Jukka Kyllönen ja tiedottaja päivi sandberg korostavat, että energiatehokkuudesta
etsitään keinoja säästöihin.
– Tehdas on nykyaikainen ja investoinneissa on ajateltu myös
energiatehokkuutta. Toimimme teollisuuden energiatehokkuussopimuksen
mukaisesti. Pienistä säästöistä tulee yhteenlaskettuna
jo suuria summia. Taloudelliset säästöt ovat usein myös ympäristöystävällisiä
valintoja, Kyllönen toteaa.
Tehostamisesta saadaan ympäristöhyötyjä, koska terästuotteiden
elinkaarianalyysin mukaan yli 85 prosenttia terästuotteiden
valmistuksen ympäristövaikutuksista liittyy juuri energiankäyttöön.
– Uusi lämpökäsittelyuuni, joka valmistui vuonna 2009, käyttää
maakaasua noin 30 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Lisäksi
hyödynnämme hukkalämpöä veden ja hallien lämmityksessä.
Päivi Sandberg kertoo, että tehtaalla on käytössä nykyaikai-
14

Senkka eli valusanko esilämmitetään maakaasulla. Maakaasua käytetään
myös kuivausprosesseissa ja pottoleikkauksessa.
nen tekniikka ja ilmansuojeluun on investoitu 1990-luvulta lähtien.
Esimerkiksi valokaariuunissa syntyvä pöly otetaan talteen
ja toimitetaan eteenpäin jatkokäsittelyyn. Maakaasu sopii vähäpäästöisenä
polttoaineena hyvin Ovakon ympäristöajatteluun.
– Toimintamme on sertiioitua ja asiakkaat tekevät meillä
säännöllisesti katselmuksia ja auditointeja. Tehtaan ISO 14001
-ympäristöjärjestelmässä on mukana energiatehokkuus, Sandberg
sanoo.
Erikoisterästä maailmalle
Ovakon Imatran tehtaalla valmistetaan pitkiä erikoisterästankoja
ajoneuvo- ja konepajateollisuudelle. Erilaisia teräslajeja on tuotannossa
noin 250. Tehtaan vuosituotanto on noin 250 000 tonnia
vuodessa, josta menee vientiin 75 prosenttia. Päämarkkinaalueena
on Pohjoismaat. Imatran terästehtaan kotimaanmyynti
sijaitsee Turengissa, jossa on myös teräspalvelukeskus. Suomessa
on kaikkiaan noin 600 ovakolaista.
Ovako-konsernissa valmistettuja erikoisterästuotteita – pyörö-
ja neliötankoja, kromattuja tankoja, putkia ja renkaita – käytetään
kovaa rasitusta vaativissa kohteissa kuten voimansiirto- ja
vaihteistolaitteissa ja moottoreissa. Imatran yksikön lisäksi kon-
Sulatuksen ja sulankäsittelyn jälkeen sulasta teräksestä valetaan valssausaihiot
eli bloomit. Tasaushehkutuksen jälkeen bloomit ohjataan valssaukseen.
Kuvassa maakaasukäyttöinen tasaushehkutusuuni.
sernissa on 13 tuotantoyksikköä Euroopassa. Ovako-konsernin
omistaja on pääomasijoittaja Triton.
– Teemme Imatralla terästä vain asiakkaan tilausta vastaan.
Voimme räätälöidä tuotteemme hyvinkin yksityiskohtaisesti lopullisen
käyttötarkoituksen mukaan. Autojen osissa on paljon terästä,
esimerkiksi isossa kuorma-autossa voi olla 180 kiloa ovakolaista
terästä. Imatralla tehtyä terästä löytyy esimerkiksi moottoreista,
Jukka Kyllönen sanoo.
Päivi Sandberg toteaa, että Ovako on palveluyritys, joka on
aktiivisesti mukana asiakkaiden tuotekehitystyössä.
Teräs kiertää ikuisesti
Imatran terästehtaalla tangot tehdään kierrätysteräksestä eli tutummin
romuraudasta. Teräs sopii hyvin uusiokäyttöön, koska
sitä voi kierrättää ikuisesti.
– Käytämme noin 1 500 tonnia romurautaa päivässä eli 37
rekkakuormallista joka päivä, Päivi Sandberg laskee.
Kierrätysteräksen käyttö on myös energiatehokasta, koska
se käyttää energiaa vain viidenneksen malmipohjaiseen tuotantoon
verrattuna. Samalla säästyy myös rautamalmia, kalkkikiveä
ja muita apuaineita.
Ovakon Imatran tehtailla valmistetaan noin 250 erilaista teräslajia. Tuotteet räätälöidään yksityiskohtaisesti käyttötarkoituksen mukaan.
15

TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVA BenJaMin iLMOLa Ja JOhanna peLtO-tiMperi
Onnistumisen
ilo sytyttää
”
Kuvauskeittiön
kaasuliesi ei tullut
yllätyksenä, koska
Italiassa kaasuliesi
on lähes jokaisessa
keittiössä.
– Ruoanlaitossa tärkeintä on maku, maku ja maku. Paras maku
syntyy tuoreista ja mahdollisimman vähän käsitellyistä raakaaineista.
Kaikki perustuu tähän, kertoo Sikke Sumari.
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT BenJaMin iLMOni JA JOhanna peLtO-tiMperi
Tammikuussa Liv-kanavalla alkoi
Sikke – ruokaa rakkaudella
-ohjelman toinen tuotantokausi,
jossa kokataan italialaisia
ja kotoisia herkkuja Toscanan
kukkuloilla. rosa Dei
ventin kuvauskeittiössä oli aitoitalialaiseen
tapaan Ilven kaasuliesi. Gasum on yksi
ohjelman yhteistyökumppaneista.
– Minulle kuvauskeittiön kaasuliesi ei
tullut yllätyksenä, koska Italiassa kaasuliesi
on lähes jokaisessa keittiössä. Maailman
parhaan ruoan tyyssijassa tiedetään, että
kaasuliedellä eli tulella valmistettu ruoka
on parempaa kuin sähköliedellä tehty. Tuli
on ikiaikainen lämmönlähde, se on jotenkin
niin inhimillinen, Sikke miettii.
Hänen mielestään on sääli, että kaasuliesi
on niin harvassa kodissa. Myös taloyhtiöissä
niihin pitäisi suhtautua avarakatseisemmin.
– Moni tietää, että ravintoloiden keittiöissä
käytetään kaasuliesiä. Kodeissa tehdään
ihan yhtä tärkeää ellei tärkeämpääkin
ruokaa kuin ammattikeittiöissä. Siksi
kaasulieden nopeus, säädettävyys ja ennen
kaikkea kodikkuus sopii juuri kotikeittiöihin.
Itse muistan hyvin alli-mummoni kodin
Helsingin Ritarikadulla. Sen pienessä
keittokomerossa tutustuin kaasuun ensimmäisen
kerran.
Voimaa hyvästä ruoasta
Oman ruokaohjelman lisäksi Sikke nähdään
kevään aikana myös MasterChefkilpailun
yhtenä tuomarina. Vuoden alussa
ilmestyi Siken uusi keittokirja, tv-ohjelmaa
mukaileva, Ruokaa rakkaudella Toscanassa
(Paasilinna 2012). Kuvat näyttävään
kirjaan on ottanut Siken poika Benjamin
ilmoni.
– Kirja on tehty kotikokkaajien iloksi
ja inspiraatioksi. Sen tarkoituksena on
muun muassa rohkaista kaivamaan esiin
perheen perintöreseptit ja valmistamaan
niiden pohjalta ruokia sulassa sovussa uusien
reseptien ja kirjan italialaisten reseptien
kanssa.
– Ruokaohjelmani saa todennäköisesti
myös jatkoa. Kolmas tuotantokausi kuvataan
tuttuun tapaan Virossa Muhun saarella
Naminamaste-tilallani, jossa minulla
on myös Ilven kaasuliesi.
Sikke on suosittu televisiokasvo ja keittokirjojen
reseptejä kokeillaan ahkerasti.
Pidettyjä ovat myös Naminamasten kokkauskurssit.
– Nautin, kun saan jakaa hyvää oloa
ja elämästä nauttimista muillekin. Ruokakin
on parhaimmillaan, kun sen jakaa
mahdollisimman monen rakkaan ihmisen
kanssa. Minusta on ihanaa, kun ihmiset
kadulla ja kaupassa pysäyttävät ja
kertovat, että he valmistavat ruokia kirjojeni
ja tv-ohjelmieni reseptien mukaan ja
nauttivat siitä.
– Elämässä on niin paljon ikäviä asioita,
julmuutta ja vihaa, että tasapainon
vuoksi jokainen nautinnon hetki on kullan
arvoinen. Muuten emme kestä sitä synkkää,
mikä painaa vaa´an toisella puolella.
Jaetun leivän ilo
Siken mielestä ruoasta ja ruoanlaitosta
innostumisen perustana on onnistumisen
ilo. Juuri se saa ihmiset syttymään ja
nauttimaan hyvästä ruoasta ja kaikkesta
siihen liittyvästä.
– Tämän takia haluan, että reseptinikin
ovat kaikkien tehtävissä. Ihmisten
silmät loistavat kuin tähdet, kun he saavat
käsiinsä ensimmäisen itse paistamansa
leivän. Ja tästä syntyy heti halu jakaa se
jonkun kanssa. Itse tehdyn leivän jakaminen
soittelee syvimpiä kieliä sielussamme.
Ja se leivän leipominen on todella
helppoa ja onnistuu jokaiselta, Sikke Sumari
vakuuttaa.
16

Ilven kaasuliedet sopivat hyvin myös suomalaisiin
koteihin.
Köyhien ritarien resepti löytyy Sikke Sumarin
Ruokaa rakkaudella Toscanassa -keittokirjasta.
French toast eli
paremmat köyhät ritarit
Sikke Sumari toteaa uudessa keittokirjassaan,
että vähintään kerran viikossa täytyisi kotoisalla
illallisella tarjota myös jälkiruokaa. Ja kukapa
ei rakastaisi köyhiä ritareita! Suu vettyy jo ajatuksestakin.
Lapsuuteni köyhiksi ritareiksi paistettiin
eilispäivän polakkaa, mutta pullan kanssa
siitä saa kaksin verroin parempaa. Ja on ihan
mahtavaa, jos hillo on keitetty omista kesämarjoista
ilman lisäaineita ja liikaa sokeria.
Sikke Sumari kerää kevään
aikana voimia esimerkiksi
Italiassa matkustellen, jotta
jaksaa hyvällä energialla
pyörittää kesällä Naminamastessa
kokkauskursseja.
4 viipaletta valkoista leipää tai pullaa,
mieluiten päivän vanhaa
1 kananmuna
1 dl maitoa
ripaus vaniljasokeria
1 rkl kanelisokeria
voita paistamiseen
vispikermaa vaahdotettavaksi
tarjoile hillon kera
Sekoita muna ja maito ja mausta ne vaniljasokerilla
ja kanelisokerilla. Kasta leipä- tai pullaviipaleet
molemmin puolin munamaitoon ja
paista ne voissa kummaltakin puolelta kullanruskeiksi
ja rapeareunaisiksi.
Viimeistele paistetut viipaleet kermavaahdolla
ja hillolla, joita ei tarvitse pihdata.
17

Satu Raikaslehto ja Ossi Savolainen toteavat, että
hinnansuojaustuotteet ovat tärkeitä elementtejä
asiakaspalvelussa. Sähkö- ja päästökauppa otetaan
jatkossa mukaan tuotevalikoimaan.
Suojauspalvelut lisäävät
hintavakautta
Kansainvälisten energiamarkkinoiden hinnan vaihteluihin voi
varautua Gasumin suojaustuotteilla. Palvelutarjonta laajenee
syksyllä sähkö- ja päästökaupan tuotteilla.
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT kiMMO BranDt JA taMpereen sähköLaitOs
18

Gasumin suojaustuotteilla tasoitetaan energiamarkkinoiden
hintaliikkeitä. Maakaasun
energiamaksusta voi kiinnittää eri
suojaustuotteilla 55–100 prosenttia. Suojaustuotteesta
riippuen vakautta saa vuodesta
kolmeen vuoteen.
Suojaustuotteet ovat yksi tärkeä elementti Gasumin
asiakaspalvelua. Tuotteita on otettu tasaisesti käyttöön
niin suurissa prosessiteollisuuden yksiköissä, voimalaitoksissa
kuin kuin pk-yritystenkin maakaasuhankinnoissa.
Suojausstrategiasta on hyötyä
Viime vuonna maakaasumyynti hieman notkahti, mutta
suojaustuotteiden myynti pysyi tasaisena, koska kiinnityksiä
tehdään ennakolta ja täydentäen. Energiakaupan
palvelujen liiketoimintayksikön päällikkö Satu Raikaslehto
toteaa, että nykyinen epävarma taloustilanne näkyy
suojaustuotteiden myynnissä odotusarvon lisääntymisenä.
– Viime vuosi oli volyymiltaan tasainen, koska suurin
osa suojauksista oli kiinnitetty vuosina 2009 ja 2010.
Nyt markkinoilla odotetaan, että öljyn hinta romahtaisi,
mutta mitkään merkit eivät viittaa hinnan laskuun, miettii
Satu Raikaslehto.
Myös energiakaupan myynnin päällikkö Ossi Savolainen
kertoo odotusta olevan ilmassa. Nyt yritysten suojausstrategioista
on ollut hyötyä.
– Kannustan suojausstrategioiden tekemiseen, koska
niiden avulla voidaan hajauttaa riskiä. Yleensähän suojausta
täydennetään vähitellen ja lähiajan suojausaste on
helposti 50–80 prosenttia, laskee Satu Raikaslehto.
Suojaaminen auttaa riskien hallinnassa ja tuo hintavakautta,
kun rahoitustoiminnassa tiedetään kustannuksia
etukäteen. Raikaslehto vertaa suojausta vakuutukseen.
Maakaasun hinta
on indeksoitu
Maakaasun hinta seuraa Suomessa kansainvälisten
energiamarkkinoiden nousuja ja laskuja. Kaasun
hinta on sidottu raskaan polttoöljyn kansainväliseen
hintakehitykseen sekä Suomeen tuodun hiilen hinnan
vaihteluihin. Yksi hinnan osatekijä on myös E40 eli
Kotimarkinoiden perushintaindeksi. Indeksoinnin takia
maakaasun hinta muuttuu kuukausittain.
Gasumin suojaustuotteet tuovat hintavakautta. Öljyn
hinnan kehitykseen tuo turvaa Gasum Öljysuoja. Kivihiilen
hintakehityksen liikkeisiin saa Gasum Hiilisuojan.
Öljysuoja ja Hiilisuoja voidaan yhdistää, jolloin kaasun
energiamaksun indeksitekijöistä voidaan kiinnittää
etukäteen vaikkapa 75 prosenttia. Gasum Kiinteän avulla
kaasun koko energiamaksu voidaan sopia etukäteen
esimerkiksi vuodeksi eteenpäin.
Salkkupalvelu on asiakkaan mukaan räätälöity palvelu,
jossa asiakas saa suojaustuotteiden kaupan lisäksi
räätälöityjä lisäraportteja ja kiinteän yhteydenpidon. Raporttipalvelu
sisältää kaksi markkinaraporttia indeksiennusteineen
kuukaudessa. Raportointipalvelun voi hankkia
myös erikseen.
Tampereen Naistenlahden voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.
Riskienhallinta vaikuttaa
kokonaistulokseen
Tampereen Sähkölaitos Oy ja Gasum ovat yhdessä kehittäneet
suojaustuotteita hintariskien hallintaan. Miten yhteistyö on
sujunut, energiajohtaja Markku Jaakkola ja salkunhallintapäällikkö
Matti Koivuaho
Millainen strategia Tampereen Sähkölaitoksella
on riskienhallinnassa
– Kehitimme salkunhallintapalvelun
konsernin sisäiseksi toiminnaksi yhtiöittämisen
yhteydessä vuonna 2009
ulkoisen palvelusopimustoiminnan tilalle.
Energiamarkkinan riskienhallinta
on muodostunut oleelliseksi osaksi
Sähkölaitoksen kokonaisriskien hallintaa
ja johtamista ja se vaikuttaa
merkittävästi konsernin kokonaistulokseen.
Emoyhtiö tuottaa analyysi- ja
kaupankäyntipalveluita tytäryhtiöille,
joiden salkut ovat itsenäisiä. Salkunhallintayksikkö
tuottaa riskienhallintapalveluita
ja vastaa niiden kehittämisestä.
Olemme aktiivinen markkinatoimija
ja käytämme monipuolisesti
riskienhallintatuotteita, jotta voimme
varmistaa kulloisenkin markkinanäkemyksen
mukaan mahdollisimman
hyvän lopputuloksen.
Millaisia hinnan suojaustuotteita
teillä on käytössä
– Suojaustuotteet ovat keskeinen osa
markkinariskien hallintaa. Käytämme
pääasiassa Gasum-öljysuojatuotteita,
joilla vakautamme maakaasun öljykomponentin
hintaheilahtelua. Myös
Gasum-hiilisuoja on käytössä. Johdannaisilla
varmistetaan tuotantokoneiston
kate ja parannetaan rahavirtojen
suunnittelutarkkuutta. Öljymarkkinat
ovat kilpailtuja ja spekulatiivisia,
joten markkina-ajoitus on haastavaa.
Miksi lähditte mukaan kehittämään
Gasum Salkkupalvelua
– Esitimme Gasumille öljyjohdannaisten
kaupankäyntimahdollisuutta
ja mahdollisen laskentasovelluksen
rakentamista polttoainesalkkuumme.
Odotimme heti palvelulta paljon, ja
tarpeemme onkin otettu hyvin huomioon.
Esimerkkinä tästä on öljysuojatuotteen
myynti MWh-pohjaisesti,
jolloin suojausvaikutus on yksi yhteen
käytön kanssa. Suorilla öljytonnisuojauksilla
altistuisimme hinnoittelumekanismin
basis-riskille. Tuotteita
on myös räätälöity meille sopiviksi,
ja hinnat ovat olleet kilpailukykyisiä.
Asiakkaana olemme esittäneet tavoitteet
ja tarpeet palvelun sisällölle, ja
Gasum on kehittänyt toimivan tuotteen
ongelmamme ratkaisemiseksi.
Millainen rooli maakaasulla on
jatkossa energiavalikoimassanne
– Yhteistuotantolaitoksissamme tuotetaan
maakaasulla kolme neljäsosaa
sähköstä ja kaksi kolmasosaa kaukolämmöstä.
Maakaasu on edelleen tärkeä
polttoaine, vaikka investointeja
suunnataan uusiutuviin ja vähäpäästöisiin
energiaratkaisuihin. Energiatehokas
yhteistuotanto säilyy Sähkölaitoksen
perustuotantomuotona, ja
maakaasu tarjoaa tähän joustavan ja
toimitusvarman rungon.
19

– Kaasuenergia ei ole vain maakaasua, vaan paketissa
ovat mukana uusiutuvat luonnonkaasut
ja LNG, kertoo Ossi Savolainen.
Sähkö- ja päästökauppa mukaan
Hyvien kokemusten ja alan muutoksen
vauhdittamana Gasum on kehittänyt kaksi
uutta suojaustuotetta sähkö- ja päästökaupan
vakauttamiseen. Palvelun tarkoituksena
on antaa asiakkaille joustavia hintaratkaisuja
ja katesuojaa.
– Haluamme antaa vakautta myös sähkön
hinnalle, koska asiakkaamme tuottavat
sähköä markkinahintaisella maakaasulla,
Ossi Savolainen kertoo. Ensi vuodesta
alkaen myös ilmaisten päästöoikeusyksiköiden
määrä vähenee.
Asiakkaille kerrotaan uusista tuotteista
ja palveluista huhtikuussa järjestettävässä
asiakastilaisuudessa.
Energiamarkkinat muuttuvat
Uusien palvelutuotteiden kehittämiseen
Energiakauppa palvelee
on monta syytä. Yksi tärkeimmästä on se,
että Gasumissa halutaan tarjota asiakkaille
yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua ja lisätä
tietämystä asiakkaan toimialasta.
Ossi Savolainen toteaa, että energiaalan
muutoksessa maakaasun rooli on
muuttumassa tasaisen kulutuksen energialähteestä
myös vara- ja huippukulutuksen
polttoaineeksi. Kaasuenergiakaan ei ole
vain maakaasua, vaan paketissa ovat mukana
uusiutuvat luonnonkaasut ja LNG.
– Hankintaa tulee monipuolistaa ja
toimitusvarmuutta laajentaa. Tähän tähtäävät
myös vireillä olevat LNG-hankkeet.
On mentävä mukaan kehitykseen.
Nyt esimerkiksi biokaasu on korvamerkitty
liikennekäyttöön, mutta jo vuonna
2013 biokaasuntuotantomäärät ovat niin
paljon suurempia, että sitä voidaan myydä
myös muuhun käyttöön, Ossi Savolainen
ennakoi.
– Mitkään merkit eivät viittaa öljyn hinnan romahtamiseen,
sanoo Satu Raikaslehto.
Gasum on järjestänyt sisäisesti uudelleen energiakaupan liiketoimintayksikön.
Maakaasun tukkumyynnin yhteyteen on muodostettu energiakaupan
palvelut -yksikkö, johon kuuluu riskienhallinnan liiketoiminta. Myös Kaasupörssissä
käytävä Gasumin Plussa- kaupankäynti hoidetaan jatkossa energiakaupan
palvelut- yksikössä.
Yksikön vetovastuussa on liiketoimintayksikön päällikkö Satu Raikaslehto.
Suojaus- ja raportointipalvelujen toteutuksesta vastaavat analyytikot Anna Paronen
ja Rami Rajala. Lotta Lehtinen hoitaa asiakaspalvelujärjestelmää ja sisäistä raportointia.
Energiakaupan myynnissä asiakas- ja myyntitoiminnan kehittämisestä vastaa tukkumyynnin
osalta energiakaupan myynnin päällikkö Ossi Savolainen. Energiakaupan
asiakaspäällikköinä toimivat Sonja Hellén-Nieminen ja Lauri Pirvola.
Maakaasun hankinnasta, tukkumyynnistä ja palvelutarjonnan kehittämisestä vastaa
kokonaisuutena energiakaupan liiketoiminta-alueen johtaja Aleksei Novitsky.
MARKKINAT
TEKSTI MINNA OJALA KUVA DR
Veronkorotus
vähensivät m
Suomessa käytettiin maakaasua
viime vuonna keskiarvoista
vähemmän. Yksi syy oli lämmin
ja pitkä syksy. Loppuvuoden
aikana käyttöä korvattiin
kivihiilellä ja turpeella Etelä-
Suomen suurten kaupunkien
energiantuotannossa.
Maakaasun käyttö väheni viime
vuonna edelliseen vuoteen
verrattuna, ja jäi myös
pidemmän aikavälin keskiarvosta.
Maakaasua käytettiin
vuonna 2011 vajaat 40
TWh. Vuoteen 2010 verrattuna käyttö väheni
noin 12 prosenttia. Kulutus oli pienin kymmeneen
vuoteen.
Kivihiili kasvatti päästöjä
Vuodenvaihteessa voimaan astunut energiaveron
muutos vaikutti osaltaan siihen, että
kivihiili ja turve korvasivat maakaasua. Konsulttiyhtiö
Pöyryn selvityksen mukaan Etelä-
Suomen suurissa kaupungeissa energiantuotannon
hiilidioksidipäästöt kasvoivat noin 20
prosenttia sen takia, että maakaasua korvautui
muilla polttoaineilla. Hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt
ovat kasvaneet 60 prosenttia.
Maakaasulle päätetyt energiaveron korotukset
vuosille 2013 ja 2015 heikentävät tilannetta
entisestään. Kivihiili korvaa kaasun yhä
useammin. Voimalaitoksien ajojärjestyksen
muutos johtaa noin miljoonan tonnin vuotuiseen
hiilidioksidipäästöjen kasvuun, mikä
vastaa noin 1,5 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
– Uusi veromalli luotiin odotuksilla, jotka
eivät ole toteutuneet. Sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoilla
hintataso on poikkeuksellisen alhainen,
öljyn markkinahinnat taas ovat korkealla
tasolla globaalista taloustaantumasta
huolimatta, arvioi Gasumin toimitusjohtaja
Antero Jännes.
Lopputuloksena on se, että maakaasun
korvautumisen takia energiantuotannon hiilidioksidipäästöt
ovat merkittävästi kasvaneet.
20

EAMSTIME
, lämmin syksy ja talouden taantuma
aakaasun käyttöä
Alkuvuoden huippupakkasissa maakaasun myynti oli ensin vilkasta viime vuonna, mutta myynti laski erityisesti vuoden kolmannella neljänneksellä.
Tämä ei varmaankaan ollut ”vihreän verouudistuksen”
laatijoiden tarkoitus.
Energiaveroa syytä rukata
Eduskunta edellytti energiaverolakia hyväksyessään,
että sen vaikutuksia päästöjen kehitykseen
on seurattava. Jänneksen mukaan
nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtio
ei varmastikaan ole valmis luopumaan
energiaveroilla kerättävistä euroista. Samalla
pitäisi kuitekin huolehtia siitä, että lupaus
vihreästä verouudistuksesta todellakin
toteutuisi.
– Asiaan olisi syytä tarttua heti, kun ensi
vuoden budjettiraameja aletaan laatia. Energiaveroonhan
sisältyy useita eri komponentteja.
Näitä säätämällä löytyisi varmasti ratkaisu,
jossa hiilidioksidipäästöjä pystyttäisiin
ohjaamana verotuksella entistäkin paremmin,
mutta muutos olisi valtiolle kustannusneutraali,
pohtii Jännes.
Poikkeuksellinen vuosi
Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen
aikana maakaasua käytettiin hieman keskimääräistä
enemmän kylmän talven takia.
Kolmannen neljänneksen loppupuolella sähkömarkkinoiden
ja päästöoikeuksien alhainen
hintataso vähensi maakaasun kilpailukykyä
muihin polttoaineisiin verrattuna.
Loppuvuonna sähkön ja päästöoikeuksien
alhaisen hintatason lisäksi ennätyksellisen
lämmin syksy ja alkutalvi pudottivat maakaasun
käyttöä yli kolmanneksen edellisvuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Antero Jännes toteaa, että viime vuosi
oli varsin poikkeuksellinen sekä säiden, energiamarkkinoiden
että raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen
osalta.
– Maakaasun hintahan on sidottu kilpailevien
polttoaineiden, kuten raskaan polttoöljyn
ja kivihiilen hintaan. Talouslamasta
huolimatta öljyn hinta ei ole laskenut. Tämä
heijastuu myös maakaasun hintaan. Maakaasun
edullisesta sähköntuotantosuhteesta
yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa
ei tuottajille ollut etua markkinatilanteessa,
jossa edullista vesisähköä oli tarjolla erittäin
runsaasti, ja talouden taantuma ja säätila
vähensivät sähkön tarvetta, sanoo Jännes.
Vuosi 2012 alkoi maltillisesti
Vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien aikana maakaasun myynti on ollut maltillista.
Tammikuun myynti jäi viime vuoden vastaavasta noin 20 prosenttia. Helmikuun
alkupäivinä hätyyteltiin jo tunti- ja vuorokausitasolla uusia ennätyskäyttölukemia.
Kun muualta Euroopasta raportoitiin toimitusongelmista helmikuun alun poikkeuksellisten
hyytävien ja lumisten päivien aikana, Suomessa maakaasua riitti kaikille
asiakkaille ongelmitta.
21

Janne Rauhamäki harmittelee, että
IE-direktiivi on tehty keskieurooppalaisesta
näkökulmasta. – Suomessa
energiantuotannon osuus ilman
haitta-aineiden pitoisuuksista
on suhteellisen pieni.
22

Janne Rauhamäki kertoo, että IE-direktiivi
suosii kaasun
käyttäjiä
Julkisuudessa on puhuttu vain vähän IE-direktiivistä. Pöyryn johtava asiantuntija
Janne Rauhamäki selvittää, millaisia muutoksia direktiivi vaatii maakaasun käyttäjiltä
lähivuosina. Parhaimmassa asemassa ovat suuret kaasukäyttöiset voimalaitokset.
TEKSTI MARI KUUSINEN KUVA MARKKU OJALA
IE-direktiivi, (IED eli Industrial Emissions Directive), ei käy
kaasun käyttäjien kukkarolle yhtä pahasti kuin muiden energiantuottajien.
Teollisuuspäästöihin kohdistuva direktiivi tarkoittaa
käytännössä sitä, että energiantuottajien päästörajat
kiristyvät. Tuottajat joutuvat tekemään investointeja saavuttaakseen
halutut rajat. Erityiseen syyniin joutuvat rikkidioksidien,
typen oksidien ja hiukkasten päästöjen raja-arvot.
– Kaasulaitosten investoinnit ovat muita polttoaineita alhaisemmat,
koska kaasun poltosta syntyy vain typen oksideja. Lisäksi
osalla suurista laitoksista päästötaso on jo nykyisin riittävän alhainen,
kertoo konsultointi- ja suunnittelukonserni Pöyryn johtava
asiantuntija Janne Rauhamäki.
IED tekee etenkin raskaan polttoöljyn käytöstä erittäin hankalaa,
joten tämä edistää siirtymistä öljystä kaasuun.
Nykyisillä laitoksilla uudet päästörajat astuvat voimaan vuoden
2016 alussa. Uusilla laitoksilla rajat tulevat
voimaan heti laitoksen valmistuttua, esimerkiksi
vuonna 2014 valmistuvalla laitoksella
on jo uudet, tiukemmat rajat. Kaiken kaikkiaan
IED:n piiriin kuuluu noin 330 tuotantoyksikköä
Suomessa.
”
Piipputulkinta
on Suomessa
ongelmallinen.
Vanhat saavat joustoa
Mitä uudempi ja suurempi laitos on, sitä tiukemmat rajoitukset
se saa. Vanhat ja pienet laitokset sen sijaan voivat saada joustoa
rajoituksille.
Vanhat laitokset voivat jatkaa nykyisillä rajoilla, jos niiden
käyttötunteja on jäljellä vain vähän. Jos laitokset rajoittavat käyttöaikaansa,
ne voivat selvitä osin lievemmillä päästörajoilla tai
voivat jatkaa käyttöikänsä loppuun nykyisillä rajoituksilla. Viimeinenkin
joustoelementti loppuu kuitenkin vuonna 2023.
– Tyypillisesti joustot koskevat vanhempia laitoksia, joiden
jäljellä oleva käyttöikä on niin lyhyt, ettei isojen investointien teko
ole järkevää. Toinen esimerkki ovat alhaisen vuotuisen käyttöajan
laitokset, joita käytetään lämmön tai sähkön tuotannon
kulutushuippujen kattamiseen, Rauhamäki selvittää.
Suuret mukaan suunnitelmaan
Yksi joustoista on komeasti nimetty kansallinen siirtymäsuunnitelma.
– Suunnitelmaan saavat osallistua kaikki viimeistään vuonna
2002 valmistuneet laitokset, jotka eivät osallistu mihinkään muuhun
joustoelementtiin. Ne sitoutuvat vähentämään koko laitosjoukon
tonnimääräisiä päästöjä ennalta määrätyn päästövähennyspolun
mukaisesti, Rauhamäki kertoo.
Kansallinen siirtymäsuunnitelma sisältää kuitenkin hankaluuksia,
kun keskenään kilpailevien yritysten pitäisi pystyä sopimaan
investointien toteuttamisesta siten, että vaaditut päästövähenemät
toteutuvat.
– Hyviä kohteita suunnitelmalle ovat suuret yritykset, joilla
on paljon IED:n piiriin tulevia laitoksia. Yritykset voisivat vähentää
päästöjä omien laitostensa osalta kokonaisuutena ja saada siten
porrastusta investointeihinsa.
Piipuista päänvaivaa
IED koskee yli 50 megawatin laitoksia, joten periaatteessa tätä
pienemmät laitokset eivät ole sen piirissä.
Mutta koska direktiivi luokittelee yhdeksi laitokseksi kaikki
kattilat, joiden savukaasut johdetaan samaan savupiippuun, tulee
direktiivin piiriin paljon myös alle 50 megawatin kattiloita.
– Suomessa on kylmien talvien vuoksi ollut
tyypillistä rakentaa samaan laitokseen useita kattiloita,
joita sitten käytetään tarpeen mukaan kovilla
pakkasilla. Kattiloiden savukaasut ohjataan
samaan piippuun. Periaatteessa nämä kattilat eivät
kuuluisi IED:n piiriin lainkaan, mutta tämän
niin sanotun piipputulkinnan vuoksi ne tulevat
mukaan, Rauhamäki selvittää.
Piipputulkinta tuo direktiivin piiriin noin puolet kaikista
IED:n piiriin tulevista yksiköistä
Direktiivi koettelee Suomea
Rauhamäki miettii, että yleisesti päästöjen vähentäminen on
luonnon ja ihmisten kannalta positiivinen asia.
– IED on kuitenkin tehty keskieurooppalaisesta näkökulmasta,
jossa energiantuotanto on keskittynyt suuriin yksiköihin
ja ilmanlaadun ongelmat yleisiä. Suomessa energiantuotannon
osuus ilman haitta-aineiden pitoisuuksista on suhteellisen pieni.
Suomessa on myös tyypillistä, että energiantarve on talvella
moninkertainen kesään verrattuna.
– Piipputulkinta on ongelmallinen. Sen piiriin joutuvissa
yksiköissä investointien teko on kaikkea muuta kuin järkevää.
Päästöjä saadaan leikattua vain vähän, koska laitoksia käytetään
vähän. Joustoelementeillä on hieman lievennetty asiaa, mutta ei
riittävästi.
Tavallinen tallaaja ei juuri ole kuullut IED:sta, mutta syykin
on luonnollinen. Rauhamäki pohtii, että IED on lähinnä energiaalan
sisäinen asia. Sen vaikutus ihmisten sähkö- ja kaukolämpölaskuihin
jäänee melko pieneksi.
23

PUHDAS LIIKENNE
Bonuksella kohti
puhtaampaa bussiliikennettä
Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymä (HSL) aikoo ottaa
käyttöön vuosittain määriteltävän
ympäristöbonuksen, jonka odotetaan
vauhdittavan biokaasun
käyttöä bussien polttoaineena.
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MARKKU OJALA
HSL:n tavoitteena on leikata joukkoliikenteen
lähipäästöjä peräti 80 prosenttia
vuoteen 2018 mennessä, kun
vertailukohtana ovat vuoden 2010 lukemat.
– Kun tavoite on näinkin kova, on otettava
käyttöön kaikki mahdolliset keinot. Suunnitellulla
ympäristöbonuksella kannustetaan
liikennöitsijöitä vähentämään käytössä olevien
bussiensa päästöjä, kertoo johtaja Reijo
Mäkinen HSL:n liikennepalveluista.
HSL:n kilpailutetussa liikenteessä sopimuskausi
on seitsemän vuotta, jolle usein
myönnetään kolmen vuoden jatkoaika. Liikennöitsijän
bussikalusto jaetaan tarjouksia
arvioitaessa Euro-luokkiin perustuvin pisteportaisiin
siten, että huomioon otetaan
myös todelliset, VTT:llä mitatut päästöarvot.
Polttoainevalintaa ei enää oteta huomioon
pisteytyksessä. Biokaasun käyttö ja muu
sopimusten vaatimaa tasoa parempi, päästöjä
vähentävä tekninen edistyksellisyys on
tarkoitus palkita erikseen uudella ympäristöbonuksella.
– Ajatuksena on, että esimerkiksi puhtaampiin
polttoaineisiin siirtyminen kannattaa
bonuksen ansiosta liikennöitsijöille myös
kesken sopimuskauden, Mäkinen sanoo.
Lähikaasua paikallisbusseihin
HSL:n hallitus käsittelee bonusjärjestelmää
kevään aikana, ja tavoitteena on järjestää
ensimmäinen bonuskilpailu siten, että bonukset
tulevat käyttöön syksyllä.
Bonusmallin on tarkoitus palkita pienistä
lähipäästöistä, pienistä hiilidioksidipäästöistä
ja pienestä energiankulutuksesta. HSL ”ostaa”
päästöjen vähennykset bonuksilla liikennöitsijöiltä
vuosittain. Liikennöitsijä esittää
tarjouksessaan, millä polttoaineilla ja teknii-
HSL:n alueella on tällä hetkellä käytössä noin sata kaasubussia. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon
tuottamaa biokaasua saadaan kaasuverkkoon ja bussienkin tankattavaksi tämän vuoden
aikana. Biokaasu riittää noin 50 bussin tarpeisiin.
koilla se aikoo saada päästövähennyksen aikaan
ja mitä se maksaa. Kiinteät investoinnit
jaksotetaan useammalle vuodelle.
Maakaasubussien hiilidioksidipäästöt
ovat melkein yhtä suuret kuin dieselbussien,
mutta lähipäästöjä, etenkin hiukkasia,
ne tuottavat selvästi vähemmän. Biokaasun
avulla maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt
saadaan vähennetyksi arviolta kolmannekseen.
– Uskon, että biokaasubussit tuottavat
liikennöitsijälle kilpailuetua uudessa järjestelmässä.
Paikallisesti tuotetun biokaasun
saaminen liikenteeseen on kova juttu, vaikka
kaasubussien käyttöönottoa rajoittaakin
se, ettei niillä voi liikennöidä Kampin keskukseen
ainakaan vielä, Mäkinen sanoo.
Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon
tuottamaa biokaasua saadaan kaasuverkkoon
bussienkin tankattavaksi tämän
vuoden aikana arviolta 50 bussin tarpeisiin.
Kaasubusseja on tällä hetkellä liikenteessä
HSL:n alueella noin sata.
– Haluamme raivata esteitä päästöjä vähentävien
ratkaisujen käyttöönotolta, sanoo
Mäkinen.
GASSI
Tilaa Biokaasupuskuritarra!
Viime lokakuusta lähtien kaasuautoihin
on voinut tankata täysin
uusiutuvaa biokaasua. Biokaasu
onkin tehokkaimmillaan juuri liikennekäytössä
ja sen tankaaminen vähentää
suoraan öljyn käyttöä.
Biokaasu on aidosti kestävä polttoaineratkaisu
autoilijoille, joten siitä kannattaa
myös kertoa kanssakulkijoille. Auton
puskuriin kiinnitettäviä tarroja voi tilata
Gasumin asiakaspalvelusta: Asiakaspalvelu
(ark. 8–17) 0800 122 722, asiakaspalvelu@gasum.fi.
Tarrassa lukee: Puhtaasti edellä. Gasumbiokaasulla.
Lue lisää puhtaammasta liikenteestä
osoitteesta:
➜ www.puhtaampiliikenne.fi
24

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA ARI NAKARI
Huoltopäällikkö Marko Ikävalko on
Turvallisuuden asialla
SINUNKAUPAT
– Työturvallisuus on ollut minulle aina A ja O. Tämä kumpuaa jo aiemmasta
elämästäni merenkulun puolelta, jossa turvallisuuteen on panostettu todella
paljon, sanoo Marko Ikävalko.
Marko on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ylikonemestari, joka on merenkulkualan korkein konepuolen
pätevyys. Kun Markon aiempi työpaikka Finnjet myytiin vuonna 2006, hän vaihtoi merenkulun kompressorien
kunnossapitoon Gasumilla.
– Vaikka hiukan jänskätti lähteä maihin töihin, ei ole kaduttanut. Työ on haastavaa ja työyhteisö mukava. Esimiehenä
lämmittää erityisesti, kun näkee onnistumisten ruokkivan alaisten motivaatiota. Kompressorien kunnossapidossa
tehdään pienellä porukalla suuria asioita, Marko kehaisee.
Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi vuonna 2008 tehty täyshuolto GB-5200-turbiinille Kouvolassa. Täyshuollossa
puretaan kaasuturbiini osiin, tarkastetaan, kunnostetaan ja kootaan uudelleen. Se oli ensimmäinen noin laaja
huolto, johon hän osallistui Gasumilla.
Marko on pikkupojasta alkaen rakennellut ja rassaillut koneita. Merille hän lähti veren perintönä, sillä
hänen isänsä seilaa edelleen konepäällikkönä Nesteen tankkereilla. Meri on Markon mielestä mahtava
elementti, varsinkin, kun sen voiman näkee suurilla vesillä. Meren voima edellyttää merenkävijöiltä
panostusta työturvallisuuteen.
– Säännölliset harjoitukset ja selvät toimintaohjeet luovat laivan henkilöstölle automaation,
jonka avulla he osaavat toimia tilanteissa oikealla tavalla. Vaikka meillä Gasumissa on aina maata
jalkojen alla ja apu lähellä, pidän työturvallisuutta edelleen ykkösasiana.
Tavoitteena tapaturmien ehkäisy
Gasum-konsernissa valitaan työsuojeluvaltuutetut sekä työntekijöille että toimihenkilöille joka
toinen vuosi. Neljä kertaa vuodessa kokoontuva työsuojelutoimikunta koostuu työntekijöiden,
toimihenkilöiden ja työnantajan edustajista. Marko aloitti toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna
vuoden alussa toimittuaan aikaisemmin 1. varavaltuutettuna.
– Pyrimme ehkäisemään tapaturmia korostamalla turvallisia toimintatapoja jokapäiväisessä
toiminnassa. Työturvallisuuteen liittyvät koulutukset ja turvavarusteet tähtäävät
siihen, että työtehtävät voi toteuttaa mahdollisimman turvallisesti. Työtehtävien riskienkartoitus
auttaa puuttumaan mahdollisiin riskitekijöihin jo ennen, kuin jotakin sattuu,
Marko kertoo.
Gasumilla otettiin viime vuonna käyttöön tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä
TAVA, johon havainnot turvallisuuden vaaratekijöistä kirjataan. Havainto
menee aina tiedoksi lähimmälle esimiehelle, jonka tehtävä on reagoida asiaan.
Sattuneet tapaturmat tutkitaan ja tapahtumaketju pyritään selvittämään.
– Näin saadaan selville tapaturmaan johtaneet syyt, joihin puuttumalla
voidaan monessa tapauksessa ennaltaehkäistä samankaltaisten tapaturmien
synty, Marko jatkaa.
Imatran kompressoriasema on
Marko Ikävalkolle tuttu paikka,
jossa hän käy säännöllisesti.
Liikkeellä myös vapaa-aikana
Markon juuret ovat Etelä-Karjalassa, ja hän asuu Lappeenrannassa.
Työhuone hänellä on Kouvolassa. Hän käy usein vastuualueensa
toimipisteissä Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä, mutta tarpeen
mukaan muuallakin.
– Työmatkaa kertyy 90 kilometristä ylöspäin päivässä. Tehtäväni
liittyvät kompressoriasemien elinkaaren hallintaan ja esimiesrooliin
kompressorien kunnossapidossa. Vastaan myös painelaitteiden
turvallisesta käytöstä sekä kunnossapidosta. Kun on
paljon tehtävää työn saralla, täytyy vastapainona siviilissä olla muita
harrastuksia.
Markon vapaa-aikaan kuuluu moottoripyöräilyn lisäksi jääpallo.
Hän on toiminut jo yli kuusi vuotta Lappeenrannan Veiterän junioreiden
valmentajana. Muihin harrastuksiin kuuluu talvisin hiihto ja laskettelu. Kesäisin
hän käy rullaluistelemassa.
25

LYHYESTI KOONNEET JOhanna peLtO-tiMperi JA Minna OJaLa KUVAT GasuM, eMMa - espOOn MODernin taiteen MuseO JA DreaMstiMe
Kaasualan perusteet ja käytönvalvonta
-kurssi täyttyi heti
Maaliskuussa järjestettävälle ensimmäiselle Kaasualan perusteet ja käytön valvonta
-kurssille saatiin nopeasti osallistujat kokoon. Suomen Kaasuyhdistys kertoo nettisivuillaan
osoitteessa www.maakaasu.fi seuraavan kurssin ajankohdan, kun se on
tiedossa.
Suomen Kaasuyhdistyksen järjestämä uusi kurssi muodostaa luentoineen ja aineistoineen
laajan tietopaketin kaasualan perusteista ja tekniikasta biokaasu ja nesteytetty maakaasu
mukaan lukien. Kurssilla opiskellaan myös kaasualan säädökset.
Kurssilla luennoi Tukesin lisäksi monia Gasumin ammattilaisia. ari seppänen kertoo
muun muassa Kaasuketjusta – maailmalla ja Suomessa sekä kaasun käytöstä ja käyttökohteista
ekä laitetekniikasta. aki huomon aiheena on turvallisuus eri muodoissaan.
Kurssi järjestetään 13.–14. maaliskuuta Helsingissä.
Biokaasun käyttö lisää Nepalin ihmisten ja luonnon hyvinvointia.
Biokaasu toimii Nepalissa
Nepalin biokaasua edistävä kampanja on ollut suuri menestys. Vuodesta 1992 lähtien
jo yli 240 000 nepalilaista kotitaloutta on ottanut biokaasun käyttöön. Hyvien tulosten
takia kampanjaa suunnitellaan laajennettavat muihin kehitysmaihin Aasiassa
ja Afrikassa.
Suomalainen hyväntekeväisyysprojekti KAPUA otti myös vuoden 2011 yhdeksi kohteekseen
biokaasun hyödyntämismahdollisuuksien lisäämisen Nepalissa. KAPUA oli viime
vuonna Gasumin joululahjakohde.
Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua. Sitä saadaan
mm. vuoroviljelypeltojen energiakasveista ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös
reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä
että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.
TANKKAA 100 % KOTIMAISTA
JA 100 % UUSIUTUVAA.
VAIHDA BIOKAASUUN.
Biokaasukampanja
sai kunniamaininnan
Gasumin biokaasu-ilmoitus sai kunniamaininnan
Aikakausmedian järjestämässä kilpailussa lokakuun
yhtenä parhaista aikakauslehtimainoksista.
Pilvi Kalhama aloittaa johtajana elokuussa.
EMMAn
museonjohtajaksi
Pilvi Kalhama
FL pilvi kalhama (39) on valittu EMMA -
Espoon modernin taiteen museon museonjohtajaksi.
Espoolainen Kalhama siirtyy EMMAan
Gallery Kalhama & Piipon toimitusjohtajan
tehtävästä. Hän on toiminut myös muun
muassa Kuvataideakatemiassa tutkimuslehtorina,
kuratoinut useita taidenäyttelyitä ja
kirjoittanut kuvataiteesta 1990-luvulta lähtien.
Taidehistorian ohella Kalhamalla on
laajat korkeakouluopinnot kulttuurihistoriasta,
museologiasta, pedagogiasta ja kauppatieteestä.
Kalhaman ominta osaamisaluetta on nykytaide,
mutta hänellä on laaja kontaktipinta
myös designin puolella. Muotoilu liittyy vahvasti
EMMAn tulevaisuuden suunnitelmiin
samoin kuin linkittyminen Espoon T3-strategiaan.
(Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen
muodostama ainutlaatuinen tieteen, taiteen
ja talouden kokonaisuus)
Pilvi Kalhama aloittaa työnsä EMMAssa
1.8.2012. Museonjohtaja Markku valkonen
jää eläkkeelle elokuun lopussa. Gasum tukee
EMMAn toimintaa.
EMMAssa on tänä vuonna kaksi World
Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmistoon
kuuluvaa näyttelyä, joista toinen
esittelee pohjoismaista nykydesignia ja toinen
maailmankuuluja BMW:n taideautoja.
Näyttelykeskus WeeGeelle saapuu toukokuussa
myös Matti suurosen Futuro-talo.
26

TEKSTI pirkkO sOininen
KUVA ainOMaiJa haarLa
Kouvoilla
runsaasti
katsojia
Suomen EM-kisamenestys on vetänyt väkeä
katsomoihin. Vuoden alussa oli Korisliigan
otteluissa käynyt keskimäärin 898 katsojaa.
Lukema ylittää sarjan runkosarjaennätyksen
eli 881 katsojaa vuodelta 2006–2007. Prosenttiyksiköissä
mitattuna katsojamäärät ovat
nousseet viime kaudesta peräti 8,1 prosenttia.
Korisliigajoukkueista yli tuhannen katsojan
keskiarvoon ovat yltäneet Salon Vilpas (1067,7)
ja kotkalainen KTP-Basket (1019,5), joiden lisäksi
Kouvot (999,2) ja ToPo (998,4), Pyrintö
(990,0) ja Joensuun Kataja (984,0) ovat lähellä
haamurajaa.
Kouvot on uusinut yhdessä Kouvolan kaupungin
kanssa Mansikka-ahon urheiluhallin
asiakaspalvelutiloja. Gasum tukee Kouvojen
toimintaa.
NIMITYKSET
JOOnas peLtOLa on vakinaistettu verkostovalvojaksi
Gasum Paikallisjakeluun Helsinkiin
12.12.2011 alkaen.
Mette MurtO on vakinaistettu palveluneuvojaksi
Gasum Energiapalveluihin Kotkaan 1.1.2012
alkaen.
”Uraa uurtavia innovaatioita”
Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Ainomaija Haarla johtaa
säätiötä, joka edistää elämänlaatua parantavien innovaatioiden
tunnettuutta ja leviämistä.
se on itsenäinen yleishyödyllinen säätiö, joka edistää
Suomen kilpailukykyä ja verkottumista sekä yhteiskuntavastuullista
toimintaa ja innostaa nuoria tekniikan
ja luonnontieteiden pariin. Jaamme Millenniumteknologiapalkinnon
ja Vuoden teknologiajohtaja -palkinnon
ja järjestämme Tekniikan päivät, nuorten kansainvälisen
tiedeleirin Millennium Youth Campin, ja yhdessä
ulkoministeriön kanssa teknologiatapahtumia eri maissa.
Gasum on ollut aktiivinen ja idearikas yhteistyökumppanimme
alusta lähtien. Meille on onni ja ilo
työskennellä Gasumin tapaisen toimijan kanssa.
Lunastivat lupauksensa kansantajuisena tiedetapahtumana.
Dipolin salit olivat pullollaan. Lapsia
ja nuoria oli paljon. Esitykset olivat korkeatasoisia ja
kiinnostavia.
palkittavan innovaation täytyy olla uraa uurtava,
elämänlaatua parantava tekninen innovaatio, jonka
on käytännössä todettu toimivan ja hyödyntävän
mahdollisimman monta ihmistä maapallolla. Palkintoa
ei anneta elämäntyöstä, vaan myöntämishetkellä pitää
olla näkyvissä potentiaalia uusiin sovelluksiin.
ensiksikin matematiikka on yksi kaunis kieli muiden
joukossa. Se avautuu harjoittelulla. Matematiikkaa
ja luonnontieteitä mystifioidaan liikaa. Opetusmenetelmiä
voisi kehittää entistäkin interaktiivisemmiksi
ensimmäisistä luokista lähtien. Ilmiöiden ymmärtämistä paremmaksi
voisi lisätä yhdessä tekemisen ja kokeilun kautta.
Mikä On tekniikan
akateMia
MiLLaista yhteistyötä
teiLLä On OLLut GasuMin
kanssa
Miten tekniikat päivät
taMMikuussa Menivät
MiLLaisin perustein
MiLLenniuM-paLkintO
Jaetaan
Miten nuOrten
kiinnOstusta vOiDaan
Lisätä
JuhO-Matti uuksuLainen on vakinaistettu
työnjohtajaksi Gasum Tekniikkaan Helsinkiin
1.1.2012 alkaen.
karOLiina LiiMatainen on nimitettuy talouspäälliköksi
Gasumille Espooseen 1.1.2012 alkaen.
Mira hinkkanen on nimitetty controlleriksi
Gasumille Espooseen 1.2.2012 alkaen.
tämä on varsinainen näköalapaikka suomen eturivin
yrityksiin, kaikkiin Suomen viiteen teknilliseen
tiedeyliopistoon ja valtionhallintoon. Tämä on myös
erinomainen ikkuna tulevaisuuden teknologioihin
maailman laajuisesti.
Mikroaaltouunia. Onneksi suvun miehet ovat hyviä
ruoanlaittajia.
Miten itse viihDyt työssäsi
Mitä teknOLOGista
keksintöä iLMan et haLuaisi
kOtOna eLää
27

RAKKAUDESTA RUOKAAN,
KAASULLA LUONNOLLISESTI
Italialaiset Ilve liedet tuovat ripauksen luksusta arkeesi
ja toimivuutta keittiöösi.
www.gasum.i
Tule valitsemaan omasi laajasta malli-, kokoja
värivalikoimastamme.