Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
04.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lahti.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong><br />

<strong>liikenneselvitys</strong><br />

5.4.2012<br />

<br />

<strong>keskustan</strong> kehä<br />

kävelypainotteinen alue<br />

paikallinen kokoojakatu<br />

pysäköinti<br />

joukkoliikennereitti<br />

terminaalialueen pysäkit<br />

ulkopuolelta saapuvat<br />

pääliikennevirrat<br />

Tori<br />

<br />

Matkakeskus

Alkusanat<br />

Kaupungin visiona on, että <strong>Lahti</strong> on houkutteleva ja elinvoimainen<br />

ympäristökaupunki.<br />

Strategian toteuttamiseksi kaupungissa on käynnissä kehittämishankkeita,<br />

joilla vahvistetaan kaupallista keskustaa, kehitetään<br />

liikennejärjestelmää, eheytetään kaupunkirakennetta ja kohennetaan<br />

ympäristön laatua.<br />

Liikenneselvityksessä käsitellään keskustaympäristöä kokonaisuutena,<br />

jossa on yhtä paljon eri tarpeita kuin on <strong>keskustan</strong> käyttäjiä.<br />

Kaupunkikeskustojen liikennesuunnittelu ei ole pelkästään<br />

liikenteellisten ongelmien ratkaisua, vaan tilan kehittämistä ja<br />

kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen rakentamista.<br />

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2011 <strong>keskustan</strong> liikennesuunnittelun<br />

periaatteista. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia<br />

päätöksen mukaisten ratkaisujen liikenteellinen toimivuus ja<br />

toimia <strong>keskustan</strong> suunnittelun tukena. Uusia ideoita ja ajatuksia<br />

voi vielä löytyä.<br />

Työssä on määritetty keskustaa koskevat verkolliset liikenneratkaisut<br />

sekä esitetty tarpeellisia katuympäristön muutoksia. Työssä<br />

on selvitetty keskusta-alueelle kaavailtujen liikenneratkaisujen<br />

toteuttamiskelpoisuus ja analysoitu ratkaisujen vaikutuksia.<br />

Olennainen osa työtä on ollut varmistaa uuden ns. <strong>keskustan</strong><br />

kehän liikenteellinen toimivuus.<br />

Työtä on laadittu vuorovaikutteisesti työtä ohjaavan suunnitteluryhmän,<br />

sidosryhmien sekä asukkaiden kanssa. Työn aikana<br />

järjestettiin työpaja, jonne osallistui <strong>keskustan</strong> eri toimijaryhmien<br />

edustajia. Työpajassa keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen<br />

vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Liikenneselvityksen<br />

sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa 8.12.2011.<br />

Työ alkoi lokakuussa 2011 ja se kesti yhteensä 4 kuukautta.<br />

Työn ohjausta varten perustettiin suunnitteluryhmä, joka kokoontui<br />

yhteensä 6 kertaa. Suunnitteluryhmään kuuluivat <strong>Lahden</strong><br />

kaupungista:<br />

Liikenneinsinööri<br />

Projektipäällikkö<br />

Liikenneinsinööri<br />

Kunnallistekniikan johtaja<br />

Kaupunginarkkitehti<br />

Asemakaava-arkkitehti<br />

Rakennuttajapäällikkö<br />

Tutkija, Kaupunginmuseo<br />

Matti Hoikkanen, pj<br />

Riitta M Niskanen<br />

Unto Räty<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Anne Karvinen-Jussilainen<br />

Kimmo Sutinen<br />

Mika Lastikka<br />

Riitta Niskanen<br />

Työn tekemiseen osallistuivat Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö<br />

Jouni Lehtomaa, pääsuunnittelija Riikka Salli, liikennesuunnittelijat<br />

Maija Musto, Juho Suolahti, Tiina Niemi, Jukka<br />

Niilo-Rämä, Lauri Vesanen sekä Riku Jalkanen. Havainnekuvista<br />

sekä raportin taitosta vastasivat Olli Virta, Juha Nikkilä sekä Antti<br />

Timonen.<br />

Kuva 1<br />

Turvallinen<br />

Sujuva<br />

Viihtyisä<br />

Virikkeellinen<br />

Laadukas<br />

Elinvoimainen<br />

keskusta<br />

Esteetön<br />

Liike-elämän<br />

tarpeet<br />

huomioon ottava<br />

Kulttuurihistorialliset<br />

arvot huomioon<br />

ottava<br />

Kestävän kehityksen<br />

huomioon ottava<br />

Kaikki käyttäjäryhmät<br />

huomioon ottava<br />

(vanhukset, vammaiset)<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin tavoitteet kaupunkikeskustalle.<br />

3

Tiivistelmä<br />

<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> <strong>liikenneselvitys</strong> on laadittu <strong>keskustan</strong> suunnittelun<br />

ja kaavoituksen tueksi. Työn tarkoituksena on ollut selvittää<br />

keskustaa koskevat liikenneratkaisut sekä varmistua niiden<br />

toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikutuksista.<br />

Selvityksen tavoitteena on tehdä <strong>Lahden</strong> keskustasta elinkeinoelämän<br />

toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva<br />

ja elinvoimainen. Tämä onnistuu vähentämällä liikenteen<br />

haittoja, parantamalla saavutettavuutta sekä joukkoliikenteen<br />

matkaketjujen toimivuutta sekä jalankulun ja pyöräilijöiden<br />

olosuhteita katumiljöössä.<br />

Työ perustuu aikaisemmin tehtyihin periaatepäätöksiin, Kaupunginvaltuuston<br />

strategiaan, liikennepoliittisiin linjauksiin ja<br />

päätöksiin <strong>keskustan</strong> kehittämisestä. Työn tärkeimpänä lähtökohtana<br />

on ollut <strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien toteutuminen ja<br />

nykyisen valtatien 12 eli Mannerheiminkadun muuttuminen<br />

osaksi <strong>keskustan</strong> pääkatuverkkoa. Toinen merkittävä uudistus<br />

on kaukoliikenneterminaalin rakentumisen myötä kesällä 2014<br />

tapahtumassa joukkoliikennereitteihin, jotka ovat siirtymässä<br />

kulkemaan Trion joukkoliikenneterminaalialueen sekä Matkakeskuksen<br />

kautta.<br />

Työn kuluessa käyty vuorovaikutus <strong>keskustan</strong> eri sidosryhmien<br />

kanssa työpajan ja yleisötilaisuuden muodossa on vaikuttanut<br />

vaihtoehtojen tarkentumiseen sekä esitettäviin ratkaisuihin.<br />

Keskustan liikenneverkon kehittämisen pääperiaatteena on<br />

ohjata <strong>keskustan</strong> läpikulkeva liikenne <strong>keskustan</strong> kehälle (Hollolankatu–<strong>Lahden</strong>katu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu),<br />

jonka<br />

tavoitenopeus on 40/50 km/h. Kehän sisäpuolella tavoitenopeus<br />

on enintään 30 km/h. Kehän sisäpuolella paikallisina kokoojaväylinä<br />

toimivat Päijänteenkatu sekä Harjukatu. Aleksanterinkatu<br />

muuttuu kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja<br />

siihen liittyvät sivukadut kävely- ja pyöräilypainotteisiksi kaduiksi.<br />

Vapaudenkatu muuttuu kaksisuuntaiseksi joukkoliikennepainotteiseksi<br />

kaduksi.<br />

Työssä tutkittiin kahta vaihtoehtoista periaatetta Saimaankadun<br />

kytkemiseksi Mannerheiminkatuun. Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu<br />

liitetään Mannerheiminkatuun liikennevaloliittymällä ja<br />

vaihtoehdossa 2 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />

nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin, Vesijärvenkadun ja<br />

Harjukadun kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu<br />

katkaistaan henkilöautoliikenteeltä välillä Hämeenkatu-Vapaudenkatu<br />

ja Aleksanterinkatu välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu.<br />

Vaihtoehdon 2 suurimmat ongelmat liittyvät Harjukadun ja Vesijärvenkadun<br />

liittymän toimivuuteen, jossa etelä-itä –suunnassa<br />

merkittävästi lisääntyvä liikenne aiheuttaa toimivuusongelmia<br />

etenkin Harjukadulle heijastaen vaikutukset myös pidemmälle.<br />

Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä<br />

välillä Harjukatu-Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu<br />

välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu. Vesijärvenkadun<br />

katkaiseminen on välttämätöntä bussiliikenteen sujuvuuden<br />

varmistamiseksi.<br />

Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu liittyy Saimaankatuun lyhyen<br />

tunnelin kautta. Tässä vaihtoehdossa Vuoksenkadun ja Mannerheiminkadun<br />

liittymä on kuormittunut, mutta riittävillä<br />

kaistajärjestelyillä valo-ohjattu liittymä pystyy välittämään siihen<br />

kohdistuvan liikennekysynnän. Vuoksenkadun liikennemäärän<br />

kasvaminen lisää samalla melua ja päästöjä, mutta vähentää<br />

liikennettä <strong>keskustan</strong> sisemmällä katuverkolla. Myös <strong>keskustan</strong><br />

kehän yhtenäisyys ja opastettavuus oli merkittävä tekijä valittaessa<br />

tämä vaihtoehto tavoiteverkon ratkaisuksi.<br />

Keskustan kävely-yhteyksien suunnittelun painopisteenä on<br />

ollut käytettävyys, esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus sekä<br />

kaupunkikuvallisesti tärkeiden näkymien säilyttäminen. Tavoiteverkolla<br />

on pyritty muodostamaan sujuvat pohjois-etelä<br />

– ja länsi-itä –suuntaiset pyöräilyn pääyhteydet, jossa pyöräily<br />

erotellaan jalankulusta, pyörätiet toteutetaan yksisuuntaisina<br />

ja liittymäratkaisuissa korostetaan pyöräilyn asemaa. Muilla<br />

<strong>keskustan</strong> autoliikenteen pääväylillä sekä siellä missä erillisen<br />

pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät<br />

ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää. Ydinkeskustassa<br />

sekä hiljaisilla tonttikaduilla pyöräily tapahtuu pääsääntöisesti<br />

ajoradalla.<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti<br />

ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja<br />

rakennetun ympäristön kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaaksi<br />

määriteltyjä alueita suunnittelualueella ja sen lähistöllä ovat:<br />

• Radiomäki<br />

• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet ja<br />

Karjalankadun pienkerrostalot<br />

• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen<br />

• Kaupungintalo ympäristöineen sekä<br />

• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen<br />

Selvityksen toteuttaminen edellyttää tarkempien katukohtaisten<br />

suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.<br />

Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen yhteen mahdollisten<br />

kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden uusimistarve sekä kadun<br />

kehittämiseen oleellisesti liittyvien kiinteistöjen kehittämisaikataulu.<br />

S<br />

P<br />

KESKI-LAHTI<br />

KARTANO<br />

ö<br />

Kuva 2<br />

Suunnittelualue<br />

4

Sisältö<br />

ALKUSANAT 3<br />

TIIVISTELMÄ 4<br />

1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 6<br />

1.1 Tarkastelualueen rajaus ja nykyliikenneverkko 6<br />

1.2 Liikenneturvallisuus 7<br />

1.3 Lähtökohdat 7<br />

1.4 Aikaisemmat selvitykset ja kaavoitus 8<br />

1.5 Kulttuurihistorialliset arvoalueet 8<br />

1.6 Työn tavoitteet 9<br />

1.7 Vuorovaikutus 10<br />

1.7.1 Työpaja 10<br />

1.7.2 Yleisötilaisuus 11<br />

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO 12<br />

2.1 Autoliikenne 12<br />

2.2 Pysäköinti 18<br />

2.3 Jalankulku ja pyöräily 19<br />

2.4 Huolto- ja tavaraliikenne kävely- ja<br />

kävelypainotteisilla alueilla 20<br />

2.5 Joukkoliikenne 21<br />

3. LIIKENTEELLISET RATKAISUT 22<br />

3.1 Aleksanterinkadun idealuonnos (kävelykatuosuus) 22<br />

3.2 Aleksanterinkatu ja Vesijärvenkatu Trion kohdalla 24<br />

3.3 Vapaudenkatu 26<br />

3.4 Muut kadut 27<br />

3.4.1 Vuoksenkatu - Saimaankatu 27<br />

3.4.2 Hämeenkatu 29<br />

3.4.3 Päijänteenkatu 30<br />

3.4.4 Harjukatu 31<br />

3.4.5 Kauppakatu 33<br />

3.4.6 Rautatienkatu 33<br />

3.4.7 <strong>Lahden</strong>katu/Saimaankatu 33<br />

3.4.8 <strong>Lahden</strong>katu/Hollolankatu 34<br />

4. VAIKUTUKSET 36<br />

5. JATKOTOIMENPITEET JA VAIHEISTUS 37<br />

5

1. Lähtökohdat ja tavoitteet<br />

1.1 Tarkastelualueen rajaus ja<br />

nykyliikenneverkko<br />

Liikenneselvityksen tarkastelualue rajautuu Mannerheiminkadun,<br />

Hollolankadun ja <strong>Lahden</strong>kadun sekä Saimaankadun ja<br />

Vuoksenkadun muodostamaan alueeseen. Näiden lisäksi <strong>keskustan</strong><br />

pääkatuja ovat tällä hetkellä läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu<br />

sekä länsi-itä-suuntainen pääväylä Aleksanterinkatu.<br />

Joukkoliikenteen pääterminaali keskustassa sijaitsee nykyisin<br />

Vapaudenkadulla torin kohdalla.<br />

Mannerheiminkatu on osa valtatietä 12.<br />

Aikaisemmissa selvityksissä <strong>keskustan</strong> liikenteellisiksi ongelmiksi<br />

on mainittu mm:<br />

• Lännessä puuttuu järjestetty pysäköinti<br />

• Paasikivenaukion ja torin seutu eivät kehity<br />

• Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun ajoneuvoliikenne jakaa<br />

<strong>keskustan</strong> neljään osaan<br />

• Rautatieaseman seutu on keskeneräinen ja yhteydet sekä Trioon<br />

että torille ovat puutteellisia<br />

• Torin joukkoliikenneratkaisu ei palvele matkustajia parhaalla<br />

mahdollisella tavalla eikä ole viihtyisä<br />

Myös pyöräilijän paikkaan katutilassa sekä pyöräilyverkon epäjatkuvuuskohtiin<br />

liittyen saatiin palautetta pyöräilykyselyssä, joka<br />

järjestettiin loppukesällä 2011.<br />

Liikennetarkasteluiden tavoitevuotena on ollut v. 2025 ja oletuksena<br />

eteläisen kehätien toteutuminen.<br />

S<br />

P<br />

Hämeenlinnantie<br />

Kuva 3<br />

3 800<br />

1 800<br />

600<br />

3 300<br />

Svinhufvudinkatu<br />

2 600<br />

Mannerheiminkatu<br />

Jalkarannantie<br />

Kyösti kallion katu<br />

400<br />

Hollolankatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

1 200<br />

2 300<br />

2 000<br />

Hämeenkatu<br />

Vuorikatu<br />

Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärä ajon./h<br />

KARTANO<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

100<br />

400<br />

Harjukatu<br />

500<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Mariankatu<br />

950<br />

Rautatienkatu<br />

500<br />

900<br />

Päijänteenkatu<br />

500<br />

500<br />

2 600<br />

1 200<br />

500<br />

400<br />

Aleksanterinkatu<br />

2 300<br />

800<br />

Vesijärvenkatu<br />

1 900<br />

900<br />

2 300 2 000 3 100<br />

Tori<br />

Linja-autoasema<br />

Rautatieasema<br />

Uudenmaank.<br />

Niemenkatu<br />

Loviisank.<br />

1 700<br />

800<br />

700<br />

3 200<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

500<br />

400<br />

800<br />

500<br />

Yrjönkatu<br />

500<br />

Vuoksenkatu<br />

Saimaankatu<br />

2 100<br />

900<br />

1 000<br />

U rsank.<br />

Suunnittelualue<br />

Laaksokatu<br />

1 200<br />

Oikokatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Karjalankatu<br />

1<br />

O<br />

M<br />

ö<br />

6

1.2 Liikenneturvallisuus<br />

Vuonna 2010 Lahdessa tapahtui 913 poliisin raportoimaa onnettomuutta,<br />

joista kolme johti kuolemaan ja 106 loukkaantumiseen.<br />

Keskusta-alueella tapahtui vuosina 2009–2010 163 henkilövahinkoon<br />

johtanutta onnettomuutta, joiden yleisimmät onnettomuustyypit<br />

olivat peräänajot (19 %), risteämisonnettomuudet<br />

(16 %), sekä yksittäisonnettomuudet (11 %). Jalankulkijaonnettomuuksia<br />

näistä onnettomuuksista oli 2 % ja polkupyöräonnettomuuksia<br />

4 %. Onnettomuuksista 63 % tapahtui katuverkolla,<br />

25 % maanteillä ja 12 % yksityisteillä sekä muilla liikennealueilla.<br />

Keskustassa eniten onnettomuuksia tapahtui pääkaduilla.<br />

Liikenneonnettomuuksien määrä Lahdessa on vuosina 2006-2010<br />

pysynyt melko samalla tasolla, mutta vuonna 2010 omaisuusvahinkoihin<br />

johtaneiden onnettomuuksien määrä nousi merkittävästi.<br />

Onnettomuusmäärien kasvulle ei tunnistettu liikenteellistä<br />

syytä.<br />

kpl<br />

1000<br />

900<br />

800<br />

700<br />

600<br />

500<br />

400<br />

300<br />

200<br />

100<br />

0<br />

Kuva 4<br />

Lähde:iLIITU<br />

Omaisuusvah.joht. Loukkaant.joht. Kuolemaanjoht.<br />

3<br />

102<br />

2 3<br />

98 112<br />

571 549 557 540<br />

1<br />

99<br />

3<br />

106<br />

804<br />

2006 2007 2008 2009 2010<br />

Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet v. 2006-2010 Lahdessa<br />

(vuoden 2010 onnettomuusmäärän kasvulle ei ole<br />

tunnistettu liikenteellistä syytä).<br />

1.3 Lähtökohdat<br />

Työn lähtökohtana ovat toimineet <strong>Lahden</strong> kaupungin aiemmin<br />

tekemät päätökset <strong>keskustan</strong> kehittämisestä.<br />

Kaupungin strategia (KV 11.4.2011):<br />

• Toteutetaan laaja kävelykeskusta<br />

• Liikennejärjestelyissä etusija jalankululla, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä<br />

• Vähennetään kadunvarsipysäköintiä<br />

• Kaupungin erikoistuminen ympäristöön ja muotoiluun näkyy<br />

rakentamisessa ja katutilassa mm. runsaana viherrakentamisena,<br />

ympäristö- ja energiatehokkaina ratkaisuina, puun<br />

käyttämisenä rakennusmateriaalina ja alueen muotoiluosaamista<br />

esiintuovina yksityiskohtina<br />

Kaupungin liikennepoliittiset linjaukset (KV 16.5.2011):<br />

• Keskustan vilkkaimmat jalankulkualueet muutetaan kävelyalueiksi<br />

• Kävelyalueilla pyöräily tapahtuu jalankulun ehdoilla<br />

• Keskustan kehä, josta yhteydet pysäköintilaitoksiin<br />

• Kehän sisäpuolella tavoitenopeus 30 km/h<br />

• Keskustan läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu korvataan<br />

uudella väylällä<br />

• Pysäköinnin hinnoittelulla ohjataan pidempiaikainen pysäköinti<br />

laitoksiin<br />

• Huoltoajo sallitaan vain tiettyinä aikoina<br />

• Esteettömyys<br />

• Matkakeskus ja siihen liittyvät liityntä-, saattopysäköinti- ja<br />

joukkoliikennejärjestelyt<br />

Yleiskaavan tavoitteet (KV 18.1.2010):<br />

• Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä<br />

• Keskustan saavutettavuutta parannetaan<br />

• Vaihtoyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen parannetaan<br />

• Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue<br />

• Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja elinympäristön<br />

laatuun kiinnitetään erityistä huomiota <strong>keskustan</strong><br />

alueella<br />

Periaatepäätökset (KV 13.6.2011):<br />

• Matkakeskuksen linja-autoterminaali sijoitetaan Mannerheiminkadun<br />

ja radan väliin Uudenmaankadun itäpuolelle<br />

• Selvitetään mahdollisuudet ja tarvittaessa osoitetaan asemakaavamerkinnöin<br />

kortteleiden tarvitsemia autopaikkoja<br />

keskustassa oleviin pysäköintilaitoksiin<br />

Liikenneverkollisesti merkittävimpänä lähtökohtana on vt 12<br />

<strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien toteutuminen, joka vähentää<br />

Mannerheiminkadulla <strong>keskustan</strong> ohittavaa liikennettä ja on mm.<br />

matkakeskuksen kehittämisen osalta (Mannerheiminkadun liittymäjärjestelyt)<br />

ratkaiseva. Eteläisen kehätien yleissuunnitelma<br />

on valmis ja toteutusvaiheessa seuraavana on tiesuunnitelma,<br />

jonka aloittamisesta ei vielä ole tehty päätöstä.<br />

Keskustan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on ollut Ranta-<br />

Kartanon asemakaavaehdotus, jonka mukaisesti nykyinen<br />

Jalkarannantie tulee poistumaan ja Ranta-Kartanon tulevaa<br />

asuinpainotteista aluetta ympäröivät molemmilta sivuilta Kyösti<br />

Kallionkatu sekä Kartanonkatu. V. 2010 vahvistuneella torialueen<br />

asemakaavamuutoksella (ns. Toriparkki-kaava) tähdätään<br />

maanalaisen pysäköintialueen rakentamiseen torikannen alapuolelle.<br />

7

1.4 Aikaisemmat selvitykset ja<br />

kaavoitus<br />

Keskustan ja sen liikenneverkon kehittämisestä on laadittu lukuisia<br />

selvityksiä, jotka ovat toimineet tämän selvityksen lähtötietoina.<br />

Aikaisempia keskustaa koskevia suunnitelmia ovat mm.<br />

• Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma (2011), jossa määritettiin<br />

<strong>Lahden</strong> seudun joukkoliikenteen palvelutaso ja tehtiin<br />

ehdotus joukkoliikenteen linjastosta<br />

• Uudenmaankadun–Saimaankadun tunneloinnin esiselvitys<br />

(2011), jossa arvioitiin tunnelin tekninen toteutettavuus ja<br />

alustavat rakentamiskustannukset<br />

• <strong>Lahden</strong> huolto<strong>liikenneselvitys</strong> (2011), jossa kartoitettiin <strong>Lahden</strong><br />

keskusta-alueen tavara- ja jätehuoltoliikenteen nykytila<br />

• <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> liikenteen ja liikkumisen ideointia – selvitys<br />

(2010), jossa pohdittiin vaihtoehtoja <strong>keskustan</strong> ja sen liikennejärjestelyiden<br />

kehittämiseksi<br />

• Valtatie 12 <strong>Lahden</strong> eteläinen kehätie (2008), yleissuunnitelma<br />

valtatien 12 <strong>keskustan</strong> kiertävälle linjaukselle<br />

• Toriparkin yleissuunnitelma 2006 ja 2012<br />

• Matkakeskuksen yleissuunnitelma 2009<br />

Tarkennetun kaukoliikenneterminaalin yleissuunnitelman<br />

perusteella on tekeillä asemakaavaehdotus rautatieaseman<br />

itäpuolelle.<br />

1.5 Kulttuurihistorialliset<br />

arvoalueet<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti<br />

ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja<br />

rakennetun ympäristön kohteita, joiden osalta on huolehdittava<br />

siitä, että niiden tunnusomaiset piirteet säilyvät. Tarkastelualue<br />

sisältyy yleiskaavassa (pohjoisinta osaa lukuun ottamatta) <strong>keskustan</strong><br />

arvoalueeseen.<br />

Valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä alueita tarkastelualueella<br />

ja sen lähistöllä ovat:<br />

• Radiomäki<br />

• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä<br />

Karjalankadun pienkerrostalot<br />

• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen<br />

• Kaupungintalo ympäristöineen sekä<br />

• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen<br />

Maakunnallisesti arvokkaita alueita ovat valtakunnallisten arvoalueiden<br />

lisäksi:<br />

• Paasikivenaukio ympäristöineen<br />

• Kansanopiston ja sairaalan alue<br />

• Aleksanterinkadun liike- ja asuinrakennukset<br />

• Entinen Mallasjuoman tehdas<br />

• Vuorikadun koulu ja<br />

• Fellmanninpellon kulttuuriympäristö.<br />

Paasikivenaukio<br />

ympäristöineen<br />

Fellmanninpellon<br />

kulttuuriympäristö<br />

Vuorikadun<br />

koulu<br />

maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö<br />

valtakunnallisesti ja maakunnallisesti<br />

arvokas kulttuuriympäristö<br />

Radiomäki<br />

<strong>Lahden</strong> rautatieasema<br />

ja asemapäällikön talo<br />

Entinen Mallasjuoman tehdas<br />

Mariankadun seremonia-akseli<br />

ja kauppatori ympäristöineen<br />

Aleksanterinkadun<br />

liike- ja asuinrakennukset<br />

Harjukadun, Onnelantien ja<br />

Kymintien pientaloalueet<br />

sekä Karjalankadun<br />

pienkerrostalot<br />

Kaupungintalo ympäristöineen<br />

Kuva 5<br />

Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kultturiympäristöt<br />

tarkastelualueella (www.rky.fi ja www.paijat-hame.fi).<br />

8

1.6 Työn tavoitteet<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää kaupunkikeskustasta<br />

sekä asumisen että elinkeinoelämän näkökulmasta<br />

houkutteleva, elinvoimainen ja viihtyisä alue. Tämän työn tarkoituksena<br />

on ollut tarjota näitä tavoitteita tukeva liikenneratkaisu,<br />

jonka perusteella keskustaa voidaan kehittää.<br />

Liikenneselvityksen tavoitteeksi määritettiin ”<strong>Lahden</strong> keskusta<br />

on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta<br />

houkutteleva ja elinvoimainen”. Alatavoitteet<br />

määritettiin siten, että ne tukevat päätavoitetta eli alatavoitteiden<br />

kautta määritettävillä keinoilla saadaan haluttu vaikutus<br />

aikaan.<br />

Yksi tärkeimmistä keinoista liikenteen haittojen vähentämiseksi<br />

keskustassa on läpikulkevan liikenteen keskittäminen <strong>keskustan</strong><br />

kehälle. Kun huoltoliikenne ajoitetaan tiettyihin kellonaikoihin,<br />

voidaan vähentää sen aiheuttamia haittoja ja häiriöitä mm.<br />

asutukselle ja keskustassa liikkuville. Kadunvarsipysäköinnin<br />

keskittäminen pysäköintilaitoksiin vapauttaa katutilaa kävelijöille<br />

ja pyöräilijöille ja edesauttaa viihtyisämmän <strong>keskustan</strong><br />

luomisessa.<br />

Keskustan kehä on tärkeässä asemassa myös <strong>keskustan</strong> saavutettavuuden<br />

parantamisessa. Toimivalla pysäköinninohjauksella<br />

ohjataan pysäköivä liikenne ajantasaisesti pysäköintilaitoksiin.<br />

Joukkoliikenteen matkaketjuja parannetaan hyvillä kevyen<br />

liikenteen yhteyksillä joukkoliikenteen solmukohtiin sekä joukkoliikenteen<br />

sujuvoittamisella.<br />

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantamisen<br />

lähtökohtana on kaupungin strategian mukaisesti kevyen liikenteen<br />

aseman korostaminen <strong>keskustan</strong> kehän sisäpuolella. Myös<br />

pääpyöräreittien jatkuvuus ja laadun kohottaminen vastaavat<br />

tavoitteiseen.<br />

Kuva 6<br />

Liikenneselvityksen tavoitteet<br />

9

1.7 Vuorovaikutus<br />

1.7.1 Työpaja<br />

Työn aikana järjestettiin työpaja, jonne kutsuttiin ja osallistui <strong>keskustan</strong><br />

eri toimijaryhmien edustajia (yhteensä 31 hlöä). Työpajassa<br />

keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen vaihtoehdoista ja<br />

mahdollisuuksista ryhmissä. Taulukoihin on kerätty työpajassa<br />

esiin nousseita teemoja.<br />

Autoilu ja joukkoliikenne keskustassa sekä katujen roolit<br />

• Vuoksenkadun tunneli paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä,<br />

mutta myös 1. vaiheen ratkaisu on oltava<br />

• Joukkoliikenneyhteydet Paavolaan<br />

• Päijänteenkatu on Aleksanterinkadun pohjoispuolella paras<br />

ratkaisu <strong>keskustan</strong> kokoojaväyläksi, Harjukatu Aleksanterinkadun<br />

eteläpuolella<br />

• Keskustan turvallisuuden parantamiseksi henkilöautot pois<br />

ydinkeskustasta<br />

Pyöräily ja tilan jakaminen<br />

• Kauppakatu pohjois-etelä –suuntainen ja Aleksanterinkatu<br />

länsi-itä –suuntainen pääpyöräyhteys<br />

• Ei polkupyöräilyä ja linja-autoja samaan tilaan vaan eroteltuna<br />

(Vapaudenkatu)<br />

• Pyöräilyväylät erotettuja ja merkittyjä<br />

Pysäköinti<br />

• Huoltoliikenteen järjestelyt turvattava<br />

• Keskustan saavutettavuus tärkeä asia<br />

• Hämeenkadun liikennettä ei tulisi lisätä<br />

• Sokoksen ja Trion lähistölle tila takseille, invapysäköinnille<br />

ja palvelubusseille<br />

• Kadunvarsipaikkoja voidaan poistaa toriparkin myötä, mutta<br />

osa paikoista jätettävä<br />

10

1.7.2 Yleisötilaisuus<br />

Liikenneselvityksen sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa,<br />

johon osallistui 43 henkilöä. Keskustelua herätti ja kirjallisia<br />

palautteita saatiin erityisesti seuraaviin asioihin liittyen:<br />

Muuta<br />

• Eteläinen kehätie tärkein asia<br />

• Kerralla kohti tarpeeksi suurta ja sujuvaa muutosta!<br />

Työpajan, yleisötilaisuuden sekä suunnitteluryhmässä ja ohjausryhmässä<br />

käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin kahteen<br />

tavoiteverkkovaihtoehtoon, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa<br />

2.1.<br />

Kävely<br />

• Kävelystä tehtävä houkuttelevaa<br />

• Kävelyalueelle toimintaa myös talvella<br />

• Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ylittävä silta<br />

• Aleksanterinkatu puistoksi<br />

Pysäköinti<br />

• Toriparkkiin useita sisäänajoja<br />

• Pysäköintilaitos Ristinkirkon puiston ja torin alle, ydinkeskusta<br />

kävelijöille<br />

• Pysäköintitaloista tehtävä houkuttelevia esim. hinnoittelun<br />

avulla<br />

Autoilu<br />

• Keskustan kehäväylä kannatettava ajatus<br />

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle lisää liikenteen<br />

haittoja Vuoksenkadun ympäristössä<br />

Joukkoliikenne<br />

• Bussien vaihtopaikka torilla<br />

• Bussit Aleksanterinkadulla, Vapaudenkadusta kävelykatu<br />

• Paikallisliikenne Kauppakadun kautta<br />

• Yhteys Vesijärvenkadulta Päijänteenkadulle<br />

11

2. Keskustan liikenneverkko<br />

2.1 Autoliikenne<br />

Keskustan saavutettavuus<br />

opastuksen suunta<br />

läpiajo- ja keskustaopastuksen tarkastelu<br />

24<br />

Vääksy<br />

Heinola<br />

140<br />

P<br />

<strong>Lahden</strong> keskusta on saavutettavissa autoliikenteellä eri suunnista<br />

(mm. valtatiet 4, 12 ja 24). <strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien valmistuttua<br />

Mannerheiminkatu tulee muuttumaan <strong>keskustan</strong> sisääntuloa<br />

ja maankäyttöä palvelevaksi väyläksi, joten <strong>keskustan</strong> ohittava<br />

liikenne tulee valtateiden liittymäkohdissa ohjata eteläiselle<br />

kehätielle sekä muille pääväylille.<br />

Keskustaan opastamisen pääkohde Helsingin suunnasta tultaessa<br />

on Renkomäen eritasoliittymän alue, jossa liikenne opastetaan<br />

kohteesta riippuen joko valtatietä 4 eteenpäin tai maantielle<br />

167 ja mt296 liittymästä edelleen joko Uudenmaankadulle tai<br />

mt296 kautta Helsingintielle. Uudenmaankadulla <strong>keskustan</strong><br />

suuntaan tultaessa opastamisen kannalta merkittävin kohta on<br />

Tapparakadun liittymä, jossa <strong>keskustan</strong> länsipuolelle mentäessä<br />

liikenne opastetaan Helsingintien ja Mytäjäisten liittymän kautta.<br />

Idän suunnasta keskustaan opastetaan Möysässä. Viipurintien ja<br />

Mannerheiminkadun liittymässä liikenne opastetaan kohteesta<br />

riippuen joko Karjalankadun tai edelleen Mannerheiminkadun<br />

suuntaan. Lännestä keskustaan tultaessa Mytäjäisten liittymässä<br />

opastetaan joko Hollolankadun tai Mannerheiminkadun suuntaan.<br />

Tampere<br />

<strong>keskustan</strong> kehä<br />

<strong>Lahden</strong> eteläinen kehätie<br />

uusi eritasoliittymä<br />

12<br />

140<br />

24<br />

12<br />

4<br />

Heinola<br />

Opastus kehällä on tärkeää, jotta pysäköintiliikenne saadaan<br />

ohjattua pysäköintilaitoksiin ja jotta <strong>keskustan</strong> läpiajoliikenne<br />

saadaan ohjattua niille kaduille joihin se kadun luonne ja liikenneympäristö<br />

huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tärkeimpiä<br />

<strong>keskustan</strong> kehän opastuskohtia ovat Mannerheiminkadulla<br />

Mytäjäisten liittymä ja matkakeskuksen kohta, Hollolankadun/<br />

<strong>Lahden</strong>kadun/Vapaudenkadun liittymä, kehän pohjoiskulmassa<br />

<strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun liittymä sekä idästä Karjalankadun<br />

suunnasta tultaessa Aleksanterinkadun ja Saimaankadun<br />

liittymä.<br />

167<br />

4<br />

Kouvola<br />

Nastola<br />

Helsinki<br />

Kuva 7<br />

Keskustan saavutettavuus<br />

12

Liikenneverkkovaihtoehdot<br />

Keskustan autoliikenteen verkkovaihtoehdot perustuvat työlle<br />

asetettuihin tavoitteisiin. Vaihtoehdot 1 ja 2 eroavat toisistaan<br />

<strong>keskustan</strong> kaakkoiskulman osalta. Vaihtoehdot on esitetty seuraavalla<br />

aukeamalla olevissa kuvissa 8 ja 9.<br />

Molemmissa vaihtoehdoissa <strong>keskustan</strong> ohi kulkeva liikenne<br />

ohjataan ydinkeskustaa reunustavalle kehälle (Hollolankatu–<strong>Lahden</strong>katu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu).<br />

Kehän<br />

tavoitteena on välittää <strong>keskustan</strong> ohittavaa sekä sinne saapuvaa<br />

liikennettä. Kehällä tavoitenopeus on 40/50 km/h ja tavoitteena<br />

on lisäksi kehän riittävä sujuvuus. 40/50 km/h nopeusrajoitus<br />

riippuu maankäytön kytkeytymisestä. Kehän sisäpuolella olevan<br />

alueen liikenneverkon tavoitenopeustaso on enintään 30 km/h.<br />

Koska kehä on liian suuri välittämään yksin <strong>keskustan</strong> liikenteen,<br />

toimivat kehän sisällä alueellisina kokoojakatuina Harjukatu ja<br />

Kirkkokatu–Päijänteenkatu.<br />

Aleksanterinkatu muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa<br />

kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja Vesijärvenkatu<br />

joukkoliikennepainotteiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa<br />

Vesijärvenkadun läpiajo on henkilöautoliikenteeltä kielletty<br />

bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.<br />

Ajo Kirkkokadulta itään Vesijärvenkadulle katkaistaan, jotta Kirkkokatua<br />

ei käytetä läpiajoreittinä <strong>Lahden</strong>kadulta Vesijärvenkadulle.<br />

Yhteys Rautatienkadulta Mannerheiminkadulle katkaistaan<br />

Rautatienkadun rauhoittamiseksi. Kauppakadulta <strong>Lahden</strong>kadulle<br />

ajo sallitaan ainoastaan busseille.<br />

Vaihtoehdossa VE1 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />

Vuoksenkadulta. Vaihtoehdon VE1 alavaihtoehtoina tutkittiin<br />

tunneli- sekä tasovaihtoehtoa. Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun<br />

liittymätyyppeinä tutkittiin liikennevaloja sekä kiertoliittymää.<br />

Kiertoliittymä karsiutui vaihtoehdoista toimivuusongelmien<br />

vuoksi.<br />

Vaihtoehdossa 2 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />

nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin kautta. Harjukatu<br />

Vesijärvenkadun itäpuolella on osa kehää ja sen kapasiteettivaatimukset<br />

ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1.<br />

Toimivuustarkastelut<br />

Liikenteen toimivuutta <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> kehällä ja sen rajaaman<br />

alueen sisäpuolella tutkittiin liikenteen mikrosimulointiohjelma<br />

Paramicsilla. Paramics mallintaa yksittäiset ajoneuvot vuorovaikutuksessa<br />

toisiin ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja laitteisiin.<br />

Simuloinnit toteutettiin nykytilanteen ja ennustevuoden 2025<br />

iltahuipputuntien mukaisissa ennustetilanteissa.<br />

Joukkoliikennekaistat on kuvattu vähentämällä kaistamäärää<br />

Vesijärvenkadulla sekä Karjalankadulla.<br />

Liikennevalot mallinnettiin kiinteillä kiertoajoilla. Nykytilanteen<br />

ajoitusten määrittämisessä hyödynnettiin liikennevalojen<br />

ajoituskaavioita ja ennustevuoden tilanteessa ajoituksia sekä<br />

vaihejärjestyksiä tarkistettiin tarvittaessa. Liikenne-ennusteet ja<br />

toimivuustarkastelut on raportoitu erillisessä työraportissa.<br />

Liikenne-ennusteen pohjana käytettiin <strong>Lahden</strong> seudun liikennemallia,<br />

jonka on laatinut Strafica Oy (<strong>Lahden</strong> seudun liikennemalli,<br />

Strafica Oy). Nykytilan ennustetta tarkennettiin toimivuustarkasteluja<br />

varten <strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> osalta mm. uusilla osa-alueilla<br />

sekä korjaamalla alueiden liikennetuotokset vastaamaan asukas-,<br />

työpaikka- ja pysäköintipaikkamääriä.<br />

Verkkovaihtoehtojen toimivuus<br />

Verkkovaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset liikenteen<br />

sijoittumiseen:<br />

• Katujen katkaisemisten ja kaistamuutosten sekä hidastamistoimenpiteiden<br />

myötä liikenne siirtyy uusille reiteille<br />

sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa.<br />

• Osa <strong>keskustan</strong> ohitse Mannerheiminkatua itä-länsisuunnasta<br />

kulkevista ajoneuvoista siirtyy uudelle <strong>Lahden</strong> eteläiselle<br />

kehätielle kokonaan tarkastelualueen ulkopuolelle.<br />

• Vesijärvenkadun ja Kauppakadun pohjoispään henkilöautoliikenteen<br />

läpiajon estämisen ja kaistamuutosten myötä<br />

pohjois-eteläsuuntainen liikenne siirtyy <strong>keskustan</strong> länsipuolella<br />

<strong>Lahden</strong>kadulle/Hollolankadulle sekä itäpuolella<br />

Saimaankadulle.<br />

• Liikennemäärät lisääntyvät eniten Saimaankadulla, jossa<br />

on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia jäljellä. Loviisankadun<br />

ja Vesijärvenkadun liittymän liikennemäärä<br />

kasvaa.<br />

• Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, Hämeenkadun<br />

hidastaminen ja Kirkkokadun katkaiseminen siirtävät<br />

itä-länsisuuntaista liikennettä jäljelle jääville samansuuntaisille<br />

yhteyksille.<br />

• Päijänteenkadun liikennemäärä kasvaa selvästi muutosten<br />

myötä, mutta kasvu on kuitenkin varsin maltillinen, sillä<br />

samaan aikaan muodostuu myös toinen, suorempi läpiajoyhteys<br />

Vapaudenkadun kaksisuuntaistamisen myötä.<br />

• Sibeliuksenkadun ja Harjukadun muodostamalle kokoojakadulle<br />

siirtyy läpiajavaa liikennettä.<br />

• Vaihtoehtojen väliset erot ovat hyvin vähäiset muualla kuin<br />

<strong>keskustan</strong> kehän kaakkois- ja itäosassa.<br />

13

Verkkovaihtoehdossa VE1:<br />

• Uusi yhteys Mannerheiminkadulta Vuoksenkadun<br />

kautta Saimaankadulle ei vaikuta merkittävästi ajoneuvojen<br />

siirtymiin muilla reiteillä ja erot jäävät hyvin<br />

paikallisiksi. Tunnelivaihtoehdossa Saimaankadun<br />

liikennemäärä on maksimissaan noin 300 ajoneuvoa<br />

tunnissa suurempi ja tasovaihtoehdossa noin 500<br />

ajon./h suurempi kuin vaihtoehdossa VE 2.<br />

• Uuden yhteyden kautta kulkee iltahuipputunnin aikana<br />

yhteensä lähes 1 500 ajoneuvoa.<br />

• Jotta Saimaankadun / Vuoksenkadun kuormittuneiden<br />

liittymien jonot eivät ulottuisi tunneliin, on tunnelivaihtoehdossa<br />

tunnelin suunnasta tulevia suuntia<br />

suosittava valo-ohjauksessa.<br />

• Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymän toteutusta<br />

tutkittiin kaksikaistaisena kiertoliittymänä<br />

ja valo-ohjattuna. Kiertoliittymävaihtoehto hylättiin<br />

mm. sen heikon toimivuuden takia. Kiertoliittymä<br />

ruuhkaantui iltahuipputunnin aikana Vuoksenkadun<br />

tulosuunnasta. Myös valo-ohjattuna liittymä on kuormittunut<br />

ja hetkellisiä jonoutumistilanteita esiintyy,<br />

mutta valo-ohjattu liittymä kykenee välittämään kaiken<br />

siihen kohdistuneen liikennekysynnän.<br />

<br />

<br />

Tavoiteverkkovaihtoehto 1<br />

v.2025 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h<br />

3 300<br />

Hämeenlinnantie<br />

<strong>keskustan</strong> ulkokehä 40 / 50 km/h<br />

paikallinen kokoojakatu 30 km/h<br />

joukkoliikennepainotteinen katu 30 km/h<br />

kävelykatu<br />

kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 20 km/h<br />

pysäköinti- /tontti- /muu katu<br />

tunneli<br />

1 700<br />

800<br />

3 300<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Kuva 8 Tavoiteverkko 1<br />

2 600<br />

Kyösti kallion katu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Kartanonkatu<br />

500<br />

P<br />

2 300<br />

KESKI-LAHTI<br />

1 100<br />

1 800<br />

500<br />

Vuorikatu<br />

KARTANO<br />

3 500<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Vapaudenkatu<br />

Rauhankatu<br />

Hämeenkatu<br />

300<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

Kirkkokatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

300<br />

Mariankatu<br />

Tori<br />

600<br />

3 100<br />

Päijänteenkatu<br />

200<br />

400<br />

Rautatienkatu<br />

Harjukatu<br />

Uudenmaank.<br />

1 800<br />

600<br />

1 900<br />

Niemenkatu<br />

Vesijärvenkatu<br />

Loviisank.<br />

Matkakeskus<br />

2 800<br />

900<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

500<br />

3 200<br />

2 600 200<br />

3 700<br />

100<br />

700<br />

2 100<br />

Yrjönkatu<br />

800<br />

600<br />

1 500<br />

1 700<br />

2 000<br />

Vuoksenkatu<br />

Saimaankatu<br />

1 500<br />

Laaksokatu<br />

1200<br />

1 500 2 700 2 400<br />

Oikokatu<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

1 100<br />

Mannerheiminkatu<br />

Karjalankatu<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

14

1 700<br />

<br />

Saimaankatu<br />

1 500<br />

<br />

2 200<br />

<br />

Laaksokatu<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

<br />

900<br />

1 400<br />

1 100<br />

Oikokatu<br />

Karjalankatu<br />

U rsank.<br />

Mannerheiminkatu<br />

15<br />

P<br />

3 700<br />

Niemenkatu<br />

2 100<br />

KARTANO<br />

2 800<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

3 100<br />

400<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Päijänteenkatu<br />

Kartanonkatu<br />

3 500<br />

<br />

<br />

400<br />

200<br />

200<br />

400<br />

Kirkkokatu<br />

500<br />

500<br />

Kyösti kallion katu<br />

Svinhufvudinkatu<br />

800<br />

700<br />

500<br />

100<br />

700<br />

1 500<br />

2 400 200<br />

Vapaudenkatu<br />

Tori<br />

Aleksanterinkatu<br />

Rauhankatu<br />

1 200<br />

2 400<br />

Vesijärvenkatu<br />

Mariankatu<br />

Rautatienkatu<br />

Hämeenkatu<br />

Hollolankatu<br />

2 700<br />

800<br />

Vuorikatu<br />

500<br />

Harjukatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

3 400<br />

3 300<br />

Yrjönkatu<br />

2 300<br />

Hämeenlinnantie<br />

Vuoksenkatu<br />

Loviisank.<br />

1 000<br />

Uudenmaank.<br />

1 700<br />

Mannerheiminkatu<br />

1 700<br />

1 900<br />

Verkkovaihtoehdossa VE2:<br />

• Keskustan kehän kaakkoiskulman liikenne kulkee Vesijärvenkadun<br />

ja Harjukadun liittymän kautta, jolloin<br />

liittymän liikennevirrat kasvavat erityisesti etelä-itä<br />

–suunnassa (nykytilanteessa pääsuunta on pohjoiseteläsuunnassa).<br />

• Harjukadulle tarvittavista lisäkaistoista huolimatta liittymä<br />

ruuhkaantuu iltahuipputunnin aikana heikentäen<br />

myös Yrjönkadun liittymän toimivuutta.<br />

Tavoiteverkkovaihtoehto 2<br />

v.2025 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h<br />

<strong>keskustan</strong> ulkokehä 40 / 50 km/h<br />

paikallinen kokoojakatu 30 km/h<br />

joukkoliikennepainotteinen katu 30 km/h<br />

kävelykatu<br />

kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 20 km/h<br />

pysäköinti- /tontti- /muu katu<br />

Henkilöautoliikenne estetty<br />

Matkakeskus<br />

Kuva 9 Tavoiteverkko 2

Verkkovaihtoehtojen vaikutukset ja vaihtoehdon<br />

valinta<br />

Verkkovaihtoehdon VE1 vaikutukset<br />

500 1 000 1 500 2 000 2 500<br />

liikennemääräerotus ajon./h<br />

vaihtoehdossa 1 enemmän liikennettä<br />

kuin vaihtoehdossa 2 ( ajon./h )<br />

vaihtoehdossa 2 enemmän liikennettä<br />

kuin vaihtoehdossa 1 ( ajon./h )<br />

Niemenkatu<br />

P<br />

• Vesijärvenkadun henkilöautoliikenteen läpiajon estäminen<br />

siirtää liikennettä toivotusti <strong>keskustan</strong> kehälle.<br />

KARTANO<br />

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa<br />

kehän saavutettavuutta.<br />

• Aiheuttaa liikenteellistä painetta alueen kaakkoiskulmaan<br />

ja lisää liikenteen aiheuttamia haittoja Vuoksenkadun<br />

ympäristössä, joten koulut sekä Vuoksenkadun kerrostalokortteli<br />

tulee ottaa huomioon suunnittelussa.<br />

• Edellyttää Vuoksenkadun osalta asemakaavamuutosta.<br />

Verkkovaihtoehdon VE2 vaikutukset<br />

• Lisää merkittävästi liikennettä Vesijärvenkadulta etelästä<br />

Harjukadulle idän suuntaan.<br />

• Vaatii Harjukadun sillan osalta toimenpiteitä, jotta Harjukadun/Vesijärvenkadun<br />

liittymän toimivuuden vaatimat<br />

kaistajärjestelyt saadaan mahdutettua kadun poikkileikkaukseen.<br />

• Saattaa lisätä liikennettä Hämeenkadulla ja Rautatienkadulla.<br />

• Vaihtoehdossa 2 liikenne lisääntyy niin paljon Vesijärvenkadun<br />

ja Harjukadun liittymässä, että liittymä ruuhkautuu<br />

heijastaen vaikutukset muualle verkolle.<br />

S<br />

Hämeenlinnantie<br />

-100<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Kartanonkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

+100<br />

-150<br />

-150<br />

-100<br />

-100<br />

Harjukatu<br />

Hämeenkatu<br />

Vuorikatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Päijänteenkatu<br />

Kirkkokatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

Mariankatu<br />

-100<br />

Vapaudenkatu<br />

-100<br />

-200<br />

-100<br />

Rautatienkatu<br />

-100<br />

+100<br />

Vesijärvenkatu<br />

+100<br />

-600<br />

-500<br />

+900<br />

Yrjönkatu<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Saimaankatu<br />

+50<br />

+200<br />

+300<br />

Oikokatu<br />

+300<br />

+100<br />

+300<br />

+1 500<br />

Laaksokatu<br />

-300<br />

Karjalankatu<br />

1<br />

O<br />

M<br />

ö<br />

Kuva 10<br />

+200<br />

Erot verkkovaihtoehtojen VE1 ja VE2 liikennemäärissä iltahuipputunnin mukaisessa v. 2025 ennustetilanteessa.<br />

ankatu<br />

+1 300<br />

Mannerheiminkatu<br />

16

menkatu<br />

Vaihtoehtojen vaikutustarkasteluiden perusteella tavoitetilanteen<br />

ratkaisujen pohjaksi valittiin vaihtoehdon VE1<br />

mukainen liikenneverkko, jossa Vuoksenkatu liittyy Mannerheiminkatuun.<br />

Merkittävimpänä valintaperusteena oli<br />

<strong>keskustan</strong> kehän huomattavasti parempi saavutettavuus<br />

sekä liikenteen ohjautuminen kehälle.<br />

<strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun liittymässä liikenteen suuntautuminen<br />

muuttuu Vesijärvenkadulle ja Kauppakadulle kohdistuvien muutosten myötä.<br />

Liittymän kaistaratkaisuja on suositeltavaa tarkistaa.<br />

KARTANO<br />

Saimaankadun liikennemäärät<br />

kasvavat. Lyhyillä<br />

liittymäväleillä esiintyy<br />

hetkellisiä jonoutumistilanteita.<br />

Saimaankatu<br />

Kauppakatu<br />

Päijänteenkadulle syntyy<br />

hetkittäin pitkiä ajoneuvojonoja.<br />

Sammonkatu<br />

<br />

Vesijärvenkatu<br />

<br />

Hämeenlinnantie<br />

Svinhufvudinkatu<br />

<strong>Lahden</strong>kadun/Hollolankadun liittymäalue on ruuhkainen<br />

suunnitelmien mukaisilla kaistaratkaisuilla. Pääsuunnan<br />

peruskaistamäärää suositellaan kasvatettavaksi.<br />

Mannerheiminkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Jonoutuminen kasvaa, Svinhufvudinkadun<br />

liittymään suositellaan liikennevaloja.<br />

Hollolankatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

Kartanonkatu<br />

Vuorikatu<br />

Hämeenkatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

Harjukatu<br />

Mariankatu<br />

(VE2) Harjukadun ja Vesijärvenkadun<br />

liittymässä on toimivuusongelmia<br />

lisäkaistoista huolimatta.<br />

(VE1) Loviisankadun rampin liikennemäärät<br />

kasvavat ja liittymissä esiintyy jonoutumistilanteita.<br />

Tunneliratkaisussa liittymä on kuormittuneempi<br />

kuin tasoratkaisussa.<br />

Päijänteenkatu<br />

Saimankadun ja Aleksanterinkadun<br />

liittymässä liikenteen suuntautuminen<br />

muuttuu. Kaistaratkaisuja on syytä<br />

tarkistaa ja etelästä vasemmalle<br />

kääntyminen suositellaan kiellettäväksi.<br />

Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen<br />

tunneliin on estettävä, jolloin muut<br />

suunnat kuormittuvat voimakkaammin<br />

kuin tasoratkaisussa.<br />

Rautatienkatu<br />

Uudenmaankatu<br />

Loviisank.<br />

Yrjönkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Oikokatu<br />

Laaksokatu<br />

Karjalankatu<br />

Tasoratkaisussa <strong>keskustan</strong><br />

kehän yksikaistaisella osuudella<br />

liikennevalojen lisääminen<br />

heikentäisi kehän sujuvuutta,<br />

mutta ilman valoja pääkadulle<br />

liittyminen on sivukaduilta<br />

erittäin hankalaa. Joitain kääntymiskieltoja<br />

on syytä harkita.<br />

(VE1) Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymässä esiintyy<br />

hetkittäin jonoutumista etenkin Vuoksenkadun suunnassa.<br />

Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen tunneliin estettävä, jolloin<br />

muut suunnat kuormittuvat voimakkaammin kuin tasoratkaisussa.<br />

<br />

<br />

<br />

Kuva 11<br />

Liittymät ja liittymäalueet, joissa esiintyi merkittävimpiä toimivuuseroja nykytilanteeseen nähden.<br />

17

nk.<br />

2.2 Pysäköinti<br />

<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> pysäköintipaikkatarjonta koostuu yleisesti<br />

käytettävistä pysäköintilaitoksista, kadunvarsipaikoista sekä<br />

erillisalueilla sijaitsevista paikoista. Tarkastelualueella on pysäköintipaikkoja<br />

yhteensä:<br />

yli 20 AP<br />

11 - 20 AP<br />

6 - 10 AP<br />

Niemenkatu<br />

P<br />

• kadunvarsilla<br />

• Paavolan alueen kauppakeskusten pihoilla<br />

n. 1 300 ap<br />

n. 400 ap<br />

xxx<br />

1 - 5 AP<br />

P - laitos<br />

suunnitteilla oleva<br />

toriparkki<br />

KARTANO<br />

• pysäköintilaitoksissa<br />

n. 2 300 ap<br />

1 - vyöhyke<br />

• suunnittelualueen lähistöllä Jalkarannantien<br />

ja Fellmanninpuiston pysäköintialueilla<br />

• Yhteensä<br />

n. 1 000 ap.<br />

n. 4900 ap.<br />

2 - vyöhyke<br />

3 - vyöhyke<br />

kiekkopysäköinti<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

50<br />

1<br />

Kauppakatu<br />

Kadunvarsipysäköinti on jaettu keskustassa kolmeen maksuvyöhykkeeseen,<br />

joiden lisäksi keskustassa on pysäköintikiekkopaikkoja<br />

sekä rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja.<br />

Keskustan asukkailla on mahdollisuus lunastaa asukaspysäköintitunnus,<br />

joka oikeuttaa maksuttomaan ja aikarajoituksettomaan<br />

pysäköintiin erikseen osoitetuilla kaupungin hallitsemilla pysäköintialueilla.<br />

Kiinteään hintaan on mahdollista lunastaa myös<br />

autokohtainen ns. yleispysäköintikortti, joka oikeuttaa pysäköimään<br />

kaikilla kaupungin hallitsemilla yleisillä pysäköintipaikoilla<br />

lisämaksutta ja ilman pysäköintikiekkoa.<br />

Julkisten pysäköintipaikkojen lisäksi <strong>keskustan</strong> kiinteistöillä on<br />

omia pysäköintipaikkoja.<br />

<strong>Lahden</strong> kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaisesti<br />

pitkäaikaispysäköinti tulee keskittää pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitospaikkojen,<br />

mm. toriparkin (suunnitteilla noin 580 ap.)<br />

myötä kadunvarsipysäköintiä vähennetään vaiheittain etenkin<br />

torin lähiympäristössä Vapaudenkadulla, Hämeenkadulla, Rautatienkadulla,<br />

Mariankadulla sekä Päijänteenkadulla. Kadunvarsipaikkojen<br />

arvioidaan vähenevän 250-300 ap. eli noin 20%<br />

nykytilanteeseen verrattuna. Pysäköintipaikkojen vähenemä<br />

johtuu suurelta osin vinopysäköinnin korvautumisesta kadun<br />

suuntaisella pysäköinnillä. Pysäköintilaitosten saavutettavuuden<br />

vuoksi kaikilta keskustaan tulevilta suunnilta järjestetään ajantasainen<br />

opastus pysäköintilaitoksiin.<br />

Hämeenlinnantie<br />

Kuva 12<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Jalkarannantie<br />

Kyösti kallion katu<br />

Harjukatu<br />

Hämeenkatu<br />

Vuorikatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

Pysäköintipaikat keskustassa nykytilanteessa.<br />

23 26<br />

11<br />

Päijänteenkatu<br />

Kirkkokatu<br />

36 56 42<br />

26 30 25<br />

Aleksanterinkatu<br />

Loviisank.<br />

Vesijärvenkatu<br />

20<br />

420<br />

Anttila<br />

130<br />

(laitos<br />

+ piha)<br />

540<br />

10 26 23 9<br />

6 13<br />

86 580<br />

300 160<br />

15<br />

10<br />

220<br />

9<br />

24<br />

5<br />

2<br />

28 30 35<br />

21<br />

12<br />

26<br />

44<br />

44 15 26<br />

44 22 36<br />

16<br />

34<br />

Rautatienkatu<br />

36<br />

41<br />

18<br />

17<br />

26<br />

24<br />

10<br />

22<br />

17<br />

13<br />

4<br />

12<br />

540<br />

21 4<br />

39<br />

Yrjönkatu<br />

42<br />

11<br />

5<br />

32<br />

100<br />

210<br />

Saimaankatu<br />

Oikokatu<br />

M<br />

Laaksokatu<br />

Karjalankatu<br />

O<br />

M<br />

ö<br />

18

2.3 Jalankulku ja pyöräily<br />

Keskustan liikenneverkon kehittäminen tulee tehdä kevyen<br />

liikenteen ehdoilla. Kaupungin asettama tavoite on, että suurin<br />

osa asukkaista voisi saavuttaa työpaikat ja palvelut joko julkisella<br />

liikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Lisäksi keskusta-alueelle<br />

on tavoitteena muodostaa yhtenäinen kävelyalue.<br />

Ydin<strong>keskustan</strong> kaduilla sekä hiljaisilla asuntokaduilla pyöräillään<br />

pääsääntöisesti ajoradalla, mikäli liikennemäärä ja tilaratkaisut<br />

sen mahdollistavat. Näillä kaduilla ajoradalla pyöräily on luonnollista<br />

ja turvallista, sillä autoilijan ja pyöräilijän nopeudet ovat<br />

lähempänä toisiaan kuin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden nopeudet.<br />

Yksisuuntaisilla katuosuuksilla ajoradalla pyöräily ajosuuntaa<br />

vastaan ei ole sallittua. Näillä kaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät<br />

käyttävät yhteistä väylää. Jos laki myöhemmin sallii pyöräilyn<br />

molempiin suuntiin autoille yksisuuntaisilla kaduilla, voidaan<br />

pyöräily ohjata näillä kaduilla ajoradalle, mikäli liikennetilanne<br />

ja tilaratkaisut sen mahdollistavat.<br />

Kävely-yhteyksien suunnittelussa painotetaan erityisesti käytettävyyttä,<br />

esteettömyyttä, viihtyisyyttä sekä turvallisuutta.<br />

Keskusta-alueella tärkeitä ovat tiheät ja sujuvat kävely-yhteydet<br />

sekä yhteydet pysäköintilaitoksiin ja joukkoliikenteen pysäkeille.<br />

Keskustassa tulee säilyttää kaupunkikuvallisesti tärkeät akselit,<br />

mm. kaupungintalon ja Ristinkirkon välillä.<br />

Pyöräilyn pääreitit <strong>Lahden</strong> keskustassa<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

erillinen pyörätie (yksi- tai kaksisuuntainen)<br />

P<br />

KARTANO<br />

Niemenkatu<br />

Nykyisen pyöräilyverkon merkittävimmät yhteyspuutteet ovat<br />

torin kohdalla (Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu), Rautatienkadulla,<br />

Harjukadulla sekä Vesijärvenkadun itäpuolella (Aleksanterinkatu-Karjalankatu).<br />

Kauppakatu<br />

Sammonkatu<br />

1<br />

Vesijärvenkatu<br />

Saimaankatu<br />

Pyöräilyn asema keskustassa riippuu väylän verkollisesta asemasta,<br />

väylän luonteesta ja käytettävissä olevasta tilasta. Tavoiteverkolla<br />

<strong>keskustan</strong> läpi kulkee vahva pohjois-eteläsuuntainen sekä<br />

itä-länsisuuntainen pyöräyhteys. Näillä väylillä pyöräilyn asemaa<br />

korostetaan:<br />

• pyöräily erotellaan jalankulusta (erillinen pyörätie)<br />

• pyörätie toteutetaan yksisuuntaisena<br />

A<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Kartanonkatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Päijänteenkatu<br />

O<br />

• liittymäratkaisuissa ja materiaaleissa korostetaan pyöräilyn<br />

asemaa.<br />

Pyöräteiden yksisuuntaisuus keskustassa selkeyttää pyöräilijän<br />

asemaa ja liikennejärjestelyjä erityisesti liittymissä, joissa pyörätie<br />

voidaan tuoda ajoneuvoliikenteen viereen pyöräkaistaksi.<br />

Muilla autoliikenteen pääväylillä sekä väylillä, joissa erillisen<br />

pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät<br />

ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää (yhdistetty kevyen<br />

liikenteen väylä).<br />

Vapaudenkadulle on osoitettu yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

tilan ahtauden sekä kadulla liikennöivien bussien takia.<br />

S<br />

Hämeenlinnantie<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

KESKI-LAHTI<br />

Hämeenkatu<br />

Harjukatu<br />

Mariankatu<br />

Rautatienkatu<br />

Vuorikatu<br />

Uudenmaank.<br />

Loviisank.<br />

Aleksanterinkatu<br />

Yrjönkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Laaksokatu<br />

Oikokatu<br />

Ursank.<br />

Mannerheiminkatu<br />

Karjalankatu<br />

M<br />

ö<br />

Kuva 13<br />

Tavoitepyöräilyverkko<br />

19

Pyöräpysäköinti<br />

Laadukas pyöräpysäköinti on olennainen osa pyöräilyn laatutason<br />

nostamista keskustassa. Kaupunki pyrkii myös omissa<br />

tavoitteissaan pyöräpysäköinnin laadun ja turvallisuuden parantamiseen<br />

(KV 13.6.2011,86§). Laatua voidaan parantaa lisäämällä<br />

erityisesti katettuja pyöräpysäköintipaikkoja keskeisiin julkisiin<br />

ja valaistuihin paikkoihin sekä käyttämällä laadukkaita pyöräpysäköintivarusteita.<br />

<strong>Lahden</strong> kaupunki suunnittelee parhaillaan<br />

omaa pyöräteline- ja katosmallia osana Helsinki WDC2012 (World<br />

Design Capital Helsinki 2012) -hanketta. Katosten ja telineiden<br />

mitoituksella, ulkonäöllä ja käytettävyydellä on huomattava<br />

merkitys pyöräpysäköinnin kysyntään.<br />

Ydinkeskustassa pyöräpysäköintiä sijoitetaan kattavasti eri kohteisiin<br />

palvelemaan <strong>keskustan</strong> palveluita ja kysyntää. Merkittävimpien<br />

palveluiden ja kohteiden läheisyyteen tarvitaan kuitenkin<br />

tehokasta keskitettyä pyöräpysäköintiä. Tämä on usein haastavaa,<br />

sillä tilaa on usein rajoitetusti. Kaupunki tutkii em. WDC2012<br />

hankkeen osana myös kaupunkipyöräpalvelun edellytyksiä keskustassa.<br />

On huomioitava, että mahdolliset kaupunkipyöräasemat<br />

sijoittuisivat keskustassa osittain samoihin kohteisiin.<br />

Kaupungin rooli pyöräpysäköinnissä on rajoittunut aikaisemmin<br />

pitkälti katualueen hyödyntämiseen pyöräpysäköinnissä. Pyöräpysäköinnin<br />

edellytyksiä voidaan parantaa myös kaavoituksen<br />

keinoin. Asemakaavassa voidaan velvoittaa kiinteistönomistajia<br />

osoittamaan pyöräpysäköintiä joko kiinteistön alueelle tai kaupungin<br />

yleisille alueille, jolloin polkupyöräpaikkojen määrästä<br />

saa vähentää tietyn osuuden. Asemakaavamääräys mahdollistaa<br />

mm. pyöräpysäköintipaikkojen tehokkaamman päällekkäiskäytön<br />

ja <strong>keskustan</strong> tilankäytön optimoinnin.<br />

Pyöräpysäköinnin pääkohteita keskustassa:<br />

• vaihtopysäkkialueen ympäristö<br />

• Siltapolun pääte<br />

• tulevan kävelykadun päädyt<br />

• tori<br />

• Matkakeskus<br />

2.4 Huolto- ja tavaraliikenne kävelyja<br />

kävelypainotteisilla alueilla<br />

<strong>Lahden</strong> keskusta-alueelta laadittiin huolto<strong>liikenneselvitys</strong> vuonna<br />

2011, jossa kartoitettiin tavara- ja jätehuoltoliikenteen tilaa. Jakeluliikenne<br />

on vilkkainta maanantaista perjantaihin kello 11–16<br />

välisenä aikana. Viikonloppuisin kuljetuksia on vain murto-osa<br />

muihin viikonpäiviin verraten. Kaupan sesonkiaikoihin tavaraliikennemäärät<br />

kasvavat huomattavasti.<br />

Huoltoliikenneselvityksessä mukana olleista yrityksistä lähes<br />

kolmasosan tavaranjakelu tapahtuu asiakasovien kautta, joissa<br />

jakelu vaatii yleensä jalkakäytävälle pysäköinnin. Asiakasoville<br />

tapahtuvia lastauksia on huoltoliikenneselvityksen mukaan erityisesti<br />

Vesijärvenkadulla, Vapaudenkadulla, Rautatienkadulla,<br />

Mariankadulla, Hämeenkadulla sekä Aleksanterinkadulla. Muiden<br />

yritysten tavaranlastaus ja -purku suoritetaan pysäköintilaitosten,<br />

erillisten lastauspaikkojen sekä takaovien kautta riippuen yrityksen<br />

liikealasta ja sijainnista.<br />

Merkittävät yksittäiset huoltoliikenteen aiheuttajat ovat keskustaalueella<br />

Sokoksen sekä Trion kauppakeskukset. Trion varsinainen<br />

tavarahuoltoliikenne tapahtuu Vapaudenkadulta, jossa sijaitsevat<br />

kauppakeskuksen lastauslaiturit. Huoltoliikenne on Vapaudenkadulla<br />

vilkasta ja ajoneuvot joutuvat ajoittain odottamaan lastausvuoroaan<br />

katualueella. Kauppakeskuksen toimistohuoneistoihin<br />

joudutaan toimittamaan tavaraa jonkin verran myös Vesijärvenkadun,<br />

Aleksanterinkadun ja Kauppakadun asiakasovien kautta<br />

esimerkiksi muuttojen yhteydessä. Sokoksen tavarahuoltoliikenne<br />

hoidetaan pääasiassa Rautatienkadun puolelta (kävelykatuosuus)<br />

ja osittain Hämeenkadun puolelta pysäköintihallin kautta.<br />

Kävelykadun vilkas huoltoliikenne aiheuttaa kevyelle liikenteelle<br />

estevaikutuksen.<br />

Keskustan jätekeräyskuljetuksia tapahtuu kaikkina arkipäivinä.<br />

Suurin osa jätekeräyksistä on suoritettu puoleen päivään mennessä.<br />

Ainakin Harjukadulla, Vesijärvenkadulla, Aleksanterinkadulla,<br />

Hämeenkadulla, sekä Vuorikadulla jätekeräysautot joutuvat pysähtymään<br />

kaduille, mikä hidastaa kadun muuta liikennettä.<br />

Huoltoliikenne sekä taksien ajo keskustaan kävely- ja kavelypainotteisilla<br />

alueilla on järjestettävissä myös selvityksessä ehdotettujen<br />

muutosten jälkeen.<br />

Huoltoliikenne tulisi pyrkiä rajoittamaan selkeämmin tiettyyn<br />

ajankohtaan, esimerkiksi ennen klo 10, jotta se häiritsisi mahdollisimman<br />

vähän muuta ajoneuvoliikennettä ja oleskelua<br />

keskustassa.<br />

Kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaan raskaita ajoneuvoyhdistelmiä<br />

ei sallita <strong>keskustan</strong> kehän sisäpuolella ilman<br />

erityistä lupaa.<br />

20

2.5 Joukkoliikenne<br />

Joukkoliikennereitit<br />

P<br />

Kaupungin asettamia yleisiä tavoitteita joukkoliikenteelle ovat:<br />

• joukkoliikenteen käytön tulee olla helppoa, esteetöntä ja<br />

edullista<br />

• matka-aika ei saa olla liian suuri suhteessa henkilöautomatkoihin<br />

• joukkoliikennekäytävien varrelle varataan bussikaistat sekä<br />

toteutetaan korkeatasoisia pysäkkijärjestelyjä<br />

• joukkoliikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät.<br />

joukkoliikennereitti,<br />

joukkoliikennekaistoja ja -etuuksia<br />

pysäkki<br />

KARTANO<br />

Joukkoliikenteen järjestämisen osalta työn lähtökohtana on ollut<br />

matkakeskuksen toteutuminen ja siihen liittyvät muutokset<br />

kauko- ja paikallisliikenteen reitteihin. Suunnitelmien mukaan<br />

linja-autoliikenne kulkee sekä Trion että matkakeskuksen kautta<br />

ja Vapaudenkadun kautta liikennöivät enää vain Jalkarannan<br />

linjat. Matkakeskusta painottavan linjaston lähtökohtana on<br />

Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, jolloin <strong>keskustan</strong><br />

viihtyisyys ja houkuttelevuus lisääntyy.<br />

Joukkoliikenteen reittimuutokset edellyttävät muutoksia etenkin<br />

Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kaista- ja pysäkkijärjestelyihin<br />

Trion kohdalla. Henkilöautoliikenteen läpiajoliikenteen<br />

kieltäminen Trion kohdalla mahdollistaa joukkoliikennekaistojen<br />

ja -etuuksien toteuttamisen Vesijärvenkadulle. Tarkempi suunnitelma<br />

Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta on kappaleessa<br />

3.2.<br />

A<br />

S<br />

KESKI-LAHTI<br />

Vapaudenkatu<br />

Tori<br />

Aleksanterinkatu<br />

Vesijärvenkatu<br />

Trion vaihtopysäkit<br />

Karjalankatu<br />

Matkakeskuksen alueen tarkastelut eivät sisältyneet tähän työhön.<br />

Mannerheiminkatu<br />

Matkakeskus<br />

Kuva 14<br />

Tulevat joukkoliikennereittimuutokset<br />

21

3. Liikenteelliset ratkaisut<br />

3.1 Aleksanterinkadun idealuonnos<br />

(kävelykatuosuus)<br />

Aleksanterinkatu muuttuu kävelykaduksi Rauhankadun ja Vesijärvenkadun<br />

välillä. Kävelykatuosuudesta tullaan myöhemmin<br />

laatimaan erillinen suunnitelma, jossa määritetään tarkemmin<br />

kadulle sijoittuvat toiminnot ja yksityiskohtaiset ratkaisut.<br />

Kadun poikkileikkauksessa kävelykadulla on kaksi yksisuuntaista<br />

pyöräväylää. Ratkaisulla mahdollistetaan länsi-itä –suuntainen<br />

pääpyöräreitti Jalkarannan suunnasta Karjalankadun suuntaan.<br />

Aleksanterinkatu yhdistyy Ranta-Kartanon uuteen asuinalueeseen<br />

<strong>Lahden</strong>kadun tasoylityksen kautta. Ranta-Kartanon puolella<br />

entinen Jalkarannantie muuttuu puistomaiseksi, korkeatasoiseksi<br />

jalankulku- ja pyöräilyreitiksi. Huolto- ja pelastusliikenne Aleksanterinkadulla<br />

on edelleen mahdollista joko kadun keskiosassa<br />

tai reunoilla.<br />

Uusia mahdollisuuksia<br />

Tässä selvityksessä ideoitiin kävelykadun uusia mahdollisuuksia.<br />

Kävelykatuosuutta käsitellään kokonaisuutena siten, että<br />

korostetaan kadun läpileikkaavaa, kaupunkikuvallisesti tärkeää<br />

akselia kaupungintalon ja Ristin kirkon välillä. Ideakuvassa (kuvat<br />

15-17) kadun keskiosassa on keskuspuistoalue toimintoineen<br />

ja molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet, jotka rajautuvat<br />

jalankulkualueesta puurivistöllä.<br />

Keskustan eheyttämiseksi on käynnissä Meidän Aleksi-ohjelma,<br />

jossa kävelykadulle on ideoitu erilaisia toimintoja, kuten<br />

• tavaratalojen ulkomyyntipisteitä<br />

• suihkulähteitä ja vesielementtejä, lisää katuvihreää<br />

• tansseja, musiikkia, tapahtumia<br />

• lasten leikkipaikkoja<br />

• kahviloita ja<br />

• Salpausselän kisojen tapahtuma-aluetta.<br />

Kuva 15<br />

Ideakuva Aleksanterinkadun kävelykatuosuudesta<br />

Kuva 16<br />

Ideakuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä<br />

22

16<br />

15<br />

8 9<br />

77<br />

14<br />

13<br />

19<br />

20<br />

Vesijärvenkatu<br />

30<br />

25<br />

3<br />

1<br />

1<br />

4<br />

6<br />

5<br />

Rauhankatu<br />

5<br />

11<br />

9<br />

8<br />

5<br />

3<br />

12<br />

2<br />

2<br />

4<br />

10<br />

Fellmaninkatu<br />

7<br />

8<br />

2<br />

8<br />

1<br />

1<br />

21<br />

20<br />

14<br />

17a<br />

2<br />

18<br />

20<br />

76<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

2<br />

8<br />

4<br />

6<br />

6<br />

5<br />

1<br />

3<br />

4<br />

78<br />

79<br />

12<br />

9<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

Vapaudenkatu<br />

11<br />

1<br />

99<br />

6<br />

13<br />

14<br />

13<br />

23<br />

15<br />

13<br />

15<br />

14<br />

9<br />

13<br />

3<br />

1<br />

11<br />

3<br />

5<br />

B<br />

3<br />

9<br />

10<br />

26<br />

21<br />

34<br />

2<br />

16<br />

17<br />

1<br />

2<br />

1<br />

18<br />

6<br />

Vesijärvenkatu<br />

1<br />

9<br />

9c<br />

5<br />

4<br />

5<br />

19<br />

12<br />

10<br />

5<br />

16<br />

2<br />

Rauhankatu<br />

11<br />

4<br />

5<br />

7<br />

3<br />

15<br />

3<br />

4<br />

3<br />

12<br />

1<br />

11<br />

24<br />

4<br />

2<br />

4<br />

14<br />

8<br />

6<br />

12<br />

10<br />

6<br />

70<br />

98<br />

80<br />

6<br />

9<br />

7<br />

6<br />

8<br />

9<br />

3<br />

53<br />

21<br />

Aleksanterinkatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

6<br />

4<br />

4<br />

3<br />

13<br />

3<br />

3<br />

10<br />

9<br />

15<br />

18<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

2<br />

14<br />

13<br />

15<br />

11<br />

17<br />

23<br />

1<br />

9<br />

5<br />

7<br />

19<br />

3<br />

7<br />

1<br />

1<br />

12<br />

5<br />

52<br />

4<br />

Rauhankatu<br />

1<br />

22<br />

5<br />

21<br />

7<br />

18<br />

2<br />

53<br />

6<br />

54<br />

55<br />

5<br />

5<br />

12<br />

11<br />

10 17<br />

9<br />

8<br />

11<br />

6<br />

7<br />

4<br />

7<br />

12<br />

11<br />

2<br />

56<br />

57<br />

7<br />

8<br />

9a<br />

Mariankatu<br />

1<br />

8<br />

9<br />

9<br />

19<br />

2<br />

4b<br />

13 15<br />

25<br />

24<br />

50<br />

7<br />

8<br />

6<br />

2<br />

4<br />

26 A<br />

21<br />

20<br />

19<br />

61<br />

18<br />

20<br />

1 19<br />

22<br />

23<br />

58<br />

18<br />

16<br />

11<br />

44<br />

12<br />

2<br />

1<br />

8<br />

9<br />

10<br />

1<br />

62<br />

9<br />

6<br />

2<br />

Hämeenkatu<br />

Hämeenkatu<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

1<br />

10<br />

3<br />

4<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

46<br />

20<br />

13<br />

14<br />

15<br />

13<br />

14<br />

14<br />

13<br />

23<br />

11<br />

19<br />

5<br />

13<br />

502<br />

9<br />

7<br />

3<br />

47<br />

2<br />

1<br />

Katualueen raja<br />

Jalkakäytävä<br />

9,5 m<br />

23<br />

15<br />

49<br />

28<br />

34<br />

1P5<br />

30<br />

35<br />

32<br />

1-12-50-M501<br />

1P6<br />

17<br />

18<br />

10<br />

77<br />

11<br />

12<br />

14<br />

13<br />

1G1<br />

16 15<br />

17<br />

55<br />

56<br />

58<br />

16<br />

57<br />

60<br />

59<br />

36<br />

18<br />

35<br />

20<br />

19<br />

85<br />

3062<br />

87<br />

27<br />

21<br />

26<br />

25<br />

16<br />

89<br />

1066<br />

23<br />

42<br />

25<br />

11<br />

Rautatienkatu Rautatienkatu<br />

Mariankatu<br />

17b<br />

23<br />

28<br />

23<br />

18<br />

24<br />

16<br />

14<br />

12<br />

10<br />

15<br />

Torikatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

2<br />

20 22<br />

16<br />

3<br />

1120<br />

1106<br />

10<br />

15 13<br />

4<br />

148<br />

1<br />

19<br />

Marolankatu<br />

14<br />

2<br />

16<br />

10<br />

21<br />

Rautatienkatu<br />

Erkonkatu<br />

11 13<br />

6549<br />

12<br />

17<br />

12<br />

11<br />

11<br />

9180<br />

1001<br />

93.896<br />

9177<br />

10 2<br />

12<br />

1069<br />

2<br />

98.085<br />

113<br />

2 1<br />

9178<br />

79<br />

77<br />

99.762<br />

103.075<br />

7943<br />

13<br />

3<br />

100.411<br />

4<br />

5<br />

1012<br />

101.214<br />

9503<br />

9504<br />

14<br />

80<br />

100.690<br />

20<br />

12<br />

7344<br />

9729<br />

7869<br />

BUS<br />

BUS BUS<br />

BUS BUS<br />

BUS BUS BUS<br />

BUS BUS<br />

“muunneltava monitoimipuisto”<br />

B<br />

10<br />

14 16<br />

9<br />

20<br />

10<br />

12<br />

10<br />

24<br />

20<br />

14<br />

Hämeenkatu<br />

6<br />

96.198<br />

6548<br />

1066<br />

5<br />

97.409<br />

1086<br />

81<br />

106.812<br />

9768<br />

17<br />

21<br />

1<br />

15<br />

“tenavaparkki”<br />

“keskuspuisto”<br />

“nuorisoparkki”<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Aleksanterinkatu<br />

A<br />

A<br />

jalankulkualue<br />

erilliset pp-kaistat<br />

B<br />

B<br />

Vesijärvenkatu<br />

“kahvila / kojupuisto”<br />

u<br />

Kuva 17 Ideakuva kävelykadun uusista mahdollisuuksista<br />

Katualueen raja<br />

Jalkakäytävä<br />

6,8 m<br />

PP<br />

2,0 m<br />

KESKUSPUISTO<br />

11,2 m<br />

PP<br />

2,0 m<br />

TORIALUE<br />

Jalkakäytävä<br />

7,3 m<br />

PP<br />

2,0 m<br />

KESKUSPUISTO<br />

11,2 m<br />

Kuva 18 Mitoitusesimerkki Torin kohdalta (leikkaus A-A) Kuva 19 Mitoitusesimerkki Sokoksen kohdalta (leikkaus B-B)<br />

PP<br />

2,0 m<br />

Katualueen raja

3.2 Aleksanterinkatu ja<br />

Vesijärvenkatu Trion kohdalla<br />

Vesijärvenkadun läpiajo kielletään henkilöautoilta Hämeenkadun<br />

ja Vapaudenkadun välillä sekä Aleksanterinkadulla Vesijärvenkadun<br />

ja Kauppakadun välillä. Trion kauppakeskuksen kohdalla<br />

nykyinen kolmekaistainen Aleksanterinkatu muuttuu kaksikaistaiseksi<br />

joukkoliikennekaduksi. Kadun molemmin puolin rakennetaan<br />

pysäkkisyvennykset busseille. Yksisuuntaiset pyörätiet<br />

jatkuvat lännestä kävelykadun suunnasta itään Karjalankadun<br />

suuntaan. Ajoradan ja pyörätien väliin jäävälle välikaistalle<br />

osoitetaan pyöräpysäköintiä nykyiseen tapaan. Siltapuiston pysäköintilaitokseen<br />

ajo poistuu Aleksanterinkadulta ja sisäänajo<br />

tapahtuu jatkossa Hämeenkadun puolelta.<br />

Mannerheiminkadun suunnasta Aleksanterinkadulle kulkee paljon<br />

käytetty kevyen liikenteen reitti Loviisanradan ratauoma, joka<br />

jatkuu Siltapolun kautta Aleksanterinkadulle. Siltapolun päähän<br />

voidaan rakentaa pyöräkatos. Pyöräreitti jatkuu Aleksanterinkadun<br />

yksisuuntaisena pyörätienä Kauppakadun suuntaan.<br />

Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun liittymään rakennetaan<br />

suojatie liittymän poikki ja liikennevalo-ohjauksessa määritetään<br />

kevyelle liikenteelle oma suojattu vaiheensa, jolloin kadunylitys<br />

tapahtuu turvallisesti. Ratkaisulla pystytään merkittävästi vähentämään<br />

Vesijärvenkadulla kulkevan joukkoliikenteen aiheuttamaa<br />

estevaikutusta.<br />

Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun väliin<br />

rakennetaan paikallisliikenteen pysäkit kolmelle bussille hammaspysäkkeinä.<br />

Ajoradan molemmin puolin on yhdistetty kevyen<br />

liikenteen väylä.<br />

Terminaalialueen tarkempi mitoitus suunnitellaan erikseen.<br />

Kuva 20<br />

Havainnekuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä itään<br />

Kuva 21<br />

Havainnekuva Vesijärvenkadusta Vapaudenkadun liittymästä etelään<br />

24

Kirkkokatu<br />

6<br />

21<br />

23<br />

8<br />

1<br />

2<br />

3<br />

Vapaudenkatu<br />

3<br />

9<br />

5<br />

4<br />

4<br />

1450<br />

6<br />

5<br />

5<br />

6<br />

1<br />

2<br />

9<br />

Vesijärvenkatu<br />

6<br />

Vesijärvenkatu<br />

9c<br />

6<br />

5<br />

9<br />

7<br />

Aleksanterinkatu<br />

25a<br />

27<br />

1<br />

2<br />

4<br />

3<br />

25<br />

19<br />

1G4<br />

10<br />

100<br />

1457<br />

1<br />

4 3<br />

18<br />

15<br />

3<br />

BUS<br />

BUS<br />

14<br />

99.288<br />

1<br />

26<br />

11<br />

BUS BUS<br />

BUS BUS<br />

12<br />

398<br />

10<br />

24<br />

13<br />

2<br />

22 24<br />

9729<br />

301<br />

7869<br />

11<br />

17<br />

14<br />

1023<br />

97.072<br />

B<br />

B<br />

1454<br />

BUS<br />

BUS<br />

BUS<br />

BUS BUS BUS<br />

20 22<br />

18<br />

10<br />

14<br />

7344<br />

10<br />

BUS<br />

BUS<br />

25<br />

1<br />

20<br />

14<br />

1014<br />

1178<br />

A A<br />

Välikaista<br />

0,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

~3,0 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Odotustila<br />

4,0 m<br />

Seisontatila<br />

3,0 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Kuva 22 Poikkileikkaus Aleksanterinkadusta (leikkaus A-A)<br />

KLV<br />

~7,25 m<br />

Linja-autopysäkki<br />

(Odotustila ja seisontatila)<br />

5,5 m<br />

Ajorata<br />

4,0 m<br />

Välikaista<br />

2,0 m<br />

Kuva 23 Poikkileikkaus Vesijärvenkadusta (leikkaus B-B)<br />

Seisontatila<br />

3,0 m<br />

Ajorata<br />

4,0 m<br />

Välikaista<br />

0,5 m<br />

Odotustila<br />

4,0 m<br />

Linja-autopysäkki<br />

(Odotustila ja seisontatila)<br />

5,5 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

~5,0 m<br />

KLV<br />

~6,75 m<br />

Kuva 24 Suunnitelma Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

pyörätie<br />

jalkakäytävä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

pyöräpysäköinti<br />

Katualueen raja<br />

Katualueen raja

Fellm<br />

1<br />

Rauhankatu<br />

17a<br />

15<br />

3<br />

A A<br />

14<br />

26<br />

24<br />

21<br />

3.3 Vapaudenkatu<br />

Vapaudenkatu muuttuu joukkoliikennereittimuutoksen sekä<br />

toriparkin valmistumisen myötä kokonaan kaksisuuntaiseksi.<br />

Toriparkin sisäänajo on suunniteltu Rauhankadulle, joten idästä<br />

tultaessa rakennetaan vasemmalle kääntymiskaista Vapaudenkadulta<br />

Rauhankadulle, jotta toriparkkiin kääntyvä liikenne ei<br />

heikennä Vapaudenkadun joukkoliikenteen sujuvuutta. Vapaudenkadulla<br />

liikennöivät joukkoliikennereittimuutoksen jälkeen<br />

Jalkarannan suunnan linjat.<br />

Kadun poikkileikkaus kavennetaan kaksi- tai kääntymiskaistojen<br />

kohdalla kolmekaistaiseksi. Bussipysäkit rakennetaan torin kohdalle<br />

syvennyksiin. Pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät kadun eteläreunaan<br />

rakennettavaa yhdistettyä kevyen liikenteen väylää.<br />

Vapaudenkadulle jää joitakin kadunvarsipaikkoja nopeaa liikkeissä<br />

asiointia varten, mutta pidempiaikainen pysäköinti ohjataan<br />

toriparkkiin.<br />

Katualueen raja<br />

Kuva 26<br />

Jalkakäytävä<br />

3...5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Bussipysäkki<br />

3,0 m<br />

Poikkileikkaus Vapaudenkadusta torin kohdalta (leikkaus A-A)<br />

Kevyt liikenne<br />

3...5 m<br />

Katualueen raja<br />

Pysäkkikatos,<br />

pysäkin odotusalue<br />

13<br />

10<br />

15 13<br />

9180<br />

76<br />

Kuva 25<br />

79<br />

1<br />

28<br />

1P5<br />

Vapaudenkatu<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

pysäköinti<br />

jalkakäytävä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

uusi puu<br />

nykyinen puu<br />

34<br />

12<br />

30<br />

78<br />

7<br />

Suunnitelma Vapaudenkadusta<br />

4<br />

18<br />

19<br />

17<br />

35<br />

5<br />

14<br />

16<br />

2<br />

32<br />

3<br />

18<br />

16<br />

3<br />

15<br />

4<br />

20<br />

1<br />

17<br />

1069<br />

13<br />

10<br />

11<br />

2<br />

98.085<br />

1P6<br />

4<br />

4<br />

Kääntymiskaista toriparkkiin<br />

Sisäänajo<br />

toriparkkiin<br />

3<br />

21<br />

9<br />

1106<br />

2<br />

1120<br />

1<br />

5<br />

6<br />

5<br />

1<br />

1<br />

4<br />

4<br />

2 1<br />

3<br />

2<br />

3<br />

12<br />

99<br />

6<br />

ankatu<br />

6<br />

14<br />

8<br />

BUS<br />

2<br />

1G1<br />

M<br />

3<br />

7943<br />

23<br />

10<br />

BUS<br />

16<br />

4<br />

Torikatu<br />

12<br />

6<br />

5<br />

1<br />

3<br />

18<br />

9<br />

36<br />

9<br />

20<br />

Vapaudenkatu<br />

9<br />

35<br />

14<br />

28<br />

12<br />

1<br />

1012<br />

2<br />

Rautatienkatu Rau<br />

101.214<br />

9504<br />

23<br />

16<br />

15<br />

2<br />

4<br />

16<br />

11<br />

16<br />

15<br />

23<br />

11<br />

10<br />

3<br />

18<br />

13<br />

5<br />

14<br />

13<br />

12<br />

1<br />

1<br />

15<br />

42<br />

20<br />

24<br />

20 22<br />

13<br />

14<br />

5<br />

26

3.4 Muut kadut<br />

3.4.1 Vuoksenkatu - Saimaankatu<br />

Vuoksenkadulta rakennetaan liittymä Mannerheiminkadulle. Tavoiteverkkovaihdon<br />

mukaisen ennusteliikenteen (1 500 ajoneuvoa<br />

iltahuipputunnin aikana) välittäminen vaatii Vuoksenkadulta Mannerheiminkadulle<br />

kaksi oikealle kääntyvää kaistaa ja kolmannen<br />

kaistan vasemmalle kääntyvien tai suoraan ajavien käyttöön. Kaistajärjestelyjen<br />

vuoksi Vuoksenkadulla katualuetta tulee levittää<br />

itään päin, jotta yhteydet kerrostalon pihoille voidaan säilyttää.<br />

Työssä tutkitut kaksi vaihtoehtoa (tunneli- ja tasovaihtoehto) Vuoksenkadun<br />

liittämiseksi Saimaankatuun on esitetty kuvissa 29 ja 31.<br />

Tavoitetilanteen vaihtoehdon eli tunneliratkaisun pituusleikkaus<br />

on esitetty kuvassa 30. Havainnekuvat molemmista vaihtoehdoista<br />

ovat kuvissa 27 ja 28.<br />

Tavoitetilanteessa Mannerheiminkadulta on yhteys Saimaankatuun<br />

lyhyen tunnelin kautta. Tunnelin eteläinen suuaukko on nykyisen<br />

maanpinnan tasossa noin 180 metriä Mannerheiminkadun<br />

pohjoispuolella ja tunnelin pituus on noin 160 metriä. Pohjoinen<br />

suuaukko on Oikokadun pohjoispuolella. Tarvittava tuuletus on<br />

järjestettävä poistoaukkojen kautta. Ajo Vuoksenkadun varren<br />

kiinteistöihin on Yrjönkadun ja Rajakadun kautta. Harjukatu-<br />

Ursankatu –liittymän eteläinen haara poistuu. Oikokadulta on<br />

yhteys Saimaankadulle ja Harjukadulle. Kaupunginsairaalan<br />

huoltoliikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan. Hämeenkadun<br />

liittymä katkaistaan ja Kauppakadun eteläpää kaksisuuntaistetaan,<br />

jotta Hämeenkadulta säilyy yhteys itään päin.<br />

Kevyen liikenteen yhteydet järjestetään eritasoon Vuoksenkadun<br />

eteläpäässä. Vuoksenkadun pohjoispäässä on länsi-itä –suuntainen,<br />

paljon koululaisten käyttämä reitti Ursankadun suunnasta<br />

Yrjönkadulle. Ursankadun varrella sijaitsevat Tiirismaan peruskoulu<br />

ja lukio, lisäksi Vuoksenkadun /Saimaankadun lähiympäristössä<br />

sijaitsee päiväkoteja ja Lotilan koulu.<br />

Vesijärvenkadun katkaisemisen ja kaistamuutosten vuoksi Saimaankadun<br />

liikennemäärät tulevat kasvamaan. Aleksanterinkadun<br />

liittymään lisätään kapasiteetin kasvattamiseksi kaista etelästä<br />

pohjoiseen.<br />

Kuva 27<br />

Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tunnelivaihtoehto)<br />

Kuva 28<br />

Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tasovaihtoehto)<br />

27

6<br />

9<br />

3<br />

1<br />

85<br />

Sairaalan uusi liittymä<br />

Sairaalan huoltoliikenne<br />

vaatii uudet ajojärjestelyt<br />

5<br />

10<br />

5<br />

10<br />

4<br />

44<br />

45<br />

55<br />

Saimaankatu<br />

5:0<br />

33<br />

4<br />

301<br />

303<br />

32<br />

2<br />

3<br />

Hämeenkatu<br />

34<br />

8<br />

4<br />

Saimaankatu<br />

3 7<br />

5<br />

Tukimuuri<br />

1002<br />

1<br />

91<br />

1<br />

10<br />

5<br />

1<br />

15<br />

2<br />

91<br />

1P14<br />

1461<br />

1<br />

90<br />

Saimaankatu<br />

Saimaankatu<br />

49<br />

0<br />

302<br />

2<br />

34<br />

35<br />

5:0<br />

1L1<br />

36<br />

52<br />

50<br />

37<br />

27<br />

0<br />

26<br />

Yrjönkatu<br />

65<br />

0<br />

7<br />

9<br />

Ursa<br />

4<br />

1<br />

11<br />

Vuoksenkatu<br />

0<br />

3<br />

96<br />

Tukimuuri<br />

8<br />

9<br />

5 7<br />

4<br />

9<br />

5<br />

Rajakatu<br />

8<br />

Mannerheiminkatu<br />

1a<br />

1-1085-4-M501<br />

35<br />

10<br />

7<br />

Tukimuuri<br />

6<br />

2<br />

Vuoksenkatu<br />

4 6<br />

Vuoksenkatu<br />

3-3163-1-M501<br />

11<br />

34<br />

50:0<br />

405-50-0-M601<br />

3<br />

316<br />

1<br />

28<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

ja ajoyhteys pihoille<br />

35<br />

Kuva 29 Periaatekuva Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)<br />

Kuva 30 Pituusleikkaus Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)

9<br />

3<br />

1<br />

32<br />

2<br />

3<br />

Hämeenkatu<br />

Sairaalan uusi liittymä<br />

34<br />

8<br />

10<br />

4<br />

4<br />

Saimaankatu<br />

Saimaankatu<br />

3 7<br />

5<br />

5:0<br />

1<br />

33<br />

1002<br />

1<br />

1<br />

4<br />

5<br />

301<br />

91<br />

Kuva 31 Periaatekuva Vuoksenkadusta (tasovaihtoehto)<br />

Kuva 32 Poikkileikkaus Vuoksenkadusta<br />

29<br />

91<br />

90<br />

302<br />

1P14<br />

1461<br />

1<br />

Saimaankatu<br />

49<br />

0<br />

34<br />

35<br />

5:0<br />

1L1<br />

36<br />

52<br />

50<br />

37<br />

u<br />

27<br />

0<br />

26<br />

Yrjönkatu<br />

65<br />

0<br />

7<br />

9<br />

U<br />

4<br />

1<br />

11<br />

Vuoksenkatu<br />

0<br />

Tukimuuri<br />

5 7<br />

3<br />

96<br />

8<br />

9<br />

A A<br />

4<br />

9<br />

5<br />

Rajakatu<br />

8<br />

Mannerheiminkatu<br />

1a<br />

1-1085-4-M501<br />

10<br />

7<br />

Tukimuuri<br />

35<br />

6<br />

2<br />

Askonkatu<br />

Tukimuuri<br />

Vuoksenkatu<br />

4 6<br />

1<br />

1-9901-0-M509<br />

Vuoksenkatu<br />

3-3163-1-M501<br />

11<br />

34<br />

ajorata<br />

saareke / välikaista<br />

50:0<br />

405-50-0-M601<br />

12:77<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

yhdistetty kevyen liikenteen väylä<br />

ja ajoyhteys pihoille<br />

KLV<br />

4,5 m<br />

35<br />

405-12-77-M603<br />

3<br />

katu<br />

3<br />

Katualueen raja<br />

Nyk. katualueen<br />

raja<br />

JK + PP ja ajoyhteys pihoille<br />

7,5 m<br />

Ajorata<br />

7,0 m

3.4.2 Hämeenkatu<br />

Hämeenkatu muuttuu kävely- ja pyöräilypainotteiseksi ja Vesijärvenkadun<br />

länsipuolella yhteisen tilan periaatteita noudattelevaksi<br />

kaduksi. Kadun ilme on kävelykatumainen, mutta ajoneuvolla<br />

ajo sallitaan jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla. Pyöräily tapahtuu<br />

ajoradalla.<br />

Materiaaleilla ja niiden värityksellä sekä istutuksilla rajataan autoilijoille<br />

tarkoitettu tila jalankulkijoiden tilasta, mutta muutoin<br />

koko kadun pinta on samassa tasossa.<br />

Nykyinen viistopysäköinti korvataan kadunvarsipaikoilla ja paikkojen<br />

määrää vähennetään, jotta kadunylityspaikkoja on tarpeeksi<br />

ja näkemät säilyvät riittävinä.<br />

Katualueen raja<br />

Kuva 33<br />

Jalkakäytävä Välikaista Pysäköinti<br />

Ajorata,<br />

Pysäköinti Jalkakäytävä<br />

> 3,0 m<br />

2,0 m 2,5 m<br />

pyöräily ajoradalla<br />

2,5 m > 3,0 m<br />

(tilan salliessa)<br />

6,0 m<br />

Poikkileikkaus Hämeenkadusta<br />

Katualueen raja<br />

Kuva 34<br />

Havainnekuva Hämeenkadusta Rauhankadulta itään<br />

30

3.4.3 Päijänteenkatu<br />

Päijänteenkadusta tulee toinen <strong>keskustan</strong> länsi-itä –suuntaisista<br />

kokoojakaduista ja liikennöinti mahdollistuu molempiin suuntiin.<br />

Nykyisen viistopysäköinnin tilalle järjestetään kadunvarsipysäköintiä<br />

kadun pohjoisreunalle.<br />

Kirkkokadulle ajo Vesijärvenkadulta katkaistaan, jotta läpikulkeva<br />

liikenne ei ohjaudu Kirkkokadulle.<br />

Katualueen raja<br />

Katualueen raja<br />

KLV<br />

3,5 m<br />

Viherkaista<br />

~4 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Pysäköinti<br />

3,0 m<br />

Istutukset ja KLV<br />

säilyvät ennallaan<br />

5,5 m<br />

Kuva 36<br />

Periaatekuva Päijänteenkadun ja Vesijärvenkadun liittymästä<br />

Kuva 35<br />

Poikkileikkaus Päijänteenkadusta<br />

31

17<br />

1<br />

3<br />

11<br />

1<br />

Sibeliuksenkatu<br />

Sibeliuksenkatu<br />

115<br />

28<br />

18<br />

30<br />

22<br />

34<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

115<br />

110<br />

21<br />

Harjukatu<br />

25<br />

1K<br />

2<br />

2<br />

2<br />

1<br />

1<br />

3<br />

7<br />

2<br />

6<br />

1<br />

5<br />

9<br />

8<br />

7<br />

2<br />

5<br />

8<br />

9<br />

3<br />

7<br />

6<br />

5<br />

9<br />

5<br />

6<br />

7<br />

114.6<br />

Puistokatu<br />

112 3<br />

8<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

Tukimuuri<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

Tukimuuri<br />

1<br />

4<br />

113<br />

10<br />

8<br />

12<br />

82<br />

81<br />

22<br />

44<br />

11<br />

115.3<br />

115<br />

32<br />

3.4.4 Harjukatu<br />

Harjukatu on toinen <strong>keskustan</strong> sisäisistä kokoojakaduista ja Harjukadulta<br />

on kevyen liikenteen alikulkuyhteys Hollolankadun<br />

länsipuolelle. Kadun nykyinen poikkileikkaus ei riitä kahdelle<br />

kaistalle ja kevyen liikenteen väylälle, joten katualuetta levennetään<br />

hieman etelään päin. Ratkaisu vaatii tukimuurirakenteen<br />

Harjukadun Humpulankadun sekä Radiomäenkadun päihin.<br />

Välikaista<br />

0,8 m<br />

Ajorata<br />

6,0 m<br />

KLV<br />

3,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

3,0 m<br />

Ajokaista<br />

3,0 m<br />

Ajokaista<br />

3,0 m<br />

Pysäköinti<br />

2,2 m<br />

Pyörätie<br />

2,0 m<br />

Kuva 37 Poikkileikkaus Harjukadusta (leikkaus A-A) Kuva 39 Poikkileikkaus Harjukadusta (leikkaus B-B)<br />

15<br />

4 6<br />

1<br />

19<br />

1P9<br />

1<br />

2<br />

13<br />

4<br />

1K89<br />

94 96<br />

4<br />

97<br />

99<br />

1<br />

102<br />

101<br />

1P11<br />

1<br />

103<br />

104<br />

1P12<br />

1105<br />

107<br />

108<br />

110<br />

1P12<br />

109<br />

111<br />

Mariankatu<br />

Rauhankatu<br />

2<br />

Harjukuja<br />

3<br />

4<br />

9<br />

14<br />

104.3<br />

104.3<br />

1458<br />

102.3<br />

101.3<br />

19<br />

20<br />

1<br />

103.7<br />

103.2<br />

104.5<br />

105.4<br />

112.7<br />

12<br />

1<br />

2<br />

2<br />

2<br />

7<br />

11<br />

40<br />

26<br />

24<br />

Harjukatu<br />

Harjukatu<br />

36<br />

32<br />

31<br />

21<br />

120<br />

Harjukatu<br />

108.5<br />

110<br />

109.9<br />

107.2<br />

107.6<br />

120.8<br />

115<br />

1100<br />

116.7<br />

117.6<br />

115.3<br />

.4<br />

17<br />

23<br />

22<br />

18<br />

127<br />

128<br />

21<br />

14<br />

124<br />

7339<br />

29<br />

123<br />

84<br />

104.434<br />

28<br />

109.3<br />

31<br />

111.5<br />

109.7<br />

27<br />

25 26<br />

110.8<br />

111.8<br />

113.6<br />

113.3<br />

115.8<br />

114.5<br />

116.5<br />

118.0<br />

132.2<br />

121.5<br />

122.5<br />

120.8<br />

121.6<br />

118.5<br />

117.6<br />

116.8<br />

115.8<br />

116.2<br />

115.7<br />

utatienkatu<br />

enkatu<br />

22<br />

18<br />

126<br />

125<br />

7680<br />

209<br />

Puistokatu<br />

120.4<br />

115<br />

116 9<br />

208<br />

19 20<br />

7<br />

108.699<br />

6<br />

205<br />

204<br />

1 2<br />

203<br />

207<br />

11<br />

206<br />

202<br />

123 4<br />

12<br />

1063<br />

74<br />

122 6<br />

1075<br />

73<br />

11<br />

122.205<br />

10<br />

78<br />

75<br />

118.1<br />

11<br />

77<br />

76<br />

115.3<br />

1084<br />

12<br />

Korotettu suojatie<br />

Korotettu suojatie<br />

A<br />

80<br />

79<br />

113.7<br />

10<br />

B B<br />

A<br />

Kuva 38 Periaatekuva Harjukadusta Sibeliuksenkadun ja Vesijärvenkadun välillä<br />

Viherkaista<br />

2,0 m<br />

Jalkakäytävä<br />

2,0 m

TAXI<br />

3.4.5 Kauppakatu<br />

Kauppakadun yhteys pohjoiseen <strong>Lahden</strong>kadulle katkaistaan<br />

henkilöautoilta, mutta bussit liikennöivät Kauppakadun kautta<br />

<strong>Lahden</strong>kadulle. Kauppakatu toimii kevyen liikenteen pohjoisetelä<br />

–suuntaisena pääreittinä ja pyöräily järjestetään molempiin<br />

suuntiin yksisuuntaisin pyörätein tai pyöräkaistoin.<br />

Kauppakadun eteläpää Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun<br />

välillä kaksisuuntaistetaan.<br />

3.4.6 Rautatienkatu<br />

Rautatienkatu on tärkeä jalankulkureitti matkakeskuksen ja<br />

<strong>keskustan</strong> välillä. Katu säilyy Vuorikadun ja Harjukadun välillä<br />

yksisuuntaisena etelään päin. Pysäköinti poistetaan kadun<br />

itäreunalta, jolloin saadaan tilaa yhdistetylle kevyen liikenteen<br />

väylälle.<br />

Rautatienkatu voidaan Hämeenkadun ja Vuorikadun välillä toteuttaa<br />

shared space -periaatteella.<br />

Katualueen raja<br />

Jalkakäytävä<br />

3,0 m<br />

Välikaista<br />

0,8 m<br />

Pysäköinti<br />

2,2 m<br />

Ajorata<br />

4,0 m<br />

KLV<br />

4,9 m<br />

Katualueen raja<br />

3.4.7 <strong>Lahden</strong>katu/Saimaankatu<br />

Tavoiteverkolla henkilöautoilta on estetty yhteys Kauppakadulta<br />

<strong>Lahden</strong>kadulle, joten liikenne kasvaa <strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun<br />

välillä. Myös liikenne <strong>Lahden</strong>kadun ja Vesijärvenkadun<br />

välillä laskee Vesijärvenkadun läpiajomahdollisuuden poistamisen<br />

myötä. Saimaankadun liittymä kuormittuu näin enemmän<br />

kuin nykytilanteessa.<br />

Toimivuustarkastelujen perusteella <strong>Lahden</strong>kadulta pohjoisesta<br />

Saimaankadulle vasemmalle kääntyvien kaistalle syntyy hetkittäin<br />

jonoja, jotka eivät mahdu kääntymiskaistalle. Jonoutumistilanteet<br />

purkautuvat kuitenkin muutaman kierron aikana.<br />

Liittymän toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla kaistajärjestystä<br />

siten, että pohjoisesta tultaessa on kaksi vasemmalle<br />

kääntyvien kaistaa.<br />

Kuva 41<br />

Poikkileikkausperiaate Rautatienkadusta väliltä Harjukatu-<br />

Vuorikatu etelästä katsottuna<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Katualueen raja<br />

Torialue<br />

Jalkakäytävä<br />

2,75 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Taksin<br />

odotustila<br />

1,5 m<br />

Taksipysäkki<br />

3,25 m<br />

Ajokaista<br />

3,0 m<br />

Vas. kääntyvien<br />

kaista<br />

3,0 m<br />

Keskisaareke<br />

liittymäalueella<br />

1,75 m<br />

Ajokaista<br />

3,75 m<br />

PP<br />

1,5 m<br />

Jalkakäytävä<br />

3,0 m<br />

Kuva 40 Poikkileikkausperiaate Kauppakadusta Kuva 42 Periaatekuva <strong>Lahden</strong>kadun ja Saimaankadun liittymästä<br />

33

3.4.8 <strong>Lahden</strong>katu/Hollolankatu<br />

Kuvassa 44 on esitetty Ranta-Kartanon yleissuunnitelman esitys<br />

<strong>Lahden</strong>kadun/Hollolankadun kaistajärjestelyiksi. Keskustan liikenneselvityksen<br />

toimivuustarkasteluiden mukaan pääsuunnan<br />

kaistamäärää tulisi lisätä.<br />

Toimivuustarkasteluiden<br />

perusteella lisäkaistat <strong>Lahden</strong>kadulle<br />

helpottivat<br />

selvästi liikenteen kokonaissujuvuutta<br />

iltahuipputunnin<br />

aikana. Esimerkiksi<br />

pohjoisesta <strong>Lahden</strong>kadulta<br />

vasemmalle Sibeliuksenkadulle<br />

kääntyvien kääntymiskaistan<br />

täyttyessä<br />

on edelleen kaksi suoraan<br />

ajavien kaistaa käytössä,<br />

jolloin kääntymiskaistan<br />

hetkellinen täyttyminen ei<br />

muodostu pullonkaulaksi.<br />

Viivytykset laskivat selvästi<br />

etenkin sivukaduilla.<br />

nkuja<br />

Paasikivenkatu<br />

1<br />

2<br />

2103<br />

Jalkarannantie<br />

1<br />

151<br />

150<br />

3<br />

149<br />

2<br />

A A<br />

148<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

15 13<br />

28<br />

76<br />

1<br />

79<br />

34<br />

1P5<br />

30<br />

Vapa<br />

7<br />

2<br />

4<br />

1G2<br />

9956<br />

3<br />

Aleksanterinka<br />

1<br />

1<br />

52<br />

3<br />

Hollolankatu<br />

Hollolankatu<br />

64<br />

63<br />

57<br />

56<br />

55<br />

54<br />

53<br />

11<br />

1<br />

2<br />

Kuva 43<br />

Periaatekuva <strong>Lahden</strong>kadusta/Hollolankadusta Sibeliuksenkadun ja Kirkkokadun välillä,<br />

toimivuustarkasteluiden perusteella suositeltava ratkaisu<br />

Kuva 44<br />

Periaatekuva <strong>Lahden</strong>kadusta/Hollolankadusta Sibeliuksenkadun ja Kirkkokadun välillä,<br />

Ranta-Kartanon yleissuunnitelma<br />

34

Katualueen raja<br />

Katualueen raja<br />

KLV<br />

3,0 m<br />

Välikaista<br />

2,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Keskisaareke<br />

1,5 m<br />

Kääntymiskaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Ajokaista<br />

3,5 m<br />

Välikaista<br />

2,5 m<br />

KLV<br />

5,0 m<br />

Kuva 45<br />

Poikkileikkaus <strong>Lahden</strong>kadusta, toimivuustarkasteluiden perusteella suositeltava ratkaisu (leikkaus A-A)<br />

Katualueen raja<br />

Katualueen raja<br />

KLV<br />

4,5 m<br />

Ajokaista<br />

4,5 m<br />

Ajokaista<br />

4,0 m<br />

Keskisaareke<br />

2,0 m<br />

Kääntymiskaista<br />

3,2 m<br />

Ajokaista<br />

4,2 m<br />

Ajokaista<br />

4,2 m<br />

Ajokaista<br />

3,2 m<br />

Välikaista<br />

1,2 m<br />

KLV<br />

4,0 m<br />

Kuva 46<br />

Poikkileikkaus <strong>Lahden</strong>kadusta, Ranta-Kartanon yleissuunnitelma (leikkaus B-B)<br />

35

4. Vaikutukset<br />

Liikenneselvityksessä esitetyt ratkaisut vastaavat selvitykselle<br />

asetettuihin tavoitteisiin.<br />

Autoliikenne<br />

• Vuoden 2025 tavoitetilanteessa toteutuneeksi oletettu<br />

eteläinen kehätie katkaisee liikenteen kasvun Mannerheiminkadulla.<br />

Kehätie vähentää Mannerheiminkadun liikennemäärää<br />

ja Mytäjäisten liittymän nykyiset kaistaratkaisut<br />

ovat riittävät.<br />

• Keskustan kehän toteuttaminen rauhoittaa liikennettä kehän<br />

sisäpuolella ja mahdollistaa sen kehittämisen jalankulun ja<br />

pyöräilyn ehdoilla.<br />

• Esitettävät ratkaisut lisäävät toivotusti liikennettä <strong>keskustan</strong><br />

kehällä ja sisäisillä kokoojaväylillä. Liikenne lisääntyy eniten<br />

Saimaankadulla, jossa on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia<br />

jäljellä.<br />

• Vesijärvenkadun katkaiseminen siirtää liikennettä <strong>keskustan</strong><br />

kehälle.<br />

• Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa kehän<br />

saavutettavuutta.<br />

• Keskustan kehän liikenteellinen toimivuus on riittävän hyvä,<br />

vaikkakin ruuhka-aikana liikenne jonoutuu samaan tapaan<br />

kuin nykyisinkin ja pääsuunnan sujuvuuden varmistamiseksi<br />

sivusuunnille on sallittava viivytyksiä.<br />

• Kadunvarsipysäköinnin siirtäminen vaiheittain pysäköintilaitoksiin<br />

mahdollistaa katutilan kehittämisen viihtyisämmäksi.<br />

Jalankulku ja pyöräily<br />

• Jatkuvat ja korkeatasoiset pääpyöräreitti- ja pyöräpysäköintijärjestelyt<br />

edesauttavat tavoitetta pyöräilyn kulkutapaosuuden<br />

kasvattamisesta Lahdessa.<br />

• Yhtenäisen kävelyalueen toteuttaminen parantaa <strong>keskustan</strong><br />

toimintojen saavutettavuutta kävellen.<br />

• Pyöräilyn erottaminen yksisuuntaisina pyöräteinä jalankulkualueesta<br />

kävelykadulla selkeyttää pyöräilijän asemaa.<br />

• Keskustan kehän sisäpuolella katujen alhainen nopeustaso<br />

mahdollistaa pyöräilyn ajoradalla ja esimerkiksi Hämeenkadulla<br />

katutilan toteuttamisen shared space (yhteisen tilan)<br />

periaatteella.<br />

Joukkoliikenne<br />

• Joukkoliikennereitit tavoittavat <strong>keskustan</strong> keskeiset toiminnot.<br />

• Kävely-yhteydet joukkoliikenteen solmukohtiin (Trion<br />

joukkoliikenneterminaali ja matkakeskus) paranevat. Vesijärvenkadun<br />

ja Aleksanterinkadun liikennevaloliittymässä<br />

oma suojattu vaihe jalankulkijoille ja pyöräilijöille vähentää<br />

bussiliikenteen estevaikutusta Vesijärvenkadulla.<br />

• Joukkoliikennekaistat ja –etuudet parantavat joukkoliikenteen<br />

sujuvuutta joukkoliikenteen pääkaduilla.<br />

• Joukkoliikenneterminaalit mahdollistavat joukkoliikenteen<br />

infopisteen sijoittamisen terminaalien yhteyteen ja sitä kautta<br />

joukkoliikenteen palvelutason ja imagon parantamisen.<br />

Huoltoliikenne<br />

• Työssä esitetyt ratkaisut mahdollistavat huoltoliikenteen järjestelyt.<br />

Huoltoliikenteen rajoittaminen tiettyyn ajankohtaan<br />

edesauttaa sen häiriöiden minimoimista muulle liikenteelle<br />

ja oleskelulle keskustassa.<br />

• Aikarajoitteista saattaa aiheutua haittaa huoltoliikenteelle.<br />

Liikenneturvallisuus<br />

• Autoliikenteen keskittäminen <strong>keskustan</strong> kehälle parantaa<br />

kevyen liikenteen turvallisuutta kehän sisäpuolella.<br />

• Pyöräilyn erottaminen jalankulusta pyöräilyn pääreiteillä<br />

parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta.<br />

• Koettu turvallisuus paranee keskustassa, kun <strong>keskustan</strong><br />

läpiajoliikenne ja kortteliralli vähenevät ja kävelykatu- sekä<br />

joukkoliikennekaduilla poistuvat kokonaan.<br />

• Keskustan kehäkaduilla (<strong>Lahden</strong>katu, Hollolankatu, Saimaankatu<br />

ja Vuoksenkatu) kevyen liikenteen koettu turvallisuus<br />

heikkenee liikennemäärän kasvaessa.<br />

• Vuoksenkadulla kevyen liikenteen alikulut parantavat kevyen<br />

liikenteen ylitysten turvallisuutta Vuoksenkadulla.<br />

Kaupunkikuva ja kulttuurihistorialliset arvoalueet<br />

• Kävely- ja kävelypainotteisten alueiden muodostaminen lisää<br />

<strong>keskustan</strong> viihtyisyyttä. Ainakin kävelykatuosuudella sekä<br />

yhteisen tilan periaatteella toteutettavilla kaduilla uusiutuvat<br />

katukalusteet ja pinnoitteet parantavat kaupunkikuvaa.<br />

• Ratkaisut edesauttavat kaupunkikuvallisesti tärkeän akselin<br />

korostamisen Ristin kirkon ja kaupungintalon välillä.<br />

• Vuoksenkadun liittyminen Mannerheiminkatuun ja uudet<br />

liittymäjärjestelyt heikentävät kaupunkikuvaa Vuoksenkadun<br />

ympäristössä.<br />

• Selvityksen kohteet liittyvät keskustassa sijaitseviin valtakunnallisesti,<br />

maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin<br />

kulttuuriympäristöihin ja rakennetun ympäristön kohteisiin.<br />

Näiden jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota<br />

siihen, että kunkin kohteen tunnusomaiset piirteet<br />

säilyvät.<br />

Ympäristö<br />

• Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat haitat (päästöt, melu ja<br />

pöly) vähenevät merkittävästi Aleksanterinkadulla etenkin<br />

kävelykatuosuudella, jossa ajoneuvoliikenne poistuu lähes<br />

kokonaan. Myös Vesijärvenkadulla liikenteen aiheuttamat<br />

päästöt vähenevät merkittävästi.<br />

• Liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät <strong>keskustan</strong><br />

kehäkaduilla (<strong>Lahden</strong>katu, Hollolankatu, Saimaankatu ja<br />

Vuoksenkatu).<br />

• Vuoksenkadulla liikenne ja sen aiheuttamat haitat lisääntyvät<br />

merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, kun Vuoksenkatu<br />

liitetään Mannerheiminkatuun.<br />

Elinkeinoelämä<br />

• Keskustan kehä ja sieltä tapahtuva ajantasainen opastus<br />

pysäköintilaitoksiin parantaa <strong>keskustan</strong> ja sen yritysten saavutettavuutta.<br />

• Kävelykatuosuus sekä kävely- ja pyöräilypainotteiset alueet<br />

parantavat <strong>keskustan</strong> viihtyisyyttä ja sitä kautta <strong>keskustan</strong><br />

elinkeinoelämän edellytyksiä.<br />

36

5. Jatkotoimenpiteet ja vaiheistus<br />

Selvityksen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää tarkempien<br />

katukohtaisten suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.<br />

Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen<br />

yhteen mahdollisten kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden<br />

uusimistarve sekä kadun kehittämiseen oleellisesti liittyvien<br />

kiinteistöjen kehittämisaikataulu.<br />

Mytäjäisten liittymä tulee kuormittumaan entistä enemmän<br />

liikenteen kasvaessa Hollolankadulla. Valtatien 12 sujuvuuden<br />

varmistamiseksi tarvitaan toinen liittymä, jonka kautta pystytään<br />

välittämään keskustaan suuntautuvaa liikennettä. Prosessi Vuoksenkadun<br />

liittämiseksi Mannerheiminkatuun tulisikin käynnistää<br />

mahdollisimman pian.<br />

P<br />

KARTANO<br />

Niemenkatu<br />

Saimaankatu<br />

Kauppakatu<br />

Kadunvarsipysäköintipaikkoja vähennetään vaiheittain torin<br />

ympäristöstä kun toriparkki valmistuu.<br />

Aleksanterinkadun rakentaminen kävelyalueeksi voi alkaa aikaisintaan<br />

vuonna 2014, jolloin linja-autoliikennereitit siirtyvät<br />

Vesijärvenkadulle. Mikäli vuonna 2014 toteutetaan ainoastaan<br />

joukkoliikennereittimuutokset eli rakennetaan joukkoliikennekaistat<br />

(toisin sanoen vähennetään henkilöautoliikenteen<br />

kapasiteettia) Vesijärvenkadulta ja Karjalankadulta sekä hidastetaan<br />

liikennettä, vähenee Vesijärvenkadun liikenne 900-1100<br />

ajoneuvolla iltahuipputunnin aikana.<br />

Liikenteen siirtymä jakautuu melko tasaisesti <strong>keskustan</strong> katuverkolle.<br />

Keskustan länsipuolella <strong>Lahden</strong>kadun-Hollolankadun<br />

liikenne lisääntyy 200-400 ajoneuvolla/h. Liikenteen lisääntyminen<br />

Hollolankadulla ja <strong>Lahden</strong>kadulla tulee ottaa huomioon<br />

liikennevalo-ohjauksissa siten, että pääsuunnalle taataan riittävä<br />

vihreä vaihe. Svinhufvudinkadun liittymään suositellaan<br />

liikennevalo-ohjausta jo nykytilanteen toimivuustarkastelujen<br />

perusteella.<br />

Joukkoliikennekaistojen toteuttamisen vaikutuksesta Salininkadun<br />

ja Harjukadun kautta kulkeva läpiajoliikenne Hollolankadun<br />

ja Mannerheiminkadun välillä saattaa kasvaa. Haitallista läpiajoliikennettä<br />

tulee pyrkiä vähentämään esimerkiksi läpiajokiellolla.<br />

Vesijärvenkadun itäpuolella vaikutus näkyy etenkin Saimaankadulla<br />

sekä Iso-Paavolankadulta Laaksokadun kautta läpikulkevan<br />

liikenteen lisääntymisenä. Saimaankadulla kapasiteettia on vielä<br />

paljon jäljellä, joten liikennemäärän lisääntyminen ei merkittävästi<br />

heikentäne Saimaankadun toimivuutta.<br />

Hämeenkadulla liikenne lisääntyy jonkun verran ja Aleksanterinkadulla<br />

vähenee, mutta muualla katuverkolla muutoksella ei<br />

juuri ole vaikutuksia.<br />

Vaiheistus ratkaisujen toteuttamiseksi on:<br />

1. Joukkoliikennereittien muutos<br />

Kaukoliikenteen pysäkit ja Trion joukkoliikenneterminaali<br />

Joukkoliikennekaistat<br />

Keskustan kehä<br />

2. Aleksanterinkadun kävelykatu ja kävelypainotteinen<br />

alue<br />

<br />

<br />

Hämeenlinnantie<br />

500 1 000 1 500 2 000 2 500<br />

liikennemäräerotus ajon./h<br />

Kuva 47<br />

Svinhufvudinkatu<br />

Hollolankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Kyösti kallion katu<br />

Jalkarannantie<br />

KESKI-LAHTI<br />

lisäys<br />

vähennys<br />

Vuorikatu<br />

<strong>Lahden</strong>katu<br />

Hämeenkatu<br />

Harjukatu<br />

Kirkkokatu<br />

Vapaudenkatu<br />

Aleksanterinkatu<br />

Mariankatu<br />

Päijänteenkatu<br />

Rautatienkatu<br />

Karjalankatu<br />

Mannerheiminkatu<br />

Joukkoliikenteen reittimuutoksen vaikutukset iltahuipputunnin<br />

liikenteeseen nykytilanteessa<br />

Uudenmaankatu<br />

Loviisank.<br />

Vesijärvenkatu<br />

Sammonkatu<br />

Yrjönkatu<br />

Vuoksenkatu<br />

Oikokatu<br />

Laaksokatu<br />

37

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!