Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Gasetti<br />
1 | 2012<br />
Gasum-konsernin<br />
sidosryhmälehti<br />
LNG lisää joustoa<br />
kaasumarkkinoilla<br />
Ovako valmistaa<br />
erikoisterästä<br />
Suojaustuotteilla<br />
lisää vakautta<br />
Sikke Sumari<br />
Haluan jakaa<br />
hyvää oloa
PÄÄKIRJOITUS<br />
Uusi ilme<br />
Uusi ilme! Kevääksi uimarantakuntoon! Sulata kinkut vyötäröltä! Näinhän meitä<br />
kaikkia, naisia varsinkin, kannustetaan kuntosalikortin hankintaan tai uuden<br />
urheiluharrastuksen aloittamiseen kevättalvella. Tarjolla on myös kevätmuotia<br />
ja jos jonkinlaista dieettiohjetta, joilla pääsee uuden elämän alkuun.<br />
Vähän raflaavampi versio henkilökohtaisesta uudesta ilmeestä ovat erilaiset<br />
tosi-tv ohjelmat, joissa leikataan, pistetään, kuoritaan ja hierotaan siihen<br />
malliin, että kymmenen vuotta ja kaksikymmentä kiloa ovat muisto vain.<br />
Yrityselämässä ilmeen uudistaminen lähtee yleensä toiminnan muutoksesta.<br />
Yritys on uudistanut strategiansa, koska toimintaympäristö on muuttunut,<br />
markkinat kasvaneet tai kutistuneet, asiakkaat vaihtuneet kotimaisista<br />
kansainvälisiin tai päinvastoin.<br />
Tätä polkua myös Gasum on kulkemassa. Olemme tiedostaneet muutoksen<br />
toimintaympäristössä: tarvitaan lisää uusiutuvaa ja kotimaista energiaa.<br />
Tarvitaan uusia tuotevaihtoehtoja, kuten nestemäinen maakaasu eli LNG,<br />
josta kerromme tässä lehdessä. Tarvitaan joustavuutta ja palveluja, joista yhtenä<br />
esimerkkinä Gasumin energiakaupan uudet palvelut. Kerromme myös<br />
niistä tässä lehdessä.<br />
Gasumin uusi ilme siis toivottavasti näkyy erityisesti siinä, miten toimimme<br />
ja palvelemme. Kevään korvalla on luvassa myös muuta muutosta Gasumin<br />
ilmeeseen, ja myös Gasetti-lehteen. Uudistamme lehteä muun muassa<br />
lukijatutkimuksesta saamiemme palautteiden perusteella, kiitos kaikille tutkimukseen<br />
osallistuneille. Pyrimme tietysti palvelemaan lukijoitamme entistäkin<br />
monipuolisemmin ja asiantuntevammin, toivottavasti kiinnostavalla ja<br />
ajatuksia herättävällä tavalla. Ja kenties saavuttamaan myös uusia lukijoita.<br />
Tapaamisiin uudistetun Gasetin kesänumerossa!<br />
Minna Ojala<br />
viestintäpäällikkö<br />
KUVA TOMI PARKKONEN<br />
Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi<br />
Päätoimittaja: Minna Ojala, minna.ojala@gasum.fi, p. 020 447 8622<br />
Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen,<br />
Tuija Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski, Tommy Mattila, Olga Väisänen,<br />
Anna Ailio ja Ari Seppänen<br />
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OS/G Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.fi<br />
Toimitus ja taitto: OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi<br />
Kannen kuva: Benjamin Ilmoni<br />
Painos: 5 000 kpl<br />
Paino: Finepress<br />
Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.<br />
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678<br />
Gasum on suomalainen luonnonkaasujen<br />
osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua,<br />
siirtää ja toimittaa sitä suomalaisille<br />
energiaksi. Gasum kehittää määrätietoisesti<br />
suomalaista biokaasualaa. Maakaasu<br />
ja biokaasu ovat luonnonkaasua, joka<br />
tarjoaa Suomen energia-alalle huomattavia<br />
tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.<br />
Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 1,3 miljardia<br />
euroa ja sen palveluksessa työskentelee<br />
noin 240 henkilöä.<br />
➜ www.gasum.fi
16<br />
”<br />
Maakaasu on mukana<br />
kymmenissä teräksen<br />
valmistuksen vaiheissa.<br />
SÄHKÖOSASTON PÄÄLLIKKÖ JUKKA KYLLÖNEN,<br />
OVAKO IMATRA OY AB<br />
TÄSSÄ LEHDESSÄ<br />
4<br />
6<br />
7<br />
8<br />
12<br />
kuvastin<br />
Tarmo Valmela kuvasi talven kylmyyttä ja lämmitystä<br />
MeDia Ja<br />
MaaiLMaLta<br />
aJankOhtaista<br />
GasuMiLLa<br />
kaiken MaaiLMan LnG<br />
LNG:tä voidaan tuoda Suomeen läheltä ja kaukaa<br />
vieraskynä<br />
Tapani Kaakkuriniemi pohtii venäjän presidentinvaaleja<br />
13 iDea<br />
Timo Kyllönen kertoo suosikkipaikkansa<br />
14<br />
16<br />
18<br />
suOJauspaLveLut Lisäävät hintavakautta<br />
Riskienhallinta vaikuttaa kokonaistulokseen<br />
erikOisterästä Maakaasun LäMMössä<br />
OnnistuMisen iLO sytyttää<br />
Sikke Sumari kertoo, mikä on ruoanlaitossa tärkeintä<br />
20 Markkinat<br />
Maakaasun kulutus laski<br />
22<br />
Janne rauhaMäki kertOO, että ie-Direktiivi<br />
suOsii kaasun käyttäJiä<br />
24 puhDasLiikenne<br />
25 sinunkaupat<br />
Marko Ikävalkon kanssa<br />
26 Lyhyesti<br />
Mitä kuuLuu<br />
27 ainOMaiJa haarLa<br />
”<br />
LNG tuo Suomen<br />
kaasumarkkinoille<br />
joustavuutta.<br />
ALUEPÄÄLLIKKÖ DAN HRAMOFF,<br />
GASUM<br />
8<br />
”<br />
Imatralta löytyy<br />
mahtavia paikkoja.<br />
13
KUVASTIN TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi<br />
TARMO VALMELA, 48,<br />
on Nastolassa asuva valokuvaaja ja tanssinopettaja,<br />
joka on erikoistunut ihmisten kuvaamiseen kaikissa<br />
muodoissaan. Luonto on hänelle paikka, jossa voi<br />
rauhoittua ja kuvailla sattumanvaraisesti. Lämpö<br />
merkitsee Valmelalle hyvää oloa ja kodikkuutta.<br />
Maakaasu lämmittää puhtaasti<br />
Suomessa tuotetaan tehokkaasti lämpöä ja sähköä yhteistuotantona. Kaukolämmöstä<br />
noin 80 prosenttia tehdään CHP-laitoksissa. Kaukolämmöstä 34 prosenttia<br />
tuotettiin maakaasulla vuonna 2011.<br />
Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto. Suomessa kaukolämpöä<br />
on taajamissa ollut 1950-luvun alusta lähtien. Nykyään se on lähes kaikissa<br />
kaupungeissa ja taajamissa, ja noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa.<br />
Kaukolämpö lämmittää myös kuvassa olevan Nastolan Kruunun alueen koteja.<br />
Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on noin 50 prosenttia. Kaukolämmitys<br />
on sitä taloudellisempaa mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä isompia rakennukset<br />
ovat.<br />
Kaukolämpö on energiatehokkuutensa lisäksi myös ympäristöystävällistä, koska se vähentää<br />
merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten asuinympäristömme viihtyisyyttä.<br />
Muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna maakaasulla tuotetun kaukolämmön hiilidioksidi-<br />
ja rikkipäästöt ovat vähäisiä, hiukkaspäästöjä ei käytännössä ole lainkaan. Maakaasu<br />
on myös logistisesti puhdasta, koska sen kuljettamiseen ei tarvita autoliikennettä.<br />
Maakaasun etuna on myös sen säädettävyys.<br />
5
”<br />
”<br />
”<br />
MEDIA<br />
Kohtalaisen läheltä lähivuosikymmeninä saatava kaasu voi olla varteenotettava<br />
vaihtoehto enemmän päästöjä tuottaville polttoaineille,<br />
kuten öljylle, kivihiilelle ja turpeelle. Kaasusta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt<br />
ovat puolet turpeen ja hiilen päästöistä ja noin kolmasosa<br />
öljyn aiheuttamista päästöistä.<br />
Kaleva, pääkirjoitus 16.2.2012<br />
Vihdin Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hallikainen esitti<br />
Fortumin edustajille harkittavaksi haja-asutusalueelle kokeilualuetta,<br />
jossa kaikki piuhat laitettaisiin samaan kaivantoon. Nummelassa<br />
terveysaseman ympäristössä sekä Hiidenmäen alueella Fortum<br />
teki tällaista yhteistyötä loppuvuodesta Gasumin ja Elisan kanssa.<br />
Vihdin Uutiset 8.2.2012<br />
Energiankulutus ei kuitenkaan ratkaise bussien elinkaaren aikaisia<br />
kasvihuonekaasupäästöjä vaan polttoaine. VTT:n tutkimusprofessori<br />
Nils-Olof Nylundin mukaan polttoaineen vaikutussuhde on<br />
120:1, kun verrataan ääripäitä eli hiilestä tehtyä dieseliä parhaaseen<br />
biopolttoaineeseen.<br />
Talouselämä 6.2.2012<br />
Liikenneministeriö kehottaa<br />
Suomen vientiteollisuutta<br />
valmistautumaan<br />
EU:n Itämerta koskevan<br />
rikkidirektiivin voimaantuloon.<br />
”Rikkidirektiivin toteuttaminen<br />
on edessä, se on<br />
selvää."<br />
REPLIIKKI<br />
Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Minna Kivimäki<br />
Elinkeinoelämän keskusliiton logistiikkaseminaarissa<br />
Helsingissä.<br />
Kansan Uutisten Verkkolehti 3.2.2012<br />
Päätavoitteena on se, että Kouvolaan suunnitellun biokaasulaitoksen<br />
raaka-aineista 80 prosenttia olisi nurmikasveja.<br />
Kouvolan Sanomat 20.12.2011<br />
”MAAILMALTA<br />
KOONNUT SIMO ARVO JA MINNA OJALA<br />
KUVA SNAM JA DREAMSTIME<br />
VERKKOYHTIÖIDEN MYYNNISTÄ VAROJA<br />
ONGELMAVALTIOILLE<br />
Velkaantuneet euromaat pohtivat erilaisia keinoja valtion kassan täyttämiseksi. Kreikassa hallitus aikoo<br />
kerätä yhteensä 50 miljardia euroa myymällä valtionyhtiöiden osakkuuksia, joukossa muun muassa kaasuyhtiö<br />
DEPA ja kaasuverkkoyhtiö DESFA. Kreikan hallitus on jättänyt mahdollisten ostajaehdokkaiden<br />
päätettäväksi myydäänkö, yhtiöt yhdessä vai erikseen. Myös Italian hallitus selvittää mahdollisuutta myydä<br />
kaasuverkostosta vastaava siirtoyhtiö Snam.<br />
KYLMÄ ILMA KASVATTI MAAKAASUN KULUTUSTA<br />
Helmikuun alussa Euroopan ja Venäjän yli pyyhkäissyt kylmä säärintama nosti kaasun kulutuksen huippuun.<br />
Eurooppalaiset kaasuyhtiöt muun muassa. Itävallassa ja Italiassa raportoivat vaikeuksista kaasun<br />
saannissa, kun ennakkoon tilatut kaasumäärät eivät riittäneetkään täyttämään kasvanutta kulutusta.<br />
Kaasuvarastot ja tehokas LNG-tuonnin hyödyntäminen auttoivat hetkellisen kulutuspiikin yli.<br />
APPLEN DATAKESKUS TOIMII PIAN<br />
AURINKO- JA BIOVOIMALLA<br />
Applen ympäristöraportin mukaan yhtiö tavoittelee nollapäästöjä energiatehokkuudella ja uusiutuvan<br />
energian käytöllä. Suurimmat hankkeet liittyvät Applen datakeskukseen. Apple ostaa mahdollisuuksien<br />
mukaan vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Irlannissa, Münchenissä, Teksasissa ja Kaliforniassa<br />
käytetään siten täysin uusiutuvaa energiaa. Pohjois-Carolinan Maidenin datakeskuksen vierelle<br />
on rakenteilla USA:n suurin aurinkovoimala. Lisäksi Apple on rakentamassa biokaasulla toimivaa polttokennovoimalaa,<br />
joka valmistuu tänä vuonna. Myös siitä on tulossa Yhdysvaltojen suurin.<br />
6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA<br />
KOONNEET Minna OJaLa JA JOhanna peLtO-tiMperi KUVA DreaMstiMe Ja LanDis+Gyr<br />
Energiakasvien testaus alkoi Kouvolassa<br />
Gasum ja KSS Energia selvittävät, mitkä<br />
energiantuotantoon soveltuvat nurmikasvit<br />
sopivat parhaiten biokaasun tuotantoon.<br />
Tutkimus liittyy Kouvolaan suunniteltuun<br />
biokaasulaitokseen, josta yhtiöt allekirjoittivat<br />
aiesopimuksen kesäkuussa 2011. Biokaasulaitos<br />
käyttää raaka-aineenaan Kouvolan alueella<br />
viljeltyjä paikallisia energiakasveja.<br />
– Ensimmäiset tulokset pääasiassa apilasta<br />
ja timotei-heinästä koostuvan nurmirehun<br />
soveltuvuudesta energiakäyttöön ovat olleet<br />
erittäin rohkaisevia, kertoo KSS Energian liiketoimintayksikön<br />
johtaja Markku tommiska.<br />
Kouvolan seudulla on runsaasti potentiaalista<br />
peltoalaa energiakasveille. Nurmikasvien<br />
viljely ei vähennä tai uhkaa ruoan tuotantoa,<br />
koska nurmen viljely tapahtuu vuoroviljelyssä<br />
tai kesantopelloilla.<br />
Yhtiöt kartoittavat biokaasulaitokselle soveltuvia<br />
sijoituspaikkoja Kouvolan seudulla.<br />
Nurmirehu on mukana energiakasvien testauksessa.<br />
Koko hankkeen on arvioitu työllistävän välillisesti<br />
useita kymmeniä alueen maatalous- ja<br />
pienyrittäjiä.<br />
– Energiakasveista saadaan mädättämällä<br />
uusiutuvaa biokaasua. Tämä on ehdottomasti<br />
tehokkain tapa hyödyntää pelloilla viljeltäviä<br />
kasveja energiantuotannossa. Hyötysuhde on<br />
korkeampi kuin käytettäessä kasveja polttoaineena<br />
lämmöntuotannossa tai valmistettaessa<br />
niistä nestemäisiä liikenteen polttoaineita.<br />
Suunniteltu jalostuslaitos voi tuottaa jopa 100<br />
GWh biokaasua vuodessa. Tällä määrällä voisi<br />
vuositasolla liikennöidä 250 kaupunkiliikenteen<br />
bussia tai 4000 henkilöautoa, kertoo Gasumin<br />
liiketoimintayksikön päällikkö pasi torri.<br />
KSS Energia on biokaasun edelläkävijä Kymenlaaksossa.<br />
Sen osakkuusyhtiö Kymen Bioenergia<br />
alkoi keväällä 2011 tuottaa biokaasua<br />
Kouvolan Mäkikylässä muun muassa jätevedenpuhdistamon<br />
lietteistä. Kouvolaan suunniteltu<br />
tuotantoyksikkö olisi Suomen ensimmäinen<br />
ainoastaan energiakasveja raaka-aineena<br />
hyödyntävä biokaasulaitos.<br />
Gasum kehittää<br />
maakaasun pörssikauppaa<br />
Virossa<br />
ja Liettuassa<br />
Gasum Oy ja Viron johtava kaasuyhtiö AS<br />
Eesti Gaas solmivat loppuvuodesta yhteistyösopimuksen<br />
(Memorandum of<br />
Understanding) kehitysprojektista, jonka tavoitteena<br />
on yhteisomisteisen maakaasupörssin<br />
perustaminen Viron kaasumarkkinoille.<br />
Yhteistyösopimus on jatkoa marraskuussa<br />
solmitulle Gasumin ja liettualaisen kaasuyhtiön<br />
Lietuvos Dujosen väliselle vastaavalle yhteistyösopimukselle<br />
maakaasupörssin avaamisesta<br />
Liettuan kaasumarkkinoille.<br />
Gasumin ja Eesti Gaasin yhteistyösopimus<br />
vahvistaa pidemmän aikavälin tavoitetta, jossa<br />
Suomi ja kaikki Baltian maat tulisivat toimimaan<br />
yhtenä yhteisenä kaasupörssin markkina-alueena.<br />
Yhteinen maakaasupörssi olisi hyvä myös<br />
Itämeren alueelle tulevaisuudessa mahdollisesti<br />
rakennettavien nesteytetyn maakaasun<br />
eli LNG:n tuontiterminaalien kannalta.<br />
Eesti Gaasin ja Gasumin yhteistyöprojekti<br />
edistää Viron kaasumarkkinoiden kehittämistä.<br />
Yhteistyöprojektin ensimmäisenä vaiheena<br />
on uudistaa Viron maakaasukaupan rakennetta<br />
siten, että pörssimuotoinen kaupankäynti<br />
tulee Virossa teknisesti mahdolliseksi.<br />
Landis+Gyrin etäluentaratkaisu<br />
Gasumille<br />
Landis+Gyr Oy ja Gasum Paikallisjakelu Oy<br />
ovat allekirjoittaneet sopimuksen etäluentaratkaisusta.<br />
Gasum pystyy näin nykyaikaistamaan<br />
mittaus- ja toimintaprosessejaan.<br />
Jatkossa kaasunkulutuksesta saadaan tuntipohjaista<br />
tietoa. Myös EU:n energia- ja palveludirektiivit<br />
ja energiansäästötavoitteet koettiin tärkeiksi<br />
ratkaisusta päätettäessä.<br />
Gasumin etäluentamittarit asennetaan<br />
vuosien 2012–2013 aikana. Mittari asennetaan<br />
Gasumin 1 500 asiakkaalle. Laitetoimitusten ja<br />
luentapalvelun lisäksi kauppa sisältää projektitoimituksen.<br />
– Energiankäytön tehostaminen myös kaasusektorilla<br />
on tärkeä osa kokonaisenergiankulutuksen<br />
pienentämistä, vaikka lainsäädäntö<br />
ei varsinaisesti meitä siihen velvoitakaan, toteaa<br />
Gasum Paikallisjakelun toimitusjohtaja ari<br />
suomilammi.<br />
– Etäluennan hyödyt halutaan käyttöön<br />
sähkön lisäksi myös muissa energiamuodoissa,<br />
ja energiayhtiölle nopein ja vaivattomin tapa<br />
hyödyntää uutta teknologiaa on hankkia se<br />
palveluna, kertoo Landis+Gyrin toimitusjohtaja<br />
ari tolonen.<br />
Energialaki ohjaa suomalaisia sähköyhtiöitä<br />
etäluentaan. Koska kaasu nähdään samanlaisena<br />
energiamuotona kuin sähkö ja kaukolämpö,<br />
etäluentaan liittyviä<br />
mahdollisuuksia<br />
halutaan hyödyntää.<br />
Landis+Gyrin<br />
etäluentajärjestelmä<br />
tehostaa<br />
muun muassa laskutus-<br />
ja asiakaspalveluprosesseja.<br />
Jatkossa asiakkaille<br />
lähetetään<br />
todelliseen kulutukseen<br />
perustuvat<br />
laskut.<br />
– Uusi teknologia<br />
tarjoaa meille<br />
myös tehokkaan<br />
työkalun verkos-<br />
G350 on älykäs kaasumittari,<br />
jonka toiminta perustuu ultraääni-teknologiaan.<br />
ton ja kaasunjakelun hallintaan, sillä esimerkiksi<br />
verkoston ongelmakohdat voidaan paikallistaa<br />
helpommin, kertoo Suomilammi.<br />
Sopimus sisältää myös etäluentapalvelun<br />
neljän vuoden ajalle. Palvelussa Landis+Gyr<br />
hoitaa kulutustietojen toimittamisen verkkoyhtiölle<br />
sekä vastaa järjestelmän operoinnista<br />
ja ylläpidosta.<br />
7
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT Janne viinanen JA saariOinen Oy<br />
Kaiken maailman LNG<br />
LNG eli nesteytetty maakaasu tuo Suomen kaasumarkkinoille joustavuutta.<br />
LNG:tä voidaan tuoda Suomeen läheltä tai kaukaa. Gasumin Baltian<br />
maiden aluepäällikkö Dan Hramoff kertoo LNG:n käytön lisäämisen<br />
vaativan toimivan logistiikkaketjun luomista.<br />
TEKSTI siMO arvO KUVAT kiMMO BranDt JA DreaMstiMe<br />
8
Gasumin Baltian maiden aluepäällikkö Dan Hramoff kertoo,<br />
että Gasum panostaa LNG:n lisääntyvään käyttöön.<br />
9
Suuremmalla aluksella<br />
LNG:tä voidaan tuoda<br />
Suomeen myös kauempaa.<br />
Sopivia tuottajamaita voisivat<br />
olla Algeria, Qatar,<br />
Egypti, Jemen, Päiväntasaajan<br />
Guinea tai Trinidad<br />
ja Tobago.<br />
Pienellä aluksella LNG:tä ei kannata<br />
hakea Keski-Eurooppaa kauempaa.<br />
Sopivia terminaaleja löytyy Norjasta,<br />
Alankomaista ja Belgiasta.<br />
Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa maakaasun<br />
nesteytyslaitos, joka tuottaa vuodessa noin<br />
20 000 tonnia LNG:tä. Sitä käytetään muun<br />
muassa kaasumoottoreiden kehitykseen ja testaukseen<br />
sekä laivaliikenteen polttoaineeksi.<br />
LNG:n käyttöä halutaan lisätä, joten Suomeen<br />
kehitetään infrastruktuuria kaasun tuomiseksi ulkomailta.<br />
Gasumin Baltian maiden aluepäällikkö Dan Hramof kertoo,<br />
että investoimalla LNG-infrastruktuuriin lisätään joustavuutta<br />
kaasun hankintaan ja siihen, miten kaasu toimitetaan<br />
asiakkaille. Meriteitse Suomeen tuotu nesteytetty kaasu<br />
voisi jopa korvata osan putkea pitkin Suomeen tuodusta<br />
maakaasusta.<br />
– Vaihtoehtojen lisääntyminen voi vaikuttaa myös maakaasun<br />
hintaan. Se tuo joustavuutta kaasun hankintaan ja sitä<br />
kautta myös kaasun hinnoitteluun, Hramof sanoo.<br />
Kaksi markkinaa LNG:lle<br />
Gasum haluaa edistää maakaasun käyttöä meriliikenteen polttoaineena.<br />
Moottorissa puhtaasti palavan LNG:n päästöt ovat<br />
muihin polttoaineisiin verrattuna erittäin vähäiset, eikä öljyvuodoista<br />
ole vaaraa. Meriliikenteen tarpeisiin pystyttäisiin<br />
vastaamaan kevyellä kalustolla ja kohtalaisen pienillä kaasun<br />
tuontimäärillä. LNG:n hyödyntäminen koko Suomen kaasumarkkinoilla<br />
on pidemmän tähtäimen tavoite, joka vaatii laajempia<br />
investointeja.<br />
– Meriliikenteen tarpeisiin riittäisi pieni LNG-terminaali,<br />
johon voitaisiin varastoida noin 20 000 kuutiota LNG:tä. Pienjakelulla<br />
voitaisiin palvella myös terminaalin lähialueen teollisuutta<br />
ja verkoston ulkopuolisia käyttökohteita.<br />
Hramof arvioi, että tällaista terminaalia varten tarvittaisiin<br />
7 000–15 000 kuutiota LNG:tä kuljettava alus, jolla kaasua<br />
voitaisiin hakea Euroopan satamista.<br />
– Kaasun yksikkökustannukset kasvavat hakumatkan pituuden<br />
kasvaessa. Siksi tämän kokoluokan aluksella kaasua ei<br />
voi tuoda kovin kaukaa. Sopivia terminaaleja on Alankomaiden<br />
Rotterdamissa, Belgian Zeebruggessa ja Norjan Stavangerissa,<br />
Hramof kertoo.<br />
LNG osaksi kaasumarkkinoita<br />
Toinen vaihtoehto LNG:n käytölle olisi hyödyntää sitä laajasti<br />
maamme kaasumarkkinoiden osana. Tätä varten tarvittaisiin<br />
isompi terminaali, mutta samalla se mahdollistaisi suurempien<br />
kaasuerien ostamisen. Terminaali kytkettäisiin suoraan<br />
Suomen maakaasuverkostoon.<br />
– Kaasu tuotaisiin samalla tavalla, mutta tuonnin kokoluokka<br />
vain kasvaisi. Suurempi terminaali mahdollistaisi myös<br />
suuremman aluksen käyttämisen kaasun kuljetuksessa.<br />
Tällöin LNG:tä voitaisiin ostaa aiemmin mainittujen terminaalien<br />
lisäksi myös suoraan tuottajilta, tai agrikaattoreilta,<br />
joilla on omistusosuuksia tuotantolaitoksissa. Suurempien<br />
kaasuerien yksikköhinnat ovat aina edullisempia. Silloin<br />
kannattaisi lähteä myös entistä kauemmas kaasun hakuun.<br />
– Meille sopisivat kaasut esimerkiksi Algeriasta, Qatarista,<br />
Norjasta, Egyptistä, Jemenistä, Päiväntasaajan Guineasta<br />
tai Trinidadista ja Tobagosta. Isommalla aluksella kannattaisi<br />
lähteä näihin maihin, koska sieltä saataisiin meille sopivia<br />
kaasulaatuja, jotka eivät tarvitse minkäänlaista jälkikäsittelyä.<br />
Gasum on selvittänyt mahdollisia vaihtoehtoja terminaalin<br />
rakentamispaikaksi Suomeen. Paikan valinta aloitetaan perusteellisella<br />
ympäristövaikutusten arvioinnilla.<br />
10
Kaasuissa on eroja<br />
LNG-toimittajaa valittaessa on otettava huomioon muutakin kuin<br />
sen maantieteellinen sijainti. Nesteytettävän kaasun on oltava oikeanlaista.<br />
– Haemme niin sanottuja Lean-kaasuja, jotka sopivat Suomen<br />
Siperian kaasulle säädettyyn maakaasuverkkoon. Maailmalla<br />
on myös enemmän raskaita hiilivetyjä sisältäviä kaasuja, mutta<br />
ne ovat meille liian rikkaita. Jotta niitä voisi käyttää Suomessa,<br />
joutuisimme rakentamaan terminaalin yhteyteen erillisen typetyslaitoksen,<br />
jossa kaasua laimennettaisiin. Se olisi ylimääräinen kustannus,<br />
Hramof sanoo.<br />
Eurooppalaiset terminaalit ottavat vastaan monenlaisia kaasuja.<br />
Eri laatuja sekoitettaessa kaasun laatua tarkkaillaan koko ajan, ,jotta<br />
sen koostumus pysyy oikeanlaisena varastosäilössä. Verkkoon<br />
”<br />
Vaihtoehtojen lisääntyminen tuo<br />
joustavuutta kaasun hankintaan ja sitä<br />
kautta myös kaasun hinnoitteluun.”<br />
syötettäessä kaasun koostumusta muutetaan vastaamaan verkoston<br />
vaatimuksia.<br />
– Olisi siis kustannustehokkainta löytää hankintalähde, jonka<br />
kaasua ei tarvitsisi jälkikäsitellä.<br />
Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava<br />
Sopivan kaasun löytäminen ei kuitenkaan ole ainoa haaste LNG:n<br />
hyödyntämisen starttauksessa. Kysynnän tulee olla riittävää, jotta<br />
kuljetusten järjestäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kyseessä<br />
onkin projekti, jossa kysyntä ja tarjonta on sovitettava yhteen samanaikaisesti.<br />
– Nyt keskustelemme asiasta eri LNG-toimittajien kanssa.<br />
Pientä määrää varten ei terminaalia kannata rakentaa, eikä hankkia<br />
omaa laivaa. Asiakkaiden saamiseksi täytyy kyetä tarjoamaan<br />
LNG:tä kilpailukykyiseen hintaan ja vastavuoroisesti hankintasopimuksen<br />
aikaansaamiseksi täytyy asiakkuudet kiinnittää.<br />
Asiakkaat ja LNG:n toimitukset on saatava sovituksi samaan<br />
aikaan. On löydettävä luotettava toimittaja, jonka kanssa rakennetaan<br />
toimiva konsepti.<br />
Meriliikenteen kiinnostusta LNG:n hyödyntämiseen lisää uudet<br />
rikkipäästörajoitteet, jotka astunevat voimaan vuonna 2015.<br />
Gasum pyrkiikin panostamaan LNG:n lisääntyvään käyttöön Suomessa.<br />
Gasum kehittää meriliikenteen LNG-ratkaisuja. Vuoden päästä<br />
liikkennöintinsä aloittavan M/S Viking Gracen LNG-sopimus on<br />
tehty AGA Gas AB:n kanssa, ja laiva tankataan Ruotsissa. Gasum<br />
uskoo merenkulun LNG-markkinoiden syntymiseen Suomessa ja<br />
jatkaa edelleen LNG-terminaalin sijoituspaikkojen selvittämistä<br />
myös Turun seudulla.<br />
– Energiahinnat ovat volatiileja, joita on hyvin vaikeaa ennustaa.<br />
On myös vaikea sanoa, miten LNG-markkinat tulevat kehittymään<br />
keskipitkällä aikavälillä. Uudesta kaasun hankintatavasta<br />
on kuitenkin hyötyä. Se avaa pääsyn uusiin hankintalähteisiin, lisää<br />
vaihtoehtoja kaasun hankintaan ja luo joustavuutta siihen, miten<br />
kaasu toimitetaan asiakkaille.<br />
Gasumin LNG-kuljetuksiin käytettävä laiva ja terminaali täytyy mitoittaa<br />
kysynnän mukaan. Isommalla laivalla kaasua saa halvemmalla.<br />
Euroopan markkinat<br />
kasvavat<br />
Euroopan LNG-terminaalien operaattoreita<br />
edustavan GLE:n johtaja Francisco P. de la Flor<br />
Gracia uskoo, että LNG:n käyttö kasvaa edelleen.<br />
Kuinka tärkeä asema LNG:llä on Euroopan<br />
kaasumarkkinoilla<br />
– Talouskriisistä huolimatta Eurooppaan tuodun LNG:n määrä on<br />
viime vuosina kasvanut huomattavasti. Vuonna 2010 LNG:n tuontimäärä<br />
kasvoi 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna<br />
2007 Eurooppaan tuodusta kaasusta oli 13 prosenttia LNG:tä.<br />
Vuonna 2010 LNG:n osuus oli kasvanut jo 24 prosenttiin. Myös<br />
LNG-infrastruktuuria on kehitetty viime vuosien aikana vauhdilla.<br />
Vuonna 2007 LNG:tä tuotiin Euroopan markkinoille 13 terminaalin<br />
kautta ja vuosittainen käsittelykapasiteetti oli 90 miljardia kuutiometriä.<br />
Viime vuonna käytössä oli 18 LNG-terminaalia ja vuosittainen<br />
käsittelykapasiteetti oli kasvanut 175 miljardiin kuutiometriin.<br />
Kapasiteettia on lisätty myös suurentamalla vanhoja terminaaleja.<br />
LNG:n tärkeys on siis kasvanut koko ajan.<br />
Miltä tulevaisuus näyttää<br />
– Vaikea ennustaa, mutta olemme optimistisia ja uskomme LNG:n<br />
merkityksen kasvavan EU-alueella ainakin seuraavan vuosikymmenen<br />
ajan. Uusia terminaaleja rakennetaan koko ajan lisää ja LNG:n<br />
hinta on hyvin kilpailukykyinen putkella tuotuun kaasuun verrattuna.<br />
LNG:n vahvuus on sen varma saatavuus. Pyreneiden niemimaalle<br />
LNG:tä tuodaan 13 eri maasta. Se on hyvä esimerkki kaasun<br />
saatavuudesta. Tulevaisuudessa myös kiristyvät päästösäädökset<br />
suosivat kaasun käyttöä öljyn ja hiilen sijasta. Tätä kautta<br />
LNG:nkin kysyntä kasvaa.<br />
Miten LNG:tä voidaan hyödyntää paremmin<br />
– LNG on jo hyvä vaihtoehto kaasuputkilla Eurooppaan tuodulle<br />
kaasulle, mutta sen mahdollisuuksia meriliikenteen ja autojen<br />
polttoaineena ei vielä ole hyödynnetty riittävästi. Nyt kannattaisi<br />
kehittää jakeluverkostoa niihin Euroopan maihin, joilla ei ole omaa<br />
rantaviivaa. Näin saataisiin myös Itä-Eurooppaan lisää hankintavaihtoehtoja.<br />
Joissakin Euroopan maissa LNG-terminaalien rakentamista<br />
hidastaa raskaat lupaprosessit. Niitä kehittämällä saisimme<br />
Eurooppaan uusia terminaaleja ja lisää LNG:tä markkinoille.<br />
11
VIERASKYNÄ<br />
Tapani Kaakkuriniemi on<br />
koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston<br />
alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Hän<br />
johtaa valta kunnallista Venäjän ja Itä-<br />
Euroopan tutkimuksen maisterikoulua.<br />
Koko kansan<br />
presidentti<br />
TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN<br />
”<br />
Venäjän presidentin<br />
asema on vahva.<br />
Yhdysvaltojen presidentinvaalien karsintaeriä seurataan<br />
meillä tarkasti, mutta Venäjän vaalivalmistelut<br />
kuitataan vähällä pohdinnalla. "Tietäähän sen,<br />
kenet siellä valitaan." Varmasti on näinkin, mutta<br />
kuvitellaanpa, että meillä osoitettaisiin samanlaista<br />
kiinnostusta paikallisiin kamppailuihin kuin Yhdysvaltojen<br />
kohdalla.<br />
Yhdysvalloissa puolueiden esivaalikisan aloittaa Iowan osavaltio.<br />
Sitä seuraavat New Hampshire, Etelä-Carolina, Florida ja<br />
Nevada. Välihuipentuma on supertiistai maaliskuun kuudentena,<br />
jolloin äänestetään 10 osavaltiossa, ja koko kierros päättyy<br />
kesäkuun lopussa.<br />
Kuvitellaanpa, että Venäjällä puolueet aloittaisivat ehdokaskarsintansa<br />
Irkutskissa, jossa vaalikokouksessa<br />
Vladimir Putin voittaa Dimitri Medvedevin<br />
vain 8 äänen erolla. Sitten vuorossa<br />
ovat Novgorodin lääni, Ingušian tasavalta<br />
ja Rjazanin lääni. Novgorod on ainoa<br />
Venäjän alue, jossa vallitsi demokratia,<br />
kunnes Iivana Julma hävitti kaupungin v.<br />
1570. Ei ihme, että Kremlin harmaa eminenssi Vladislav Surkov<br />
nyt kärsii Novgorodissa tappion ja ilmoittaa vetäytyvänsä kilvasta.<br />
Esikisa huipentuisi kansainvälisenä naistenpäivänä supertorstaihin,<br />
jolloin ehdokkaista äänestetään kymmenessä federaation<br />
subjektissa Kaliningradista Magadaniin. Öljyllä rikastunut oligarkki<br />
Roman Abramovitš ei menesty ja lopettaa kampanjansa.<br />
Yhtenäisen Venäjän ehdokasehdokkaista Medvedev on vahvoilla<br />
Kaliningradissa, kun taas esimerkiksi Krasnojarskin aluepiirissä<br />
energia-oligarkki Mihail Prohorov jättää varjoonsa muut.<br />
Viimein kesäkuussa pääsevät äänestämään Moskovan ja Pietarin<br />
asukkaat, ja näin jatketaan, kunnes koko homma huipentuu<br />
Juutalaisten autonomisen alueen esivaaliin juhannuspäivänä.<br />
Tämä oli siis kuvitelmaa, ja heikompikin ennustaja voi povata,<br />
ettei Venäjän kisa mene tällä tavalla. Vaalit pidettiin oikeasti<br />
maaliskuun neljäntenä, ja tämän lehden ilmestyessä tiedetään,<br />
kuka voitti.<br />
Venäjällä on moitittu sitä, että istuva presidentti ja pääministeri<br />
sopivat puoli vuotta etukäteen, että jälkimmäinen ryhtyy presidentiksi.<br />
Tietäisivätpä, että Suomessa ilmoitettiin jo viisi vuotta<br />
ennen vaaleja, kenestä tulee seuraava presidentti!<br />
Venäjän presidentin asema on vahva. Normaalijuttujen, kuten<br />
armeijan ylipäällikön ja suurimman yhteisen nimittäjän lisäksi<br />
hän on läänittänyt laajan maan ja nimittänyt edustajansa<br />
kahdeksaan federaatiopiiriin. Vuodesta 2005 lähtien presidentti<br />
on nimittänyt kuvernöörit. Niin sanotut voimaministeriöt (ulko-,<br />
sisä-, oikeus-, hätätila- ja puolustusministeriöt) vastaavat toiminnastaan<br />
suoraan presidentille, muut<br />
pääministerille.<br />
Venäjällä autoritaarinen valta valitaan<br />
enemmän tai vähemmän vapailla<br />
vaaleilla. Valta luottaa kirkkoon, perheinstituutioon<br />
ja islamilaisilla alueilla klaaneihin.<br />
Mutta eliitillä, myös presidentillä, on<br />
suora yhteys raaka-ainetalouteen. Valtaeliitti on liittoutunut energiasektorin<br />
kanssa ja riippuvainen siitä. Sellainen eliitti ei voi luottaa<br />
kansalaisyhteiskuntaan.<br />
Pietarin Eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gelmanin<br />
mukaan Venäjällä on käytössä puolittainen sananvapaus:<br />
saat puhua mitä haluat, kunhan samalla puhut, mitä hallitus<br />
– se "huijarien ja varkaiden" hallitus, kuten mielenosoittajat puhuvat<br />
– haluaa kuulla.<br />
Vladimir Putin on joutunut selittelylinjalle, kun hänen väitetään<br />
sanoneen, että hänen valtakaudellaan korruptiosta on tullut<br />
"normaalia" ja "sivistynyttä". Tässä suhteessa Venäjällä on todella<br />
paljon korjattavaa, sillä se on jaetulla sijalla 154 yhdessä muun<br />
muassa Kambodžan, Laosin ja Kirgisian kanssa.<br />
12
TEKSTI PIRKKO SOININEN<br />
KUVAT KOHTEET<br />
IDEA<br />
Koskinäytökset<br />
– Näitä järjestetään keskikesällä päivittäin iltakuudelta. Jokaisen pitäisi<br />
nähdä musiikki- ja valoshow, se on hieno. Kannattaa myös kävellä<br />
kosken rannoilla, siellä on muun muassa hiidenkirnuja.<br />
Tsaarinaikaan, 1800-luvun lopulla, Imatrankoski oli suuri nähtävyys<br />
Euroopassa. Euroopan suurin koski padottiin 1929. Koskinäytöksen<br />
aikana vettä virtaa noin 500 000 litraa sekunnissa. Näytösten<br />
yhteydessä voi kokeilla kosken ylittämistä vaijerirataa pitkin<br />
Vuoksen kalastuspuisto<br />
– Tämä on ihan mahtava paikka erityisesti kesäaikaan, eikä ainoastaan<br />
kalastajille. Saaressa on hyvä ravintola, josta saa tuoretta kalaruokaa.<br />
Gasumin henkilökunnalla on kalastuspuistossa oma vene ja käymme<br />
silloin tällöin Vuoksella uistelemassa. Talvisin paikalla järjestetään<br />
eksoottista kelluntaa kuivapuvuissa, sitä en ole uskaltanut vielä itse<br />
kokeilla.<br />
Kalastuspuiston alueella on myös idyllinen leirintäalue ja maakaasusauna<br />
”Räihän kuohu”.<br />
Kotipolku 4, Varpasaari ➜ www.oksasenkalastuspuisto.com<br />
Ravintola Buttenhoff<br />
– Mielestäni Imatran paras ravintola.<br />
Kaikki ruoka on alusta asti makuhermoja<br />
kutkuttavasti itse valmistettua. Suosikkejani<br />
ovat poron sisäfilee ja pippuripihvi.<br />
Ravintolassa on myös hyvät olut- ja<br />
viinivalikoimat, sillä ravintoloitsija tuo itse<br />
viinejä suoraan ulkomailta.<br />
Perinteikäs ravintola on toiminut vuodesta<br />
1936.<br />
Koskenparras 4 ➜ www.buttenhoff.fi<br />
Imatran parhaat<br />
Aluepäällikkö Timo Kyllönen kertoo<br />
suosikkipaikkansa kotikaupungissaan Imatralla.<br />
Holiday Club Saimaa<br />
– Varmasti yksi Euroopan hienoimmista kylpylöistä.<br />
Olen erityisen ihastunut saunamaailmaan,<br />
savusaunaan ja kylpytynnyriin kylpylän katolla.<br />
Sieltä voi katsella ja ihailla Saimaan maisemia. Allasmaailman<br />
valoshowt ovat hienoja ja varsin ainutlaatuisia.<br />
Cirque de Saimaa -kylpylä leikittelee huvipuisto-<br />
ja sirkusmaailmaan sijoittuvalla teemalla.<br />
Rauhanrinne 1, Rauha<br />
➜ www.holidayclub.fi/kohteet/saimaa<br />
Uusi motocross-halli<br />
– Vanhaan Näreharjun jäähalliin on valmistumassa Suomen suurin<br />
moottoriurheiluhalli. Odotan sitä innolla.<br />
Imatran Moottorikerho rakentaa rataa ja sen pitäisi olla ajokunnossa<br />
tänä keväänä. Hiekkapohjaista rataa voidaan käyttää muun<br />
muassa supercrosstyylisessä ajamisessa, endurossa ja trialissa. Hallia<br />
sopii myös mönkijöille, RC-autoharrastajille ja maastopyöräilijöille.<br />
Saimaa ja Satamosaari<br />
– Koko Saimaa on tietysti upea paikka sekä kesällä<br />
että talvella, jolloin voi lähteä jäälle vaikka moottorikelkoilla,<br />
joita saa vuokrattaviksi Imatran kylpylästä.<br />
Kesäksi suosittelen Satamo-nimistä saarta,<br />
jonne pääsee vain veneellä. Saaressa on upea<br />
hevosenkengänmuotoinen hiekkapoukama, kaksi<br />
saunaa ja kolme nuotiokatosta.<br />
13
”<br />
Maakaasu on mukana kymmenissä eri<br />
käyttökohteissa, ja eniten sitä kuluu<br />
bloomien tasaushehkutuksessa.<br />
Erikoisterästä<br />
maakaasun lämmössä<br />
Ovakon Imatran tehtaalla hehkuva bloomi on lämmitetty 1 250 asteeseen maakaasukäyttöisessä<br />
tasaushehkutusuunissa. Maakaasu on mukana kymmenissä teräksen valmistuksen vaiheissa.<br />
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT ari nakari<br />
Päivi Sandberg ja Jukka<br />
Kyllönen kertovat, että<br />
Ovakon Imatran tehtailla<br />
on käytössä nykyaikainen<br />
tekniikka, vaikka vanhimmat<br />
tehdasrakennukset<br />
ovat 1930-luvulta.<br />
Ovako Imatra Oy Ab on perustamisestaan lähtien<br />
sijainnut energian äärellä. Sähköä saadaan<br />
Imatrankosken vesivoimalasta ja kaasua on virrannut<br />
vuodesta 1974 lähtien vieressä kulkevasta<br />
maakaasuputkistosta. Energiantarpeesta noin<br />
puolet katetaan maakaasulla ja puolet sähköllä.<br />
Energiavaltainen teollisuusprosessi kuluttaa yli 200 GWh maakaasua<br />
vuodessa eli yhden terästonnin tuottamiseen kuluu 850<br />
kWh maakaasua. Tehdas ostaa maakaasun suoraan Gasumilta.<br />
– Maakaasu on mukana kymmenissä eri kohteissa, joista suurin<br />
on tasaushehkutusuuni, jossa bloomit lämmitetään 1 250 asteeseen.<br />
Muita käyttökohteita ovat muun muassa erilaiset esikuumennukset<br />
kuten senkan eli valusangon esilämmitys sekä<br />
kuivausprosessit ja polttoleikkaus. Maakaasulla tuotetaan myös<br />
höyryä ja lämmitetään kiinteistöjä, luettelee sähköosaston päällikkö<br />
Jukka kyllönen.<br />
Säästöjä energiatehokkuudesta<br />
Jukka Kyllönen ja tiedottaja päivi sandberg korostavat, että energiatehokkuudesta<br />
etsitään keinoja säästöihin.<br />
– Tehdas on nykyaikainen ja investoinneissa on ajateltu myös<br />
energiatehokkuutta. Toimimme teollisuuden energiatehokkuussopimuksen<br />
mukaisesti. Pienistä säästöistä tulee yhteenlaskettuna<br />
jo suuria summia. Taloudelliset säästöt ovat usein myös ympäristöystävällisiä<br />
valintoja, Kyllönen toteaa.<br />
Tehostamisesta saadaan ympäristöhyötyjä, koska terästuotteiden<br />
elinkaarianalyysin mukaan yli 85 prosenttia terästuotteiden<br />
valmistuksen ympäristövaikutuksista liittyy juuri energiankäyttöön.<br />
– Uusi lämpökäsittelyuuni, joka valmistui vuonna 2009, käyttää<br />
maakaasua noin 30 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Lisäksi<br />
hyödynnämme hukkalämpöä veden ja hallien lämmityksessä.<br />
Päivi Sandberg kertoo, että tehtaalla on käytössä nykyaikai-<br />
14
Senkka eli valusanko esilämmitetään maakaasulla. Maakaasua käytetään<br />
myös kuivausprosesseissa ja pottoleikkauksessa.<br />
nen tekniikka ja ilmansuojeluun on investoitu 1990-luvulta lähtien.<br />
Esimerkiksi valokaariuunissa syntyvä pöly otetaan talteen<br />
ja toimitetaan eteenpäin jatkokäsittelyyn. Maakaasu sopii vähäpäästöisenä<br />
polttoaineena hyvin Ovakon ympäristöajatteluun.<br />
– Toimintamme on sertiioitua ja asiakkaat tekevät meillä<br />
säännöllisesti katselmuksia ja auditointeja. Tehtaan ISO 14001<br />
-ympäristöjärjestelmässä on mukana energiatehokkuus, Sandberg<br />
sanoo.<br />
Erikoisterästä maailmalle<br />
Ovakon Imatran tehtaalla valmistetaan pitkiä erikoisterästankoja<br />
ajoneuvo- ja konepajateollisuudelle. Erilaisia teräslajeja on tuotannossa<br />
noin 250. Tehtaan vuosituotanto on noin 250 000 tonnia<br />
vuodessa, josta menee vientiin 75 prosenttia. Päämarkkinaalueena<br />
on Pohjoismaat. Imatran terästehtaan kotimaanmyynti<br />
sijaitsee Turengissa, jossa on myös teräspalvelukeskus. Suomessa<br />
on kaikkiaan noin 600 ovakolaista.<br />
Ovako-konsernissa valmistettuja erikoisterästuotteita – pyörö-<br />
ja neliötankoja, kromattuja tankoja, putkia ja renkaita – käytetään<br />
kovaa rasitusta vaativissa kohteissa kuten voimansiirto- ja<br />
vaihteistolaitteissa ja moottoreissa. Imatran yksikön lisäksi kon-<br />
Sulatuksen ja sulankäsittelyn jälkeen sulasta teräksestä valetaan valssausaihiot<br />
eli bloomit. Tasaushehkutuksen jälkeen bloomit ohjataan valssaukseen.<br />
Kuvassa maakaasukäyttöinen tasaushehkutusuuni.<br />
sernissa on 13 tuotantoyksikköä Euroopassa. Ovako-konsernin<br />
omistaja on pääomasijoittaja Triton.<br />
– Teemme Imatralla terästä vain asiakkaan tilausta vastaan.<br />
Voimme räätälöidä tuotteemme hyvinkin yksityiskohtaisesti lopullisen<br />
käyttötarkoituksen mukaan. Autojen osissa on paljon terästä,<br />
esimerkiksi isossa kuorma-autossa voi olla 180 kiloa ovakolaista<br />
terästä. Imatralla tehtyä terästä löytyy esimerkiksi moottoreista,<br />
Jukka Kyllönen sanoo.<br />
Päivi Sandberg toteaa, että Ovako on palveluyritys, joka on<br />
aktiivisesti mukana asiakkaiden tuotekehitystyössä.<br />
Teräs kiertää ikuisesti<br />
Imatran terästehtaalla tangot tehdään kierrätysteräksestä eli tutummin<br />
romuraudasta. Teräs sopii hyvin uusiokäyttöön, koska<br />
sitä voi kierrättää ikuisesti.<br />
– Käytämme noin 1 500 tonnia romurautaa päivässä eli 37<br />
rekkakuormallista joka päivä, Päivi Sandberg laskee.<br />
Kierrätysteräksen käyttö on myös energiatehokasta, koska<br />
se käyttää energiaa vain viidenneksen malmipohjaiseen tuotantoon<br />
verrattuna. Samalla säästyy myös rautamalmia, kalkkikiveä<br />
ja muita apuaineita.<br />
Ovakon Imatran tehtailla valmistetaan noin 250 erilaista teräslajia. Tuotteet räätälöidään yksityiskohtaisesti käyttötarkoituksen mukaan.<br />
15
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVA BenJaMin iLMOLa Ja JOhanna peLtO-tiMperi<br />
Onnistumisen<br />
ilo sytyttää<br />
”<br />
Kuvauskeittiön<br />
kaasuliesi ei tullut<br />
yllätyksenä, koska<br />
Italiassa kaasuliesi<br />
on lähes jokaisessa<br />
keittiössä.<br />
– Ruoanlaitossa tärkeintä on maku, maku ja maku. Paras maku<br />
syntyy tuoreista ja mahdollisimman vähän käsitellyistä raakaaineista.<br />
Kaikki perustuu tähän, kertoo Sikke Sumari.<br />
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT BenJaMin iLMOni JA JOhanna peLtO-tiMperi<br />
Tammikuussa Liv-kanavalla alkoi<br />
Sikke – ruokaa rakkaudella<br />
-ohjelman toinen tuotantokausi,<br />
jossa kokataan italialaisia<br />
ja kotoisia herkkuja Toscanan<br />
kukkuloilla. rosa Dei<br />
ventin kuvauskeittiössä oli aitoitalialaiseen<br />
tapaan Ilven kaasuliesi. Gasum on yksi<br />
ohjelman yhteistyökumppaneista.<br />
– Minulle kuvauskeittiön kaasuliesi ei<br />
tullut yllätyksenä, koska Italiassa kaasuliesi<br />
on lähes jokaisessa keittiössä. Maailman<br />
parhaan ruoan tyyssijassa tiedetään, että<br />
kaasuliedellä eli tulella valmistettu ruoka<br />
on parempaa kuin sähköliedellä tehty. Tuli<br />
on ikiaikainen lämmönlähde, se on jotenkin<br />
niin inhimillinen, Sikke miettii.<br />
Hänen mielestään on sääli, että kaasuliesi<br />
on niin harvassa kodissa. Myös taloyhtiöissä<br />
niihin pitäisi suhtautua avarakatseisemmin.<br />
– Moni tietää, että ravintoloiden keittiöissä<br />
käytetään kaasuliesiä. Kodeissa tehdään<br />
ihan yhtä tärkeää ellei tärkeämpääkin<br />
ruokaa kuin ammattikeittiöissä. Siksi<br />
kaasulieden nopeus, säädettävyys ja ennen<br />
kaikkea kodikkuus sopii juuri kotikeittiöihin.<br />
Itse muistan hyvin alli-mummoni kodin<br />
Helsingin Ritarikadulla. Sen pienessä<br />
keittokomerossa tutustuin kaasuun ensimmäisen<br />
kerran.<br />
Voimaa hyvästä ruoasta<br />
Oman ruokaohjelman lisäksi Sikke nähdään<br />
kevään aikana myös MasterChefkilpailun<br />
yhtenä tuomarina. Vuoden alussa<br />
ilmestyi Siken uusi keittokirja, tv-ohjelmaa<br />
mukaileva, Ruokaa rakkaudella Toscanassa<br />
(Paasilinna 2012). Kuvat näyttävään<br />
kirjaan on ottanut Siken poika Benjamin<br />
ilmoni.<br />
– Kirja on tehty kotikokkaajien iloksi<br />
ja inspiraatioksi. Sen tarkoituksena on<br />
muun muassa rohkaista kaivamaan esiin<br />
perheen perintöreseptit ja valmistamaan<br />
niiden pohjalta ruokia sulassa sovussa uusien<br />
reseptien ja kirjan italialaisten reseptien<br />
kanssa.<br />
– Ruokaohjelmani saa todennäköisesti<br />
myös jatkoa. Kolmas tuotantokausi kuvataan<br />
tuttuun tapaan Virossa Muhun saarella<br />
Naminamaste-tilallani, jossa minulla<br />
on myös Ilven kaasuliesi.<br />
Sikke on suosittu televisiokasvo ja keittokirjojen<br />
reseptejä kokeillaan ahkerasti.<br />
Pidettyjä ovat myös Naminamasten kokkauskurssit.<br />
– Nautin, kun saan jakaa hyvää oloa<br />
ja elämästä nauttimista muillekin. Ruokakin<br />
on parhaimmillaan, kun sen jakaa<br />
mahdollisimman monen rakkaan ihmisen<br />
kanssa. Minusta on ihanaa, kun ihmiset<br />
kadulla ja kaupassa pysäyttävät ja<br />
kertovat, että he valmistavat ruokia kirjojeni<br />
ja tv-ohjelmieni reseptien mukaan ja<br />
nauttivat siitä.<br />
– Elämässä on niin paljon ikäviä asioita,<br />
julmuutta ja vihaa, että tasapainon<br />
vuoksi jokainen nautinnon hetki on kullan<br />
arvoinen. Muuten emme kestä sitä synkkää,<br />
mikä painaa vaa´an toisella puolella.<br />
Jaetun leivän ilo<br />
Siken mielestä ruoasta ja ruoanlaitosta<br />
innostumisen perustana on onnistumisen<br />
ilo. Juuri se saa ihmiset syttymään ja<br />
nauttimaan hyvästä ruoasta ja kaikkesta<br />
siihen liittyvästä.<br />
– Tämän takia haluan, että reseptinikin<br />
ovat kaikkien tehtävissä. Ihmisten<br />
silmät loistavat kuin tähdet, kun he saavat<br />
käsiinsä ensimmäisen itse paistamansa<br />
leivän. Ja tästä syntyy heti halu jakaa se<br />
jonkun kanssa. Itse tehdyn leivän jakaminen<br />
soittelee syvimpiä kieliä sielussamme.<br />
Ja se leivän leipominen on todella<br />
helppoa ja onnistuu jokaiselta, Sikke Sumari<br />
vakuuttaa.<br />
16
Ilven kaasuliedet sopivat hyvin myös suomalaisiin<br />
koteihin.<br />
Köyhien ritarien resepti löytyy Sikke Sumarin<br />
Ruokaa rakkaudella Toscanassa -keittokirjasta.<br />
French toast eli<br />
paremmat köyhät ritarit<br />
Sikke Sumari toteaa uudessa keittokirjassaan,<br />
että vähintään kerran viikossa täytyisi kotoisalla<br />
illallisella tarjota myös jälkiruokaa. Ja kukapa<br />
ei rakastaisi köyhiä ritareita! Suu vettyy jo ajatuksestakin.<br />
Lapsuuteni köyhiksi ritareiksi paistettiin<br />
eilispäivän polakkaa, mutta pullan kanssa<br />
siitä saa kaksin verroin parempaa. Ja on ihan<br />
mahtavaa, jos hillo on keitetty omista kesämarjoista<br />
ilman lisäaineita ja liikaa sokeria.<br />
Sikke Sumari kerää kevään<br />
aikana voimia esimerkiksi<br />
Italiassa matkustellen, jotta<br />
jaksaa hyvällä energialla<br />
pyörittää kesällä Naminamastessa<br />
kokkauskursseja.<br />
4 viipaletta valkoista leipää tai pullaa,<br />
mieluiten päivän vanhaa<br />
1 kananmuna<br />
1 dl maitoa<br />
ripaus vaniljasokeria<br />
1 rkl kanelisokeria<br />
voita paistamiseen<br />
vispikermaa vaahdotettavaksi<br />
tarjoile hillon kera<br />
Sekoita muna ja maito ja mausta ne vaniljasokerilla<br />
ja kanelisokerilla. Kasta leipä- tai pullaviipaleet<br />
molemmin puolin munamaitoon ja<br />
paista ne voissa kummaltakin puolelta kullanruskeiksi<br />
ja rapeareunaisiksi.<br />
Viimeistele paistetut viipaleet kermavaahdolla<br />
ja hillolla, joita ei tarvitse pihdata.<br />
17
Satu Raikaslehto ja Ossi Savolainen toteavat, että<br />
hinnansuojaustuotteet ovat tärkeitä elementtejä<br />
asiakaspalvelussa. Sähkö- ja päästökauppa otetaan<br />
jatkossa mukaan tuotevalikoimaan.<br />
Suojauspalvelut lisäävät<br />
hintavakautta<br />
Kansainvälisten energiamarkkinoiden hinnan vaihteluihin voi<br />
varautua Gasumin suojaustuotteilla. Palvelutarjonta laajenee<br />
syksyllä sähkö- ja päästökaupan tuotteilla.<br />
TEKSTI JOhanna peLtO-tiMperi KUVAT kiMMO BranDt JA taMpereen sähköLaitOs<br />
18
Gasumin suojaustuotteilla tasoitetaan energiamarkkinoiden<br />
hintaliikkeitä. Maakaasun<br />
energiamaksusta voi kiinnittää eri<br />
suojaustuotteilla 55–100 prosenttia. Suojaustuotteesta<br />
riippuen vakautta saa vuodesta<br />
kolmeen vuoteen.<br />
Suojaustuotteet ovat yksi tärkeä elementti Gasumin<br />
asiakaspalvelua. Tuotteita on otettu tasaisesti käyttöön<br />
niin suurissa prosessiteollisuuden yksiköissä, voimalaitoksissa<br />
kuin kuin pk-yritystenkin maakaasuhankinnoissa.<br />
Suojausstrategiasta on hyötyä<br />
Viime vuonna maakaasumyynti hieman notkahti, mutta<br />
suojaustuotteiden myynti pysyi tasaisena, koska kiinnityksiä<br />
tehdään ennakolta ja täydentäen. Energiakaupan<br />
palvelujen liiketoimintayksikön päällikkö Satu Raikaslehto<br />
toteaa, että nykyinen epävarma taloustilanne näkyy<br />
suojaustuotteiden myynnissä odotusarvon lisääntymisenä.<br />
– Viime vuosi oli volyymiltaan tasainen, koska suurin<br />
osa suojauksista oli kiinnitetty vuosina 2009 ja 2010.<br />
Nyt markkinoilla odotetaan, että öljyn hinta romahtaisi,<br />
mutta mitkään merkit eivät viittaa hinnan laskuun, miettii<br />
Satu Raikaslehto.<br />
Myös energiakaupan myynnin päällikkö Ossi Savolainen<br />
kertoo odotusta olevan ilmassa. Nyt yritysten suojausstrategioista<br />
on ollut hyötyä.<br />
– Kannustan suojausstrategioiden tekemiseen, koska<br />
niiden avulla voidaan hajauttaa riskiä. Yleensähän suojausta<br />
täydennetään vähitellen ja lähiajan suojausaste on<br />
helposti 50–80 prosenttia, laskee Satu Raikaslehto.<br />
Suojaaminen auttaa riskien hallinnassa ja tuo hintavakautta,<br />
kun rahoitustoiminnassa tiedetään kustannuksia<br />
etukäteen. Raikaslehto vertaa suojausta vakuutukseen.<br />
Maakaasun hinta<br />
on indeksoitu<br />
Maakaasun hinta seuraa Suomessa kansainvälisten<br />
energiamarkkinoiden nousuja ja laskuja. Kaasun<br />
hinta on sidottu raskaan polttoöljyn kansainväliseen<br />
hintakehitykseen sekä Suomeen tuodun hiilen hinnan<br />
vaihteluihin. Yksi hinnan osatekijä on myös E40 eli<br />
Kotimarkinoiden perushintaindeksi. Indeksoinnin takia<br />
maakaasun hinta muuttuu kuukausittain.<br />
Gasumin suojaustuotteet tuovat hintavakautta. Öljyn<br />
hinnan kehitykseen tuo turvaa Gasum Öljysuoja. Kivihiilen<br />
hintakehityksen liikkeisiin saa Gasum Hiilisuojan.<br />
Öljysuoja ja Hiilisuoja voidaan yhdistää, jolloin kaasun<br />
energiamaksun indeksitekijöistä voidaan kiinnittää<br />
etukäteen vaikkapa 75 prosenttia. Gasum Kiinteän avulla<br />
kaasun koko energiamaksu voidaan sopia etukäteen<br />
esimerkiksi vuodeksi eteenpäin.<br />
Salkkupalvelu on asiakkaan mukaan räätälöity palvelu,<br />
jossa asiakas saa suojaustuotteiden kaupan lisäksi<br />
räätälöityjä lisäraportteja ja kiinteän yhteydenpidon. Raporttipalvelu<br />
sisältää kaksi markkinaraporttia indeksiennusteineen<br />
kuukaudessa. Raportointipalvelun voi hankkia<br />
myös erikseen.<br />
Tampereen Naistenlahden voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.<br />
Riskienhallinta vaikuttaa<br />
kokonaistulokseen<br />
Tampereen Sähkölaitos Oy ja Gasum ovat yhdessä kehittäneet<br />
suojaustuotteita hintariskien hallintaan. Miten yhteistyö on<br />
sujunut, energiajohtaja Markku Jaakkola ja salkunhallintapäällikkö<br />
Matti Koivuaho<br />
Millainen strategia Tampereen Sähkölaitoksella<br />
on riskienhallinnassa<br />
– Kehitimme salkunhallintapalvelun<br />
konsernin sisäiseksi toiminnaksi yhtiöittämisen<br />
yhteydessä vuonna 2009<br />
ulkoisen palvelusopimustoiminnan tilalle.<br />
Energiamarkkinan riskienhallinta<br />
on muodostunut oleelliseksi osaksi<br />
Sähkölaitoksen kokonaisriskien hallintaa<br />
ja johtamista ja se vaikuttaa<br />
merkittävästi konsernin kokonaistulokseen.<br />
Emoyhtiö tuottaa analyysi- ja<br />
kaupankäyntipalveluita tytäryhtiöille,<br />
joiden salkut ovat itsenäisiä. Salkunhallintayksikkö<br />
tuottaa riskienhallintapalveluita<br />
ja vastaa niiden kehittämisestä.<br />
Olemme aktiivinen markkinatoimija<br />
ja käytämme monipuolisesti<br />
riskienhallintatuotteita, jotta voimme<br />
varmistaa kulloisenkin markkinanäkemyksen<br />
mukaan mahdollisimman<br />
hyvän lopputuloksen.<br />
Millaisia hinnan suojaustuotteita<br />
teillä on käytössä<br />
– Suojaustuotteet ovat keskeinen osa<br />
markkinariskien hallintaa. Käytämme<br />
pääasiassa Gasum-öljysuojatuotteita,<br />
joilla vakautamme maakaasun öljykomponentin<br />
hintaheilahtelua. Myös<br />
Gasum-hiilisuoja on käytössä. Johdannaisilla<br />
varmistetaan tuotantokoneiston<br />
kate ja parannetaan rahavirtojen<br />
suunnittelutarkkuutta. Öljymarkkinat<br />
ovat kilpailtuja ja spekulatiivisia,<br />
joten markkina-ajoitus on haastavaa.<br />
Miksi lähditte mukaan kehittämään<br />
Gasum Salkkupalvelua<br />
– Esitimme Gasumille öljyjohdannaisten<br />
kaupankäyntimahdollisuutta<br />
ja mahdollisen laskentasovelluksen<br />
rakentamista polttoainesalkkuumme.<br />
Odotimme heti palvelulta paljon, ja<br />
tarpeemme onkin otettu hyvin huomioon.<br />
Esimerkkinä tästä on öljysuojatuotteen<br />
myynti MWh-pohjaisesti,<br />
jolloin suojausvaikutus on yksi yhteen<br />
käytön kanssa. Suorilla öljytonnisuojauksilla<br />
altistuisimme hinnoittelumekanismin<br />
basis-riskille. Tuotteita<br />
on myös räätälöity meille sopiviksi,<br />
ja hinnat ovat olleet kilpailukykyisiä.<br />
Asiakkaana olemme esittäneet tavoitteet<br />
ja tarpeet palvelun sisällölle, ja<br />
Gasum on kehittänyt toimivan tuotteen<br />
ongelmamme ratkaisemiseksi.<br />
Millainen rooli maakaasulla on<br />
jatkossa energiavalikoimassanne<br />
– Yhteistuotantolaitoksissamme tuotetaan<br />
maakaasulla kolme neljäsosaa<br />
sähköstä ja kaksi kolmasosaa kaukolämmöstä.<br />
Maakaasu on edelleen tärkeä<br />
polttoaine, vaikka investointeja<br />
suunnataan uusiutuviin ja vähäpäästöisiin<br />
energiaratkaisuihin. Energiatehokas<br />
yhteistuotanto säilyy Sähkölaitoksen<br />
perustuotantomuotona, ja<br />
maakaasu tarjoaa tähän joustavan ja<br />
toimitusvarman rungon.<br />
19
– Kaasuenergia ei ole vain maakaasua, vaan paketissa<br />
ovat mukana uusiutuvat luonnonkaasut<br />
ja LNG, kertoo Ossi Savolainen.<br />
Sähkö- ja päästökauppa mukaan<br />
Hyvien kokemusten ja alan muutoksen<br />
vauhdittamana Gasum on kehittänyt kaksi<br />
uutta suojaustuotetta sähkö- ja päästökaupan<br />
vakauttamiseen. Palvelun tarkoituksena<br />
on antaa asiakkaille joustavia hintaratkaisuja<br />
ja katesuojaa.<br />
– Haluamme antaa vakautta myös sähkön<br />
hinnalle, koska asiakkaamme tuottavat<br />
sähköä markkinahintaisella maakaasulla,<br />
Ossi Savolainen kertoo. Ensi vuodesta<br />
alkaen myös ilmaisten päästöoikeusyksiköiden<br />
määrä vähenee.<br />
Asiakkaille kerrotaan uusista tuotteista<br />
ja palveluista huhtikuussa järjestettävässä<br />
asiakastilaisuudessa.<br />
Energiamarkkinat muuttuvat<br />
Uusien palvelutuotteiden kehittämiseen<br />
Energiakauppa palvelee<br />
on monta syytä. Yksi tärkeimmästä on se,<br />
että Gasumissa halutaan tarjota asiakkaille<br />
yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua ja lisätä<br />
tietämystä asiakkaan toimialasta.<br />
Ossi Savolainen toteaa, että energiaalan<br />
muutoksessa maakaasun rooli on<br />
muuttumassa tasaisen kulutuksen energialähteestä<br />
myös vara- ja huippukulutuksen<br />
polttoaineeksi. Kaasuenergiakaan ei ole<br />
vain maakaasua, vaan paketissa ovat mukana<br />
uusiutuvat luonnonkaasut ja LNG.<br />
– Hankintaa tulee monipuolistaa ja<br />
toimitusvarmuutta laajentaa. Tähän tähtäävät<br />
myös vireillä olevat LNG-hankkeet.<br />
On mentävä mukaan kehitykseen.<br />
Nyt esimerkiksi biokaasu on korvamerkitty<br />
liikennekäyttöön, mutta jo vuonna<br />
2013 biokaasuntuotantomäärät ovat niin<br />
paljon suurempia, että sitä voidaan myydä<br />
myös muuhun käyttöön, Ossi Savolainen<br />
ennakoi.<br />
– Mitkään merkit eivät viittaa öljyn hinnan romahtamiseen,<br />
sanoo Satu Raikaslehto.<br />
Gasum on järjestänyt sisäisesti uudelleen energiakaupan liiketoimintayksikön.<br />
Maakaasun tukkumyynnin yhteyteen on muodostettu energiakaupan<br />
palvelut -yksikkö, johon kuuluu riskienhallinnan liiketoiminta. Myös Kaasupörssissä<br />
käytävä Gasumin Plussa- kaupankäynti hoidetaan jatkossa energiakaupan<br />
palvelut- yksikössä.<br />
Yksikön vetovastuussa on liiketoimintayksikön päällikkö Satu Raikaslehto.<br />
Suojaus- ja raportointipalvelujen toteutuksesta vastaavat analyytikot Anna Paronen<br />
ja Rami Rajala. Lotta Lehtinen hoitaa asiakaspalvelujärjestelmää ja sisäistä raportointia.<br />
Energiakaupan myynnissä asiakas- ja myyntitoiminnan kehittämisestä vastaa tukkumyynnin<br />
osalta energiakaupan myynnin päällikkö Ossi Savolainen. Energiakaupan<br />
asiakaspäällikköinä toimivat Sonja Hellén-Nieminen ja Lauri Pirvola.<br />
Maakaasun hankinnasta, tukkumyynnistä ja palvelutarjonnan kehittämisestä vastaa<br />
kokonaisuutena energiakaupan liiketoiminta-alueen johtaja Aleksei Novitsky.<br />
MARKKINAT<br />
TEKSTI MINNA OJALA KUVA DR<br />
Veronkorotus<br />
vähensivät m<br />
Suomessa käytettiin maakaasua<br />
viime vuonna keskiarvoista<br />
vähemmän. Yksi syy oli lämmin<br />
ja pitkä syksy. Loppuvuoden<br />
aikana käyttöä korvattiin<br />
kivihiilellä ja turpeella Etelä-<br />
Suomen suurten kaupunkien<br />
energiantuotannossa.<br />
Maakaasun käyttö väheni viime<br />
vuonna edelliseen vuoteen<br />
verrattuna, ja jäi myös<br />
pidemmän aikavälin keskiarvosta.<br />
Maakaasua käytettiin<br />
vuonna 2011 vajaat 40<br />
TWh. Vuoteen 2010 verrattuna käyttö väheni<br />
noin 12 prosenttia. Kulutus oli pienin kymmeneen<br />
vuoteen.<br />
Kivihiili kasvatti päästöjä<br />
Vuodenvaihteessa voimaan astunut energiaveron<br />
muutos vaikutti osaltaan siihen, että<br />
kivihiili ja turve korvasivat maakaasua. Konsulttiyhtiö<br />
Pöyryn selvityksen mukaan Etelä-<br />
Suomen suurissa kaupungeissa energiantuotannon<br />
hiilidioksidipäästöt kasvoivat noin 20<br />
prosenttia sen takia, että maakaasua korvautui<br />
muilla polttoaineilla. Hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt<br />
ovat kasvaneet 60 prosenttia.<br />
Maakaasulle päätetyt energiaveron korotukset<br />
vuosille 2013 ja 2015 heikentävät tilannetta<br />
entisestään. Kivihiili korvaa kaasun yhä<br />
useammin. Voimalaitoksien ajojärjestyksen<br />
muutos johtaa noin miljoonan tonnin vuotuiseen<br />
hiilidioksidipäästöjen kasvuun, mikä<br />
vastaa noin 1,5 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.<br />
– Uusi veromalli luotiin odotuksilla, jotka<br />
eivät ole toteutuneet. Sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoilla<br />
hintataso on poikkeuksellisen alhainen,<br />
öljyn markkinahinnat taas ovat korkealla<br />
tasolla globaalista taloustaantumasta<br />
huolimatta, arvioi Gasumin toimitusjohtaja<br />
Antero Jännes.<br />
Lopputuloksena on se, että maakaasun<br />
korvautumisen takia energiantuotannon hiilidioksidipäästöt<br />
ovat merkittävästi kasvaneet.<br />
20
EAMSTIME<br />
, lämmin syksy ja talouden taantuma<br />
aakaasun käyttöä<br />
Alkuvuoden huippupakkasissa maakaasun myynti oli ensin vilkasta viime vuonna, mutta myynti laski erityisesti vuoden kolmannella neljänneksellä.<br />
Tämä ei varmaankaan ollut ”vihreän verouudistuksen”<br />
laatijoiden tarkoitus.<br />
Energiaveroa syytä rukata<br />
Eduskunta edellytti energiaverolakia hyväksyessään,<br />
että sen vaikutuksia päästöjen kehitykseen<br />
on seurattava. Jänneksen mukaan<br />
nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtio<br />
ei varmastikaan ole valmis luopumaan<br />
energiaveroilla kerättävistä euroista. Samalla<br />
pitäisi kuitekin huolehtia siitä, että lupaus<br />
vihreästä verouudistuksesta todellakin<br />
toteutuisi.<br />
– Asiaan olisi syytä tarttua heti, kun ensi<br />
vuoden budjettiraameja aletaan laatia. Energiaveroonhan<br />
sisältyy useita eri komponentteja.<br />
Näitä säätämällä löytyisi varmasti ratkaisu,<br />
jossa hiilidioksidipäästöjä pystyttäisiin<br />
ohjaamana verotuksella entistäkin paremmin,<br />
mutta muutos olisi valtiolle kustannusneutraali,<br />
pohtii Jännes.<br />
Poikkeuksellinen vuosi<br />
Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen<br />
aikana maakaasua käytettiin hieman keskimääräistä<br />
enemmän kylmän talven takia.<br />
Kolmannen neljänneksen loppupuolella sähkömarkkinoiden<br />
ja päästöoikeuksien alhainen<br />
hintataso vähensi maakaasun kilpailukykyä<br />
muihin polttoaineisiin verrattuna.<br />
Loppuvuonna sähkön ja päästöoikeuksien<br />
alhaisen hintatason lisäksi ennätyksellisen<br />
lämmin syksy ja alkutalvi pudottivat maakaasun<br />
käyttöä yli kolmanneksen edellisvuoden<br />
vastaavaan ajankohtaan verrattuna.<br />
Antero Jännes toteaa, että viime vuosi<br />
oli varsin poikkeuksellinen sekä säiden, energiamarkkinoiden<br />
että raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen<br />
osalta.<br />
– Maakaasun hintahan on sidottu kilpailevien<br />
polttoaineiden, kuten raskaan polttoöljyn<br />
ja kivihiilen hintaan. Talouslamasta<br />
huolimatta öljyn hinta ei ole laskenut. Tämä<br />
heijastuu myös maakaasun hintaan. Maakaasun<br />
edullisesta sähköntuotantosuhteesta<br />
yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa<br />
ei tuottajille ollut etua markkinatilanteessa,<br />
jossa edullista vesisähköä oli tarjolla erittäin<br />
runsaasti, ja talouden taantuma ja säätila<br />
vähensivät sähkön tarvetta, sanoo Jännes.<br />
Vuosi 2012 alkoi maltillisesti<br />
Vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien aikana maakaasun myynti on ollut maltillista.<br />
Tammikuun myynti jäi viime vuoden vastaavasta noin 20 prosenttia. Helmikuun<br />
alkupäivinä hätyyteltiin jo tunti- ja vuorokausitasolla uusia ennätyskäyttölukemia.<br />
Kun muualta Euroopasta raportoitiin toimitusongelmista helmikuun alun poikkeuksellisten<br />
hyytävien ja lumisten päivien aikana, Suomessa maakaasua riitti kaikille<br />
asiakkaille ongelmitta.<br />
21
Janne Rauhamäki harmittelee, että<br />
IE-direktiivi on tehty keskieurooppalaisesta<br />
näkökulmasta. – Suomessa<br />
energiantuotannon osuus ilman<br />
haitta-aineiden pitoisuuksista<br />
on suhteellisen pieni.<br />
22
Janne Rauhamäki kertoo, että IE-direktiivi<br />
suosii kaasun<br />
käyttäjiä<br />
Julkisuudessa on puhuttu vain vähän IE-direktiivistä. Pöyryn johtava asiantuntija<br />
Janne Rauhamäki selvittää, millaisia muutoksia direktiivi vaatii maakaasun käyttäjiltä<br />
lähivuosina. Parhaimmassa asemassa ovat suuret kaasukäyttöiset voimalaitokset.<br />
TEKSTI MARI KUUSINEN KUVA MARKKU OJALA<br />
IE-direktiivi, (IED eli Industrial Emissions Directive), ei käy<br />
kaasun käyttäjien kukkarolle yhtä pahasti kuin muiden energiantuottajien.<br />
Teollisuuspäästöihin kohdistuva direktiivi tarkoittaa<br />
käytännössä sitä, että energiantuottajien päästörajat<br />
kiristyvät. Tuottajat joutuvat tekemään investointeja saavuttaakseen<br />
halutut rajat. Erityiseen syyniin joutuvat rikkidioksidien,<br />
typen oksidien ja hiukkasten päästöjen raja-arvot.<br />
– Kaasulaitosten investoinnit ovat muita polttoaineita alhaisemmat,<br />
koska kaasun poltosta syntyy vain typen oksideja. Lisäksi<br />
osalla suurista laitoksista päästötaso on jo nykyisin riittävän alhainen,<br />
kertoo konsultointi- ja suunnittelukonserni Pöyryn johtava<br />
asiantuntija Janne Rauhamäki.<br />
IED tekee etenkin raskaan polttoöljyn käytöstä erittäin hankalaa,<br />
joten tämä edistää siirtymistä öljystä kaasuun.<br />
Nykyisillä laitoksilla uudet päästörajat astuvat voimaan vuoden<br />
2016 alussa. Uusilla laitoksilla rajat tulevat<br />
voimaan heti laitoksen valmistuttua, esimerkiksi<br />
vuonna 2014 valmistuvalla laitoksella<br />
on jo uudet, tiukemmat rajat. Kaiken kaikkiaan<br />
IED:n piiriin kuuluu noin 330 tuotantoyksikköä<br />
Suomessa.<br />
”<br />
Piipputulkinta<br />
on Suomessa<br />
ongelmallinen.<br />
Vanhat saavat joustoa<br />
Mitä uudempi ja suurempi laitos on, sitä tiukemmat rajoitukset<br />
se saa. Vanhat ja pienet laitokset sen sijaan voivat saada joustoa<br />
rajoituksille.<br />
Vanhat laitokset voivat jatkaa nykyisillä rajoilla, jos niiden<br />
käyttötunteja on jäljellä vain vähän. Jos laitokset rajoittavat käyttöaikaansa,<br />
ne voivat selvitä osin lievemmillä päästörajoilla tai<br />
voivat jatkaa käyttöikänsä loppuun nykyisillä rajoituksilla. Viimeinenkin<br />
joustoelementti loppuu kuitenkin vuonna 2023.<br />
– Tyypillisesti joustot koskevat vanhempia laitoksia, joiden<br />
jäljellä oleva käyttöikä on niin lyhyt, ettei isojen investointien teko<br />
ole järkevää. Toinen esimerkki ovat alhaisen vuotuisen käyttöajan<br />
laitokset, joita käytetään lämmön tai sähkön tuotannon<br />
kulutushuippujen kattamiseen, Rauhamäki selvittää.<br />
Suuret mukaan suunnitelmaan<br />
Yksi joustoista on komeasti nimetty kansallinen siirtymäsuunnitelma.<br />
– Suunnitelmaan saavat osallistua kaikki viimeistään vuonna<br />
2002 valmistuneet laitokset, jotka eivät osallistu mihinkään muuhun<br />
joustoelementtiin. Ne sitoutuvat vähentämään koko laitosjoukon<br />
tonnimääräisiä päästöjä ennalta määrätyn päästövähennyspolun<br />
mukaisesti, Rauhamäki kertoo.<br />
Kansallinen siirtymäsuunnitelma sisältää kuitenkin hankaluuksia,<br />
kun keskenään kilpailevien yritysten pitäisi pystyä sopimaan<br />
investointien toteuttamisesta siten, että vaaditut päästövähenemät<br />
toteutuvat.<br />
– Hyviä kohteita suunnitelmalle ovat suuret yritykset, joilla<br />
on paljon IED:n piiriin tulevia laitoksia. Yritykset voisivat vähentää<br />
päästöjä omien laitostensa osalta kokonaisuutena ja saada siten<br />
porrastusta investointeihinsa.<br />
Piipuista päänvaivaa<br />
IED koskee yli 50 megawatin laitoksia, joten periaatteessa tätä<br />
pienemmät laitokset eivät ole sen piirissä.<br />
Mutta koska direktiivi luokittelee yhdeksi laitokseksi kaikki<br />
kattilat, joiden savukaasut johdetaan samaan savupiippuun, tulee<br />
direktiivin piiriin paljon myös alle 50 megawatin kattiloita.<br />
– Suomessa on kylmien talvien vuoksi ollut<br />
tyypillistä rakentaa samaan laitokseen useita kattiloita,<br />
joita sitten käytetään tarpeen mukaan kovilla<br />
pakkasilla. Kattiloiden savukaasut ohjataan<br />
samaan piippuun. Periaatteessa nämä kattilat eivät<br />
kuuluisi IED:n piiriin lainkaan, mutta tämän<br />
niin sanotun piipputulkinnan vuoksi ne tulevat<br />
mukaan, Rauhamäki selvittää.<br />
Piipputulkinta tuo direktiivin piiriin noin puolet kaikista<br />
IED:n piiriin tulevista yksiköistä<br />
Direktiivi koettelee Suomea<br />
Rauhamäki miettii, että yleisesti päästöjen vähentäminen on<br />
luonnon ja ihmisten kannalta positiivinen asia.<br />
– IED on kuitenkin tehty keskieurooppalaisesta näkökulmasta,<br />
jossa energiantuotanto on keskittynyt suuriin yksiköihin<br />
ja ilmanlaadun ongelmat yleisiä. Suomessa energiantuotannon<br />
osuus ilman haitta-aineiden pitoisuuksista on suhteellisen pieni.<br />
Suomessa on myös tyypillistä, että energiantarve on talvella<br />
moninkertainen kesään verrattuna.<br />
– Piipputulkinta on ongelmallinen. Sen piiriin joutuvissa<br />
yksiköissä investointien teko on kaikkea muuta kuin järkevää.<br />
Päästöjä saadaan leikattua vain vähän, koska laitoksia käytetään<br />
vähän. Joustoelementeillä on hieman lievennetty asiaa, mutta ei<br />
riittävästi.<br />
Tavallinen tallaaja ei juuri ole kuullut IED:sta, mutta syykin<br />
on luonnollinen. Rauhamäki pohtii, että IED on lähinnä energiaalan<br />
sisäinen asia. Sen vaikutus ihmisten sähkö- ja kaukolämpölaskuihin<br />
jäänee melko pieneksi.<br />
23
PUHDAS LIIKENNE<br />
Bonuksella kohti<br />
puhtaampaa bussiliikennettä<br />
Helsingin seudun liikenne<br />
-kuntayhtymä (HSL) aikoo ottaa<br />
käyttöön vuosittain määriteltävän<br />
ympäristöbonuksen, jonka odotetaan<br />
vauhdittavan biokaasun<br />
käyttöä bussien polttoaineena.<br />
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA MARKKU OJALA<br />
HSL:n tavoitteena on leikata joukkoliikenteen<br />
lähipäästöjä peräti 80 prosenttia<br />
vuoteen 2018 mennessä, kun<br />
vertailukohtana ovat vuoden 2010 lukemat.<br />
– Kun tavoite on näinkin kova, on otettava<br />
käyttöön kaikki mahdolliset keinot. Suunnitellulla<br />
ympäristöbonuksella kannustetaan<br />
liikennöitsijöitä vähentämään käytössä olevien<br />
bussiensa päästöjä, kertoo johtaja Reijo<br />
Mäkinen HSL:n liikennepalveluista.<br />
HSL:n kilpailutetussa liikenteessä sopimuskausi<br />
on seitsemän vuotta, jolle usein<br />
myönnetään kolmen vuoden jatkoaika. Liikennöitsijän<br />
bussikalusto jaetaan tarjouksia<br />
arvioitaessa Euro-luokkiin perustuvin pisteportaisiin<br />
siten, että huomioon otetaan<br />
myös todelliset, VTT:llä mitatut päästöarvot.<br />
Polttoainevalintaa ei enää oteta huomioon<br />
pisteytyksessä. Biokaasun käyttö ja muu<br />
sopimusten vaatimaa tasoa parempi, päästöjä<br />
vähentävä tekninen edistyksellisyys on<br />
tarkoitus palkita erikseen uudella ympäristöbonuksella.<br />
– Ajatuksena on, että esimerkiksi puhtaampiin<br />
polttoaineisiin siirtyminen kannattaa<br />
bonuksen ansiosta liikennöitsijöille myös<br />
kesken sopimuskauden, Mäkinen sanoo.<br />
Lähikaasua paikallisbusseihin<br />
HSL:n hallitus käsittelee bonusjärjestelmää<br />
kevään aikana, ja tavoitteena on järjestää<br />
ensimmäinen bonuskilpailu siten, että bonukset<br />
tulevat käyttöön syksyllä.<br />
Bonusmallin on tarkoitus palkita pienistä<br />
lähipäästöistä, pienistä hiilidioksidipäästöistä<br />
ja pienestä energiankulutuksesta. HSL ”ostaa”<br />
päästöjen vähennykset bonuksilla liikennöitsijöiltä<br />
vuosittain. Liikennöitsijä esittää<br />
tarjouksessaan, millä polttoaineilla ja teknii-<br />
HSL:n alueella on tällä hetkellä käytössä noin sata kaasubussia. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon<br />
tuottamaa biokaasua saadaan kaasuverkkoon ja bussienkin tankattavaksi tämän vuoden<br />
aikana. Biokaasu riittää noin 50 bussin tarpeisiin.<br />
koilla se aikoo saada päästövähennyksen aikaan<br />
ja mitä se maksaa. Kiinteät investoinnit<br />
jaksotetaan useammalle vuodelle.<br />
Maakaasubussien hiilidioksidipäästöt<br />
ovat melkein yhtä suuret kuin dieselbussien,<br />
mutta lähipäästöjä, etenkin hiukkasia,<br />
ne tuottavat selvästi vähemmän. Biokaasun<br />
avulla maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt<br />
saadaan vähennetyksi arviolta kolmannekseen.<br />
– Uskon, että biokaasubussit tuottavat<br />
liikennöitsijälle kilpailuetua uudessa järjestelmässä.<br />
Paikallisesti tuotetun biokaasun<br />
saaminen liikenteeseen on kova juttu, vaikka<br />
kaasubussien käyttöönottoa rajoittaakin<br />
se, ettei niillä voi liikennöidä Kampin keskukseen<br />
ainakaan vielä, Mäkinen sanoo.<br />
Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon<br />
tuottamaa biokaasua saadaan kaasuverkkoon<br />
bussienkin tankattavaksi tämän<br />
vuoden aikana arviolta 50 bussin tarpeisiin.<br />
Kaasubusseja on tällä hetkellä liikenteessä<br />
HSL:n alueella noin sata.<br />
– Haluamme raivata esteitä päästöjä vähentävien<br />
ratkaisujen käyttöönotolta, sanoo<br />
Mäkinen.<br />
GASSI<br />
Tilaa Biokaasupuskuritarra!<br />
Viime lokakuusta lähtien kaasuautoihin<br />
on voinut tankata täysin<br />
uusiutuvaa biokaasua. Biokaasu<br />
onkin tehokkaimmillaan juuri liikennekäytössä<br />
ja sen tankaaminen vähentää<br />
suoraan öljyn käyttöä.<br />
Biokaasu on aidosti kestävä polttoaineratkaisu<br />
autoilijoille, joten siitä kannattaa<br />
myös kertoa kanssakulkijoille. Auton<br />
puskuriin kiinnitettäviä tarroja voi tilata<br />
Gasumin asiakaspalvelusta: Asiakaspalvelu<br />
(ark. 8–17) 0800 122 722, asiakaspalvelu@gasum.fi.<br />
Tarrassa lukee: Puhtaasti edellä. Gasumbiokaasulla.<br />
Lue lisää puhtaammasta liikenteestä<br />
osoitteesta:<br />
➜ www.puhtaampiliikenne.fi<br />
24
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA ARI NAKARI<br />
Huoltopäällikkö Marko Ikävalko on<br />
Turvallisuuden asialla<br />
SINUNKAUPAT<br />
– Työturvallisuus on ollut minulle aina A ja O. Tämä kumpuaa jo aiemmasta<br />
elämästäni merenkulun puolelta, jossa turvallisuuteen on panostettu todella<br />
paljon, sanoo Marko Ikävalko.<br />
Marko on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ylikonemestari, joka on merenkulkualan korkein konepuolen<br />
pätevyys. Kun Markon aiempi työpaikka Finnjet myytiin vuonna 2006, hän vaihtoi merenkulun kompressorien<br />
kunnossapitoon Gasumilla.<br />
– Vaikka hiukan jänskätti lähteä maihin töihin, ei ole kaduttanut. Työ on haastavaa ja työyhteisö mukava. Esimiehenä<br />
lämmittää erityisesti, kun näkee onnistumisten ruokkivan alaisten motivaatiota. Kompressorien kunnossapidossa<br />
tehdään pienellä porukalla suuria asioita, Marko kehaisee.<br />
Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi vuonna 2008 tehty täyshuolto GB-5200-turbiinille Kouvolassa. Täyshuollossa<br />
puretaan kaasuturbiini osiin, tarkastetaan, kunnostetaan ja kootaan uudelleen. Se oli ensimmäinen noin laaja<br />
huolto, johon hän osallistui Gasumilla.<br />
Marko on pikkupojasta alkaen rakennellut ja rassaillut koneita. Merille hän lähti veren perintönä, sillä<br />
hänen isänsä seilaa edelleen konepäällikkönä Nesteen tankkereilla. Meri on Markon mielestä mahtava<br />
elementti, varsinkin, kun sen voiman näkee suurilla vesillä. Meren voima edellyttää merenkävijöiltä<br />
panostusta työturvallisuuteen.<br />
– Säännölliset harjoitukset ja selvät toimintaohjeet luovat laivan henkilöstölle automaation,<br />
jonka avulla he osaavat toimia tilanteissa oikealla tavalla. Vaikka meillä Gasumissa on aina maata<br />
jalkojen alla ja apu lähellä, pidän työturvallisuutta edelleen ykkösasiana.<br />
Tavoitteena tapaturmien ehkäisy<br />
Gasum-konsernissa valitaan työsuojeluvaltuutetut sekä työntekijöille että toimihenkilöille joka<br />
toinen vuosi. Neljä kertaa vuodessa kokoontuva työsuojelutoimikunta koostuu työntekijöiden,<br />
toimihenkilöiden ja työnantajan edustajista. Marko aloitti toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna<br />
vuoden alussa toimittuaan aikaisemmin 1. varavaltuutettuna.<br />
– Pyrimme ehkäisemään tapaturmia korostamalla turvallisia toimintatapoja jokapäiväisessä<br />
toiminnassa. Työturvallisuuteen liittyvät koulutukset ja turvavarusteet tähtäävät<br />
siihen, että työtehtävät voi toteuttaa mahdollisimman turvallisesti. Työtehtävien riskienkartoitus<br />
auttaa puuttumaan mahdollisiin riskitekijöihin jo ennen, kuin jotakin sattuu,<br />
Marko kertoo.<br />
Gasumilla otettiin viime vuonna käyttöön tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä<br />
TAVA, johon havainnot turvallisuuden vaaratekijöistä kirjataan. Havainto<br />
menee aina tiedoksi lähimmälle esimiehelle, jonka tehtävä on reagoida asiaan.<br />
Sattuneet tapaturmat tutkitaan ja tapahtumaketju pyritään selvittämään.<br />
– Näin saadaan selville tapaturmaan johtaneet syyt, joihin puuttumalla<br />
voidaan monessa tapauksessa ennaltaehkäistä samankaltaisten tapaturmien<br />
synty, Marko jatkaa.<br />
Imatran kompressoriasema on<br />
Marko Ikävalkolle tuttu paikka,<br />
jossa hän käy säännöllisesti.<br />
Liikkeellä myös vapaa-aikana<br />
Markon juuret ovat Etelä-Karjalassa, ja hän asuu Lappeenrannassa.<br />
Työhuone hänellä on Kouvolassa. Hän käy usein vastuualueensa<br />
toimipisteissä Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä, mutta tarpeen<br />
mukaan muuallakin.<br />
– Työmatkaa kertyy 90 kilometristä ylöspäin päivässä. Tehtäväni<br />
liittyvät kompressoriasemien elinkaaren hallintaan ja esimiesrooliin<br />
kompressorien kunnossapidossa. Vastaan myös painelaitteiden<br />
turvallisesta käytöstä sekä kunnossapidosta. Kun on<br />
paljon tehtävää työn saralla, täytyy vastapainona siviilissä olla muita<br />
harrastuksia.<br />
Markon vapaa-aikaan kuuluu moottoripyöräilyn lisäksi jääpallo.<br />
Hän on toiminut jo yli kuusi vuotta Lappeenrannan Veiterän junioreiden<br />
valmentajana. Muihin harrastuksiin kuuluu talvisin hiihto ja laskettelu. Kesäisin<br />
hän käy rullaluistelemassa.<br />
25
LYHYESTI KOONNEET JOhanna peLtO-tiMperi JA Minna OJaLa KUVAT GasuM, eMMa - espOOn MODernin taiteen MuseO JA DreaMstiMe<br />
Kaasualan perusteet ja käytönvalvonta<br />
-kurssi täyttyi heti<br />
Maaliskuussa järjestettävälle ensimmäiselle Kaasualan perusteet ja käytön valvonta<br />
-kurssille saatiin nopeasti osallistujat kokoon. Suomen Kaasuyhdistys kertoo nettisivuillaan<br />
osoitteessa www.maakaasu.fi seuraavan kurssin ajankohdan, kun se on<br />
tiedossa.<br />
Suomen Kaasuyhdistyksen järjestämä uusi kurssi muodostaa luentoineen ja aineistoineen<br />
laajan tietopaketin kaasualan perusteista ja tekniikasta biokaasu ja nesteytetty maakaasu<br />
mukaan lukien. Kurssilla opiskellaan myös kaasualan säädökset.<br />
Kurssilla luennoi Tukesin lisäksi monia Gasumin ammattilaisia. ari seppänen kertoo<br />
muun muassa Kaasuketjusta – maailmalla ja Suomessa sekä kaasun käytöstä ja käyttökohteista<br />
ekä laitetekniikasta. aki huomon aiheena on turvallisuus eri muodoissaan.<br />
Kurssi järjestetään 13.–14. maaliskuuta Helsingissä.<br />
Biokaasun käyttö lisää Nepalin ihmisten ja luonnon hyvinvointia.<br />
Biokaasu toimii Nepalissa<br />
Nepalin biokaasua edistävä kampanja on ollut suuri menestys. Vuodesta 1992 lähtien<br />
jo yli 240 000 nepalilaista kotitaloutta on ottanut biokaasun käyttöön. Hyvien tulosten<br />
takia kampanjaa suunnitellaan laajennettavat muihin kehitysmaihin Aasiassa<br />
ja Afrikassa.<br />
Suomalainen hyväntekeväisyysprojekti KAPUA otti myös vuoden 2011 yhdeksi kohteekseen<br />
biokaasun hyödyntämismahdollisuuksien lisäämisen Nepalissa. KAPUA oli viime<br />
vuonna Gasumin joululahjakohde.<br />
Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua. Sitä saadaan<br />
mm. vuoroviljelypeltojen energiakasveista ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös<br />
reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä<br />
että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.<br />
TANKKAA 100 % KOTIMAISTA<br />
JA 100 % UUSIUTUVAA.<br />
VAIHDA BIOKAASUUN.<br />
Biokaasukampanja<br />
sai kunniamaininnan<br />
Gasumin biokaasu-ilmoitus sai kunniamaininnan<br />
Aikakausmedian järjestämässä kilpailussa lokakuun<br />
yhtenä parhaista aikakauslehtimainoksista.<br />
Pilvi Kalhama aloittaa johtajana elokuussa.<br />
EMMAn<br />
museonjohtajaksi<br />
Pilvi Kalhama<br />
FL pilvi kalhama (39) on valittu EMMA -<br />
Espoon modernin taiteen museon museonjohtajaksi.<br />
Espoolainen Kalhama siirtyy EMMAan<br />
Gallery Kalhama & Piipon toimitusjohtajan<br />
tehtävästä. Hän on toiminut myös muun<br />
muassa Kuvataideakatemiassa tutkimuslehtorina,<br />
kuratoinut useita taidenäyttelyitä ja<br />
kirjoittanut kuvataiteesta 1990-luvulta lähtien.<br />
Taidehistorian ohella Kalhamalla on<br />
laajat korkeakouluopinnot kulttuurihistoriasta,<br />
museologiasta, pedagogiasta ja kauppatieteestä.<br />
Kalhaman ominta osaamisaluetta on nykytaide,<br />
mutta hänellä on laaja kontaktipinta<br />
myös designin puolella. Muotoilu liittyy vahvasti<br />
EMMAn tulevaisuuden suunnitelmiin<br />
samoin kuin linkittyminen Espoon T3-strategiaan.<br />
(Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen<br />
muodostama ainutlaatuinen tieteen, taiteen<br />
ja talouden kokonaisuus)<br />
Pilvi Kalhama aloittaa työnsä EMMAssa<br />
1.8.2012. Museonjohtaja Markku valkonen<br />
jää eläkkeelle elokuun lopussa. Gasum tukee<br />
EMMAn toimintaa.<br />
EMMAssa on tänä vuonna kaksi World<br />
Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmistoon<br />
kuuluvaa näyttelyä, joista toinen<br />
esittelee pohjoismaista nykydesignia ja toinen<br />
maailmankuuluja BMW:n taideautoja.<br />
Näyttelykeskus WeeGeelle saapuu toukokuussa<br />
myös Matti suurosen Futuro-talo.<br />
26
TEKSTI pirkkO sOininen<br />
KUVA ainOMaiJa haarLa<br />
Kouvoilla<br />
runsaasti<br />
katsojia<br />
Suomen EM-kisamenestys on vetänyt väkeä<br />
katsomoihin. Vuoden alussa oli Korisliigan<br />
otteluissa käynyt keskimäärin 898 katsojaa.<br />
Lukema ylittää sarjan runkosarjaennätyksen<br />
eli 881 katsojaa vuodelta 2006–2007. Prosenttiyksiköissä<br />
mitattuna katsojamäärät ovat<br />
nousseet viime kaudesta peräti 8,1 prosenttia.<br />
Korisliigajoukkueista yli tuhannen katsojan<br />
keskiarvoon ovat yltäneet Salon Vilpas (1067,7)<br />
ja kotkalainen KTP-Basket (1019,5), joiden lisäksi<br />
Kouvot (999,2) ja ToPo (998,4), Pyrintö<br />
(990,0) ja Joensuun Kataja (984,0) ovat lähellä<br />
haamurajaa.<br />
Kouvot on uusinut yhdessä Kouvolan kaupungin<br />
kanssa Mansikka-ahon urheiluhallin<br />
asiakaspalvelutiloja. Gasum tukee Kouvojen<br />
toimintaa.<br />
NIMITYKSET<br />
JOOnas peLtOLa on vakinaistettu verkostovalvojaksi<br />
Gasum Paikallisjakeluun Helsinkiin<br />
12.12.2011 alkaen.<br />
Mette MurtO on vakinaistettu palveluneuvojaksi<br />
Gasum Energiapalveluihin Kotkaan 1.1.2012<br />
alkaen.<br />
”Uraa uurtavia innovaatioita”<br />
Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Ainomaija Haarla johtaa<br />
säätiötä, joka edistää elämänlaatua parantavien innovaatioiden<br />
tunnettuutta ja leviämistä.<br />
se on itsenäinen yleishyödyllinen säätiö, joka edistää<br />
Suomen kilpailukykyä ja verkottumista sekä yhteiskuntavastuullista<br />
toimintaa ja innostaa nuoria tekniikan<br />
ja luonnontieteiden pariin. Jaamme Millenniumteknologiapalkinnon<br />
ja Vuoden teknologiajohtaja -palkinnon<br />
ja järjestämme Tekniikan päivät, nuorten kansainvälisen<br />
tiedeleirin Millennium Youth Campin, ja yhdessä<br />
ulkoministeriön kanssa teknologiatapahtumia eri maissa.<br />
Gasum on ollut aktiivinen ja idearikas yhteistyökumppanimme<br />
alusta lähtien. Meille on onni ja ilo<br />
työskennellä Gasumin tapaisen toimijan kanssa.<br />
Lunastivat lupauksensa kansantajuisena tiedetapahtumana.<br />
Dipolin salit olivat pullollaan. Lapsia<br />
ja nuoria oli paljon. Esitykset olivat korkeatasoisia ja<br />
kiinnostavia.<br />
palkittavan innovaation täytyy olla uraa uurtava,<br />
elämänlaatua parantava tekninen innovaatio, jonka<br />
on käytännössä todettu toimivan ja hyödyntävän<br />
mahdollisimman monta ihmistä maapallolla. Palkintoa<br />
ei anneta elämäntyöstä, vaan myöntämishetkellä pitää<br />
olla näkyvissä potentiaalia uusiin sovelluksiin.<br />
ensiksikin matematiikka on yksi kaunis kieli muiden<br />
joukossa. Se avautuu harjoittelulla. Matematiikkaa<br />
ja luonnontieteitä mystifioidaan liikaa. Opetusmenetelmiä<br />
voisi kehittää entistäkin interaktiivisemmiksi<br />
ensimmäisistä luokista lähtien. Ilmiöiden ymmärtämistä paremmaksi<br />
voisi lisätä yhdessä tekemisen ja kokeilun kautta.<br />
Mikä On tekniikan<br />
akateMia<br />
MiLLaista yhteistyötä<br />
teiLLä On OLLut GasuMin<br />
kanssa<br />
Miten tekniikat päivät<br />
taMMikuussa Menivät<br />
MiLLaisin perustein<br />
MiLLenniuM-paLkintO<br />
Jaetaan<br />
Miten nuOrten<br />
kiinnOstusta vOiDaan<br />
Lisätä<br />
JuhO-Matti uuksuLainen on vakinaistettu<br />
työnjohtajaksi Gasum Tekniikkaan Helsinkiin<br />
1.1.2012 alkaen.<br />
karOLiina LiiMatainen on nimitettuy talouspäälliköksi<br />
Gasumille Espooseen 1.1.2012 alkaen.<br />
Mira hinkkanen on nimitetty controlleriksi<br />
Gasumille Espooseen 1.2.2012 alkaen.<br />
tämä on varsinainen näköalapaikka suomen eturivin<br />
yrityksiin, kaikkiin Suomen viiteen teknilliseen<br />
tiedeyliopistoon ja valtionhallintoon. Tämä on myös<br />
erinomainen ikkuna tulevaisuuden teknologioihin<br />
maailman laajuisesti.<br />
Mikroaaltouunia. Onneksi suvun miehet ovat hyviä<br />
ruoanlaittajia.<br />
Miten itse viihDyt työssäsi<br />
Mitä teknOLOGista<br />
keksintöä iLMan et haLuaisi<br />
kOtOna eLää<br />
27
RAKKAUDESTA RUOKAAN,<br />
KAASULLA LUONNOLLISESTI<br />
Italialaiset Ilve liedet tuovat ripauksen luksusta arkeesi<br />
ja toimivuutta keittiöösi.<br />
www.gasum.i<br />
Tule valitsemaan omasi laajasta malli-, kokoja<br />
värivalikoimastamme.