Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
Lahden keskustan liikenneselvitys - Lahti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiivistelmä<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>keskustan</strong> <strong>liikenneselvitys</strong> on laadittu <strong>keskustan</strong> suunnittelun<br />
ja kaavoituksen tueksi. Työn tarkoituksena on ollut selvittää<br />
keskustaa koskevat liikenneratkaisut sekä varmistua niiden<br />
toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikutuksista.<br />
Selvityksen tavoitteena on tehdä <strong>Lahden</strong> keskustasta elinkeinoelämän<br />
toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva<br />
ja elinvoimainen. Tämä onnistuu vähentämällä liikenteen<br />
haittoja, parantamalla saavutettavuutta sekä joukkoliikenteen<br />
matkaketjujen toimivuutta sekä jalankulun ja pyöräilijöiden<br />
olosuhteita katumiljöössä.<br />
Työ perustuu aikaisemmin tehtyihin periaatepäätöksiin, Kaupunginvaltuuston<br />
strategiaan, liikennepoliittisiin linjauksiin ja<br />
päätöksiin <strong>keskustan</strong> kehittämisestä. Työn tärkeimpänä lähtökohtana<br />
on ollut <strong>Lahden</strong> eteläisen kehätien toteutuminen ja<br />
nykyisen valtatien 12 eli Mannerheiminkadun muuttuminen<br />
osaksi <strong>keskustan</strong> pääkatuverkkoa. Toinen merkittävä uudistus<br />
on kaukoliikenneterminaalin rakentumisen myötä kesällä 2014<br />
tapahtumassa joukkoliikennereitteihin, jotka ovat siirtymässä<br />
kulkemaan Trion joukkoliikenneterminaalialueen sekä Matkakeskuksen<br />
kautta.<br />
Työn kuluessa käyty vuorovaikutus <strong>keskustan</strong> eri sidosryhmien<br />
kanssa työpajan ja yleisötilaisuuden muodossa on vaikuttanut<br />
vaihtoehtojen tarkentumiseen sekä esitettäviin ratkaisuihin.<br />
Keskustan liikenneverkon kehittämisen pääperiaatteena on<br />
ohjata <strong>keskustan</strong> läpikulkeva liikenne <strong>keskustan</strong> kehälle (Hollolankatu–<strong>Lahden</strong>katu–Saimaankatu–Mannerheiminkatu),<br />
jonka<br />
tavoitenopeus on 40/50 km/h. Kehän sisäpuolella tavoitenopeus<br />
on enintään 30 km/h. Kehän sisäpuolella paikallisina kokoojaväylinä<br />
toimivat Päijänteenkatu sekä Harjukatu. Aleksanterinkatu<br />
muuttuu kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja<br />
siihen liittyvät sivukadut kävely- ja pyöräilypainotteisiksi kaduiksi.<br />
Vapaudenkatu muuttuu kaksisuuntaiseksi joukkoliikennepainotteiseksi<br />
kaduksi.<br />
Työssä tutkittiin kahta vaihtoehtoista periaatetta Saimaankadun<br />
kytkemiseksi Mannerheiminkatuun. Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu<br />
liitetään Mannerheiminkatuun liikennevaloliittymällä ja<br />
vaihtoehdossa 2 <strong>keskustan</strong> kehä liittyy Mannerheiminkatuun<br />
nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin, Vesijärvenkadun ja<br />
Harjukadun kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu<br />
katkaistaan henkilöautoliikenteeltä välillä Hämeenkatu-Vapaudenkatu<br />
ja Aleksanterinkatu välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu.<br />
Vaihtoehdon 2 suurimmat ongelmat liittyvät Harjukadun ja Vesijärvenkadun<br />
liittymän toimivuuteen, jossa etelä-itä –suunnassa<br />
merkittävästi lisääntyvä liikenne aiheuttaa toimivuusongelmia<br />
etenkin Harjukadulle heijastaen vaikutukset myös pidemmälle.<br />
Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä<br />
välillä Harjukatu-Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu<br />
välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu. Vesijärvenkadun<br />
katkaiseminen on välttämätöntä bussiliikenteen sujuvuuden<br />
varmistamiseksi.<br />
Vaihtoehdossa 1 Vuoksenkatu liittyy Saimaankatuun lyhyen<br />
tunnelin kautta. Tässä vaihtoehdossa Vuoksenkadun ja Mannerheiminkadun<br />
liittymä on kuormittunut, mutta riittävillä<br />
kaistajärjestelyillä valo-ohjattu liittymä pystyy välittämään siihen<br />
kohdistuvan liikennekysynnän. Vuoksenkadun liikennemäärän<br />
kasvaminen lisää samalla melua ja päästöjä, mutta vähentää<br />
liikennettä <strong>keskustan</strong> sisemmällä katuverkolla. Myös <strong>keskustan</strong><br />
kehän yhtenäisyys ja opastettavuus oli merkittävä tekijä valittaessa<br />
tämä vaihtoehto tavoiteverkon ratkaisuksi.<br />
Keskustan kävely-yhteyksien suunnittelun painopisteenä on<br />
ollut käytettävyys, esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus sekä<br />
kaupunkikuvallisesti tärkeiden näkymien säilyttäminen. Tavoiteverkolla<br />
on pyritty muodostamaan sujuvat pohjois-etelä<br />
– ja länsi-itä –suuntaiset pyöräilyn pääyhteydet, jossa pyöräily<br />
erotellaan jalankulusta, pyörätiet toteutetaan yksisuuntaisina<br />
ja liittymäratkaisuissa korostetaan pyöräilyn asemaa. Muilla<br />
<strong>keskustan</strong> autoliikenteen pääväylillä sekä siellä missä erillisen<br />
pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät<br />
ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää. Ydinkeskustassa<br />
sekä hiljaisilla tonttikaduilla pyöräily tapahtuu pääsääntöisesti<br />
ajoradalla.<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti<br />
ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja<br />
rakennetun ympäristön kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaaksi<br />
määriteltyjä alueita suunnittelualueella ja sen lähistöllä ovat:<br />
• Radiomäki<br />
• Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet ja<br />
Karjalankadun pienkerrostalot<br />
• Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen<br />
• Kaupungintalo ympäristöineen sekä<br />
• rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen<br />
Selvityksen toteuttaminen edellyttää tarkempien katukohtaisten<br />
suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia.<br />
Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen yhteen mahdollisten<br />
kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden uusimistarve sekä kadun<br />
kehittämiseen oleellisesti liittyvien kiinteistöjen kehittämisaikataulu.<br />
S<br />
P<br />
KESKI-LAHTI<br />
KARTANO<br />
ö<br />
Kuva 2<br />
Suunnittelualue<br />
4
Change language