Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

lahti.fi

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

Lahden keskustan

liikenneselvitys

5.4.2012


keskustan kehä

kävelypainotteinen alue

paikallinen kokoojakatu

pysäköinti

joukkoliikennereitti

terminaalialueen pysäkit

ulkopuolelta saapuvat

pääliikennevirrat

Tori


Matkakeskus


Alkusanat

Kaupungin visiona on, että Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen

ympäristökaupunki.

Strategian toteuttamiseksi kaupungissa on käynnissä kehittämishankkeita,

joilla vahvistetaan kaupallista keskustaa, kehitetään

liikennejärjestelmää, eheytetään kaupunkirakennetta ja kohennetaan

ympäristön laatua.

Liikenneselvityksessä käsitellään keskustaympäristöä kokonaisuutena,

jossa on yhtä paljon eri tarpeita kuin on keskustan käyttäjiä.

Kaupunkikeskustojen liikennesuunnittelu ei ole pelkästään

liikenteellisten ongelmien ratkaisua, vaan tilan kehittämistä ja

kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen rakentamista.

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2011 keskustan liikennesuunnittelun

periaatteista. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia

päätöksen mukaisten ratkaisujen liikenteellinen toimivuus ja

toimia keskustan suunnittelun tukena. Uusia ideoita ja ajatuksia

voi vielä löytyä.

Työssä on määritetty keskustaa koskevat verkolliset liikenneratkaisut

sekä esitetty tarpeellisia katuympäristön muutoksia. Työssä

on selvitetty keskusta-alueelle kaavailtujen liikenneratkaisujen

toteuttamiskelpoisuus ja analysoitu ratkaisujen vaikutuksia.

Olennainen osa työtä on ollut varmistaa uuden ns. keskustan

kehän liikenteellinen toimivuus.

Työtä on laadittu vuorovaikutteisesti työtä ohjaavan suunnitteluryhmän,

sidosryhmien sekä asukkaiden kanssa. Työn aikana

järjestettiin työpaja, jonne osallistui keskustan eri toimijaryhmien

edustajia. Työpajassa keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen

vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Liikenneselvityksen

sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa 8.12.2011.

Työ alkoi lokakuussa 2011 ja se kesti yhteensä 4 kuukautta.

Työn ohjausta varten perustettiin suunnitteluryhmä, joka kokoontui

yhteensä 6 kertaa. Suunnitteluryhmään kuuluivat Lahden

kaupungista:

Liikenneinsinööri

Projektipäällikkö

Liikenneinsinööri

Kunnallistekniikan johtaja

Kaupunginarkkitehti

Asemakaava-arkkitehti

Rakennuttajapäällikkö

Tutkija, Kaupunginmuseo

Matti Hoikkanen, pj

Riitta M Niskanen

Unto Räty

Jorma Vaskelainen

Anne Karvinen-Jussilainen

Kimmo Sutinen

Mika Lastikka

Riitta Niskanen

Työn tekemiseen osallistuivat Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö

Jouni Lehtomaa, pääsuunnittelija Riikka Salli, liikennesuunnittelijat

Maija Musto, Juho Suolahti, Tiina Niemi, Jukka

Niilo-Rämä, Lauri Vesanen sekä Riku Jalkanen. Havainnekuvista

sekä raportin taitosta vastasivat Olli Virta, Juha Nikkilä sekä Antti

Timonen.

Kuva 1

Turvallinen

Sujuva

Viihtyisä

Virikkeellinen

Laadukas

Elinvoimainen

keskusta

Esteetön

Liike-elämän

tarpeet

huomioon ottava

Kulttuurihistorialliset

arvot huomioon

ottava

Kestävän kehityksen

huomioon ottava

Kaikki käyttäjäryhmät

huomioon ottava

(vanhukset, vammaiset)

Lahden kaupungin tavoitteet kaupunkikeskustalle.

3


Tiivistelmä

Lahden keskustan liikenneselvitys on laadittu keskustan suunnittelun

ja kaavoituksen tueksi. Työn tarkoituksena on ollut selvittää

keskustaa koskevat liikenneratkaisut sekä varmistua niiden

toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikutuksista.

Selvityksen tavoitteena on tehdä Lahden keskustasta elinkeinoelämän

toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva

ja elinvoimainen. Tämä onnistuu vähentämällä liikenteen

haittoja, parantamalla saavutettavuutta sekä joukkoliikenteen

matkaketjujen toimivuutta sekä jalankulun ja pyöräilijöiden

olosuhteita katumiljöössä.

Työ perustuu aikaisemmin tehtyihin periaatepäätöksiin, Kaupunginvaltuuston

strategiaan, liikennepoliittisiin linjauksiin ja

päätöksiin keskustan kehittämisestä. Työn tärkeimpänä lähtökohtana

on ollut Lahden eteläisen kehätien toteutuminen ja

nykyisen valtatien 12 eli Mannerheiminkadun muuttuminen

osaksi keskustan pääkatuverkkoa. Toinen merkittävä uudistus

on kaukoliikenneterminaalin rakentumisen myötä kesällä 2014

tapahtumassa joukkoliikennereitteihin, jotka ovat siirtymässä

kulkemaan Trion joukkoliikenneterminaalialueen sekä Matkakeskuksen

kautta.

Työn kuluessa käyty vuorovaikutus keskustan eri sidosryhmien

kanssa työpajan ja yleisötilaisuuden muodossa on vaikuttanut

vaihtoehtojen tarkentumiseen sekä esitettäviin ratkaisuihin.

Keskustan liikenneverkon kehittämisen pääperiaatteena on

ohjata keskustan läpikulkeva liikenne keskustan kehälle (Hollolankatu–Lahdenkatu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu),

jonka

tavoitenopeus on 40/50 km/h. Kehän sisäpuolella tavoitenopeus

on enintään 30 km/h. Kehän sisäpuolella paikallisina kokoojaväylinä

toimivat Päijänteenkatu sekä Harjukatu. Aleksanterinkatu

muuttuu kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja

siihen liittyvät sivukadut kävely- ja pyöräilypainotteisiksi kaduiksi.

Vapaudenkatu muuttuu kaksisuuntaiseksi joukkoliikennepainotteiseksi

kaduksi.

Työssä tutkittiin kahta vaihtoehtoista periaatetta Saimaankadun

kytkemiseksi Mannerheiminkatuun. Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu

liitetään Mannerheiminkatuun liikennevaloliittymällä ja

vaihtoehdossa 2 keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun

nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin, Vesijärvenkadun ja

Harjukadun kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu

katkaistaan henkilöautoliikenteeltä välillä Hämeenkatu-Vapaudenkatu

ja Aleksanterinkatu välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu.

Vaihtoehdon 2 suurimmat ongelmat liittyvät Harjukadun ja Vesijärvenkadun

liittymän toimivuuteen, jossa etelä-itä –suunnassa

merkittävästi lisääntyvä liikenne aiheuttaa toimivuusongelmia

etenkin Harjukadulle heijastaen vaikutukset myös pidemmälle.

Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä

välillä Harjukatu-Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu

välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu. Vesijärvenkadun

katkaiseminen on välttämätöntä bussiliikenteen sujuvuuden

varmistamiseksi.

Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu liittyy Saimaankatuun lyhyen

tunnelin kautta. Tässä vaihtoehdossa Vuoksenkadun ja Mannerheiminkadun

liittymä on kuormittunut, mutta riittävillä

kaistajärjestelyillä valo-ohjattu liittymä pystyy välittämään siihen

kohdistuvan liikennekysynnän. Vuoksenkadun liikennemäärän

kasvaminen lisää samalla melua ja päästöjä, mutta vähentää

liikennettä keskustan sisemmällä katuverkolla. Myös keskustan

kehän yhtenäisyys ja opastettavuus oli merkittävä tekijä valittaessa

tämä vaihtoehto tavoiteverkon ratkaisuksi.

Keskustan kävely-yhteyksien suunnittelun painopisteenä on

ollut käytettävyys, esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus sekä

kaupunkikuvallisesti tärkeiden näkymien säilyttäminen. Tavoiteverkolla

on pyritty muodostamaan sujuvat pohjois-etelä

– ja länsi-itä –suuntaiset pyöräilyn pääyhteydet, jossa pyöräily

erotellaan jalankulusta, pyörätiet toteutetaan yksisuuntaisina

ja liittymäratkaisuissa korostetaan pyöräilyn asemaa. Muilla

keskustan autoliikenteen pääväylillä sekä siellä missä erillisen

pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät

ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää. Ydinkeskustassa

sekä hiljaisilla tonttikaduilla pyöräily tapahtuu pääsääntöisesti

ajoradalla.

Lahden kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti

ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja

rakennetun ympäristön kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaaksi

määriteltyjä alueita suunnittelualueella ja sen lähistöllä ovat:

• Radiomäki

• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet ja

Karjalankadun pienkerrostalot

• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen

• Kaupungintalo ympäristöineen sekä

• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen

Selvityksen toteuttaminen edellyttää tarkempien katukohtaisten

suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.

Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen yhteen mahdollisten

kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden uusimistarve sekä kadun

kehittämiseen oleellisesti liittyvien kiinteistöjen kehittämisaikataulu.

S

P

KESKI-LAHTI

KARTANO

ö

Kuva 2

Suunnittelualue

4


Sisältö

ALKUSANAT 3

TIIVISTELMÄ 4

1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 6

1.1 Tarkastelualueen rajaus ja nykyliikenneverkko 6

1.2 Liikenneturvallisuus 7

1.3 Lähtökohdat 7

1.4 Aikaisemmat selvitykset ja kaavoitus 8

1.5 Kulttuurihistorialliset arvoalueet 8

1.6 Työn tavoitteet 9

1.7 Vuorovaikutus 10

1.7.1 Työpaja 10

1.7.2 Yleisötilaisuus 11

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO 12

2.1 Autoliikenne 12

2.2 Pysäköinti 18

2.3 Jalankulku ja pyöräily 19

2.4 Huolto- ja tavaraliikenne kävely- ja

kävelypainotteisilla alueilla 20

2.5 Joukkoliikenne 21

3. LIIKENTEELLISET RATKAISUT 22

3.1 Aleksanterinkadun idealuonnos (kävelykatuosuus) 22

3.2 Aleksanterinkatu ja Vesijärvenkatu Trion kohdalla 24

3.3 Vapaudenkatu 26

3.4 Muut kadut 27

3.4.1 Vuoksenkatu - Saimaankatu 27

3.4.2 Hämeenkatu 29

3.4.3 Päijänteenkatu 30

3.4.4 Harjukatu 31

3.4.5 Kauppakatu 33

3.4.6 Rautatienkatu 33

3.4.7 Lahdenkatu/Saimaankatu 33

3.4.8 Lahdenkatu/Hollolankatu 34

4. VAIKUTUKSET 36

5. JATKOTOIMENPITEET JA VAIHEISTUS 37

5


1. Lähtökohdat ja tavoitteet

1.1 Tarkastelualueen rajaus ja

nykyliikenneverkko

Liikenneselvityksen tarkastelualue rajautuu Mannerheiminkadun,

Hollolankadun ja Lahdenkadun sekä Saimaankadun ja

Vuoksenkadun muodostamaan alueeseen. Näiden lisäksi keskustan

pääkatuja ovat tällä hetkellä läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu

sekä länsi-itä-suuntainen pääväylä Aleksanterinkatu.

Joukkoliikenteen pääterminaali keskustassa sijaitsee nykyisin

Vapaudenkadulla torin kohdalla.

Mannerheiminkatu on osa valtatietä 12.

Aikaisemmissa selvityksissä keskustan liikenteellisiksi ongelmiksi

on mainittu mm:

• Lännessä puuttuu järjestetty pysäköinti

• Paasikivenaukion ja torin seutu eivät kehity

• Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun ajoneuvoliikenne jakaa

keskustan neljään osaan

• Rautatieaseman seutu on keskeneräinen ja yhteydet sekä Trioon

että torille ovat puutteellisia

• Torin joukkoliikenneratkaisu ei palvele matkustajia parhaalla

mahdollisella tavalla eikä ole viihtyisä

Myös pyöräilijän paikkaan katutilassa sekä pyöräilyverkon epäjatkuvuuskohtiin

liittyen saatiin palautetta pyöräilykyselyssä, joka

järjestettiin loppukesällä 2011.

Liikennetarkasteluiden tavoitevuotena on ollut v. 2025 ja oletuksena

eteläisen kehätien toteutuminen.

S

P

Hämeenlinnantie

Kuva 3

3 800

1 800

600

3 300

Svinhufvudinkatu

2 600

Mannerheiminkatu

Jalkarannantie

Kyösti kallion katu

400

Hollolankatu

KESKI-LAHTI

1 200

2 300

2 000

Hämeenkatu

Vuorikatu

Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärä ajon./h

KARTANO

Lahdenkatu

100

400

Harjukatu

500

Kirkkokatu

Vapaudenkatu

Mariankatu

950

Rautatienkatu

500

900

Päijänteenkatu

500

500

2 600

1 200

500

400

Aleksanterinkatu

2 300

800

Vesijärvenkatu

1 900

900

2 300 2 000 3 100

Tori

Linja-autoasema

Rautatieasema

Uudenmaank.

Niemenkatu

Loviisank.

1 700

800

700

3 200

Kauppakatu

Sammonkatu

500

400

800

500

Yrjönkatu

500

Vuoksenkatu

Saimaankatu

2 100

900

1 000

U rsank.

Suunnittelualue

Laaksokatu

1 200

Oikokatu

Mannerheiminkatu

Karjalankatu

1

O

M

ö

6


1.2 Liikenneturvallisuus

Vuonna 2010 Lahdessa tapahtui 913 poliisin raportoimaa onnettomuutta,

joista kolme johti kuolemaan ja 106 loukkaantumiseen.

Keskusta-alueella tapahtui vuosina 2009–2010 163 henkilövahinkoon

johtanutta onnettomuutta, joiden yleisimmät onnettomuustyypit

olivat peräänajot (19 %), risteämisonnettomuudet

(16 %), sekä yksittäisonnettomuudet (11 %). Jalankulkijaonnettomuuksia

näistä onnettomuuksista oli 2 % ja polkupyöräonnettomuuksia

4 %. Onnettomuuksista 63 % tapahtui katuverkolla,

25 % maanteillä ja 12 % yksityisteillä sekä muilla liikennealueilla.

Keskustassa eniten onnettomuuksia tapahtui pääkaduilla.

Liikenneonnettomuuksien määrä Lahdessa on vuosina 2006-2010

pysynyt melko samalla tasolla, mutta vuonna 2010 omaisuusvahinkoihin

johtaneiden onnettomuuksien määrä nousi merkittävästi.

Onnettomuusmäärien kasvulle ei tunnistettu liikenteellistä

syytä.

kpl

1000

900

800

700

600

500

400

300

200

100

0

Kuva 4

Lähde:iLIITU

Omaisuusvah.joht. Loukkaant.joht. Kuolemaanjoht.

3

102

2 3

98 112

571 549 557 540

1

99

3

106

804

2006 2007 2008 2009 2010

Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet v. 2006-2010 Lahdessa

(vuoden 2010 onnettomuusmäärän kasvulle ei ole

tunnistettu liikenteellistä syytä).

1.3 Lähtökohdat

Työn lähtökohtana ovat toimineet Lahden kaupungin aiemmin

tekemät päätökset keskustan kehittämisestä.

Kaupungin strategia (KV 11.4.2011):

• Toteutetaan laaja kävelykeskusta

• Liikennejärjestelyissä etusija jalankululla, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä

• Vähennetään kadunvarsipysäköintiä

• Kaupungin erikoistuminen ympäristöön ja muotoiluun näkyy

rakentamisessa ja katutilassa mm. runsaana viherrakentamisena,

ympäristö- ja energiatehokkaina ratkaisuina, puun

käyttämisenä rakennusmateriaalina ja alueen muotoiluosaamista

esiintuovina yksityiskohtina

Kaupungin liikennepoliittiset linjaukset (KV 16.5.2011):

• Keskustan vilkkaimmat jalankulkualueet muutetaan kävelyalueiksi

• Kävelyalueilla pyöräily tapahtuu jalankulun ehdoilla

• Keskustan kehä, josta yhteydet pysäköintilaitoksiin

• Kehän sisäpuolella tavoitenopeus 30 km/h

• Keskustan läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu korvataan

uudella väylällä

• Pysäköinnin hinnoittelulla ohjataan pidempiaikainen pysäköinti

laitoksiin

• Huoltoajo sallitaan vain tiettyinä aikoina

• Esteettömyys

• Matkakeskus ja siihen liittyvät liityntä-, saattopysäköinti- ja

joukkoliikennejärjestelyt

Yleiskaavan tavoitteet (KV 18.1.2010):

• Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä

• Keskustan saavutettavuutta parannetaan

• Vaihtoyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen parannetaan

• Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue

• Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja elinympäristön

laatuun kiinnitetään erityistä huomiota keskustan

alueella

Periaatepäätökset (KV 13.6.2011):

• Matkakeskuksen linja-autoterminaali sijoitetaan Mannerheiminkadun

ja radan väliin Uudenmaankadun itäpuolelle

• Selvitetään mahdollisuudet ja tarvittaessa osoitetaan asemakaavamerkinnöin

kortteleiden tarvitsemia autopaikkoja

keskustassa oleviin pysäköintilaitoksiin

Liikenneverkollisesti merkittävimpänä lähtökohtana on vt 12

Lahden eteläisen kehätien toteutuminen, joka vähentää

Mannerheiminkadulla keskustan ohittavaa liikennettä ja on mm.

matkakeskuksen kehittämisen osalta (Mannerheiminkadun liittymäjärjestelyt)

ratkaiseva. Eteläisen kehätien yleissuunnitelma

on valmis ja toteutusvaiheessa seuraavana on tiesuunnitelma,

jonka aloittamisesta ei vielä ole tehty päätöstä.

Keskustan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on ollut Ranta-

Kartanon asemakaavaehdotus, jonka mukaisesti nykyinen

Jalkarannantie tulee poistumaan ja Ranta-Kartanon tulevaa

asuinpainotteista aluetta ympäröivät molemmilta sivuilta Kyösti

Kallionkatu sekä Kartanonkatu. V. 2010 vahvistuneella torialueen

asemakaavamuutoksella (ns. Toriparkki-kaava) tähdätään

maanalaisen pysäköintialueen rakentamiseen torikannen alapuolelle.

7


1.4 Aikaisemmat selvitykset ja

kaavoitus

Keskustan ja sen liikenneverkon kehittämisestä on laadittu lukuisia

selvityksiä, jotka ovat toimineet tämän selvityksen lähtötietoina.

Aikaisempia keskustaa koskevia suunnitelmia ovat mm.

• Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma (2011), jossa määritettiin

Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso ja tehtiin

ehdotus joukkoliikenteen linjastosta

• Uudenmaankadun–Saimaankadun tunneloinnin esiselvitys

(2011), jossa arvioitiin tunnelin tekninen toteutettavuus ja

alustavat rakentamiskustannukset

Lahden huoltoliikenneselvitys (2011), jossa kartoitettiin Lahden

keskusta-alueen tavara- ja jätehuoltoliikenteen nykytila

Lahden keskustan liikenteen ja liikkumisen ideointia – selvitys

(2010), jossa pohdittiin vaihtoehtoja keskustan ja sen liikennejärjestelyiden

kehittämiseksi

• Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie (2008), yleissuunnitelma

valtatien 12 keskustan kiertävälle linjaukselle

• Toriparkin yleissuunnitelma 2006 ja 2012

• Matkakeskuksen yleissuunnitelma 2009

Tarkennetun kaukoliikenneterminaalin yleissuunnitelman

perusteella on tekeillä asemakaavaehdotus rautatieaseman

itäpuolelle.

1.5 Kulttuurihistorialliset

arvoalueet

Lahden kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti

ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja

rakennetun ympäristön kohteita, joiden osalta on huolehdittava

siitä, että niiden tunnusomaiset piirteet säilyvät. Tarkastelualue

sisältyy yleiskaavassa (pohjoisinta osaa lukuun ottamatta) keskustan

arvoalueeseen.

Valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä alueita tarkastelualueella

ja sen lähistöllä ovat:

• Radiomäki

• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä

Karjalankadun pienkerrostalot

• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen

• Kaupungintalo ympäristöineen sekä

• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen

Maakunnallisesti arvokkaita alueita ovat valtakunnallisten arvoalueiden

lisäksi:

• Paasikivenaukio ympäristöineen

• Kansanopiston ja sairaalan alue

• Aleksanterinkadun liike- ja asuinrakennukset

• Entinen Mallasjuoman tehdas

• Vuorikadun koulu ja

• Fellmanninpellon kulttuuriympäristö.

Paasikivenaukio

ympäristöineen

Fellmanninpellon

kulttuuriympäristö

Vuorikadun

koulu

maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

arvokas kulttuuriympäristö

Radiomäki

Lahden rautatieasema

ja asemapäällikön talo

Entinen Mallasjuoman tehdas

Mariankadun seremonia-akseli

ja kauppatori ympäristöineen

Aleksanterinkadun

liike- ja asuinrakennukset

Harjukadun, Onnelantien ja

Kymintien pientaloalueet

sekä Karjalankadun

pienkerrostalot

Kaupungintalo ympäristöineen

Kuva 5

Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kultturiympäristöt

tarkastelualueella (www.rky.fi ja www.paijat-hame.fi).

8


1.6 Työn tavoitteet

Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää kaupunkikeskustasta

sekä asumisen että elinkeinoelämän näkökulmasta

houkutteleva, elinvoimainen ja viihtyisä alue. Tämän työn tarkoituksena

on ollut tarjota näitä tavoitteita tukeva liikenneratkaisu,

jonka perusteella keskustaa voidaan kehittää.

Liikenneselvityksen tavoitteeksi määritettiin ”Lahden keskusta

on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta

houkutteleva ja elinvoimainen”. Alatavoitteet

määritettiin siten, että ne tukevat päätavoitetta eli alatavoitteiden

kautta määritettävillä keinoilla saadaan haluttu vaikutus

aikaan.

Yksi tärkeimmistä keinoista liikenteen haittojen vähentämiseksi

keskustassa on läpikulkevan liikenteen keskittäminen keskustan

kehälle. Kun huoltoliikenne ajoitetaan tiettyihin kellonaikoihin,

voidaan vähentää sen aiheuttamia haittoja ja häiriöitä mm.

asutukselle ja keskustassa liikkuville. Kadunvarsipysäköinnin

keskittäminen pysäköintilaitoksiin vapauttaa katutilaa kävelijöille

ja pyöräilijöille ja edesauttaa viihtyisämmän keskustan

luomisessa.

Keskustan kehä on tärkeässä asemassa myös keskustan saavutettavuuden

parantamisessa. Toimivalla pysäköinninohjauksella

ohjataan pysäköivä liikenne ajantasaisesti pysäköintilaitoksiin.

Joukkoliikenteen matkaketjuja parannetaan hyvillä kevyen

liikenteen yhteyksillä joukkoliikenteen solmukohtiin sekä joukkoliikenteen

sujuvoittamisella.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantamisen

lähtökohtana on kaupungin strategian mukaisesti kevyen liikenteen

aseman korostaminen keskustan kehän sisäpuolella. Myös

pääpyöräreittien jatkuvuus ja laadun kohottaminen vastaavat

tavoitteiseen.

Kuva 6

Liikenneselvityksen tavoitteet

9


1.7 Vuorovaikutus

1.7.1 Työpaja

Työn aikana järjestettiin työpaja, jonne kutsuttiin ja osallistui keskustan

eri toimijaryhmien edustajia (yhteensä 31 hlöä). Työpajassa

keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen vaihtoehdoista ja

mahdollisuuksista ryhmissä. Taulukoihin on kerätty työpajassa

esiin nousseita teemoja.

Autoilu ja joukkoliikenne keskustassa sekä katujen roolit

• Vuoksenkadun tunneli paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä,

mutta myös 1. vaiheen ratkaisu on oltava

• Joukkoliikenneyhteydet Paavolaan

• Päijänteenkatu on Aleksanterinkadun pohjoispuolella paras

ratkaisu keskustan kokoojaväyläksi, Harjukatu Aleksanterinkadun

eteläpuolella

• Keskustan turvallisuuden parantamiseksi henkilöautot pois

ydinkeskustasta

Pyöräily ja tilan jakaminen

• Kauppakatu pohjois-etelä –suuntainen ja Aleksanterinkatu

länsi-itä –suuntainen pääpyöräyhteys

• Ei polkupyöräilyä ja linja-autoja samaan tilaan vaan eroteltuna

(Vapaudenkatu)

• Pyöräilyväylät erotettuja ja merkittyjä

Pysäköinti

• Huoltoliikenteen järjestelyt turvattava

• Keskustan saavutettavuus tärkeä asia

• Hämeenkadun liikennettä ei tulisi lisätä

• Sokoksen ja Trion lähistölle tila takseille, invapysäköinnille

ja palvelubusseille

• Kadunvarsipaikkoja voidaan poistaa toriparkin myötä, mutta

osa paikoista jätettävä

10


1.7.2 Yleisötilaisuus

Liikenneselvityksen sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa,

johon osallistui 43 henkilöä. Keskustelua herätti ja kirjallisia

palautteita saatiin erityisesti seuraaviin asioihin liittyen:

Muuta

• Eteläinen kehätie tärkein asia

• Kerralla kohti tarpeeksi suurta ja sujuvaa muutosta!

Työpajan, yleisötilaisuuden sekä suunnitteluryhmässä ja ohjausryhmässä

käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin kahteen

tavoiteverkkovaihtoehtoon, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa

2.1.

Kävely

• Kävelystä tehtävä houkuttelevaa

• Kävelyalueelle toimintaa myös talvella

• Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ylittävä silta

• Aleksanterinkatu puistoksi

Pysäköinti

• Toriparkkiin useita sisäänajoja

• Pysäköintilaitos Ristinkirkon puiston ja torin alle, ydinkeskusta

kävelijöille

• Pysäköintitaloista tehtävä houkuttelevia esim. hinnoittelun

avulla

Autoilu

• Keskustan kehäväylä kannatettava ajatus

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle lisää liikenteen

haittoja Vuoksenkadun ympäristössä

Joukkoliikenne

• Bussien vaihtopaikka torilla

• Bussit Aleksanterinkadulla, Vapaudenkadusta kävelykatu

• Paikallisliikenne Kauppakadun kautta

• Yhteys Vesijärvenkadulta Päijänteenkadulle

11


2. Keskustan liikenneverkko

2.1 Autoliikenne

Keskustan saavutettavuus

opastuksen suunta

läpiajo- ja keskustaopastuksen tarkastelu

24

Vääksy

Heinola

140

P

Lahden keskusta on saavutettavissa autoliikenteellä eri suunnista

(mm. valtatiet 4, 12 ja 24). Lahden eteläisen kehätien valmistuttua

Mannerheiminkatu tulee muuttumaan keskustan sisääntuloa

ja maankäyttöä palvelevaksi väyläksi, joten keskustan ohittava

liikenne tulee valtateiden liittymäkohdissa ohjata eteläiselle

kehätielle sekä muille pääväylille.

Keskustaan opastamisen pääkohde Helsingin suunnasta tultaessa

on Renkomäen eritasoliittymän alue, jossa liikenne opastetaan

kohteesta riippuen joko valtatietä 4 eteenpäin tai maantielle

167 ja mt296 liittymästä edelleen joko Uudenmaankadulle tai

mt296 kautta Helsingintielle. Uudenmaankadulla keskustan

suuntaan tultaessa opastamisen kannalta merkittävin kohta on

Tapparakadun liittymä, jossa keskustan länsipuolelle mentäessä

liikenne opastetaan Helsingintien ja Mytäjäisten liittymän kautta.

Idän suunnasta keskustaan opastetaan Möysässä. Viipurintien ja

Mannerheiminkadun liittymässä liikenne opastetaan kohteesta

riippuen joko Karjalankadun tai edelleen Mannerheiminkadun

suuntaan. Lännestä keskustaan tultaessa Mytäjäisten liittymässä

opastetaan joko Hollolankadun tai Mannerheiminkadun suuntaan.

Tampere

keskustan kehä

Lahden eteläinen kehätie

uusi eritasoliittymä

12

140

24

12

4

Heinola

Opastus kehällä on tärkeää, jotta pysäköintiliikenne saadaan

ohjattua pysäköintilaitoksiin ja jotta keskustan läpiajoliikenne

saadaan ohjattua niille kaduille joihin se kadun luonne ja liikenneympäristö

huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tärkeimpiä

keskustan kehän opastuskohtia ovat Mannerheiminkadulla

Mytäjäisten liittymä ja matkakeskuksen kohta, Hollolankadun/

Lahdenkadun/Vapaudenkadun liittymä, kehän pohjoiskulmassa

Lahdenkadun ja Saimaankadun liittymä sekä idästä Karjalankadun

suunnasta tultaessa Aleksanterinkadun ja Saimaankadun

liittymä.

167

4

Kouvola

Nastola

Helsinki

Kuva 7

Keskustan saavutettavuus

12


Liikenneverkkovaihtoehdot

Keskustan autoliikenteen verkkovaihtoehdot perustuvat työlle

asetettuihin tavoitteisiin. Vaihtoehdot 1 ja 2 eroavat toisistaan

keskustan kaakkoiskulman osalta. Vaihtoehdot on esitetty seuraavalla

aukeamalla olevissa kuvissa 8 ja 9.

Molemmissa vaihtoehdoissa keskustan ohi kulkeva liikenne

ohjataan ydinkeskustaa reunustavalle kehälle (Hollolankatu–Lahdenkatu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu).

Kehän

tavoitteena on välittää keskustan ohittavaa sekä sinne saapuvaa

liikennettä. Kehällä tavoitenopeus on 40/50 km/h ja tavoitteena

on lisäksi kehän riittävä sujuvuus. 40/50 km/h nopeusrajoitus

riippuu maankäytön kytkeytymisestä. Kehän sisäpuolella olevan

alueen liikenneverkon tavoitenopeustaso on enintään 30 km/h.

Koska kehä on liian suuri välittämään yksin keskustan liikenteen,

toimivat kehän sisällä alueellisina kokoojakatuina Harjukatu ja

Kirkkokatu–Päijänteenkatu.

Aleksanterinkatu muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa

kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja Vesijärvenkatu

joukkoliikennepainotteiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa

Vesijärvenkadun läpiajo on henkilöautoliikenteeltä kielletty

bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Ajo Kirkkokadulta itään Vesijärvenkadulle katkaistaan, jotta Kirkkokatua

ei käytetä läpiajoreittinä Lahdenkadulta Vesijärvenkadulle.

Yhteys Rautatienkadulta Mannerheiminkadulle katkaistaan

Rautatienkadun rauhoittamiseksi. Kauppakadulta Lahdenkadulle

ajo sallitaan ainoastaan busseille.

Vaihtoehdossa VE1 keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun

Vuoksenkadulta. Vaihtoehdon VE1 alavaihtoehtoina tutkittiin

tunneli- sekä tasovaihtoehtoa. Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun

liittymätyyppeinä tutkittiin liikennevaloja sekä kiertoliittymää.

Kiertoliittymä karsiutui vaihtoehdoista toimivuusongelmien

vuoksi.

Vaihtoehdossa 2 keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun

nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin kautta. Harjukatu

Vesijärvenkadun itäpuolella on osa kehää ja sen kapasiteettivaatimukset

ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1.

Toimivuustarkastelut

Liikenteen toimivuutta Lahden keskustan kehällä ja sen rajaaman

alueen sisäpuolella tutkittiin liikenteen mikrosimulointiohjelma

Paramicsilla. Paramics mallintaa yksittäiset ajoneuvot vuorovaikutuksessa

toisiin ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja laitteisiin.

Simuloinnit toteutettiin nykytilanteen ja ennustevuoden 2025

iltahuipputuntien mukaisissa ennustetilanteissa.

Joukkoliikennekaistat on kuvattu vähentämällä kaistamäärää

Vesijärvenkadulla sekä Karjalankadulla.

Liikennevalot mallinnettiin kiinteillä kiertoajoilla. Nykytilanteen

ajoitusten määrittämisessä hyödynnettiin liikennevalojen

ajoituskaavioita ja ennustevuoden tilanteessa ajoituksia sekä

vaihejärjestyksiä tarkistettiin tarvittaessa. Liikenne-ennusteet ja

toimivuustarkastelut on raportoitu erillisessä työraportissa.

Liikenne-ennusteen pohjana käytettiin Lahden seudun liikennemallia,

jonka on laatinut Strafica Oy (Lahden seudun liikennemalli,

Strafica Oy). Nykytilan ennustetta tarkennettiin toimivuustarkasteluja

varten Lahden keskustan osalta mm. uusilla osa-alueilla

sekä korjaamalla alueiden liikennetuotokset vastaamaan asukas-,

työpaikka- ja pysäköintipaikkamääriä.

Verkkovaihtoehtojen toimivuus

Verkkovaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset liikenteen

sijoittumiseen:

• Katujen katkaisemisten ja kaistamuutosten sekä hidastamistoimenpiteiden

myötä liikenne siirtyy uusille reiteille

sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa.

• Osa keskustan ohitse Mannerheiminkatua itä-länsisuunnasta

kulkevista ajoneuvoista siirtyy uudelle Lahden eteläiselle

kehätielle kokonaan tarkastelualueen ulkopuolelle.

• Vesijärvenkadun ja Kauppakadun pohjoispään henkilöautoliikenteen

läpiajon estämisen ja kaistamuutosten myötä

pohjois-eteläsuuntainen liikenne siirtyy keskustan länsipuolella

Lahdenkadulle/Hollolankadulle sekä itäpuolella

Saimaankadulle.

• Liikennemäärät lisääntyvät eniten Saimaankadulla, jossa

on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia jäljellä. Loviisankadun

ja Vesijärvenkadun liittymän liikennemäärä

kasvaa.

• Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, Hämeenkadun

hidastaminen ja Kirkkokadun katkaiseminen siirtävät

itä-länsisuuntaista liikennettä jäljelle jääville samansuuntaisille

yhteyksille.

• Päijänteenkadun liikennemäärä kasvaa selvästi muutosten

myötä, mutta kasvu on kuitenkin varsin maltillinen, sillä

samaan aikaan muodostuu myös toinen, suorempi läpiajoyhteys

Vapaudenkadun kaksisuuntaistamisen myötä.

• Sibeliuksenkadun ja Harjukadun muodostamalle kokoojakadulle

siirtyy läpiajavaa liikennettä.

• Vaihtoehtojen väliset erot ovat hyvin vähäiset muualla kuin

keskustan kehän kaakkois- ja itäosassa.

13


Verkkovaihtoehdossa VE1:

• Uusi yhteys Mannerheiminkadulta Vuoksenkadun

kautta Saimaankadulle ei vaikuta merkittävästi ajoneuvojen

siirtymiin muilla reiteillä ja erot jäävät hyvin

paikallisiksi. Tunnelivaihtoehdossa Saimaankadun

liikennemäärä on maksimissaan noin 300 ajoneuvoa

tunnissa suurempi ja tasovaihtoehdossa noin 500

ajon./h suurempi kuin vaihtoehdossa VE 2.

• Uuden yhteyden kautta kulkee iltahuipputunnin aikana

yhteensä lähes 1 500 ajoneuvoa.

• Jotta Saimaankadun / Vuoksenkadun kuormittuneiden

liittymien jonot eivät ulottuisi tunneliin, on tunnelivaihtoehdossa

tunnelin suunnasta tulevia suuntia

suosittava valo-ohjauksessa.

• Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymän toteutusta

tutkittiin kaksikaistaisena kiertoliittymänä

ja valo-ohjattuna. Kiertoliittymävaihtoehto hylättiin

mm. sen heikon toimivuuden takia. Kiertoliittymä

ruuhkaantui iltahuipputunnin aikana Vuoksenkadun

tulosuunnasta. Myös valo-ohjattuna liittymä on kuormittunut

ja hetkellisiä jonoutumistilanteita esiintyy,

mutta valo-ohjattu liittymä kykenee välittämään kaiken

siihen kohdistuneen liikennekysynnän.



Tavoiteverkkovaihtoehto 1

v.2025 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h

3 300

Hämeenlinnantie

keskustan ulkokehä 40 / 50 km/h

paikallinen kokoojakatu 30 km/h

joukkoliikennepainotteinen katu 30 km/h

kävelykatu

kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 20 km/h

pysäköinti- /tontti- /muu katu

tunneli

1 700

800

3 300

Svinhufvudinkatu

Kuva 8 Tavoiteverkko 1

2 600

Kyösti kallion katu

Hollolankatu

Mannerheiminkatu

Kartanonkatu

500

P

2 300

KESKI-LAHTI

1 100

1 800

500

Vuorikatu

KARTANO

3 500

Lahdenkatu

Vapaudenkatu

Rauhankatu

Hämeenkatu

300

Henkilöautoliikenne estetty

Kirkkokatu

Aleksanterinkatu

300

Mariankatu

Tori

600

3 100

Päijänteenkatu

200

400

Rautatienkatu

Harjukatu

Uudenmaank.

1 800

600

1 900

Niemenkatu

Vesijärvenkatu

Loviisank.

Matkakeskus

2 800

900

Kauppakatu

Sammonkatu

500

3 200

2 600 200

3 700

100

700

2 100

Yrjönkatu

800

600

1 500

1 700

2 000

Vuoksenkatu

Saimaankatu

1 500

Laaksokatu

1200

1 500 2 700 2 400

Oikokatu

Henkilöautoliikenne estetty

1 100

Mannerheiminkatu

Karjalankatu





14


1 700


Saimaankatu

1 500


2 200


Laaksokatu

Henkilöautoliikenne estetty


900

1 400

1 100

Oikokatu

Karjalankatu

U rsank.

Mannerheiminkatu

15

P

3 700

Niemenkatu

2 100

KARTANO

2 800

Kauppakatu

Sammonkatu

3 100

400

Lahdenkatu

Päijänteenkatu

Kartanonkatu

3 500



400

200

200

400

Kirkkokatu

500

500

Kyösti kallion katu

Svinhufvudinkatu

800

700

500

100

700

1 500

2 400 200

Vapaudenkatu

Tori

Aleksanterinkatu

Rauhankatu

1 200

2 400

Vesijärvenkatu

Mariankatu

Rautatienkatu

Hämeenkatu

Hollolankatu

2 700

800

Vuorikatu

500

Harjukatu

KESKI-LAHTI

3 400

3 300

Yrjönkatu

2 300

Hämeenlinnantie

Vuoksenkatu

Loviisank.

1 000

Uudenmaank.

1 700

Mannerheiminkatu

1 700

1 900

Verkkovaihtoehdossa VE2:

• Keskustan kehän kaakkoiskulman liikenne kulkee Vesijärvenkadun

ja Harjukadun liittymän kautta, jolloin

liittymän liikennevirrat kasvavat erityisesti etelä-itä

–suunnassa (nykytilanteessa pääsuunta on pohjoiseteläsuunnassa).

• Harjukadulle tarvittavista lisäkaistoista huolimatta liittymä

ruuhkaantuu iltahuipputunnin aikana heikentäen

myös Yrjönkadun liittymän toimivuutta.

Tavoiteverkkovaihtoehto 2

v.2025 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h

keskustan ulkokehä 40 / 50 km/h

paikallinen kokoojakatu 30 km/h

joukkoliikennepainotteinen katu 30 km/h

kävelykatu

kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 20 km/h

pysäköinti- /tontti- /muu katu

Henkilöautoliikenne estetty

Matkakeskus

Kuva 9 Tavoiteverkko 2


Verkkovaihtoehtojen vaikutukset ja vaihtoehdon

valinta

Verkkovaihtoehdon VE1 vaikutukset

500 1 000 1 500 2 000 2 500

liikennemääräerotus ajon./h

vaihtoehdossa 1 enemmän liikennettä

kuin vaihtoehdossa 2 ( ajon./h )

vaihtoehdossa 2 enemmän liikennettä

kuin vaihtoehdossa 1 ( ajon./h )

Niemenkatu

P

• Vesijärvenkadun henkilöautoliikenteen läpiajon estäminen

siirtää liikennettä toivotusti keskustan kehälle.

KARTANO

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa

kehän saavutettavuutta.

• Aiheuttaa liikenteellistä painetta alueen kaakkoiskulmaan

ja lisää liikenteen aiheuttamia haittoja Vuoksenkadun

ympäristössä, joten koulut sekä Vuoksenkadun kerrostalokortteli

tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

• Edellyttää Vuoksenkadun osalta asemakaavamuutosta.

Verkkovaihtoehdon VE2 vaikutukset

• Lisää merkittävästi liikennettä Vesijärvenkadulta etelästä

Harjukadulle idän suuntaan.

• Vaatii Harjukadun sillan osalta toimenpiteitä, jotta Harjukadun/Vesijärvenkadun

liittymän toimivuuden vaatimat

kaistajärjestelyt saadaan mahdutettua kadun poikkileikkaukseen.

• Saattaa lisätä liikennettä Hämeenkadulla ja Rautatienkadulla.

• Vaihtoehdossa 2 liikenne lisääntyy niin paljon Vesijärvenkadun

ja Harjukadun liittymässä, että liittymä ruuhkautuu

heijastaen vaikutukset muualle verkolle.

S

Hämeenlinnantie

-100

Svinhufvudinkatu

Kartanonkatu

Kyösti kallion katu

Hollolankatu

Mannerheiminkatu

KESKI-LAHTI

+100

-150

-150

-100

-100

Harjukatu

Hämeenkatu

Vuorikatu

Lahdenkatu

Päijänteenkatu

Kirkkokatu

Aleksanterinkatu

Mariankatu

-100

Vapaudenkatu

-100

-200

-100

Rautatienkatu

-100

+100

Vesijärvenkatu

+100

-600

-500

+900

Yrjönkatu

Kauppakatu

Sammonkatu

Vuoksenkatu

Saimaankatu

+50

+200

+300

Oikokatu

+300

+100

+300

+1 500

Laaksokatu

-300

Karjalankatu

1

O

M

ö

Kuva 10

+200

Erot verkkovaihtoehtojen VE1 ja VE2 liikennemäärissä iltahuipputunnin mukaisessa v. 2025 ennustetilanteessa.

ankatu

+1 300

Mannerheiminkatu

16


menkatu

Vaihtoehtojen vaikutustarkasteluiden perusteella tavoitetilanteen

ratkaisujen pohjaksi valittiin vaihtoehdon VE1

mukainen liikenneverkko, jossa Vuoksenkatu liittyy Mannerheiminkatuun.

Merkittävimpänä valintaperusteena oli

keskustan kehän huomattavasti parempi saavutettavuus

sekä liikenteen ohjautuminen kehälle.

Lahdenkadun ja Saimaankadun liittymässä liikenteen suuntautuminen

muuttuu Vesijärvenkadulle ja Kauppakadulle kohdistuvien muutosten myötä.

Liittymän kaistaratkaisuja on suositeltavaa tarkistaa.

KARTANO

Saimaankadun liikennemäärät

kasvavat. Lyhyillä

liittymäväleillä esiintyy

hetkellisiä jonoutumistilanteita.

Saimaankatu

Kauppakatu

Päijänteenkadulle syntyy

hetkittäin pitkiä ajoneuvojonoja.

Sammonkatu


Vesijärvenkatu


Hämeenlinnantie

Svinhufvudinkatu

Lahdenkadun/Hollolankadun liittymäalue on ruuhkainen

suunnitelmien mukaisilla kaistaratkaisuilla. Pääsuunnan

peruskaistamäärää suositellaan kasvatettavaksi.

Mannerheiminkatu

Kyösti kallion katu

Jonoutuminen kasvaa, Svinhufvudinkadun

liittymään suositellaan liikennevaloja.

Hollolankatu

KESKI-LAHTI

Kartanonkatu

Vuorikatu

Hämeenkatu

Lahdenkatu

Kirkkokatu

Vapaudenkatu

Aleksanterinkatu

Harjukatu

Mariankatu

(VE2) Harjukadun ja Vesijärvenkadun

liittymässä on toimivuusongelmia

lisäkaistoista huolimatta.

(VE1) Loviisankadun rampin liikennemäärät

kasvavat ja liittymissä esiintyy jonoutumistilanteita.

Tunneliratkaisussa liittymä on kuormittuneempi

kuin tasoratkaisussa.

Päijänteenkatu

Saimankadun ja Aleksanterinkadun

liittymässä liikenteen suuntautuminen

muuttuu. Kaistaratkaisuja on syytä

tarkistaa ja etelästä vasemmalle

kääntyminen suositellaan kiellettäväksi.

Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen

tunneliin on estettävä, jolloin muut

suunnat kuormittuvat voimakkaammin

kuin tasoratkaisussa.

Rautatienkatu

Uudenmaankatu

Loviisank.

Yrjönkatu

Vuoksenkatu

Oikokatu

Laaksokatu

Karjalankatu

Tasoratkaisussa keskustan

kehän yksikaistaisella osuudella

liikennevalojen lisääminen

heikentäisi kehän sujuvuutta,

mutta ilman valoja pääkadulle

liittyminen on sivukaduilta

erittäin hankalaa. Joitain kääntymiskieltoja

on syytä harkita.

(VE1) Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymässä esiintyy

hetkittäin jonoutumista etenkin Vuoksenkadun suunnassa.

Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen tunneliin estettävä, jolloin

muut suunnat kuormittuvat voimakkaammin kuin tasoratkaisussa.




Kuva 11

Liittymät ja liittymäalueet, joissa esiintyi merkittävimpiä toimivuuseroja nykytilanteeseen nähden.

17


nk.

2.2 Pysäköinti

Lahden keskustan pysäköintipaikkatarjonta koostuu yleisesti

käytettävistä pysäköintilaitoksista, kadunvarsipaikoista sekä

erillisalueilla sijaitsevista paikoista. Tarkastelualueella on pysäköintipaikkoja

yhteensä:

yli 20 AP

11 - 20 AP

6 - 10 AP

Niemenkatu

P

• kadunvarsilla

• Paavolan alueen kauppakeskusten pihoilla

n. 1 300 ap

n. 400 ap

xxx

1 - 5 AP

P - laitos

suunnitteilla oleva

toriparkki

KARTANO

• pysäköintilaitoksissa

n. 2 300 ap

1 - vyöhyke

• suunnittelualueen lähistöllä Jalkarannantien

ja Fellmanninpuiston pysäköintialueilla

• Yhteensä

n. 1 000 ap.

n. 4900 ap.

2 - vyöhyke

3 - vyöhyke

kiekkopysäköinti

Lahdenkatu

50

1

Kauppakatu

Kadunvarsipysäköinti on jaettu keskustassa kolmeen maksuvyöhykkeeseen,

joiden lisäksi keskustassa on pysäköintikiekkopaikkoja

sekä rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja.

Keskustan asukkailla on mahdollisuus lunastaa asukaspysäköintitunnus,

joka oikeuttaa maksuttomaan ja aikarajoituksettomaan

pysäköintiin erikseen osoitetuilla kaupungin hallitsemilla pysäköintialueilla.

Kiinteään hintaan on mahdollista lunastaa myös

autokohtainen ns. yleispysäköintikortti, joka oikeuttaa pysäköimään

kaikilla kaupungin hallitsemilla yleisillä pysäköintipaikoilla

lisämaksutta ja ilman pysäköintikiekkoa.

Julkisten pysäköintipaikkojen lisäksi keskustan kiinteistöillä on

omia pysäköintipaikkoja.

Lahden kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaisesti

pitkäaikaispysäköinti tulee keskittää pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitospaikkojen,

mm. toriparkin (suunnitteilla noin 580 ap.)

myötä kadunvarsipysäköintiä vähennetään vaiheittain etenkin

torin lähiympäristössä Vapaudenkadulla, Hämeenkadulla, Rautatienkadulla,

Mariankadulla sekä Päijänteenkadulla. Kadunvarsipaikkojen

arvioidaan vähenevän 250-300 ap. eli noin 20%

nykytilanteeseen verrattuna. Pysäköintipaikkojen vähenemä

johtuu suurelta osin vinopysäköinnin korvautumisesta kadun

suuntaisella pysäköinnillä. Pysäköintilaitosten saavutettavuuden

vuoksi kaikilta keskustaan tulevilta suunnilta järjestetään ajantasainen

opastus pysäköintilaitoksiin.

Hämeenlinnantie

Kuva 12

Svinhufvudinkatu

Hollolankatu

Mannerheiminkatu

Jalkarannantie

Kyösti kallion katu

Harjukatu

Hämeenkatu

Vuorikatu

KESKI-LAHTI

Pysäköintipaikat keskustassa nykytilanteessa.

23 26

11

Päijänteenkatu

Kirkkokatu

36 56 42

26 30 25

Aleksanterinkatu

Loviisank.

Vesijärvenkatu

20

420

Anttila

130

(laitos

+ piha)

540

10 26 23 9

6 13

86 580

300 160

15

10

220

9

24

5

2

28 30 35

21

12

26

44

44 15 26

44 22 36

16

34

Rautatienkatu

36

41

18

17

26

24

10

22

17

13

4

12

540

21 4

39

Yrjönkatu

42

11

5

32

100

210

Saimaankatu

Oikokatu

M

Laaksokatu

Karjalankatu

O

M

ö

18


2.3 Jalankulku ja pyöräily

Keskustan liikenneverkon kehittäminen tulee tehdä kevyen

liikenteen ehdoilla. Kaupungin asettama tavoite on, että suurin

osa asukkaista voisi saavuttaa työpaikat ja palvelut joko julkisella

liikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Lisäksi keskusta-alueelle

on tavoitteena muodostaa yhtenäinen kävelyalue.

Ydinkeskustan kaduilla sekä hiljaisilla asuntokaduilla pyöräillään

pääsääntöisesti ajoradalla, mikäli liikennemäärä ja tilaratkaisut

sen mahdollistavat. Näillä kaduilla ajoradalla pyöräily on luonnollista

ja turvallista, sillä autoilijan ja pyöräilijän nopeudet ovat

lähempänä toisiaan kuin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden nopeudet.

Yksisuuntaisilla katuosuuksilla ajoradalla pyöräily ajosuuntaa

vastaan ei ole sallittua. Näillä kaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät

käyttävät yhteistä väylää. Jos laki myöhemmin sallii pyöräilyn

molempiin suuntiin autoille yksisuuntaisilla kaduilla, voidaan

pyöräily ohjata näillä kaduilla ajoradalle, mikäli liikennetilanne

ja tilaratkaisut sen mahdollistavat.

Kävely-yhteyksien suunnittelussa painotetaan erityisesti käytettävyyttä,

esteettömyyttä, viihtyisyyttä sekä turvallisuutta.

Keskusta-alueella tärkeitä ovat tiheät ja sujuvat kävely-yhteydet

sekä yhteydet pysäköintilaitoksiin ja joukkoliikenteen pysäkeille.

Keskustassa tulee säilyttää kaupunkikuvallisesti tärkeät akselit,

mm. kaupungintalon ja Ristinkirkon välillä.

Pyöräilyn pääreitit Lahden keskustassa

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

erillinen pyörätie (yksi- tai kaksisuuntainen)

P

KARTANO

Niemenkatu

Nykyisen pyöräilyverkon merkittävimmät yhteyspuutteet ovat

torin kohdalla (Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu), Rautatienkadulla,

Harjukadulla sekä Vesijärvenkadun itäpuolella (Aleksanterinkatu-Karjalankatu).

Kauppakatu

Sammonkatu

1

Vesijärvenkatu

Saimaankatu

Pyöräilyn asema keskustassa riippuu väylän verkollisesta asemasta,

väylän luonteesta ja käytettävissä olevasta tilasta. Tavoiteverkolla

keskustan läpi kulkee vahva pohjois-eteläsuuntainen sekä

itä-länsisuuntainen pyöräyhteys. Näillä väylillä pyöräilyn asemaa

korostetaan:

• pyöräily erotellaan jalankulusta (erillinen pyörätie)

• pyörätie toteutetaan yksisuuntaisena

A

Svinhufvudinkatu

Kyösti kallion katu

Kartanonkatu

Lahdenkatu

Kirkkokatu

Vapaudenkatu

Päijänteenkatu

O

• liittymäratkaisuissa ja materiaaleissa korostetaan pyöräilyn

asemaa.

Pyöräteiden yksisuuntaisuus keskustassa selkeyttää pyöräilijän

asemaa ja liikennejärjestelyjä erityisesti liittymissä, joissa pyörätie

voidaan tuoda ajoneuvoliikenteen viereen pyöräkaistaksi.

Muilla autoliikenteen pääväylillä sekä väylillä, joissa erillisen

pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät

ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää (yhdistetty kevyen

liikenteen väylä).

Vapaudenkadulle on osoitettu yhdistetty kevyen liikenteen väylä

tilan ahtauden sekä kadulla liikennöivien bussien takia.

S

Hämeenlinnantie

Hollolankatu

Mannerheiminkatu

KESKI-LAHTI

Hämeenkatu

Harjukatu

Mariankatu

Rautatienkatu

Vuorikatu

Uudenmaank.

Loviisank.

Aleksanterinkatu

Yrjönkatu

Vuoksenkatu

Laaksokatu

Oikokatu

Ursank.

Mannerheiminkatu

Karjalankatu

M

ö

Kuva 13

Tavoitepyöräilyverkko

19


Pyöräpysäköinti

Laadukas pyöräpysäköinti on olennainen osa pyöräilyn laatutason

nostamista keskustassa. Kaupunki pyrkii myös omissa

tavoitteissaan pyöräpysäköinnin laadun ja turvallisuuden parantamiseen

(KV 13.6.2011,86§). Laatua voidaan parantaa lisäämällä

erityisesti katettuja pyöräpysäköintipaikkoja keskeisiin julkisiin

ja valaistuihin paikkoihin sekä käyttämällä laadukkaita pyöräpysäköintivarusteita.

Lahden kaupunki suunnittelee parhaillaan

omaa pyöräteline- ja katosmallia osana Helsinki WDC2012 (World

Design Capital Helsinki 2012) -hanketta. Katosten ja telineiden

mitoituksella, ulkonäöllä ja käytettävyydellä on huomattava

merkitys pyöräpysäköinnin kysyntään.

Ydinkeskustassa pyöräpysäköintiä sijoitetaan kattavasti eri kohteisiin

palvelemaan keskustan palveluita ja kysyntää. Merkittävimpien

palveluiden ja kohteiden läheisyyteen tarvitaan kuitenkin

tehokasta keskitettyä pyöräpysäköintiä. Tämä on usein haastavaa,

sillä tilaa on usein rajoitetusti. Kaupunki tutkii em. WDC2012

hankkeen osana myös kaupunkipyöräpalvelun edellytyksiä keskustassa.

On huomioitava, että mahdolliset kaupunkipyöräasemat

sijoittuisivat keskustassa osittain samoihin kohteisiin.

Kaupungin rooli pyöräpysäköinnissä on rajoittunut aikaisemmin

pitkälti katualueen hyödyntämiseen pyöräpysäköinnissä. Pyöräpysäköinnin

edellytyksiä voidaan parantaa myös kaavoituksen

keinoin. Asemakaavassa voidaan velvoittaa kiinteistönomistajia

osoittamaan pyöräpysäköintiä joko kiinteistön alueelle tai kaupungin

yleisille alueille, jolloin polkupyöräpaikkojen määrästä

saa vähentää tietyn osuuden. Asemakaavamääräys mahdollistaa

mm. pyöräpysäköintipaikkojen tehokkaamman päällekkäiskäytön

ja keskustan tilankäytön optimoinnin.

Pyöräpysäköinnin pääkohteita keskustassa:

• vaihtopysäkkialueen ympäristö

• Siltapolun pääte

• tulevan kävelykadun päädyt

• tori

• Matkakeskus

2.4 Huolto- ja tavaraliikenne kävelyja

kävelypainotteisilla alueilla

Lahden keskusta-alueelta laadittiin huoltoliikenneselvitys vuonna

2011, jossa kartoitettiin tavara- ja jätehuoltoliikenteen tilaa. Jakeluliikenne

on vilkkainta maanantaista perjantaihin kello 11–16

välisenä aikana. Viikonloppuisin kuljetuksia on vain murto-osa

muihin viikonpäiviin verraten. Kaupan sesonkiaikoihin tavaraliikennemäärät

kasvavat huomattavasti.

Huoltoliikenneselvityksessä mukana olleista yrityksistä lähes

kolmasosan tavaranjakelu tapahtuu asiakasovien kautta, joissa

jakelu vaatii yleensä jalkakäytävälle pysäköinnin. Asiakasoville

tapahtuvia lastauksia on huoltoliikenneselvityksen mukaan erityisesti

Vesijärvenkadulla, Vapaudenkadulla, Rautatienkadulla,

Mariankadulla, Hämeenkadulla sekä Aleksanterinkadulla. Muiden

yritysten tavaranlastaus ja -purku suoritetaan pysäköintilaitosten,

erillisten lastauspaikkojen sekä takaovien kautta riippuen yrityksen

liikealasta ja sijainnista.

Merkittävät yksittäiset huoltoliikenteen aiheuttajat ovat keskustaalueella

Sokoksen sekä Trion kauppakeskukset. Trion varsinainen

tavarahuoltoliikenne tapahtuu Vapaudenkadulta, jossa sijaitsevat

kauppakeskuksen lastauslaiturit. Huoltoliikenne on Vapaudenkadulla

vilkasta ja ajoneuvot joutuvat ajoittain odottamaan lastausvuoroaan

katualueella. Kauppakeskuksen toimistohuoneistoihin

joudutaan toimittamaan tavaraa jonkin verran myös Vesijärvenkadun,

Aleksanterinkadun ja Kauppakadun asiakasovien kautta

esimerkiksi muuttojen yhteydessä. Sokoksen tavarahuoltoliikenne

hoidetaan pääasiassa Rautatienkadun puolelta (kävelykatuosuus)

ja osittain Hämeenkadun puolelta pysäköintihallin kautta.

Kävelykadun vilkas huoltoliikenne aiheuttaa kevyelle liikenteelle

estevaikutuksen.

Keskustan jätekeräyskuljetuksia tapahtuu kaikkina arkipäivinä.

Suurin osa jätekeräyksistä on suoritettu puoleen päivään mennessä.

Ainakin Harjukadulla, Vesijärvenkadulla, Aleksanterinkadulla,

Hämeenkadulla, sekä Vuorikadulla jätekeräysautot joutuvat pysähtymään

kaduille, mikä hidastaa kadun muuta liikennettä.

Huoltoliikenne sekä taksien ajo keskustaan kävely- ja kavelypainotteisilla

alueilla on järjestettävissä myös selvityksessä ehdotettujen

muutosten jälkeen.

Huoltoliikenne tulisi pyrkiä rajoittamaan selkeämmin tiettyyn

ajankohtaan, esimerkiksi ennen klo 10, jotta se häiritsisi mahdollisimman

vähän muuta ajoneuvoliikennettä ja oleskelua

keskustassa.

Kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaan raskaita ajoneuvoyhdistelmiä

ei sallita keskustan kehän sisäpuolella ilman

erityistä lupaa.

20


2.5 Joukkoliikenne

Joukkoliikennereitit

P

Kaupungin asettamia yleisiä tavoitteita joukkoliikenteelle ovat:

• joukkoliikenteen käytön tulee olla helppoa, esteetöntä ja

edullista

• matka-aika ei saa olla liian suuri suhteessa henkilöautomatkoihin

• joukkoliikennekäytävien varrelle varataan bussikaistat sekä

toteutetaan korkeatasoisia pysäkkijärjestelyjä

• joukkoliikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät.

joukkoliikennereitti,

joukkoliikennekaistoja ja -etuuksia

pysäkki

KARTANO

Joukkoliikenteen järjestämisen osalta työn lähtökohtana on ollut

matkakeskuksen toteutuminen ja siihen liittyvät muutokset

kauko- ja paikallisliikenteen reitteihin. Suunnitelmien mukaan

linja-autoliikenne kulkee sekä Trion että matkakeskuksen kautta

ja Vapaudenkadun kautta liikennöivät enää vain Jalkarannan

linjat. Matkakeskusta painottavan linjaston lähtökohtana on

Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, jolloin keskustan

viihtyisyys ja houkuttelevuus lisääntyy.

Joukkoliikenteen reittimuutokset edellyttävät muutoksia etenkin

Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kaista- ja pysäkkijärjestelyihin

Trion kohdalla. Henkilöautoliikenteen läpiajoliikenteen

kieltäminen Trion kohdalla mahdollistaa joukkoliikennekaistojen

ja -etuuksien toteuttamisen Vesijärvenkadulle. Tarkempi suunnitelma

Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta on kappaleessa

3.2.

A

S

KESKI-LAHTI

Vapaudenkatu

Tori

Aleksanterinkatu

Vesijärvenkatu

Trion vaihtopysäkit

Karjalankatu

Matkakeskuksen alueen tarkastelut eivät sisältyneet tähän työhön.

Mannerheiminkatu

Matkakeskus

Kuva 14

Tulevat joukkoliikennereittimuutokset

21


3. Liikenteelliset ratkaisut

3.1 Aleksanterinkadun idealuonnos

(kävelykatuosuus)

Aleksanterinkatu muuttuu kävelykaduksi Rauhankadun ja Vesijärvenkadun

välillä. Kävelykatuosuudesta tullaan myöhemmin

laatimaan erillinen suunnitelma, jossa määritetään tarkemmin

kadulle sijoittuvat toiminnot ja yksityiskohtaiset ratkaisut.

Kadun poikkileikkauksessa kävelykadulla on kaksi yksisuuntaista

pyöräväylää. Ratkaisulla mahdollistetaan länsi-itä –suuntainen

pääpyöräreitti Jalkarannan suunnasta Karjalankadun suuntaan.

Aleksanterinkatu yhdistyy Ranta-Kartanon uuteen asuinalueeseen

Lahdenkadun tasoylityksen kautta. Ranta-Kartanon puolella

entinen Jalkarannantie muuttuu puistomaiseksi, korkeatasoiseksi

jalankulku- ja pyöräilyreitiksi. Huolto- ja pelastusliikenne Aleksanterinkadulla

on edelleen mahdollista joko kadun keskiosassa

tai reunoilla.

Uusia mahdollisuuksia

Tässä selvityksessä ideoitiin kävelykadun uusia mahdollisuuksia.

Kävelykatuosuutta käsitellään kokonaisuutena siten, että

korostetaan kadun läpileikkaavaa, kaupunkikuvallisesti tärkeää

akselia kaupungintalon ja Ristin kirkon välillä. Ideakuvassa (kuvat

15-17) kadun keskiosassa on keskuspuistoalue toimintoineen

ja molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet, jotka rajautuvat

jalankulkualueesta puurivistöllä.

Keskustan eheyttämiseksi on käynnissä Meidän Aleksi-ohjelma,

jossa kävelykadulle on ideoitu erilaisia toimintoja, kuten

• tavaratalojen ulkomyyntipisteitä

• suihkulähteitä ja vesielementtejä, lisää katuvihreää

• tansseja, musiikkia, tapahtumia

• lasten leikkipaikkoja

• kahviloita ja

• Salpausselän kisojen tapahtuma-aluetta.

Kuva 15

Ideakuva Aleksanterinkadun kävelykatuosuudesta

Kuva 16

Ideakuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä

22


16

15

8 9

77

14

13

19

20

Vesijärvenkatu

30

25

3

1

1

4

6

5

Rauhankatu

5

11

9

8

5

3

12

2

2

4

10

Fellmaninkatu

7

8

2

8

1

1

21

20

14

17a

2

18

20

76

13

14

15

16

2

8

4

6

6

5

1

3

4

78

79

12

9

4

3

2

1

Vapaudenkatu

11

1

99

6

13

14

13

23

15

13

15

14

9

13

3

1

11

3

5

B

3

9

10

26

21

34

2

16

17

1

2

1

18

6

Vesijärvenkatu

1

9

9c

5

4

5

19

12

10

5

16

2

Rauhankatu

11

4

5

7

3

15

3

4

3

12

1

11

24

4

2

4

14

8

6

12

10

6

70

98

80

6

9

7

6

8

9

3

53

21

Aleksanterinkatu

Aleksanterinkatu

6

4

4

3

13

3

3

10

9

15

18

13

14

15

16

13

14

15

16

2

14

13

15

11

17

23

1

9

5

7

19

3

7

1

1

12

5

52

4

Rauhankatu

1

22

5

21

7

18

2

53

6

54

55

5

5

12

11

10 17

9

8

11

6

7

4

7

12

11

2

56

57

7

8

9a

Mariankatu

1

8

9

9

19

2

4b

13 15

25

24

50

7

8

6

2

4

26 A

21

20

19

61

18

20

1 19

22

23

58

18

16

11

44

12

2

1

8

9

10

1

62

9

6

2

Hämeenkatu

Hämeenkatu

4

3

2

1

1

10

3

4

1

2

3

4

46

20

13

14

15

13

14

14

13

23

11

19

5

13

502

9

7

3

47

2

1

Katualueen raja

Jalkakäytävä

9,5 m

23

15

49

28

34

1P5

30

35

32

1-12-50-M501

1P6

17

18

10

77

11

12

14

13

1G1

16 15

17

55

56

58

16

57

60

59

36

18

35

20

19

85

3062

87

27

21

26

25

16

89

1066

23

42

25

11

Rautatienkatu Rautatienkatu

Mariankatu

17b

23

28

23

18

24

16

14

12

10

15

Torikatu

Lahdenkatu

2

20 22

16

3

1120

1106

10

15 13

4

148

1

19

Marolankatu

14

2

16

10

21

Rautatienkatu

Erkonkatu

11 13

6549

12

17

12

11

11

9180

1001

93.896

9177

10 2

12

1069

2

98.085

113

2 1

9178

79

77

99.762

103.075

7943

13

3

100.411

4

5

1012

101.214

9503

9504

14

80

100.690

20

12

7344

9729

7869

BUS

BUS BUS

BUS BUS

BUS BUS BUS

BUS BUS

“muunneltava monitoimipuisto”

B

10

14 16

9

20

10

12

10

24

20

14

Hämeenkatu

6

96.198

6548

1066

5

97.409

1086

81

106.812

9768

17

21

1

15

“tenavaparkki”

“keskuspuisto”

“nuorisoparkki”

Lahdenkatu

Aleksanterinkatu

A

A

jalankulkualue

erilliset pp-kaistat

B

B

Vesijärvenkatu

“kahvila / kojupuisto”

u

Kuva 17 Ideakuva kävelykadun uusista mahdollisuuksista

Katualueen raja

Jalkakäytävä

6,8 m

PP

2,0 m

KESKUSPUISTO

11,2 m

PP

2,0 m

TORIALUE

Jalkakäytävä

7,3 m

PP

2,0 m

KESKUSPUISTO

11,2 m

Kuva 18 Mitoitusesimerkki Torin kohdalta (leikkaus A-A) Kuva 19 Mitoitusesimerkki Sokoksen kohdalta (leikkaus B-B)

PP

2,0 m

Katualueen raja


3.2 Aleksanterinkatu ja

Vesijärvenkatu Trion kohdalla

Vesijärvenkadun läpiajo kielletään henkilöautoilta Hämeenkadun

ja Vapaudenkadun välillä sekä Aleksanterinkadulla Vesijärvenkadun

ja Kauppakadun välillä. Trion kauppakeskuksen kohdalla

nykyinen kolmekaistainen Aleksanterinkatu muuttuu kaksikaistaiseksi

joukkoliikennekaduksi. Kadun molemmin puolin rakennetaan

pysäkkisyvennykset busseille. Yksisuuntaiset pyörätiet

jatkuvat lännestä kävelykadun suunnasta itään Karjalankadun

suuntaan. Ajoradan ja pyörätien väliin jäävälle välikaistalle

osoitetaan pyöräpysäköintiä nykyiseen tapaan. Siltapuiston pysäköintilaitokseen

ajo poistuu Aleksanterinkadulta ja sisäänajo

tapahtuu jatkossa Hämeenkadun puolelta.

Mannerheiminkadun suunnasta Aleksanterinkadulle kulkee paljon

käytetty kevyen liikenteen reitti Loviisanradan ratauoma, joka

jatkuu Siltapolun kautta Aleksanterinkadulle. Siltapolun päähän

voidaan rakentaa pyöräkatos. Pyöräreitti jatkuu Aleksanterinkadun

yksisuuntaisena pyörätienä Kauppakadun suuntaan.

Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun liittymään rakennetaan

suojatie liittymän poikki ja liikennevalo-ohjauksessa määritetään

kevyelle liikenteelle oma suojattu vaiheensa, jolloin kadunylitys

tapahtuu turvallisesti. Ratkaisulla pystytään merkittävästi vähentämään

Vesijärvenkadulla kulkevan joukkoliikenteen aiheuttamaa

estevaikutusta.

Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun väliin

rakennetaan paikallisliikenteen pysäkit kolmelle bussille hammaspysäkkeinä.

Ajoradan molemmin puolin on yhdistetty kevyen

liikenteen väylä.

Terminaalialueen tarkempi mitoitus suunnitellaan erikseen.

Kuva 20

Havainnekuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä itään

Kuva 21

Havainnekuva Vesijärvenkadusta Vapaudenkadun liittymästä etelään

24


Kirkkokatu

6

21

23

8

1

2

3

Vapaudenkatu

3

9

5

4

4

1450

6

5

5

6

1

2

9

Vesijärvenkatu

6

Vesijärvenkatu

9c

6

5

9

7

Aleksanterinkatu

25a

27

1

2

4

3

25

19

1G4

10

100

1457

1

4 3

18

15

3

BUS

BUS

14

99.288

1

26

11

BUS BUS

BUS BUS

12

398

10

24

13

2

22 24

9729

301

7869

11

17

14

1023

97.072

B

B

1454

BUS

BUS

BUS

BUS BUS BUS

20 22

18

10

14

7344

10

BUS

BUS

25

1

20

14

1014

1178

A A

Välikaista

0,5 m

Jalkakäytävä

~3,0 m

PP

1,5 m

Odotustila

4,0 m

Seisontatila

3,0 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Kuva 22 Poikkileikkaus Aleksanterinkadusta (leikkaus A-A)

KLV

~7,25 m

Linja-autopysäkki

(Odotustila ja seisontatila)

5,5 m

Ajorata

4,0 m

Välikaista

2,0 m

Kuva 23 Poikkileikkaus Vesijärvenkadusta (leikkaus B-B)

Seisontatila

3,0 m

Ajorata

4,0 m

Välikaista

0,5 m

Odotustila

4,0 m

Linja-autopysäkki

(Odotustila ja seisontatila)

5,5 m

PP

1,5 m

Jalkakäytävä

~5,0 m

KLV

~6,75 m

Kuva 24 Suunnitelma Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta

ajorata

saareke / välikaista

pyörätie

jalkakäytävä

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

pyöräpysäköinti

Katualueen raja

Katualueen raja


Fellm

1

Rauhankatu

17a

15

3

A A

14

26

24

21

3.3 Vapaudenkatu

Vapaudenkatu muuttuu joukkoliikennereittimuutoksen sekä

toriparkin valmistumisen myötä kokonaan kaksisuuntaiseksi.

Toriparkin sisäänajo on suunniteltu Rauhankadulle, joten idästä

tultaessa rakennetaan vasemmalle kääntymiskaista Vapaudenkadulta

Rauhankadulle, jotta toriparkkiin kääntyvä liikenne ei

heikennä Vapaudenkadun joukkoliikenteen sujuvuutta. Vapaudenkadulla

liikennöivät joukkoliikennereittimuutoksen jälkeen

Jalkarannan suunnan linjat.

Kadun poikkileikkaus kavennetaan kaksi- tai kääntymiskaistojen

kohdalla kolmekaistaiseksi. Bussipysäkit rakennetaan torin kohdalle

syvennyksiin. Pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät kadun eteläreunaan

rakennettavaa yhdistettyä kevyen liikenteen väylää.

Vapaudenkadulle jää joitakin kadunvarsipaikkoja nopeaa liikkeissä

asiointia varten, mutta pidempiaikainen pysäköinti ohjataan

toriparkkiin.

Katualueen raja

Kuva 26

Jalkakäytävä

3...5 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Bussipysäkki

3,0 m

Poikkileikkaus Vapaudenkadusta torin kohdalta (leikkaus A-A)

Kevyt liikenne

3...5 m

Katualueen raja

Pysäkkikatos,

pysäkin odotusalue

13

10

15 13

9180

76

Kuva 25

79

1

28

1P5

Vapaudenkatu

ajorata

saareke / välikaista

pysäköinti

jalkakäytävä

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

uusi puu

nykyinen puu

34

12

30

78

7

Suunnitelma Vapaudenkadusta

4

18

19

17

35

5

14

16

2

32

3

18

16

3

15

4

20

1

17

1069

13

10

11

2

98.085

1P6

4

4

Kääntymiskaista toriparkkiin

Sisäänajo

toriparkkiin

3

21

9

1106

2

1120

1

5

6

5

1

1

4

4

2 1

3

2

3

12

99

6

ankatu

6

14

8

BUS

2

1G1

M

3

7943

23

10

BUS

16

4

Torikatu

12

6

5

1

3

18

9

36

9

20

Vapaudenkatu

9

35

14

28

12

1

1012

2

Rautatienkatu Rau

101.214

9504

23

16

15

2

4

16

11

16

15

23

11

10

3

18

13

5

14

13

12

1

1

15

42

20

24

20 22

13

14

5

26


3.4 Muut kadut

3.4.1 Vuoksenkatu - Saimaankatu

Vuoksenkadulta rakennetaan liittymä Mannerheiminkadulle. Tavoiteverkkovaihdon

mukaisen ennusteliikenteen (1 500 ajoneuvoa

iltahuipputunnin aikana) välittäminen vaatii Vuoksenkadulta Mannerheiminkadulle

kaksi oikealle kääntyvää kaistaa ja kolmannen

kaistan vasemmalle kääntyvien tai suoraan ajavien käyttöön. Kaistajärjestelyjen

vuoksi Vuoksenkadulla katualuetta tulee levittää

itään päin, jotta yhteydet kerrostalon pihoille voidaan säilyttää.

Työssä tutkitut kaksi vaihtoehtoa (tunneli- ja tasovaihtoehto) Vuoksenkadun

liittämiseksi Saimaankatuun on esitetty kuvissa 29 ja 31.

Tavoitetilanteen vaihtoehdon eli tunneliratkaisun pituusleikkaus

on esitetty kuvassa 30. Havainnekuvat molemmista vaihtoehdoista

ovat kuvissa 27 ja 28.

Tavoitetilanteessa Mannerheiminkadulta on yhteys Saimaankatuun

lyhyen tunnelin kautta. Tunnelin eteläinen suuaukko on nykyisen

maanpinnan tasossa noin 180 metriä Mannerheiminkadun

pohjoispuolella ja tunnelin pituus on noin 160 metriä. Pohjoinen

suuaukko on Oikokadun pohjoispuolella. Tarvittava tuuletus on

järjestettävä poistoaukkojen kautta. Ajo Vuoksenkadun varren

kiinteistöihin on Yrjönkadun ja Rajakadun kautta. Harjukatu-

Ursankatu –liittymän eteläinen haara poistuu. Oikokadulta on

yhteys Saimaankadulle ja Harjukadulle. Kaupunginsairaalan

huoltoliikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan. Hämeenkadun

liittymä katkaistaan ja Kauppakadun eteläpää kaksisuuntaistetaan,

jotta Hämeenkadulta säilyy yhteys itään päin.

Kevyen liikenteen yhteydet järjestetään eritasoon Vuoksenkadun

eteläpäässä. Vuoksenkadun pohjoispäässä on länsi-itä –suuntainen,

paljon koululaisten käyttämä reitti Ursankadun suunnasta

Yrjönkadulle. Ursankadun varrella sijaitsevat Tiirismaan peruskoulu

ja lukio, lisäksi Vuoksenkadun /Saimaankadun lähiympäristössä

sijaitsee päiväkoteja ja Lotilan koulu.

Vesijärvenkadun katkaisemisen ja kaistamuutosten vuoksi Saimaankadun

liikennemäärät tulevat kasvamaan. Aleksanterinkadun

liittymään lisätään kapasiteetin kasvattamiseksi kaista etelästä

pohjoiseen.

Kuva 27

Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tunnelivaihtoehto)

Kuva 28

Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tasovaihtoehto)

27


6

9

3

1

85

Sairaalan uusi liittymä

Sairaalan huoltoliikenne

vaatii uudet ajojärjestelyt

5

10

5

10

4

44

45

55

Saimaankatu

5:0

33

4

301

303

32

2

3

Hämeenkatu

34

8

4

Saimaankatu

3 7

5

Tukimuuri

1002

1

91

1

10

5

1

15

2

91

1P14

1461

1

90

Saimaankatu

Saimaankatu

49

0

302

2

34

35

5:0

1L1

36

52

50

37

27

0

26

Yrjönkatu

65

0

7

9

Ursa

4

1

11

Vuoksenkatu

0

3

96

Tukimuuri

8

9

5 7

4

9

5

Rajakatu

8

Mannerheiminkatu

1a

1-1085-4-M501

35

10

7

Tukimuuri

6

2

Vuoksenkatu

4 6

Vuoksenkatu

3-3163-1-M501

11

34

50:0

405-50-0-M601

3

316

1

28

ajorata

saareke / välikaista

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

ja ajoyhteys pihoille

35

Kuva 29 Periaatekuva Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)

Kuva 30 Pituusleikkaus Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)


9

3

1

32

2

3

Hämeenkatu

Sairaalan uusi liittymä

34

8

10

4

4

Saimaankatu

Saimaankatu

3 7

5

5:0

1

33

1002

1

1

4

5

301

91

Kuva 31 Periaatekuva Vuoksenkadusta (tasovaihtoehto)

Kuva 32 Poikkileikkaus Vuoksenkadusta

29

91

90

302

1P14

1461

1

Saimaankatu

49

0

34

35

5:0

1L1

36

52

50

37

u

27

0

26

Yrjönkatu

65

0

7

9

U

4

1

11

Vuoksenkatu

0

Tukimuuri

5 7

3

96

8

9

A A

4

9

5

Rajakatu

8

Mannerheiminkatu

1a

1-1085-4-M501

10

7

Tukimuuri

35

6

2

Askonkatu

Tukimuuri

Vuoksenkatu

4 6

1

1-9901-0-M509

Vuoksenkatu

3-3163-1-M501

11

34

ajorata

saareke / välikaista

50:0

405-50-0-M601

12:77

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

yhdistetty kevyen liikenteen väylä

ja ajoyhteys pihoille

KLV

4,5 m

35

405-12-77-M603

3

katu

3

Katualueen raja

Nyk. katualueen

raja

JK + PP ja ajoyhteys pihoille

7,5 m

Ajorata

7,0 m


3.4.2 Hämeenkatu

Hämeenkatu muuttuu kävely- ja pyöräilypainotteiseksi ja Vesijärvenkadun

länsipuolella yhteisen tilan periaatteita noudattelevaksi

kaduksi. Kadun ilme on kävelykatumainen, mutta ajoneuvolla

ajo sallitaan jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla. Pyöräily tapahtuu

ajoradalla.

Materiaaleilla ja niiden värityksellä sekä istutuksilla rajataan autoilijoille

tarkoitettu tila jalankulkijoiden tilasta, mutta muutoin

koko kadun pinta on samassa tasossa.

Nykyinen viistopysäköinti korvataan kadunvarsipaikoilla ja paikkojen

määrää vähennetään, jotta kadunylityspaikkoja on tarpeeksi

ja näkemät säilyvät riittävinä.

Katualueen raja

Kuva 33

Jalkakäytävä Välikaista Pysäköinti

Ajorata,

Pysäköinti Jalkakäytävä

> 3,0 m

2,0 m 2,5 m

pyöräily ajoradalla

2,5 m > 3,0 m

(tilan salliessa)

6,0 m

Poikkileikkaus Hämeenkadusta

Katualueen raja

Kuva 34

Havainnekuva Hämeenkadusta Rauhankadulta itään

30


3.4.3 Päijänteenkatu

Päijänteenkadusta tulee toinen keskustan länsi-itä –suuntaisista

kokoojakaduista ja liikennöinti mahdollistuu molempiin suuntiin.

Nykyisen viistopysäköinnin tilalle järjestetään kadunvarsipysäköintiä

kadun pohjoisreunalle.

Kirkkokadulle ajo Vesijärvenkadulta katkaistaan, jotta läpikulkeva

liikenne ei ohjaudu Kirkkokadulle.

Katualueen raja

Katualueen raja

KLV

3,5 m

Viherkaista

~4 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Pysäköinti

3,0 m

Istutukset ja KLV

säilyvät ennallaan

5,5 m

Kuva 36

Periaatekuva Päijänteenkadun ja Vesijärvenkadun liittymästä

Kuva 35

Poikkileikkaus Päijänteenkadusta

31


17

1

3

11

1

Sibeliuksenkatu

Sibeliuksenkatu

115

28

18

30

22

34

Harjukatu

Harjukatu

115

110

21

Harjukatu

25

1K

2

2

2

1

1

3

7

2

6

1

5

9

8

7

2

5

8

9

3

7

6

5

9

5

6

7

114.6

Puistokatu

112 3

8

Harjukatu

Harjukatu

Tukimuuri

Harjukatu

Harjukatu

Tukimuuri

1

4

113

10

8

12

82

81

22

44

11

115.3

115

32

3.4.4 Harjukatu

Harjukatu on toinen keskustan sisäisistä kokoojakaduista ja Harjukadulta

on kevyen liikenteen alikulkuyhteys Hollolankadun

länsipuolelle. Kadun nykyinen poikkileikkaus ei riitä kahdelle

kaistalle ja kevyen liikenteen väylälle, joten katualuetta levennetään

hieman etelään päin. Ratkaisu vaatii tukimuurirakenteen

Harjukadun Humpulankadun sekä Radiomäenkadun päihin.

Välikaista

0,8 m

Ajorata

6,0 m

KLV

3,5 m

Jalkakäytävä

3,0 m

Ajokaista

3,0 m

Ajokaista

3,0 m

Pysäköinti

2,2 m

Pyörätie

2,0 m

Kuva 37 Poikkileikkaus Harjukadusta (leikkaus A-A) Kuva 39 Poikkileikkaus Harjukadusta (leikkaus B-B)

15

4 6

1

19

1P9

1

2

13

4

1K89

94 96

4

97

99

1

102

101

1P11

1

103

104

1P12

1105

107

108

110

1P12

109

111

Mariankatu

Rauhankatu

2

Harjukuja

3

4

9

14

104.3

104.3

1458

102.3

101.3

19

20

1

103.7

103.2

104.5

105.4

112.7

12

1

2

2

2

7

11

40

26

24

Harjukatu

Harjukatu

36

32

31

21

120

Harjukatu

108.5

110

109.9

107.2

107.6

120.8

115

1100

116.7

117.6

115.3

.4

17

23

22

18

127

128

21

14

124

7339

29

123

84

104.434

28

109.3

31

111.5

109.7

27

25 26

110.8

111.8

113.6

113.3

115.8

114.5

116.5

118.0

132.2

121.5

122.5

120.8

121.6

118.5

117.6

116.8

115.8

116.2

115.7

utatienkatu

enkatu

22

18

126

125

7680

209

Puistokatu

120.4

115

116 9

208

19 20

7

108.699

6

205

204

1 2

203

207

11

206

202

123 4

12

1063

74

122 6

1075

73

11

122.205

10

78

75

118.1

11

77

76

115.3

1084

12

Korotettu suojatie

Korotettu suojatie

A

80

79

113.7

10

B B

A

Kuva 38 Periaatekuva Harjukadusta Sibeliuksenkadun ja Vesijärvenkadun välillä

Viherkaista

2,0 m

Jalkakäytävä

2,0 m


TAXI

3.4.5 Kauppakatu

Kauppakadun yhteys pohjoiseen Lahdenkadulle katkaistaan

henkilöautoilta, mutta bussit liikennöivät Kauppakadun kautta

Lahdenkadulle. Kauppakatu toimii kevyen liikenteen pohjoisetelä

–suuntaisena pääreittinä ja pyöräily järjestetään molempiin

suuntiin yksisuuntaisin pyörätein tai pyöräkaistoin.

Kauppakadun eteläpää Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun

välillä kaksisuuntaistetaan.

3.4.6 Rautatienkatu

Rautatienkatu on tärkeä jalankulkureitti matkakeskuksen ja

keskustan välillä. Katu säilyy Vuorikadun ja Harjukadun välillä

yksisuuntaisena etelään päin. Pysäköinti poistetaan kadun

itäreunalta, jolloin saadaan tilaa yhdistetylle kevyen liikenteen

väylälle.

Rautatienkatu voidaan Hämeenkadun ja Vuorikadun välillä toteuttaa

shared space -periaatteella.

Katualueen raja

Jalkakäytävä

3,0 m

Välikaista

0,8 m

Pysäköinti

2,2 m

Ajorata

4,0 m

KLV

4,9 m

Katualueen raja

3.4.7 Lahdenkatu/Saimaankatu

Tavoiteverkolla henkilöautoilta on estetty yhteys Kauppakadulta

Lahdenkadulle, joten liikenne kasvaa Lahdenkadun ja Saimaankadun

välillä. Myös liikenne Lahdenkadun ja Vesijärvenkadun

välillä laskee Vesijärvenkadun läpiajomahdollisuuden poistamisen

myötä. Saimaankadun liittymä kuormittuu näin enemmän

kuin nykytilanteessa.

Toimivuustarkastelujen perusteella Lahdenkadulta pohjoisesta

Saimaankadulle vasemmalle kääntyvien kaistalle syntyy hetkittäin

jonoja, jotka eivät mahdu kääntymiskaistalle. Jonoutumistilanteet

purkautuvat kuitenkin muutaman kierron aikana.

Liittymän toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla kaistajärjestystä

siten, että pohjoisesta tultaessa on kaksi vasemmalle

kääntyvien kaistaa.

Kuva 41

Poikkileikkausperiaate Rautatienkadusta väliltä Harjukatu-

Vuorikatu etelästä katsottuna

Lahdenkatu

Katualueen raja

Torialue

Jalkakäytävä

2,75 m

PP

1,5 m

Taksin

odotustila

1,5 m

Taksipysäkki

3,25 m

Ajokaista

3,0 m

Vas. kääntyvien

kaista

3,0 m

Keskisaareke

liittymäalueella

1,75 m

Ajokaista

3,75 m

PP

1,5 m

Jalkakäytävä

3,0 m

Kuva 40 Poikkileikkausperiaate Kauppakadusta Kuva 42 Periaatekuva Lahdenkadun ja Saimaankadun liittymästä

33


3.4.8 Lahdenkatu/Hollolankatu

Kuvassa 44 on esitetty Ranta-Kartanon yleissuunnitelman esitys

Lahdenkadun/Hollolankadun kaistajärjestelyiksi. Keskustan liikenneselvityksen

toimivuustarkasteluiden mukaan pääsuunnan

kaistamäärää tulisi lisätä.

Toimivuustarkasteluiden

perusteella lisäkaistat Lahdenkadulle

helpottivat

selvästi liikenteen kokonaissujuvuutta

iltahuipputunnin

aikana. Esimerkiksi

pohjoisesta Lahdenkadulta

vasemmalle Sibeliuksenkadulle

kääntyvien kääntymiskaistan

täyttyessä

on edelleen kaksi suoraan

ajavien kaistaa käytössä,

jolloin kääntymiskaistan

hetkellinen täyttyminen ei

muodostu pullonkaulaksi.

Viivytykset laskivat selvästi

etenkin sivukaduilla.

nkuja

Paasikivenkatu

1

2

2103

Jalkarannantie

1

151

150

3

149

2

A A

148

Lahdenkatu

15 13

28

76

1

79

34

1P5

30

Vapa

7

2

4

1G2

9956

3

Aleksanterinka

1

1

52

3

Hollolankatu

Hollolankatu

64

63

57

56

55

54

53

11

1

2

Kuva 43

Periaatekuva Lahdenkadusta/Hollolankadusta Sibeliuksenkadun ja Kirkkokadun välillä,

toimivuustarkasteluiden perusteella suositeltava ratkaisu

Kuva 44

Periaatekuva Lahdenkadusta/Hollolankadusta Sibeliuksenkadun ja Kirkkokadun välillä,

Ranta-Kartanon yleissuunnitelma

34


Katualueen raja

Katualueen raja

KLV

3,0 m

Välikaista

2,5 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Keskisaareke

1,5 m

Kääntymiskaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Ajokaista

3,5 m

Välikaista

2,5 m

KLV

5,0 m

Kuva 45

Poikkileikkaus Lahdenkadusta, toimivuustarkasteluiden perusteella suositeltava ratkaisu (leikkaus A-A)

Katualueen raja

Katualueen raja

KLV

4,5 m

Ajokaista

4,5 m

Ajokaista

4,0 m

Keskisaareke

2,0 m

Kääntymiskaista

3,2 m

Ajokaista

4,2 m

Ajokaista

4,2 m

Ajokaista

3,2 m

Välikaista

1,2 m

KLV

4,0 m

Kuva 46

Poikkileikkaus Lahdenkadusta, Ranta-Kartanon yleissuunnitelma (leikkaus B-B)

35


4. Vaikutukset

Liikenneselvityksessä esitetyt ratkaisut vastaavat selvitykselle

asetettuihin tavoitteisiin.

Autoliikenne

• Vuoden 2025 tavoitetilanteessa toteutuneeksi oletettu

eteläinen kehätie katkaisee liikenteen kasvun Mannerheiminkadulla.

Kehätie vähentää Mannerheiminkadun liikennemäärää

ja Mytäjäisten liittymän nykyiset kaistaratkaisut

ovat riittävät.

• Keskustan kehän toteuttaminen rauhoittaa liikennettä kehän

sisäpuolella ja mahdollistaa sen kehittämisen jalankulun ja

pyöräilyn ehdoilla.

• Esitettävät ratkaisut lisäävät toivotusti liikennettä keskustan

kehällä ja sisäisillä kokoojaväylillä. Liikenne lisääntyy eniten

Saimaankadulla, jossa on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia

jäljellä.

• Vesijärvenkadun katkaiseminen siirtää liikennettä keskustan

kehälle.

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa kehän

saavutettavuutta.

• Keskustan kehän liikenteellinen toimivuus on riittävän hyvä,

vaikkakin ruuhka-aikana liikenne jonoutuu samaan tapaan

kuin nykyisinkin ja pääsuunnan sujuvuuden varmistamiseksi

sivusuunnille on sallittava viivytyksiä.

• Kadunvarsipysäköinnin siirtäminen vaiheittain pysäköintilaitoksiin

mahdollistaa katutilan kehittämisen viihtyisämmäksi.

Jalankulku ja pyöräily

• Jatkuvat ja korkeatasoiset pääpyöräreitti- ja pyöräpysäköintijärjestelyt

edesauttavat tavoitetta pyöräilyn kulkutapaosuuden

kasvattamisesta Lahdessa.

• Yhtenäisen kävelyalueen toteuttaminen parantaa keskustan

toimintojen saavutettavuutta kävellen.

• Pyöräilyn erottaminen yksisuuntaisina pyöräteinä jalankulkualueesta

kävelykadulla selkeyttää pyöräilijän asemaa.

• Keskustan kehän sisäpuolella katujen alhainen nopeustaso

mahdollistaa pyöräilyn ajoradalla ja esimerkiksi Hämeenkadulla

katutilan toteuttamisen shared space (yhteisen tilan)

periaatteella.

Joukkoliikenne

• Joukkoliikennereitit tavoittavat keskustan keskeiset toiminnot.

• Kävely-yhteydet joukkoliikenteen solmukohtiin (Trion

joukkoliikenneterminaali ja matkakeskus) paranevat. Vesijärvenkadun

ja Aleksanterinkadun liikennevaloliittymässä

oma suojattu vaihe jalankulkijoille ja pyöräilijöille vähentää

bussiliikenteen estevaikutusta Vesijärvenkadulla.

• Joukkoliikennekaistat ja –etuudet parantavat joukkoliikenteen

sujuvuutta joukkoliikenteen pääkaduilla.

• Joukkoliikenneterminaalit mahdollistavat joukkoliikenteen

infopisteen sijoittamisen terminaalien yhteyteen ja sitä kautta

joukkoliikenteen palvelutason ja imagon parantamisen.

Huoltoliikenne

• Työssä esitetyt ratkaisut mahdollistavat huoltoliikenteen järjestelyt.

Huoltoliikenteen rajoittaminen tiettyyn ajankohtaan

edesauttaa sen häiriöiden minimoimista muulle liikenteelle

ja oleskelulle keskustassa.

• Aikarajoitteista saattaa aiheutua haittaa huoltoliikenteelle.

Liikenneturvallisuus

• Autoliikenteen keskittäminen keskustan kehälle parantaa

kevyen liikenteen turvallisuutta kehän sisäpuolella.

• Pyöräilyn erottaminen jalankulusta pyöräilyn pääreiteillä

parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta.

• Koettu turvallisuus paranee keskustassa, kun keskustan

läpiajoliikenne ja kortteliralli vähenevät ja kävelykatu- sekä

joukkoliikennekaduilla poistuvat kokonaan.

• Keskustan kehäkaduilla (Lahdenkatu, Hollolankatu, Saimaankatu

ja Vuoksenkatu) kevyen liikenteen koettu turvallisuus

heikkenee liikennemäärän kasvaessa.

• Vuoksenkadulla kevyen liikenteen alikulut parantavat kevyen

liikenteen ylitysten turvallisuutta Vuoksenkadulla.

Kaupunkikuva ja kulttuurihistorialliset arvoalueet

• Kävely- ja kävelypainotteisten alueiden muodostaminen lisää

keskustan viihtyisyyttä. Ainakin kävelykatuosuudella sekä

yhteisen tilan periaatteella toteutettavilla kaduilla uusiutuvat

katukalusteet ja pinnoitteet parantavat kaupunkikuvaa.

• Ratkaisut edesauttavat kaupunkikuvallisesti tärkeän akselin

korostamisen Ristin kirkon ja kaupungintalon välillä.

• Vuoksenkadun liittyminen Mannerheiminkatuun ja uudet

liittymäjärjestelyt heikentävät kaupunkikuvaa Vuoksenkadun

ympäristössä.

• Selvityksen kohteet liittyvät keskustassa sijaitseviin valtakunnallisesti,

maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin

kulttuuriympäristöihin ja rakennetun ympäristön kohteisiin.

Näiden jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota

siihen, että kunkin kohteen tunnusomaiset piirteet

säilyvät.

Ympäristö

• Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat haitat (päästöt, melu ja

pöly) vähenevät merkittävästi Aleksanterinkadulla etenkin

kävelykatuosuudella, jossa ajoneuvoliikenne poistuu lähes

kokonaan. Myös Vesijärvenkadulla liikenteen aiheuttamat

päästöt vähenevät merkittävästi.

• Liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät keskustan

kehäkaduilla (Lahdenkatu, Hollolankatu, Saimaankatu ja

Vuoksenkatu).

• Vuoksenkadulla liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät

merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, kun Vuoksenkatu

liitetään Mannerheiminkatuun.

Elinkeinoelämä

• Keskustan kehä ja sieltä tapahtuva ajantasainen opastus

pysäköintilaitoksiin parantaa keskustan ja sen yritysten saavutettavuutta.

• Kävelykatuosuus sekä kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet

parantavat keskustan viihtyisyyttä ja sitä kautta keskustan

elinkeinoelämän edellytyksiä.

36


5. Jatkotoimenpiteet ja vaiheistus

Selvityksen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää tarkempien

katukohtaisten suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.

Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen

yhteen mahdollisten kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden

uusimistarve sekä kadun kehittämiseen oleellisesti liittyvien

kiinteistöjen kehittämisaikataulu.

Mytäjäisten liittymä tulee kuormittumaan entistä enemmän

liikenteen kasvaessa Hollolankadulla. Valtatien 12 sujuvuuden

varmistamiseksi tarvitaan toinen liittymä, jonka kautta pystytään

välittämään keskustaan suuntautuvaa liikennettä. Prosessi Vuoksenkadun

liittämiseksi Mannerheiminkatuun tulisikin käynnistää

mahdollisimman pian.

P

KARTANO

Niemenkatu

Saimaankatu

Kauppakatu

Kadunvarsipysäköintipaikkoja vähennetään vaiheittain torin

ympäristöstä kun toriparkki valmistuu.

Aleksanterinkadun rakentaminen kävelyalueeksi voi alkaa aikaisintaan

vuonna 2014, jolloin linja-autoliikennereitit siirtyvät

Vesijärvenkadulle. Mikäli vuonna 2014 toteutetaan ainoastaan

joukkoliikennereittimuutokset eli rakennetaan joukkoliikennekaistat

(toisin sanoen vähennetään henkilöautoliikenteen

kapasiteettia) Vesijärvenkadulta ja Karjalankadulta sekä hidastetaan

liikennettä, vähenee Vesijärvenkadun liikenne 900-1100

ajoneuvolla iltahuipputunnin aikana.

Liikenteen siirtymä jakautuu melko tasaisesti keskustan katuverkolle.

Keskustan länsipuolella Lahdenkadun-Hollolankadun

liikenne lisääntyy 200-400 ajoneuvolla/h. Liikenteen lisääntyminen

Hollolankadulla ja Lahdenkadulla tulee ottaa huomioon

liikennevalo-ohjauksissa siten, että pääsuunnalle taataan riittävä

vihreä vaihe. Svinhufvudinkadun liittymään suositellaan

liikennevalo-ohjausta jo nykytilanteen toimivuustarkastelujen

perusteella.

Joukkoliikennekaistojen toteuttamisen vaikutuksesta Salininkadun

ja Harjukadun kautta kulkeva läpiajoliikenne Hollolankadun

ja Mannerheiminkadun välillä saattaa kasvaa. Haitallista läpiajoliikennettä

tulee pyrkiä vähentämään esimerkiksi läpiajokiellolla.

Vesijärvenkadun itäpuolella vaikutus näkyy etenkin Saimaankadulla

sekä Iso-Paavolankadulta Laaksokadun kautta läpikulkevan

liikenteen lisääntymisenä. Saimaankadulla kapasiteettia on vielä

paljon jäljellä, joten liikennemäärän lisääntyminen ei merkittävästi

heikentäne Saimaankadun toimivuutta.

Hämeenkadulla liikenne lisääntyy jonkun verran ja Aleksanterinkadulla

vähenee, mutta muualla katuverkolla muutoksella ei

juuri ole vaikutuksia.

Vaiheistus ratkaisujen toteuttamiseksi on:

1. Joukkoliikennereittien muutos

Kaukoliikenteen pysäkit ja Trion joukkoliikenneterminaali

Joukkoliikennekaistat

Keskustan kehä

2. Aleksanterinkadun kävelykatu ja kävelypainotteinen

alue



Hämeenlinnantie

500 1 000 1 500 2 000 2 500

liikennemäräerotus ajon./h

Kuva 47

Svinhufvudinkatu

Hollolankatu

Mannerheiminkatu

Kyösti kallion katu

Jalkarannantie

KESKI-LAHTI

lisäys

vähennys

Vuorikatu

Lahdenkatu

Hämeenkatu

Harjukatu

Kirkkokatu

Vapaudenkatu

Aleksanterinkatu

Mariankatu

Päijänteenkatu

Rautatienkatu

Karjalankatu

Mannerheiminkatu

Joukkoliikenteen reittimuutoksen vaikutukset iltahuipputunnin

liikenteeseen nykytilanteessa

Uudenmaankatu

Loviisank.

Vesijärvenkatu

Sammonkatu

Yrjönkatu

Vuoksenkatu

Oikokatu

Laaksokatu

37

More magazines by this user
Similar magazines