Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
04.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lahti.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong><br />

<strong>liikenneselvitys</strong><br />

5.4.2012<br />

<br />

<strong>keskustan</strong> kehä<br />

kävelypainotteinen alue<br />

paikallinen kokoojakatu<br />

pysäköinti<br />

joukkoliikennereitti<br />

terminaalialueen pysäkit<br />

ulkopuolelta saapuvat<br />

pääliikennevirrat<br />

Tori<br />

<br />

Matkakeskus

Alkusanat<br />

Kaupungin visiona on, että <strong>Lahti</strong> on houkutteleva ja elinvoimainen<br />

ympäristökaupunki.<br />

Strategian toteuttamiseksi kaupungissa on käynnissä kehittämishankkeita,<br />

joilla vahvistetaan kaupallista keskustaa, kehitetään<br />

liikennejärjestelmää, eheytetään kaupunkirakennetta ja kohennetaan<br />

ympäristön laatua.<br />

Liikenneselvityksessä käsitellään keskustaympäristöä kokonaisuutena,<br />

jossa on yhtä paljon eri tarpeita kuin on <strong>keskustan</strong> käyttäjiä.<br />

Kaupunkikeskustojen liikennesuunnittelu ei ole pelkästään<br />

liikenteellisten ongelmien ratkaisua, vaan tilan kehittämistä ja<br />

kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen rakentamista.<br />

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2011 <strong>keskustan</strong> liikennesuunnittelun<br />

periaatteista. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia<br />

päätöksen mukaisten ratkaisujen liikenteellinen toimivuus ja<br />

toimia <strong>keskustan</strong> suunnittelun tukena. Uusia ideoita ja ajatuksia<br />

voi vielä löytyä.<br />

Työssä on määritetty keskustaa koskevat verkolliset liikenneratkaisut<br />

sekä esitetty tarpeellisia katuympäristön muutoksia. Työssä<br />

on selvitetty keskusta-alueelle kaavailtujen liikenneratkaisujen<br />

toteuttamiskelpoisuus ja analysoitu ratkaisujen vaikutuksia.<br />

Olennainen osa työtä on ollut varmistaa uuden ns. <strong>keskustan</strong><br />

kehän liikenteellinen toimivuus.<br />

Työtä on laadittu vuorovaikutteisesti työtä ohjaavan suunnitteluryhmän,<br />

sidosryhmien sekä asukkaiden kanssa. Työn aikana<br />

järjestettiin työpaja, jonne osallistui <strong>keskustan</strong> eri toimijaryhmien<br />

edustajia. Työpajassa keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen<br />

vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Liikenneselvityksen<br />

sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa 8.12.2011.<br />

Työ alkoi lokakuussa 2011 ja se kesti yhteensä 4 kuukautta.<br />

Työn ohjausta varten perustettiin suunnitteluryhmä, joka kokoontui<br />

yhteensä 6 kertaa. Suunnitteluryhmään kuuluivat <strong>Lahden</strong><br />

kaupungista:<br />

Liikenneinsinööri<br />

Projektipäällikkö<br />

Liikenneinsinööri<br />

Kunnallistekniikan johtaja<br />

Kaupunginarkkitehti<br />

Asemakaava-arkkitehti<br />

Rakennuttajapäällikkö<br />

Tutkija, Kaupunginmuseo<br />

Matti Hoikkanen, pj<br />

Riitta M Niskanen<br />

Unto Räty<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Anne Karvinen-Jussilainen<br />

Kimmo Sutinen<br />

Mika Lastikka<br />

Riitta Niskanen<br />

Työn tekemiseen osallistuivat Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö<br />

Jouni Lehtomaa, pääsuunnittelija Riikka Salli, liikennesuunnittelijat<br />

Maija Musto, Juho Suolahti, Tiina Niemi, Jukka<br />

Niilo-Rämä, Lauri Vesanen sekä Riku Jalkanen. Havainnekuvista<br />

sekä raportin taitosta vastasivat Olli Virta, Juha Nikkilä sekä Antti<br />

Timonen.<br />

Kuva 1<br />

Turvallinen<br />

Sujuva<br />

Viihtyisä<br />

Virikkeellinen<br />

Laadukas<br />

Elinvoimainen<br />

keskusta<br />

Esteetön<br />

Liike-elämän<br />

tarpeet<br />

huomioon ottava<br />

Kulttuurihistorialliset<br />

arvot huomioon<br />

ottava<br />

Kestävän kehityksen<br />

huomioon ottava<br />

Kaikki käyttäjäryhmät<br />

huomioon ottava<br />

(vanhukset, vammaiset)<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin tavoitteet kaupunkikeskustalle.<br />

3

Tiivistelmä<br />

<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> <strong>liikenneselvitys</strong> on laadittu <strong>keskustan</strong> suunnittelun<br />

ja kaavoituksen tueksi. Työn tarkoituksena on ollut selvittää<br />

keskustaa koskevat liikenneratkaisut sekä varmistua niiden<br />

toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikutuksista.<br />

Selvityksen tavoitteena on tehdä <strong>Lahden</strong> keskustasta elinkeinoelämän<br />

toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva<br />

ja elinvoimainen. Tämä onnistuu vähentämällä liikenteen<br />

haittoja, parantamalla saavutettavuutta sekä joukkoliikenteen<br />

matkaketjujen toimivuutta sekä jalankulun ja pyöräilijöiden<br />

olosuhteita katumiljöössä.<br />

Työ perustuu aikaisemmin tehtyihin periaatepäätöksiin, Kaupunginvaltuuston<br />

strategiaan, liikennepoliittisiin linjauksiin ja<br />

päätöksiin <strong>keskustan</strong> kehittämisestä. Työn tärkeimpänä lähtökohtana<br />

on ollut <strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien toteutuminen ja<br />

nykyisen valtatien 12 eli Mannerheiminkadun muuttuminen<br />

osaksi <strong>keskustan</strong> pääkatuverkkoa. Toinen merkittävä uudistus<br />

on kaukoliikenneterminaalin rakentumisen myötä kesällä 2014<br />

tapahtumassa joukkoliikennereitteihin, jotka ovat siirtymässä<br />

kulkemaan Trion joukkoliikenneterminaalialueen sekä Matkakeskuksen<br />

kautta.<br />

Työn kuluessa käyty vuorovaikutus <strong>keskustan</strong> eri sidosryhmien<br />

kanssa työpajan ja yleisötilaisuuden muodossa on vaikuttanut<br />

vaihtoehtojen tarkentumiseen sekä esitettäviin ratkaisuihin.<br />

Keskustan liikenneverkon kehittämisen pääperiaatteena on<br />

ohjata <strong>keskustan</strong> läpikulkeva liikenne <strong>keskustan</strong> kehälle (Hollolankatu–<strong>Lahden</strong>katu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu),<br />

jonka<br />

tavoitenopeus on 40/50 km/h. Kehän sisäpuolella tavoitenopeus<br />

on enintään 30 km/h. Kehän sisäpuolella paikallisina kokoojaväylinä<br />

toimivat Päijänteenkatu sekä Harjukatu. Aleksanterinkatu<br />

muuttuu kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja<br />

siihen liittyvät sivukadut kävely- ja pyöräilypainotteisiksi kaduiksi.<br />

Vapaudenkatu muuttuu kaksisuuntaiseksi joukkoliikennepainotteiseksi<br />

kaduksi.<br />

Työssä tutkittiin kahta vaihtoehtoista periaatetta Saimaankadun<br />

kytkemiseksi Mannerheiminkatuun. Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu<br />

liitetään Mannerheiminkatuun liikennevaloliittymällä ja<br />

vaihtoehdossa 2 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />

nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin, Vesijärvenkadun ja<br />

Harjukadun kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu<br />

katkaistaan henkilöautoliikenteeltä välillä Hämeenkatu-Vapaudenkatu<br />

ja Aleksanterinkatu välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu.<br />

Vaihtoehdon 2 suurimmat ongelmat liittyvät Harjukadun ja Vesijärvenkadun<br />

liittymän toimivuuteen, jossa etelä-itä –suunnassa<br />

merkittävästi lisääntyvä liikenne aiheuttaa toimivuusongelmia<br />

etenkin Harjukadulle heijastaen vaikutukset myös pidemmälle.<br />

Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä<br />

välillä Harjukatu-Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu<br />

välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu. Vesijärvenkadun<br />

katkaiseminen on välttämätöntä bussiliikenteen sujuvuuden<br />

varmistamiseksi.<br />

Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu liittyy Saimaankatuun lyhyen<br />

tunnelin kautta. Tässä vaihtoehdossa Vuoksenkadun ja Mannerheiminkadun<br />

liittymä on kuormittunut, mutta riittävillä<br />

kaistajärjestelyillä valo-ohjattu liittymä pystyy välittämään siihen<br />

kohdistuvan liikennekysynnän. Vuoksenkadun liikennemäärän<br />

kasvaminen lisää samalla melua ja päästöjä, mutta vähentää<br />

liikennettä <strong>keskustan</strong> sisemmällä katuverkolla. Myös <strong>keskustan</strong><br />

kehän yhtenäisyys ja opastettavuus oli merkittävä tekijä valittaessa<br />

tämä vaihtoehto tavoiteverkon ratkaisuksi.<br />

Keskustan kävely-yhteyksien suunnittelun painopisteenä on<br />

ollut käytettävyys, esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus sekä<br />

kaupunkikuvallisesti tärkeiden näkymien säilyttäminen. Tavoiteverkolla<br />

on pyritty muodostamaan sujuvat pohjois-etelä<br />

– ja länsi-itä –suuntaiset pyöräilyn pääyhteydet, jossa pyöräily<br />

erotellaan jalankulusta, pyörätiet toteutetaan yksisuuntaisina<br />

ja liittymäratkaisuissa korostetaan pyöräilyn asemaa. Muilla<br />

<strong>keskustan</strong> autoliikenteen pääväylillä sekä siellä missä erillisen<br />

pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät<br />

ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää. Ydinkeskustassa<br />

sekä hiljaisilla tonttikaduilla pyöräily tapahtuu pääsääntöisesti<br />

ajoradalla.<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti<br />

ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja<br />

rakennetun ympäristön kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaaksi<br />

määriteltyjä alueita suunnittelualueella ja sen lähistöllä ovat:<br />

• Radiomäki<br />

• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet ja<br />

Karjalankadun pienkerrostalot<br />

• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen<br />

• Kaupungintalo ympäristöineen sekä<br />

• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen<br />

Selvityksen toteuttaminen edellyttää tarkempien katukohtaisten<br />

suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.<br />

Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen yhteen mahdollisten<br />

kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden uusimistarve sekä kadun<br />

kehittämiseen oleellisesti liittyvien kiinteistöjen kehittämisaikataulu.<br />

S<br />

P<br />

KESKI-LAHTI<br />

KARTANO<br />

ö<br />

Kuva 2<br />

Suunnittelualue<br />

4

Sisältö<br />

ALKUSANAT 3<br />

TIIVISTELMÄ 4<br />

1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 6<br />

1.1 Tarkastelualueen rajaus ja nykyliikenneverkko 6<br />

1.2 Liikenneturvallisuus 7<br />

1.3 Lähtökohdat 7<br />

1.4 Aikaisemmat selvitykset ja kaavoitus 8<br />

1.5 Kulttuurihistorialliset arvoalueet 8<br />

1.6 Työn tavoitteet 9<br />

1.7 Vuorovaikutus 10<br />

1.7.1 Työpaja 10<br />

1.7.2 Yleisötilaisuus 11<br />

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO 12<br />

2.1 Autoliikenne 12<br />

2.2 Pysäköinti 18<br />

2.3 Jalankulku ja pyöräily 19<br />

2.4 Huolto- ja tavaraliikenne kävely- ja<br />

kävelypainotteisilla alueilla 20<br />

2.5 Joukkoliikenne 21<br />

3. LIIKENTEELLISET RATKAISUT 22<br />

3.1 Aleksanterinkadun idealuonnos (kävelykatuosuus) 22<br />

3.2 Aleksanterinkatu ja Vesijärvenkatu Trion kohdalla 24<br />

3.3 Vapaudenkatu 26<br />

3.4 Muut kadut 27<br />

3.4.1 Vuoksenkatu - Saimaankatu 27<br />

3.4.2 Hämeenkatu 29<br />

3.4.3 Päijänteenkatu 30<br />

3.4.4 Harjukatu 31<br />

3.4.5 Kauppakatu 33<br />

3.4.6 Rautatienkatu 33<br />

3.4.7 <strong>Lahden</strong>katu/Saimaankatu 33<br />

3.4.8 <strong>Lahden</strong>katu/Hollolankatu 34<br />

4. VAIKUTUKSET 36<br />

5. JATKOTOIMENPITEET JA VAIHEISTUS 37<br />

5

1. Lähtökohdat ja tavoitteet<br />

1.1 Tarkastelualueen rajaus ja<br />

nykyliikenneverkko<br />

Liikenneselvityksen tarkastelualue rajautuu Mannerheiminkadun,<br />

Hollolankadun ja <strong>Lahden</strong>kadun sekä Saimaankadun ja<br />

Vuoksenkadun muodostamaan alueeseen. Näiden lisäksi <strong>keskustan</strong><br />

pääkatuja ovat tällä hetkellä läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu<br />

sekä länsi-itä-suuntainen pääväylä Aleksanterinkatu.<br />

Joukkoliikenteen pääterminaali keskustassa sijaitsee nykyisin<br />

Vapaudenkadulla torin kohdalla.<br />

Mannerheiminkatu on osa valtatietä 12.<br />

Aikaisemmissa selvityksissä <strong>keskustan</strong> liikenteellisiksi ongelmiksi<br />

on mainittu mm:<br />

• Lännessä puuttuu järjestetty pysäköinti<br />

• Paasikivenaukion ja torin seutu eivät kehity<br />

• Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun ajoneuvoliikenne jakaa<br />

<strong>keskustan</strong> neljään osaan<br />

• Rautatieaseman seutu on keskeneräinen ja yhteydet sekä Trioon<br />

että torille ovat puutteellisia<br />

• Torin joukkoliikenneratkaisu ei palvele matkustajia parhaalla<br />

mahdollisella tavalla eikä ole viihtyisä<br />

Myös pyöräilijän paikkaan katutilassa sekä pyöräilyverkon epäjatkuvuuskohtiin<br />

liittyen saatiin palautetta pyöräilykyselyssä, joka<br />

järjestettiin loppukesällä 2011.<br />

Liikennetarkasteluiden tavoitevuotena on ollut v. 2025 ja oletuksena<br />

eteläisen kehätien toteutuminen.<br />

S<br />

P<br />

Hämeenlinnantie<br />

Kuva 3<br />

3 800<br />

1 800<br />

600<br />

3 300<br />

Svinhufvudinkatu<br />

2 600<br />

Mannerheiminkatu<br />

Jalkarannantie<br />

Kyösti kallion katu<br />

400<br />

Hollolankatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

1 200<br />

2 300<br />

2 000<br />

Hämeenkatu<br />

Vuorikatu<br />

Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärä ajon./h<br />

KARTANO<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

100<br />

400<br />

Harjukatu<br />

500<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Mariankatu<br />

950<br />

Rautatienkatu<br />

500<br />

900<br />

Päijänteenkatu<br />

500<br />

500<br />

2 600<br />

1 200<br />

500<br />

400<br />

Aleksanterinkatu<br />

2 300<br />

800<br />

Vesijärvenkatu<br />

1 900<br />

900<br />

2 300 2 000 3 100<br />

Tori<br />

Linja-autoasema<br />

Rautatieasema<br />

Uudenmaank.<br />

Niemenkatu<br />

Loviisank.<br />

1 700<br />

800<br />

700<br />

3 200<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

500<br />

400<br />

800<br />

500<br />

Yrjönkatu<br />

500<br />

Vuoksenkatu<br />

Saimaankatu<br />

2 100<br />

900<br />

1 000<br />

U rsank.<br />

Suunnittelualue<br />

Laaksokatu<br />

1 200<br />

Oikokatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Karjalankatu<br />

1<br />

O<br />

M<br />

ö<br />

6

1.2 Liikenneturvallisuus<br />

Vuonna 2010 Lahdessa tapahtui 913 poliisin raportoimaa onnettomuutta,<br />

joista kolme johti kuolemaan ja 106 loukkaantumiseen.<br />

Keskusta-alueella tapahtui vuosina 2009–2010 163 henkilövahinkoon<br />

johtanutta onnettomuutta, joiden yleisimmät onnettomuustyypit<br />

olivat peräänajot (19 %), risteämisonnettomuudet<br />

(16 %), sekä yksittäisonnettomuudet (11 %). Jalankulkijaonnettomuuksia<br />

näistä onnettomuuksista oli 2 % ja polkupyöräonnettomuuksia<br />

4 %. Onnettomuuksista 63 % tapahtui katuverkolla,<br />

25 % maanteillä ja 12 % yksityisteillä sekä muilla liikennealueilla.<br />

Keskustassa eniten onnettomuuksia tapahtui pääkaduilla.<br />

Liikenneonnettomuuksien määrä Lahdessa on vuosina 2006-2010<br />

pysynyt melko samalla tasolla, mutta vuonna 2010 omaisuusvahinkoihin<br />

johtaneiden onnettomuuksien määrä nousi merkittävästi.<br />

Onnettomuusmäärien kasvulle ei tunnistettu liikenteellistä<br />

syytä.<br />

kpl<br />

1000<br />

900<br />

800<br />

700<br />

600<br />

500<br />

400<br />

300<br />

200<br />

100<br />

0<br />

Kuva 4<br />

Lähde:iLIITU<br />

Omaisuusvah.joht. Loukkaant.joht. Kuolemaanjoht.<br />

3<br />

102<br />

2 3<br />

98 112<br />

571 549 557 540<br />

1<br />

99<br />

3<br />

106<br />

804<br />

2006 2007 2008 2009 2010<br />

Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet v. 2006-2010 Lahdessa<br />

(vuoden 2010 onnettomuusmäärän kasvulle ei ole<br />

tunnistettu liikenteellistä syytä).<br />

1.3 Lähtökohdat<br />

Työn lähtökohtana ovat toimineet <strong>Lahden</strong> kaupungin aiemmin<br />

tekemät päätökset <strong>keskustan</strong> kehittämisestä.<br />

Kaupungin strategia (KV 11.4.2011):<br />

• Toteutetaan laaja kävelykeskusta<br />

• Liikennejärjestelyissä etusija jalankululla, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä<br />

• Vähennetään kadunvarsipysäköintiä<br />

• Kaupungin erikoistuminen ympäristöön ja muotoiluun näkyy<br />

rakentamisessa ja katutilassa mm. runsaana viherrakentamisena,<br />

ympäristö- ja energiatehokkaina ratkaisuina, puun<br />

käyttämisenä rakennusmateriaalina ja alueen muotoiluosaamista<br />

esiintuovina yksityiskohtina<br />

Kaupungin liikennepoliittiset linjaukset (KV 16.5.2011):<br />

• Keskustan vilkkaimmat jalankulkualueet muutetaan kävelyalueiksi<br />

• Kävelyalueilla pyöräily tapahtuu jalankulun ehdoilla<br />

• Keskustan kehä, josta yhteydet pysäköintilaitoksiin<br />

• Kehän sisäpuolella tavoitenopeus 30 km/h<br />

• Keskustan läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu korvataan<br />

uudella väylällä<br />

• Pysäköinnin hinnoittelulla ohjataan pidempiaikainen pysäköinti<br />

laitoksiin<br />

• Huoltoajo sallitaan vain tiettyinä aikoina<br />

• Esteettömyys<br />

• Matkakeskus ja siihen liittyvät liityntä-, saattopysäköinti- ja<br />

joukkoliikennejärjestelyt<br />

Yleiskaavan tavoitteet (KV 18.1.2010):<br />

• Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä<br />

• Keskustan saavutettavuutta parannetaan<br />

• Vaihtoyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen parannetaan<br />

• Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue<br />

• Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja elinympäristön<br />

laatuun kiinnitetään erityistä huomiota <strong>keskustan</strong><br />

alueella<br />

Periaatepäätökset (KV 13.6.2011):<br />

• Matkakeskuksen linja-autoterminaali sijoitetaan Mannerheiminkadun<br />

ja radan väliin Uudenmaankadun itäpuolelle<br />

• Selvitetään mahdollisuudet ja tarvittaessa osoitetaan asemakaavamerkinnöin<br />

kortteleiden tarvitsemia autopaikkoja<br />

keskustassa oleviin pysäköintilaitoksiin<br />

Liikenneverkollisesti merkittävimpänä lähtökohtana on vt 12<br />

<strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien toteutuminen, joka vähentää<br />

Mannerheiminkadulla <strong>keskustan</strong> ohittavaa liikennettä ja on mm.<br />

matkakeskuksen kehittämisen osalta (Mannerheiminkadun liittymäjärjestelyt)<br />

ratkaiseva. Eteläisen kehätien yleissuunnitelma<br />

on valmis ja toteutusvaiheessa seuraavana on tiesuunnitelma,<br />

jonka aloittamisesta ei vielä ole tehty päätöstä.<br />

Keskustan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on ollut Ranta-<br />

Kartanon asemakaavaehdotus, jonka mukaisesti nykyinen<br />

Jalkarannantie tulee poistumaan ja Ranta-Kartanon tulevaa<br />

asuinpainotteista aluetta ympäröivät molemmilta sivuilta Kyösti<br />

Kallionkatu sekä Kartanonkatu. V. 2010 vahvistuneella torialueen<br />

asemakaavamuutoksella (ns. Toriparkki-kaava) tähdätään<br />

maanalaisen pysäköintialueen rakentamiseen torikannen alapuolelle.<br />

7

1.4 Aikaisemmat selvitykset ja<br />

kaavoitus<br />

Keskustan ja sen liikenneverkon kehittämisestä on laadittu lukuisia<br />

selvityksiä, jotka ovat toimineet tämän selvityksen lähtötietoina.<br />

Aikaisempia keskustaa koskevia suunnitelmia ovat mm.<br />

• Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma (2011), jossa määritettiin<br />

<strong>Lahden</strong> seudun joukkoliikenteen palvelutaso ja tehtiin<br />

ehdotus joukkoliikenteen linjastosta<br />

• Uudenmaankadun–Saimaankadun tunneloinnin esiselvitys<br />

(2011), jossa arvioitiin tunnelin tekninen toteutettavuus ja<br />

alustavat rakentamiskustannukset<br />

• <strong>Lahden</strong> huolto<strong>liikenneselvitys</strong> (2011), jossa kartoitettiin <strong>Lahden</strong><br />

keskusta-alueen tavara- ja jätehuoltoliikenteen nykytila<br />

• <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> liikenteen ja liikkumisen ideointia – selvitys<br />

(2010), jossa pohdittiin vaihtoehtoja <strong>keskustan</strong> ja sen liikennejärjestelyiden<br />

kehittämiseksi<br />

• Valtatie 12 <strong>Lahden</strong> eteläinen kehätie (2008), yleissuunnitelma<br />

valtatien 12 <strong>keskustan</strong> kiertävälle linjaukselle<br />

• Toriparkin yleissuunnitelma 2006 ja 2012<br />

• Matkakeskuksen yleissuunnitelma 2009<br />

Tarkennetun kaukoliikenneterminaalin yleissuunnitelman<br />

perusteella on tekeillä asemakaavaehdotus rautatieaseman<br />

itäpuolelle.<br />

1.5 Kulttuurihistorialliset<br />

arvoalueet<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti<br />

ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja<br />

rakennetun ympäristön kohteita, joiden osalta on huolehdittava<br />

siitä, että niiden tunnusomaiset piirteet säilyvät. Tarkastelualue<br />

sisältyy yleiskaavassa (pohjoisinta osaa lukuun ottamatta) <strong>keskustan</strong><br />

arvoalueeseen.<br />

Valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä alueita tarkastelualueella<br />

ja sen lähistöllä ovat:<br />

• Radiomäki<br />

• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä<br />

Karjalankadun pienkerrostalot<br />

• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen<br />

• Kaupungintalo ympäristöineen sekä<br />

• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen<br />

Maakunnallisesti arvokkaita alueita ovat valtakunnallisten arvoalueiden<br />

lisäksi:<br />

• Paasikivenaukio ympäristöineen<br />

• Kansanopiston ja sairaalan alue<br />

• Aleksanterinkadun liike- ja asuinrakennukset<br />

• Entinen Mallasjuoman tehdas<br />

• Vuorikadun koulu ja<br />

• Fellmanninpellon kulttuuriympäristö.<br />

Paasikivenaukio<br />

ympäristöineen<br />

Fellmanninpellon<br />

kulttuuriympäristö<br />

Vuorikadun<br />

koulu<br />

maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö<br />

valtakunnallisesti ja maakunnallisesti<br />

arvokas kulttuuriympäristö<br />

Radiomäki<br />

<strong>Lahden</strong> rautatieasema<br />

ja asemapäällikön talo<br />

Entinen Mallasjuoman tehdas<br />

Mariankadun seremonia-akseli<br />

ja kauppatori ympäristöineen<br />

Aleksanterinkadun<br />

liike- ja asuinrakennukset<br />

Harjukadun, Onnelantien ja<br />

Kymintien pientaloalueet<br />

sekä Karjalankadun<br />

pienkerrostalot<br />

Kaupungintalo ympäristöineen<br />

Kuva 5<br />

Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kultturiympäristöt<br />

tarkastelualueella (www.rky.fi ja www.paijat-hame.fi).<br />

8

1.6 Työn tavoitteet<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää kaupunkikeskustasta<br />

sekä asumisen että elinkeinoelämän näkökulmasta<br />

houkutteleva, elinvoimainen ja viihtyisä alue. Tämän työn tarkoituksena<br />

on ollut tarjota näitä tavoitteita tukeva liikenneratkaisu,<br />

jonka perusteella keskustaa voidaan kehittää.<br />

Liikenneselvityksen tavoitteeksi määritettiin ”<strong>Lahden</strong> keskusta<br />

on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta<br />

houkutteleva ja elinvoimainen”. Alatavoitteet<br />

määritettiin siten, että ne tukevat päätavoitetta eli alatavoitteiden<br />

kautta määritettävillä keinoilla saadaan haluttu vaikutus<br />

aikaan.<br />

Yksi tärkeimmistä keinoista liikenteen haittojen vähentämiseksi<br />

keskustassa on läpikulkevan liikenteen keskittäminen <strong>keskustan</strong><br />

kehälle. Kun huoltoliikenne ajoitetaan tiettyihin kellonaikoihin,<br />

voidaan vähentää sen aiheuttamia haittoja ja häiriöitä mm.<br />

asutukselle ja keskustassa liikkuville. Kadunvarsipysäköinnin<br />

keskittäminen pysäköintilaitoksiin vapauttaa katutilaa kävelijöille<br />

ja pyöräilijöille ja edesauttaa viihtyisämmän <strong>keskustan</strong><br />

luomisessa.<br />

Keskustan kehä on tärkeässä asemassa myös <strong>keskustan</strong> saavutettavuuden<br />

parantamisessa. Toimivalla pysäköinninohjauksella<br />

ohjataan pysäköivä liikenne ajantasaisesti pysäköintilaitoksiin.<br />

Joukkoliikenteen matkaketjuja parannetaan hyvillä kevyen<br />

liikenteen yhteyksillä joukkoliikenteen solmukohtiin sekä joukkoliikenteen<br />

sujuvoittamisella.<br />

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantamisen<br />

lähtökohtana on kaupungin strategian mukaisesti kevyen liikenteen<br />

aseman korostaminen <strong>keskustan</strong> kehän sisäpuolella. Myös<br />

pääpyöräreittien jatkuvuus ja laadun kohottaminen vastaavat<br />

tavoitteiseen.<br />

Kuva 6<br />

Liikenneselvityksen tavoitteet<br />

9

1.7 Vuorovaikutus<br />

1.7.1 Työpaja<br />

Työn aikana järjestettiin työpaja, jonne kutsuttiin ja osallistui <strong>keskustan</strong><br />

eri toimijaryhmien edustajia (yhteensä 31 hlöä). Työpajassa<br />

keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen vaihtoehdoista ja<br />

mahdollisuuksista ryhmissä. Taulukoihin on kerätty työpajassa<br />

esiin nousseita teemoja.<br />

Autoilu ja joukkoliikenne keskustassa sekä katujen roolit<br />

• Vuoksenkadun tunneli paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä,<br />

mutta myös 1. vaiheen ratkaisu on oltava<br />

• Joukkoliikenneyhteydet Paavolaan<br />

• Päijänteenkatu on Aleksanterinkadun pohjoispuolella paras<br />

ratkaisu <strong>keskustan</strong> kokoojaväyläksi, Harjukatu Aleksanterinkadun<br />

eteläpuolella<br />

• Keskustan turvallisuuden parantamiseksi henkilöautot pois<br />

ydinkeskustasta<br />

Pyöräily ja tilan jakaminen<br />

• Kauppakatu pohjois-etelä –suuntainen ja Aleksanterinkatu<br />

länsi-itä –suuntainen pääpyöräyhteys<br />

• Ei polkupyöräilyä ja linja-autoja samaan tilaan vaan eroteltuna<br />

(Vapaudenkatu)<br />

• Pyöräilyväylät erotettuja ja merkittyjä<br />

Pysäköinti<br />

• Huoltoliikenteen järjestelyt turvattava<br />

• Keskustan saavutettavuus tärkeä asia<br />

• Hämeenkadun liikennettä ei tulisi lisätä<br />

• Sokoksen ja Trion lähistölle tila takseille, invapysäköinnille<br />

ja palvelubusseille<br />

• Kadunvarsipaikkoja voidaan poistaa toriparkin myötä, mutta<br />

osa paikoista jätettävä<br />

10

1.7.2 Yleisötilaisuus<br />

Liikenneselvityksen sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa,<br />

johon osallistui 43 henkilöä. Keskustelua herätti ja kirjallisia<br />

palautteita saatiin erityisesti seuraaviin asioihin liittyen:<br />

Muuta<br />

• Eteläinen kehätie tärkein asia<br />

• Kerralla kohti tarpeeksi suurta ja sujuvaa muutosta!<br />

Työpajan, yleisötilaisuuden sekä suunnitteluryhmässä ja ohjausryhmässä<br />

käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin kahteen<br />

tavoiteverkkovaihtoehtoon, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa<br />

2.1.<br />

Kävely<br />

• Kävelystä tehtävä houkuttelevaa<br />

• Kävelyalueelle toimintaa myös talvella<br />

• Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ylittävä silta<br />

• Aleksanterinkatu puistoksi<br />

Pysäköinti<br />

• Toriparkkiin useita sisäänajoja<br />

• Pysäköintilaitos Ristinkirkon puiston ja torin alle, ydinkeskusta<br />

kävelijöille<br />

• Pysäköintitaloista tehtävä houkuttelevia esim. hinnoittelun<br />

avulla<br />

Autoilu<br />

• Keskustan kehäväylä kannatettava ajatus<br />

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle lisää liikenteen<br />

haittoja Vuoksenkadun ympäristössä<br />

Joukkoliikenne<br />

• Bussien vaihtopaikka torilla<br />

• Bussit Aleksanterinkadulla, Vapaudenkadusta kävelykatu<br />

• Paikallisliikenne Kauppakadun kautta<br />

• Yhteys Vesijärvenkadulta Päijänteenkadulle<br />

11

2. Keskustan liikenneverkko<br />

2.1 Autoliikenne<br />

Keskustan saavutettavuus<br />

opastuksen suunta<br />

läpiajo- ja keskustaopastuksen tarkastelu<br />

24<br />

Vääksy<br />

Heinola<br />

140<br />

P<br />

<strong>Lahden</strong> keskusta on saavutettavissa autoliikenteellä eri suunnista<br />

(mm. valtatiet 4, 12 ja 24). <strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien valmistuttua<br />

Mannerheiminkatu tulee muuttumaan <strong>keskustan</strong> sisääntuloa<br />

ja maankäyttöä palvelevaksi väyläksi, joten <strong>keskustan</strong> ohittava<br />

liikenne tulee valtateiden liittymäkohdissa ohjata eteläiselle<br />

kehätielle sekä muille pääväylille.<br />

Keskustaan opastamisen pääkohde Helsingin suunnasta tultaessa<br />

on Renkomäen eritasoliittymän alue, jossa liikenne opastetaan<br />

kohteesta riippuen joko valtatietä 4 eteenpäin tai maantielle<br />

167 ja mt296 liittymästä edelleen joko Uudenmaankadulle tai<br />

mt296 kautta Helsingintielle. Uudenmaankadulla <strong>keskustan</strong><br />

suuntaan tultaessa opastamisen kannalta merkittävin kohta on<br />

Tapparakadun liittymä, jossa <strong>keskustan</strong> länsipuolelle mentäessä<br />

liikenne opastetaan Helsingintien ja Mytäjäisten liittymän kautta.<br />

Idän suunnasta keskustaan opastetaan Möysässä. Viipurintien ja<br />

Mannerheiminkadun liittymässä liikenne opastetaan kohteesta<br />

riippuen joko Karjalankadun tai edelleen Mannerheiminkadun<br />

suuntaan. Lännestä keskustaan tultaessa Mytäjäisten liittymässä<br />

opastetaan joko Hollolankadun tai Mannerheiminkadun suuntaan.<br />

Tampere<br />

<strong>keskustan</strong> kehä<br />

<strong>Lahden</strong> eteläinen kehätie<br />

uusi eritasoliittymä<br />

12<br />

140<br />

24<br />

12<br />

4<br />

Heinola<br />

Opastus kehällä on tärkeää, jotta pysäköintiliikenne saadaan<br />

ohjattua pysäköintilaitoksiin ja jotta <strong>keskustan</strong> läpiajoliikenne<br />

saadaan ohjattua niille kaduille joihin se kadun luonne ja liikenneympäristö<br />

huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tärkeimpiä<br />

<strong>keskustan</strong> kehän opastuskohtia ovat Mannerheiminkadulla<br />

Mytäjäisten liittymä ja matkakeskuksen kohta, Hollolankadun/<br />

<strong>Lahden</strong>kadun/Vapaudenkadun liittymä, kehän pohjoiskulmassa<br />

<strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun liittymä sekä idästä Karjalankadun<br />

suunnasta tultaessa Aleksanterinkadun ja Saimaankadun<br />

liittymä.<br />

167<br />

4<br />

Kouvola<br />

Nastola<br />

Helsinki<br />

Kuva 7<br />

Keskustan saavutettavuus<br />

12

Liikenneverkkovaihtoehdot<br />

Keskustan autoliikenteen verkkovaihtoehdot perustuvat työlle<br />

asetettuihin tavoitteisiin. Vaihtoehdot 1 ja 2 eroavat toisistaan<br />

<strong>keskustan</strong> kaakkoiskulman osalta. Vaihtoehdot on esitetty seuraavalla<br />

aukeamalla olevissa kuvissa 8 ja 9.<br />

Molemmissa vaihtoehdoissa <strong>keskustan</strong> ohi kulkeva liikenne<br />

ohjataan ydinkeskustaa reunustavalle kehälle (Hollolankatu–<strong>Lahden</strong>katu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu).<br />

Kehän<br />

tavoitteena on välittää <strong>keskustan</strong> ohittavaa sekä sinne saapuvaa<br />

liikennettä. Kehällä tavoitenopeus on 40/50 km/h ja tavoitteena<br />

on lisäksi kehän riittävä sujuvuus. 40/50 km/h nopeusrajoitus<br />

riippuu maankäytön kytkeytymisestä. Kehän sisäpuolella olevan<br />

alueen liikenneverkon tavoitenopeustaso on enintään 30 km/h.<br />

Koska kehä on liian suuri välittämään yksin <strong>keskustan</strong> liikenteen,<br />

toimivat kehän sisällä alueellisina kokoojakatuina Harjukatu ja<br />

Kirkkokatu–Päijänteenkatu.<br />

Aleksanterinkatu muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa<br />

kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja Vesijärvenkatu<br />

joukkoliikennepainotteiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa<br />

Vesijärvenkadun läpiajo on henkilöautoliikenteeltä kielletty<br />

bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.<br />

Ajo Kirkkokadulta itään Vesijärvenkadulle katkaistaan, jotta Kirkkokatua<br />

ei käytetä läpiajoreittinä <strong>Lahden</strong>kadulta Vesijärvenkadulle.<br />

Yhteys Rautatienkadulta Mannerheiminkadulle katkaistaan<br />

Rautatienkadun rauhoittamiseksi. Kauppakadulta <strong>Lahden</strong>kadulle<br />

ajo sallitaan ainoastaan busseille.<br />

Vaihtoehdossa VE1 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />

Vuoksenkadulta. Vaihtoehdon VE1 alavaihtoehtoina tutkittiin<br />

tunneli- sekä tasovaihtoehtoa. Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun<br />

liittymätyyppeinä tutkittiin liikennevaloja sekä kiertoliittymää.<br />

Kiertoliittymä karsiutui vaihtoehdoista toimivuusongelmien<br />

vuoksi.<br />

Vaihtoehdossa 2 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />

nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin kautta. Harjukatu<br />

Vesijärvenkadun itäpuolella on osa kehää ja sen kapasiteettivaatimukset<br />

ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1.<br />

Toimivuustarkastelut<br />

Liikenteen toimivuutta <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> kehällä ja sen rajaaman<br />

alueen sisäpuolella tutkittiin liikenteen mikrosimulointiohjelma<br />

Paramicsilla. Paramics mallintaa yksittäiset ajoneuvot vuorovaikutuksessa<br />

toisiin ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja laitteisiin.<br />

Simuloinnit toteutettiin nykytilanteen ja ennustevuoden 2025<br />

iltahuipputuntien mukaisissa ennustetilanteissa.<br />

Joukkoliikennekaistat on kuvattu vähentämällä kaistamäärää<br />

Vesijärvenkadulla sekä Karjalankadulla.<br />

Liikennevalot mallinnettiin kiinteillä kiertoajoilla. Nykytilanteen<br />

ajoitusten määrittämisessä hyödynnettiin liikennevalojen<br />

ajoituskaavioita ja ennustevuoden tilanteessa ajoituksia sekä<br />

vaihejärjestyksiä tarkistettiin tarvittaessa. Liikenne-ennusteet ja<br />

toimivuustarkastelut on raportoitu erillisessä työraportissa.<br />

Liikenne-ennusteen pohjana käytettiin <strong>Lahden</strong> seudun liikennemallia,<br />

jonka on laatinut Strafica Oy (<strong>Lahden</strong> seudun liikennemalli,<br />

Strafica Oy). Nykytilan ennustetta tarkennettiin toimivuustarkasteluja<br />

varten <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> osalta mm. uusilla osa-alueilla<br />

sekä korjaamalla alueiden liikennetuotokset vastaamaan asukas-,<br />

työpaikka- ja pysäköintipaikkamääriä.<br />

Verkkovaihtoehtojen toimivuus<br />

Verkkovaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset liikenteen<br />

sijoittumiseen:<br />

• Katujen katkaisemisten ja kaistamuutosten sekä hidastamistoimenpiteiden<br />

myötä liikenne siirtyy uusille reiteille<br />

sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa.<br />

• Osa <strong>keskustan</strong> ohitse Mannerheiminkatua itä-länsisuunnasta<br />

kulkevista ajoneuvoista siirtyy uudelle <strong>Lahden</strong> eteläiselle<br />

kehätielle kokonaan tarkastelualueen ulkopuolelle.<br />

• Vesijärvenkadun ja Kauppakadun pohjoispään henkilöautoliikenteen<br />

läpiajon estämisen ja kaistamuutosten myötä<br />

pohjois-eteläsuuntainen liikenne siirtyy <strong>keskustan</strong> länsipuolella<br />

<strong>Lahden</strong>kadulle/Hollolankadulle sekä itäpuolella<br />

Saimaankadulle.<br />

• Liikennemäärät lisääntyvät eniten Saimaankadulla, jossa<br />

on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia jäljellä. Loviisankadun<br />

ja Vesijärvenkadun liittymän liikennemäärä<br />

kasvaa.<br />

• Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, Hämeenkadun<br />

hidastaminen ja Kirkkokadun katkaiseminen siirtävät<br />

itä-länsisuuntaista liikennettä jäljelle jääville samansuuntaisille<br />

yhteyksille.<br />

• Päijänteenkadun liikennemäärä kasvaa selvästi muutosten<br />

myötä, mutta kasvu on kuitenkin varsin maltillinen, sillä<br />

samaan aikaan muodostuu myös toinen, suorempi läpiajoyhteys<br />

Vapaudenkadun kaksisuuntaistamisen myötä.<br />

• Sibeliuksenkadun ja Harjukadun muodostamalle kokoojakadulle<br />

siirtyy läpiajavaa liikennettä.<br />

• Vaihtoehtojen väliset erot ovat hyvin vähäiset muualla kuin<br />

<strong>keskustan</strong> kehän kaakkois- ja itäosassa.<br />

13

Verkkovaihtoehdossa VE1:<br />

• Uusi yhteys Mannerheiminkadulta Vuoksenkadun<br />

kautta Saimaankadulle ei vaikuta merkittävästi ajoneuvojen<br />

siirtymiin muilla reiteillä ja erot jäävät hyvin<br />

paikallisiksi. Tunnelivaihtoehdossa Saimaankadun<br />

liikennemäärä on maksimissaan noin 300 ajoneuvoa<br />

tunnissa suurempi ja tasovaihtoehdossa noin 500<br />

ajon./h suurempi kuin vaihtoehdossa VE 2.<br />

• Uuden yhteyden kautta kulkee iltahuipputunnin aikana<br />

yhteensä lähes 1 500 ajoneuvoa.<br />

• Jotta Saimaankadun / Vuoksenkadun kuormittuneiden<br />

liittymien jonot eivät ulottuisi tunneliin, on tunnelivaihtoehdossa<br />

tunnelin suunnasta tulevia suuntia<br />

suosittava valo-ohjauksessa.<br />

• Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymän toteutusta<br />

tutkittiin kaksikaistaisena kiertoliittymänä<br />

ja valo-ohjattuna. Kiertoliittymävaihtoehto hylättiin<br />

mm. sen heikon toimivuuden takia. Kiertoliittymä<br />

ruuhkaantui iltahuipputunnin aikana Vuoksenkadun<br />

tulosuunnasta. Myös valo-ohjattuna liittymä on kuormittunut<br />

ja hetkellisiä jonoutumistilanteita esiintyy,<br />

mutta valo-ohjattu liittymä kykenee välittämään kaiken<br />

siihen kohdistuneen liikennekysynnän.<br />

<br />

<br />

Tavoiteverkkovaihtoehto 1<br />

v.2025 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h<br />

3 300<br />

Hämeenlinnantie<br />

<strong>keskustan</strong> ulkokehä 40 / 50 km/h<br />

paikallinen kokoojakatu 30 km/h<br />

joukkoliikennepainotteinen katu 30 km/h<br />

kävelykatu<br />

kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 20 km/h<br />

pysäköinti- /tontti- /muu katu<br />

tunneli<br />

1 700<br />

800<br />

3 300<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Kuva 8 Tavoiteverkko 1<br />

2 600<br />

Kyösti kallion katu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Kartanonkatu<br />

500<br />

P<br />

2 300<br />

KESKI-LAHTI<br />

1 100<br />

1 800<br />

500<br />

Vuorikatu<br />

KARTANO<br />

3 500<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Vapaudenkatu<br />

Rauhankatu<br />

Hämeenkatu<br />

300<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

Kirkkokatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

300<br />

Mariankatu<br />

Tori<br />

600<br />

3 100<br />

Päijänteenkatu<br />

200<br />

400<br />

Rautatienkatu<br />

Harjukatu<br />

Uudenmaank.<br />

1 800<br />

600<br />

1 900<br />

Niemenkatu<br />

Vesijärvenkatu<br />

Loviisank.<br />

Matkakeskus<br />

2 800<br />

900<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

500<br />

3 200<br />

2 600 200<br />

3 700<br />

100<br />

700<br />

2 100<br />

Yrjönkatu<br />

800<br />

600<br />

1 500<br />

1 700<br />

2 000<br />

Vuoksenkatu<br />

Saimaankatu<br />

1 500<br />

Laaksokatu<br />

1200<br />

1 500 2 700 2 400<br />

Oikokatu<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

1 100<br />

Mannerheiminkatu<br />

Karjalankatu<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

14

1 700<br />

<br />

Saimaankatu<br />

1 500<br />

<br />

2 200<br />

<br />

Laaksokatu<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

<br />

900<br />

1 400<br />

1 100<br />

Oikokatu<br />

Karjalankatu<br />

U rsank.<br />

Mannerheiminkatu<br />

15<br />

P<br />

3 700<br />

Niemenkatu<br />

2 100<br />

KARTANO<br />

2 800<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

3 100<br />

400<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Päijänteenkatu<br />

Kartanonkatu<br />

3 500<br />

<br />

<br />

400<br />

200<br />

200<br />

400<br />

Kirkkokatu<br />

500<br />

500<br />

Kyösti kallion katu<br />

Svinhufvudinkatu<br />

800<br />

700<br />

500<br />

100<br />

700<br />

1 500<br />

2 400 200<br />

Vapaudenkatu<br />

Tori<br />

Aleksanterinkatu<br />

Rauhankatu<br />

1 200<br />

2 400<br />

Vesijärvenkatu<br />

Mariankatu<br />

Rautatienkatu<br />

Hämeenkatu<br />

Hollolankatu<br />

2 700<br />

800<br />

Vuorikatu<br />

500<br />

Harjukatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

3 400<br />

3 300<br />

Yrjönkatu<br />

2 300<br />

Hämeenlinnantie<br />

Vuoksenkatu<br />

Loviisank.<br />

1 000<br />

Uudenmaank.<br />

1 700<br />

Mannerheiminkatu<br />

1 700<br />

1 900<br />

Verkkovaihtoehdossa VE2:<br />

• Keskustan kehän kaakkoiskulman liikenne kulkee Vesijärvenkadun<br />

ja Harjukadun liittymän kautta, jolloin<br />

liittymän liikennevirrat kasvavat erityisesti etelä-itä<br />

–suunnassa (nykytilanteessa pääsuunta on pohjoiseteläsuunnassa).<br />

• Harjukadulle tarvittavista lisäkaistoista huolimatta liittymä<br />

ruuhkaantuu iltahuipputunnin aikana heikentäen<br />

myös Yrjönkadun liittymän toimivuutta.<br />

Tavoiteverkkovaihtoehto 2<br />

v.2025 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h<br />

<strong>keskustan</strong> ulkokehä 40 / 50 km/h<br />

paikallinen kokoojakatu 30 km/h<br />

joukkoliikennepainotteinen katu 30 km/h<br />

kävelykatu<br />

kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 20 km/h<br />

pysäköinti- /tontti- /muu katu<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

Matkakeskus<br />

Kuva 9 Tavoiteverkko 2

Verkkovaihtoehtojen vaikutukset ja vaihtoehdon<br />

valinta<br />

Verkkovaihtoehdon VE1 vaikutukset<br />

500 1 000 1 500 2 000 2 500<br />

liikennemääräerotus ajon./h<br />

vaihtoehdossa 1 enemmän liikennettä<br />

kuin vaihtoehdossa 2 ( ajon./h )<br />

vaihtoehdossa 2 enemmän liikennettä<br />

kuin vaihtoehdossa 1 ( ajon./h )<br />

Niemenkatu<br />

P<br />

• Vesijärvenkadun henkilöautoliikenteen läpiajon estäminen<br />

siirtää liikennettä toivotusti <strong>keskustan</strong> kehälle.<br />

KARTANO<br />

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa<br />

kehän saavutettavuutta.<br />

• Aiheuttaa liikenteellistä painetta alueen kaakkoiskulmaan<br />

ja lisää liikenteen aiheuttamia haittoja Vuoksenkadun<br />

ympäristössä, joten koulut sekä Vuoksenkadun kerrostalokortteli<br />

tulee ottaa huomioon suunnittelussa.<br />

• Edellyttää Vuoksenkadun osalta asemakaavamuutosta.<br />

Verkkovaihtoehdon VE2 vaikutukset<br />

• Lisää merkittävästi liikennettä Vesijärvenkadulta etelästä<br />

Harjukadulle idän suuntaan.<br />

• Vaatii Harjukadun sillan osalta toimenpiteitä, jotta Harjukadun/Vesijärvenkadun<br />

liittymän toimivuuden vaatimat<br />

kaistajärjestelyt saadaan mahdutettua kadun poikkileikkaukseen.<br />

• Saattaa lisätä liikennettä Hämeenkadulla ja Rautatienkadulla.<br />

• Vaihtoehdossa 2 liikenne lisääntyy niin paljon Vesijärvenkadun<br />

ja Harjukadun liittymässä, että liittymä ruuhkautuu<br />

heijastaen vaikutukset muualle verkolle.<br />

S<br />

Hämeenlinnantie<br />

-100<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Kartanonkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

+100<br />

-150<br />

-150<br />

-100<br />

-100<br />

Harjukatu<br />

Hämeenkatu<br />

Vuorikatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Päijänteenkatu<br />

Kirkkokatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

Mariankatu<br />

-100<br />

Vapaudenkatu<br />

-100<br />

-200<br />

-100<br />

Rautatienkatu<br />

-100<br />

+100<br />

Vesijärvenkatu<br />

+100<br />

-600<br />

-500<br />

+900<br />

Yrjönkatu<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Saimaankatu<br />

+50<br />

+200<br />

+300<br />

Oikokatu<br />

+300<br />

+100<br />

+300<br />

+1 500<br />

Laaksokatu<br />

-300<br />

Karjalankatu<br />

1<br />

O<br />

M<br />

ö<br />

Kuva 10<br />

+200<br />

Erot verkkovaihtoehtojen VE1 ja VE2 liikennemäärissä iltahuipputunnin mukaisessa v. 2025 ennustetilanteessa.<br />

ankatu<br />

+1 300<br />

Mannerheiminkatu<br />

16

menkatu<br />

Vaihtoehtojen vaikutustarkasteluiden perusteella tavoitetilanteen<br />

ratkaisujen pohjaksi valittiin vaihtoehdon VE1<br />

mukainen liikenneverkko, jossa Vuoksenkatu liittyy Mannerheiminkatuun.<br />

Merkittävimpänä valintaperusteena oli<br />

<strong>keskustan</strong> kehän huomattavasti parempi saavutettavuus<br />

sekä liikenteen ohjautuminen kehälle.<br />

<strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun liittymässä liikenteen suuntautuminen<br />

muuttuu Vesijärvenkadulle ja Kauppakadulle kohdistuvien muutosten myötä.<br />

Liittymän kaistaratkaisuja on suositeltavaa tarkistaa.<br />

KARTANO<br />

Saimaankadun liikennemäärät<br />

kasvavat. Lyhyillä<br />

liittymäväleillä esiintyy<br />

hetkellisiä jonoutumistilanteita.<br />

Saimaankatu<br />

Kauppakatu<br />

Päijänteenkadulle syntyy<br />

hetkittäin pitkiä ajoneuvojonoja.<br />

Sammonkatu<br />

<br />

Vesijärvenkatu<br />

<br />

Hämeenlinnantie<br />

Svinhufvudinkatu<br />

<strong>Lahden</strong>kadun/Hollolankadun liittymäalue on ruuhkainen<br />

suunnitelmien mukaisilla kaistaratkaisuilla. Pääsuunnan<br />

peruskaistamäärää suositellaan kasvatettavaksi.<br />

Mannerheiminkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Jonoutuminen kasvaa, Svinhufvudinkadun<br />

liittymään suositellaan liikennevaloja.<br />

Hollolankatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

Kartanonkatu<br />

Vuorikatu<br />

Hämeenkatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

Harjukatu<br />

Mariankatu<br />

(VE2) Harjukadun ja Vesijärvenkadun<br />

liittymässä on toimivuusongelmia<br />

lisäkaistoista huolimatta.<br />

(VE1) Loviisankadun rampin liikennemäärät<br />

kasvavat ja liittymissä esiintyy jonoutumistilanteita.<br />

Tunneliratkaisussa liittymä on kuormittuneempi<br />

kuin tasoratkaisussa.<br />

Päijänteenkatu<br />

Saimankadun ja Aleksanterinkadun<br />

liittymässä liikenteen suuntautuminen<br />

muuttuu. Kaistaratkaisuja on syytä<br />

tarkistaa ja etelästä vasemmalle<br />

kääntyminen suositellaan kiellettäväksi.<br />

Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen<br />

tunneliin on estettävä, jolloin muut<br />

suunnat kuormittuvat voimakkaammin<br />

kuin tasoratkaisussa.<br />

Rautatienkatu<br />

Uudenmaankatu<br />

Loviisank.<br />

Yrjönkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Oikokatu<br />

Laaksokatu<br />

Karjalankatu<br />

Tasoratkaisussa <strong>keskustan</strong><br />

kehän yksikaistaisella osuudella<br />

liikennevalojen lisääminen<br />

heikentäisi kehän sujuvuutta,<br />

mutta ilman valoja pääkadulle<br />

liittyminen on sivukaduilta<br />

erittäin hankalaa. Joitain kääntymiskieltoja<br />

on syytä harkita.<br />

(VE1) Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymässä esiintyy<br />

hetkittäin jonoutumista etenkin Vuoksenkadun suunnassa.<br />

Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen tunneliin estettävä, jolloin<br />

muut suunnat kuormittuvat voimakkaammin kuin tasoratkaisussa.<br />

<br />

<br />

<br />

Kuva 11<br />

Liittymät ja liittymäalueet, joissa esiintyi merkittävimpiä toimivuuseroja nykytilanteeseen nähden.<br />

17

nk.<br />

2.2 Pysäköinti<br />

<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> pysäköintipaikkatarjonta koostuu yleisesti<br />

käytettävistä pysäköintilaitoksista, kadunvarsipaikoista sekä<br />

erillisalueilla sijaitsevista paikoista. Tarkastelualueella on pysäköintipaikkoja<br />

yhteensä:<br />

yli 20 AP<br />

11 - 20 AP<br />

6 - 10 AP<br />

Niemenkatu<br />

P<br />

• kadunvarsilla<br />

• Paavolan alueen kauppakeskusten pihoilla<br />

n. 1 300 ap<br />

n. 400 ap<br />

xxx<br />

1 - 5 AP<br />

P - laitos<br />

suunnitteilla oleva<br />

toriparkki<br />

KARTANO<br />

• pysäköintilaitoksissa<br />

n. 2 300 ap<br />

1 - vyöhyke<br />

• suunnittelualueen lähistöllä Jalkarannantien<br />

ja Fellmanninpuiston pysäköintialueilla<br />

• Yhteensä<br />

n. 1 000 ap.<br />

n. 4900 ap.<br />

2 - vyöhyke<br />

3 - vyöhyke<br />

kiekkopysäköinti<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

50<br />

1<br />

Kauppakatu<br />

Kadunvarsipysäköinti on jaettu keskustassa kolmeen maksuvyöhykkeeseen,<br />

joiden lisäksi keskustassa on pysäköintikiekkopaikkoja<br />

sekä rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja.<br />

Keskustan asukkailla on mahdollisuus lunastaa asukaspysäköintitunnus,<br />

joka oikeuttaa maksuttomaan ja aikarajoituksettomaan<br />

pysäköintiin erikseen osoitetuilla kaupungin hallitsemilla pysäköintialueilla.<br />

Kiinteään hintaan on mahdollista lunastaa myös<br />

autokohtainen ns. yleispysäköintikortti, joka oikeuttaa pysäköimään<br />

kaikilla kaupungin hallitsemilla yleisillä pysäköintipaikoilla<br />

lisämaksutta ja ilman pysäköintikiekkoa.<br />

Julkisten pysäköintipaikkojen lisäksi <strong>keskustan</strong> kiinteistöillä on<br />

omia pysäköintipaikkoja.<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaisesti<br />

pitkäaikaispysäköinti tulee keskittää pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitospaikkojen,<br />

mm. toriparkin (suunnitteilla noin 580 ap.)<br />

myötä kadunvarsipysäköintiä vähennetään vaiheittain etenkin<br />

torin lähiympäristössä Vapaudenkadulla, Hämeenkadulla, Rautatienkadulla,<br />

Mariankadulla sekä Päijänteenkadulla. Kadunvarsipaikkojen<br />

arvioidaan vähenevän 250-300 ap. eli noin 20%<br />

nykytilanteeseen verrattuna. Pysäköintipaikkojen vähenemä<br />

johtuu suurelta osin vinopysäköinnin korvautumisesta kadun<br />

suuntaisella pysäköinnillä. Pysäköintilaitosten saavutettavuuden<br />

vuoksi kaikilta keskustaan tulevilta suunnilta järjestetään ajantasainen<br />

opastus pysäköintilaitoksiin.<br />

Hämeenlinnantie<br />

Kuva 12<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Jalkarannantie<br />

Kyösti kallion katu<br />

Harjukatu<br />

Hämeenkatu<br />

Vuorikatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

Pysäköintipaikat keskustassa nykytilanteessa.<br />

23 26<br />

11<br />

Päijänteenkatu<br />

Kirkkokatu<br />

36 56 42<br />

26 30 25<br />

Aleksanterinkatu<br />

Loviisank.<br />

Vesijärvenkatu<br />

20<br />

420<br />

Anttila<br />

130<br />

(laitos<br />

+ piha)<br />

540<br />

10 26 23 9<br />

6 13<br />

86 580<br />

300 160<br />

15<br />

10<br />

220<br />

9<br />

24<br />

5<br />

2<br />

28 30 35<br />

21<br />

12<br />

26<br />

44<br />

44 15 26<br />

44 22 36<br />

16<br />

34<br />

Rautatienkatu<br />

36<br />

41<br />

18<br />

17<br />

26<br />

24<br />

10<br />

22<br />

17<br />

13<br />

4<br />

12<br />

540<br />

21 4<br />

39<br />

Yrjönkatu<br />

42<br />

11<br />

5<br />

32<br />

100<br />

210<br />

Saimaankatu<br />

Oikokatu<br />

M<br />

Laaksokatu<br />

Karjalankatu<br />

O<br />

M<br />

ö<br />

18

2.3 Jalankulku ja pyöräily<br />

Keskustan liikenneverkon kehittäminen tulee tehdä kevyen<br />

liikenteen ehdoilla. Kaupungin asettama tavoite on, että suurin<br />

osa asukkaista voisi saavuttaa työpaikat ja palvelut joko julkisella<br />

liikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Lisäksi keskusta-alueelle<br />

on tavoitteena muodostaa yhtenäinen kävelyalue.<br />

Ydin<strong>keskustan</strong> kaduilla sekä hiljaisilla asuntokaduilla pyöräillään<br />

pääsääntöisesti ajoradalla, mikäli liikennemäärä ja tilaratkaisut<br />

sen mahdollistavat. Näillä kaduilla ajoradalla pyöräily on luonnollista<br />

ja turvallista, sillä autoilijan ja pyöräilijän nopeudet ovat<br />

lähempänä toisiaan kuin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden nopeudet.<br />

Yksisuuntaisilla katuosuuksilla ajoradalla pyöräily ajosuuntaa<br />

vastaan ei ole sallittua. Näillä kaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät<br />

käyttävät yhteistä väylää. Jos laki myöhemmin sallii pyöräilyn<br />

molempiin suuntiin autoille yksisuuntaisilla kaduilla, voidaan<br />

pyöräily ohjata näillä kaduilla ajoradalle, mikäli liikennetilanne<br />

ja tilaratkaisut sen mahdollistavat.<br />

Kävely-yhteyksien suunnittelussa painotetaan erityisesti käytettävyyttä,<br />

esteettömyyttä, viihtyisyyttä sekä turvallisuutta.<br />

Keskusta-alueella tärkeitä ovat tiheät ja sujuvat kävely-yhteydet<br />

sekä yhteydet pysäköintilaitoksiin ja joukkoliikenteen pysäkeille.<br />

Keskustassa tulee säilyttää kaupunkikuvallisesti tärkeät akselit,<br />

mm. kaupungintalon ja Ristinkirkon välillä.<br />

Pyöräilyn pääreitit <strong>Lahden</strong> keskustassa<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

erillinen pyörätie (yksi- tai kaksisuuntainen)<br />

P<br />

KARTANO<br />

Niemenkatu<br />

Nykyisen pyöräilyverkon merkittävimmät yhteyspuutteet ovat<br />

torin kohdalla (Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu), Rautatienkadulla,<br />

Harjukadulla sekä Vesijärvenkadun itäpuolella (Aleksanterinkatu-Karjalankatu).<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

1<br />

Vesijärvenkatu<br />

Saimaankatu<br />

Pyöräilyn asema keskustassa riippuu väylän verkollisesta asemasta,<br />

väylän luonteesta ja käytettävissä olevasta tilasta. Tavoiteverkolla<br />

<strong>keskustan</strong> läpi kulkee vahva pohjois-eteläsuuntainen sekä<br />

itä-länsisuuntainen pyöräyhteys. Näillä väylillä pyöräilyn asemaa<br />

korostetaan:<br />

• pyöräily erotellaan jalankulusta (erillinen pyörätie)<br />

• pyörätie toteutetaan yksisuuntaisena<br />

A<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Kartanonkatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Päijänteenkatu<br />

O<br />

• liittymäratkaisuissa ja materiaaleissa korostetaan pyöräilyn<br />

asemaa.<br />

Pyöräteiden yksisuuntaisuus keskustassa selkeyttää pyöräilijän<br />

asemaa ja liikennejärjestelyjä erityisesti liittymissä, joissa pyörätie<br />

voidaan tuoda ajoneuvoliikenteen viereen pyöräkaistaksi.<br />

Muilla autoliikenteen pääväylillä sekä väylillä, joissa erillisen<br />

pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät<br />

ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää (yhdistetty kevyen<br />

liikenteen väylä).<br />

Vapaudenkadulle on osoitettu yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

tilan ahtauden sekä kadulla liikennöivien bussien takia.<br />

S<br />

Hämeenlinnantie<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

Hämeenkatu<br />

Harjukatu<br />

Mariankatu<br />

Rautatienkatu<br />

Vuorikatu<br />

Uudenmaank.<br />

Loviisank.<br />

Aleksanterinkatu<br />

Yrjönkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Laaksokatu<br />

Oikokatu<br />

Ursank.<br />

Mannerheiminkatu<br />

Karjalankatu<br />

M<br />

ö<br />

Kuva 13<br />

Tavoitepyöräilyverkko<br />

19

Pyöräpysäköinti<br />

Laadukas pyöräpysäköinti on olennainen osa pyöräilyn laatutason<br />

nostamista keskustassa. Kaupunki pyrkii myös omissa<br />

tavoitteissaan pyöräpysäköinnin laadun ja turvallisuuden parantamiseen<br />

(KV 13.6.2011,86§). Laatua voidaan parantaa lisäämällä<br />

erityisesti katettuja pyöräpysäköintipaikkoja keskeisiin julkisiin<br />

ja valaistuihin paikkoihin sekä käyttämällä laadukkaita pyöräpysäköintivarusteita.<br />

<strong>Lahden</strong> kaupunki suunnittelee parhaillaan<br />

omaa pyöräteline- ja katosmallia osana Helsinki WDC2012 (World<br />

Design Capital Helsinki 2012) -hanketta. Katosten ja telineiden<br />

mitoituksella, ulkonäöllä ja käytettävyydellä on huomattava<br />

merkitys pyöräpysäköinnin kysyntään.<br />

Ydinkeskustassa pyöräpysäköintiä sijoitetaan kattavasti eri kohteisiin<br />

palvelemaan <strong>keskustan</strong> palveluita ja kysyntää. Merkittävimpien<br />

palveluiden ja kohteiden läheisyyteen tarvitaan kuitenkin<br />

tehokasta keskitettyä pyöräpysäköintiä. Tämä on usein haastavaa,<br />

sillä tilaa on usein rajoitetusti. Kaupunki tutkii em. WDC2012<br />

hankkeen osana myös kaupunkipyöräpalvelun edellytyksiä keskustassa.<br />

On huomioitava, että mahdolliset kaupunkipyöräasemat<br />

sijoittuisivat keskustassa osittain samoihin kohteisiin.<br />

Kaupungin rooli pyöräpysäköinnissä on rajoittunut aikaisemmin<br />

pitkälti katualueen hyödyntämiseen pyöräpysäköinnissä. Pyöräpysäköinnin<br />

edellytyksiä voidaan parantaa myös kaavoituksen<br />

keinoin. Asemakaavassa voidaan velvoittaa kiinteistönomistajia<br />

osoittamaan pyöräpysäköintiä joko kiinteistön alueelle tai kaupungin<br />

yleisille alueille, jolloin polkupyöräpaikkojen määrästä<br />

saa vähentää tietyn osuuden. Asemakaavamääräys mahdollistaa<br />

mm. pyöräpysäköintipaikkojen tehokkaamman päällekkäiskäytön<br />

ja <strong>keskustan</strong> tilankäytön optimoinnin.<br />

Pyöräpysäköinnin pääkohteita keskustassa:<br />

• vaihtopysäkkialueen ympäristö<br />

• Siltapolun pääte<br />

• tulevan kävelykadun päädyt<br />

• tori<br />

• Matkakeskus<br />

2.4 Huolto- ja tavaraliikenne kävelyja<br />

kävelypainotteisilla alueilla<br />

<strong>Lahden</strong> keskusta-alueelta laadittiin huolto<strong>liikenneselvitys</strong> vuonna<br />

2011, jossa kartoitettiin tavara- ja jätehuoltoliikenteen tilaa. Jakeluliikenne<br />

on vilkkainta maanantaista perjantaihin kello 11–16<br />

välisenä aikana. Viikonloppuisin kuljetuksia on vain murto-osa<br />

muihin viikonpäiviin verraten. Kaupan sesonkiaikoihin tavaraliikennemäärät<br />

kasvavat huomattavasti.<br />

Huoltoliikenneselvityksessä mukana olleista yrityksistä lähes<br />

kolmasosan tavaranjakelu tapahtuu asiakasovien kautta, joissa<br />

jakelu vaatii yleensä jalkakäytävälle pysäköinnin. Asiakasoville<br />

tapahtuvia lastauksia on huoltoliikenneselvityksen mukaan erityisesti<br />

Vesijärvenkadulla, Vapaudenkadulla, Rautatienkadulla,<br />

Mariankadulla, Hämeenkadulla sekä Aleksanterinkadulla. Muiden<br />

yritysten tavaranlastaus ja -purku suoritetaan pysäköintilaitosten,<br />

erillisten lastauspaikkojen sekä takaovien kautta riippuen yrityksen<br />

liikealasta ja sijainnista.<br />

Merkittävät yksittäiset huoltoliikenteen aiheuttajat ovat keskustaalueella<br />

Sokoksen sekä Trion kauppakeskukset. Trion varsinainen<br />

tavarahuoltoliikenne tapahtuu Vapaudenkadulta, jossa sijaitsevat<br />

kauppakeskuksen lastauslaiturit. Huoltoliikenne on Vapaudenkadulla<br />

vilkasta ja ajoneuvot joutuvat ajoittain odottamaan lastausvuoroaan<br />

katualueella. Kauppakeskuksen toimistohuoneistoihin<br />

joudutaan toimittamaan tavaraa jonkin verran myös Vesijärvenkadun,<br />

Aleksanterinkadun ja Kauppakadun asiakasovien kautta<br />

esimerkiksi muuttojen yhteydessä. Sokoksen tavarahuoltoliikenne<br />

hoidetaan pääasiassa Rautatienkadun puolelta (kävelykatuosuus)<br />

ja osittain Hämeenkadun puolelta pysäköintihallin kautta.<br />

Kävelykadun vilkas huoltoliikenne aiheuttaa kevyelle liikenteelle<br />

estevaikutuksen.<br />

Keskustan jätekeräyskuljetuksia tapahtuu kaikkina arkipäivinä.<br />

Suurin osa jätekeräyksistä on suoritettu puoleen päivään mennessä.<br />

Ainakin Harjukadulla, Vesijärvenkadulla, Aleksanterinkadulla,<br />

Hämeenkadulla, sekä Vuorikadulla jätekeräysautot joutuvat pysähtymään<br />

kaduille, mikä hidastaa kadun muuta liikennettä.<br />

Huoltoliikenne sekä taksien ajo keskustaan kävely- ja kavelypainotteisilla<br />

alueilla on järjestettävissä myös selvityksessä ehdotettujen<br />

muutosten jälkeen.<br />

Huoltoliikenne tulisi pyrkiä rajoittamaan selkeämmin tiettyyn<br />

ajankohtaan, esimerkiksi ennen klo 10, jotta se häiritsisi mahdollisimman<br />

vähän muuta ajoneuvoliikennettä ja oleskelua<br />

keskustassa.<br />

Kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaan raskaita ajoneuvoyhdistelmiä<br />

ei sallita <strong>keskustan</strong> kehän sisäpuolella ilman<br />

erityistä lupaa.<br />

20

2.5 Joukkoliikenne<br />

Joukkoliikennereitit<br />

P<br />

Kaupungin asettamia yleisiä tavoitteita joukkoliikenteelle ovat:<br />

• joukkoliikenteen käytön tulee olla helppoa, esteetöntä ja<br />

edullista<br />

• matka-aika ei saa olla liian suuri suhteessa henkilöautomatkoihin<br />

• joukkoliikennekäytävien varrelle varataan bussikaistat sekä<br />

toteutetaan korkeatasoisia pysäkkijärjestelyjä<br />

• joukkoliikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät.<br />

joukkoliikennereitti,<br />

joukkoliikennekaistoja ja -etuuksia<br />

pysäkki<br />

KARTANO<br />

Joukkoliikenteen järjestämisen osalta työn lähtökohtana on ollut<br />

matkakeskuksen toteutuminen ja siihen liittyvät muutokset<br />

kauko- ja paikallisliikenteen reitteihin. Suunnitelmien mukaan<br />

linja-autoliikenne kulkee sekä Trion että matkakeskuksen kautta<br />

ja Vapaudenkadun kautta liikennöivät enää vain Jalkarannan<br />

linjat. Matkakeskusta painottavan linjaston lähtökohtana on<br />

Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, jolloin <strong>keskustan</strong><br />

viihtyisyys ja houkuttelevuus lisääntyy.<br />

Joukkoliikenteen reittimuutokset edellyttävät muutoksia etenkin<br />

Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kaista- ja pysäkkijärjestelyihin<br />

Trion kohdalla. Henkilöautoliikenteen läpiajoliikenteen<br />

kieltäminen Trion kohdalla mahdollistaa joukkoliikennekaistojen<br />

ja -etuuksien toteuttamisen Vesijärvenkadulle. Tarkempi suunnitelma<br />

Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta on kappaleessa<br />

3.2.<br />

A<br />

S<br />

KESKI-LAHTI<br />

Vapaudenkatu<br />

Tori<br />

Aleksanterinkatu<br />

Vesijärvenkatu<br />

Trion vaihtopysäkit<br />

Karjalankatu<br />

Matkakeskuksen alueen tarkastelut eivät sisältyneet tähän työhön.<br />

Mannerheiminkatu<br />

Matkakeskus<br />

Kuva 14<br />

Tulevat joukkoliikennereittimuutokset<br />

21

3. Liikenteelliset ratkaisut<br />

3.1 Aleksanterinkadun idealuonnos<br />

(kävelykatuosuus)<br />

Aleksanterinkatu muuttuu kävelykaduksi Rauhankadun ja Vesijärvenkadun<br />

välillä. Kävelykatuosuudesta tullaan myöhemmin<br />

laatimaan erillinen suunnitelma, jossa määritetään tarkemmin<br />

kadulle sijoittuvat toiminnot ja yksityiskohtaiset ratkaisut.<br />

Kadun poikkileikkauksessa kävelykadulla on kaksi yksisuuntaista<br />

pyöräväylää. Ratkaisulla mahdollistetaan länsi-itä –suuntainen<br />

pääpyöräreitti Jalkarannan suunnasta Karjalankadun suuntaan.<br />

Aleksanterinkatu yhdistyy Ranta-Kartanon uuteen asuinalueeseen<br />

<strong>Lahden</strong>kadun tasoylityksen kautta. Ranta-Kartanon puolella<br />

entinen Jalkarannantie muuttuu puistomaiseksi, korkeatasoiseksi<br />

jalankulku- ja pyöräilyreitiksi. Huolto- ja pelastusliikenne Aleksanterinkadulla<br />

on edelleen mahdollista joko kadun keskiosassa<br />

tai reunoilla.<br />

Uusia mahdollisuuksia<br />

Tässä selvityksessä ideoitiin kävelykadun uusia mahdollisuuksia.<br />

Kävelykatuosuutta käsitellään kokonaisuutena siten, että<br />

korostetaan kadun läpileikkaavaa, kaupunkikuvallisesti tärkeää<br />

akselia kaupungintalon ja Ristin kirkon välillä. Ideakuvassa (kuvat<br />

15-17) kadun keskiosassa on keskuspuistoalue toimintoineen<br />

ja molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet, jotka rajautuvat<br />

jalankulkualueesta puurivistöllä.<br />

Keskustan eheyttämiseksi on käynnissä Meidän Aleksi-ohjelma,<br />

jossa kävelykadulle on ideoitu erilaisia toimintoja, kuten<br />

• tavaratalojen ulkomyyntipisteitä<br />

• suihkulähteitä ja vesielementtejä, lisää katuvihreää<br />

• tansseja, musiikkia, tapahtumia<br />

• lasten leikkipaikkoja<br />

• kahviloita ja<br />

• Salpausselän kisojen tapahtuma-aluetta.<br />

Kuva 15<br />

Ideakuva Aleksanterinkadun kävelykatuosuudesta<br />

Kuva 16<br />

Ideakuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä<br />

22

16<br />

15<br />

8 9<br />

77<br />

14<br />

13<br />

19<br />

20<br />

Vesijärvenkatu<br />

30<br />

25<br />

3<br />

1<br />

1<br />

4<br />

6<br />

5<br />

Rauhankatu<br />

5<br />

11<br />

9<br />

8<br />

5<br />

3<br />

12<br />

2<br />

2<br />

4<br />

10<br />

Fellmaninkatu<br />

7<br />

8<br />

2<br />

8<br />

1<br />

1<br />

21<br />

20<br />

14<br />

17a<br />

2<br />

18<br />

20<br />

76<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

2<br />

8<br />

4<br />

6<br />

6<br />

5<br />

1<br />

3<br />

4<br />

78<br />

79<br />

12<br />

9<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

Vapaudenkatu<br />

11<br />

1<br />

99<br />

6<br />

13<br />

14<br />

13<br />

23<br />

15<br />

13<br />

15<br />

14<br />

9<br />

13<br />

3<br />

1<br />

11<br />

3<br />

5<br />

B<br />

3<br />

9<br />

10<br />

26<br />

21<br />

34<br />

2<br />

16<br />

17<br />

1<br />

2<br />

1<br />

18<br />

6<br />

Vesijärvenkatu<br />

1<br />

9<br />

9c<br />

5<br />

4<br />

5<br />

19<br />

12<br />

10<br />

5<br />

16<br />

2<br />

Rauhankatu<br />

11<br />

4<br />

5<br />

7<br />

3<br />

15<br />

3<br />

4<br />

3<br />

12<br />

1<br />

11<br />

24<br />

4<br />

2<br />

4<br />

14<br />

8<br />

6<br />

12<br />

10<br />

6<br />

70<br />

98<br />

80<br />

6<br />

9<br />

7<br />

6<br />

8<br />

9<br />

3<br />

53<br />

21<br />

Aleksanterinkatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

6<br />

4<br />

4<br />

3<br />

13<br />

3<br />

3<br />

10<br />

9<br />

15<br />

18<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

2<br />

14<br />

13<br />

15<br />

11<br />

17<br />

23<br />

1<br />

9<br />

5<br />

7<br />

19<br />

3<br />

7<br />

1<br />

1<br />

12<br />

5<br />

52<br />

4<br />

Rauhankatu<br />

1<br />

22<br />

5<br />

21<br />

7<br />

18<br />

2<br />

53<br />

6<br />

54<br />

55<br />

5<br />

5<br />

12<br />

11<br />

10 17<br />

9<br />

8<br />

11<br />

6<br />

7<br />

4<br />

7<br />

12<br />

11<br />

2<br />

56<br />

57<br />

7<br />

8<br />

9a<br />

Mariankatu<br />

1<br />

8<br />

9<br />

9<br />

19<br />

2<br />

4b<br />

13 15<br />

25<br />

24<br />

50<br />

7<br />

8<br />

6<br />

2<br />

4<br />

26 A<br />

21<br />

20<br />

19<br />

61<br />

18<br />

20<br />

1 19<br />

22<br />

23<br />

58<br />

18<br />

16<br />

11<br />

44<br />

12<br />

2<br />

1<br />

8<br />

9<br />

10<br />

1<br />

62<br />

9<br />

6<br />

2<br />

Hämeenkatu<br />

Hämeenkatu<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

1<br />

10<br />

3<br />

4<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

46<br />

20<br />

13<br />

14<br />

15<br />

13<br />

14<br />

14<br />

13<br />

23<br />

11<br />

19<br />

5<br />

13<br />

502<br />

9<br />

7<br />

3<br />

47<br />

2<br />

1<br />

Katualueen raja<br />

Jalkakäytävä<br />

9,5 m<br />

23<br />

15<br />

49<br />

28<br />

34<br />

1P5<br />

30<br />

35<br />

32<br />

1-12-50-M501<br />

1P6<br />

17<br />

18<br />

10<br />

77<br />

11<br />

12<br />

14<br />

13<br />

1G1<br />

16 15<br />

17<br />

55<br />

56<br />

58<br />

16<br />

57<br />

60<br />

59<br />

36<br />

18<br />

35<br />

20<br />

19<br />

85<br />

3062<br />

87<br />

27<br />

21<br />

26<br />

25<br />

16<br />

89<br />

1066<br />

23<br />

42<br />

25<br />

11<br />

Rautatienkatu Rautatienkatu<br />

Mariankatu<br />

17b<br />

23<br />

28<br />

23<br />

18<br />

24<br />

16<br />

14<br />

12<br />

10<br />

15<br />

Torikatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

2<br />

20 22<br />

16<br />

3<br />

1120<br />

1106<br />

10<br />

15 13<br />

4<br />

148<br />

1<br />

19<br />

Marolankatu<br />

14<br />

2<br />

16<br />

10<br />

21<br />

Rautatienkatu<br />

Erkonkatu<br />

11 13<br />

6549<br />

12<br />

17<br />

12<br />

11<br />

11<br />

9180<br />

1001<br />

93.896<br />

9177<br />

10 2<br />

12<br />

1069<br />

2<br />

98.085<br />

113<br />

2 1<br />

9178<br />

79<br />

77<br />

99.762<br />

103.075<br />

7943<br />

13<br />

3<br />

100.411<br />

4<br />

5<br />

1012<br />

101.214<br />

9503<br />

9504<br />

14<br />

80<br />

100.690<br />

20<br />

12<br />

7344<br />

9729<br />

7869<br />

BUS<br />

BUS BUS<br />

BUS BUS<br />

BUS BUS BUS<br />

BUS BUS<br />

“muunneltava monitoimipuisto”<br />

B<br />

10<br />

14 16<br />

9<br />

20<br />

10<br />

12<br />

10<br />

24<br />

20<br />

14<br />

Hämeenkatu<br />

6<br />

96.198<br />

6548<br />

1066<br />

5<br />

97.409<br />

1086<br />

81<br />

106.812<br />

9768<br />

17<br />

21<br />

1<br />

15<br />

“tenavaparkki”<br />

“keskuspuisto”<br />

“nuorisoparkki”<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Aleksanterinkatu<br />

A<br />

A<br />

jalankulkualue<br />

erilliset pp-kaistat<br />

B<br />

B<br />

Vesijärvenkatu<br />

“kahvila / kojupuisto”<br />

u<br />

Kuva 17 Ideakuva kävelykadun uusista mahdollisuuksista<br />

Katualueen raja<br />

Jalkakäytävä<br />

6,8 m<br />

PP<br />

2,0 m<br />

KESKUSPUISTO<br />

11,2 m<br />

PP<br />

2,0 m<br />

TORIALUE<br />

Jalkakäytävä<br />

7,3 m<br />

PP<br />

2,0 m<br />

KESKUSPUISTO<br />

11,2 m<br />

Kuva 18 Mitoitusesimerkki Torin kohdalta (leikkaus A-A) Kuva 19 Mitoitusesimerkki Sokoksen kohdalta (leikkaus B-B)<br />

PP<br />

2,0 m<br />

Katualueen raja

3.2 Aleksanterinkatu ja<br />

Vesijärvenkatu Trion kohdalla<br />

Vesijärvenkadun läpiajo kielletään henkilöautoilta Hämeenkadun<br />

ja Vapaudenkadun välillä sekä Aleksanterinkadulla Vesijärvenkadun<br />

ja Kauppakadun välillä. Trion kauppakeskuksen kohdalla<br />

nykyinen kolmekaistainen Aleksanterinkatu muuttuu kaksikaistaiseksi<br />

joukkoliikennekaduksi. Kadun molemmin puolin rakennetaan<br />

pysäkkisyvennykset busseille. Yksisuuntaiset pyörätiet<br />

jatkuvat lännestä kävelykadun suunnasta itään Karjalankadun<br />

suuntaan. Ajoradan ja pyörätien väliin jäävälle välikaistalle<br />

osoitetaan pyöräpysäköintiä nykyiseen tapaan. Siltapuiston pysäköintilaitokseen<br />

ajo poistuu Aleksanterinkadulta ja sisäänajo<br />

tapahtuu jatkossa Hämeenkadun puolelta.<br />

Mannerheiminkadun suunnasta Aleksanterinkadulle kulkee paljon<br />

käytetty kevyen liikenteen reitti Loviisanradan ratauoma, joka<br />

jatkuu Siltapolun kautta Aleksanterinkadulle. Siltapolun päähän<br />

voidaan rakentaa pyöräkatos. Pyöräreitti jatkuu Aleksanterinkadun<br />

yksisuuntaisena pyörätienä Kauppakadun suuntaan.<br />

Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun liittymään rakennetaan<br />

suojatie liittymän poikki ja liikennevalo-ohjauksessa määritetään<br />

kevyelle liikenteelle oma suojattu vaiheensa, jolloin kadunylitys<br />

tapahtuu turvallisesti. Ratkaisulla pystytään merkittävästi vähentämään<br />

Vesijärvenkadulla kulkevan joukkoliikenteen aiheuttamaa<br />

estevaikutusta.<br />

Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun väliin<br />

rakennetaan paikallisliikenteen pysäkit kolmelle bussille hammaspysäkkeinä.<br />

Ajoradan molemmin puolin on yhdistetty kevyen<br />

liikenteen väylä.<br />

Terminaalialueen tarkempi mitoitus suunnitellaan erikseen.<br />

Kuva 20<br />

Havainnekuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä itään<br />

Kuva 21<br />

Havainnekuva Vesijärvenkadusta Vapaudenkadun liittymästä etelään<br />

24

Kirkkokatu<br />

6<br />

21<br />

23<br />

8<br />

1<br />

2<br />

3<br />

Vapaudenkatu<br />

3<br />

9<br />

5<br />

4<br />

4<br />

1450<br />

6<br />

5<br />

5<br />

6<br />

1<br />

2<br />

9<br />

Vesijärvenkatu<br />

6<br />

Vesijärvenkatu<br />

9c<br />

6<br />

5<br />

9<br />

7<br />

Aleksanterinkatu<br />

25a<br />

27<br />

1<br />

2<br />

4<br />

3<br />

25<br />

19<br />

1G4<br />

10<br />

100<br />

1457<br />

1<br />

4 3<br />

18<br />

15<br />

3<br />

BUS<br />

BUS<br />

14<br />

99.288<br />

1<br />

26<br />

11<br />

BUS BUS<br />

BUS BUS<br />

12<br />

398<br />

10<br />

24<br />

13<br />

2<br />

22 24<br />

9729<br />

301<br />

7869<br />

11<br />

17<br />

14<br />

1023<br />

97.072<br />

B<br />

B<br />

1454<br />

BUS<br />

BUS<br />

BUS<br />

BUS BUS BUS<br />

20 22<br />

18<br />

10<br />

14<br />

7344<br />

10<br />

BUS<br />

BUS<br />

25<br />

1<br />

20<br />

14<br />

1014<br />

1178<br />

A A<br />

Välikaista<br />

0,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

~3,0 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Odotustila<br />

4,0 m<br />

Seisontatila<br />

3,0 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Kuva 22 Poikkileikkaus Aleksanterinkadusta (leikkaus A-A)<br />

KLV<br />

~7,25 m<br />

Linja-autopysäkki<br />

(Odotustila ja seisontatila)<br />

5,5 m<br />

Ajorata<br />

4,0 m<br />

Välikaista<br />

2,0 m<br />

Kuva 23 Poikkileikkaus Vesijärvenkadusta (leikkaus B-B)<br />

Seisontatila<br />

3,0 m<br />

Ajorata<br />

4,0 m<br />

Välikaista<br />

0,5 m<br />

Odotustila<br />

4,0 m<br />

Linja-autopysäkki<br />

(Odotustila ja seisontatila)<br />

5,5 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

~5,0 m<br />

KLV<br />

~6,75 m<br />

Kuva 24 Suunnitelma Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

pyörätie<br />

jalkakäytävä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

pyöräpysäköinti<br />

Katualueen raja<br />

Katualueen raja

Fellm<br />

1<br />

Rauhankatu<br />

17a<br />

15<br />

3<br />

A A<br />

14<br />

26<br />

24<br />

21<br />

3.3 Vapaudenkatu<br />

Vapaudenkatu muuttuu joukkoliikennereittimuutoksen sekä<br />

toriparkin valmistumisen myötä kokonaan kaksisuuntaiseksi.<br />

Toriparkin sisäänajo on suunniteltu Rauhankadulle, joten idästä<br />

tultaessa rakennetaan vasemmalle kääntymiskaista Vapaudenkadulta<br />

Rauhankadulle, jotta toriparkkiin kääntyvä liikenne ei<br />

heikennä Vapaudenkadun joukkoliikenteen sujuvuutta. Vapaudenkadulla<br />

liikennöivät joukkoliikennereittimuutoksen jälkeen<br />

Jalkarannan suunnan linjat.<br />

Kadun poikkileikkaus kavennetaan kaksi- tai kääntymiskaistojen<br />

kohdalla kolmekaistaiseksi. Bussipysäkit rakennetaan torin kohdalle<br />

syvennyksiin. Pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät kadun eteläreunaan<br />

rakennettavaa yhdistettyä kevyen liikenteen väylää.<br />

Vapaudenkadulle jää joitakin kadunvarsipaikkoja nopeaa liikkeissä<br />

asiointia varten, mutta pidempiaikainen pysäköinti ohjataan<br />

toriparkkiin.<br />

Katualueen raja<br />

Kuva 26<br />

Jalkakäytävä<br />

3...5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Bussipysäkki<br />

3,0 m<br />

Poikkileikkaus Vapaudenkadusta torin kohdalta (leikkaus A-A)<br />

Kevyt liikenne<br />

3...5 m<br />

Katualueen raja<br />

Pysäkkikatos,<br />

pysäkin odotusalue<br />

13<br />

10<br />

15 13<br />

9180<br />

76<br />

Kuva 25<br />

79<br />

1<br />

28<br />

1P5<br />

Vapaudenkatu<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

pysäköinti<br />

jalkakäytävä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

uusi puu<br />

nykyinen puu<br />

34<br />

12<br />

30<br />

78<br />

7<br />

Suunnitelma Vapaudenkadusta<br />

4<br />

18<br />

19<br />

17<br />

35<br />

5<br />

14<br />

16<br />

2<br />

32<br />

3<br />

18<br />

16<br />

3<br />

15<br />

4<br />

20<br />

1<br />

17<br />

1069<br />

13<br />

10<br />

11<br />

2<br />

98.085<br />

1P6<br />

4<br />

4<br />

Kääntymiskaista toriparkkiin<br />

Sisäänajo<br />

toriparkkiin<br />

3<br />

21<br />

9<br />

1106<br />

2<br />

1120<br />

1<br />

5<br />

6<br />

5<br />

1<br />

1<br />

4<br />

4<br />

2 1<br />

3<br />

2<br />

3<br />

12<br />

99<br />

6<br />

ankatu<br />

6<br />

14<br />

8<br />

BUS<br />

2<br />

1G1<br />

M<br />

3<br />

7943<br />

23<br />

10<br />

BUS<br />

16<br />

4<br />

Torikatu<br />

12<br />

6<br />

5<br />

1<br />

3<br />

18<br />

9<br />

36<br />

9<br />

20<br />

Vapaudenkatu<br />

9<br />

35<br />

14<br />

28<br />

12<br />

1<br />

1012<br />

2<br />

Rautatienkatu Rau<br />

101.214<br />

9504<br />

23<br />

16<br />

15<br />

2<br />

4<br />

16<br />

11<br />

16<br />

15<br />

23<br />

11<br />

10<br />

3<br />

18<br />

13<br />

5<br />

14<br />

13<br />

12<br />

1<br />

1<br />

15<br />

42<br />

20<br />

24<br />

20 22<br />

13<br />

14<br />

5<br />

26

3.4 Muut kadut<br />

3.4.1 Vuoksenkatu - Saimaankatu<br />

Vuoksenkadulta rakennetaan liittymä Mannerheiminkadulle. Tavoiteverkkovaihdon<br />

mukaisen ennusteliikenteen (1 500 ajoneuvoa<br />

iltahuipputunnin aikana) välittäminen vaatii Vuoksenkadulta Mannerheiminkadulle<br />

kaksi oikealle kääntyvää kaistaa ja kolmannen<br />

kaistan vasemmalle kääntyvien tai suoraan ajavien käyttöön. Kaistajärjestelyjen<br />

vuoksi Vuoksenkadulla katualuetta tulee levittää<br />

itään päin, jotta yhteydet kerrostalon pihoille voidaan säilyttää.<br />

Työssä tutkitut kaksi vaihtoehtoa (tunneli- ja tasovaihtoehto) Vuoksenkadun<br />

liittämiseksi Saimaankatuun on esitetty kuvissa 29 ja 31.<br />

Tavoitetilanteen vaihtoehdon eli tunneliratkaisun pituusleikkaus<br />

on esitetty kuvassa 30. Havainnekuvat molemmista vaihtoehdoista<br />

ovat kuvissa 27 ja 28.<br />

Tavoitetilanteessa Mannerheiminkadulta on yhteys Saimaankatuun<br />

lyhyen tunnelin kautta. Tunnelin eteläinen suuaukko on nykyisen<br />

maanpinnan tasossa noin 180 metriä Mannerheiminkadun<br />

pohjoispuolella ja tunnelin pituus on noin 160 metriä. Pohjoinen<br />

suuaukko on Oikokadun pohjoispuolella. Tarvittava tuuletus on<br />

järjestettävä poistoaukkojen kautta. Ajo Vuoksenkadun varren<br />

kiinteistöihin on Yrjönkadun ja Rajakadun kautta. Harjukatu-<br />

Ursankatu –liittymän eteläinen haara poistuu. Oikokadulta on<br />

yhteys Saimaankadulle ja Harjukadulle. Kaupunginsairaalan<br />

huoltoliikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan. Hämeenkadun<br />

liittymä katkaistaan ja Kauppakadun eteläpää kaksisuuntaistetaan,<br />

jotta Hämeenkadulta säilyy yhteys itään päin.<br />

Kevyen liikenteen yhteydet järjestetään eritasoon Vuoksenkadun<br />

eteläpäässä. Vuoksenkadun pohjoispäässä on länsi-itä –suuntainen,<br />

paljon koululaisten käyttämä reitti Ursankadun suunnasta<br />

Yrjönkadulle. Ursankadun varrella sijaitsevat Tiirismaan peruskoulu<br />

ja lukio, lisäksi Vuoksenkadun /Saimaankadun lähiympäristössä<br />

sijaitsee päiväkoteja ja Lotilan koulu.<br />

Vesijärvenkadun katkaisemisen ja kaistamuutosten vuoksi Saimaankadun<br />

liikennemäärät tulevat kasvamaan. Aleksanterinkadun<br />

liittymään lisätään kapasiteetin kasvattamiseksi kaista etelästä<br />

pohjoiseen.<br />

Kuva 27<br />

Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tunnelivaihtoehto)<br />

Kuva 28<br />

Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tasovaihtoehto)<br />

27

6<br />

9<br />

3<br />

1<br />

85<br />

Sairaalan uusi liittymä<br />

Sairaalan huoltoliikenne<br />

vaatii uudet ajojärjestelyt<br />

5<br />

10<br />

5<br />

10<br />

4<br />

44<br />

45<br />

55<br />

Saimaankatu<br />

5:0<br />

33<br />

4<br />

301<br />

303<br />

32<br />

2<br />

3<br />

Hämeenkatu<br />

34<br />

8<br />

4<br />

Saimaankatu<br />

3 7<br />

5<br />

Tukimuuri<br />

1002<br />

1<br />

91<br />

1<br />

10<br />

5<br />

1<br />

15<br />

2<br />

91<br />

1P14<br />

1461<br />

1<br />

90<br />

Saimaankatu<br />

Saimaankatu<br />

49<br />

0<br />

302<br />

2<br />

34<br />

35<br />

5:0<br />

1L1<br />

36<br />

52<br />

50<br />

37<br />

27<br />

0<br />

26<br />

Yrjönkatu<br />

65<br />

0<br />

7<br />

9<br />

Ursa<br />

4<br />

1<br />

11<br />

Vuoksenkatu<br />

0<br />

3<br />

96<br />

Tukimuuri<br />

8<br />

9<br />

5 7<br />

4<br />

9<br />

5<br />

Rajakatu<br />

8<br />

Mannerheiminkatu<br />

1a<br />

1-1085-4-M501<br />

35<br />

10<br />

7<br />

Tukimuuri<br />

6<br />

2<br />

Vuoksenkatu<br />

4 6<br />

Vuoksenkatu<br />

3-3163-1-M501<br />

11<br />

34<br />

50:0<br />

405-50-0-M601<br />

3<br />

316<br />

1<br />

28<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

ja ajoyhteys pihoille<br />

35<br />

Kuva 29 Periaatekuva Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)<br />

Kuva 30 Pituusleikkaus Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)

9<br />

3<br />

1<br />

32<br />

2<br />

3<br />

Hämeenkatu<br />

Sairaalan uusi liittymä<br />

34<br />

8<br />

10<br />

4<br />

4<br />

Saimaankatu<br />

Saimaankatu<br />

3 7<br />

5<br />

5:0<br />

1<br />

33<br />

1002<br />

1<br />

1<br />

4<br />

5<br />

301<br />

91<br />

Kuva 31 Periaatekuva Vuoksenkadusta (tasovaihtoehto)<br />

Kuva 32 Poikkileikkaus Vuoksenkadusta<br />

29<br />

91<br />

90<br />

302<br />

1P14<br />

1461<br />

1<br />

Saimaankatu<br />

49<br />

0<br />

34<br />

35<br />

5:0<br />

1L1<br />

36<br />

52<br />

50<br />

37<br />

u<br />

27<br />

0<br />

26<br />

Yrjönkatu<br />

65<br />

0<br />

7<br />

9<br />

U<br />

4<br />

1<br />

11<br />

Vuoksenkatu<br />

0<br />

Tukimuuri<br />

5 7<br />

3<br />

96<br />

8<br />

9<br />

A A<br />

4<br />

9<br />

5<br />

Rajakatu<br />

8<br />

Mannerheiminkatu<br />

1a<br />

1-1085-4-M501<br />

10<br />

7<br />

Tukimuuri<br />

35<br />

6<br />

2<br />

Askonkatu<br />

Tukimuuri<br />

Vuoksenkatu<br />

4 6<br />

1<br />

1-9901-0-M509<br />

Vuoksenkatu<br />

3-3163-1-M501<br />

11<br />

34<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

50:0<br />

405-50-0-M601<br />

12:77<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

ja ajoyhteys pihoille<br />

KLV<br />

4,5 m<br />

35<br />

405-12-77-M603<br />

3<br />

katu<br />

3<br />

Katualueen raja<br />

Nyk. katualueen<br />

raja<br />

JK + PP ja ajoyhteys pihoille<br />

7,5 m<br />

Ajorata<br />

7,0 m

3.4.2 Hämeenkatu<br />

Hämeenkatu muuttuu kävely- ja pyöräilypainotteiseksi ja Vesijärvenkadun<br />

länsipuolella yhteisen tilan periaatteita noudattelevaksi<br />

kaduksi. Kadun ilme on kävelykatumainen, mutta ajoneuvolla<br />

ajo sallitaan jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla. Pyöräily tapahtuu<br />

ajoradalla.<br />

Materiaaleilla ja niiden värityksellä sekä istutuksilla rajataan autoilijoille<br />

tarkoitettu tila jalankulkijoiden tilasta, mutta muutoin<br />

koko kadun pinta on samassa tasossa.<br />

Nykyinen viistopysäköinti korvataan kadunvarsipaikoilla ja paikkojen<br />

määrää vähennetään, jotta kadunylityspaikkoja on tarpeeksi<br />

ja näkemät säilyvät riittävinä.<br />

Katualueen raja<br />

Kuva 33<br />

Jalkakäytävä Välikaista Pysäköinti<br />

Ajorata,<br />

Pysäköinti Jalkakäytävä<br />

> 3,0 m<br />

2,0 m 2,5 m<br />

pyöräily ajoradalla<br />

2,5 m > 3,0 m<br />

(tilan salliessa)<br />

6,0 m<br />

Poikkileikkaus Hämeenkadusta<br />

Katualueen raja<br />

Kuva 34<br />

Havainnekuva Hämeenkadusta Rauhankadulta itään<br />

30

3.4.3 Päijänteenkatu<br />

Päijänteenkadusta tulee toinen <strong>keskustan</strong> länsi-itä –suuntaisista<br />

kokoojakaduista ja liikennöinti mahdollistuu molempiin suuntiin.<br />

Nykyisen viistopysäköinnin tilalle järjestetään kadunvarsipysäköintiä<br />

kadun pohjoisreunalle.<br />

Kirkkokadulle ajo Vesijärvenkadulta katkaistaan, jotta läpikulkeva<br />

liikenne ei ohjaudu Kirkkokadulle.<br />

Katualueen raja<br />

Katualueen raja<br />

KLV<br />

3,5 m<br />

Viherkaista<br />

~4 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Pysäköinti<br />

3,0 m<br />

Istutukset ja KLV<br />

säilyvät ennallaan<br />

5,5 m<br />

Kuva 36<br />

Periaatekuva Päijänteenkadun ja Vesijärvenkadun liittymästä<br />

Kuva 35<br />

Poikkileikkaus Päijänteenkadusta<br />

31

17<br />

1<br />

3<br />

11<br />

1<br />

Sibeliuksenkatu<br />

Sibeliuksenkatu<br />

115<br />

28<br />

18<br />

30<br />

22<br />

34<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

115<br />

110<br />

21<br />

Harjukatu<br />

25<br />

1K<br />

2<br />

2<br />

2<br />

1<br />

1<br />

3<br />

7<br />

2<br />

6<br />

1<br />

5<br />

9<br />

8<br />

7<br />

2<br />

5<br />

8<br />

9<br />

3<br />

7<br />

6<br />

5<br />

9<br />

5<br />

6<br />

7<br />

114.6<br />

Puistokatu<br />

112 3<br />

8<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

Tukimuuri<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

Tukimuuri<br />

1<br />

4<br />

113<br />

10<br />

8<br />

12<br />

82<br />

81<br />

22<br />

44<br />

11<br />

115.3<br />

115<br />

32<br />

3.4.4 Harjukatu<br />

Harjukatu on toinen <strong>keskustan</strong> sisäisistä kokoojakaduista ja Harjukadulta<br />

on kevyen liikenteen alikulkuyhteys Hollolankadun<br />

länsipuolelle. Kadun nykyinen poikkileikkaus ei riitä kahdelle<br />

kaistalle ja kevyen liikenteen väylälle, joten katualuetta levennetään<br />

hieman etelään päin. Ratkaisu vaatii tukimuurirakenteen<br />

Harjukadun Humpulankadun sekä Radiomäenkadun päihin.<br />

Välikaista<br />

0,8 m<br />

Ajorata<br />

6,0 m<br />

KLV<br />

3,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

3,0 m<br />

Ajokaista<br />

3,0 m<br />

Ajokaista<br />

3,0 m<br />

Pysäköinti<br />

2,2 m<br />

Pyörätie<br />

2,0 m<br />

Kuva 37 Poikkileikkaus Harjukadusta (leikkaus A-A) Kuva 39 Poikkileikkaus Harjukadusta (leikkaus B-B)<br />

15<br />

4 6<br />

1<br />

19<br />

1P9<br />

1<br />

2<br />

13<br />

4<br />

1K89<br />

94 96<br />

4<br />

97<br />

99<br />

1<br />

102<br />

101<br />

1P11<br />

1<br />

103<br />

104<br />

1P12<br />

1105<br />

107<br />

108<br />

110<br />

1P12<br />

109<br />

111<br />

Mariankatu<br />

Rauhankatu<br />

2<br />

Harjukuja<br />

3<br />

4<br />

9<br />

14<br />

104.3<br />

104.3<br />

1458<br />

102.3<br />

101.3<br />

19<br />

20<br />

1<br />

103.7<br />

103.2<br />

104.5<br />

105.4<br />

112.7<br />

12<br />

1<br />

2<br />

2<br />

2<br />

7<br />

11<br />

40<br />

26<br />

24<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

36<br />

32<br />

31<br />

21<br />

120<br />

Harjukatu<br />

108.5<br />

110<br />

109.9<br />

107.2<br />

107.6<br />

120.8<br />

115<br />

1100<br />

116.7<br />

117.6<br />

115.3<br />

.4<br />

17<br />

23<br />

22<br />

18<br />

127<br />

128<br />

21<br />

14<br />

124<br />

7339<br />

29<br />

123<br />

84<br />

104.434<br />

28<br />

109.3<br />

31<br />

111.5<br />

109.7<br />

27<br />

25 26<br />

110.8<br />

111.8<br />

113.6<br />

113.3<br />

115.8<br />

114.5<br />

116.5<br />

118.0<br />

132.2<br />

121.5<br />

122.5<br />

120.8<br />

121.6<br />

118.5<br />

117.6<br />

116.8<br />

115.8<br />

116.2<br />

115.7<br />

utatienkatu<br />

enkatu<br />

22<br />

18<br />

126<br />

125<br />

7680<br />

209<br />

Puistokatu<br />

120.4<br />

115<br />

116 9<br />

208<br />

19 20<br />

7<br />

108.699<br />

6<br />

205<br />

204<br />

1 2<br />

203<br />

207<br />

11<br />

206<br />

202<br />

123 4<br />

12<br />

1063<br />

74<br />

122 6<br />

1075<br />

73<br />

11<br />

122.205<br />

10<br />

78<br />

75<br />

118.1<br />

11<br />

77<br />

76<br />

115.3<br />

1084<br />

12<br />

Korotettu suojatie<br />

Korotettu suojatie<br />

A<br />

80<br />

79<br />

113.7<br />

10<br />

B B<br />

A<br />

Kuva 38 Periaatekuva Harjukadusta Sibeliuksenkadun ja Vesijärvenkadun välillä<br />

Viherkaista<br />

2,0 m<br />

Jalkakäytävä<br />

2,0 m

TAXI<br />

3.4.5 Kauppakatu<br />

Kauppakadun yhteys pohjoiseen <strong>Lahden</strong>kadulle katkaistaan<br />

henkilöautoilta, mutta bussit liikennöivät Kauppakadun kautta<br />

<strong>Lahden</strong>kadulle. Kauppakatu toimii kevyen liikenteen pohjoisetelä<br />

–suuntaisena pääreittinä ja pyöräily järjestetään molempiin<br />

suuntiin yksisuuntaisin pyörätein tai pyöräkaistoin.<br />

Kauppakadun eteläpää Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun<br />

välillä kaksisuuntaistetaan.<br />

3.4.6 Rautatienkatu<br />

Rautatienkatu on tärkeä jalankulkureitti matkakeskuksen ja<br />

<strong>keskustan</strong> välillä. Katu säilyy Vuorikadun ja Harjukadun välillä<br />

yksisuuntaisena etelään päin. Pysäköinti poistetaan kadun<br />

itäreunalta, jolloin saadaan tilaa yhdistetylle kevyen liikenteen<br />

väylälle.<br />

Rautatienkatu voidaan Hämeenkadun ja Vuorikadun välillä toteuttaa<br />

shared space -periaatteella.<br />

Katualueen raja<br />

Jalkakäytävä<br />

3,0 m<br />

Välikaista<br />

0,8 m<br />

Pysäköinti<br />

2,2 m<br />

Ajorata<br />

4,0 m<br />

KLV<br />

4,9 m<br />

Katualueen raja<br />

3.4.7 <strong>Lahden</strong>katu/Saimaankatu<br />

Tavoiteverkolla henkilöautoilta on estetty yhteys Kauppakadulta<br />

<strong>Lahden</strong>kadulle, joten liikenne kasvaa <strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun<br />

välillä. Myös liikenne <strong>Lahden</strong>kadun ja Vesijärvenkadun<br />

välillä laskee Vesijärvenkadun läpiajomahdollisuuden poistamisen<br />

myötä. Saimaankadun liittymä kuormittuu näin enemmän<br />

kuin nykytilanteessa.<br />

Toimivuustarkastelujen perusteella <strong>Lahden</strong>kadulta pohjoisesta<br />

Saimaankadulle vasemmalle kääntyvien kaistalle syntyy hetkittäin<br />

jonoja, jotka eivät mahdu kääntymiskaistalle. Jonoutumistilanteet<br />

purkautuvat kuitenkin muutaman kierron aikana.<br />

Liittymän toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla kaistajärjestystä<br />

siten, että pohjoisesta tultaessa on kaksi vasemmalle<br />

kääntyvien kaistaa.<br />

Kuva 41<br />

Poikkileikkausperiaate Rautatienkadusta väliltä Harjukatu-<br />

Vuorikatu etelästä katsottuna<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Katualueen raja<br />

Torialue<br />

Jalkakäytävä<br />

2,75 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Taksin<br />

odotustila<br />

1,5 m<br />

Taksipysäkki<br />

3,25 m<br />

Ajokaista<br />

3,0 m<br />

Vas. kääntyvien<br />

kaista<br />

3,0 m<br />

Keskisaareke<br />

liittymäalueella<br />

1,75 m<br />

Ajokaista<br />

3,75 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

3,0 m<br />

Kuva 40 Poikkileikkausperiaate Kauppakadusta Kuva 42 Periaatekuva <strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun liittymästä<br />

33

3.4.8 <strong>Lahden</strong>katu/Hollolankatu<br />

Kuvassa 44 on esitetty Ranta-Kartanon yleissuunnitelman esitys<br />

<strong>Lahden</strong>kadun/Hollolankadun kaistajärjestelyiksi. Keskustan liikenneselvityksen<br />

toimivuustarkasteluiden mukaan pääsuunnan<br />

kaistamäärää tulisi lisätä.<br />

Toimivuustarkasteluiden<br />

perusteella lisäkaistat <strong>Lahden</strong>kadulle<br />

helpottivat<br />

selvästi liikenteen kokonaissujuvuutta<br />

iltahuipputunnin<br />

aikana. Esimerkiksi<br />

pohjoisesta <strong>Lahden</strong>kadulta<br />

vasemmalle Sibeliuksenkadulle<br />

kääntyvien kääntymiskaistan<br />

täyttyessä<br />

on edelleen kaksi suoraan<br />

ajavien kaistaa käytössä,<br />

jolloin kääntymiskaistan<br />

hetkellinen täyttyminen ei<br />

muodostu pullonkaulaksi.<br />

Viivytykset laskivat selvästi<br />

etenkin sivukaduilla.<br />

nkuja<br />

Paasikivenkatu<br />

1<br />

2<br />

2103<br />

Jalkarannantie<br />

1<br />

151<br />

150<br />

3<br />

149<br />

2<br />

A A<br />

148<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

15 13<br />

28<br />

76<br />

1<br />

79<br />

34<br />

1P5<br />

30<br />

Vapa<br />

7<br />

2<br />

4<br />

1G2<br />

9956<br />

3<br />

Aleksanterinka<br />

1<br />

1<br />

52<br />

3<br />

Hollolankatu<br />

Hollolankatu<br />

64<br />

63<br />

57<br />

56<br />

55<br />

54<br />

53<br />

11<br />

1<br />

2<br />

Kuva 43<br />

Periaatekuva <strong>Lahden</strong>kadusta/Hollolankadusta Sibeliuksenkadun ja Kirkkokadun välillä,<br />

toimivuustarkasteluiden perusteella suositeltava ratkaisu<br />

Kuva 44<br />

Periaatekuva <strong>Lahden</strong>kadusta/Hollolankadusta Sibeliuksenkadun ja Kirkkokadun välillä,<br />

Ranta-Kartanon yleissuunnitelma<br />

34

Katualueen raja<br />

Katualueen raja<br />

KLV<br />

3,0 m<br />

Välikaista<br />

2,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Keskisaareke<br />

1,5 m<br />

Kääntymiskaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Välikaista<br />

2,5 m<br />

KLV<br />

5,0 m<br />

Kuva 45<br />

Poikkileikkaus <strong>Lahden</strong>kadusta, toimivuustarkasteluiden perusteella suositeltava ratkaisu (leikkaus A-A)<br />

Katualueen raja<br />

Katualueen raja<br />

KLV<br />

4,5 m<br />

Ajokaista<br />

4,5 m<br />

Ajokaista<br />

4,0 m<br />

Keskisaareke<br />

2,0 m<br />

Kääntymiskaista<br />

3,2 m<br />

Ajokaista<br />

4,2 m<br />

Ajokaista<br />

4,2 m<br />

Ajokaista<br />

3,2 m<br />

Välikaista<br />

1,2 m<br />

KLV<br />

4,0 m<br />

Kuva 46<br />

Poikkileikkaus <strong>Lahden</strong>kadusta, Ranta-Kartanon yleissuunnitelma (leikkaus B-B)<br />

35

4. Vaikutukset<br />

Liikenneselvityksessä esitetyt ratkaisut vastaavat selvitykselle<br />

asetettuihin tavoitteisiin.<br />

Autoliikenne<br />

• Vuoden 2025 tavoitetilanteessa toteutuneeksi oletettu<br />

eteläinen kehätie katkaisee liikenteen kasvun Mannerheiminkadulla.<br />

Kehätie vähentää Mannerheiminkadun liikennemäärää<br />

ja Mytäjäisten liittymän nykyiset kaistaratkaisut<br />

ovat riittävät.<br />

• Keskustan kehän toteuttaminen rauhoittaa liikennettä kehän<br />

sisäpuolella ja mahdollistaa sen kehittämisen jalankulun ja<br />

pyöräilyn ehdoilla.<br />

• Esitettävät ratkaisut lisäävät toivotusti liikennettä <strong>keskustan</strong><br />

kehällä ja sisäisillä kokoojaväylillä. Liikenne lisääntyy eniten<br />

Saimaankadulla, jossa on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia<br />

jäljellä.<br />

• Vesijärvenkadun katkaiseminen siirtää liikennettä <strong>keskustan</strong><br />

kehälle.<br />

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa kehän<br />

saavutettavuutta.<br />

• Keskustan kehän liikenteellinen toimivuus on riittävän hyvä,<br />

vaikkakin ruuhka-aikana liikenne jonoutuu samaan tapaan<br />

kuin nykyisinkin ja pääsuunnan sujuvuuden varmistamiseksi<br />

sivusuunnille on sallittava viivytyksiä.<br />

• Kadunvarsipysäköinnin siirtäminen vaiheittain pysäköintilaitoksiin<br />

mahdollistaa katutilan kehittämisen viihtyisämmäksi.<br />

Jalankulku ja pyöräily<br />

• Jatkuvat ja korkeatasoiset pääpyöräreitti- ja pyöräpysäköintijärjestelyt<br />

edesauttavat tavoitetta pyöräilyn kulkutapaosuuden<br />

kasvattamisesta Lahdessa.<br />

• Yhtenäisen kävelyalueen toteuttaminen parantaa <strong>keskustan</strong><br />

toimintojen saavutettavuutta kävellen.<br />

• Pyöräilyn erottaminen yksisuuntaisina pyöräteinä jalankulkualueesta<br />

kävelykadulla selkeyttää pyöräilijän asemaa.<br />

• Keskustan kehän sisäpuolella katujen alhainen nopeustaso<br />

mahdollistaa pyöräilyn ajoradalla ja esimerkiksi Hämeenkadulla<br />

katutilan toteuttamisen shared space (yhteisen tilan)<br />

periaatteella.<br />

Joukkoliikenne<br />

• Joukkoliikennereitit tavoittavat <strong>keskustan</strong> keskeiset toiminnot.<br />

• Kävely-yhteydet joukkoliikenteen solmukohtiin (Trion<br />

joukkoliikenneterminaali ja matkakeskus) paranevat. Vesijärvenkadun<br />

ja Aleksanterinkadun liikennevaloliittymässä<br />

oma suojattu vaihe jalankulkijoille ja pyöräilijöille vähentää<br />

bussiliikenteen estevaikutusta Vesijärvenkadulla.<br />

• Joukkoliikennekaistat ja –etuudet parantavat joukkoliikenteen<br />

sujuvuutta joukkoliikenteen pääkaduilla.<br />

• Joukkoliikenneterminaalit mahdollistavat joukkoliikenteen<br />

infopisteen sijoittamisen terminaalien yhteyteen ja sitä kautta<br />

joukkoliikenteen palvelutason ja imagon parantamisen.<br />

Huoltoliikenne<br />

• Työssä esitetyt ratkaisut mahdollistavat huoltoliikenteen järjestelyt.<br />

Huoltoliikenteen rajoittaminen tiettyyn ajankohtaan<br />

edesauttaa sen häiriöiden minimoimista muulle liikenteelle<br />

ja oleskelulle keskustassa.<br />

• Aikarajoitteista saattaa aiheutua haittaa huoltoliikenteelle.<br />

Liikenneturvallisuus<br />

• Autoliikenteen keskittäminen <strong>keskustan</strong> kehälle parantaa<br />

kevyen liikenteen turvallisuutta kehän sisäpuolella.<br />

• Pyöräilyn erottaminen jalankulusta pyöräilyn pääreiteillä<br />

parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta.<br />

• Koettu turvallisuus paranee keskustassa, kun <strong>keskustan</strong><br />

läpiajoliikenne ja kortteliralli vähenevät ja kävelykatu- sekä<br />

joukkoliikennekaduilla poistuvat kokonaan.<br />

• Keskustan kehäkaduilla (<strong>Lahden</strong>katu, Hollolankatu, Saimaankatu<br />

ja Vuoksenkatu) kevyen liikenteen koettu turvallisuus<br />

heikkenee liikennemäärän kasvaessa.<br />

• Vuoksenkadulla kevyen liikenteen alikulut parantavat kevyen<br />

liikenteen ylitysten turvallisuutta Vuoksenkadulla.<br />

Kaupunkikuva ja kulttuurihistorialliset arvoalueet<br />

• Kävely- ja kävelypainotteisten alueiden muodostaminen lisää<br />

<strong>keskustan</strong> viihtyisyyttä. Ainakin kävelykatuosuudella sekä<br />

yhteisen tilan periaatteella toteutettavilla kaduilla uusiutuvat<br />

katukalusteet ja pinnoitteet parantavat kaupunkikuvaa.<br />

• Ratkaisut edesauttavat kaupunkikuvallisesti tärkeän akselin<br />

korostamisen Ristin kirkon ja kaupungintalon välillä.<br />

• Vuoksenkadun liittyminen Mannerheiminkatuun ja uudet<br />

liittymäjärjestelyt heikentävät kaupunkikuvaa Vuoksenkadun<br />

ympäristössä.<br />

• Selvityksen kohteet liittyvät keskustassa sijaitseviin valtakunnallisesti,<br />

maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin<br />

kulttuuriympäristöihin ja rakennetun ympäristön kohteisiin.<br />

Näiden jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota<br />

siihen, että kunkin kohteen tunnusomaiset piirteet<br />

säilyvät.<br />

Ympäristö<br />

• Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat haitat (päästöt, melu ja<br />

pöly) vähenevät merkittävästi Aleksanterinkadulla etenkin<br />

kävelykatuosuudella, jossa ajoneuvoliikenne poistuu lähes<br />

kokonaan. Myös Vesijärvenkadulla liikenteen aiheuttamat<br />

päästöt vähenevät merkittävästi.<br />

• Liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät <strong>keskustan</strong><br />

kehäkaduilla (<strong>Lahden</strong>katu, Hollolankatu, Saimaankatu ja<br />

Vuoksenkatu).<br />

• Vuoksenkadulla liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät<br />

merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, kun Vuoksenkatu<br />

liitetään Mannerheiminkatuun.<br />

Elinkeinoelämä<br />

• Keskustan kehä ja sieltä tapahtuva ajantasainen opastus<br />

pysäköintilaitoksiin parantaa <strong>keskustan</strong> ja sen yritysten saavutettavuutta.<br />

• Kävelykatuosuus sekä kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet<br />

parantavat <strong>keskustan</strong> viihtyisyyttä ja sitä kautta <strong>keskustan</strong><br />

elinkeinoelämän edellytyksiä.<br />

36

5. Jatkotoimenpiteet ja vaiheistus<br />

Selvityksen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää tarkempien<br />

katukohtaisten suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.<br />

Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen<br />

yhteen mahdollisten kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden<br />

uusimistarve sekä kadun kehittämiseen oleellisesti liittyvien<br />

kiinteistöjen kehittämisaikataulu.<br />

Mytäjäisten liittymä tulee kuormittumaan entistä enemmän<br />

liikenteen kasvaessa Hollolankadulla. Valtatien 12 sujuvuuden<br />

varmistamiseksi tarvitaan toinen liittymä, jonka kautta pystytään<br />

välittämään keskustaan suuntautuvaa liikennettä. Prosessi Vuoksenkadun<br />

liittämiseksi Mannerheiminkatuun tulisikin käynnistää<br />

mahdollisimman pian.<br />

P<br />

KARTANO<br />

Niemenkatu<br />

Saimaankatu<br />

Kauppakatu<br />

Kadunvarsipysäköintipaikkoja vähennetään vaiheittain torin<br />

ympäristöstä kun toriparkki valmistuu.<br />

Aleksanterinkadun rakentaminen kävelyalueeksi voi alkaa aikaisintaan<br />

vuonna 2014, jolloin linja-autoliikennereitit siirtyvät<br />

Vesijärvenkadulle. Mikäli vuonna 2014 toteutetaan ainoastaan<br />

joukkoliikennereittimuutokset eli rakennetaan joukkoliikennekaistat<br />

(toisin sanoen vähennetään henkilöautoliikenteen<br />

kapasiteettia) Vesijärvenkadulta ja Karjalankadulta sekä hidastetaan<br />

liikennettä, vähenee Vesijärvenkadun liikenne 900-1100<br />

ajoneuvolla iltahuipputunnin aikana.<br />

Liikenteen siirtymä jakautuu melko tasaisesti <strong>keskustan</strong> katuverkolle.<br />

Keskustan länsipuolella <strong>Lahden</strong>kadun-Hollolankadun<br />

liikenne lisääntyy 200-400 ajoneuvolla/h. Liikenteen lisääntyminen<br />

Hollolankadulla ja <strong>Lahden</strong>kadulla tulee ottaa huomioon<br />

liikennevalo-ohjauksissa siten, että pääsuunnalle taataan riittävä<br />

vihreä vaihe. Svinhufvudinkadun liittymään suositellaan<br />

liikennevalo-ohjausta jo nykytilanteen toimivuustarkastelujen<br />

perusteella.<br />

Joukkoliikennekaistojen toteuttamisen vaikutuksesta Salininkadun<br />

ja Harjukadun kautta kulkeva läpiajoliikenne Hollolankadun<br />

ja Mannerheiminkadun välillä saattaa kasvaa. Haitallista läpiajoliikennettä<br />

tulee pyrkiä vähentämään esimerkiksi läpiajokiellolla.<br />

Vesijärvenkadun itäpuolella vaikutus näkyy etenkin Saimaankadulla<br />

sekä Iso-Paavolankadulta Laaksokadun kautta läpikulkevan<br />

liikenteen lisääntymisenä. Saimaankadulla kapasiteettia on vielä<br />

paljon jäljellä, joten liikennemäärän lisääntyminen ei merkittävästi<br />

heikentäne Saimaankadun toimivuutta.<br />

Hämeenkadulla liikenne lisääntyy jonkun verran ja Aleksanterinkadulla<br />

vähenee, mutta muualla katuverkolla muutoksella ei<br />

juuri ole vaikutuksia.<br />

Vaiheistus ratkaisujen toteuttamiseksi on:<br />

1. Joukkoliikennereittien muutos<br />

Kaukoliikenteen pysäkit ja Trion joukkoliikenneterminaali<br />

Joukkoliikennekaistat<br />

Keskustan kehä<br />

2. Aleksanterinkadun kävelykatu ja kävelypainotteinen<br />

alue<br />

<br />

<br />

Hämeenlinnantie<br />

500 1 000 1 500 2 000 2 500<br />

liikennemäräerotus ajon./h<br />

Kuva 47<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Jalkarannantie<br />

KESKI-LAHTI<br />

lisäys<br />

vähennys<br />

Vuorikatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Hämeenkatu<br />

Harjukatu<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

Mariankatu<br />

Päijänteenkatu<br />

Rautatienkatu<br />

Karjalankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Joukkoliikenteen reittimuutoksen vaikutukset iltahuipputunnin<br />

liikenteeseen nykytilanteessa<br />

Uudenmaankatu<br />

Loviisank.<br />

Vesijärvenkatu<br />

Sammonkatu<br />

Yrjönkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Oikokatu<br />

Laaksokatu<br />

37

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!