ja maksujärjestelmistä - Liikennevirasto
ja maksujärjestelmistä - Liikennevirasto
ja maksujärjestelmistä - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
39<br />
vaihtoehdot aiheuttavat liikenteenharjoittajille kustannuksia, jotka on sisällytettävä<br />
lippujen <strong>ja</strong> liikennepalvelujen hintaan.<br />
Vaihtoehdot 3 <strong>ja</strong> 4 ovat sekä viranomaisen että matkustajien kannalta parhaita. Ne<br />
antavat toimivaltaisille viranomaisille hyvät mahdollisuudet järjestää haluamansa<br />
lippujärjestelmä. Liikenteen tilaa<strong>ja</strong> saa hyvät tiedot myös ostamastaan liikenteestä,<br />
matkusta<strong>ja</strong>määristä <strong>ja</strong> lipputuloista lippulajeittain. Vaihtoehdot tarjoavat tasapuoliset<br />
edellytykset liikenteenharjoittajille liikennettä kilpailutettaessa. Matkusta<strong>ja</strong>lle<br />
puolestaan voidaan tarjota sopivat liput <strong>ja</strong> ne ovat helposti ostettavissa erilaisilla<br />
maksutavoilla. Myös matkaketjujen lippujen maksaminen voidaan näissä vaihtoehdoissa<br />
saada nykyistä helpommaksi. Vaihtoehdoista 3 <strong>ja</strong> 4 aiheutuu viranomaisille<br />
alkuvaiheessa kulu<strong>ja</strong> vaihtoehtoa 1 <strong>ja</strong> 2 enemmän, mutta pidemmän päälle tullaan<br />
saavuttamaan kustannussäästöjä ylläpidossa <strong>ja</strong> kehittämisessä. Vertailua nykyjärjestelmien<br />
kustannuksiin vaikeuttaa se, että riittäviä tieto<strong>ja</strong> nykyjärjestelmien kustannuksista<br />
ei ole saatavilla.<br />
Arvio maksujärjestelmän kustannuksista toimivaltaiselle viranomaiselle<br />
Arvio perustuu siihen, että<br />
- toimivaltaiset viranomaiset yhdessä määrittelevät tarvitsemansa uuden järjestelmän<br />
<strong>ja</strong><br />
- tilaavat sen toteutuksen kolmannelta osapuolelta.<br />
Tässä esitetään kolme esimerkkiä siitä, minkä suuruiset kustannukset yhdelle toimivaltaiselle<br />
viranomaiselle järjestelmän toteuttamisesta vuositasolla koituu<br />
• VE A sisältää uuden järjestelmän kustannukset ilman valtion tukea. Investoinnin<br />
kuoletusaika on 10 vuotta.<br />
• VE B sisältää uuden järjestelmän kustannukset sillä oletuksella, että valtio<br />
tukee investointia <strong>ja</strong> kehittämistä 50 % osuudella. Investoinnin kuoletusaika<br />
on 10 vuotta.<br />
• VE C perustuu oletukselle, että nykyiset rahastuslaitteet saadaan hyödynnettyä<br />
<strong>ja</strong> maksujärjestelmä hankitaan astetta kevyempänä versiona. Kuoletusaika<br />
investoinnille on 5 vuotta. Valtio tukee investointia <strong>ja</strong> kehittämistä 50 %<br />
osuudella.<br />
Laskelmissa on oletettu investoinnin kuoletusa<strong>ja</strong>ksi joko 10 vuotta (VE A <strong>ja</strong> VE B) tai 5<br />
vuotta (VE C), jona aikana investoinnit maksetaan kokonaisuudessaan vuotuisena<br />
rahoituksena. Rahoituskorkona on käytetty 4 %.<br />
Esimerkkilaskelmissa A <strong>ja</strong> B oletetaan, että rahastuslaitteet hankitaan uuden järjestelmän<br />
myötä kaikkiin toimivalta-alueella liikennöiviin busseihin. Erillisiä myyntipistelaitteita<br />
hankitaan 5 kpl/kaupunkiseutu.<br />
Laskelman kustannus yhden seudun osalta riippuu siitä, kuinka moni viranomainen<br />
lopulta järjestelmää lähtee yhdessä toteuttamaan sekä siitä, kuinka suuri tarkastellun<br />
viranomaisen liikenteen tuotantokokonaisuus on. Kustannusten oletetaan <strong>ja</strong>kautuvan<br />
taustajärjestelmän investoinnin osalta osallistuvien seutujen kesken tasan, mutta ylläpitokustannukset<br />
<strong>ja</strong>kautuvat osittain myös koon mukaan.
Change language