Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon ... - Opetushallitus
08.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon ... - Opetushallitus

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon ... - Opetushallitus

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon ... - Opetushallitus

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
oph.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Etunimi Sukunimi<br />

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN LUKU-<br />

JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSEN<br />

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2012<br />

Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko<br />

tasaus vasemmalle<br />

Määräykset <strong>ja</strong> ohjeet 2012:2

Määräykset <strong>ja</strong> ohjeet 2012:2<br />

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN LUKU-<br />

JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSEN<br />

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2012

© <strong>Opetushallitus</strong><br />

Määräykset <strong>ja</strong> ohjeet 2012:2<br />

ISBN 978-952-13-5031-3 (nid.)<br />

ISBN 978-952-13-5032-0 (pdf)<br />

ISSN-L 1798-887X<br />

ISSN 1798-887X (painettu)<br />

ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu)<br />

Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy<br />

www.oph.fi/julkaisut<br />

Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

SISÄLTÖ<br />

Johdanto .............................................................................................. 7<br />

1 Opetussuunnitelma ..................................................................... 9<br />

2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat .................................... 10<br />

3 Lähtötason arviointi <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksessa..... 12<br />

4 Koulutuksen toteuttaminen ....................................................... 14<br />

4.1 Oppimiskäsitys .................................................................................. 14<br />

4.2 Oppimisympäristö ............................................................................. 14<br />

4.3 Toimintakulttuuri ............................................................................... 15<br />

4.4 Työtavat.............................................................................................. 16<br />

4.5 Eheyttäminen <strong>ja</strong> eriyttäminen ........................................................... 16<br />

5 Opiskeli<strong>ja</strong>n tukeminen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us ............................................... 18<br />

5.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma .......................................... 18<br />

5.2 Oh<strong>ja</strong>us ................................................................................................ 19<br />

6 Tavoitteet <strong>ja</strong> keskeiset sisällöt ................................................... 21<br />

6.1 Yleiset tavoitteet ................................................................................ 21<br />

6.2 Suomen kieli <strong>ja</strong> viestintätaidot .......................................................... 22<br />

6.2.1 Sanasto <strong>ja</strong> aihepiirit ................................................................. 22<br />

6.2.2 Kuunteleminen <strong>ja</strong> puhuminen ................................................ 23<br />

6.2.3 Lukeminen <strong>ja</strong> kirjoittaminen ................................................... 24<br />

6.2.4 Numeeriset taidot .................................................................... 27<br />

7 Arviointi <strong>ja</strong> todistukset.............................................................. 28<br />

7.1 Arviointi koulutuksen aikana ............................................................ 28<br />

7.2 Arviointi <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen päättyessä<br />

<strong>ja</strong> todistus ........................................................................................... 28<br />

Liitteet<br />

Liite 1. Arviointitaulukko todistusta varten .................................................. 30<br />

Liite 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko .................................................. 32<br />

5

Johdanto<br />

Suomi turvaa perustuslailla kaikille tasa-arvoiset <strong>ja</strong> yhdenvertaiset oikeudet 1 .<br />

Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolten<br />

välistä sekä koulutettavan taloudellisesta asemasta tai asuinalueesta riippumatonta<br />

tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuslain mukaan yhdenvertaisuutta tulee aktiivisesti<br />

edistää 2 eikä ketään saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän,<br />

kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,<br />

vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän<br />

syyn perusteella 3 .<br />

<strong>Aikuisten</strong> <strong>maahanmuuttajien</strong> toisen kielen eli suomen tai ruotsin kielen <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong><br />

<strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen arvoperustana on, että Suomen tulee hyvinvointivaltiona<br />

turvata <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutus kaikille sitä tarvitseville asianmukaisesti.<br />

Luku- <strong>ja</strong> kirjoitustaidot <strong>ja</strong> numeeriset taidot kuuluvat kansalaisen<br />

perusvalmiuksiin. Jokainen tarvitsee näitä perusvalmiuksia voidakseen elää täysipainoisemmin<br />

suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä <strong>ja</strong> kasvaakseen aktiiviseksi<br />

oman elämänsä <strong>ja</strong> ympäristönsä vaikutta<strong>ja</strong>ksi. Ideaalitilanteessa ihmisen tulisi<br />

voida oppia lukemaan <strong>ja</strong> kirjoittamaan omalla äidinkielellään, mutta aikuisten<br />

<strong>maahanmuuttajien</strong> kohdalla tätä periaatetta pystytään vain harvoin noudattamaan.<br />

Kotoutumislaissa säädetään, että kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän<br />

ylittäneelle maahanmuutta<strong>ja</strong>lle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta<br />

<strong>ja</strong> tarvittaessa <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää<br />

työelämään <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia <strong>ja</strong><br />

elämänhallintaan liittyviä valmiuksia 4 . Koulutus järjestetään oppivelvollisuusiän<br />

ylittäneelle maahanmuutta<strong>ja</strong>lle joko työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena<br />

tai omaehtoisena opiskeluna 5 . Työvoimapoliittisena koulutuksena annettu<br />

<strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutus annetaan näiden Opetushallituksen antamien<br />

opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 6 . Mikäli oppivelvollisuusiän ylittäneelle<br />

maahanmuutta<strong>ja</strong>lle järjestetään muuta koulutusta, esimerkiksi perusopetusta,<br />

noudatetaan kyseisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Jos<br />

koulutuksella ei ole opetussuunnitelman perusteita, koulutuksen järjestäjä voi<br />

noudattaa näitä opetussuunnitelman perusteita<br />

1 Perustuslaki 731/1999, 6 §<br />

2 Yhdenvertaisuuslaki 21 /2004, 4 §<br />

3 Yhdenvertaisuuslaki 21/2004, 6 §<br />

4 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §<br />

5 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 21 §<br />

6 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §<br />

7

<strong>Aikuisten</strong> <strong>maahanmuuttajien</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen tavoitteena<br />

on, että opiskeli<strong>ja</strong> oppii suomen tai ruotsin kielen suulliset <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>lliset perustaidot.<br />

Koulutuksen kesto määräytyy henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa<br />

määriteltyjen tavoitteiden mukaan siten, että koulutuksen kesto on keskimäärin<br />

160–200 päivää opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeen mukaan. Laajuus on 32–40 opintoviikkoa<br />

eli 1120–1400 oppituntia. Koulutuksen jälkeen opiskeli<strong>ja</strong> voi siirtyä esimerkiksi<br />

kotoutumiskoulutukseen, aikuisten perusopetukseen, työelämään taikka työ- <strong>ja</strong><br />

elinkeinohallinnon, kunnan tai kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan.<br />

8

1 Opetussuunnitelma<br />

Kun koulutuksen järjestäjä tarjoaa aikuisten <strong>maahanmuuttajien</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong><br />

koulutusta, tulee sen antaa koulutusta näiden Opetushallituksen laatimien<br />

opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 7 . <strong>Opetushallitus</strong> suosittelee,<br />

että näiden perusteiden poh<strong>ja</strong>lta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetussuunnitelma.<br />

Opetussuunnitelman hyväksyy kunkin oppilaitoksen tai muun<br />

koulutuksen tarjoa<strong>ja</strong>n sen omassa johtosäännössä tai vastaavassa säädöksessä<br />

päättämä taho.<br />

Opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat:<br />

• koulutuksen järjestämisen lähtökohdat <strong>ja</strong> kohderyhmän kuvaus<br />

• aikuisten <strong>maahanmuuttajien</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen toteuttamisen<br />

erityispiirteet koskien koulutuksen laajuutta <strong>ja</strong> kestoa, mahdollista<br />

koulutuksen <strong>ja</strong>kamista moduuleihin, oppimiskäsitystä, oppimisympäristöä,<br />

toimintakulttuuria, työtapo<strong>ja</strong> sekä eheyttämistä <strong>ja</strong> eriyttämistä<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>n henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta sekä menettelytavat<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n lähtötilanteen <strong>ja</strong> jo olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi<br />

<strong>ja</strong> tämän tiedon dokumentoimiseksi<br />

• koulutuksen yleiset tavoitteet <strong>ja</strong> suomen/ruotsin kielen <strong>ja</strong> viestintätaitojen<br />

oppimistavoitteet <strong>ja</strong> keskeiset sisällöt sekä numeeristen taitojen tavoitteet <strong>ja</strong><br />

sisällöt.<br />

• oh<strong>ja</strong>uksen tavoitteet, opiskeli<strong>ja</strong>n tukeminen <strong>ja</strong> tuen järjestäminen sekä<br />

kuvaus oh<strong>ja</strong>ukseen osallistuvien tehtävistä<br />

• arviointi <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksessa, arvioinnin muodot <strong>ja</strong> käytännöt<br />

opiskelun aikana <strong>ja</strong> koulutuksen päättyessä, palautteen antamisen<br />

muodot <strong>ja</strong> käytännöt, arviointiasteikko, todistus <strong>ja</strong> siihen merkittävät tiedot<br />

koulutuksen päätyttyä<br />

Opetussuunnitelmassa voi olla alueellisia tai seudullisia sekä kunta- tai oppilaitoskohtaisia<br />

osia.<br />

Mikäli koulutuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuuden suorittaa näiden opetussuunnitelman<br />

perusteiden mukaista koulutusta rangaistuslaitoksessa, sen tulee<br />

ilmetä opetussuunnitelmasta.<br />

7 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §<br />

9

2 Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat<br />

Kohderyhmät<br />

Luku- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajille,<br />

joilla ei ole omassa kotimaassaan ollut mahdollisuutta saada riittävästi koulutusta,<br />

jotta he voisivat selviytyä tietoyhteiskunnan opiskelulle asettamista vaatimuksista.<br />

Primaari<strong>luku</strong>taidottomilla on hyvin vähän tai ei lainkaan kokemusta<br />

opiskelusta <strong>ja</strong> koulunkäynnistä. Primaari<strong>luku</strong>taidoton ei osaa lukea millään<br />

kielellä. Sekundaari<strong>luku</strong>taitoinen oppi<strong>ja</strong> osaa lukea muulla kuin latinalaisella<br />

kir<strong>ja</strong>imistolla. Sekundaari<strong>luku</strong>taitoisten koulutausta voi vaihdella. Samoin <strong>luku</strong>taito<br />

oppi<strong>ja</strong>n omalla äidinkielellä tai jollain muulla kielellä voi vaihdella mekaanisen<br />

<strong>ja</strong> funktionaalisen taidon välillä. Semi<strong>luku</strong>taitoinen on oppi<strong>ja</strong>, jolla on<br />

jonkin verran kir<strong>ja</strong>llista taitoa latinalaisella kir<strong>ja</strong>imistolla. Semi<strong>luku</strong>taitoinen on<br />

mahdollisesti käynyt koulua muutaman vuoden tai oppinut <strong>luku</strong>taitoa muulla<br />

tavoin joko kotimaassaan tai Suomessa. Lukutaito ei ole tällöin kuitenkaan riittävä<br />

tietoyhteiskunnan vaatimusten näkökulmasta, <strong>ja</strong> semi<strong>luku</strong>taitoisen opiskelutaidot<br />

voivat olla heikko<strong>ja</strong> koulunkäynnin puutteen vuoksi.<br />

Sekä primaari<strong>luku</strong>taidottomat että sekundaari- <strong>ja</strong> semi<strong>luku</strong>taitoiset tarvitsevat<br />

<strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutusta sekä suomen tai ruotsin kielen <strong>ja</strong> viestintätaitojen<br />

opetusta, jossa huomioidaan opiskelijoiden puutteellisen koulunkäynnin<br />

vaikutus oppimiseen <strong>ja</strong> kotoutumiseen. Lisäksi koulutuksessa huomioidaan<br />

haasteet, joita seuraa, kun siirrytään suullisen tiedon kulttuurista kir<strong>ja</strong>lliseen<br />

tiedon <strong>ja</strong>kamiseen. Lähtötason arvioinnin perusteella jokaiselle koulutukseen<br />

osallistuvalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.<br />

Yhteistyö muiden tahojen kanssa<br />

Moniammatillinen yhteistyö <strong>ja</strong> verkostoituminen on välttämätöntä opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

kokonaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Kotoutumiskoulutuksen järjestäjä tekee<br />

yhteistyötä työ- <strong>ja</strong> elinkeinohallinnon, eri viranomaisten (mm. sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalvelut)<br />

<strong>ja</strong> muiden tahojen kanssa opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeiden <strong>ja</strong> taustan mukaan.<br />

Koulutuksen järjestäjä tarvitsee taustatietoa opiskeli<strong>ja</strong>sta, jotta opetus voidaan<br />

järjestää hänelle parhaalla mahdollisella tavalla.<br />

Koska <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> opiskeli<strong>ja</strong>t kuuluvat eri kieli- <strong>ja</strong> kulttuuriryhmiin,<br />

näiden ryhmien omat verkostot <strong>ja</strong> tukiryhmät sekä muut tahot voivat<br />

olla mukana yhteistyökumppaneina tukemassa opiskeli<strong>ja</strong>a sekä <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong><br />

oppimista myös omalla äidinkielellä. Koulutuksen toteuttamisessa<br />

huomioidaan yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyön<br />

10

tavoitteena on tukea <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ta opiskeli<strong>ja</strong>a hänen opinnoissaan <strong>ja</strong> pyrkiä vahvistamaan<br />

hänen myönteistä <strong>ja</strong> samalla realistista identiteettiään oppi<strong>ja</strong>na.<br />

Koulutuksen laajuus <strong>ja</strong> kesto<br />

Näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisen aikuisten <strong>maahanmuuttajien</strong><br />

<strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen kesto on keskimäärin 160–200 päivää<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeen mukaan. Tämä on yhteensä 32–40 opintoviikkoa eli 1120-<br />

1400 tuntia. Yksi opintoviikko vastaa opiskeli<strong>ja</strong>n 35 tunnin työpanosta. Lähiopetusta<br />

on 5 tuntia päivässä <strong>ja</strong> etäopiskelua tai oh<strong>ja</strong>usta 2 tuntia päivässä.<br />

Koulutukseen varataan lisäksi tukiresurssia, joka kohdennetaan tukiopetukseen<br />

<strong>ja</strong>/tai oh<strong>ja</strong>ukseen. Koulutus on siten <strong>luku</strong>vuoden mittainen, <strong>ja</strong> se on hyvä <strong>ja</strong>kaa<br />

2-4 moduuliin. Modulointi helpottaa primaari<strong>luku</strong>taidottomien mahdollisuutta<br />

käydä tarvittava osa koulutuksesta useaan kertaan sekä sekundaari- <strong>ja</strong> semi<strong>luku</strong>taitoisten<br />

mahdollisuutta siirtyä joustavasti muuhun koulutukseen.<br />

11

3 Lähtötason arviointi <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong><br />

koulutuksessa<br />

Ennen <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutusta opiskeli<strong>ja</strong>lle on tehty kotoutumislain<br />

mukainen alkukartoitus, jossa on selvitetty työllistymis-, opiskelu- <strong>ja</strong> muut<br />

kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen <strong>ja</strong> muiden kotoutumista edistävien<br />

toimenpiteiden <strong>ja</strong> palveluiden tarpeet. Alkukartoitus on tehty työ- <strong>ja</strong> elinkeinotoimiston<br />

tai kunnan toimesta ennen kotoutumissuunnitelman laadintaa.<br />

Luku- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen alussa opiskeli<strong>ja</strong>lle tehdään lähtötason<br />

arviointi, jonka avulla opiskeli<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>taan sopivaan moduuliin tai opetusryhmään.<br />

Lähtötason arvioinnissa selvitetään opiskeli<strong>ja</strong>n suomen kielen suullista<br />

taitoa, kir<strong>ja</strong>inten tunnistusta <strong>ja</strong> lukemista, hienomotoriikan hallintaa, tekstin<br />

jäljentämistä, sanelusta kirjoittamista sekä numeerisia taito<strong>ja</strong>. Lisäksi selvitetään<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n oppimis- <strong>ja</strong> opiskelukykyä, opiskeluhalukkuutta, motivaatiota,<br />

muistamis- <strong>ja</strong> omaksumiskykyä sekä koulutustausta, yleissivistys, työhistoria<br />

<strong>ja</strong> muu osaaminen. Lähtötason arvioinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta.<br />

Samalla kerrotaan myös oppilaitoksen <strong>ja</strong> kotoutumiskoulutuksen käytänteistä<br />

<strong>ja</strong> säännöistä.<br />

Lähtötason arvioinnissa laaditaan jokaiselle opiskeli<strong>ja</strong>lle henkilökohtainen<br />

opiskelusuunnitelma, jota tarkennetaan myöhemmin koko koulutuksen a<strong>ja</strong>n.<br />

Lähtötason arvioinnissa otetaan huomioon, että opiskeli<strong>ja</strong>n kielitaitoprofiili voi<br />

eri syistä johtuen olla epätasainen: suullinen kielitaito <strong>ja</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> kirjoitustaito<br />

voivat olla hyvinkin eri tasoilla. Luku- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> lähtötason arvioinnissa<br />

voidaan hyödyntää seuraavaa <strong>ja</strong>ottelua:<br />

1. Primaari<strong>luku</strong>taidoton<br />

Oppi<strong>ja</strong> ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti<br />

ole koulutaustaa. Primaari<strong>luku</strong>taidoton voi tulla joko kir<strong>ja</strong>llisesta kulttuurista<br />

tai suullisen tiedon <strong>ja</strong>kamisen kulttuurista, jossa ei ole kirjoitettua kieltä tai<br />

jonka kirjoitettu kieli on vasta hil<strong>ja</strong>ttain muodostunut.<br />

2. Sekundaari<strong>luku</strong>taitoinen<br />

Oppi<strong>ja</strong> osaa lukea muulla kuin latinalaisella kir<strong>ja</strong>imistolla. Sekundaari<strong>luku</strong>taitoisten<br />

koulutausta voi vaihdella. Samoin <strong>luku</strong>taito oppi<strong>ja</strong>n omalla äidinkielellä<br />

tai jollain muulla kielellä voi vaihdella mekaanisen <strong>ja</strong> funktionaalisen<br />

taidon välillä.<br />

12

3. Semi<strong>luku</strong>taitoinen<br />

Oppi<strong>ja</strong>lla on jonkin verran kir<strong>ja</strong>llista taitoa latinalaisella kir<strong>ja</strong>imistolla. Semi<strong>luku</strong>taitoinen<br />

on mahdollisesti käynyt koulua muutaman vuoden tai oppinut<br />

<strong>luku</strong>taitoa muulla tavoin joko kotimaassaan tai Suomessa. Opiskeluvalmiudet<br />

ovat kuitenkin usein puutteelliset.<br />

13

4 Koulutuksen toteuttaminen<br />

4.1 Oppimiskäsitys<br />

<strong>Aikuisten</strong> <strong>maahanmuuttajien</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen opetussuunnitelman<br />

perusteet poh<strong>ja</strong>utuvat sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen.<br />

Sen mukaan oppiminen on seurausta opiskeli<strong>ja</strong>n aktiivisesta <strong>ja</strong> tavoitteellisesta<br />

toiminnasta, jossa uusi opittava asia liitetään jo opittuun, <strong>ja</strong> opiskelu on yhdessä<br />

tekemistä. Opetta<strong>ja</strong>n tulee ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot. Se<br />

mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta <strong>ja</strong> hänen käyttämistään<br />

strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen <strong>ja</strong> kulttuuriin,<br />

jossa se tapahtuu.<br />

Opetuksessa kohdataan aikuinen oppi<strong>ja</strong>na. Aikuiselle oppi<strong>ja</strong>lle tärkeää on<br />

opetettavan asian merkityksellisyys, relevanttius <strong>ja</strong> yhteys ympäröivään todelliseen<br />

maailmaan. Opetuksen tulee antaa tarpeeksi haastetta, mutta samalla on<br />

hyvä minimoida epäonnistumisen mahdollisuus turhautumisen välttämiseksi.<br />

Opetta<strong>ja</strong> on tuki<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opasta<strong>ja</strong>, joka näkee opiskelijoiden elämänkokemuksen <strong>ja</strong><br />

hil<strong>ja</strong>isen tiedon voimavarana. Opetta<strong>ja</strong>n tehtävänä on tunnistaa opiskelijoiden<br />

vahvuudet. Opetuksen tulee vahvistaa opiskeli<strong>ja</strong>n tietoisuutta itsestään oppi<strong>ja</strong>na.<br />

4.2 Oppimisympäristö<br />

Luku- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksessa hyödynnetään kokemuksellisia <strong>ja</strong> toiminnallisia<br />

oppimisympäristöjä sekä monipuolisia opetusmenetelmiä <strong>ja</strong> työtapo<strong>ja</strong>.<br />

Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat opiskeli<strong>ja</strong>lle mielekkäitä <strong>ja</strong> monipuolisia<br />

tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet<br />

kehittävät opiskeli<strong>ja</strong>n kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä<br />

<strong>ja</strong> antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat<br />

oppilasta suomalaiseen kulttuuriin <strong>ja</strong> edistävät hänen kotoutumistaan<br />

lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.<br />

Varsinaisten opetussisältöjen <strong>ja</strong> opiskelutaitojen lisäksi tulee harjoitella luokkahuoneessa<br />

toimimista <strong>ja</strong> opiskeluun liittyviä käytänteitä. Harjoitusta voivat<br />

vaatia esimerkiksi opetukseen keskittyminen, työtavat kuten pari- <strong>ja</strong> ryhmätyöskentely,<br />

työvälineistä huolehtiminen tai kurssin työaikojen noudattaminen.<br />

Erilaisista koulu- <strong>ja</strong> kulttuuritaustoista tulevien aikuisten ryhmissä yhteiset<br />

<strong>ja</strong> eksplikoidut toimintatavat luovat turvallisuutta, ryhdittävät tuntien kulkua<br />

<strong>ja</strong> vapauttavat resursse<strong>ja</strong> muuhun oppimiseen. Toimintatapojen olisi kurssin<br />

14

aikana hyvä pikku hil<strong>ja</strong>a muuttua automaattisiksi <strong>ja</strong> oppimisympäristössä aktivoituviksi.<br />

Opetustilat varustetaan riittävän a<strong>ja</strong>nmukaisella opetustekniikalla sekä muilla<br />

oppimiselle tarpeellisilla apuvälineillä. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus<br />

tieto- <strong>ja</strong> viestintätekniikan hyödyntämiseen. Opetustekniikan avulla monipuolistetaan<br />

työtapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> otetaan opiskeli<strong>ja</strong> osaksi tietoyhteiskuntaa, jonka ulkopuolelle<br />

hän muutoin saattaa jäädä.<br />

Luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristönä käytetään ympäröivää yhteiskuntaa.<br />

Tavoitteena on oppia kieltä luonnollisissa yhteyksissä sekä kannustaa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>a käyttämään kielitaitoaan <strong>ja</strong> näkemään oppimismahdollisuuksia<br />

erilaisissa arkielämän tilanteissa. Esimerkiksi retket, tutustumiskäynnit <strong>ja</strong> työelämään<br />

tutustumis<strong>ja</strong>ksot rohkaisevat opiskeli<strong>ja</strong>a myös laajentamaan elämänpiiriään<br />

<strong>ja</strong> tutustumaan ympäristöönsä.<br />

4.3 Toimintakulttuuri<br />

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki opetusryhmän säännöt <strong>ja</strong> käytänteet, toiminta-<br />

<strong>ja</strong> käyttäytymismallit sekä arvot, joihin koulutus perustuu. Tekstipainotteisessa<br />

yhteiskunnassa <strong>luku</strong>taidottomuus rajoittaa yksilön keino<strong>ja</strong> oman<br />

elämän hallintaan. Opetta<strong>ja</strong>n tulee ymmärtää <strong>ja</strong> osoittaa toiminnallaan, että<br />

vaikka aikuinen ei osaa lukea, hänellä on monia muita taito<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> elämänkokemusta,<br />

jolle opetuksen tulee perustua. Lukutaitoa opiskeleva maahanmuutta<strong>ja</strong><br />

ei ehkä luota omaan oppimiskykyynsä <strong>ja</strong> siksi opetustilanne luodaan sellaiseksi,<br />

että jokainen opiskeli<strong>ja</strong> tuntee asemansa turvatuksi <strong>ja</strong> että opetta<strong>ja</strong> osoittaa<br />

huomaavansa pienetkin edistysaskeleet. Oppimiskyky on taito, jota tulee<br />

harjoittaa. Opitun liittäminen arkitilanteisiin lisää motivaatiota.<br />

Käytäntöjen on johdonmukaisesti vahvistettava koulutuksen tavoitteiden toteutumista<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n kotoutumista. Koulutuksen toteutuksessa otetaan huomioon<br />

kaikkien opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet, niin etteivät ikä,<br />

kulttuuritausta tai sukupuoli pääse vaikuttamaan kielteisesti. Yhteisöllisyyttä<br />

vahvistamalla rohkaistaan niitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä oppimistilanteissa.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n osuutta toimintakulttuurin kehittäjänä tulee tukea.<br />

Oppimista tapahtuu myös varsinaisen opetuksen ulkopuolella, <strong>ja</strong> siksi koko<br />

oppilaitoksen toimintakulttuurin tulee tukea arvoperustaa, jolle työ rakentuu.<br />

Toimintakulttuurin tavoitteiden toteutumisen arviointi luo poh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>tkuvalle<br />

kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa.<br />

15

4.4 Työtavat<br />

Käytännönläheisyys <strong>ja</strong> funktionaalisuus ovat kielenopetuksen keskeisiä periaatteita.<br />

Opiskeltavat asiat sidotaan opiskeli<strong>ja</strong>n arkielämään. Opetuksessa hyödynnetään<br />

mahdollisimman pitkälle toiminnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa<br />

oppimista.<br />

Suullista taitoa harjoiteltaessa ryhmä antaa luontevan kontekstin vuorovaikutukseen<br />

perustuvalle kielelliselle harjoittelulle. Arkielämän vuorovaikutustilanteita<br />

voidaan harjoitella <strong>ja</strong> simuloida ryhmässä esimerkiksi draaman keinoin.<br />

Sanaston <strong>ja</strong> perusrakenteiden opettelu voidaan kytkeä tällaisiin dialogipoh<strong>ja</strong>isiin<br />

harjoituksiin.<br />

Opetuksessa käytetään hyväksi elämyksellisyyttä sekä useita oppimistyylejä.<br />

Taitojen automaattistumista helpotetaan toiston avulla <strong>ja</strong> kertaamalla opiskeltavaa<br />

ainesta eri tavoin. Erityyppisiä harjoituksia vuorotellaan, vaikka pääpaino<br />

on varsinkin alussa suullisessa kielenopiskelussa. Opetusta jäsennetään niin,<br />

että opiskeli<strong>ja</strong> pystyy ennakoimaan päivän kulkua.<br />

Kir<strong>ja</strong>llisia tehtäviä tehdään aluksi yhdessä, <strong>ja</strong> itsenäisen työskentelyn osuutta<br />

lisätään sitä mukaa kun tehtävätyypit alkavat käydä tutuiksi <strong>ja</strong> opiskelijoiden<br />

opiskelutaidot kasvavat. Opiskelijoita kannustetaan kuitenkin alusta alkaen<br />

itsenäiseen kielenopiskeluun <strong>ja</strong> -oppimiseen myös luokkahuoneen ulkopuolella<br />

muun muassa erilaisten oppimistehtävien avulla.<br />

4.5 Eheyttäminen <strong>ja</strong> eriyttäminen<br />

Kielitaitoa sekä <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> kirjoitustaitoa ei ole tarkoituksenmukaista opettaa erillisinä<br />

kokonaisuuksina. Kielen oppiminen kietoutuu muihin oppisisältöihin.<br />

Samalla kun opitaan kieltä, opitaan asioita lähiympäristöstä <strong>ja</strong> yhteiskunnasta.<br />

Kieltä opitaan toimintaa <strong>ja</strong> vuorovaikutusta varten <strong>ja</strong> niiden kautta. Onkin erikseen<br />

harkittava, miten vaikkapa numeeristen taitojen opetus integroidaan kielenopetukseen.<br />

Opetuksen eheyttäminen tarkoittaa opetussisältöjen <strong>ja</strong> opetustilanteiden jäsentämistä<br />

mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Opetuksen eriyttäminen tarkoittaa, että<br />

opetta<strong>ja</strong> huomioi opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset. Eheyttäminen <strong>ja</strong><br />

eriyttäminen eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä periaatteita.<br />

Eheyttämisen tarkoituksena on varmistaa, että uudet ainekset kytkeytyvät loogisesti<br />

<strong>ja</strong> mielekkäästi jo opittuun, sekä koulussa opiskeltuun että muuhun<br />

16

kokemukseen. Opetusta eheyttämällä hyödynnetään jo opitun siirtovaikutusta<br />

<strong>ja</strong> vältetään tiedon pirstaleisuutta. Opetuksessa voidaan integroida eri osa-alueiden<br />

opetussisältöjä. Eri viestintätilanteita voidaan tarkastella sekä kielitaidon,<br />

<strong>luku</strong>taidon, laskutaidon että arjen taitojen näkökulmista. Sisältöjä eheytetään<br />

myös a<strong>ja</strong>llisesti, edetään esimerkiksi tutusta tuntemattomaan <strong>ja</strong> konkreettisesta<br />

abstraktiin.<br />

Heterogeenisessa ryhmässä on paljon eriyttämisen haasteita. Sekä ryhmiin<br />

<strong>ja</strong>ossa että kurssikohtaisissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon opiskelijoiden<br />

kielitaito, <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> kirjoitustaito, ikä, elämäntilanne sekä oppimis- <strong>ja</strong><br />

opiskeluvalmiudet. Opetuksessa tulee huolehtia siitä, että se vastaa opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

kunkinhetkisiä edellytyksiä. Koulutta<strong>ja</strong>lta tämä edellyttää oppi<strong>ja</strong>lähtöisyyttä,<br />

oppimisen <strong>ja</strong>tkuvaa arviointia <strong>ja</strong> henkilökohtaistamista. Opetuksessa on myös<br />

otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee <strong>ja</strong><br />

että he tarvitsevat eri tavoin opetta<strong>ja</strong>a opiskelunsa oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na. Joidenkin työtapojen<br />

käyttäminen voi myös edellyttää har<strong>ja</strong>antumista tai poisoppimista totutuista<br />

tavoista työskennellä.<br />

Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden<br />

<strong>ja</strong> etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun<br />

muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin <strong>ja</strong> -menetelmiin,<br />

työtapoihin sekä tehtävien määrään <strong>ja</strong> käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä<br />

<strong>ja</strong> työtapo<strong>ja</strong> voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia<br />

oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä<br />

tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti <strong>ja</strong> hyödyntämällä oppilaitoksen<br />

ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Opiskeli<strong>ja</strong>a oh<strong>ja</strong>taan oppimaan<br />

itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden<br />

kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot <strong>ja</strong> taidot opiskeli<strong>ja</strong>lle<br />

merkityksellisiin kokemuksiin <strong>ja</strong> toimintamuotoihin. Opiskeli<strong>ja</strong>t voivat tarvita<br />

erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa <strong>ja</strong> edistymisensä näyttämiseen <strong>ja</strong> hyötyvät<br />

aina yksilöllisestä palautteesta.<br />

17

5 Opiskeli<strong>ja</strong>n tukeminen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us<br />

Oppimisen tuki <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us perustuvat opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeisiin <strong>ja</strong> tavoitteisiin, <strong>ja</strong><br />

sisällöt vaihtelevat niiden mukaan. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on ottaa<br />

opetusryhmien muodostamisessa huomioon jokaisen opiskeli<strong>ja</strong>n oppimisen<br />

erilaiset lähtökohdat <strong>ja</strong> tarpeet. Opetusryhmää tuetaan toimimaan hyvänä <strong>ja</strong><br />

vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä. Opiskelijoita oh<strong>ja</strong>taan myös tunnistamaan<br />

omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa <strong>ja</strong> kehittymistarpeensa.<br />

Erityistä huomiota tulee kiinnittää opiskeli<strong>ja</strong>n opiskeluvalmiuksiin <strong>ja</strong> mahdollisuuteen<br />

ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta,<br />

toteuttamisesta <strong>ja</strong> arvioinnista. Opiskeli<strong>ja</strong>n aikuisuuden arvostaminen<br />

on opiskeli<strong>ja</strong>n tukemisessa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amisessa onnistumisen perusedellytys. Oh<strong>ja</strong>uksen<br />

<strong>ja</strong> tuen järjestämisessä tulee käyttää erilaisia toimintatapo<strong>ja</strong>, jotka edistävät<br />

yhteistyön sujuvuutta <strong>ja</strong> nostavat opiskeli<strong>ja</strong>n omat voimavarat <strong>ja</strong> osaamisen<br />

esille.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>a voidaan tukea esimerkiksi opiskelijoiden joustavalla ryhmittelyllä,<br />

opetusta eriyttämällä tai antamalla tukiopetusta. Tuen tarvetta, arviointia, suunnittelua<br />

<strong>ja</strong> järjestämistä voi tehdä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.<br />

Tukimuodot kir<strong>ja</strong>taan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Tukitoimissa<br />

otetaan huomioon opiskeli<strong>ja</strong>n kielitaito: mm. oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa voidaan<br />

käyttää tulkkausta.<br />

5.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma<br />

Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle opiskeli<strong>ja</strong>lle laaditaan henkilökohtainen<br />

opiskelusuunnitelma, jonka tulee perustua lähtötason arvioinnissa saatuihin<br />

tietoihin opiskeli<strong>ja</strong>n valmiuksista <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n omiin tavoitteisiin. Henkilökohtainen<br />

opiskelusuunnitelma laaditaan lähtötason arvioinnin yhteydessä <strong>ja</strong> siinä<br />

tarkennetaan kyseisen opiskeli<strong>ja</strong>n opintojen tavoitteet <strong>ja</strong> koulutuksen laajuus.<br />

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>n, koulutuksen<br />

järjestäjän <strong>ja</strong> tarvittaessa koulutuksen hankki<strong>ja</strong>n edusta<strong>ja</strong>n kanssa. Kaikkien<br />

osapuolien on hyväksyttävä opiskelusuunnitelma. Laadinnassa voidaan<br />

käyttää tulkkausta.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n suunnitelmat sekä koulutusa<strong>ja</strong>n opetusjärjestelyjen keskeiset yksityiskohdat<br />

kir<strong>ja</strong>taan niin ikään opiskelusuunnitelmaan.<br />

18

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää seuraavat kohdat:<br />

1. Taustatekijät <strong>ja</strong> niiden merkitys opinnoille, muun muassa aiempi koulutus<br />

sekä työkokemus <strong>ja</strong> mahdolliset tiedot opiskeli<strong>ja</strong>n ammattitaidosta<br />

2. Suomen kielen taidon sekä <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> kuvaus<br />

3. Numeeristen taitojen kuvaus<br />

4. Opiskeluvalmiuksien arviointi<br />

5. Opiskeli<strong>ja</strong>n koulutus- <strong>ja</strong> työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat<br />

6. Koulutuksen tavoitteiden <strong>ja</strong> sisältöjen henkilökohtaistaminen<br />

7. Opiskeli<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> tuen tarpeen kuvaus sekä oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> tuen järjestäminen<br />

Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa arvioidaan <strong>ja</strong>tkuvasti, jotta nähdään,<br />

miten hyvin sen toteutus onnistuu. Arviointi suoritetaan yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />

koulutta<strong>ja</strong>n kanssa. Suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa.<br />

Arviointikeskusteluissa keskustellaan ainoastaan sellaisista kysymyksistä, joilla<br />

on merkitystä opintomenestyksen <strong>ja</strong> koulutuksen toteuttamisen kannalta. Koulutuksen<br />

järjestäjä <strong>ja</strong> koulutuksen hankki<strong>ja</strong> tai muut viranomaiset voivat vaihtaa<br />

tieto<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n muusta elämäntilanteesta ainoastaan opiskeli<strong>ja</strong>n suostumuksella.<br />

5.2 Oh<strong>ja</strong>us<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>a tulee oh<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> tukea kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on tukea opiskelijoita<br />

siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet suoriutua opinnoistaan.<br />

Oh<strong>ja</strong>us perustuu opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeisiin <strong>ja</strong> tavoitteisiin, <strong>ja</strong> sen sisällöt vaihtelevat<br />

näiden mukaan. Puutteelliset perustiedot <strong>ja</strong> -taidot voivat olla aikuiselle opiskeli<strong>ja</strong>lle<br />

sekä elämänhallintaa haittaava että itsetuntoa alentava tekijä. Siksi<br />

opiskelumotivaation herättäminen <strong>ja</strong> sen ylläpitäminen voivat vaatia oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta<br />

syventymistä opiskeli<strong>ja</strong>n tilanteeseen.<br />

Koulutuksen aikaisen oh<strong>ja</strong>uksen tavoitteena on tukea opiskeli<strong>ja</strong>a henkilökohtaisessa<br />

kasvussa ympäristössä sekä yhteiskunnassa, jossa kir<strong>ja</strong>llisella viestinnällä<br />

on suuri rooli. Tavoitteena on lisätä opiskeli<strong>ja</strong>n ymmärrystä <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong><br />

sekä kielitaidon merkityksestä arkielämän sujuvuuden, yhteiskunnassa<br />

toimimisen, opiskelun <strong>ja</strong> työllistymisen kannalta.<br />

Oh<strong>ja</strong>uksella lisätään opiskeluvalmiuksia <strong>ja</strong> oppimaanoppimisen taito<strong>ja</strong>. Sen<br />

avulla opiskeli<strong>ja</strong> ymmärtää paremmin omien valintojensa <strong>ja</strong> oman toimintansa<br />

19

seuraukset. Henkilökohtaisessa oh<strong>ja</strong>uksessa opiskeli<strong>ja</strong> pystyy paremmin tekemään<br />

omaa tulevaisuuttaan <strong>ja</strong> ammatillista kehittymistään koskevia päätöksiä.<br />

Oh<strong>ja</strong>uksessa huomioidaan henkilön kokonaistilanne käsittelemällä mm. arjenhallinnallisia<br />

<strong>ja</strong> terveydentilaan liittyviä teemo<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeen mukaisesti.<br />

Oh<strong>ja</strong>uksen tuloksena tulisi olla konkreettiset <strong>ja</strong>tkosuunnitelmat, joissa on eritelty<br />

lyhyen aikavälin tavoitteet (mm. kotouttamiskoulutukseen siirtyminen) <strong>ja</strong> joiden<br />

tieto<strong>ja</strong> voi käyttää ammatilliseen koulutus- tai työllistymissuunnitelmaan. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa<br />

voidaan käyttää tulkkausta. Oh<strong>ja</strong>uksen toteuttamismuotoina<br />

voi olla yksilö- <strong>ja</strong> ryhmäoh<strong>ja</strong>us.<br />

Tukiopetus perustuu yksilöllisiin tehtäviin <strong>ja</strong> antaa mahdollisuuden yksilölliseen<br />

a<strong>ja</strong>nkäyttöön <strong>ja</strong> tukeen. Sen avulla pyritään ehkäisemään ennalta oppimisen<br />

vaikeutumista <strong>ja</strong> tukemaan opiskeli<strong>ja</strong>a vaikeiden asioiden omaksumisessa.<br />

20

6 Tavoitteet <strong>ja</strong> keskeiset sisällöt<br />

6.1 Yleiset tavoitteet<br />

<strong>Aikuisten</strong> <strong>maahanmuuttajien</strong> suomen tai ruotsin kielen sekä <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong><br />

koulutuksen tavoitteena on, että opiskeli<strong>ja</strong> oppii suomen (tai ruotsin)<br />

kielen alkeet sekä <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> perusteet. Hänen tulisi kyetä viestimään<br />

yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa <strong>ja</strong> saada muita kotoutumisvalmiuksia.<br />

Toimiakseen <strong>ja</strong> selviytyäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa opiskeli<strong>ja</strong><br />

tarvitsee kielitaidon lisäksi numeerisia taito<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suomalaiseen arkeen liittyvää<br />

osaamista sekä tietoa yhteiskunnasta, kulttuurista <strong>ja</strong> työelämästä. Koulutuksen<br />

jälkeen opiskeli<strong>ja</strong> voi siirtyä esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen, aikuisten<br />

perusopetukseen tai kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>lle sopivia tavoitteita arvioidaan kunkin opiskeli<strong>ja</strong>n kohdalla lähtötason<br />

arvioinnissa <strong>ja</strong> opintojen edetessä. Koulutuksessa kehitetään sellaista<br />

sanastoa <strong>ja</strong> niitä kielitaidon osa-alueita, joita tarvitaan kotoutumiseen. Kielitaidon<br />

osalta painotetaan suullista kielitaitoa <strong>ja</strong> viestintävalmiuksia. Opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

suullinen kielitaito kehittyy yleensä kir<strong>ja</strong>llista taitoa nopeammin. Opetuksen<br />

tulee olla mahdollisimman funktionaalista <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n elämäntilanteeseen liittyvää.<br />

Opiskelun tulee tukea opiskeli<strong>ja</strong>n itsetuntoa, opiskeluvalmiuksien kehittymistä<br />

<strong>ja</strong> aktiivisuutta tulla osallistuvaksi kansalaiseksi uudessa kotimaassaan.<br />

21

6.2 Suomen kieli <strong>ja</strong> viestintätaidot<br />

6.2.1 Sanasto <strong>ja</strong> aihepiirit<br />

Kielen oppiminen perustuu suurelta osin sanaston hallintaan. Sanojen ymmärtäminen<br />

<strong>ja</strong> tuottaminen on kielitaidon perusedellytys. Se on tärkeää suullisessa<br />

viestinnässä, <strong>ja</strong> myös funktionaalinen <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> kirjoitustaito edellyttää sanojen<br />

osaamista. Kuitenkaan sanojen tai lauseidenkaan oppiminen ei välttämättä vaadi<br />

<strong>luku</strong>taitoa. Kaikkea oppimisympäristöä <strong>ja</strong> yhteistä toimintaa voidaan sanoittaa<br />

puhumalla. Toiminnallisten menetelmien käyttö, jossa viestintätaito<strong>ja</strong> opitaan<br />

elämänalueittain <strong>ja</strong> aihepiireittäin, edistää sanaston oppimista. Sanaston opetus<br />

<strong>ja</strong> oppiminen nivoutuvat osaksi kielitaidon eri osa-alueiden oppimista.<br />

Tavoitteet<br />

Opiskeli<strong>ja</strong><br />

• laajentaa sanavarastoaan aihepiireittäin<br />

• oppii arjessa selviytymisen <strong>ja</strong> viestinnän kannalta olennaista sanastoa <strong>ja</strong><br />

sanonto<strong>ja</strong><br />

• oppii ryhmittelemään sano<strong>ja</strong> eri perustein, kuten ylä- <strong>ja</strong> alakäsitteisiin, ku vaileviin,<br />

nimeäviin <strong>ja</strong> tekemistä ilmaiseviin sanoihin sekä yleis- <strong>ja</strong> erisnimiin<br />

Keskeiset sisällöt<br />

• sanaston kartuttamista aihepiireittäin:<br />

o kanssakäyminen: tervehtiminen, esittäytyminen, kiittäminen, pyytäminen<br />

o henkilökohtainen elämä: henkilötiedot, ammatti, perhe, ihmissuhteet,<br />

asunto, ruoka, vapaa-aika, vaatteet <strong>ja</strong> kodinhoito<br />

o hyvinvointi <strong>ja</strong> terveys: kehonosat, lääkärissäkäynti, a<strong>ja</strong>nvaraus, sairaudet,<br />

tunteet<br />

o kalenteri <strong>ja</strong> vuodenkierto: viikonpäivät, kuukaudet <strong>ja</strong> vuodena<strong>ja</strong>t<br />

o määrä, hinta <strong>ja</strong> aika: numerot, arkielämän peruslaskutoimitukset, kello<br />

o liikkuminen <strong>ja</strong> asiointi: kulkuvälineet, posti, pankki, kauppa, puhelin,<br />

kir<strong>ja</strong>sto, apteekki<br />

o opiskelu, työelämä <strong>ja</strong> yhteiskunnassa toiminen: ammatit, työnhaku, palkka,<br />

verot, järjestötoiminta, vaalit <strong>ja</strong> äänestäminen<br />

o arjen peruspalvelut: päivähoito, koulu, sosiaali- <strong>ja</strong> terveyspalvelut<br />

o media: tietotekniikka, mediavälineet, uutiset, tv-ohjelmat, sosiaalinen<br />

media <strong>ja</strong> oppimisympäristöt<br />

o Suomi-tietous: luonto, taide, historia, tapakulttuuri, kaksi- <strong>ja</strong> monikielisyys<br />

<strong>ja</strong> monikulttuurisuus<br />

• tutuissa viestintätilanteissa taa<strong>ja</strong>an esiintyvää perussanastoa <strong>ja</strong> rakenteita<br />

o persoona- <strong>ja</strong> demonstratiivipronominit<br />

o kysymyssanat, kysymyslauseet<br />

o omistusrakenteet<br />

o a<strong>ja</strong>n, paikan <strong>ja</strong> suunnan ilmaukset<br />

o yleisimmät verbit <strong>ja</strong> adjektiivit<br />

22

6.2.2 Kuunteleminen <strong>ja</strong> puhuminen<br />

Puhuminen <strong>ja</strong> kuunteleminen ovat toisiinsa liittyviä vuorovaikutustaito<strong>ja</strong>. Niiden<br />

avulla saadaan ensimmäiset kontaktit ympäröivään yhteisöön <strong>ja</strong> yhteiskuntaan,<br />

jonka tekstejä <strong>ja</strong> kirjoitusta aletaan sitten opiskella. Puhuminen <strong>ja</strong> kuunteleminen<br />

luovat poh<strong>ja</strong>n lukemaan <strong>ja</strong> kirjoittamaan oppimiselle, joka alkaa ensin<br />

suullisena opitusta kieliaineksesta. Puhumisen <strong>ja</strong> kuuntelemisen aiheet nousevat<br />

keskeisen sanaston aihepiireistä.<br />

Kuunteleminen <strong>ja</strong> kuullun ymmärtäminen<br />

Tavoitteet<br />

Opiskeli<strong>ja</strong><br />

• ymmärtää henkilökohtaisiin asioihin <strong>ja</strong> tarpeisiin liittyviä sano<strong>ja</strong>, lyhyitä<br />

lauseita, kysymyksiä <strong>ja</strong> yksinkertaisia kehotuksia<br />

• tunnistaa suomen kielen äänteiden välisiä ero<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> herkistyy suomenkieliselle<br />

äännemaailmalle<br />

• pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskustelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tutustuu vähitellen suomalaiseen<br />

keskustelutapaan<br />

Keskeiset sisällöt<br />

• arkielämän keskeisten kysymysten <strong>ja</strong> puheenaiheiden ymmärtäminen,<br />

kuten henkilötiedot, perhe, lähiympäristö, terveydentila <strong>ja</strong> tunteet<br />

Puhuminen<br />

Tavoitteet<br />

Opiskeli<strong>ja</strong><br />

• pystyy ääntämään ymmärrettävästi<br />

• osaa viestiä tarpeitaan <strong>ja</strong> rohkaistuu käyttämään kieltä arkipäivän erilaisissa<br />

viestintätilanteissa<br />

• osaa kertoa perustiedot itsestään, lähipiiristään <strong>ja</strong> elämästään<br />

• osaa tehdä kysymyksiä arjen vuorovaikutustilanteissa<br />

Keskeiset sisällöt<br />

• ääntäminen, sanapaino <strong>ja</strong> intonaatio<br />

• itsensä esitteleminen <strong>ja</strong> omasta elämästä kertominen<br />

• perussanasto <strong>ja</strong> fraasit sekä arkielämän kielenkäyttötilanteet, kuten kuulumisten<br />

vaihtaminen, kiittäminen, pyytäminen <strong>ja</strong> antaminen<br />

23

6.2.3 Lukeminen <strong>ja</strong> kirjoittaminen<br />

<strong>Aikuisten</strong> <strong>maahanmuuttajien</strong> opetuksessa suullinen kielitaito on poh<strong>ja</strong> lukemaan<br />

<strong>ja</strong> kirjoittamaan oppimiselle. Lukeminen <strong>ja</strong> kirjoittaminen ovat taito<strong>ja</strong>,<br />

jotka perustuvat puheeseen: kirjoitetut sanat voidaan muuttaa puhutuiksi <strong>ja</strong><br />

puhutut sanat kirjoitukseksi. Puhumisen <strong>ja</strong> sanaston opettelun avulla viritellään<br />

tietoisuutta kielen äännejärjestelmästä <strong>ja</strong> rakenteista.<br />

Lukemaan <strong>ja</strong> kirjoittamaan oppiminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Nämä taidot<br />

tukevat toisiaan, <strong>ja</strong> niitä kannattaa harjoitella yhdessä. Kir<strong>ja</strong>llisia taito<strong>ja</strong> harjoiteltaessa<br />

opeteltavan aineksen merkityksellisyys <strong>ja</strong> yhteys todelliseen maailmaan<br />

ovat tärkeitä.<br />

24

Lukeminen<br />

Lukutaidon oppiminen on prosessi, johon johtaa monta polkua. Eri metodien<br />

(synteettisten <strong>ja</strong> analyyttisten) yhdisteleminen opetuksessa on tuloksellisempaa<br />

kuin vain yhteen metodiin tukeutuminen. Tällöin opiskelijoiden eri oppimistyylit<br />

tulevat myös paremmin huomioiduksi. Lukutaidon omaksuminen voidaan<br />

nähdä myös uudessa kulttuuriympäristössä tapahtuvana kasvuprosessina, jossa<br />

opiskeli<strong>ja</strong> oppii kielitaidon lisäksi toimimaan kir<strong>ja</strong>llista viestintää painottavassa<br />

yhteiskunnassa. Aikuisen maahanmuutta<strong>ja</strong>opiskeli<strong>ja</strong>n on tärkeää alusta alkaen<br />

ymmärtää lukemansa. Opetuksessa ei siksi kannata keskittyä vain mekaaniseen<br />

<strong>luku</strong>taitoon.<br />

Tavoitteet<br />

Opiskeli<strong>ja</strong><br />

• osaa yhdistää äänteet/kir<strong>ja</strong>imet tavuiksi <strong>ja</strong> sanoiksi, osaa purkaa tutun<br />

sanan tavuiksi <strong>ja</strong> äänteiksi/kir<strong>ja</strong>imiksi, sekä osaa käyttää tavuttamista apuvälineenä<br />

uuden sanan lukemisessa (mekaaninen <strong>luku</strong>taito)<br />

• osaa sanojen <strong>ja</strong> lauseiden lisäksi lukea lyhyttä tekstiä (perus<strong>luku</strong>taito)<br />

• pystyy tunnistamaan yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi<br />

lukea tekstin tarvittaessa uudelleen (tekstitaito)<br />

• ymmärtää kuvasta, mitä se esittää <strong>ja</strong> mihin se viittaa todellisuudessa<br />

(kuvan<strong>luku</strong>taito)<br />

• osaa tunnistaa autenttista materiaalia <strong>ja</strong> tiedostaa sen käyttötarkoituksen<br />

• ymmärtää <strong>ja</strong> tunnistaa nimiä, kylttejä <strong>ja</strong> joitain sanahahmo<strong>ja</strong><br />

• tunnistaa käsitteet teksti, lause, sana, tavu, äänne <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>in<br />

Keskeiset sisällöt<br />

• kir<strong>ja</strong>in-äännevastaavuuden periaate, äänteiden yhdistäminen toisiinsa <strong>ja</strong><br />

tavujen rakentuminen sekä oikea <strong>luku</strong>suunta<br />

• tekstien maailmaan tutustuminen <strong>ja</strong> lukemisen arkipäiväistäminen<br />

• isot <strong>ja</strong> pienet kir<strong>ja</strong>imet, numerot <strong>ja</strong> päättövälimerkit<br />

• tuttujen sanojen <strong>ja</strong> pienten lauseiden lukeminen hahmottaen ne visuaalisina<br />

kokonaisuuksina<br />

• kuvien <strong>ja</strong> symbolien tarkastelua <strong>ja</strong> niiden visuaalisten merkitysten ymmärtämisen<br />

harjoittelua<br />

• alusta alkaen sekä teknisen että ymmärtävän <strong>luku</strong>taidon harjoittelua<br />

• fonologisen <strong>ja</strong> kielellisen tietoisuuden herättelyä: esim. äänteiden tunnistaminen,<br />

äänteiden kesto, sanan pituus, tavujen erottaminen <strong>ja</strong> käsitteet<br />

teksti, lause, sana, tavu, äänne, kir<strong>ja</strong>in<br />

25

Kirjoittaminen<br />

Kirjoittaminen vaatii kolmenlaisten taitojen hallintaa: visuomotorisia taito<strong>ja</strong><br />

eli käden <strong>ja</strong> silmän yhteistyön hallintaa, teknistä kirjoitustaitoa eli äänne-kir<strong>ja</strong>invastaavuuden<br />

hallintaa sekä funktionaalista taitoa eli kykyä käyttää edellä<br />

mainittu<strong>ja</strong> taito<strong>ja</strong> aidoissa tilanteissa <strong>ja</strong> ilmaisun välineenä. Aikuisilla maahanmuuttajilla<br />

kirjoittamaan opettelun ensisi<strong>ja</strong>isena tavoitteena on arkielämän viestintätilanteissa<br />

selviäminen. Kirjoittamaan opettelun yhteydessä harjoitellaan<br />

tietoteknisten viestintätaitojen alkeita.<br />

Tavoitteet<br />

Opiskeli<strong>ja</strong><br />

• ymmärtää äänne-kir<strong>ja</strong>invastaavuuden periaatteen<br />

• osaa kirjoittaa suur- <strong>ja</strong> pienaakkoset käsin sekä koneella<br />

• osaa kirjoittaa sano<strong>ja</strong>, fraase<strong>ja</strong> sekä lyhyitä viestejä välittömistä tarpeistaan<br />

• osaa täyttää henkilötietolomakkeen<br />

Keskeiset sisällöt<br />

• käden hienomotoriset taidot <strong>ja</strong> kynäote<br />

• isojen <strong>ja</strong> pienten kir<strong>ja</strong>inten kir<strong>ja</strong>inhahmot <strong>ja</strong> sijoittuminen viivastolle<br />

• muistiinpanovälineiden käyttö, tekstin sijoittaminen sivulle <strong>ja</strong> riviltä toiselle<br />

siirtyminen<br />

• kir<strong>ja</strong>imien, tavujen <strong>ja</strong> tuttujen sanojen sanelusta kirjoittaminen <strong>ja</strong> jäljentäminen<br />

käsin sekä koneella<br />

• suomen kielen keskeisten äännepiirteiden kuuleminen <strong>ja</strong> kirjoittaminen<br />

(pitkät <strong>ja</strong> lyhyet vokaalit, yksinäis- <strong>ja</strong> kaksoiskonsonantit, diftongit)<br />

• henkilötietolomakkeiden täyttäminen (etu- <strong>ja</strong> sukunimi, puhelinnumero,<br />

osoite, henkilötunnus) <strong>ja</strong> oman nimikirjoituksen kirjoittaminen käsialakirjoituksella<br />

• kuvasta kirjoittaminen (sanat <strong>ja</strong> myöhemmin yksinkertaiset päälauseet),<br />

lyhyiden viestien kirjoittaminen <strong>ja</strong> päättövälimerkit<br />

• yksinkertaiset tekstinkäsittelytaidot (kir<strong>ja</strong>inmerkkien sijoittuminen tietokoneen<br />

näppäimistölle, suuret <strong>ja</strong> pienet kir<strong>ja</strong>imet, välilyönti, rivinvaihto, lyöntivirheen<br />

pyyhkiminen) <strong>ja</strong> tietotekniset taidot (tietokoneen käynnistäminen<br />

<strong>ja</strong> sulkeminen, sisäänkir<strong>ja</strong>utuminen, kursorin kohdistaminen, tavallisimpien<br />

kuvakkeiden merkitys <strong>ja</strong> käyttö)<br />

26

6.2.4 Numeeriset taidot<br />

Lukutaito-käsite sisältää lukemisen <strong>ja</strong> kirjoittamisen lisäksi suullisen kielitaidon<br />

sekä laskutaidon. Numeeriset taidot ovat kommunikatiivisia taito<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> keskeisiä<br />

arjen hallintataito<strong>ja</strong>. Lukusanoilla ilmaistaan tarkasti <strong>luku</strong>määriä, mitto<strong>ja</strong>, suuruussuhteita,<br />

järjestystä <strong>ja</strong> tunnuksia. Lisäksi numeroilla tehdään laskutoimituksia.<br />

Tavoitteet<br />

Opiskeli<strong>ja</strong><br />

• tuntee <strong>luku</strong>sanat <strong>ja</strong> numerot <strong>ja</strong> osaa käyttää niitä arkitilanteissa<br />

• ymmärtää <strong>luku</strong>käsitteen <strong>ja</strong> kymmenjärjestelmän periaatteen<br />

• tuntee <strong>luku</strong>jen merkityksen määrän <strong>ja</strong> järjestyksen ilmaisemisessa, osaa<br />

vertailla <strong>luku</strong><strong>ja</strong><br />

• osaa peruslaskutoimituksista yhteen- <strong>ja</strong> vähennyslaskun, ymmärtää myös<br />

kerto- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kolaskun perusteet sekä tunnistaa desimaalipilkun <strong>ja</strong> murtoluvun<br />

arkielämän tilanteissa<br />

• saa myönteisiä <strong>ja</strong> monipuolisia kokemuksia arjen matematiikasta<br />

Keskeiset sisällöt<br />

• numerot <strong>ja</strong> niiden ilmaiseminen arkitilanteissa: puhelin, liikenne, osoitteet,<br />

henkilötiedot<br />

• <strong>luku</strong>käsite <strong>ja</strong> kymmenjärjestelmä<br />

• järjestysluvut ainakin päiväyksissä tarvittaviin saakka<br />

• aikakäsite: kello, kalenteri, aikataulut<br />

• raha: laskut, kuitit, tulojen <strong>ja</strong> menojen arviointi <strong>ja</strong> hintavertailut<br />

• mittayksiköt <strong>ja</strong> niiden lyhenteet: pituus, massa, tilavuus <strong>ja</strong> lämpötila<br />

• kohteiden ominaisuuksien vertailu <strong>luku</strong>jen <strong>ja</strong> mittayksiköiden avulla<br />

• peruslaskutoimitukset tutuissa konkreettisissa yhteyksissä<br />

• tekniset apuvälineet: laskin, pankkiautomaatti <strong>ja</strong> verkkopankki<br />

27

7 Arviointi <strong>ja</strong> todistukset<br />

Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskeli<strong>ja</strong>lle kannustavaa palautetta niistä<br />

taidoista, jotka hän on oppinut. Arvioinnin avulla opiskeli<strong>ja</strong> saa myös palautetta<br />

siitä, mitä taito<strong>ja</strong> hänen tulee vielä kehittää <strong>ja</strong> harjoitella. Näin arviointi tukee<br />

kunkin yksilöllistä oppimista. Luku- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen suorittamisesta<br />

tarvitaan arviointitietoa työ- <strong>ja</strong> elinkeinohallintoa sekä opiskeli<strong>ja</strong>n kotoutumisen<br />

<strong>ja</strong>tkosuunnittelua varten.<br />

7.1 Arviointi koulutuksen aikana<br />

Arviointi on prosessi, joka kestää koko koulutuksen a<strong>ja</strong>n, <strong>ja</strong> sen tavoitteena on<br />

antaa kullekin opiskeli<strong>ja</strong>lle henkilökohtaista <strong>ja</strong> kannustavaa palautetta. Opiskeli<strong>ja</strong>a<br />

oh<strong>ja</strong>taan itsearviointiin, jotta hänelle muodostuu realistinen käsitys omasta<br />

osaamisestaan <strong>ja</strong> jotta hän pystyy vähitellen ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.<br />

Itsearviointi on myös olennainen osa suomalaista opiskelu- <strong>ja</strong> työkulttuuria.<br />

Arviointi koulutuksen aikana on henkilökohtaista, <strong>ja</strong> kunkin opiskeli<strong>ja</strong>n taito<strong>ja</strong><br />

arvioidaan suhteessa hänelle asetettuihin tavoitteisiin. Näin kutakin voidaan<br />

tukea juuri niiden taitojen harjoittelussa, joissa hän eniten tarvitsee apua.<br />

Arvioinnin tulee olla <strong>ja</strong>tkuvaa. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä,<br />

jotta opiskeli<strong>ja</strong> voi mahdollisimman hyvin osoittaa osaamisensa. Arviointipalautetta<br />

annetaan kir<strong>ja</strong>llisesti sekä suullisesti niin, että opiskeli<strong>ja</strong> ymmärtää<br />

saadun palautteen. Mikäli koulutus on <strong>ja</strong>ettu moduuleihin, voidaan moduulin<br />

suorittamisesta antaa kir<strong>ja</strong>llinen arviointi.<br />

7.2 Arviointi <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksen<br />

päättyessä <strong>ja</strong> todistus<br />

Koulutuksen päättyessä opiskelijoita arvioidaan suhteessa koko koulutukselle<br />

asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee kohdistua opiskeli<strong>ja</strong>n yleiseen edistymiseen,<br />

kielitaidon <strong>ja</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> kehittymiseen <strong>ja</strong> numeerisiin<br />

valmiuksiin. Opiskeli<strong>ja</strong>n on arvioinnin perusteella saatava realistinen käsitys<br />

omasta osaamisestaan.<br />

Arvioinnissa huomioidaan kaikki kielitaidon osa-alueet: kuunteleminen <strong>ja</strong><br />

kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen <strong>ja</strong> luetun ymmärtäminen, kir-<br />

28

joittaminen, numeeriset taidot sekä sanasto <strong>ja</strong> aihepiirit. Kaikki nämä osa-alueet<br />

arvioidaan erikseen. Arvioinnin tulee olla luotettavaa <strong>ja</strong> oikeudenmukaista.<br />

Suoritetusta aikuisten <strong>maahanmuuttajien</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong> koulutuksesta<br />

annetaan koulutuksen päättyessä todistus.<br />

Todistus sisältää seuraavat tiedot:<br />

• koulutusorganisaation sekä mahdollisen oppilaitoksen nimi<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> syntymäaika<br />

• koulutuksen nimi <strong>ja</strong> laajuus (päivien <strong>ja</strong> oppituntien määrä)<br />

• lisätiedot (esim. suositus seuraavaksi koulutukseksi)<br />

• todistuksen antamispäivä<br />

• koulutusorganisaation leima<br />

• allekirjoitukset<br />

• maininta, että koulutus on toteutettu noudattaen Opetushallituksen määräystä<br />

2/011/2012 <strong>Aikuisten</strong> <strong>maahanmuuttajien</strong> <strong>luku</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kirjoitustaidon</strong><br />

koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2011.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n osaaminen koulutuksen päättyessä arvioidaan liitteessä 1 olevan<br />

arviointitaulukon avulla siten, että taulukosta rastitetaan kaikki opiskeli<strong>ja</strong>n saavuttamat<br />

taidot. Mikäli opiskeli<strong>ja</strong> on koulutuksen aikana saavuttanut joillakin<br />

kielitaidon osa-alueilla vähintään taitotason A1.1, todistukseen merkitään myös<br />

kyseisten kielitaidon osa-alueiden kohdalle opiskeli<strong>ja</strong>n saavuttama kielitaitotaso<br />

kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaisesti. Todistukseen voidaan<br />

lisäksi liittää sanallista arviointipalautetta opiskeli<strong>ja</strong>n taitojen kehittymisestä.<br />

29

Liite 1. Arviointitaulukko todistusta varten<br />

Kuunteleminen <strong>ja</strong> kuullun ymmärtäminen<br />

Tunnistaa <strong>ja</strong> ymmärtää puheesta joitakin suomen kielen sano<strong>ja</strong>.<br />

Tunnistaa <strong>ja</strong> erottaa suomen kielen äänteitä.<br />

Ymmärtää tavallisimpia kysymyksiä <strong>ja</strong> fraase<strong>ja</strong>.<br />

Pystyy seuraamaan yksinkertaisia vuoropuheluita.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason<br />

Puhuminen<br />

Osaa joitakin suomen kielen sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> fraase<strong>ja</strong>.<br />

Osaa ääntää ymmärrettävästi.<br />

Osaa vastata tavallisimpiin kysymyksiin.<br />

Pystyy osallistumaan yksinkertaiseen vuoropuheluun.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason<br />

Lukeminen <strong>ja</strong> luetun ymmärtäminen<br />

Tunnistaa muutamia tuttu<strong>ja</strong> sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa mekaanisesti lukea tavu<strong>ja</strong> tai sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa ymmärtäen lukea sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa ymmärtäen lukea lauseita tai lyhyitä tekstejä.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason<br />

Kirjoittaminen<br />

Osaa kirjoittaa suur- <strong>ja</strong> pienaakkosia.<br />

Ymmärtää äänne–kir<strong>ja</strong>in-vastaavuutta <strong>ja</strong> osaa kirjoittaa tavu<strong>ja</strong>.<br />

Osaa kirjoittaa sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong> saavutti eurooppalaisen viitekehyksen taitotason<br />

Numeeriset taidot<br />

Osaa <strong>luku</strong>sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ymmärtää niiden merkityksen.<br />

Osaa kertoa itselleen tärkeitä numeraalisia ilmauksia, esimerkiksi oman<br />

osoitteen, henkilötunnuksen <strong>ja</strong> puhelinnumeron.<br />

Tunnistaa <strong>ja</strong> osaa kellonaiko<strong>ja</strong> sekä osaa käyttää tavallisimpia<br />

mittavälineitä.<br />

Osaa yhteen- <strong>ja</strong> vähennyslaskun perusteet.<br />

30

Sanasto <strong>ja</strong> aihepiirit<br />

Osaa jonkin verran arkisessa kanssakäymisessä tarvittavia sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa melko paljon itseä <strong>ja</strong> lähipiiriä kuvaavia sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa paljon arkielämän asiointitilanteissa tarvittavia sano<strong>ja</strong>.<br />

Osaa monipuolisesti sano<strong>ja</strong> useista aihepiireistä.<br />

31

Liite 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko<br />

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn<br />

Kielten oppimisen, opettamisen <strong>ja</strong> arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.<br />

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

A1.1 Kielitaidon<br />

alkeiden<br />

hallinta<br />

• Ymmärtää erittäin ra<strong>ja</strong>llisen<br />

määrän tavallisimpia sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

fraase<strong>ja</strong> (tervehdyksiä, nimiä,<br />

<strong>luku</strong><strong>ja</strong>, kehotuksia) arkisissa<br />

yhteyksissä.<br />

• Ei edes ponnistellen ymmärrä<br />

kuin kaikkein alkeellisinta<br />

kieliainesta.<br />

• Tarvitsee erittäin paljon apua:<br />

toistoa, osoittamista, käännöstä.<br />

• Osaa vastata häntä koskeviin<br />

yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin<br />

lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin<br />

varassa, <strong>ja</strong> puhu<strong>ja</strong><br />

turvautuu ehkä äidinkieleen tai<br />

eleisiin.<br />

• Puheessa voi olla paljon pitkiä<br />

tauko<strong>ja</strong>, toisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> katkoksia.<br />

• Ääntäminen voi aiheuttaa suuria<br />

ymmärtämisongelmia.<br />

• Osaa hyvin suppean perussanaston<br />

<strong>ja</strong> joitakin opeteltu<strong>ja</strong><br />

vakioilmaisu<strong>ja</strong>.<br />

• Puhu<strong>ja</strong> ei kykene vapaaseen<br />

tuotokseen, mutta hänen<br />

hallitsemansa harvat kaavamaiset<br />

ilmaisut voivat olla melko<br />

virheettömiä.<br />

• Tuntee kir<strong>ja</strong>injärjestelmän, mutta<br />

ymmärtää tekstistä vain hyvin<br />

vähän.<br />

• Tunnistaa vähäisen määrän<br />

tuttu<strong>ja</strong> sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lyhyitä fraase<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> osaa yhdistää niitä kuviin.<br />

• Kyky ymmärtää entuudestaan<br />

tuntematon sana edes hyvin<br />

ennakoitavassa yhteydessä on<br />

erittäin ra<strong>ja</strong>llinen.<br />

• Osaa viestiä välittömiä tarpeita<br />

hyvin lyhyin ilmaisuin.<br />

• Osaa kirjoittaa kielen kir<strong>ja</strong>imet<br />

<strong>ja</strong> numerot kir<strong>ja</strong>imin, merkitä<br />

muistiin henkilökohtaiset<br />

perustietonsa <strong>ja</strong> kirjoittaa joitakin<br />

tuttu<strong>ja</strong> sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> fraase<strong>ja</strong>.<br />

• Osaa joukon erillisiä sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

sanonto<strong>ja</strong>.<br />

• Ei kykene vapaaseen tuotokseen,<br />

mutta kirjoittaa oikein muutamia<br />

sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ilmauksia.<br />

32

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

A1.2 Kehittyvä<br />

alkeiskielitaito<br />

• Ymmärtää ra<strong>ja</strong>llisen määrän<br />

sano<strong>ja</strong>, lyhyitä lauseita, kysymyksiä<br />

<strong>ja</strong> kehotuksia, jotka liittyvät<br />

henkilökohtaisiin asioihin tai<br />

välittömään tilanteeseen.<br />

• Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen<br />

yksinkertaisiakin lausumia<br />

ilman selviä tilannevihjeitä.<br />

• Tarvitsee paljon apua: puheen<br />

hidastamista, toistoa, näyttämistä<br />

<strong>ja</strong> käännöstä.<br />

• Osaa viestiä suppeasti joitakin<br />

välittömiä tarpeita <strong>ja</strong> kysyä<br />

<strong>ja</strong> vastata henkilökohtaisia<br />

perustieto<strong>ja</strong> käsittelevissä<br />

vuoropuheluissa. Tarvitsee usein<br />

puhekumppanin apua.<br />

• Puheessa on tauko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita<br />

katkoksia.<br />

• Ääntäminen voi aiheuttaa usein<br />

ymmärtämisongelmia.<br />

• Osaa hyvin suppean perussanaston,<br />

joitakin tilannesidonnaisia<br />

ilmaisu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> peruskieliopin<br />

aineksia.<br />

• Alkeellisessakin vapaassa<br />

puheessa esiintyy hyvin paljon<br />

kaikenlaisia virheitä.<br />

• Ymmärtää nimiä, kylttejä <strong>ja</strong> muita<br />

hyvin lyhyitä <strong>ja</strong> yksinkertaisia<br />

tekstejä, jotka liittyvät välittömiin<br />

tarpeisiin.<br />

• Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä<br />

yksittäisen tiedon, jos voi<br />

lukea tarvittaessa uudelleen<br />

• Kyky ymmärtää entuudestaan<br />

tuntematon sana edes hyvin<br />

ennustettavassa yhteydessä on<br />

ra<strong>ja</strong>llinen.<br />

• Osaa viestiä välittömiä tarpeita<br />

lyhyin lausein.<br />

• Osaa kirjoittaa muutamia<br />

lauseita <strong>ja</strong> fraase<strong>ja</strong> itsestään <strong>ja</strong><br />

lähipiiristään (esim. vastauksia<br />

kysymyksiin tai muistilappu<strong>ja</strong>).<br />

• Osaa joitakin perussano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

sanonto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pystyy kirjoittamaan<br />

hyvin yksinkertaisia päälauseita.<br />

• Ulkoa opetellut fraasit voivat<br />

olla oikein kirjoitettu<strong>ja</strong>, mutta<br />

alkeellisimmassakin vapaassa<br />

tuotoksessa esiintyy hyvin paljon<br />

kaikenlaisia virheitä.<br />

33

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

A1.3 Toimiva<br />

alkeiskielitaito<br />

• Ymmärtää yksinkertaisia lausumia<br />

(henkilökohtaisia kysymyksiä<br />

<strong>ja</strong> jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä<br />

<strong>ja</strong> kielto<strong>ja</strong>) rutiinimaisissa keskusteluissa<br />

tilanneyhteyden<br />

tukemana.<br />

• Pystyy seuraamaan yksinkertaisia,<br />

välittömiin tilanteisiin tai<br />

omaan kokemukseensa liittyviä<br />

keskustelu<strong>ja</strong>.<br />

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen<br />

edellyttää normaalia<br />

hitaampaa <strong>ja</strong> kuuli<strong>ja</strong>lle kohdennettua<br />

yleiskielistä puhetta.<br />

• Osaa kertoa lyhyesti itsestään <strong>ja</strong><br />

lähipiiristään. Selviytyy kaikkein<br />

yksinkertaisimmista vuoropuheluista<br />

<strong>ja</strong> palvelutilanteista.<br />

Tarvitsee joskus puhekumppanin<br />

apua.<br />

• Kaikkein tutuimmat <strong>ja</strong>ksot sujuvat,<br />

muualla tauot <strong>ja</strong> katkokset<br />

ovat hyvin ilmeisiä.<br />

• Ääntäminen voi joskus tuottaa<br />

ymmärtämisongelmia.<br />

• Osaa ra<strong>ja</strong>llisen joukon lyhyitä,<br />

ulkoa opeteltu<strong>ja</strong> ilmauksia, keskeisintä<br />

sanastoa <strong>ja</strong> perustason<br />

lauserakenteita.<br />

• Alkeellisessakin puheessa esiintyy<br />

paljon peruskielioppivirheitä.<br />

• Pystyy lukemaan tuttu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

joitakin tuntemattomia sano<strong>ja</strong>.<br />

Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä,<br />

joissa käsitellään arkielämää <strong>ja</strong><br />

rutiinitapahtumia tai annetaan<br />

yksinkertaisia ohjeita.<br />

• Pystyy löytämään tarvitsemansa<br />

yksittäisen tiedon lyhyestä<br />

tekstistä (postikortit, säätiedotukset).<br />

• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen<br />

<strong>ja</strong> ymmärtäminen on hyvin<br />

hidasta.<br />

• Selviytyy kirjoittamalla kaikkein<br />

tutuimmissa, helposti ennakoitavissa<br />

arkisiin tarpeisiin <strong>ja</strong> kokemuksiin<br />

liittyvissä tilanteissa.<br />

• Osaa kirjoittaa yksinkertaisia<br />

viestejä (yksinkertaisen postikortin,<br />

henkilötiedot, yksinkertainen<br />

sanelu).<br />

• Osaa kaikkein tavallisimpia<br />

sano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ilmauksia, jotka liittyvät<br />

omaan elämään tai konkreetteihin<br />

tarpeisiin. Osaa kirjoittaa<br />

muutamia yksilauseisia virkkeitä.<br />

• Alkeellisessakin vapaassa<br />

tuotoksessa esiintyy monenlaisia<br />

virheitä.<br />

34

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet <strong>ja</strong> lyhyt kerronta<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

A2.1 Peruskielitaidon<br />

alkuvaihe<br />

• Pystyy ymmärtämään yksinkertaista<br />

puhetta tai seuraamaan<br />

keskustelua aiheista, jotka ovat<br />

hänelle välittömän tärkeitä.<br />

• Pystyy ymmärtämään lyhyiden,<br />

yksinkertaisten, itseään kiinnostavien<br />

keskustelujen <strong>ja</strong> viestien<br />

(ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön<br />

sekä havaitsemaan aihepiirin<br />

vaihdokset tv-uutisissa.<br />

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen<br />

edellyttää normaalilla<br />

nopeudella <strong>ja</strong> selkeästi puhuttua<br />

yleiskielistä puhetta, joka usein<br />

täytyy lisäksi toistaa.<br />

• Osaa kuvata lähipiiriään muutamin<br />

lyhyin lausein. Selviytyy<br />

yksinkertaisista sosiaalisista<br />

kohtaamisista <strong>ja</strong> tavallisimmista<br />

palvelutilanteista. Osaa aloittaa<br />

<strong>ja</strong> lopettaa lyhyen vuoropuhelun,<br />

mutta kykenee harvoin ylläpitämään<br />

pitempää keskustelua.<br />

• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttu<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, mutta puheessa on<br />

paljon hyvin ilmeisiä tauko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

vääriä aloituksia.<br />

• Ääntäminen on ymmärrettävää,<br />

vaikka vieras korostus on hyvin<br />

ilmeistä <strong>ja</strong> ääntämisvirheistä voi<br />

koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.<br />

• Osaa helposti ennakoitavan perussanaston<br />

<strong>ja</strong> monia keskeisimpiä<br />

rakenteita (kuten menneen<br />

a<strong>ja</strong>n muoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> konjunktioita).<br />

• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman<br />

kieliopin alkeellisessa<br />

vapaassa puheessa, mutta<br />

virheitä esiintyy yhä paljon<br />

perusrakenteissakin.<br />

• Ymmärtää yksinkertaisia <strong>ja</strong><br />

kaikkein tavanomaisinta sanastoa<br />

sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä,<br />

pikku-uutisia, arkisimpia<br />

käyttöohjeita).<br />

• Ymmärtää tekstin pääa<strong>ja</strong>tukset<br />

<strong>ja</strong> joitakin yksityiskohtia parin<br />

kappaleen pituisesta tekstistä.<br />

Osaa paikantaa <strong>ja</strong> verrata<br />

yksittäisiä tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pystyy<br />

hyvin yksinkertaiseen päättelyyn<br />

kontekstin avulla.<br />

• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen<br />

<strong>ja</strong> ymmärtäminen on hidasta.<br />

• Selviytyy kirjoittamalla kaikkein<br />

rutiininomaisimmista arkitilanteista.<br />

• Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia<br />

viestejä (henkilökohtaiset<br />

kirjeet, lappuset), jotka liittyvät<br />

arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia,<br />

luettelomaisia kuvauksia<br />

hyvin tutuista aiheista (todellisista<br />

tai kuvitteellisista henkilöistä,<br />

tapahtumista, omista <strong>ja</strong> perheen<br />

suunnitelmista).<br />

• Osaa käyttää perustarpeisiin<br />

liittyvää konkreettia sanastoa<br />

<strong>ja</strong> perusaikamuoto<strong>ja</strong> sekä yksinkertaisin<br />

sidossanoin (<strong>ja</strong>, mutta)<br />

liitettyjä rinnasteisia lauseita.<br />

• Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat<br />

sanat <strong>ja</strong> rakenteet melko<br />

oikein, mutta tekee toistuvasti<br />

virheitä perusasioissa (aikamuodot,<br />

taivutus) <strong>ja</strong> tuottaa paljon<br />

kömpelöitä ilmaisu<strong>ja</strong> vapaassa<br />

tuotoksessa.<br />

35

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet <strong>ja</strong> lyhyt kerronta<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

A2.2 Kehittyvä<br />

peruskielitaito<br />

• Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen<br />

tyydyttämään konkreetit tarpeensa.<br />

Pystyy seuraamaan hyvin<br />

summittaisesti selväpiirteisen<br />

asiapuheen pääkohtia.<br />

• Pystyy yleensä tunnistamaan<br />

ympärillään käytävän keskustelun<br />

aiheen. Ymmärtää tavallista<br />

sanastoa <strong>ja</strong> hyvin ra<strong>ja</strong>llisen<br />

joukon idiome<strong>ja</strong> tuttu<strong>ja</strong> aiheita<br />

tai yleistietoa käsittelevässä<br />

tilannesidonnaisessa puheessa.<br />

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen<br />

edellyttää yleispuhekieltä,<br />

joka äännetään hitaasti <strong>ja</strong><br />

selvästi. Toistoa tarvitaan melko<br />

usein.<br />

• Osaa esittää pienen, luettelomaisen<br />

kuvauksen lähipiiristään<br />

<strong>ja</strong> sen jokapäiväisistä puolista.<br />

Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin<br />

keskusteluihin omista<br />

tai itselleen tärkeistä asioista.<br />

Voi tarvita apua keskustelussa <strong>ja</strong><br />

vältellä joitakin aihepiirejä.<br />

• Puhe on välillä sujuvaa, mutta<br />

erilaiset katkokset ovat hyvin<br />

ilmeisiä.<br />

• Ääntäminen on ymmärrettävää,<br />

vaikka vieras korostus on ilmeistä<br />

<strong>ja</strong> ääntämisvirheitä esiintyy.<br />

• Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,<br />

jokapäiväisen sanaston <strong>ja</strong> jonkin<br />

verran idiomaattisia ilmaisu<strong>ja</strong>.<br />

Osaa useita yksinkertaisia <strong>ja</strong><br />

myös joitakin vaativampia<br />

rakenteita.<br />

• Laajemmassa vapaassa puheessa<br />

esiintyy paljon virheitä perusasioissa<br />

(esim. verbien aikamuodoissa)<br />

<strong>ja</strong> ne voivat joskus haitata<br />

ymmärrettävyyttä.<br />

• Ymmärtää pääasiat <strong>ja</strong> joitakin yksityiskohtia<br />

muutaman kappaleen<br />

pituisista viesteistä jonkin verran<br />

vaativissa arkisissa yhteyksissä<br />

(mainokset, kirjeet, ruokalistat,<br />

aikataulut) sekä faktatekstejä<br />

(käyttöohjeet, pikku-uutiset).<br />

• Pystyy hankkimaan helposti<br />

ennakoitavaa uutta tietoa tutuista<br />

aiheista selkeästi jäsennellystä<br />

muutaman kappaleen pituisesta<br />

tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien<br />

sanojen merkityksiä<br />

niiden kieliasusta <strong>ja</strong> kontekstista.<br />

• Tarvitsee usein uudelleen lukemista<br />

<strong>ja</strong> apuvälineitä tekstikappaleen<br />

ymmärtämiseksi.<br />

• Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa<br />

arkitilanteissa.<br />

• Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,<br />

yksinkertaisen kuvauksen<br />

tapahtumista, menneistä toimista<br />

<strong>ja</strong> henkilökohtaisista kokemuksista<br />

tai elinympäristönsä<br />

arkipäiväisistä puolista (lyhyet<br />

kirjeet, muistilaput, hakemukset,<br />

puhelinviestit).<br />

• Osaa arkisen perussanaston,<br />

rakenteet <strong>ja</strong> tavallisimmat<br />

sidoskeinot.<br />

• Kirjoittaa yksinkertaiset sanat <strong>ja</strong><br />

rakenteet oikein, mutta tekee<br />

virheitä harvinaisemmissa rakenteissa<br />

<strong>ja</strong> muodoissa <strong>ja</strong> tuottaa<br />

kömpelöitä ilmaisu<strong>ja</strong>.<br />

36

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

B1.1 Toimiva<br />

peruskielitaito<br />

• Ymmärtää pääa<strong>ja</strong>tukset <strong>ja</strong><br />

keskeisiä yksityiskohtia puheesta,<br />

joka käsittelee koulussa, työssä<br />

tai vapaa-aikana säännöllisesti<br />

toistuvia teemo<strong>ja</strong> mukaan lukien<br />

lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten,<br />

elokuvien, tv-ohjelmien<br />

<strong>ja</strong> selkeiden puhelinviestien<br />

pääkohdat.<br />

• Pystyy seuraamaan yhteiseen<br />

kokemukseen tai yleistietoon<br />

perustuvaa puhetta. Ymmärtää<br />

tavallista sanastoa <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>llisen<br />

joukon idiome<strong>ja</strong>.<br />

• Pitemmän viestin ymmärtäminen<br />

edellyttää normaalia hitaampaa<br />

<strong>ja</strong> selkeämpää yleiskielistä<br />

puhetta. Toistoa tarvitaan silloin<br />

tällöin.<br />

• Osaa kertoa tutuista asioista<br />

myös joitakin yksityiskohtia.<br />

Selviytyy kielialueella tavallisimmista<br />

arkitilanteista <strong>ja</strong> epävirallisista<br />

keskusteluista. Osaa<br />

viestiä itselleen tärkeistä asioista<br />

myös hieman vaativammissa<br />

tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys<br />

tai käsitteelliset aiheet tuottavat<br />

ilmeisiä vaikeuksia.<br />

• Pitää yllä ymmärrettävää<br />

puhetta, vaikka pitemmissä<br />

puhe<strong>ja</strong>ksoissa esiintyy tauko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

epäröintiä.<br />

• Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää,<br />

vaikka vieras korostus<br />

on joskus ilmeistä <strong>ja</strong> ääntämisvirheitä<br />

esiintyy jonkin verran.<br />

• Osaa käyttää melko laa<strong>ja</strong>a<br />

jokapäiväistä sanastoa <strong>ja</strong> joitakin<br />

yleisiä fraase<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> idiome<strong>ja</strong>. Käyttää<br />

useita erilaisia rakenteita.<br />

• Laajemmassa vapaassa puheessa<br />

kielioppivirheet ovat tavallisia<br />

(esim. artikkeleita <strong>ja</strong> päätteitä<br />

puuttuu), mutta ne haittaavat<br />

harvoin ymmärrettävyyttä.<br />

• Pystyy lukemaan monenlaisia,<br />

muutaman sivun pituisia tekstejä<br />

(taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat,<br />

keittokir<strong>ja</strong>t) tutuista<br />

aiheista <strong>ja</strong> seuraamaan tekstin<br />

pääa<strong>ja</strong>tuksia, avainsano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

tärkeitä yksityiskohtia myös<br />

valmistautumatta.<br />

• Pystyy seuraamaan tuttua aihetta<br />

käsittelevän parisivuisen tekstin<br />

pääa<strong>ja</strong>tuksia, avainsano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

tärkeitä yksityiskohtia.<br />

• Arkikokemuksesta poikkeavien<br />

aiheiden <strong>ja</strong> tekstin yksityiskohtien<br />

ymmärtäminen voi olla<br />

puutteellista.<br />

• Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän,<br />

jonkin verran yksityiskohtaistakin<br />

arkitietoa välittävän<br />

tekstin tutuista, itseään kiinnostavista<br />

todellisista tai kuvitelluista<br />

aiheista.<br />

• Osaa kirjoittaa selväpiirteisen<br />

sidosteisen tekstin liittämällä<br />

erilliset ilmaukset peräkkäin<br />

<strong>ja</strong>ksoiksi (kirjeet, kuvaukset,<br />

tarinat, puhelinviestit). Pystyy<br />

välittämään tehokkaasti tuttua<br />

tietoa tavallisimmissa kir<strong>ja</strong>llisen<br />

viestinnän muodoissa.<br />

• Osaa useimpien tutuissa<br />

tilanteissa tarvittavien tekstien<br />

laadintaan riittävän sanaston<br />

<strong>ja</strong> rakenteet, vaikka teksteissä<br />

esiintyy interferenssiä <strong>ja</strong> ilmeisiä<br />

kiertoilmaisu<strong>ja</strong>.<br />

• Rutiininomainen kieliaines<br />

<strong>ja</strong> perusrakenteet ovat jo<br />

suhteellisen virheettömiä, mutta<br />

jotkut vaativammat rakenteet <strong>ja</strong><br />

sanaliitot tuottavat ongelmia.<br />

37

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

B1.2 Sujuva<br />

peruskielitaito<br />

• Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa,<br />

joka liittyy tuttuihin <strong>ja</strong> melko<br />

yleisiin aiheisiin jonkin verran<br />

vaativissa yhteyksissä (epäsuora<br />

tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa<br />

olevat puhelinviestit).<br />

• Ymmärtää pääkohdat <strong>ja</strong> tärkeimmät<br />

yksityiskohdat ympärillään<br />

käytävästä laajemmasta muodollisesta<br />

<strong>ja</strong> epämuodollisesta<br />

keskustelusta.<br />

• Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä<br />

tai melko tuttua aksenttia<br />

sekä satunnaisia toisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

uudelleenmuotoilu<strong>ja</strong>. Nopea<br />

syntyperäisten välinen keskustelu<br />

<strong>ja</strong> vieraiden aiheiden tuntemattomat<br />

yksityiskohdat tuottavat<br />

vaikeuksia.<br />

• Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista<br />

aiheista kuvaillen, eritellen<br />

<strong>ja</strong> vertaillen <strong>ja</strong> selostaa myös<br />

muita aiheita, kuten elokuvia,<br />

kirjo<strong>ja</strong> tai musiikkia. Osaa viestiä<br />

varmasti useimmissa tavallisissa<br />

tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei<br />

ehkä ole kovin tarkkaa.<br />

• Osaa ilmaista itseään suhteellisen<br />

vaivattomasti. Vaikka tauko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

katkoksia esiintyy, puhe <strong>ja</strong>tkuu <strong>ja</strong><br />

viesti välittyy.<br />

• Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää,<br />

vaikka intonaatio <strong>ja</strong> painotus<br />

eivät ole aivan kohdekielen<br />

mukaisia.<br />

• Osaa käyttää kohtalaisen laa<strong>ja</strong>a<br />

sanastoa <strong>ja</strong> tavallisia idiome<strong>ja</strong>.<br />

Käyttää myös monenlaisia rakenteita<br />

<strong>ja</strong> mutkikkaitakin lauseita.<br />

• Kielioppivirheitä esiintyy jonkin<br />

verran, mutta ne haittaavat harvoin<br />

laajempaakaan viestintää.<br />

• Pystyy lukemaan muutaman<br />

kappaleen pituisia tekstejä<br />

monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit,<br />

esitteet, käyttöohjeet,<br />

yksinkertainen kaunokir<strong>ja</strong>llisuus)<br />

<strong>ja</strong> selviää myös jonkin verran<br />

päättelyä vaativista teksteistä<br />

käytännönläheisissä <strong>ja</strong> itselleen<br />

tärkeissä tilanteissa.<br />

• Pystyy etsimään <strong>ja</strong> yhdistelemään<br />

tieto<strong>ja</strong> useammasta muutaman<br />

sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen<br />

jonkin tehtävän.<br />

• Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat<br />

<strong>ja</strong> sävyt saattavat jäädä<br />

epäselviksi.<br />

• Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia<br />

<strong>ja</strong> julkisempiakin viestejä,<br />

kertoa niissä uutisia <strong>ja</strong> ilmaista<br />

a<strong>ja</strong>tuksiaan tutuista abstrakteista<br />

<strong>ja</strong> kulttuuriaiheista, kuten<br />

musiikista tai elokuvista.<br />

• Osaa kirjoittaa muutaman<br />

kappaleen pituisen jäsentyneen<br />

tekstin (muistiinpano<strong>ja</strong>, lyhyitä<br />

yhteenveto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> selostuksia<br />

selväpiirteisen keskustelun tai<br />

esityksen poh<strong>ja</strong>lta).<br />

• Osaa esittää jonkin verran<br />

tukitietoa pääa<strong>ja</strong>tuksille <strong>ja</strong> ottaa<br />

luki<strong>ja</strong>n huomioon.<br />

• Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen<br />

tarvittavaa sanastoa<br />

<strong>ja</strong> lauserakenteita. Osaa ilmaista<br />

rinnasteisuutta <strong>ja</strong> alisteisuutta.<br />

• Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää<br />

<strong>ja</strong> kohtuullisen virheetöntä<br />

kieltä, vaikka virheitä esiintyy<br />

vaativissa rakenteissa, tekstin<br />

jäsentelyssä <strong>ja</strong> tyylissä <strong>ja</strong> vaikka<br />

äidinkielen tai jonkin muun kielen<br />

vaikutus on ilmeinen.<br />

38

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

B2.1 Itsenäisen<br />

kielitaidon<br />

perustaso<br />

• Ymmärtää asiallisesti <strong>ja</strong><br />

kielellisesti kompleksisen puheen<br />

pääa<strong>ja</strong>tukset, kun se käsittelee<br />

konkreette<strong>ja</strong> tai abstrakte<strong>ja</strong> aiheita.<br />

Pystyy seuraamaan yleisesti<br />

kiinnostavaa yksityiskohtaista<br />

kerrontaa (uutiset, haastattelut,<br />

elokuvat, luennot).<br />

• Ymmärtää puheen pääkohdat,<br />

puhu<strong>ja</strong>n tarkoituksen, asenteita,<br />

muodollisuusastetta <strong>ja</strong> tyyliä. Pystyy<br />

seuraamaan laa<strong>ja</strong>a puhetta <strong>ja</strong><br />

monimutkaista argumentointia,<br />

jos puheen kulku on selvästi<br />

merkitty erilaisin jäsentimin<br />

(sidesanat, rytmitys). Pystyy<br />

tiivistämään tai ilmaisemaan<br />

kuulemastaan avainkohdat <strong>ja</strong><br />

tärkeät yksityiskohdat.<br />

• Ymmärtää suuren osan ympärillään<br />

käytävästä keskustelusta,<br />

mutta voi kokea vaikeaksi<br />

ymmärtää useamman syntyperäisen<br />

välistä keskustelua, jos<br />

nämä eivät mitenkään helpota<br />

sanottavaansa.<br />

• Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä<br />

kuvauksia monista kokemuspiiriinsä<br />

liittyvistä asioista, kertoa<br />

tuntemuksista sekä tuoda esiin<br />

tapahtumien <strong>ja</strong> kokemusten<br />

henkilökohtaisen merkityksen.<br />

Pystyy osallistumaan aktiivisesti<br />

useimpiin käytännöllisiin <strong>ja</strong><br />

sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko<br />

muodollisiin keskusteluihin.<br />

Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen<br />

syntyperäisten kanssa<br />

vaikuttamatta tahattomasti<br />

huvittavalta tai ärsyttävältä.<br />

Kielellinen ilmaisu ei aina ole<br />

täysin tyylikästä.<br />

• Pystyy tuottamaan puhe<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong><br />

melko tasaiseen tahtiin, <strong>ja</strong> puheessa<br />

on vain harvoin pitempiä<br />

tauko<strong>ja</strong>.<br />

• Ääntäminen <strong>ja</strong> intonaatio ovat<br />

selkeitä <strong>ja</strong> luontevia.<br />

• Osaa käyttää monipuolisesti<br />

kielen rakenteita <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>hkoa<br />

sanastoa mukaan lukien<br />

idiomaattinen <strong>ja</strong> käsitteellinen<br />

sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa<br />

reagoida sopivasti tilanteen<br />

asettamiin muotovaatimuksiin.<br />

• Kieliopin hallinta on melko hyvää,<br />

eivätkä satunnaiset virheet yleensä<br />

haittaa ymmärrettävyyttä.<br />

• Pystyy lukemaan itsenäisesti<br />

muutaman sivun pituisia tekstejä<br />

(lehtiartikkeleita, novelle<strong>ja</strong>, viihde-<br />

<strong>ja</strong> tietokir<strong>ja</strong>llisuutta, raportte<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> yksityiskohtaisia ohjeita)<br />

oman alan tai yleisistä aiheista.<br />

Tekstit voivat käsitellä abstrakte<strong>ja</strong>,<br />

käsitteellisiä tai ammatillisia<br />

aiheita, <strong>ja</strong> niissä on tosiasioita,<br />

asenteita <strong>ja</strong> mielipiteitä.<br />

• Pystyy tunnistamaan kirjoitta<strong>ja</strong>n<br />

<strong>ja</strong> tekstin tarkoituksen, paikantamaan<br />

useita eri yksityiskohtia<br />

pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti<br />

tunnistamaan tekstin sisällön<br />

<strong>ja</strong> uusien tietojen käyttöarvon<br />

päättääkseen, kannattaako<br />

tekstiin tutustua tarkemmin.<br />

• Vaikeuksia tuottavat vain pitkien<br />

tekstien idiomit <strong>ja</strong> kulttuuriviittaukset.<br />

• Osaa kirjoittaa selkeitä <strong>ja</strong><br />

yksityiskohtaisia tekstejä monista<br />

itseään kiinnostavista aihepiireistä,<br />

tutuista abstrakteista aiheista,<br />

rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä<br />

muodollisempia sosiaalisia viestejä<br />

(arvostelut, liikekirjeet, ohjeet,<br />

hakemukset, yhteenvedot).<br />

• Osaa kirjoittaessaan ilmaista<br />

tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> näkemyksiä tehokkaasti<br />

<strong>ja</strong> kommentoida muiden<br />

näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai<br />

tiivistää eri lähteistä poimittu<strong>ja</strong><br />

tieto<strong>ja</strong> omaan tekstiin.<br />

• Osaa laa<strong>ja</strong>n sanaston <strong>ja</strong> vaativia<br />

lauserakenteita sekä kielelliset<br />

keinot selkeän, sidosteisen<br />

tekstin laatimiseksi. Sävyn <strong>ja</strong><br />

tyylin joustavuus on ra<strong>ja</strong>llinen, <strong>ja</strong><br />

pitkässä esityksessä voi ilmetä<br />

hyppäyksiä asiasta toiseen.<br />

• Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen,<br />

kieliopin <strong>ja</strong> välimerkkien<br />

käytön, eivätkä virheet johda<br />

väärinkäsityksiin. Tuotoksessa<br />

saattaa näkyä äidinkielen<br />

vaikutus. Vaativat rakenteet sekä<br />

ilmaisun <strong>ja</strong> tyylin joustavuus<br />

tuottavat ongelmia.<br />

39

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

B2.2 Toimiva<br />

itsenäinen<br />

kielitaito<br />

• Ymmärtää elävää tai tallennettua,<br />

selkeästi jäsentynyttä<br />

yleiskielistä puhetta kaikissa<br />

sosiaalisen elämän, koulutuksen<br />

<strong>ja</strong> työelämän tilanteissa (myös<br />

muodollinen keskustelu <strong>ja</strong><br />

syntyperäisten välinen vilkas<br />

keskustelu).<br />

• Pystyy yhdistämään vaativia<br />

tehtäviä varten kompleksista <strong>ja</strong><br />

yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan<br />

laajoista keskusteluista tai<br />

esityksistä. Osaa päätellä ääneen<br />

lausumattomia asenteita <strong>ja</strong> sosiokulttuurisia<br />

viitteitä sekä arvioida<br />

kriittisesti kuulemaansa.<br />

• Ymmärtää vieraita puhujia<br />

<strong>ja</strong> kielimuoto<strong>ja</strong>. Huomattava<br />

taustamelu, kielellinen huumori<br />

<strong>ja</strong> harvinaisemmat idiomit <strong>ja</strong><br />

kulttuuriviittaukset saattavat yhä<br />

tuottaa vaikeuksia.<br />

• Osaa pitää valmistellun esityksen<br />

monenlaisista yleisistäkin<br />

aiheista. Pystyy tehokkaaseen<br />

sosiaaliseen vuorovaikutukseen<br />

syntyperäisten kanssa. Osaa<br />

keskustella <strong>ja</strong> neuvotella monista<br />

asioista, esittää <strong>ja</strong> kommentoida<br />

vaativia a<strong>ja</strong>tuskulku<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kytkeä<br />

sanottavansa toisten puheenvuoroihin.<br />

Osaa ilmaista itseään<br />

varmasti, selkeästi <strong>ja</strong> kohteliaasti<br />

tilanteen vaatimalla tavalla.<br />

Esitys voi olla kaavamaista,<br />

<strong>ja</strong> puhu<strong>ja</strong> turvautuu toisinaan<br />

kiertoilmauksiin.<br />

• Osaa viestiä spontaanisti, usein<br />

hyvinkin sujuvasti <strong>ja</strong> vaivattomasti<br />

satunnaisista epäröinneistä<br />

huolimatta.<br />

• Ääntäminen <strong>ja</strong> intonaatio ovat<br />

hyvin selkeitä <strong>ja</strong> luontevia.<br />

• Hallitsee laa<strong>ja</strong>sti kielelliset keinot<br />

ilmaista konkreette<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> käsitteellisiä,<br />

tuttu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuntemattomia<br />

aiheita varmasti, selkeästi <strong>ja</strong><br />

tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta<br />

noudattaen. Kielelliset<br />

syyt rajoittavat ilmaisua erittäin<br />

harvoin.<br />

• Kieliopin hallinta on hyvää.<br />

Usein puhu<strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>a virheensä<br />

itse, eivätkä virheet haittaa<br />

ymmärrettävyyttä.<br />

• Pystyy lukemaan itsenäisesti<br />

usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin<br />

laadittu<strong>ja</strong> kompleksisia<br />

tekstejä (päivälehtiä, novelle<strong>ja</strong>,<br />

kaunokir<strong>ja</strong>llisuutta). Jotkin näistä<br />

voivat olla vain osittain tuttu<strong>ja</strong> tai<br />

tuntemattomia, mutta henkilön<br />

itsensä kannalta merkityksellisiä.<br />

• Pystyy tunnistamaan kirjoitta<strong>ja</strong>n<br />

asennoitumisen <strong>ja</strong> tekstin tarkoituksen.<br />

Pystyy paikantamaan<br />

<strong>ja</strong> yhdistämään useita käsitteellisiä<br />

tieto<strong>ja</strong> monimutkaisista<br />

teksteistä. Ymmärtää riittävästi<br />

tiivistääkseen pääkohdat tai<br />

ilmaistakseen ne toisin sanoin.<br />

• Vaikeuksia tuottavat vain pitkien<br />

tekstien harvinaisemmat idiomit<br />

<strong>ja</strong> kulttuuriviittaukset.<br />

• Osaa kirjoittaa selkeitä,<br />

yksityiskohtaisia, muodollisia <strong>ja</strong><br />

epämuodollisia tekstejä monimutkaisista<br />

todellisista tai kuvitelluista<br />

tapahtumista <strong>ja</strong> kokemuksista<br />

enimmäkseen tutuille <strong>ja</strong> toisinaan<br />

tuntemattomille lukijoille. Osaa<br />

kirjoittaa esseen, muodollisen<br />

tai epämuodollisen selostuksen,<br />

muistiinpano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkotehtäviä<br />

varten <strong>ja</strong> yhteenveto<strong>ja</strong>.<br />

• Osaa kirjoittaa selkeän <strong>ja</strong> jäsentyneen<br />

tekstin, ilmaista kantansa,<br />

kehitellä argumentte<strong>ja</strong> systemaattisesti,<br />

analysoida, pohtia <strong>ja</strong><br />

tiivistää tietoa <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksia.<br />

• Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita<br />

havaittavasti kirjoittamista.<br />

• Hallitsee hyvin kieliopin,<br />

sanaston <strong>ja</strong> tekstin jäsennyksen.<br />

Virheitä voi esiintyä harvinaisissa<br />

rakenteissa <strong>ja</strong> idiomaattisissa<br />

ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.<br />

40

Taitotasot C1-C2 Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa<br />

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />

C1.1 Taitavan<br />

kielitaidon<br />

perustaso<br />

• Ymmärtää suhteellisen<br />

vaivattomasti pitempääkin<br />

puhetta tai esitystä (elokuvia,<br />

luento<strong>ja</strong>, keskustelu<strong>ja</strong>, väittelyjä)<br />

erilaisista tutuista <strong>ja</strong> yleisistä<br />

aiheista myös silloin, kun puhe<br />

ei ole selkeästi jäsenneltyä <strong>ja</strong><br />

sisältää idiomaattisia ilmauksia <strong>ja</strong><br />

rekisterinvaihdoksia.<br />

• Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaale<strong>ja</strong><br />

yksityiskohtaisesti<br />

<strong>ja</strong> puhujien välisiä suhteita <strong>ja</strong><br />

tarkoituksia tunnistaen.<br />

• Vieras aksentti tai hyvin<br />

murteellinen puhekieli tuottavat<br />

vaikeuksia.<br />

• Osaa pitää pitkähkön, valmistellun<br />

muodollisenkin esityksen.<br />

Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa<br />

monimutkaisiin käsitteellisiä <strong>ja</strong><br />

yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin<br />

<strong>ja</strong> johtaa rutiiniluonteisia<br />

kokouksia <strong>ja</strong> pienryhmiä. Osaa<br />

käyttää kieltä monenlaiseen<br />

sosiaaliseen vuorovaikutukseen.<br />

Tyylilajien <strong>ja</strong> kielimuotojen<br />

vaihtelu tuottaa vaikeuksia.<br />

• Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti<br />

<strong>ja</strong> lähes vaivattomasti.<br />

• Osaa vaihdella intonaatiota <strong>ja</strong><br />

sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen<br />

kaikkein hienoimpiakin<br />

merkitysvivahteita.<br />

• Sanasto <strong>ja</strong> rakenteisto ovat<br />

hyvin laa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> rajoittavat ilmaisua<br />

erittäin harvoin. Osaa ilmaista<br />

itseään varmasti, selkeästi <strong>ja</strong><br />

kohteliaasti tilanteen vaatimalla<br />

tavalla.<br />

• Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset<br />

virheet eivät hankaloita<br />

ymmärtämistä, <strong>ja</strong> puhu<strong>ja</strong> osaa<br />

kor<strong>ja</strong>ta ne itse.<br />

• Ymmärtää yksityiskohtaisesti<br />

pitkähköjä, kompleksisia tekstejä<br />

eri aloilta.<br />

• Pystyy vaihtelemaan <strong>luku</strong>tapaansa<br />

tarpeen mukaan. Osaa lukea<br />

kriittisesti <strong>ja</strong> tyylillisiä vivahteita<br />

arvioiden sekä tunnistaa kirjoitta<strong>ja</strong>n<br />

asennoitumisen <strong>ja</strong> tekstin<br />

piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan<br />

<strong>ja</strong> yhdistämään useita<br />

käsitteellisiä tieto<strong>ja</strong> monimutkaisista<br />

teksteistä, tiivistämään<br />

ne <strong>ja</strong> tekemään niistä vaativia<br />

johtopäätöksiä.<br />

• Vaativimmat yksityiskohdat <strong>ja</strong><br />

idiomaattiset tekstikohdat saattavat<br />

vaatia useamman <strong>luku</strong>kerran<br />

tai apuvälineiden käyttöä.<br />

• Pystyy kirjoittamaan selkeitä,<br />

hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista<br />

aiheista, ilmaisemaan<br />

itseään täsmällisesti <strong>ja</strong> ottamaan<br />

huomioon vastaanotta<strong>ja</strong>n.<br />

Osaa kirjoittaa todellisista <strong>ja</strong><br />

kuvitteellisista aiheista varmalla,<br />

persoonallisella tyylillä käyttäen<br />

kieltä joustavasti <strong>ja</strong> monitasoisesti.<br />

Pystyy kirjoittamaan selkeitä<br />

<strong>ja</strong> laajo<strong>ja</strong> selostuksia vaativistakin<br />

aiheista.<br />

• Osoittaa, että hallitsee monia<br />

keino<strong>ja</strong> tekstin jäsentämiseksi <strong>ja</strong><br />

sidosteisuuden edistämiseksi.<br />

• Kielellinen ilmaisuvarasto on<br />

hyvin laa<strong>ja</strong>. Hallitsee hyvin idiomaattiset<br />

ilmaukset <strong>ja</strong> tavalliset<br />

sanonnat.<br />

• Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,<br />

sanaston <strong>ja</strong> tekstin jäsennyksen.<br />

Virheitä voi esiintyä satunnaisesti<br />

idiomaattisissa ilmauksissa sekä<br />

tyyliseikoissa.<br />

41

Painettu<br />

ISBN 978-952-13-5031-3<br />

ISSN 1798-887X<br />

Verkkojulkaisu<br />

ISBN 978-952-13-5032-0<br />

ISSN 1798-8888<br />

Takansi teksti ITC Garamond Book 12/14 p, Ammattipätevyyden<br />

tunnustamisen lisäksi haki<strong>ja</strong>lle annetaan ulkomaanopintolain<br />

mukainen tutkinnon tasoa koskeva<br />

rinnastamispäätös, jos haki<strong>ja</strong> on suorittanut korkeakoulututkinnon.<br />

Tasopäätöksellä haki<strong>ja</strong> voi osoittaa yleisen virkakelpoisuutensa<br />

myös muihin kuin opetta<strong>ja</strong>n tehtäviin.<br />

<strong>Opetushallitus</strong><br />

www.oph.fi/julkaisut

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!