Palotutkimuksen päivät 2009 - Pelastustieto

PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2009
Palokuolleista 91 prosenttia kuoli rakennuspaloissa, 7 prosenttia liikennevälinepaloissa, muissa
havaitaan, että vapaapalokokeissa palo on levinn
sprinklatuissa kokeissa seinävanerit ovat osallistune
2007 muita kuin tapaturmaisia kuolemia oli viisi kappaletta ja vuonna 2008 14 kappaletta.
Vuoden 2007 palokuolemista 10 oli viivästyneitä palokuolemia ja vuonna 2008 16, jolloin henkilö
kuoli 30 vuorokauden kuluessa tulipalossa saamiinsa vammoihin. Viivästyneiden palokuolemien
lisäksi tulipaloissa loukkaantui vakavasti 46 henkilöä vuonna 2007 ja 59 henkilöä
vuonna 2008.
tulipaloissa neljästi henkilön vaatteet olivat syttyneet palamaan ja kerran teltta. Vakavasti loukkaantuneilla
jakauma oli samankaltainen.
(a) Sohvapalo kokeen jälkeen, vapaa palo (b
Palokuolema koituu kohtaloksi useimmiten kylmien kuukausien aikaan (Kuva 1). Jo syyskuussa
palokuolleiden määrä lisääntyy voimakkaasti kesän jälkeen. Tammi-, helmi-, maalis- ja joulukuussa
kuoli yhteensä 94 henkilöä eli lähes puolet kaikista uhreista. Tulipaloissa vakavasti
loukkaantuneiden kuukausijakauma poikkesi palokuolemien jakaumasta. Vakavasti loukkaantuneiden
määrän vaihtelu kuukausittain oli maltillisempi kuin vaihtelu palokuolemissa. Ainoastaan
tammi- ja maaliskuu poikkesivat selvästi muista kuukausista useamman loukkaantuneen
myötä.
Uusi liekinleviämisen
tutkimuslaite s. 48
lanka sylinterimäisen koivunäytteen alapuolella, b)
timen teho noin 250 W, asteikko polttimen takana cm:ssä.
Kuva 1. Palokuolleiden lukumäärät (n) kuukauden mukaan vuosina 2007–2008.
Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet
tulipalot 2007–2008 s. 12
Palokuolema tapahtuu useimmiten maanantaisin, torstaisin, perjantaisin tai lauantaisin (Kuva
2). Tulipalojen jakaumassa ei ole yhtä suuria eroja kuin palokuolemien jakaumissa. Myös vakavien
loukkaantumisten vaihtelu viikonpäivän mukaan oli tasaisempi kuin palokuolemissa. Perjantai
oli ainoa päivä, jolloin tulipaloissa tapahtui muita enemmän vakavia loukkaantumisia.
3
ESPOON HANASAARESSA 25.–26.8.2009
Sammutusjärjestelmien
suorituskyky asuntopaloissa s. 75
(c) Sohvapalo kokeen jälkeen, järjestelmä F1 (d) N
Kuva 4. Vahingot palon jälkeen. Alemman r
sammutusjärjestelmä on kastellut seinät tehokkaasti ja

Kauanko
ämä miehet
jaksavat s.12
ruunukalusteen tulipalo oli palokunnalle
Lähes 60 vuotta
palo- ja pelastusalan
ammattiasiaa
10 kertaa vuodessa!
livoimainen vastus
ian metsäpalot Abloyn lukkotehtaan tulipalosta Potkurin ruhjoma paloesimies
messa s. 16
miljoonavahingot Joensuussa s. 8
paranee vauhdilla s. 28
TEEMANA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO
ppisopimuksella
esipelastajaksi s. 36
4/2009
13.5.
Palomiesten eläkeikä ei laske
– urapolkuja selvitetään s. 8
Kolmen VPK:n
kimppatreenit s.40–42
Helsinkiin saapuva Madonna vaatii
Erheelliset paloilmoitukset
erikoista myös turvajärjestelyissä s.44
vähentyneet alkuvuonna s. 55
SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. ELOKUUTA
iireellistä sairaankuljetusta esitetään
ailla pelastustoimen tehtäväksi
palontorjuntatekniikka-erikoisnumero
Palo-, pelastus- ja vss-alan johtava ammattilehti, 60. vuosikerta
arvitaan vaikuttavuutta
– pienen kylän turva
ikön sammutinleikkurille Millä mit
vähän ke
Pelastusalueita voidaan tarkastella
kustannusten ja palvelutason perusteella
”Halpa – hyvä palvelutaso”
”Halpa – huono palvelutaso”
1) Bru tokusta nukset ilman vuokria
Millä mit
”Kallis – hyvä palvelutaso”
”Ka lis – huono palvelutaso”
koko = Asukkaita al
Julkaisija
Päätoimittaja Esa Aalto
Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh. (09) 2293 380, www.pelastustieto.fi
Ulkoasu ja taitto Kimmo Kaisto Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy
Kannen kuva Tapio Sovijärvi
ISSN 0031-0476, Aikakauslehtien liiton jäsen

SISÄLTÖ
Palotutkimuksen päivät 2009
TILASTOTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN
4 ......... Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, Esa Kokki ja Tuuli Oksanen
8 ......... Palovahinkojen määrän ja vahinkomenon tarkastelua tilastojen pohjalta Sampo Martiskainen
12 ...... Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007–2008 Esa Kokki ja Jarkko Jäntti
ASUMISEN PALOTURVALLISUUS
17 ...... Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovara-aineiston pohjalta Hanna Hykkyrä, Kati Tillander ja Tuula Hakkarainen
21 ...... Tulipysäkki-hankkeen vaikuttavuuden arviointi Brita Somerkoski
RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS
26 ...... Rakenteiden toiminnallinen palomitoitus Jyri Outinen
30 ...... Puurakenteet – uutta paloturvallisuudesta Esko Mikkola, Stefania Fortino, Tuula Hakkarainen, Jukka Hietaniemi ja Tuuli Oksanen
33 ...... Kantamattoman puurunkoisen ulkoseinän ja betonisen ontelolaattavälipohjan liitoksen palotekninen toimivuus – polttokoe
VTT:n palolaboratoriossa Markku Karjalainen ja Tuuli Oksanen
38 ...... Puurakenteisen yläpohjaelementin palonkestävyys Päivi Myllylä, Hanna Aho, Pertti Iso-Mustajärvi, Timo Inha ja Ralf Lindberg
44 ...... Materiaalien pyrolyysiparametrien estimointi kiinteän faasin reaktioille Anna Matala ja Simo Hostikka
48 ...... Uusi liekinleviämisen tutkimuslaite Johan Mangs
YHDYSKUNTASUUNNITTELUN RISKIENHALLINTA
52 ...... Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 Olavi Kallio
56 ...... Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämishanke Sami Häkkinen, Suomen Palopäällystöliitto
62 ...... Talouden taantuma ja pelastustoimen kehitys Markku Haranne, Esko Kaukonen ja Reijo Tolppi
66 ...... Palomääräyksissä on eroja – onko tarvetta harmonisointiin Esko Mikkola
VAPAA-AIKA JA AKTIIVISET PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT
70 ...... Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Hannu Mattila
75 ...... Sammutusjärjestelmien suorituskyky asuntopalossa Tuomas Paloposki, Tuomo Rinne, Kati Tillander ja Jukka Vaari
80 ...... ”Pölyräjähdysten torjuminen kipinäilmaisu- ja sammutusjärjestelmillä” Esa Laaksonen
SAMMUTUS- JA PELASTUSMENETELMÄT, TYÖTURVALLISUUS
84 ...... Laivojen selviytymiskyky tulipaloissa Tuula Hakkarainen, Jukka Hietaniemi, Simo Hostikka, Teemu Karhula, Terhi Kling, Johan Mangs,
Esko Mikkola ja Tuuli Oksanen
88 ...... Pelastusyksikön alkuselvityksiin kuluva aika eri vahvuuksilla Jarkko Jäntti ja Kati Tillander
JÄLKIVAHINGOT JA YMPÄRISTÖUHKAT
93 ...... Palokohteissa työskentelevien suojautuminen haitallisilta yhdisteiltä Kati Tillander, Helena Järnström, Tuula Hakkarainen ja Tuomas Paloposki
97 ...... Jätekeskusten paloturvallisuus – Riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, Jarkko Jäntti,
Timo Väisänen, Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen ja Juhani Ruuskanen
103 ... Kipinät metsäpalojen levittäjinä Topi Sikanen, Simo Hostikka, Johan Mangs, Tuomas Paloposki ja Esko Mikkola
108 ... Palokuoleman ehkäisykeinojen arviointi – tuloksia esitutkimuksesta Olavi Keski-Rahkonen, Teemu Karhula ja Simo Hostikka

Kati Tillander ja Tuuli Oksanen VTT, PL 1000, 02044 VTT • Esa Kokki, Pelastusopisto, Hulkontie 83, 70820 Kuopio
Paloriskin arvioinnin
tilastopohjaiset tiedot
PALORISKIN ARVIOINNIN TILASTOPOHJAISET TIEDOT
Kati Tillander ja Tuuli Oksanen
VTT
PL 1000, 02044 VTT
Esa Kokki
Pelastusopisto
Hulkontie 83, 70820 Kuopio
Tiivistelmä
Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a]
1.0E-4
TiiViSTeLmä
toimintavalmiusaikakertymiä sekä tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastois
Suomen rakennuspalojen Aineistona tiheyden syttymistaajuustiheyden käytettiin riippuvuuteen PRONTOn rakennuksen tietoja riippuvuuteen koosta vuosilta tulee suhtautua rakennuksen 2001–2007. kriittisesti käytettävissä koosta Tämän on olleen lisäksi teht
Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen on aiemmin sovitettu kahden potenssifunktion
summa, jota on kutsuttu yleistetyksi
aiemmin sovitettu yhteenvetoja kahden potenssifunktion onnettomuustiheyksistä summa, jota pelastustoimen havaintoaineiston
on kutsuttu yleistetyksi 250×250 pienuuden
Barrois’n metrin vuoksi. Kuvassa
2 esitetään liike- ja kokoontumisrakennus-
ruutuaineist
syttymistaajuustiheyttä, syttymien lukumäärien
riippuvuutta malliksi kunnan [2-7] perusteella.
kerrosalasta ja asukasluvusta,
taloudellisia vahinkoja, toimintatu
yleistetty Barrois’n malli.
Barrois’n malliksi [2-7]
ten syttymistaajuustiheyshavaintoihin sovitet-
'' r s
valmiusaikakertymiä sekä tehtiin yhteenveto f
m
= c1
A + c2
A , (1)
(1)
alkusammutusta koskevista tilastoista. SYTTYMISTAAJUUSTIHEYS
Aineistona
käytettiin missä PRONTOn c 1 , c 2 , tietoja r s vuosilta ovat kokeellisesti missä c 1 , c 2 , r tilastoaineistosta ja s ovat kokeellisesti tilastoaineistosta
tulipaloriskiä määritettäviä parametreja. kuvaava syttymistaajuustiheys SYTTYMISEN AIKAJAKAUMAT
saadaan jakamalla tilastoituj
määritettäviä RAKENNUSPALOJEN
parametreja.
2001–2007. Tämän lisäksi tehtiin yhteenvetoja
onnettomuustiheyksistä Nämä aikaisemmassa pelastustoimen rakennuspalojen kirjallisuudessa Nämä aikaisemmassa lukumäärä esitettyjen kirjallisuudessa [1] mallien tarkasteltavien esi-
parametrit Rakennuspalojen rakennusten päivitettiin aikajakaumia yhteenlasketulla tuoreemmalla tarkasteltiin kerrosalal
Rakennuksen
250–250 metrin ruutuaineiston perusteella.
tilastoaineistolla, Syttymistaajuustiheyden tettyjen mallien parametrit
joka kattoi rakennuspalot yksikkönä päivitettiin
vuosilta on tuoreemmalla
tilastoaineistolla, joka kattoi ra-
2007. Muusta joukosta merkitsevästi poik-
[1/m2a], tilastoaineistolla,
2001–2007. syttymien joka
Tulokset määrä kattoi kerrosalan vuodet 2001–
esitettiin neliömet
rakennustyypeittäin. kohden Mallien vuodessa.
kennuspalot tuloksia vuosilta voidaan 2001–2007. käyttää Tulokset arvioitaessa keavat ajanjaksot yksittäisten määritettiin rakennusten (95 %) luottamusvälitarkastelun
parametrien kelpoisuusalueet.
perusteella.
SYTTYMISTAAJUUSTIHEYS
syttymistaajuuksia. On kuitenkin esitettiin rakennustyypeittäin. otettava huomioon Mallien mallin tuloksia
toimisto-,
ja
Rakennuksen tulipaloriskiä Osaan tuloksista
Kuvassa
kuvaava syttymistaajuustiheys
saadaan kriittisesti jakamalla käytettävissä tilastoitujen vuosina 2001–2007.
(esim.
1 esitetään keskimääräiset
voidaan käyttää hoitoalan arvioitaessa sekä
syttymistaajuustiheyden
yksittäisten
rakennusten Syttymistaajuustiheyksissä
opetusrakennukset) tulee
arvot
suhtautua
eri rakennustyypeis
Kaiken kaikkiaan rakennuspaloja syttyi
olleen havaintoaineiston syttymistaajuuksia. pienuuden On kuitenkin
syttymistaajuustiheyshavaintoihin otettava huomioon syttymistaajuustiheys mallin ja paramet-
näyttäisi 21 sovitettu (kuva 3). silmävaraisen Vastaavasti yleistetty muita tarkastelun
vuoksi. muita on vuorokaudenaikoja eroja rakennustyypeittäin.
Kuvassa 2 esitetään enemmän liike- klo 15– Toimistorakennuspalojen
ja lukumäärä kokoontumisrakennusten [1] tarkasteltavien
rakennusten yhteenlasketulla kerrosalal-
olevan muita rien kelpoisuusalueet. pienempi. Vastaavasti Osaan tuloksista teollisuus- (esim. aikoja varastorakennuksissa vähemmän paloja syttyi yöllä syttymistaajuustihe
klo 3–9.
opetusrakennuksissa
Barrois’n vuorokauden-perustee
malli.
la. Syttymistaajuustiheyden yksikkönä näyttäisi on [1/ toimisto-, olevan muita hoitoalan suurempi. sekä opetusrakennukset) Rakennustyyppikohtainen tarkastelu osoitti,
m 2 a], syttymien määrä kerrosalan neliömetriä
kohden vuodessa.
Liike- ja kokoontumisrakennukset,
2.5E-05
Kuvassa 1 esitetään keskimääräiset syttymistaajuustiheyden
arvot eri
N 2001-2007 = 2178
rakennustyypeissä
vuosina 2001–2007. Syttymistaajuustiheyksissä
on eroja rakennustyypeittäin. Toimisto-
ja opetusrakennuksissa syttymistaajuustiheys
näyttäisi silmävaraisen tarkastelun
perusteella olevan muita pienempi. 1.0E-5 Vastaavasti
teollisuus- ja varastorakennuksissa
syttymistaajuustiheys näyttäisi olevan muita
suurempi.
Suomen rakennuspalojen syttymistaajuus-
Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheyttä, syttymien lukumääri
riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinko
1.0E-6
10
Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a]
2.0E-05
1.5E-05
1.0E-05
5.0E-06
0.0E+00
100
Asuin- ja vapaa-ajan asuin
1 000
Kuva 1. Keskimääräinen syttymistaajuustiheys vuosina 2001–2007 eri rakennustyypeissä.
4 Palotutkimuksen Päivät 2009
10 000
Kerrosala [m 2 ]
Kuva 2. Syttymistaajuustiheys kerrosalan funktiona liike- ja kokoontumisrakennuksissa.
PRONTOn rakennuspaloaineistoon (v. 2001–2007) [1] perustuvat havainnot on merkitty
Liike
Toimisto
Liikenne
Hoitoala
100 000
Kokoontumis
Opetus
1 000 000
Teollisuus
Varasto
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007

oontumisrakennusten syttymistaajuustiheyshavaintoihin sovitettu yleistetty Barrois’n
Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a]
1.0E-4
1.0E-5
1.0E-6
10
Liike- ja kokoontumisrakennukset,
N 2001-2007 = 2178
100
1 000
10 000
100 000
40 %
että kaikissa rakennustyypeissä käyttäytyminen
ei kuitenkaan ollut samanlaista.
20 %
nuspalojen Samaan aikajakaumia tapaan tarkasteltiin tarkasteltiin eroja rakennuspalojen
esiintymisessä merkitsevästi eri kuukausina. poikkeavat ajanjaksot määritettiin (95 %)
tilastoaineistolla, joka kattoi vuodet 2001–2007.
0 %
a joukosta
0-2 3-5 6-8 9-11 12-14 15-17 18-20 21-23
usvälitarkastelun Kun katsotaan perusteella.
kaikkia rakennuspaloja, niitä
on kesäisin (kesä–elokuu) sekä alkutalvi-
Kellonaika
sin (joulu–tammikuu) enemmän kuin lopputalvella
rakennuspaloja (helmi–maaliskuu) syttyi ja syksyllä muita (syys– vuorokaudenaikoja enemmän klo 15–21 (kuva
kaikkiaan
Kuva 3. Kaikkien rakennuspalojen jakautuminen eri vuorokaudenajoille. Sytty
astaavasti lokakuu). muita Aineistossa vuorokaudenaikoja oli havaittavissa rakennustyyppikohtaisia
eroja.
räjähdysvaara, ihmisen pelastaminen, vaaralluokkien
ruutuihin, jolloin asukkaan kan-
vähemmän nepalo, maastopalo, paloja muu tulipalo, syttyi räjähdys/ yöllä klo vähemmän 3–9.
suhteellinen lukumäärä keskiarvoon verrattuna kolmen
ihmisiä suhteessa
tunnin
muiden
jaksoissa.
riski-
Pohj
PRONTOn rakennuspaloaineistoon vuosilta 2001–2007 [1].
Viikonpäivätarkastelussa havaittiin, että listen aineiden onnettomuus, liikenneonnettomuus
ja sortuma/sortumavaara.
Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasnalta
tilanne onkin päinvastainen (kuva 6).
kaiken kaikkiaan rakennuspaloja syttyy lauantaisin
enemmän kuin muina viikonpäivinä.
Ilmiö toistuu asuin-, vapaa-ajan Samaan asuin- 2 tapaan PRONTOsta tarkasteltiin poimittuja tilastoyhteenveto-
eroja rakennuspalojen kennuspaloja esiintymisessä kuin riskiluokassa eri I. kuukausina.
Näissä yleisissä tarkasteluissa käytettiin ta kohden yli seitsemän kertaa enemmän ra-
ja varastorakennuksissa sekä ryhmässä katsotaan ”muut tietoja, kaikkia jotka rakennuspaloja, on tehty ensisijaisen niitä onnetto-
kesäisin Kerrosalaa (kesä-elokuu) kohden määritetyssä sekä rakennuspalotiheydessä
ilmiö oli ja samankaltainen. syksyllä Ris-
(syys-loka
alkutalvisin (j
rakennukset”. Opetus- ja teollisuusrakennuksissa
ilmiö on päinvastainen: rakennuspaloja tava, että tarkasteluissa onnettomuuden riskikiluokassa
IV tapahtui 12 kertaa enemmän
tammikuu) muustyypin enemmän mukaan. kuin Näin lopputalvella ollen on huomat-
(helmi-maaliskuu)
Aineistossa oli havaittavissa rakennustyyppikohtaisia eroja.
on eniten maanantaista perjantaihin. Sen sijaan
muissa rakennustyypeissä mitkään kakeen
luokka, joka yksittäistapauksissa saattaa riskiluokan I ruuduissa.
luokan määrää PRONTOon kirjattu riskialu-
rakennuspaloja kerrosneliötä kohden kuin
si päivää eivät eronneet toisistaan. Viikonpäivätarkastelussa poiketa yksittäisen ruudun havaittiin, riskiluokasta. että kaiken Samantyyppiset kaikkiaan rakennuspaloja ilmiöt olivat havaittavissa
myös, toistuu kun tarkasteltiin asuin-, rakennuspalova-
vapaa-ajan asuin
syttyy lauan
enemmän Yleisenä kuin havaintona muina todettiin, viikonpäivinä. että riskiluo-Ilmikassa IV tapahtuu sekä lukumääräisesti ryhmässä eniten ”muut on-rakennukset”hinkoja eri riskiluokissa. Opetus- Riskiruutua ja teollisuusrakennuk
koh-
varastorakennuksissa
ONNETTOMUUSTIHEYDET ilmiö on päinvastainen: nettomuuksia muihin rakennuspaloja riskiluokkiin verrattuna
(kuva 4). Riskiluokan IV ruutuja on kui-
osa sijoittui riskiluokkaan I (kuva 7b). Kun
on eniten den maanantaista määritettynä vahinkosummasta perjantaihin. suurin Sen sijaan m
RISKIRUUTUAINEISTOON
POHJAUTUEN
rakennustyypeissä mitkään kaksi päivää eivät eronneet toisistaan.
tenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien
esiintymistiheys ruutua kohden on riskirosneliötä
(kuva 7d) kohden, suurin arvo si-
asiaa tarkasteltiin asukasta (kuva 7c) tai ker-
Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja
hyödyntäen tehtiin yleisellä tasolla
olevia tarkasteluja onnettomuustiheyk-
ONNETTOMUUSTIHEYDET den määritetty rakennuspalojen RISKIRUUTUAINEISTOON tiheys on ris-
POHJAUTUEN
luokassa IV alhaisin (kuva 5). Ruutua kohjoittui
riskiluokkaan IV.
sistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut kiluokkaan I kuuluvissa ruuduissa 3-kertainen
riskiluokkaan ja PRONTOn II verrattuna, onnettomuustietoja 18-kertai-
ALKUSAMMUTUS hyödyntäen tehtiin yleisellä ta
tehtiin rakennuspaloille, kiireellisille Riskiruutuaineistoa onnettomuuksille
ja kaikille tehtäville. Kiireellisiksi nen riskiluokkaan III ja 390-kertainen riskiluokkaan
IV verrattuna.
tarkasteltiin rakennustyypeittäin: oliko koh-
Alkusammutusta ja sen vaikutusta paloon
olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut t
onnettomuuksiksi luokiteltiin seuraavat onnettomuustyypit:
rakennuspalo, liikenneväli-
rakennuspaloille, Riskiluokan kiireellisille IV ruuduissa asuu onnettomuuksille kuitenkin teessa alkusammutuskalustoa ja kaikille tehtäville. käytettävissä, Kiireell
onnettomuuksiksi luokiteltiin seuraavat onnettomuustyypit: rakennuspalo, liikenneväline
maastopalo, muu tulipalo, räjähdys/räjähdysvaara, Palotutkimuksen ihmisen Päivät pelastaminen, 2009 5 vaaral
aineiden onnettomuus, liikenneonnettomuus ja sortuma/sortumavaara.
1 000 000
Rakennustyyppikohtainen Kerrosala [m 2 ] tarkastelu osoitti, että kaikissa rakennustyypeissä käyttäytym
ei kuitenkaan ollut samanlaista.
2. Syttymistaajuustiheys kerrosalan funktiona liike- ja kokoontumisrakennuksissa.
TOn rakennuspaloaineistoon (v. 2001–2007) [1] perustuvat 160 % havainnot on merkitty
pisteillä. Harmautetuilla alueilla havaintoja on niin vähän, ettei
140 %
istaajuustiheydestä voida tehdä päätelmiä riittävällä tarkkuudella. Havaintoihin sovitettu
120 %
ty Barrois’n malli (kaava (1)) on merkitty kuvaan viivalla. Malli ei ole voimassa
100 %
utetuilla alueilla.
Rakennuspalojen suhteellinen
lukumäärä keskiarvoon
verrattuna
NNUSPALOJEN SYTTYMISEN AIKAJAKAUMAT
80 %
60 %
Kaikki rakennukset, N=25823

45 %
alhaisin (kuva
N2007 = 4025
50 %
5). Ruutua kohden määritetty rakennuspalojen
N2007 = 29453
tiheys on riskiluokkaan
47 %
I
39 %
40 %
45 %
kuuluvissa ruuduissa 3-kertainen riskiluokkaan II verrattuna, 18-kertainen riskiluokkaan III ja
35 %
40 %
390-kertainen riskiluokkaan IV verrattuna.
35 %
Rakennuspalojen prosentuaalinen
jakautuminen eri riskiluokkiin kuuluviin
ruutuihin vuonna 2007
30 %
25 %
25 %
30 %
20 %
25 %
20 45 %
N2007 = 4025
50 20 %
16 %
N2007 19 = %
47 %
39 %
20 %
29453
15 40 %
45 14 %
15 %
10 35 %
40 10 %
30 5 %
35 5 %
%
25 0 %
25 30 0 %
20 %
20 I % II III IV
25 %
16 %
20 %
I
19 %
20 II%
III IV
15 %
15 %
14 %
10 %
10 %
5 %
5 %
Kuva 4. Rakennuspalojen ja kiireellisten onnettomuuksien jakaantuminen eri
0 %
0 %
riskiluokkiin. Mukana I koko II maan III havainnot IV vuodelta 2007 [1]. I II III IV
Rakennuspalojen prosentuaalinen
jakautuminen eri riskiluokkiin kuuluviin
ruutuihin vuonna 2007
"Kiireellisten onnettomuuksien"
prosentuaalinen jakautuminen eri
riskiluokkiin kuuluviin ruutuihin vuonna
2007
"Kiireellisten onnettomuuksien"
prosentuaalinen jakautuminen eri
riskiluokkiin kuuluviin ruutuihin vuonna
2007
Rakennuspalojen lkm tuhatta asukasta
kohden [kpl/1000 as.]
Kuva 4. Rakennuspalojen b)
0.12
ja kiireellisten onnettomuuksien jakaantuminen eri
N2007 = 4025
0.8
30 "Kiireelliset onnettomuudet"
riskiluokkiin. Mukana koko maan havainnot vuodelta 2007 [1].
0.00
0.06 I II
I
III
II
IV
III IV
kohden koko maassa 0.00
a)
eri riskiluokkiin (I–IV) kuuluvissa ruuduissa.
I
b)
PRONTOn aineisto
II III IV
Rakennuspalojen lkm tuhatta asukasta
kohden [kpl/1000 as.]
3.5
3.0
2.5
2.0
1.5
1.0
0.5
0.0
3.5
3.0
2.5
Rakennuspalot
N = 4025
Kuva 7. 5 % Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko 2 000 koko maan rakennuspaloissa a)
jakautuminen 0 % eri riskiluokan ruutuihin, b) riskiruutua kohden, 0 c) asukasta kohden ja d)
käytettiinkö sitä I ja mikäli II käytettiin, III IVmitkä
vaikutusta paloon, I oli II korkeintaan III IV
kerrosneliötä kohden. PRONTOn aineisto vuosilta 2006–2007 [1].
15 % ja
olivat toimenpiteiden c) vaikutukset paloon. tapauk sia, joissa alkusammutin d) ei toiminut,
Teollisuusrakennuksista 350 N = 8124 ja hoitoalan rakennuksista
korkeintaan 6 N = 81241 %.
300
vain muutamasta prosentista puut-tui
alkusammutuskalusto.
lustosta 4 – pikapaloposti, käsisammutin (jau-
Omatoimisesti 5 käytetystä alkusammutuska-
250
200
Kun tilastoaineistosta otettiin huomioon he, CO3
2 , muu kaasu, vesi tai vaahto), sammutuspeite,
sankoruisku tai jokin muu menetel-
150
2
ainoastaan 100 kohteet, joissa alkusammutuskalustoa
oli ollut, alkusammutus sammutti pamä
– kerättyä tietoa tarkasteltiin rakennustyy-
50
1
0
0
lon tai rajoitti Isitä lähes II 60 %:ssa III teollisuusrakennuksista.
Myös hoitoalan rakennukline
oli jauhekäsisammutin, kun ei huomioida
IV peittäin. Yleisin
I
ensisijainen
II III
alkusammutusvä-
IV
sissa
Kuva
ja luokassa
7. Rakennuksen
”muut
ja
rakennukset”
irtaimiston yhteenlaskettu
vaikutusta
jakautuminen oli yli 50 %:ssa eri riskiluokan tapauksista. ruutuihin, Tapauksia, b) riskiruutua pikapaloposti kohden, oli lähes c) asukasta yhtä usein kohden käytetty ja ensi-
d)
kohtaa
vahinko
”muu
koko
väline”.
maan
Teollisuusrakennuksissa
rakennuspaloissa a)
joissa kerrosneliötä alkusammutuksella kohden. PRONTOn ei ollut aineisto lainkaan vuosilta sijainen 2006–2007 alkusammutusväline.
[1].
"Kiireelliset onnettomuudet" tuhatta
asukasta kohden [kpl/1000 as.]
Rakennuspalojen lukumäärä Rakennuspalojen 2007 lukumäärä 2007
riskiruutua kohden riskiruutua kohden
N = 29441
0.10
0.08
0.06
0.12
0.04
0.10
0.02
0.08
0.04
0.02
N2007 = 4025
"Kiireellisten onnettomuuksien"
lukumäärä 2007 riskiruutua kohden
4
0.4
0.8
0.3
0.7
0.2
0.6
0.1
0.5
0.0
0.4
0.3
0.2
0.1
0.0
N2007 = 29453
Kerrosalaa kohden määritetyssä rakennuspalotiheydessä 20 ilmiö oli samankaltainen.
2.0
Riskiluokassa IV tapahtui 12 kertaa enemmän rakennuspaloja Kuva 5. Rakennuspalojen ja kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua
15 kerrosneliötä kohden kuin
1.5
riskiluokan I ruuduissa.
Riskiluokan kohden koko IV maassa ruuduissa eri riskiluokkiin asuu kuitenkin (I–IV) vähemmän kuuluvissa ihmisiä ruuduissa. suhteessa PRONTOn muiden aineisto riskiluokkien
1.0
10
ruutuihin, vuodelta 2007 jolloin [1]. asukkaan kannalta tilanne onkin päinvastainen (kuva 6). Riskiluokan IV
0.5
5
Samantyyppiset ilmiöt olivat havaittavissa myös, kun ruuduissa tarkasteltiin tapahtuu rakennuspalovahinkoja asukasta kohden eri
0.0
yli seitsemän kertaa enemmän rakennuspaloja kuin
riskiluokissa. Riskiruutua kohden määritettynä vahinkosummasta 0
suurin osa sijoittui
I II III IV
riskiluokassa I I. II III IV
riskiluokkaan I (kuva 7b). Kun asiaa tarkasteltiin asukasta (kuva 7c) tai kerrosneliötä (kuva
7d) kohden, suurin arvo sijoittui riskiluokkaan IV. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin vähemmän ihmisiä suhteessa muiden riskiluokkien
ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin päinvastainen (kuva 6). Riskiluokan IV
Kuva 6. a) Rakennuspalojen ja b) kiireellisten onnettomuuksien ruuduissa tapahtuu lukumäärä asukasta tuhatta asukasta
a)
b)
kohden yli seitsemän kertaa enemmän rakennuspaloja kuin
kohden koko maassa eri riskiluokkiin (I–IV) kuuluvissa riskiluokassa ruuduissa. I. PRONTOn aineisto
40 % N = 8124
14 000 N = 8124
vuodelta 2007 [1].
20 %
Kerrosalaa kohden määritetyssä rakennuspalotiheydessä 6 000 ilmiö oli samankaltainen.
15 %
Riskiluokassa
10 %
IV tapahtui 12 kertaa enemmän rakennuspaloja 4 000 kerrosneliötä kohden kuin
riskiluokan 5 % I ruuduissa.
2 000
I II III IV
Samantyyppiset ilmiöt olivat havaittavissa myös, kun tarkasteltiin rakennuspalovahinkoja eri
riskiluokissa. Riskiruutua c) kohden määritettynä vahinkosummasta d) suurin osa sijoittui
riskiluokkaan 350 N = 8124 I (kuva 7b). Kun asiaa tarkasteltiin asukasta 6 N = 8124 (kuva 7c) tai kerrosneliötä (kuva
7d) kohden,
300
suurin arvo sijoittui riskiluokkaan IV. 5
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko [%]
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko asukasta kohden
[€/asukas]
150
40 %
100
35 %
30
50
%
250%
20 %
15 %
10 %
Rakennuspalot
N = 4025
N = 8124
a)
I II III IV
Kuva 6. a) Rakennuspalojen ja b) kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä tuhatta asukasta
vuodelta 2007 [1].
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko [%]
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko asukasta kohden
[€/asukas]
35 %
30 %
25 %
0 %
250
200
I II III IV
a)
I II III IV
"Kiireelliset onnettomuudet" tuhatta
asukasta kohden [kpl/1000 as.]
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko riskiruutua
kohden [€/riskiruutu]
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko kerrosneliötä
kohden [€/m 2 ]
25
20
15
10
5
0
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko riskiruutua
kohden [€/riskiruutu]
Rakennuksen ja irtaimiston
yhteenlaskettu vahinko kerrosneliötä
kohden [€/m 2 ]
"Kiireellisten onnettomuuksien"
lukumäärä 2007 riskiruutua kohden
4
0.7
0.6
0.5
N2007 = 29453
I II III IV
Kuva 5. Rakennuspalojen ja kiireellisten onnettomuuksien I lukumäärä II III riskiruutua IV
kohden 30 "Kiireelliset onnettomuudet"
koko maassa eri riskiluokkiin (I–IV) kuuluvissa ruuduissa. PRONTOn aineisto
N = 29441
vuodelta 25 2007 [1].
12 000
10 000
4
3
8 000
0
14 000
2
6 000
4 000
N = 8124
b)
12 000
1
10 000
0
8 000 I II III IV
TALOUDELLISET VAHINGOT
Tarkasteltu aineisto kattoi taloudelliset vahingot
rakennuspaloissa vuosina 2006–2007.
Aineiston tarkastelu osoitti, että kokonaisvahinkosummassa
merkittävä osuus on erittäin
suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla,
joita määrällisesti on vähän mutta joiden taloudellinen
vaikutus on huomattava (kuva
8). Käytännössä tämä vahvistaa sitä käsitystä,
että mikäli vahinkosummaa halutaan pienentää,
tulisi kiinnittää huomiota näiden suurten
palojen ennaltaehkäisyyn.
Kun tarkasteltiin vuorokaudenajan ja vahinkojen
suuruuden välistä yhteyttä, havaittiin,
että yöaikaan syttyneissä paloissa aiheutui
enemmän suuria vahinkoja kuin päiväaikaan
syttyneissä. Eri rakennustyyppien välillä
oli jonkin verran eroja. Rakennus- ja irtaimistovahingon
keskiarvo ja mediaani vuorokaudenajan
suhteen esitetään kuvassa 9.
Rakennuksen suojaustason vaikutus omaisuusvahinkoihin
havaittiin vain teollisuusra-
6 Palotutkimuksen Päivät 2009
5

Vahinkosumma
Rakennuspalojen
lukumäärä
50% vahinkosummasta
2%
rakennuspaloista
kennuksissa. Kun teollisuusrakennuksissa oli
automaattinen paloilmoitin tai automaattinen
sammutuslaitteisto, vahinkojen määrä oli
pieni. Rakennuksen iän ja omaisuusvahinkojen
välillä havaittiin olevan yhteys sekä teollisuus-
että asuinrakennuksissa. Vanhemmissa
rakennuksissa esiintyi enemmän suuria vahinkoja
aiheuttaneita paloja. Myös alkusammutuksella
ja sen onnistumisella havaittiin
olevan selkeä vaikutus vahinkojen suuruuteen
useimmissa rakennustyypeissä.
Toimintavalmiusaikaluokkien ja omaisuusvahinkojen
riippuvuustarkastelussa havaittiin
vahinkojen olevan useimmiten pieniä, kun
toimintavalmiusaika oli alle 10 minuuttia.
Kun toimintavalmiusaika ylitti 10 minuuttia,
vahingot olivat useimmiten suuria. Tästä
tarkastelusta ei pystytä näkemään sitä, millä
muilla tekijöillä on ollut vaikutusta suurempiin
vahinkoihin näissä 10 minuutin toimintavalmiusajan
ylittävissä tapauksissa. Suppeassa
ristiintarkastelussa huomattiin kuitenkin
esimerkiksi alkusammutuksen ja toimintavalmiusajan
välinen yhteys asuinrakennuksissa.
Toimintavalmiusajan ollessa alle 10 minuuttia
kolmasosa asuinrakennuspaloista oli
sammutettu alkusammutuksella. Toimintavalmiusajan
arvolla 10–20 minuuttia vastaava
osuus oli 26 % ja lopuilla 23 %. Tästä
tarkastelusta ei aukottomasti nähdä kaikkia
vahinkoihin vaikuttavia tekijöitä, minkä
vuoksi ei pystytä arvioimaan kvantitatiivisesti
myöskään sitä, mikä vaikutus toimintavalmiusajan
lyhentämisellä mahdollisesti olisi
vahinkoihin.
KIITOKSET
Hanketta rahoittivat Palosuojelurahasto sekä
VTT.
Hankkeen toteutusta ohjaamaan perustettiin
ohjausryhmä, jonka kokoonpanossa olivat
edustajat seuraavilta tahoilta: VTT, Pelastusopisto,
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos,
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Tampereen
aluepelastuslaitos, KK-Palokonsultti Oy, Palotekninen
insinööritoimisto Markku Kauriala
Oy ja L2 Paloturvallisuus Oy.
LÄHDELUETTELO
1. Pelastusopisto 2008. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto
(PRONTO). prontonet.fi.
2. Rahikainen 1998. Palotilastojen analysointi toiminnallisten
Vahinkosumma
Vahinkosumma
80% vahinkosummasta
95% vahinkosummasta
Rakennuspalojen
lukumäärä
Rakennuspalojen
lukumäärä
10%
rakennuspaloista
28%
rakennuspaloista
Kuva 8. Vahinkosumman kertymän suhde rakennuspalohavaintojen lukumäärään.
Oikealla niiden rakennuspalojen a) prosentuaalinen osuus, joiden b) yhteenlasketut vahingot
muodostavat 140 vasemmanpuoleisen kuvan
N = 8078
mukaisen 30osuuden vahinkosummasta. N = 8078
Välittömän vahingon keskiarvo
[m 2 ]
120
100
80
Kun tarkasteltiin vuorokaudenajan ja vahinkojen suuruuden välistä yhteyttä, havaittiin, että
15
60
yöaikaan syttyneissä paloissa aiheutui enemmän suuria vahinkoja kuin päiväaikaan
10
40
syttyneissä. Eri rakennustyyppien välillä oli jonkin verran eroja. Rakennus- ja
20
5
irtaimistovahingon keskiarvo ja mediaani vuorokaudenajan suhteen esitetään kuvassa 9.
Rakennus- ja irtaimistovahingon
keskiarvo [€]
0
200 000
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
0
Vuorokaudenaika
c)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
Vuorokaudenaika
N = 8124
7
Kuva 9. a) Välittömän vahingon [m 2 ] keskiarvo, b) välittömän vahingon [m 2 ] mediaani, c)
palosäädösten rakennus- pohjaksi. Espoo, ja irtaimistovahingon VTT. VTT Tiedotteita - Meddelanden [€] keskiarvo, d) rakennus- ja irtaimistovahingon [€]
- Research mediaani Notes 1892. 111 eri s. + vuorokaudenaikoina. liitt. 79 s. ISBN 951-38-5198-2; Perustuu 951-38- PRONTO-aineistoon vuosilta 2006–2007 [1].
5199-0. Http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1892.pdf
3. Rahikainen & Keski-Rahkonen 1998. Determination of ignition
frequency Rakennuksen of fires in different premises suojaustason in Finland. Fire Engineers vaikutus omaisuusvahinkoihin havaittiin vain teollisuusrakennuksissa.
s. 33–37.
Kun teollisuusrakennuksissa oli automaattinen paloilmoitin tai
Journal, Nov,
4. Rahikainen
automaattinen
& Keski-Rahkonen
sammutuslaitteisto,
2004. Statistical determination
vahinkojen määrä oli pieni. Rakennuksen iän ja
of ignition
omaisuusvahinkojen
frequency of structural fires in
välillä
different premises
havaittiin
in Finland.
Fire Technology,
olevan yhteys sekä teollisuus- että asuinrakennuksissa.
Vanhemmissa
Vol. 40, No.
rakennuksissa
4, s. 335–353.
esiintyi enemmän suuria vahinkoja aiheuttaneita paloja. Myös
alkusammutuksella ja sen onnistumisella havaittiin olevan selkeä vaikutus vahinkojen
5. Tillander & Keski-Rahkonen 2001. Rakennusten syttymistaajuudet
PRONTO-tietokannasta 1996–1999. Espoo, VTT Rakennus-
suuruuteen useimmissa rakennustyypeissä.
ja yhdyskuntatekniikka. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research ter, Massachusetts, USA. International Association for Fire Safety
Toimintavalmiusaikaluokkien ja omaisuusvahinkojen riippuvuustarkastelussa havaittiin
Notes 2119. 66 s. + liitt. 16 s. ISBN 951-38-5929-0; 951-38-5930-4. Science, s. 1051–1062.
vahinkojen olevan useimmiten pieniä, kun toimintavalmiusaika oli alle 10 minuuttia. Kun
Http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2119.pdf.
7. Tillander 2004. Utilisation of statistics to assess fire risks in
toimintavalmiusaika ylitti 10 minuuttia, vahingot olivat useimmiten suuria. Tästä tarkastelusta
6. Tillander & Keski-Rahkonen 2003. The ignition frequency of buildings. Espoo, VTT Building and Transport. VTT Publications 537.
ei pystytä näkemään sitä, millä muilla tekijöillä on ollut vaikutusta suurempiin vahinkoihin
structural fires in Finland 1996–99. Fire safety science: proceedings 224 s. + liitt. 37 s. ISBN 951-38-6392-1; 951-38-6393-X. Http://www.
näissä 10 minuutin toimintavalmiusajan ylittävissä tapauksissa. Suppeassa ristiintarkastelussa
of the seventh international symposium, 16–21 June 2002, Worces- vtt.fi/inf/pdf /publications/2004/P537.pdf
huomattiin kuitenkin esimerkiksi alkusammutuksen ja toimintavalmiusajan välinen yhteys
asuinrakennuksissa. Toimintavalmiusajan ollessa alle 10 minuuttia kolmasosa
asuinrakennuspaloista oli sammutettu alkusammutuksella. Palotutkimuksen Toimintavalmiusajan Päivät 2009 arvolla 710–
20 minuuttia vastaava osuus oli 26 % ja lopuilla 23 %. Tästä tarkastelusta ei aukottomasti
nähdä kaikkia vahinkoihin vaikuttavia tekijöitä, minkä vuoksi ei pystytä arvioimaan
Välittömän vahingon mediaani
[m 2 ]
Rakennus- ja irtaimistovahingon
mediaani [€]
25
20
0
16 000
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920212223
0
Vuorokaudenaika
d)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
Vuorokaudenaika
N = 8124

Sampo Martiskainen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, 02010 TAPIOLA
Palovahinkojen ja vakuutuskorvausten
kehitys
TiiViSTeLmä
Suomessa paloturvallisuutta on totuttu pitämään
varsin hyvällä tasolla. Ainoastaan
palokuolemien osalta turvallisuustilannetta
pidetään heikkona, koska Suomen palokuolemien
määrä on Länsi-Euroopan suurimpia.
Vakuutusyhtiöiden vahinkotilastot
osoittavat, että myöskään omaisuuden osalta
paloturvallisuuden tilanne ei ole hyvä. Tilastojen
mukaan paloturvallisuus näyttäisi
jopa heikkenevän. Erityisesti tulipalojen aiheuttamat
suurvahingot lisääntyvät jyrkästi.
Tapahtuneiden suurpalojen jälkikäteen tehdyt
tietokonesimuloinnit ovat osoittaneet,
että näiden suurten kohteiden paloa ei olisi
voitu sammuttaa paikallisen aluepelastuslaitoksen
resursseilla, vaan kohteen paloteho
ylitti sammutustehon tulipalon jokaisella hetkellä.
Suomessa on satoja ellei tuhansia vaihe
vaiheelta laajentuneita teollisuus- ja myymälärakennuksia,
joiden paloturvallisuus on
yksittäisissä laajennuksissa todettu rakennuslupavaiheessa
viranomaissäädökset täyttäviksi.
Käytännön tilanne tulipalojen ja erityisesti
suurpalojen lisääntyessä osoittaa kuitenkin,
että suurten rakennusten paloturvallisuudessa
on runsaasti parannettavaa.
Kuva 1. Palokuolemat vuosina 1997-2007 (/1/).
Kuva 1. Palokuolemat vuosina 1997-2007 (/1/).
Kuva 1. Palokuolemat vuosina 1997-2007 (/1/).
PALOKUOLEMAT
SiSäiSen TUrVaLLiSUUden ohjeLman
TaVoiTTeeT
Suomen turvallisuustilannetta alettiin kehittää
valtioneuvoston vuonna 2004 hyväksy-
8 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kuva Kuva 2. Toisen 2. Toisen sisäisen turvallisuuden ohjelman palokuolemien vähentämistavoite (/2/). (/2/).
Kuva 2. Toisen sisäisen turvallisuuden ohjelman palokuolemien vähentämistavoite (/2/).
Palokuolemaan johtavalle onnettomuudelle on ominaista, että onnettomuuteen joutuu
yksittäinen ihminen, joka ei pysty pelastautumaan tilanteesta omin avuin alentuneen

akennuspaloihin 3998 kertaa, vuonna 2007 lähdettiin 4025 kertaa ja viime vuonna 4485, kun
vuosien 2003–2005 keskiarvo oli 3497. Tulipalojen lukumäärien perusteella ollaan siis
menossa paloturvallisuuden kannalta huonompaan suuntaan.
mällä ensimmäisellä sisäisen turvallisuuden
ohjelmalla, jossa esitettiin turvallisuuden keskeiset
tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma uusittiin
vuonna 2008. Sisäisen turvallisuuden
ohjelman tavoitteena on lisätä arjen turvallisuutta
vähentämällä onnettomuuksia, erityisesti
koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää.
Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan
turvallisin maa vuonna 2015.
Synkkien palokuolematilastojen parantamisessa
ensimmäinen ohjelma tähtäsi palokuolemien
määrän voimakkaaseen vähentämiseen
asteittaisesti 30 palokuolemaan saakka
vuoteen 2012 mennessä. Palokuolemien
määrä Suomessa on pysynyt pitkään noin
20 palokuolleessa miljoonaa asukasta kohti.
Ensimmäisen ohjelman aikana määrät eivät
laskeneet suunnitellusti. Kävi pikemminkin
päinvastoin: vuosi 2006 oli 30 vuoden periodilla
huonoin 126 palokuolleella. Viime
vuonna 2008 palokuolleita oli 103. Uusitulla
ohjelmalla tähdätään palokuolemien osalta
50 palokuolleeseen vuonna 2015, mikä on
siis noin puolet nykyisestä tasosta. Tavoite on
kova, mutta siihen pääseminen on Suomelle
Länsi-Euroopan normaalin turvallisuustason
saavuttamiseksi välttämätöntä.
Palokuolemaan johtavalle onnettomuudelle
on ominaista, että onnettomuuteen joutuu
yksittäinen ihminen, joka ei pysty pelastautumaan
tilanteesta omin avuin alentuneen toimintakyvyn
vuoksi. Toimintakykyä laskevat
alkoholi ja muut päihteet, sairaudet sekä
korkea ikä. Vaikka ehkäiseviä toimia on ollut
runsaasti, ne eivät ole kääntäneet palokuolemamääriä
aleneviksi. Ilman näitä toimia tilastot
voisivat siis olla vieläkin synkempiä.
Näyttää siltä, että tilastojen ja tilanteen parantamiseen
tarvitaan aikaisempaa kovempia
keinoja. Vakavasti harkittavaksi tuleekin nykyistä
laajempi sprinklereiden käyttö asuinrakennuksissa
sekä hoitolaitostyyppisissä rakennuksissa.
Rakentamismääräykset edellyttävätkin
jo nyt henkilöturvallisuuden kannalta
vaativiin kohteisiin turvallisuusselvityksen
tekemistä. Turvallisuusselvityksessä selvitetään
poistumisturvallisuuden mahdollisuudet
ja automaattisen sammutuslaitteiston tarve.
Käytännössä näiden määräysten (RakMK
E1) perusteella tehdyt turvallisuusselvitykset
eivät vielä ole kaikilta osin johtaneet tarvittavaan
turvallisuustason nostamiseen, jolloin
siltä osin kyseessä olevissa kohteissa voidaan
katsoa olevan selkeä turvallisuusvaje.
kpl
20000
15000
PRONTO Tulipalot
Koko maa
887
803
951
1393
1108
1034
795
753
847
2510
896
938
734
1051
914
995
1173
1075
1306
2869
1043
1314
1068
1511
1943 1952 2068
1324
1667
2261
1739
2544
1557 1321
1737
1332 1120
741 813 828
780 798
643 711 811 702 784
841 979 1108 955 1120
Vakuutusyhtiöiden palovahinkomeno
Joulu
Marras
Loka
Syys
Elo
Heinä
10000
Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana vakuutusyhtiöiden palovahinkojen
Kesä
korvau
Touko
on noussut jyrkästi. Kuvassa 4 on esitetty Finanssialan Keskusliiton kok
Huhti
vakuutusyhtiöiden 5000 palo-, murto- ja vuotovahinkojen kokonaisvahinkomeno. Palovahin
Maalis
osalta vahinkokehitys on ollut nouseva 1995 lähtien. Vuodet 2006 ja 2007 Helmi olivat eri
synkkiä palovahinkovuosia, jolloin vakuutusyhtiöt maksoivat vakuutuskorvauksia Tammi 152
182 M€. PRONTOn 0
12 897arvion 17 mukaan 441 palovahinkojen 14 343 14 644 kokonaismäärä ennätysvuonna 20
240 M€, mikä ka. on 2003-2005 yli 90 M€ 2006 suurempi 2007 kuin edellisenä 2008 vuonna. 2009Vuonna 2008 laskuk
tuotantotoiminnan väheneminen pienensi Vuosi jonkin verran vahinkomenoa. Kuvaajan raham
eri vuosina ovat vertailukelpoisia.
Kuva 3. PRONTOn tilasto kaikista tulipaloista Suomessa (/3/).
milj. euroa
200
180
160
140
120
100
80
3
60
40
20
0
1983
1985
1987
1989
1991
1993
1995
1997
1999
Palo Murto Vuoto
2001
2003
2005
2007
Kuva 4. Finanssialan keskusliiton tilastovahinkomenon kehityksestä vuosina 1983–2008
Myös kuvan 5 vakuutusyhtiöiden korvaamien suurvahinkojen (>200 000 €)
vahinkokäyrä on nouseva niin kappalemäärien kuin euromäärienkin osalta.
RAKENNUSTEN
VakUUTUSyhTiöiden PaLoVahinkomeno
PALOTURVALLISUUS
160
180
Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana
vakuutusyhtiöiden palovahinkojen kor-
140
160
PronTo-TiLaSTo
120
vausmeno on noussut
140
jyrkästi. Kuvassa 4 on
PRONTO-tilasto kuvassa 3 osoittaa viimeisten
vuosien osalta, että vuosittaisten tulipa-
vakuutusyhtiöiden palo-, 100 murto- ja vuotova-
M€
esitetty Finanssialan 120 Keskusliiton kokoama
100
lojen määrä 80 on Suomessa huolestuttavasti hinkojen kokonaisvahinkomeno. Palovahinkojen
osalta vahinkokehitys on ollut nouse-
80
kpl
noussut. 60 Vuosi 2006 oli ennätysvuosi, jolloin
syttyi 17441 tulipaloa. Vuonna 2007 va 1995 lähtien. Vuodet 2006 ja 2007 olivat
60
40
tulipaloja oli 14343 ja viime vuonna 14644, erityisen synkkiä palovahinkovuosia, 40
jolloin
kun vuosien 20 2003–2005 tulipalojen keskiarvomäärä
oli 12897. Osittain vuoden 2006 sia 152 M€ ja 182 M€. PRONTOn arvi-
vakuutusyhtiöt maksoivat 20 vakuutuskorvauk-
0
0
tulipalojen lukumäärää nosti kuiva ja lämmin
kesä ja sen maastopalot, mutta myös ra-
ennätysvuonna 2006 oli 240 M€, mikä on
on mukaan palovahinkojen kokonaismäärä
kennuspalojen osuus nousi edellisvuodesta yli 90 M€ suurempi kuin edellisenä vuonna.
Kuva 5. Suurpalojen vahinkokehitys vuosina 1990–2007 (/4/).
selkeästi. Vuonna 2006 pelastuslaitokset lähtivät
rakennuspaloihin 3998 kertaa, vuonna nan väheneminen pienensi jonkin verran va-
Vuonna 2008 laskukauden tuotantotoimin-
2007 lähdettiin 4025 kertaa ja viime vuonna
4485, kun vuosien 2003–2005 keskiarvo sina ovat 4 vertailukelpoisia.
hinkomenoa. Kuvaajan rahamäärät eri vuo-
oli 3497. Tulipalojen lukumäärien perusteella
ollaan siis menossa paloturvallisuuden kanmien
suurvahinkojen (>200 000 €) osalta va-
Myös kuvan 5 vakuutusyhtiöiden korvaanalta
huonompaan suuntaan.
hinkokäyrä on nouseva niin kappalemäärien
M€
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
Kpl
Palotutkimuksen Päivät 2009 9

Myös kuvan 5 vakuutusyhtiöiden korvaamien suurvahinkojen (>200 000 €) osalta
vahinkokäyrä on nouseva niin kappalemäärien kuin euromäärienkin osalta.
160
140
160
120
140
100
120
80
100
M€
80
kpl
60
40
60
40
hinkojen estämiseen. Tosin samalla vaikutetaan
myös pienten vahinkojen ehkäisemiseen.
20
Ennakoiva vahingontorjunta on hyödyllistä
20
ja välttämätöntä sekä omaisuuden suojan että
henkilöturvallisuuden ylläpitämiseksi. On
0
0
muistettavan, että jokaisen vahingon taustalla
on omaisuusvahinkojen lisäksi mittaamaton
määrä inhimillistä kärsimystä.
Kuva 5. Suurpalojen vahinkokehitys vuosina 1990–2007 (/4/).
Palovahinkokehitys, kpl
Kuvissa 8 ja 9 on esitetty Tapiola-ryhmän
Palovahinkokehitys, kpl
suurten vahinkojen (vuoteen 2007 suuren
800
vahingon raja oli 85 000 € ja vuodesta 2008
4
700
lähtien 100 000 €) vahinkomäärien ja vahinkomenon
kehitys kohteen mukaisesti. Suur-
800
600 700
2005
ten vahinkojen kappalemäärissä nousu on ollut
lievä. Samaan aikaan euromääräinen va-
500 600
2006 2005
400 500
2007 hinkomenon nousu on ollut varsin jyrkkä.
300
2006
400
Tapiola-ryhmän vakuutuskanta kyseessä olevissa
kohteissa ei kuitenkaan ole noussut va-
200
2008 2007
300
100 200
2008
hinkojen suhteessa, jolloin kuvaajat tarkoittavat
sitä, että yksittäiset vahingot ovat olleet
100
0
0
< 2000 2 - 5000 5 - 10 - 20 - 50 - >
aikaisempaa suurempia. Näyttääkin siltä, että
teollisuuskohteissa tapahtunut vahinko,
10000 20000 50000 200000 200000
< 2000 2 - 5000 5 - 10 - 20 - 50 - >
10000 20000 50000 200000 200000
joka tavallisesti on tulipalo, on aikaisempaa
useammin suurvahinko ja yhä useampi palovahinko
(/5/). nousee ”miljoonavahingoksi”, mikä
Kuva 6. Tapiola-ryhmän vahinkokehitys (kpl) vahingon suuruusluokan mukaan
Kuva 6. Tapiola-ryhmän vahinkokehitys (kpl) vahingon suuruusluokan mukaan (/5/). näkyy heti myös vakuutusyhtiöiden vahinkomenotilastoissa.
(/5/).
Kuva 6. Tapiola-ryhmän vahinkokehitys (kpl) vahingon suuruusluokan mukaan
Selvitettäessä Tapiola-ryhmän suurten vahinkojen
syitä näyttäisi vahingontorjuntatyö
Palovahinkokehitys, 1000 euroa
onnistuneen erityisesti tuhopolttojen ja tulitöiden
osalta, koska niiden määrät ovat vä-
Palovahinkokehitys, 1000 euroa
30000
hentyneet. Sen sijaan sähköpalojen osuus ja
25000
erityisesti sähkökeskusten ja ilmanvaihdon
30000
2005
huippuimurien aiheuttamat suuret vahingot
20000 25000
ovat Tapiola-ryhmän vahinkokannassa yliedustettuna
ja joihin on pikaisesti paneudut-
2006
15000
2005
20000
2007 tava tehostetulla vahingontorjunnalla.
2006
10000 15000
2008 Teollisuuskohteiden vahinkoja selvitettäessä
ei ole noussut esille selvää syytä vahinko-
2007
10000 5000
2008 määrien nousuun. Selvää sen sijaan on, että
teollisuuskohteet ovat entistä suurempia
5000
0
< 2000 2 - 5000 5 - 10 - 20 - 50 - >
omaisuuskeskittymiä ja tapahtunut vahinko
0
10000 20000 50000 200000 200000
vähänkin laajetessaan muodostaa suurvahingon.
< 2000 2 - 5000 5 -
10000
10 -
20000
20 -
50000
50 -
200000
>
200000
Turvallisuudesta vastaava henkilöstön
määrä ei ole lisääntynyt, vaikka kohteet ovat
Kuva 7. Tapiola-ryhmän palovahinkojen korvausmeno (€) vahingon suuruusluokan mukaan (/5/). suurentuneet. Turvallisuus- ja huoltoresursseja
on nykyajan hengen mukaisesti ulkoistet-
Kuva 7. Tapiola-ryhmän palovahinkojen korvausmeno (€) vahingon suuruusluokan mukaan
(/5/).
tu, jolloin käytetyn henkilökunnan tietämys
Kuva 7. Tapiola-ryhmän palovahinkojen korvausmeno (€) vahingon suuruusluokan mukaan
kuin euromäärienkin osalta.
uttama vahinkomeno on erittäin suuri ja viimeisten
vuosien aikana jyrkästi nouseva. Toioista
ei ole tuttua. Lisäksi keskeytysvahingot
yrityksen vaaranpaikoista ja turvallisuusasi-
(/5/).
Vahinkovakuutusyhtiö Tapiolan vahinkokehitys
Kuvissa noudattaa 8 ja 9 on Finanssialan esitetty Tapiola-ryhmän Keskusliiton saalta, suurten vaikka vahinkojen pieniä vahinkoja (vuoteen on lukumääräisesti
2007 suuren nykyisessä vahingon teollisuustuotannossa muodostu-
paljon, 100 000 on niiden €) vahinkomäärien rahallinen vahinko-jvat vahinkomenon
jo lyhyen tuotantokatkoksen tapahtuessa
kaikkien raja oli vakuutusyhtiöiden 85 000 € ja vuodesta vahinkokehitystä.
kehitys Kuvissa kohteen 86 ja 79 Tapiola-ryhmän on mukaisesti. esitetty Tapiola-ryhmän vahinko-
Suurten meno vahinkojen suurten pieni. Jos vahinkojen kappalemäärissä erityisesti halutaan (vuoteen vähentää nousu 2007 on suuriksi. suuren ollut vahingon Tuotannon lievä. keskeytys voi vaikuttaa
2008 lähtien
tilastoista Samaan raja oli huomataan, aikaan 85 000 euromääräinen € että ja suurten vuodesta vahinkojen
vahinkomenon 2008 vahinkomenoa, lähtien nousu 100 000 olisi on €) siten ollut vahinkomäärien tehokkainta varsin jyrkkä. koh-
ja Tapiola-ryhmän
nopeasti vahinkomenon myös yrityksen markkinatilantee-
vakuutuskanta kehitys lukumäärä kohteen on pieni, kyseessä mukaisesti. mutta olevissa niiden Suurten aihe-
kohteissa distaa vahinkojen ei vahingontorjuntatoimet kuitenkaan kappalemäärissä ole noussut suurten vahinkojen nousu vaseen,
on ja suhteessa, ollut pahimmassa lievä. tapauksessa asiakkaiden
jolloin Samaan kuvaajat aikaan tarkoittavat euromääräinen sitä, vahinkomenon että yksittäiset nousu vahingot on ovat ollut olleet varsin aikaisempaa jyrkkä. Tapiola-ryhmän
suurempia.
10 Näyttääkin vakuutuskanta Palotutkimuksen siltä, kyseessä että teollisuuskohteissa Päivät olevissa 2009kohteissa tapahtunut ei kuitenkaan vahinko, ole joka noussut tavallisesti vahinkojen on tulipalo, suhteessa, on
aikaisempaa jolloin kuvaajat useammin tarkoittavat sitä, suurvahinko että yksittäiset ja vahingot yhä useampi ovat olleet palovahinko aikaisempaa suurempia. nousee
M€
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
180
Kpl

yliedustettuna ja joihin on pikaisesti paneuduttava tehostetulla vahingontorjunnalla.
siirtymiseen toisen, ”varmemman” ja siten
kilpailukykyisemmän tuottajan asiakkaaksi.
kpl
kpl
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*
Maatila
Koti
Yritys
Maatila
Koti
Yritys
PaLoTUrVaLLiSUUden LähTökohdaT Kuva 8. Tapiola-ryhmän suurten vahinkojen kappalemäärän jakaantuminen kohteittain (/5/).
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*
Suomalaisten palomääräysten pitäisi ottaa
huomioon kohteen palovaarallisuusluokittelu
ja suuruus, jonka perusteella suunnittelun
Kuva 8. Tapiola-ryhmän suurten vahinkojen kappalemäärän jakaantuminen kohteittain (/5/).
ja toteutuksen tulisi luoda henkilö- ja omaisuudensuojan
kannalta riittävän paloturvallinen
lopputulos.
Suomessa on selvitetty jälkikäteen muutamien
tapahtuneiden suurpalokohteiden palonkehitys,
Maatila
turvallisuuteen liittyvät raken-
Koti
teelliset tekijät sekä sammutus- ja pelastustehtävien
järjestelyt. Tällaisia kohteita ovat
Maatila
Yritys
olleet muun muassa Tampereen Kruunukalusteen
palo sekä Lestijärven Hirviset Oy:n
Koti
Yritys
huonekalutehtaan palo, joihin VTT ja dosentti
Olavi Keski-Rahkonen ovat määrittäneet
palojen leviämisen numeerisesti ja simuloineet
palot tietokoneella. Näissä molemmissa
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*
tapauksissa todettiin, että palo levisi Kuva ra-
9. Tapiola-ryhmän suurten vahinkojen vahinkomenon jakaantuminen kohteittain (/5/).
kennuksessa niin nopeasti, että pelastuslaitos linen
2000
paloturvallisuustaso
2001 2002
saattaa
2003
jäädä
2004
kovastikin
puutteelliseksi, kuten näissä kahdestotoimintaa,
osastointien toteutus, kone-
2005
suuskulttuurin
2006 2007
asettaminen
2008*
osaksi tuotan-
oli sammuttamisen kannalta jatkuvasti alivoimainen,
kun verrattiin pelastuslaitoksen
Teollisuuskohteiden
teoreettista
sammutustehoa palotehoon. Palo-
Keskusliiton ja vakuutusyhtiöiden tilastojen oma alkusammutusvalmius jne. Paloturval-
Kuva sa 9. tapauksessa Tapiola-ryhmän voidaan
vahinkoja suurten nähdä. Finanssialan vahinkojen selvitettäessä vahinkomenon ja laitehuolto
ei ole
sekä jakaantuminen noussut
sähkölaitteiden
esille kohteittain huolto,
selvää (/5/). syyt
vahinkomäärien nousuun. Selvää sen sijaan on, että teollisuuskohteet ovat entistä suurempi
turvallisuus ei siis näissä kohteissa ollut kokonaisuuden
kannalta riittävä. Palo sammui Teollisuuskohteiden tasossa ja turvallisuuskulttuurissa vahinkoja on selvitettäessä runsaasti na tunnistamaan ei ole rakennusten noussut esille erikoisriskejä,
mukaan suurten kohteiden paloturvallisuuslisuuden
ammattilaisia voidaan käyttää apu-
omaisuuskeskittymiä ja tapahtunut vahinko vähänkin laajetessaan muodostaa suurvahingon
Turvallisuudesta vastaava henkilöstön määrä ei ole lisääntynyt, vaikka selvää kohteet syyt ova
molemmissa tapauksissa, kun sen nopea palokuorma
oli palanut loppuun eli ”palo suurentuneet. rajattä
alimpaan Turvallisuus- hyväksyttävään ja palosäädöstasoon
huoltoresursseja ti on käyttäytyvät nykyajan ontelot hengen ovatkin mukaisesti silmämääräi-
ulkoistettu
vahinkomäärien
parantamisen
nousuun.
varaa. Voidaan
Selvää
jopa
sen
puhua,
sijaan
et-
on,
vaikka
että
esimerkiksi
teollisuuskohteet
palotilanteessa
ovat
hankalas-
entistä suurempi
omaisuuskeskittymiä ja tapahtunut vahinko vähänkin laajetessaan muodostaa suurvahingon
tiin kivijalkaan”.
jolloin on käytetyn vaikeuksia henkilökunnan päästä. tietämys yrityksen sissä tarkastuksissa vaaranpaikoista vaikea ja löytää. turvallisuusasioista Palo- ja rakennusviranomaisen
asema on haasteellinen,
e
Turvallisuudesta vastaava henkilöstön määrä ei ole lisääntynyt, vaikka kohteet ova
Samanlaisia suuria teollisuus- ja kaupparakennuksia
Suomesta löytyy runsaasti. Ole-
sillä suurten kohteiden paloturvallisuuden ti-
suurentuneet. Turvallisuus- ja huoltoresursseja on nykyajan hengen mukaisesti ulkoistettu
jolloin käytetyn henkilökunnan tietämys yrityksen 7 vaaranpaikoista ja turvallisuusasioista e
tamme paloturvallisuuden olevan kunnossa,
PaLoTUrVaLLiSUUden noSTaminen lanne esittäytyy vasta silloin, kun se on liian
kun kohde on suunniteltu palomääräys-
myöhäistä. Kuitenkin kaikki edellä esitetyt
ten mukaisesti, laajennuksille on saatu rakennusluvat,
pelastussuunnitelma on laaditsuutta
ei voida laskea pelastuslaitosten toimiden
parantamisessa tarvitaan laaja-alaista ryh-
Koska on jo hyvin tiedossa, että paloturvalli-
indikaattorit 7 osoittavat, että paloturvallisuutu,
poistumista harjoiteltu ja palotarkastaja
en varaan, on rakennuksen omistajan ja haltitiliikettädä
tehnyt palotarkastuksen. Paikalla voi käyjan
otettava entistä vastuullisempi ote. Hyvä
myös vakuutusyhtiön edustaja toteamassa
lähtökohta olisi lähteä liikkeelle aivan palo-
tilanteen. Kun rakennuksen koko kasvaa, turvallisuuden perusasioista: rakennuksen LÄHDELUETTELO
myös sen paloriski lisääntyy potenssifunktiona
paloturvallisuustason ja toiminnan turvalli-
osaston kerrosalan mukaan. Tällöin
todel-
Vakavasti harkittavaksi tuleekin
nykyistä laajempi sprinklereiden käyttö
asuinrakennuksissa sekä hoitolaitostyyppisissä
rakennuksissa.
1. Tilastokeskuksen palokuolematilasto.
2. Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Sisäasiainministeriön
julkaisuja 16/2008, ISBN 978-
952-491-346-1.
3. Pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmä.
4. Finanssialan keskusliitto, vahinkomenotilasto.
5. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, vahinkomenotilasto.
Palotutkimuksen Päivät 2009 11

Esa Kokki ja Jarkko Jäntti, Pelastusopisto, PL 1122, 70821 Kuopio
Vakavia henkilövahinkoja
aiheuttaneet tulipalot
2007–2008
Vuonna 2007 palokuolleiden määrä oli 85 henkilöä ja vuonna 2008 107 henkilöä. Vuonna
2007 tapahtui yksi kolmen uhrin kuolinpalo ja vuonna 2008 yksi viiden uhrin palo. Vuonna
2007 muita kuin tapaturmaisia kuolemia oli viisi kappaletta ja vuonna 2008 14 kappaletta.
Vuoden 2007 palokuolemista 10 oli viivästyneitä palokuolemia ja vuonna 2008 16, jolloin
henkilö kuoli 30 vuorokauden kuluessa tulipalossa saamiinsa vammoihin. Viivästyneiden
palokuolemien lisäksi tulipaloissa loukkaantui vakavasti 46 henkilöä vuonna 2007 ja 59
henkilöä vuonna 2008.
Palokuolleista 91 prosenttia kuoli rakennuspaloissa, 7 prosenttia liikennevälinepaloissa,
TiiViSTeLmä
muissa toimintoja tulipaloissa tehostamalla, neljästi sillä henkilön ratkaiseva vaatteet viive olivat Tilastojen syttyneet mukaan palamaan Suomessa kuolee ja kerran tulipa-telttaloissa
keskimäärin 90 henkilöä vuosittain [2].
Vakavasti tapahtumaketjussa loukkaantuneilla on jakauma tapahtunut oli jo samankaltainen.
palon
Palontutkinnan kehittämishankkeen 2007– syttymisen ja havaitsemisen välillä. Suomessa on toteutettu useita pelastustoimen
2008 tavoitteena oli löytää keinoja palokuolemien
vähentämiseksi. Tapahtuneita syyskuussa vaka-
palokuolleiden määrä lisääntyy voimakkaasti hankkeita ja kesän on esitetty jälkeen. useita Tammi-, toimenpide-
helmi-,
Palokuolema koituu kohtaloksi useimmiten kylmien palontutkinnan kuukausien kehittämiseen aikaan tähdänneitä (Kuva 1). Jo
via tulipaloja tutkittiin 22 pelastuslaitoksella. maalis- JOHDANTO ja joulukuussa kuoli yhteensä 94 henkilöä ehdotuksia eli palokuolemien lähes puolet vähentämiseksi
kaikista uhreista.
Kerätyt tiedot analysoitiin yksinkertaisilla Tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden kuukausijakauma [3]. Silti palokuolleiden poikkesi määrä ei palokuolemien
ole vähentynyt.
vaihtelu Suomessa kuukausittain ei ole myöskään oli maltillisempi ollut vakio-
kuin
määrällisillä menetelmillä Pelastusopistossa.
Vuonna 2007 tulipaloissa kuoli 85 vaihtelu ja vatu
palokuolemissa. tavoitteeksi, että vuonna Ainoastaan 2015 palokuol-
tammi- ja muotoista maaliskuu palokuolematietojen poikkesivat selvästi ylläpito- ja muista
jakaumasta. Sisäisen Vakavasti turvallisuuden loukkaantuneiden ohjelmassa on asetet-
määrän
kavasti loukkaantui 46 henkilöä. Vastaavat kuukausista leiden useamman määrä on korkeintaan loukkaantuneen 50 henkilöä myötä. [1]. analysointijärjestelmää. Sisäisen turvallisuuluvut
vuonna 2008 olivat 107 ja 59 henkilöä.
Vakavasti loukkaantuneet olivat nuorempia
kuin palokuolleet. Tupakointi oli yleisin
kuolinpalon syttymissyy, ensimmäisenä syttyivät
useimmiten huonekalut olo- tai makuuhuoneessa.
Palovaroitin oli 56 prosentissa
asunnoista. Palokuolleista puolet ei reagoinut
paloon ajoissa. Uhri asui useimmiten yksin.
Kahdella kolmesta uhrista toimintakyky
oli alentunut päihteiden käytön seurauksena.
Vakavasti loukkaantuneet olivat useammin
selvinpäin. Tulipalosta hätäilmoituksen
teki usein sivullinen henkilö. Kuolinpalot olivat
useimmiten jo palamisvaiheessa, kun palokunta
saapui kohteeseen. Harvaanasutuilla
alueilla oli nelinkertainen palokuoleman
riski taajaan asuttuihin alueisiin verrattuna.
Palokuolemaluvut eivät parane palokunnan
12 Palotutkimuksen Päivät 2009 Kuva 1. Palokuolleiden lukumäärät (n) kuukauden mukaan vuosina 2007–2008.

palokuolemissa. Perjantai oli ainoa päivä, jolloin tulipaloissa tapahtui muita enemmän vakavia
loukkaantumisia.
den ohjelman ministeriryhmä päätti joulukuussa
2006, että kaikki vuosina 2007–2008
vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot
tutkitaan. Samaan aikaan Pelastusopistossa
käynnistettiin palontutkinnan kehittämishanke,
jonka yhteydessä pelastuslaitosten
palontutkijat keräsivät palontutkintatietoja
yhteistyössä paikallisen poliisin kanssa. Pelastustoimen
resurssi- ja onnettomuustilasto
PRONTOon luotiin erillinen palontutkintaseloste,
johon palontutkinnan tiedot
dokumentoitiin. Tiedot analysoitiin Pelastusopistossa,
ja tiedoista julkaistiin kaksi tutkimusraporttia
[3], [4]. Tässä artikkelissa esitellään
loppuraportin [3] tuloksia, ja tuloksia
verrataan vuosien 1988–1997 palokuolematilanteeseen
Suomessa [5]. Kuva 2. Palokuolleiden lukumäärät (n) viikonpäivän mukaan vuosina 2007–2008.
nä tavoitteena oli luoda valtakunnallinen verkosto
pelastuslaitosten palontutkijoista. Sisäasiainministeriö
Tilastollisten menetelmien perusoletus havaintojen
riippumattomuudesta on otettava
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET palontutkintaselosteella nimesi joulukuussa palontutkija 2006 huomioon arvioi tuloksia ajan tulkitessa, syttymästä sillä samassa tulipalon
PRONTOn
havaitsemiseen jokaiselle pelastuslaitokselle ja ajan havaitsemisesta palontutkinnan hätäilmoituksen tulipalossa menehtyneiden tekoon. Näiden uhrien tiedot tietojen eivät
ja
ole tapahtuma-aika. keskenään riippumattomia. Kuolemaan johtaneita
Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli ilmoitusajan tarkastella
yhteyshenkilön. perusteella Pelastuslaitoksesta voidaan arvioida riippuen tulipalon
vakavia henkilövahinkoja aiheutta-
paloja tapahtui palontutkijoiden eniten määrät illalla ovat ja vaihdelleet yöllä. Neljäsosa yh-
palokuolemista aiheutuu klo 20–24 ja
neiden tulipalojen henkilövahinkojen viidesosa ja tapahtumaympäristöjen
piirteitä, tulipalojen vuorokauden vuoden ajan aikana mukainen palontutkijat vaihtelu kokoontui-
ei poikennut TULOKSET merkittävästi kuolinpalojen jakauman
destä klo yhteentoista. 00–04 välisenä Kehittämishankkeen aikana syttyneistä kah-
paloista. Vakavissa loukkaantumisissa
ominaisuuksia sekä pelastustoimia tulipalojen vaihtelusta. vat yhteiseen Kun kuolemaan koulutukseen johtaneen viidesti. palon Lisäksi tapahtuma-aikaa verrataan kaikkien tulipalojen
yhteydessä. Varsinaiset tutkimuskysymykset ilmoitusaikoihin, palontutkijoiden vahvistuu tiedonvaihtoon käsitys, että perustettiin illalla ja yöllä on suurempi riski kuin päivällä kuolla
olivat: 1) millaiset ovat palokuolemien yleiset tulipalon Moodle-ympäristöön seurauksena. oma sivusto.
PaLokUoLemaT ja VakaVaT
piirteet nykyisin, 2) miksi henkilö ei poistunut
Tutkimusaineiston lähtökohta oli PRON- LoUkkaanTUmiSeT 2007–2008
turvaan hengenvaarallisesta tilanteesta 40 prosenttia ja TOn palontutkintaselosteiden uhreista kuoli kohteessa, listaus joka tulipa-
sijaitsee pienimmän riskin alueella, riskialueella IV.
3) mitkä tekijät erottelevat tulipaloissa Riskialueella kuolleet
vakavasti loukkaantuneista. Kysymyksiin uhreista. ta. Riskialueella Listaukseen tulee IV asuvalla tieto tulipaloista, on kolminkertainen joihin henkilöä riski ja kuolla vuonna tulipalossa 2008 107 muualla henkilöä. asuviin
loissa kuolleista I kuoli 20 ja prosenttia, vakavasti loukkaantuneis-
riskialueella II 26 Vuonna prosenttia 2007 ja palokuolleiden riskialueella määrä III 13 oli prosenttia 85
vastaamalla toivottiin löydettävän keinoja verrattuna. palokuolemien
määrän vähentämiseksi. toiminnan johtajana toiminut viranomai-
kuolinpalo ja vuonna 2008 yksi viiden uhrin
pelastusviranomaisia Suurin riski selittyy on hälytetty. osittain sillä, Pelastus-
että riskialueella Vuonna 2007 IV syttyy tapahtui eniten yksi tulipaloja. kolmen uhrin
Palojen nen ominaisuuksia
kirjaa onnettomuusselosteelle henkilövahingot.
Kuolleiden kohdalla tietoja täy-
kuolemia oli viisi kappaletta ja vuonna 2008
palo. Vuonna 2007 muita kuin tapaturmaisia
TUTKIMUSAINEISTO JA Tupakointi dennettiin oli syttymissyy Suomen pelastusalan lähes kolmasosassa keskusjär-palokuolemistjestön 14 kappaletta. Vuoden (Taulukko 20071). palokuolemista Palokuolemia ja
KÄYTETYT MENETELMÄT vakavia henkilövahinkoja
(SPEK) mediaseurannan
aiheuttaneissa
avulla
paloissa
keräämistä
10 oli
tupakoinnin
viivästyneitä
suhteellinen
palokuolemia
osuus
ja vuonna
oli 6-
kertainen verrattuna
tiedoista
rakennuspaloihin.Vakavasti
tapauksista, joissa henkilön
epäiltiin
2008
loukkaantuneilla
16, jolloin henkilö
tuhopolttojen
kuoli 30 vuorokauden
kuluessa tulipalossa saamiinsa vammoi-
osuus oli
Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston
(PRONTO) tulipaloja koskevat tie-
seurauksena, mutta joista ei ollut tullut tiehin.
Viivästyneiden palokuolemien lisäksi tu-
kaksinkertainen palokuolemiin
tai tiedettiin kuolleen
verrattuna.
tulipalon
dot on ennen vuotta 2007 kerätty kolmeen toa pelastusviranomaisille. Tutkimusaineisto
lipaloissa loukkaantui vakavasti 46 henkilöä
täydennettiin lopuksi poliisin tietojärjes-
4 vuonna 2007 ja 59 henkilöä vuonna 2008.
eri selosteeseen: hälytys-, onnettomuus- ja rakennusselosteeseen.
Palokuolemien vähentämiselle
telmän avulla. Vuonna 2007 Ahvenanmaalla
Palokuolleista 91 prosenttia kuoli rakennuspaloissa,
asetettujen tavoitteiden näkökulmasta
ongelmaksi on osoittautunut selosteisiin kirjattavien,
palokuolemia ja poistumisturvallisuutta
koskevien tietojen puutteellisuus ja
hajanaisuus. Merkittävä askel asian korjaamiseksi
toteutui vuonna 2007 erityisen palontutkintaselosteen
käyttöönoton yhteydessä.
Palontutkintaseloste on kirjattava, kun onnettomuusselosteelle
on kirjattu tulipalossa
kuolleeksi tai vakavasti loukkaantuneeksi vähintään
henkilö.
Palontutkinnan kehittämishankkeen yhtevissä
menehtyneen tiedot eivät olleet käytettä-
analyysiä tehtäessä. Tutkimusaineistoa
täydennettiin Verohallinnon veroluettelotiedoilla.
Tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden
tietoja ei vahvistettu poliisi- eikä terveysviranomaisilta.
Näin ollen tiedot vakavasti
loukkaantuneista eivät ole yhtä luotettavia
kuin tiedot kuolleista.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällisiä
että laadullisia menetelmiä. Aineistoa
analysoitiin tavanomaisilla kuvailevilla menetelmillä,
tunnusluvuilla, kuvioilla ja testeillä.
7 prosenttia liikennevälinepa-
loissa, muissa tulipaloissa neljästi henkilön
vaatteet olivat syttyneet palamaan ja kerran
teltta. Vakavasti loukkaantuneilla jakauma
oli samankaltainen.
Palokuolema koituu kohtaloksi useimmiten
kylmien kuukausien aikaan (Kuva 1). Jo
syyskuussa palokuolleiden määrä lisääntyy
voimakkaasti kesän jälkeen. Tammi-, helmi-,
maalis- ja joulukuussa kuoli yhteensä 94 henkilöä
eli lähes puolet kaikista uhreista. Tulipaloissa
vakavasti loukkaantuneiden kuukausi-
Palotutkimuksen Päivät 2009 13

Taulukko 1. Palokuolleiden ja tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden lukumäärät (n) ja
palokuolleiden, tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden ja kaikkien rakennuspalojen
suhteelliset osuudet (%) syttymissyyn mukaan vuosina 2007–2008.
Vakavasti
Palokuolleet
Syttymissyy
loukkaantuneet
Rakennuspalot
n % n % %
Tupakointi 56 29 34 32 5
Tuhopoltto 22 11 23 22 10
Sähkö 21 11 1 1 14
Huolimaton avotulen käsittely 18 9 9 9 6
Laitteen väärä käyttö 11 6 8 8 20
Muu syy 19 10 11 10 32
Ei tiedossa 45 23 19 18 13
Yhteensä 192 100 105 100 100
Palontutkintaselosteella kerätään tietoa myös ensimmäisenä syttyneestä materiaalista.
Vuosien 2007–2008 kuolinpaloissa huonekalut tai sisusteet olivat syttyneet ensimmäisenä
useimmiten
jakauma poikkesi
(34
palokuolemien
% uhreista),
jakaumasta.
vaatetus
sa
tai
palokuolemista
muut tekstiilit
(Taulukko
toiseksi
1). Palokuolemia
ja vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneis-
oli kaksinkertainen muihin verrattuna. Pa-
useimmin
prosenttia.
(15 %)
Pientaloissa
ja
palokuoleman riski
Vakavasti loukkaantuneiden määrän vaihtelu
rakennusosat ja pintamateriaalit kolmanneksi useimmin (13 %).
kuukausittain oli maltillisempi kuin vaihtelu sa paloissa tupakoinnin suhteellinen osuus lokuolemista 73 tapahtui yksikerroksisessa
palokuolemissa. Ainoastaan tammi- ja maaliskuu
poikkesivat selvästi muista kuukausista hin.Vakavasti loukkaantuneilla tuhopolttohuoneessa
syttyneiden palokuolemia aihe-
oli 6-kertainen verrattuna rakennuspaloi-
ja 58 kaksikerroksisessa rakennuksessa. Olo-
Palokuoleman aiheuttama rakennuspalo syttyi useimmiten huolimattomuuden seurauksena (38 %
uhreista).
useamman loukkaantuneen
Niiden osuus
myötä.
oli hieman suurempi
jen osuus
kuin
oli kaksinkertainen
rakennuspaloissa
palokuolemiin
yleensä.
uttaneiden
Vastaavasti
asuinrakennuspalojen osuus (21
tahallaan Palokuolema sytytettyjen tapahtuu ja useimmiten vahingossa maanantaisin,
torstaisin, kuin palojen perjantaisin yleensä. tai lauan-
Palontutkintaselosteella kerätään tietoa huoneessa syttyneiden (21 %) kaksinkertai-
syttyneiden, verrattuna. kuoleman aiheuttaneiden palojen % uhreista) osuus oli oli kolminkertainen ja makuu-
pienempi
taisin (Kuva 2). Tulipalojen jakaumassa ei myös ensimmäisenä syttyneestä materiaalista.
Vuosien jotka 2007–2008 olivat kuolinpaloissa syttymisvaiheessa huo-
asuinrakennuspaloissa palokunnan tulipalo syttyi useamnen
kaikkiin paloihin verrattuna. Kaikissa
Kuudesosa ole yhtä suuria tulipalojen eroja kuin palokuolemien uhreista kuoli jakaumissa.
Myös kohteeseen. vakavien loukkaantumisten
Lähes kaksi kolmasosaa nekalut tai sisusteet uhreista olivat menehtyi syttyneet paloissa, ensimmin
jotka keittiössä olivat kuin olo- tai makuuhuonees-
paloissa,
saapuessa
palamisvaiheessa vaihtelu viikonpäivän mukaan palokunnan oli tasaisempi saapuessa mäisenä kohteeseen. useimmiten (34 13 % uhreista), uhrin kohdalla vaatetus
sa. Rakennuspaloista oli 42 prosenttia tapahtui
tulipalo tai muut oli tekstiilit sammunut toiseksi tai useimmin sammutettu (15 yksikerroksisissa palokunnan ja 33 prosenttia kaksikersa.
jäähtymisvaiheessa kuin palokuolemissa. Perjantai 23 uhrin oli ainoa kohdalla päivä,
jolloin tulipaloissa kohteeseen. tapahtui muita enem-
saapuessa
män vakavia loukkaantumisia.
Rakennusten PRONTOn palontutkintaselosteella ominaisuuksia palontutkija
arvioi ajan syttymästä tulipalon
%) ja rakennusosat ja pintamateriaalit kolmanneksi
useimmin (13 %).
Palokuoleman aiheuttama rakennuspalo
syttyi useimmiten huolimattomuuden seurauksena
roksisissa rakennuksissa. Omistus- ja vuokra-asunnoissaan
kuoli lähes yhtä monta palokuolmena
uhria, mutta asuntojen lukumäärään
suhteutettuna vuokra-asunnoissa asu-
94 prosenttia (38 % uhreista). kuului rakentamismääräyskokoelman
Niiden osuus oli villa palokuoleman riski oli kaksinkertainen
Rakennuksissa havaitsemiseen ja tapahtuneista ajan havaitsemisesta tulipaloista hätäilmoituksen
tekoon.
E1-luokituksen mukaan
Näiden tietojen
ryhmään
ja ilmoitusajan
perusteella voidaan arvioida tuli-
yleensä. Vastaavasti tahallaan sytytettyjen ja lövahinkoja aiheuttaneissa tulipaloissa asun-
asuinrakennukset
hieman suurempi kuin
ja vapaa-ajan
rakennuspaloissa
asuinrakennukset.
omistusasunnoissa asuviin verrattuna. Henki-
Hoitolaitoksissa vakavasti loukkaantuneiden osuus oli suurempi kuin palokuolleiden osuus.
palon tapahtuma-aika. Kuolemaan johtaneita
vahingossa syttyneiden, kuoleman aiheuttanon
koko oli keskimääräistä pienempi. Li-
paloja tapahtui eniten illalla ja yöllä. Nelneiden
palojen osuus oli pienempi kuin pasäksi
palokuoleman ja vakavan loukkaantu-
Asuinrakennuspaloista hieman yli puolet tapahtui pientalossa. Kerrostaloissa menehtyi 27
jäsosa palokuolemista aiheutuu klo 20–24 ja lojen yleensä.
misen riski kasvaa kun asunnon koko pienenee.
Rakennuksen syttymisosaston palokuor-
prosenttia uhreista ja rivitaloissa 8 prosenttia. Pientaloissa palokuoleman riski oli
viidesosa klo 00–04 välisenä aikana syttyneistä
paloista. Vakavissa
Kuudesosa tulipalojen uhreista kuoli paloissa,
jotka olivat
kaksinkertainen muihin
loukkaantumisissa
verrattuna.
vuorokauden
ajan mukainen rakennuksessa. vaihtelu ei poiken-
Olohuoneessa kunnan saapuessa syttyneiden kohteeseen. palokuolemia Lähes kaksi aiheuttaneiden
mien esiintymiseen. Valtaosa palokuolemis-
Palokuolemista 73
syttymisvaiheessa
tapahtui yksikerroksisessa
paloman
määrällä
ja 58
ei ollut vaikutusta palokuole-
kaksikerroksisessa
asuinrakennuspalojen nut merkittävästi kuolinpalojen osuus jakauman (21 % uhreista) kolmasosaa oli uhreista kolminkertainen menehtyi paloissa, ja jot-
makuuhuoneessa
ta tapahtui rakennuksissa, joissa palokuorma
syttyneiden vaihtelusta. Kun kuolemaan (21 %) johtaneen kaksinkertainen palon
olivat kaikkiin palamisvaiheessa paloihin palokunnan verrattuna. saapuessa
kohteeseen. keittiössä 13 uhrin kuin kohdalla olo- tai palo makuuhuoneessa.
oli tavanomainen. Kaikissa
asuinrakennuspaloissa tapahtuma-aikaa verrataan kaikkien tulipalo tulipalojen
syttyi useammin
ilmoitusaikoihin, 42 vahvistuu prosenttia käsitys, tapahtui että oli yksikerroksisissa jäähtymisvaiheessa ja ja 33 23 prosenttia uhrin kohdalla kaksikerroksisissa
Rakennuspaloista
rakennuksissa. illalla ja yöllä on suurempi Omistus- riski ja vuokra-asunnoissaan kuin päivällä
tulipalo oli kuoli sammunut lähes tai yhtä sammutettu monta palokuolmena palo-
SUojaUS- uhria, ja PeLaSTUSToimiSTa
kuolla tulipalon seurauksena.
kunnan saapuessa kohteeseen.
40 prosenttia uhreista kuoli kohteessa, joka
sijaitsee pienimmän riskin alueella, riski-
5
loissa palovaroitin tai palovaroitinjärjestelmä
Asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen kuolinpaalueella
IV. Riskialueella I kuoli 20 prosenttia,
riskialueella II 26 prosenttia ja riskialueella
III 13 prosenttia uhreista. Riskialueella
IV asuvalla on kolminkertainen riski kuolla
tulipalossa muualla asuviin verrattuna. Suurin
riski selittyy osittain sillä, että riskialueella
IV syttyy eniten tulipaloja.
PaLojen ominaiSUUkSia
Tupakointi oli syttymissyy lähes kolmasosas-
rakennUSTen ominaiSUUkSia
Rakennuksissa tapahtuneista tulipaloista
94 prosenttia kuului rakentamismääräyskokoelman
E1-luokituksen mukaan ryhmään
asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennukset.
Hoitolaitoksissa vakavasti loukkaantuneiden
osuus oli suurempi kuin palokuolleiden
osuus.
Asuinrakennuspaloista hieman yli puolet
tapahtui pientalossa. Kerrostaloissa menehtyi
27 prosenttia uhreista ja rivitaloissa 8
hälytti 43 tapauksessa (26 %), mutta henkilö
menehtyi silti. 47 uhrin tapauksessa (30
%) asunnossa oli palovaroitin, mutta sen toimintaa
ei tiedetä. Palovaroitinta, palovaroitinryhmää
tai palovaroitinjärjestelmää ei ollut
lainkaan 72 uhrin tapauksessa (44 %).
Palokuolemia aiheuttaneissa tulipaloissa ei
ole eroa kaikkiin asuinrakennusten ja vapaaajan
asuntojen paloihin verrattuna [6]. Kaikista
asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen
paloista 40 prosenttia oli sellaisia, joissa
ei ollut lainkaan palovaroitinta.
14 Palotutkimuksen Päivät 2009

Taulukko 2. Keskimääräiset ajat syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen palokuolemien
yhteydessä vuosina 2007–2008.
Ajankulku
mediaaniaika [mm:ss]
Aika syttymästä hätäilmoituksen tekoon 11:00
Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika 01:30
Palokunnan toimintavalmiusaika 08:33
Selvitysaika 02:00
Kuolinpalosta ilmoituksen teki useimmiten
sivullinen henkilö (65 % uhreista). Kuusi
uhria teki itse ilmoituksen kuolinpalosta.
Aika syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen 29:25
Ilmoituksen tekijä oli 19 tapauksessa Uhrien sarin
tietoja 11 minuuttia (Taulukko 2). Hätäkeskukla.
Joka kolmannen uhrin toimintakyky ei ol-
massa huoneistossa ja 35 tapauksessa samassa
rakennuksessa. Automaattinen paloilmoi-
Palokuolleista minuuttia, miehiä palokunnan oli 132 toimintavalmiusaika
ja naisia 54 kappaletta. kaantuneista Vakavasti kahdella loukkaantuneiden
kolmesta toimintakyky
sen toimintavalmiusaika oli keskimäärin 1:30 lut tiedossa. Myös tulipaloissa vakavasti louktin
välitti ilmoituksen tulipalosta neljän uhrin
sukupuolijakauma vahvuudella 1+3 ei keskimäärin poikennut palokuolleista. 8:33 minuut-
Vakavasti oli alentunut. loukkaantuneista Sen sijaan normaali 78 prosenttia toiminta-
oli
tapauksessa. Vakavasti loukkaantuneiden miehiä tia ja ja 22 palokunnan prosenttia selvitysaika naisia. keskimäärin 2 kyky on arvioitu olevan neljäsosalla vakavas-
kohdalla ilmoituksen teki useimmiten henkilö
minuuttia.
ti loukkaantuneista. Päihteillä oli vaikutustisen
samasta rakennuksesta. Myös automaat-
Tulipaloissa kuolleiden miesten ikä vaihteli 18 vuodesta onnettomuuden 92 vuoteen. syntyyn Tulipaloissa 127 uhrin tapa-
kuolleiden
paloilmoittimen ja uhrin itsensä tekemiä
naisten ikä vaihteli 7 vuodesta 89 vuoteen. Miesten uksessa iän palontutkijoiden keskiarvo oli 56 arvioiden vuotta ja mukaan. mediaani 57
ilmoituksia oli enemmän kuin kuollei-
vuotta. Uhrien Naisten TieToja iän keskiarvo oli 57 vuotta ja mediaani Tulipaloissa 61 vuotta. vakavasti Miehillä loukkaantuneilla palokuoleman tilan-
riski
den kohdalla.
oli suurin ikäluokassa 60–69-vuotta 67 henkilöä ne miljoonaa oli samankaltainen. asukasta kohti Miehistä (Taulukko 27 prosentilla
3). Myös
ja naisista riski 52 oli prosentilla suurempi päihteillä kuin yhdessäkään ei ol-
Rakennuspaloissa uhri oli useimmiten yksin.
ikäluokissa Palokuolleista 40–49-, miehiä 50–59-, oli 132 70–79- ja naisia ja 80–89-vuotta 54
Samassa huoneessa tai samassa palo-osas-
naisten kappaletta. ikäluokassa. Vakavasti Vanhimmassa loukkaantuneiden ikäluokassa sulut
vaikutusta asukkaiden onnettomuuden määrä syntyyn. niin pieni, Mie-
että
tossa oli muu henkilö tai muita henkilöitä yksittäinen ainoastaan
kupuolijakauma tapaus nostaa ei poikennut kyseisen palokuolleis-
ikäluokan riskiä. hillä Naisilla päihteiden palokuoleman käytön vaikutus riski palokuole-
oli kasvaa iän
23 uhrin lisäksi (13 %). Samassa myötä, rata.
ollen Vakavasti suurin loukkaantuneista ikäluokassa 80–89-vuotta 78 prosenttia 26 miin henkilöä oli suurempi miljoonaa kuin vaikutus asukasta loukkaantu-
kohti.
kennuksessa oli muita henkilöitä 54 uhrin lisäksi
oli miehiä ja 22 prosenttia naisia.
misiin. Naisilla vastaavaa eroa ei ole.
(31 %). Läheisessä rakennuksessa tai Poliisin ul-
Tulipaloissa ja Verohallinnon kuolleiden tietojärjestelmistä miesten ikä vaihte-saatiin Palontutkintaselosteella uhrin sosioekonomiseen palontutkija asemaan arvi-
liittyviä
kona läheisyydessä oli muita ihmisiä 35 uhrin tietoja. li 18 Palokuolleista vuodesta 92 vuoteen. 60 prosenttia Tulipaloissa oli kuolleiden
pienituloisia. perussyyn Kun siihen, väestöstä miksi pienituloisia henkilö ei poistu-
on alle 15
naisten pienituloisten ikä vaihteli 7 palokuoleman vuodesta 89 vuo-
riski nut turvaan on 10-kertainen hengenvaarallisista muihin olosuhteis-
verrattuna.
lisäksi (20 %). Lähimmän ihmisen sijainti prosenttia, ei
ollut tiedossa 62 uhrin tapauksessa (35 %). Sosioekonomiselta teen. Miesten iän asemaltaan keskiarvo oli suurin 56 vuotta osa oli ja joko ta. Sekä eläkeläisiä kuolleissa (40(60 %) uhria) tai työntekijöitä että loukkaantuneissa
(35 %).
(35(38 %) henkilöä) tai eronneita oli eniten (28 henkilöitä, %). Eronneilla
Vakavasti loukkaantuneiden jakauma oli erilainen.
Siviilisäädyltään mediaani 57 useimmat vuotta. Naisten olivat iän joko keskiarvo naimattomia
Lähimmän ihmisen sijainti oli tiedos-
oli kuitenkin oli 57 vuotta 4-kertainen ja mediaani palokuoleman 61 vuotta. Miehil-
riski naimattomiin jotka eivät reagoineet verrattuna. ajoissa Useampi tulipalon aihe-
kuin kaksi
sa 80 loukkaantuneen (83 %) kohdalla. Samassa
kolmesta lä palokuoleman uhrista asui riski yhden oli suurin hengen ikäluokas-
ja joka uttamaan viides hengenvaaraan. kahden hengen Palokuolleista asuntokunnassa. 40
rakennuksessa oli ihmisiä 47 vakavas-
Yksinasuvilla sa 60–69-vuotta oli yli 67 3-kertainen henkilöä miljoonaa palokuoleman asu-
riski uhria muihin ei havainnut verrattuna. paloa lainkaan. Paloon
ti loukkaantuneen (49 %) lisäksi.
Palokuolemista lähes puolet tapahtui rakennuspaloissa,
joissa alkusammutuskalustoa
ei ole ollut käytettävissä. Alkusammuttimista
ei ollut tietoa joka kolmannen uhrin
kohdalla. Rakennuspaloissa, joissa oli alkusammutuskalustoa,
41 henkilöä kuoli ja
28 loukkaantui vakavasti. Kaksi kolmasosaa
palokuoleman uhreista kuoli rakennuksessa,
jossa alkusammuttimia ei käytetty. Vakavissa
loukkaantumisissa suurimmassa osassa alkusammutusta
yritettiin. Kuolinpaloissa alkusammutuksen
vaikutus ja käyttö poikkeaa
myös kaikista rakennuspaloista. Vuosina
kasta kohti (Taulukko 3). Myös ikäluokissa
40–49-, 50–59-, 70–79- ja 80–89-vuotta
riski oli suurempi kuin yhdessäkään naisten
ikäluokassa. Vanhimmassa ikäluokassa asukkaiden
määrä on niin pieni, että yksittäinen
tapaus nostaa kyseisen ikäluokan riskiä. Naisilla
palokuoleman riski oli kasvaa iän myötä,
ollen suurin ikäluokassa 80–89-vuotta 26
henkilöä miljoonaa asukasta kohti.
Poliisin ja Verohallinnon tietojärjestelmistä
saatiin uhrin sosioekonomiseen asemaan
liittyviä tietoja. Palokuolleista 60 prosenttia
oli pienituloisia. Kun väestöstä pienituloisia
on alle 15 prosenttia, pienituloisten palo-
reagoimattomien kanssa näitä oli yhteensä
puolet kaikista uhreista. Vastaavasti vakavasti
loukkaantuneita oli vain 4 henkilöä, jotka
eivät havainneet paloa lainkaan. Palokuolleista
20 uhria ei osannut toimia oikein tulipalon
sattuessa. Vakavasti loukkaantuneiden
osuus oli kaksinkertainen. Alentunut liikuntakyky
aiheutti kaksi kertaa useammin palokuoleman
(20 uhria) kuin vakavan loukkaantumisen
(10 henkilöä).
VERTAILU VUOSIEN 1988–1997
PALOKUOLEMIIN
2007–2008 rakennuspaloista neljäsosaskuoleman
riski on 10-kertainen muihin verkasta
sa ei ollut alkusammuttimia [6]. Rakennuspaloista
joka viides sammui onnistuneen alrin
osa oli joko eläkeläisiä (40 %) tai työnlemia
verrataan Jussi Rahikaisen tutkimukrattuna.
Sosioekonomiselta asemaltaan suu-
7
Tässä luvussa vuosien 2007–2008 palokuokusammutuksen
myötä, kun vain 3 prosenttia
kuolinpaloista saatiin sammutettua alkusammutuksella.
Palontutkintaselosteella arvioidaan aika
syttymästä palon havaitsemiseen, havaitsemisesta
hätäilmoituksen tekoon sekä palokunnan
selvitysaika. Näiden ja onnettomuusselosteelle
kirjautuvien hätäkeskuksen ja palokunnan
toimintavalmiusaikojen perusteella
voidaan arvioida asiakkaan kannalta merkittävää
kokonaisaikaa tulipalon syttymästä
pelastustoiminnan aloittamiseen. Syttymästä
hätäilmoituksen tekoon kului keskimäätekijöitä
(35 %). Siviilisäädyltään useimmat
olivat joko naimattomia (35 %) tai eronneita
(28 %). Eronneilla oli kuitenkin 4-kertainen
palokuoleman riski naimattomiin verrattuna.
Useampi kuin kaksi kolmesta uhrista
asui yhden hengen ja joka viides kahden
hengen asuntokunnassa. Yksinasuvilla
oli yli 3-kertainen palokuoleman riski muihin
verrattuna.
Kahdella kolmesta palokuolleesta (123 uhria)
toimintakyky oli palontutkijan arvion
mukaan normaalia alempi. Normaali toimintakyky
oli arvioitu olleen ainoastaan 14 uhrilsen
Palokuolemat Suomessa vuosina 1988–
1997 [5] tuloksiin.
Kuolinpalojen tyypissä ei ole eroja kymmenen
vuoden takaiseen tilanteeseen. Rakennuspaloissa
kuolee edelleen suurin osa kohtalokkaan
palon uhreista. Palokuolemien määrä
on vähentynyt tammikuussa muita kylmiä
kuukausia alemmalle tasolle ja vastaavasti lisääntynyt
syyskuussa kylmien kuukausien tasolle.
Edelleen kuolinpalot painottuvat viikonloppuihin.
Rahikaisen tutkimuksessa tulipalon
vuorokaudenaika määriteltiin ilmoitusajan
perusteella, mikä tämän tutkimuksen
Palotutkimuksen Päivät 2009 15

t miljoonaa asukasta kohti vuodessa (n/inh) ikäluokan ja sukupuolen mukaan
07–2008.
Ikäluokka
Mies
16 Palotutkimuksen Päivät 2009
60–69 39 28 67.1 12 22 19.2 Palokuolleiden määrä ei ole vähentynyt Suomessa.
Vuosittain kuolee edelleen vajaa sata
70–79 15 11 44.8 10 19 22.2
henkilöä tulipalon seurauksena. Koska suurin
80–89 5 4 39.9 7 13 25.7
osa palokuolemista tapahtuu rakennus-
90+ 1 1 80.2 0 0 0.0
paloissa, kylmä sää ja ajanvietto sisätiloissa
lisäävät palokuoleman riskiä. Talvikuukausien
lisäksi syyskuu poikkeaa lämpimämmistä
Ei tiedossa 1 1
kuukausista. Suurin osa asuinrakennuspaloista
tapahtuu edelleen pientaloissa. Tupakoin-
Yhteensä 138 100 26.4 54 100 10.0
ti on edelleen yleisin syttymissyy. Kuolinpalo
syttyy useimmiten olo- tai makuuhuoneessa.
Yksinasuvien osuus palokuolleista on lisääntynyt.
Palovaroitin mukaan puuttuu edelleen joka kol-
olmesta mukaan palokuolleesta voi poiketa huomattavasti (123 tulipalon uhria) toimintakyky pienentynyt 57 prosentista oli palontutkijan 44 prosenttiin. arvion
syttymisajasta. Tämä voi olla syy, että vuorokaudenajan
jakauma poikkeaa Rahikaisen tu-
osuus on kasvanut 24 prosentista 35 prokee
useimmiten sivullinen henkilö. Alkoholin
Vastaavasti kaksi kerroksisten rakennusten mannesta asunnosta. Ilmoituksen palosta te-
alempi. Normaali toimintakyky oli arvioitu olleen ainoastaan 14 uhrilla. Joka
uhrin loksista. toimintakyky Tuolloin eniten ei kuolinpaloja ollut tiedossa. sattui senttiin. Myös tulipaloissa Kohtalokkaan palon vakavasti syttymishuoneen
osuuksissa sijaan normaali sen sijaan on tapahtunut toimintakyky hieti-
ja on toimintakyky arvioitu tulipalon tapahtumahet-
loukkaantuneista
käytöstä aiheutunut uhrin alentunut reagoin-
olmesta yöllä, toimintakyky kello 00–04 välisenä oli aikana. alentunut. Nykyisin Sen
tulipaloissa kuolee eniten ihmisiä kello 20– man muutoksia. Keittiössä syttyneiden palojen
osuus on pienentynyt 23 prosentista 15 määrän pysymisen ennallaan.
kellä selittävät pitkälti palokuolemien luku-
ljäsosalla vakavasti loukkaantuneista. Päihteillä oli vaikutusta onnettomuuden
24 välillä syttyneissä paloissa.
27 uhrin Tupakoinnin tapauksessa osuus syttymissyistä palontutkijoiden nykyisin
tilanne hieman oli pienempi samankaltainen. kuin vuosina 1988– Miehistä palojen osuus 27 prosentilla 34 prosentista 21 ja prosenttiin. naisista 52 prosentilla
prosenttiin arvioiden ja makuuhuoneessa mukaan. syttyneiden Tulipaloissa vakavasti
neilla
1997. Vuosina 2007–2008 tupakoinnista aiheutui
29 prosenttia kohtalokkaista tulipa-
suurentunut 17 prosentista makuuhuoneen
Olohuoneessa syttyneiden palojen osuus on
ei ollut vaikutusta onnettomuuden syntyyn. Miehillä päihteiden käytön KIITOKSET vaikutus
iin oli loista, suurempi kun kymmenen kuin vuotta vaikutus sitten loukkaantumisiin. tupakoinnin
tasolle. Vuonna 1998 Naisilla palovaroittimien vastaavaa käyt-
eroa Kiitämme ei ole. Palosuojelurahastoa hankkeen ra-
osuus oli 44 prosenttia. Sähköisten töaste oli noin 60 prosenttia. Tuolloin olehoituksesta.
Kiitämme myös kaikkia henki-
ntaselosteella
syiden aiheuttamien
palontutkija
kohtalokkaiden
arvioi
palojen
perussyyn
tettiin, että 1999
siihen,
voimaan
miksi
tullut laki
henkilö
palovaroittimien
pakollisuudesta muuttaa paloneet
hankkeen toteutukseen.
löitä
ei
ja
poistunut
pelastuslaitoksia, jotka ovat osallistu-
osuus vuosina 2007–2008 on suurempi (11
ngenvaarallisista %) kuin vuosina 1988–1997 olosuhteista. (7 %). Sekä Kaikissa
tulipaloissa henkilöitä, näiden syttymissyiden jotka osuudet eivät 2008 reagoineet kohtalokkaiden ajoissa rakennuspalojen tulipalon koh-
aiheuttamaan
kuolleissa kuolematilanteen (60 radikaalisti. uhria) että Vuosina loukkaantuneissa 2007– (38
oli eniten
raan.
ovat
Palokuolleista
pysyneet muuttumattomina.
40 uhria ei havainnut
teista edelleen
paloa
vain
lainkaan.
vajaassa 60 prosentissa
Paloon
oli
reagoimattomien
LÄHDELUETTELO
Tahallaan sytytettyjen tulipalojen seurauksena
yhteensä kuoli 12 puolet prosenttia kaikista uhreista vuosina uhreista. varoitin Vastaavasti ei toiminut. vakavasti loukkaantuneita 1. Sisäasiainministeriö. oli Turvallinen elämä jo-
palovaroitin, mutta näistä yli puolessa palo-
tä oli
nkilöä, 2007–2008. jotka eivät Vastaava havainneet osuus vuosina paloa 1988– lainkaan. Palokuoleman Palokuolleista uhreista kolme neljäsosaa 20 on uhria kaiselle ei – osannut Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriön
julkaisuja, 16/2008.
ein tulipalon
1997 oli 10 prosenttia.
sattuessa.
Palokunnan
Vakavasti
saapuessa
paikalle tulipalo on kehittynyt pidemmäl-
on myös pysynyt entisenlaisena. Miehistä 2. Tilastokeskus. Taulukot - Kuolemansyyt.
loukkaantuneiden
edelleen miehiä. Palokuolleiden
osuus
ikäjakauma
oli kaksinkertainen.
liikuntakyky le nykyisin aiheutti kuin aiemmin. kaksi Rahikaisen kertaa tutkimuksessa
(10 henkilöä). palamisvaiheessa oli 84 prosenttia loissa, erityisesti ikäluokassa 60–69-vuotta. html [6.2.2009].
useammin keski-ikäisillä palokuoleman on suurin riski kuolla (20 uhria) tulipa-
kuin Saatavilla: vakavan www.tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tau.
misen
kohtalokkaista paloista, kun vastaava osuus
vuosien 2007–2008 tulipaloista on 63 prosenttia.
Naisista suurin riski kuolla tulipalossa on
ikääntyneillä naisilla, tarkemmin sanottuna
3. Kokki, E., Jäntti, J. Vakavia henkilövahinkoja
aiheuttaneet tulipalot 2007–2008. Pe-
Viime vuosina kohtalokkaista palois-
ikäluokassa 80–89-vuotta. Myös siviilisäälastusopiston
julkaisu, B2/2009.
U VUOSIEN ta 13 prosenttia 1988–1997 on jo sammunut PALOKUOLEMIIN
tai sammutettu
dyn vaikutus on pysynyt entisenlaisena. Lu-
4. Kokki, E., Jäntti, J., Rasmus, T., Tervo, V.-
palokunnan saapuessa paikalle, kun vaskumäärältään
eniten tulipaloissa kuolee nai-
P. Pelastuslaitosten tutkimat palokuolemat
taava osuus vuosina 1988–1997 oli vain kakmattomia
(noin 35 %), mutta suurin palokuoleman
verrataan riski on eronneilla. Jussi Rahikaisen Yksinasuvien 5. tutkimuksen
Rahikainen, J. Palokuolemat Suomes-
2007. Pelastusopiston julkaisu, B1/2008.
ussa vuosien prosenttia. 2007–2008 palokuolemia
mat Suomessa Rakennustyypin vuosina jakaumassa 1988–1997 ei ole tapahtunut
[5] osuus tuloksiin. palokuolleista on lisääntynyt. Vuosina
sa vuosina 1988–97. Poliisiammattikorkeakoulun
muutoksia, palokuolemat tapahtuvat
lähes aina asuinrakennuksissa. Yksikerroksisten
rakennusten osuus palokuolemissa on
1985–1987 palokuolleista 54 prosenttia
oli yksinasuvia, kun nykyisin yksinasuvien
osuus on 69 prosenttia. Alkoholin vaikutuk-
tutkimuksia 4/1998.
6. Pelastusopisto 2009. PRONTO. Saatavilla:
prontonet.fi [15.4.2009].
sen alaisia on edelleen lähes 70 prosenttia tulipaloissa
kuolleista.
YHTEENVETO
8
Nainen
n % n/inh n % n/inh
0–9 0 0 0.0 1 2 1.8
10–19 4 3 6.0 1 2 1.6
20–29 4 3 5.9 5 9 7.7
30–39 9 7 13.6 4 7 6.3
40–49 26 19 34.4 4 7 5.4
50–59 34 25 43.1 10 19 12.6

Hanna Hykkyrä, Kati Tillander ja Tuula Hakkarainen, VTT, PL 1000, 02044 VTT
kotien paloturvallisuus riskien
kartoitus Palovara-aineiston
pohjalta
TiiViSTeLmä
VTT on kehittänyt Palovara-nettisivuston,
www.palovara.fi, arkipäivän paloturvallisuuskulttuurin
ja ihmisten omaehtoisen riskienhallinnan
edistämiseksi. Palovara koostuu
kolmesta osiosta, jotka ovat kodin paloriskien
kartoituskysely, linkit internetistä löytyvään
paloturvallisuustietoon ja tulipalon
kehittymistä havainnollistavat simulaatiot.
Kartoituskysely koostuu kotiympäristön eri
paloturvallisuusaiheisiin liittyvistä monivalintakysymyksistä.
VTT analysoi tilastollisesti kodin paloriskien
kartoituskyselyyn ajalla 13.5.–31.10.2008
tallentuneet vastaukset. Kodin paloriskien
kartoituskyselyn tulosanalyysin perusteella
tulisi kotien paloturvallisuuden parantamiseen
tähtäävät toimet kohdistaa erityisesti
tulipalon ennaltaehkäisyyn ja pelastautumiseen,
palovaroittimiin ja sammutusvälineisiin,
sähkölaitteisiin ja niiden käyttöön sekä
tupakointiin. Selkein havainto kodin paloriskien
kartoituskyselyn vastausten tilastollisen
analyysin pohjalta on nuorimpien ikäluokkien
heikko tietämys kaikilla tarkastelluilla
osa-alueilla. Tulokset vahvistavat käsitystä,
että paloturvallisuuteen liittyvä opastus
ja valistus olisi syytä aloittaa jo päiväkotija
kouluikäisistä.
JOHDANTO
Suomessa tilastoidaan vuosittain noin 4000
rakennuspaloa. Yli 95 % palokuolemista tapahtuu
asuinrakennuksissa. Merkittävä kotiympäristön
paloriskejä lisäävä tekijä on ihmisten
vieraantuminen tulen käytöstä. Kun
kodin paloriskejä ei ymmärretä, vaaratilanteita
syntyy harkitsemattoman toiminnan seurauksena.
Myös tietämys tulipalon nopeasta
kehittymisestä ja järkevistä toimenpiteistä tulipalon
sattuessa voi olla puutteellista.
Arkipäivän paloturvallisuuskulttuurin ja
ihmisten omaehtoisen riskienhallinnan edistämiseksi
VTT on kehittänyt Palovara-nettisivuston,
www.palovara.fi, joka julkistettiin
13.5.2008. Sivuston etusivu on esitetty kuvassa
1. Jo ensimmäisen kuukauden aikana
sivustolla oli yli 4000 kävijää. Palovara koostuu
kolmesta osiosta, jotka ovat kodin paloriskien
kartoituskysely, linkit internetistä
löytyvään paloturvallisuustietoon ja tulipa-
lon kehittymistä havainnollistavat simulaatiot.
Sivuston tärkein tehtävä on viestittää, että
jokainen ihminen voi itse parantaa oman
kotinsa paloturvallisuutta.
PALOVARA-SIVUSTO
kodin PaLoriSkien karToiTUSkySeLy
Palovara-sivuston yhtenä osana on kodin
paloriskien kartoituskysely, joka koostuu eri
paloturvallisuusaiheisiin liittyvistä monivalintakysymyksistä.
Kartoituskysely kehitettiin
kahdessa vaiheessa. Kyselyn ensimmäinen
versio oli koekäytössä ja pilotti-vastaajien
kommentoitavana. Pilotti-vastaajina olivat
Savon Sanomien, Kuhmon kaupungin ja
VTT:n työntekijät sekä Pelastusopiston opiskelijat.
Koekäytössä saatiin yli 300 vastausta
Palotutkimuksen Päivät 2009
17

ja noin 50 kirjallista palautetta. Palautteen
perusteella kyselyä kehitettiin edelleen. Kodin
paloriskien kartoituskyselyn osiot ovat
seuraavat:
1. Tulipalon ennaltaehkäisy ja
pelastautuminen
2. Palovaroittimet ja sammutusvälineet
3. Sähkölaitteet ja niiden käyttö
4. Kynttilät ja ulkotulet
5. Tupakointi
6. Grillaus
7. Tulisijat.
Kyselyä täyttäessään vastaaja saa välittömästi
palautteen jokaisen kysymyksen kohdalla.
Lopuksi vastaaja saa tuloksena arvion
oman kotiympäristönsä paloturvallisuustilanteesta
ja ehdotuksen parannustoimenpiteistä
leikkimielisen todistuksen muodossa.
Paloriskien kartoituskysely toimii paitsi
opastavana tiedonvälittäjänä myös tiedonkeruuvälineenä.
Järjestelmä tallentaa kyselyyn
annetut vastaukset ja vastaajan vapaaehtoisesti
antamat taustatiedot (ikä, sukupuoli,
asuintalotyyppi ja kotikunnan asukasluku)
tutkimustarkoituksiin ja viranomaiskäyttöön.
Tietoja voidaan hyödyntää selvitettäessä kehitys-
ja toimenpidetarpeita asumisen paloturvallisuuden
parantamiseksi.
PaLoTUrVaLLiSUUSTieToa inTerneTiSSä
Sivustolle on kerätty linkkikokoelma paloturvallisuusaiheista
tietoa sisältävistä wwwosoitteista.
Kokoelman tarkoitus on helpottaa
kodin paloturvallisuuteen liittyvän tiedon
etsimistä. Linkit on ryhmitelty aihepiireittäin,
jotta käyttäjä löytäisi etsimänsä
tiedon mahdollisimman helposti.
Kuva 3. Huoneiston lieskahtaminen.
Aihepiirit ovat seuraavat:
TULiPaLoSimULaaTioT
– yleisiä ohjeita
TILASTOLLINEN
– palovaroittimet ja sammutusvälineet
ANALYYSI
Palovara-sivustolle on koottu tulipalosimulaatioita,
joissa esitetään esimerkkejä tulipa-
– toiminta tulipalotilanteessa ja pelastautuminen
kodin paloriskien lon kartoituskyselyn kehittymisestä erilaisissa vastaukset tiloissa ja tallentuvat tilan-
tie
Palovara-sivuston
tutkimusta – sähkölaitteet ja ja viranomaiskäyttöä niiden varten. teissa. Analyysia Videoiden avulla varten katsojan tietokannasta on helpompi otettiin aj
– tupakointi
ymmärtää, että tulipalotilanteessa on tärkeää
– kynttilät ja ulkotulet
toimia nopeasti ja poistua paikalta ripeästi.
– grillaus ja tulen käyttö ulkona
Lisäksi simulaatiot 4 havainnollistavat, että savu
heikentää merkittävästi näkyvyyttä tuli-
– rakennusten korjaustyöt
– turvatietoa lapsille
palotilanteessa, toisin kuin esimerkiksi katastrofielokuvissa.
– säkerhetsinformation på svenska – turvatietoa
ruotsiksi
Tulipalosimulaatiot toteutettiin Fire Dynamics
Simulator (FDS) -ohjelmalla. Simulaa-
– turvallisuusaiheisia kampanjoita.
tioissa kuvataan, miten huoneistossa syttynyt
rasvapalo tai sohvasta alkanut tulipalo kehittyy,
savun leviämistä ja näkyvyyden heikkenemistä
porrashuoneessa (kuva 2) sekä lieskahtamisvaihetta
olohuoneessa (kuva 3). Simulaatioissa
on varioitu huoneiston palokuormaa
ja pintamateriaalien syttymisherkkyyttä,
jotta näiden seikkojen vaikutus tulipalon
kehittymiseen on saatu esiin.
TILASTOLLINEN ANALYYSI
Palovara-sivuston kodin paloriskien kartoituskyselyn
vastaukset tallentuvat tietokantaan
tutkimusta ja viranomaiskäyttöä varten.
Analyysia varten tietokannasta otettiin ajanjaksolla
13.5.–31.10.2008 kertyneet tiedot,
kaikkiaan yli 3000 vastausta. Kun eri osioista
karsittiin vastaamatta jättäneet ja osin
puutteelliset vastaukset, tarkasteltavaksi jäi
aihepiiristä riippuen 2147–2650 täydellistä
vastaussarjaa. Kooste kyselyn ja sen osioiden
vastausmääristä on esitetty taulukossa 1.
Eri tarkasteluryhmien (ikäryhmät, sukupuoli,
asuinrakennustyyppi, kunnan asukas-
18 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kuva 2. Savun leviäminen porrashuoneessa.

esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Kodin paloriskien kartoituskyselyn vastausmäärät 13.5.–31.10.2008.
Osio
1. Tulipalon ennaltaehkäisy ja
pelastautuminen
2. Palovaroittimet ja
sammutusvälineet
Osioon
vastanneet
(kpl)
Osioon vastasi
(%) kaikista
vastaajista
Osion kaikkiin
kysymyksiin
vastanneet (kpl)
2712 99.6 2650
2650 97.3 2585
3. Sähkölaitteet ja niiden käyttö 2501 91.8 2435
4. Kynttilät ja ulkotulet 2356 86.5 2300
5. Tupakointi 2324 85.3 2147
6. Grillaus 2282 83.8 2233
7. Tulisijat 2247 82.5 2233
Kodin paloturvallisuuden
tarkistuslista
Taulukko 2. Vastaajien saama pistemäärä (suhteutettuna kokonaispistemäärään) osioittain.
Osuus
kokonaispisteistä
2720 99.9 2699
Koko Osio kysely 2724 1915
1 2 3 4 5 6 7
0-0.50 0.3 % 6 % 3 % 0.3 % 3 % 1 % 0.4 %
0.51-0.70 11 % 26 % 15 % 1 % 9 % 2 % 1 %
0.71-0.90 74 % 53 % 69 % 15 % 63 % 10 % 8 %
0.91-1.00 15 % 15 % 13 % 84 % 25 % 87 % 91 %
N = 16580 N = 2650 N = 2585 N = 2435 N = 2300 N = 2147 N = 2231 N = 2232
0.71-0.90 74 % 53 % 69 % 15 % 63 % 10 % 8 %
Taulukossa 2 on esitetty vastaajien tulokset osioittain suhteutettuna kokonaispistemäärään. χ 2 -
testin 0.91-1.00 perusteella 15 % osioiden 15 % välillä 13 oli % merkittävää 84 % eroa. 25 % Vastaajat 87 % saivat tyypillisesti 91 %
huonommat
N = 16580
pisteet
N = 2650
osioista
N =
1−3
2585
ja 5
N
kuin
= 2435
osioista
N =
4
2300
ja 6−7.
N = 2147 N = 2231 N = 2232
Tulosesimerkkinä ovat vastaajien saamat pisteet osiossa 2 (Palovaroittimet ja
sammutusvälineet), jotka on esitetty kuvissa 4–7. Vastaajat on kuvaajissa ryhmitelty iän,
sukupuolen, asuinrakennustyypin ja kunnan asukasluvun mukaan. Osion maksimipistemäärä
on 18.
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Tulosesimerkkinä 0-19 ovat vastaajien 35 % saamat pisteet osiossa 2 (Palovaroittimet ja
sammutusvälineet), jotka on esitetty kuvissa 4–7. Vastaajat on kuvaajissa ryhmitelty mies
20-39
iän,
sukupuolen, asuinrakennustyypin ja 30 kunnan % asukasluvun mukaan. Osion maksimipistemäärä nainen
40-59
on 18.
60-
25 %
40 %
35 %
30 %
0-10 11-12 13-14 15-16 17-18
25 %
Pisteet / Osio 2
20 %
Kuva 4. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin iän mukaan.
Kuva 4. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin iän mukaan.
15 %
10 %
luku) välisiä eroja tarkasteltiin ristiintaulukoimalla
saatu pistemäärä näiden muuttujien
suhteen. Erojen tilastollista merkittävyyttä
6
tarkasteltiin χ 2 -riippumattomuustestillä. Tässä
tarkastelussa käytettiin tilastollisen merkittävyyden
rajanaχ 2 -testin p-arvoa p < 0.05.
5 % TULokSia
0 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
0-10 11-12
2013-14 %
15-16 17-18
Pisteet / Osio 2
Kuva 4. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat 10 % on jaettu ryhmiin iän mukaan.
Palotutkimuksen Päivät 2009 19
5 %
5
0-19
20-39
40-59
Taulukko 2. Vastaajien saama pistemäärä (suhteutettuna kokonaispistemäärään) osioittain.
Eri Osuus tarkasteluryhmien (ikäryhmät, sukupuoli, Osio asuinrakennustyyppi, kunnan asukasluku)
välisiä kokonaispisteistä
eroja tarkasteltiin ristiintaulukoimalla saatu pistemäärä näiden muuttujien suhteen.
Erojen tilastollista 1 merkittävyyttä 2 tarkasteltiin 3 χ 2 -riippumattomuustestillä. 4 5 6 Tässä tarkastelussa 7
käytettiin tilastollisen merkittävyyden rajana χ 2 -testin p-arvoa p < 0.05.
0-0.50 0.3 % 6 % 3 % 0.3 % 3 % 1 % 0.4 %
Tuloksia 0.51-0.70 11 % 26 % 15 % 1 % 9 % 2 % 1 %
60-
0-10 11-12 13-14 15-16 17-18
Pisteet / Osio 2
Kuva 5. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin sukupuolen mukaan.
Kuva 5. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin sukupuolen mukaan.
40 %
35 %
30 %
0 %
Kerros-/luhtitalo
Rivi-/paritalo
Omakotitalo
Taulukossa 2 on esitetty vastaajien 25 % tulokset
osioittain suhteutettuna kokonaispistemäärään.
χ 2 -testin perusteella osioiden välillä oli
merkittävää eroa. Vastaajat saivat 15 % tyypillisesti
huonommat pisteet osioista 1–3 ja 5 kuin
osioista 4 ja 6–7.
Tulosesimerkkinä ovat vastaajien saamat
pisteet osiossa 2 (Palovaroittimet ja sammutusvälineet),
jotka on esitetty kuvissa 4–7.
Vastaajat on kuvaajissa ryhmitelty iän, su-

Kuva 5. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin sukupuolen mukaan.
kupuolen, asuinrakennustyypin ja kunnan
asukasluvun mukaan. Osion maksimipistemäärä
on 18.
TULoSTen ePäVarmUUSTekijäT
On huomattava, että kodin paloriskien kartoituskyselyn
päätarkoituksena on antaa käyttäjälleen
tietoa kodin paloriskeistä ja niiden
hallinnasta. Kyselyn käyttäjä näkee kysymyksen
vieressä palautteen valittuaan vastausvaihtoehdon
ja voi halutessaan muuttaa antamaansa
vastausta. Osa vastaajista saattaa tässä
tilanteessa pyrkiä antamaan ”oikean” vastauksen,
minkä seurauksena tulokset voivat antaa
kotiympäristön paloturvallisuustilanteesta todellisuutta
positiivisemman kuvan. Toisaalta
kyselyyn voi vastata pilan päiten myös siten,
että kokonaistulos on epärealistisen huono,
mutta tällaisia vastaajia lienee vain vähän.
Tuloksia tarkasteltaessa on siis pidettävä
mielessä, että tulosten oikeellisuus riippuu
siitä, miten totuudenmukaisesti vastaajat ovat
kyselyä täyttäneet. Tämän epävarmuustekijän
vaikutus tuloksiin ei ole arvioitavissa kvantitatiivisesti.
On kuitenkin todennäköistä, että
suuri enemmistö kyselyn käyttäjistä on vastannut
kysymyksiin melko rehellisesti.
Toinen huomionarvoinen asia tulosten tarkastelussa
on se, että kyselyn vastaajat ovat
kiinnostuneita kotinsa paloturvallisuudesta ja
toivottavasti myös sen parantamisesta. Kysely
ei todennäköisesti tavoita sellaisia ihmisryhmiä,
jotka eivät kanna huolta turvallisuudesta,
mutta joiden kotiympäristön paloturvallisuudessa
ja omassa paloturvallisuusriskien
hallinnassa olisi paljonkin parannettavaa.
Kuva 6. Pisteet
osiosta 2, kun
vastaajat on
jaettu ryhmiin
asuinrakennustyypin
mukaan.
Kuva 7. Pisteet
osiosta 2, kun
vastaajat on
jaettu ryhmiin
kunnan asukasluvun
mukaan.
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
Kerros-/luhtitalo
Rivi-/paritalo
Omakotitalo
0-10 11-12 13-14 15-16 17-18
Pisteet / Osio 2
Kuva 6. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin asuinrakennustyypin mukaa
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
0-10 000
10 001-40 000
40 001-100 000
yli 100 000
0-12 13-14 15-16 17-18 19-20
Pisteet / Osio 2
7
johToPääTökSeT
Kuva 7. Pisteet osiosta 2, kun vastaajat on jaettu ryhmiin kunnan asukasluvun muka
20 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kodin paloriskien kartoituskyselyn tulosanalyysin
perusteella toimet kotien paloturvallisuuden
parantamiseksi tulisi kohdistaa
erityisesti tulipalon ennaltaehkäisyyn ja pelastautumiseen,
palovaroittimiin ja sammutusvälineisiin,
sähkölaitteisiin ja niiden käyttöön
sekä tupakointiin.
Selkein havainto kodin paloriskien kartoituskyselyn
vastausten tilastollisen analyysin
pohjalta on nuorimpien ikäluokkien vanhempia
heikompi tietämys kaikilla tarkastelluilla
osa-alueilla. Yksi ilmeinen syy tähän
on se, että perheissä kodin paloturvallisuusasioista
päävastuussa ovat vanhemmat eivätkä
lapset ja nuoret, kuten toki tuleekin olla.
Tulokset kuitenkin vahvistavat käsitystä, että
paloturvallisuuteen liittyvä opastus ja valistus
olisi syytä aloittaa jo päiväkoti- ja kouluikäisistä.
Analyysissä havaittiin myös muita tilastollisesti
merkittäviä eroja vastaajaryhmien välillä
muutamiin osa-alueisiin liittyen. Naisten ensimmäisen kuukauden aikana julkaisemisen
jälkeen. Eniten sivustosta hyötyvät suo-
tietämys oli hieman Tulosten heikompi epävarmuustekijät
kuin miesten
liittyen tulipalon ennaltaehkäisyyn ja pelastautumiseen,
palovaroittimiin On huomattava, ja sammutus-
että kodin daan paloriskien käyttää myös kartoituskyselyn koulutustarkoituksiin. päätarkoituksena
menkieliset käyttäjät. Palovara-sivustoa voivälineisiin
sekä
käyttäjälleen
tupakointiin.
tietoa
Kerroskodin
ja luhtitaloissa
asuvat
paloriskeistä
Tietokantaan
ja
tallentuvat
niiden
vastaukset
hallinnasta.
ja vastaajien
Kyselyn käytt
kysymyksen
saivat huonompia
vieressä
pisteitä
palautteen valittuaan
taustatiedot
vastausvaihtoehdon
muodostavat aineiston,
ja voi
jota
halutessaa
antamaansa vastausta. Osa vastaajista saattaa tässä tilanteessa pyrkiä antamaan
kuin muiden asuinrakennustyyppien asukkaat
koskien tulipalon ennaltaehkäisyä ja pe-
viranomaiset ja tutkijat voivat hyödyntää.
vastauksen, minkä seurauksena tulokset voivat antaa koti
paloturvallisuustilanteesta todellisuutta positiivisemman kuvan. Toisaalta kyselyyn
lastautumista, palovaroittimia ja sammutusvälineitä,
sähkölaitteita
pilan päiten myös siten, että kokonaistulos on epärealistisen huono, mutta tällaisi
lienee vain
ja niiden
vähän.
käyttöä sekä KIITOKSET
tupakointia. Asukasluvultaan pienten kuntien
asukkaiden Tuloksia tietämys tarkasteltaessa palovaroittimista on ja siis Hanke pidettävä on toteutettu mielessä, VTT:llä että tulosten vuosina 2007– oikeellisuus rii
sammutusvälineistä miten sekä totuudenmukaisesti sähkölaitteista ja nii-vastaajaden käytöstä oli vaikutus parempaa tuloksiin kuin suurissa ei ole kun-
arvioitavissa lurahasto, kvantitatiivisesti. sisäasiainministeriön On kuitenkin pelastusosasto todennäköistä
2009. Hanketta ovat kyselyä ovat rahoittaneet täyttäneet. Palosuoje-
Tämän epävarm
nissa asuvien. enemmistö kyselyn käyttäjistä on ja VTT. vastannut Kiitämme kysymyksiin yhteistyöstä melko Suomen rehellisesti. Pelastusalan
Keskusjärjestöä (SPEK), Pelastusopistoa
tulosten ja Finanssialan tarkastelussa Keskusliittoa on se, että (FK). kyselyn vast
Toinen huomionarvoinen asia
SIVUSTON kiinnostuneita HYÖDYNTÄMIS- kotinsa paloturvallisuudesta ja toivottavasti myös sen parantamisesta
MAHDOLLISUUDET todennäköisesti tavoita sellaisia ihmisryhmiä, jotka eivät kanna huolta turvallisuud
joiden kotiympäristön paloturvallisuudessa ja omassa paloturvallisuusriskien hallin
Palovara-sivustolla paljonkin vieraili parannettavaa. yli 4000 ihmistä
Johtopäätökset
Kodin paloriskien kartoituskyselyn tulosanalyysin perusteella toime

Brita Somerkoski
sen työskentelymalliin. Tavoitteena oli estää
luvattoman sytyttelyn jatkuminen ja lapsen
tai nuoren syrjäytyminen tapaamalla lapsia
ja heidän vanhempiaan interventiotilaisuudessa.
Turvallisuusala on jo vuosien ajan perustunut
Suomessa hankkeille, joilla hyviä käytäntöjä
haetaan suhteellisen pienelle toimijajoukolle.
On yleistä, että toiminta perustuu projektimaiseen
työskentelyyn: turvallisuuskokonaisuudet
jaetaan pieniin osasiin. Toiminnan
filosofinen pohja, kysymys siitä, miksi jotakin
tehdään, jää usein selvittämättä. Vaikuttavuuden
arvioinnin tavoitteena ensinnäkin
parantaa asiantuntijuutta ja toiseksi lisätä tietoa
hyvistä käytänteistä. [3, s. 125; 4]
Sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn liittyvä
toiminta voidaan jakaa kolmeen osaan. Tämä
jako perustuu preventiotasoille. Primaaripreventio
on suurten, ennalta valikoimattomien
ryhmien opettamista, sekundaaripreventio
potentiaalisiin rikoksentekijöihin vaikuttamista
ja tertiaaripreventio esimerkiksi
kriminaalihuoltotyötä [5.] Tulipysäkki-interventio
liittyy sekundaarisiin toimintatapoihin.
Hankkeella pyritään vaikuttamaan
niihin nuoriin, joilla on jo ollut riskialtista
käyttäytymistä.
Dahler-Larsen on määritellyt vaikuttavuuden
arvioinnin käsitteen. Hänen mukaansa
vaikuttavuus on kausaliteetin eli selittävyyden
hakemista kahdella perusulottuvuudella:
prosessin ja tuloksen. [6, s. 7.] Näitä molempia
näkökulmia tarkastellaan tässä sekä primaariedunsaajan
että asiantuntijan näkökul-
Tulipysäkki-pilotointihankkeen
vaikuttavuus
TiiViSTeLmä
Vaikuttavuuden arvioinnilla selvitetään, missä
määrin edunsaajan ongelmissa tapahtuneet
muutokset ovat projektin ja intervention
tuottamia. Tässä vaikuttavuuden arviointiin
sisältyy toiminnan tavoitteet, vaikuttamisen
prosessi ja itse vaikutus.
Pelastustoimessa on käynnistetty lukuisia
valistukseen ja turvallisuusopetukseen liittyviä
hankkeita viime vuosien aikana. Hankkeiden
vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole arvioitu.
Vaikuttavuusarvioinnin tekee haasteelliseksi
se, että lopulliset vaikutukset nähdään
vasta vuosien kuluttua, jolloin kausaliteettia
on vaikea osoittaa.
Raision poliisilaitoksen Raision alueella
pilotoitu Tulipysäkki-hanke on väitöstutkimukseen
perustuva interventio-ohjelma, jossa
luvattomasti tulta käsitelleiden lasten ja
heidän vanhempiensa tapaamisilla pyritään
keskeyttämään häiriökäyttäytyminen. Hankkeen
toimintamalli on moniviranomaispohjainen:
yhteistyötä tehdään poliisi-, sosiaali-,
terveys- ja pelastusviranomaisten kesken.
Tulipysäkki-hankkeen vaikuttavuusarvioinnin
tavoitteena on, että tieto interventiosta
ohjaa työtä oikeaan suuntaan ja vaikuttaa
myönteisesti sen kehittämiseen ja työkäytäntöihin.
Teorialähtöinen vaikutusarviointi
perustuu muutosajatukselle. Tarkoituksena
on siis selvittää, mitkä prosessit ja sosiaaliset
rakenteet aiheuttavat ongelmakäyttäytymistä
ja minkälaisilla menetelmillä ja prosesseilla
tähän ongelmaan voidaan vaikuttaa. Jotta
saadaan luotettavaa arviointia siitä, mitkä tekijät
vaikuttavat edunsaajan tilanteeseen, aineistona
käytetään tässä sekä laadullisia että
määrällisiä menetelmiä. Vaikuttavuuden arvioinnilla
tavoitellaan tietoa siitä, mitä ja millaisia
kuluja lapsen sytyttely pelastustoimelle
aiheuttaa ja millaisia muutoksia lasten sytyttelyyn
on saatu intervention avulla. Laadullinen
aineisto kerätään haastattelemalla
ja määrällinen poliisin ja pelastustoimen tilastotietokannoista.
[1, 2]
Tulipysäkki-hankkeen vaikuttavuuden arviointiin
liittyvän empiirisen aineiston keruu
tehdään kevään 2009 aikana. Vaikuttavuusarvioinnilla
toimintaa ja resursseja voidaan ohjata
tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Vaikuttavuusarviointia
tarvitaan myös, jotta voidaan
tehdä päätöksiä siitä, kannattaako toimintaa
jatkaa ja millaisin muutoksin toiminnalla
saavutettaisiin tehokkaampia tuloksia.
Tavoitteena on antaa malleja ja hyviä käytänteitä
vaikuttavuuden arviointiin niihin pelastustoimen
hankkeisiin, joissa käsitellään toiminnan
tarkoituksellisuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista
suuntaamista.
JOHDANTO
Tulipysäkki-hanke käynnistyi tutkimusprojektilla
vuonna 2004. Sen jatkona toteutettiin
lasten luvattomaan sytyttelyyn liittyvä
pilottihanke Raisiossa. Raision kihlakunnan
alueelle luotiin moniammatillinen palvelujärjestelmä,
joka perustui varhaisen puuttumi-
Palotutkimuksen Päivät 2009 21

joukkoa voidaan arvioida sukupuoleltaan (kaikki interventioon osallistuneet ovat poikia) ja
luvattoman tulen käsittelyn tekotavalta melko homogeeniseksi joukoksi.
PANOS
TUOTOS
1.
Lapsi
sytyttelee tai
on mukana
sytyttelyssä
2.
Kutsu
interventioon
3. Interventio 4.
Vanhemmat
tehostavat
valvontaa
5.
Lapsi
muuttaa
käytöstään
ja lopettaa
sytyttelyn
KATTAVUUS
Kuinka moni
sytytelleistä
osallistuu
interventioon
PROSESSI
Miten prosessi toimii
Onko prosessi tehokas
• aika
• asiantuntijuus
VAIKUTTAVUUS
Muuttuuko kodin
turvallisuuskulttuuri
VAIKUTTAVUUS
Miksi lapsi
lopettaa
sytyttelyn
Kuvio 1. Tulipysäkki-interventiohankkeen vaikuttavuuden, kattavuuden ja prosessin arviointi
ja mista niihin [7]. Edunsaajia liittyvät arviointikysymykset.
ovat Tulipysäkki-hankkeessa
sytyttelijälapset ja heidän perheensä,
ja asiantuntijoita ne viranomaiset, joiden resursseja
hankkeisiin käytetään. Yleisesti ot-
Kustannusnäkökohta
taen voidaan todeta, että turvallisuus on yhteydessä
yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan
sekä asukkaiden elämään ja terveyteen.
[3, s. 14–15.] Vaikka tässä Tulipysäk-
kustannuksista.
ki-hankkeen vaikuttavuutta tarkastellaan lähinnä
paloturvallisuusperspektiivistä, PANOS kyseessä
on myös sosiaalinen rikoksentorjunta, joka
1.
2.
Vuosi tarkoittaa rikosten sosiaalisin syihin vaikuttamista
sytyttelee [8, s. tai 12]. interventioon
Lapsi 2008 (PRONTO-ajo Kutsu 9.2.2009)
on mukana
Vaikuttavuuden sytyttelyssä arviointi ei ole yksiselitteistä,
koska vaikuttavuus on usein monita-
Omaisuus
vahinko
hoisten ja monimutkaisten toimintojen seurausta.
Vaikuttavuuden ikä voidaan (arvio)
Aiheuttajan
KATTAVUUS
PROSESSI
katsoa ilmenevän
Kuinka moni
muutoksena
Miten
asiakkaan
prosessi toimii
tilanteessa.
sytytelleistä
Onko prosessi tehokas
[Vrt. osallistuu 9.] Tarkasteltaessa vaikuttavuutta • aika ei voida
sivuuttaa sitä, että vaikutuksia voi olla vai-
interventioon
• asiantuntijuus
kea nähdä tai että välittömiä, myönteisiä vaikutuksia
ei ole lainkaan. On muistettava, että
ja useiden niihin liittyvät hankkeiden arviointikysymykset.
hyödyt ovat pääasiallisesti
välillisiä. Välilliset vaikutukset voidaan
erotella esimerkiksi tieteellisiin, teknologisiin,
taloudellisiin, Kustannusnäkökohta yksilöllisiin tai yhteiskunnallisiin.
Yhteiskunnalliset vaikutukset voivat ol-
Ihmisen
aiheuttamia
la esimerkiksi sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia
kustannuksista. tai poliittisia [10].
Vaikutusarviointi on sidoksissa sosiaaliseen
kontekstiinsa. Laaksosen (2002, 14) mukaan
Mattson ja Juås ovat määritelleet pelastustoimen
alaan liittyvän ennaltaehkäisevän työn
vaikuttavuuden mittauskeinoja ja mittareiden
paremmuutta. Heidän mukaansa parhaita
ovat sellaiset vaikuttavuusarvioinnit, joissa
mitataan lopputuloksia, kuten palokuolemien
väheneminen. Eräs peruskysymyksistä
on kausaalisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että
myös ihmistieteisiin TUOTOS liittyy tietty ennustettavuus.
Kausaalisuutta voidaan etsiä määrällisillä
ja laadullisilla menetelmillä. Laadullisil-
5.
Vanhemmat
Lapsi
la menetelmillä tehostavat haettua kausaalisuutta muuttaa voidaan
kutsua kausaalisuuden prosessilähtöi-
ja lopettaa
valvontaa
käytöstään
Uhattu
sytyttelyn
seksi strategiaksi. [6, s. 7.]
omaisuus
Teorialähtöinen vaikutusarviointi perustuu
muutosajatukselle.
VAIKUTTAVUUS
Tarkoituksena
VAIKUTTAVUUS
on siis selvittää,
mitkä
Muuttuuko
prosessit
kodin
ja sosiaaliset
Miksi lapsi
rakenteet
turvallisuuskulttuuri lopettaa
aiheuttavat ongelmakäyttäytymistä sytyttelyn ja minkälaisilla
menetelmillä ja prosesseilla tähän
ongelmaan voidaan vaikuttaa. Muutosteoria
kuvaa syiden ja vaikutusten ketjua ja sitä,
miten interventiolla saadaan haluttuja vaikutuksia
aikaan. Myös se, miksi muutos tapahtuu,
on muutosteorian fokuksessa. (Korteniemi
2005, Korteniemi 2005, Rossi, Freeman
& Lipseyn 1999 mukaan.) Tulipysäkkihankkeessa
interventiota tarjotaan niille lapsille,
joiden sytyttely on poliisin rekisterissä.
Interventioon osallistuneiden lasten joukkoa
voidaan arvioida sukupuoleltaan (kaikki interventioon
osallistuneet ovat poikia) ja luvattoman
tulen käsittelyn tekotavalta melko
homogeeniseksi joukoksi.
Kustannus-hyötyanalyysi tarjoaa vertailunäkökulman toiminnasta aiheutuvien hyötyjen
tarkasteluun.
niille lapsille, joiden
Pelastustoimen
sytyttely on
PRONTOn
poliisin rekisterissä.
tietokantaan
Interventioon
kirjataan
osallistuneiden
arvio tulipalon
lasten
kUSTannUSnäkökohTa
aiheuttamista
joukkoa voidaan arvioida sukupuoleltaan (kaikki interventioon osallistuneet ovat poikia) ja
luvattoman tulen käsittelyn tekotavalta melko homogeeniseksi joukoksi.
Taulukko 1. Ihmisen aiheuttamat tulipalot Suomessa [12].
Kustannus-hyötyanalyysi tarjoaa vertailunäkökulman
toiminnasta aiheutuvien hyötyjen
tarkasteluun. Pelastustoimen PRONTOn tietokantaan
kirjataan arvio tulipalon aiheuttamista
kustannuksista.
PRONTOn tietokannan mukaan vuonna
2008 Raision kihlakunnan alueella oli 61 sellaista
paloa, jonka sytyttelijän voidaan päätellä
olevan lapsi. Pelastuslaitokselle näiden palojen
sammuttamiseen koitui seuraavia kustannuksia
(taulukko 2).
Aiempaan tutkimustietoon perustuen voidaan
olettaa, että ellei lapsen sytyttelyyn puututa,
lapsi jatkaa sytyttelyä. Näin ei aina kuitenkaan
käy. Lisäksi on huomattava, että lapsen
jäädessä kiinni luvattomasta tulen käsitte-
(arvio) Tulipaloja Omaisuusvahinko
keskimäärin
(euroa) (euroa) (lkm) (euroa)
0–6 vuotta 422 272 620 70 6
7–15 vuotta 66 832 23 374 190 565 118
16–25 vuotta 370 905 15 380 060 493 752
Kuvio 1. Tulipysäkki-interventiohankkeen vaikuttavuuden, kattavuuden ja prosessin arviointi
26–65 vuotta 1 372 624 241 710 540 2 277 603
Yli 65 vuotta 33 927 4 303 522 434 78
Ei voida arvioida 2 234 125 144 518 093 4 467 lystä kyseessä 500 ei suinkaan ole välttämättä ensimmäinen
kerta. Toisaalta, lapsen jatkaessa
Kustannus-hyötyanalyysi tarjoaa vertailunäkökulman toiminnasta aiheutuvien hyötyjen
sytyttelyä kustannukset ovat moninkertaiset
esitettyihin lukuihin verrattuina. Oheinen
yhteensä tarkasteluun. Pelastustoimen PRONTOn 4 078 tietokantaan 835 429 kirjataan 559 025 arvio tulipalon aiheuttamista 8 306 491
Taulukko 1. Ihmisen aiheuttamat tulipalot Suomessa [12].
Vuosi 2008 (PRONTO-ajo 9.2.2009)
Aiheuttajan ikä
Omaisuus
vahinko
(arvio)
3. Interventio 4.
Uhattu
omaisuus 3
(arvio) Tulipaloja Omaisuusvahinko
keskimäärin
(euroa)
(euroa) (euroa) (lkm)
0–6 vuotta 422 272 620 70 6
7–15 vuotta 66 832 23 374 190 565 118
16–25 vuotta 370 905 15 380 060 493 752
26–65 vuotta 1 372 624 241 710 540 2 277 603
Yli 65 vuotta 33 927 4 303 522 434 78
Ei voida arvioida 2 234 125 144 518 093 4 467 500
Ihmisen
aiheuttamia
yhteensä 4 078 835 429 559 025 8 306 491
laskelma taulukossa 3 antaa suuntaviivoja sille,
millaisiin kulueriin on varauduttava, kun
sytyttely saa jatkua poliisin tutkintaan asti ilman
interventiota. Kulurakenne on selvitetty
todellisten tapausten perusteella vaikuttavuustutkimusta
varten.
Raision kihlakunnan alueeseen kuului vielä
vuosina 2006–2008 11 kuntaa. Nämä olivat
Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Naantali,
Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä,
Vahto ja Velkua. Alueella on yhteensä 61
774 (poliisin tietokanta, 11.7.2008) asukas-
22 Palotutkimuksen Päivät 2009

Taulukko 2. Pelastuslaitoksen välittömät ja välilliset kustannukset lasten ja nuorten
sytyttämien palojen osalta Raision kihlakunnan alueella vuonna 2008.
ta. Näistä nuorten (alle 26-vuotiaat) osuus on
31,9 %. Nuorten osuus on Raision kihlakunnan
alueella maamme keskimääräistä arvoa
suurempi. Vuoden 2009 voimaan astuneen
poliisin organisaatiouudistuksen jälkeen entinen
Raision kihlakunnan alue on osa Varsinais-Suomen
poliisilaitoksen Raision poliisiaseman
aluetta.
Varsinais-Suomessa 1170 palosta 73 (6 %)
voitiin tilastoida nuorten sytyttämäksi. Raision
kihlakunnan alueella luvut olivat 163 paloa,
joista 28 (17 %) oli varmuudella nuorten
aiheuttamia. Raision kihlakunnan alueella
tapahtuneet rakennus- ja maastopalot sekä
muut tulipalot edustavat 13,9 % osuutta Varsinais-Suomen
vastaavista tulipaloista. Näiden
tulipalojen omaisuusvahinkojen osuus
on 2,7 % koko Varsinais-Suomen omaisuusvahingoista
näissä tulipalotyypeissä vuonna
2008. Luvuista voidaan päätellä, että Raision
kihlakunnan alueella sattui vuoden 2008
aikana paljon sellaisia tulipaloja, joissa menetetyn
omaisuuden arvo on vähäinen. Tällaisia
ovat tyypillisesti lasten ja nuorten aiheuttamat
tulipalot.
Poliisi kirjasi Patja-rikostietokantaan [12]
vuonna 2008 Raision kihlakunnassa lasten ja
nuorten luvattomaan tulen käsittelyyn liittyviä
tutkintailmoituksia 62 kappaletta. Näistä
selvitettyjä on 17. Määrää voidaan pitää kohtuullisen
hyvänä, koska teot kuuluvat vaikeasti
selvitettävien rikosten joukkoon. Tällaisista
rikoksista on olemassa vain vähän tai
ei lainkaan silminnäkijähavaintoja. Yleisesti
voidaan todeta, että Raision kihlakunnan
alueella poliisin tietokannan mukaan ilotulitteilla
on tehty runsaasti ilkivaltaa. Lisäksi
lapset ja nuoret ovat sytyttäneet maastopaloja.
Vuoden kuluessa on ollut tasaisin väliajoin
jäteastiapaloja.
inTerVenTion VaikUTTaVUUS aSiakkaan
näkökULmaSTa
Asiakasnäkökulmaa tutkittiin kyselyllä, johon
osallistuivat interventioon osallistunut
lapsi ja toinen hänen vanhemmistaan. Tutkimusaineiston
keräsi ohjausryhmään kuuluva
sosiaalityöntekijä, joka tunsi lapset ja
heidän perheensä. Sosiaalityöntekijä kuuluu
Tulipysäkki-hankkeen ohjausryhmään. Lisäksi
hänellä on ainoana hankkeessa toimivana
viranomaisena kokonaiskuva lapsen ja perheen
tilanteesta. Kyselyyn vastasi 18 aikuista
Kustannuskohta f yht. € huomioita
miehistön palkka h (20 €/h) 3257 65 140 välillinen kuluerä,
arvioitu
sopimuspalokuntapalkkio h
(20 €/h)
pelastusyksikön käyttö h
(150 €/h)
yhteensä 217 940
1295 25 900 välitön kuluerä,
PRONTOn
tietokannan mukaan
846 126 900 välitön kuluerä,
arvioitu,
polttoainekuluja ei
ole otettu huomioon
Taulukko Aiempaan 3. Esimerkki tutkimustietoon kulurakenteesta, perustuen kun voidaan sytyttely olettaa, jatkuu ilman että interventiota ellei lapsen sytyttelyyn puututa,
lapsi jatkaa sytyttelyä. Näin ei aina kuitenkaan käy. Lisäksi on huomattava, että lapsen
jäädessä Kulukohta kiinni luvattomasta tulen € käsittelystä kyseessä Huomioita ei suinkaan ole välttämättä
ensimmäinen 11 tulipaloa kerta. Toisaalta, lapsen 37 723 jatkaessa sytyttelyä korvausmäärä kustannukset oikeuden ovat moninkertaiset
esitettyihin lukuihin verrattuina. Oheinen laskelma taulukossa päätöksellä 3 antaa suuntaviivoja sille,
millaisiin palomestari kulueriin on varauduttava, 1 250 kun sytyttely saa laskennallinen jatkua poliisin arvio, tutkintaan välillisiä asti ilman
interventiota. 50 työtuntia/ á 25 € Kulurakenne on selvitetty kuluja todellisten tapausten perusteella
vaikuttavuustutkimusta varten.
• tutkinta
• hälytykset
• tilastointi ja huolto
operatiiviset toiminnot
1 palo= 8h /á 20 € =160
11 X 160
poliisin tutkinta
80 tuntia/ á 25 €
40 tuntia/ á 20 €
1760 laskennallinen arvio, välillisiä
kuluja
• operatiivinen toiminta
• huolto ja ylläpito
2800 laskennallinen arvio,
välillisiä kuluja
• tutkinta
• toimistotyöt
sosiaalityöntekijän tunnit á 25 € 1250 tarkka tieto, välillisiä kuluja
• asiakkaiden tapaamiset
• oikeuden istunnot
• kuulustelut
• toimistotyö
• verkostotyö
kriminaalihuollon kulut
10 x 25 h
250 välillisiä kuluja
• pidätysaika
• vangitsemisaika
oikeuslaitoksen kulut
390
välillisiä kuluja
syyttäjän ja
3000
• tuomioistuimen työtunnit
oikeudenkäynnin kulut
• toimistotyö
4
asianajajapalkkio 2000 välitön kulu
Yhteensä 50 423
Raision kihlakunnan alueeseen kuului vielä vuosina 2006–2008 11 kuntaa. Nämä olivat
Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto
ja Velkua. Alueella on yhteensä 61 774 (poliisin tietokanta, 11.7.2008) asukasta. Näistä
nuorten (alle 26-vuotiaat) osuus on 31,9 %. Nuorten osuus on Raision kihlakunnan alueella
ja maamme 18 lasta. Kaikki keskimääräistä interventioon arvoa osallistuneet suurempi. Vuoden sitellä tulta 2009 varovaisemmin voimaan astuneen intervention poliisin jälkeen.
kihlakunnan Vanhemmat alue on arvioivat osa Varsinais-Suomen
intervention vai-
olivat organisaatiouudistuksen demografiselta taustaltaan jälkeen entinen kantasuomalaisia.
poliisilaitoksen Raision poliisiaseman aluetta. kuttaneen myös heidän omaan käytökseen-
Raision
Vanhemmat arvioivat intervention vaikutuksia
lapseen. Kaikki vastanneet vanhemmat lisää rajoituksia tulen käsittelyyn, kahdeksan
sä. Kymmenen (56 %) vanhemmista asetti
arvioivat, että interventio vaikutti lapseen siten,
ettei hän sytytellyt enää jälkeenpäin. 15 5 paan paikkaan ja kuusi (33 %) tarkisti ko-
(44%) siirsi tulentekovälineet turvallisem-
(83 %) vanhemmista katsoi, että tämä johtui
siitä, että lapsi ymmärsi intervention jälta
yhdeksän (50 %) asetti lapselle rajoituksia
tinsa palovaroittimen paristot. Vanhemmiskeen
tapahtuman seuraukset. Vanhempien harrastusten tai kavereiden suhteen ja kuusi
vastausten mukaan yksi lapsista alkoi pelätä
tulta ja seitsemän (39 %) lapsista alkoi kä-
arvioivat myös intervention yksittäisten
(33 %) lisäsi lapsen valvontaa. Vanhemmat
te-
Palotutkimuksen Päivät 2009 23

Taulukko 4. Vanhempien arviointi intervention vaikutuksista lapseen.
tulen Vanhempien käsittelyyn. arviointi Noin neljäsosa intervention lapsista vaikutustekijöistä
raportoi muuttaneensa käytöstään Keskiarvo siten, että
käsittelevät Lapsi reagoi tulta hänelle varovaisemmin, annettuun ei rangaistukseen sytyttele enää kavereiden kanssa ja kysyy 4,17 lupaa tulen
käyttöön vanhemmiltaan. Lapset arvioivat myös, missä tilanteessa olisivat nyt, jos
Lapsi pelästyi, kun tuli levisi 3,75
interventiota ei olisi toteutettu. Kaksi (11 %) lapsista olisi jatkanut sytyttelyä silloin tällöin
ilman
Lapsi
interventiota,
reagoi vanhempien
13 (72 %)
reaktioihin
olisi joka tapauksessa lopettanut sytyttelyn ja kaksi
3,71
(11 %) ei
olisi Lapsi kertonut olisi joka kenellekään tapauksessa sytyttelystä. lopettanut Lapset sytyttelyn arvioivat myös sitä, miksi 3,64 he lopettivat
sytyttelyn. Lapsi ymmärsi Taulukossa tulipalon 5 on vaaran esitetty prosenttiosuuksin syitä, jotka lasten mielestä 3,62 johtivat
siihen, Lapselle että määrätty lapsi lopetti korvaus sytyttelyn. tai työtehtävä Yleisimmin auttoi lapset vastuuseen kertoivat lopettaneensa, koska 3,41 tulipalo
oli Lapsen vaarallinen kaverit ja koska lopettivat sytyttelystä sytyttelyn joutui poliisiasemalle.
3,37
Taulukko 5. Lapsien vastaukset sytyttelyn lopettamisen syistä.
Taulukko 4. Vanhempien
Useissa vanhempien vastauksissa korostettiin sitä, että käsittelyn pitää olla arviointi oikeudenmukaista
intervention vaikutuksista
lapseen.
ja
Sytyttelyn
keskustelunomaista.
lopettamisen
Poliisin
syy
ja pelastuslaitoksen
%
edustajan läsnäoloa pidettiin tärkeänä tai
pelästyin, kun tuli syttyi 33
jopa välttämättömänä. Vastauksissa mainittiin myös virka-asuun pukeutuminen, minkä
jouduin poliisiasemalle 50
uskottiin lisäävän kunnioitusta ja asian vakavuutta.
vanhemmat olivat vihaisia 39
tulipalo on vaarallinen 50
Myös lapset itse arvioivat intervention onnistumista. Lapsia pyydettiin määrittelemään,
sain rangaistuksen kotoa 17
kuinka
olisin lopettanut
tärkeinä he
joka
pitivät
tapauksessa
luvattomaan tulen käsittelyyn
50
liittyviä puheenaiheita. Taulukkoon 5
on koska kirjattu kaveritkin puheenaiheiden lopettivat tärkeyttä ilmaisevat osuudet 6 keskiarvoina (Maksimipistemäärä 5,
minimipistemäärä jouduin korvaamaan 1 sytyttelyn piste, Likert-asteikko).
rahalla tai työllä 11
kijöiden Asiantuntijoiksi vaikutuksia lapseen. Taulukossa 4 kanssa kysyvät lupaa tulen käyttöön vanhemmiltaan.
Lapset arvioivat myös, missä titelmä.
Tavoitteiden toteutuminen edellytlut
todellinen varhaisen puuttumisen mene-
Lapsista 10 (56 nimitetään %) kertoi olevansa tässä ohjausryhmän nyt varovaisempi jäseniä, tulen jotka käsittelyssä ovat olleet ja alusta 12 (67 lähtien %) vastasi,
on kuvattu keskiarvot tapahtuneesta. (Maksimipistemäärä
ettei enää toiminnassa
mukana
on sytyttele ja
ollut 5, minimipistemäärä
perustuvalla 1 piste, Likert-asteikko). kyselyllä ja kahden työryhmän toteutettu. jäsenen Kaksi (11 osalta %) lapsista strukturoidulla olisi jatkatä
teemahaastattelulla.
ja osallistumista. Viranomaisten yhteistyö
kavereiden sen kehittämisessä. kanssa. lanteessa olisivat Lapsista Asiantuntijanäkökulmaa
nyt, jos seitsemän interventiota (39 selvitettiin
ei olisi %) ti raportoi itsearviointiin
kuitenkin vanhemmilta kysyvänsä myötämielisyyt-
lupaa
Useissa vanhempien vastauksissa korostettiin
Tavoitteiden sitä, että käsittelyn toteutumisen pitää olla oikeuden-
osalta tiota, todettiin 13 (72 yleisesti, %) olisi
nut sytyttelyä silloin tällöin ilman interven-
on kehittynyt ja parantunut hankkeen kuluessa.
ollut Tosin tavoitteiden
korkealaatuisuutta ovat haitan-
7
joka tapauksessa että toiminta lopettanut
nähtiin sytyttelyn ja olevan kaksi (11 kiinteässä %) ei olisi kerto-
yhteydessä neet aikataulujen siihen, yhteensovittamisen miten vaike-
on
mukaista suuntaista. ja keskustelunomaista. Tavoitteiden Poliisin toteutumisen ja
pelastuslaitoksen varhain rikoshistoriaa edustajan läsnäoloa ajatellen pidet-luvattomaatiin tärkeänä tai jopa välttämättömänä. Vas-
myös sitä, miksi he lopettivat sytyttelyn. Tau-
ollut toiminnassa, on kuitenkin selkeä. Toinut
kenellekään toimintaan sytyttelystä. Lapset päästään arvioivat puuttumaan. udet. Ero aiempaan Hankkeen aikaan, jolloin hanke ei
tekijät ovat olleet nuoria ja usein ensikertalaisia, minkä vuoksi kyseessä on ollut todellinen
tauksissa mainittiin myös virka-asuun pukeutuminen,
minkä uskottiin lisäävän kunnioi-
jotka lasten mielestä johtivat siihen, että lapsi tyistä huomiota.
lukossa 5 on esitetty prosenttiosuuksin syitä, mivuuteen on kiinnitetty Tulipysäkissä eri-
varhaisen puuttumisen menetelmä. Tavoitteiden toteutuminen edellytti kuitenkin vanhemmilta
tusta myötämielisyyttä ja asian vakavuutta. ja osallistumista. lopetti Viranomaisten sytyttelyn. Yleisimmin yhteistyö lapset kertoivat on kehittynyt Asiantuntijat ja parantunut arvioivat hankkeen kouluikäisten
yhteensovittamisen
kohderyhmän tavoitettavuutta si-
hankkeen Myös lapset kuluessa. itse arvioivat Tosin intervention korkealaatuisuutta onnistumista.
vaikeudet. Lapsia Ero pyydettiin aiempaan määrittelemään, aikaan, jolloin ja koska sytyttelystä hanke ei joutui ollut poliisiasemalle. toiminnassa, on ten, että kuitenkin 11–17-vuotiaiden selkeä. sytyttelijöiden ta-
lopettaneensa, ovat koska haitanneet tulipalo oli aikataulujen vaarallinen
kuinka Toimivuuteen tärkeinä he pitivät on kiinnitetty luvattomaan Tulipysäkissä tulen erityistä huomiota.
voitettavuus on ollut erinomaista, koska toiminta
on ollut vakiintunutta ja kaikki nuo-
käsittelyyn liittyviä puheenaiheita. Taulukkoon
5 on kirjattu puheenaiheiden tärkeyttä
ilmaisevat osuudet keskiarvoina (Maksi-
aSianTUnTijan näkökULmaSTa
ni ja ohjattu interventioon. Hankkeen toi-
inTerVenTion VaikUTTaVUUS
ret sytyttelystä kiinni jääneet on saatu kiin-
Asiantuntijat arvioivat hankkeen kouluikäisten kohderyhmän tavoitettavuutta siten, että 11–
mipistemäärä 17-vuotiaiden 5, minimipistemäärä sytyttelijöiden 1 piste, tavoitettavuus on ollut erinomaista, koska mintaprosessia toiminta asiantuntijat on ollut pitivät yleisesti
Likert-asteikko). vakiintunutta ja kaikki nuoret sytyttelystä Asiantuntijoiksi kiinni nimitetään jääneet tässä ohjausryhmän
jäseniä, asiantuntijat jotka ovat olleet pitivät alusta yleisesti lähtien tää ottaen mahdollisimman liian hitaana. pian, enintään viikon
on saatu ottaen kiinni liian hitaana. ja ohjattu Interventio tulisi järjes-
interventioon. Kukaan lapsista ei Hankkeen raportoinut sytytelleensä
Interventio uudelleen intervention tulisi järjestää jälkeen. Kolmel-
mahdollisimman mukana toiminnassa pian, enintään ja sen kehittämisessä. viikon kuluttua tapahtuneesta.
Myös muiden töi-
toimintaprosessia
la Myös lapsella muiden (17 %) oli töiden vielä intervention todettiin hidastaneen jälkeenkin
intervention omat sytytysvälineet. tuloksia. Lisäksi Lapset arvioi-
asiantuntijat ointiin perustuvalla totesivat, kyselyllä että interventio ja kahden työ-
ei saa ei kuitenkaan olla ajallisesti nähty heikentävän niin interven-
Asiantuntijanäkökulmaa prosessia. Tämän selvitettiin ei kuitenkaan itsearviden
nähty todettiin heikentävän hidastaneen prosessia. Tämän
vat intervention keskustelun tarpeellisuutta. ryhmän jäsenen osalta strukturoidulla teemahaastattelulla.
että interventio ei saa olla ajallisesti niin lätion
tuloksia. Lisäksi asiantuntijat totesivat,
lähellä sytyttelytapahtumaa, että lapsi on vielä järkyttynyt tulipalon syttymisestä.
12 (67 %) lasta piti toimintaa tärkeänä tai
erittäin Interventioon tärkeänä. Lapsista kutsuminen 10 (56 %) on kertoi ollut Tavoitteiden tehokasta. toteutumisen Tässä keskeinen osalta todettiin
yleisesti, että toiminta on ollut tavoittei-
järkyttynyt tulipalon syttymisestä. Interven-
osuus hellä on sytyttelytapahtumaa, ollut poliisin että lapsi on vielä
olevansa erityissosiaalityöntekijällä.
nyt varovaisempi tulen käsittelyssä
ja 12 (67 %) vastasi, ettei enää sytyttele kavereiden
kanssa. Lapsista seitsemän (39 %) nähtiin olevan kiinteässä yhteydessä siihen, keskeinen osuus on ollut poliisin erityissosiden
suuntaista. Tavoitteiden toteutumisen tioon kutsuminen on ollut tehokasta. Tässä
raportoi kysyvänsä lupaa tulen käsittelyyn. miten varhain rikoshistoriaa ajatellen luvattomaan
toimintaan 8 päästään puuttumaan. Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, etaalityöntekijällä.
Noin neljäsosa lapsista raportoi muuttaneensa
käytöstään siten, että käsittelevät tulta varovaisemmin,
eivät sytyttele enää kavereiden ensikertalaisia, minkä vuoksi kyseessä on olsi
sytyttelyä ja lisäsi vanhempien
Hankkeen tekijät ovat olleet nuoria ja usein tä toiminta on ollut vaikuttavaa: se vähen-
käyttäyty-
24 Palotutkimuksen Päivät 2009
Taulukko 5. Lapsien vastaukset
sytyttelyn lopettamisen syistä.
Kukaan lapsista ei raportoinut sytytelleensä uudelleen intervention jälkeen. Kolmella lapsella
Intervention (17 %) oli vielä vaikuttavuus intervention asiantuntijan jälkeenkin omat näkökulmasta sytytysvälineet. Lapset arvioivat intervention
keskustelun tarpeellisuutta. 12 (67 %) lasta piti toimintaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

mistä ja turvallisuuskulttuurin paranemista
kodeissa. Työryhmän asiantuntijuuden tasoa
ja ohjausryhmän toimivuutta pidettiin
erinomaisena. Ohjausryhmän tiimiin sopisi
hyvin vielä nuorisopsykiatrisen avohuollon
paikallinen edustaja. Nuoriso- ja koulupoliisi
voisivat osallistua hankkeen ennalta estävän
osuuden toteuttamiseen. Heille nuorten
häiriökäyttäytymisen kohtaaminen on
jo ennalta tuttua. Hänen pyytämistään mukaan
onkin harkittu. Asiantuntijat totesivat,
että varamiehityksen puuttuminen on toisinaan
haitannut interventioiden tehokasta
etenemistä. Toiminnan on nähty vahvistavan
erittäin voimakkaasti viranomaisverkoston
toimintaa. Yhteydenottoa toiseen viranomaiseen
pidettiin helppona, kun asiantuntijuutta
on voinut saada heti ja tutulta henkilöltä.
Myös henkilökohtainen motivaatio ja
yleinen viihtyminen hankkeen parissa on lisännyt
toiminnan koheesiota.
Asiantuntijat eivät olleet yksimielisiä siitä,
tulisiko Tulipysäkki-toiminta liittää kiinteämmäksi
osaksi hallintokuntien omaa toimintaa.
Osa asiantuntijoista koki, että Tulipysäkki-interventioiden
tulisi olla omana, irrallisena
toimintana ja osa taas, että hanke tulisi
kirjata jokaisen hallintokunnan päivittäistoiminnan
osaksi ja lisäksi hanke tulisi kirjata
toimintastrategiaan, palvelutasoihin ja turvallisuussuunnitelmiin.
Hankkeen asiantuntijat
kokivat, että heillä oli riittävästi tai vähintään
keskinkertaisesti ammattitaitoa intervention
toteuttamiseen ja viranomaiset saavat sopivasti
tukea toisiltaan interventiossa. Viranomaisten
oli kuitenkin toisinaan vaikea tavoittaa
toisiaan millään medialla. Tämän koettiin
haittaavan toimintaa.
Erityisen arvokkaana asiantuntijat pitivät
sitä, että Tulipysäkki tavoittaa ensikertalaiset
ja nuoret rikoksentekijät. Viranomaisten
tiivistynyt yhteistyö on lisännyt kiinni
jäämisen todennäköisyyttä. Koska interventio
tavoittaa rikosuransa alussa olevat lapset
ja nuoret, toiminta voi vaikuttaa myös muuhun
rikolliseen käyttäytymiseen ennalta ehkäisevästi.
Vaikuttavuuden keskeinen näkökulma
on viranomaisyhteistyön lisääntyminen
ennalta ehkäisevässä työssä. Moniauttajamallin
toteuttamisen nähtiin myös parantavan
sitä palvelua, jonka hallinnonalat kuntalaisille
tarjoavat.
ehdoTUkSeT ja PohdinTa
Usein on niin, että paikalliset rikoksentorjuntakeinot,
kuten esimerkiksi Tulipysäkki-toiminta,
puuttuu vain yhteen ongelmaan kerrallaan.
Toisaalta tällainen tilannetorjunnan
toimi voi aikaansaada myönteisiä leviämisvaikutuksia
muille, esimerkiksi luvattoman sytyttelyn
vähenemisen muidenkin osalta. Vaikutukset
voivat parhaimmillaan ulottua myös
muihin rikostyyppeihin. [8, s. 32–33.]
Asiakkaan kannalta tarkasteltuna Tulipysäkki-intervention
voidaan todeta parantaneen
perheiden turvallisuuskulttuuria. Kaikki
interventioon osallistuneet vanhemmat
muuttivat jollakin tavalla kodin käytänteitä
turvallisempaan suuntaan lisäämällä lapsen
valvontaa, tarkastamalla palovaroittimen pariston
tai antamalla lapselle rajoituksia tulen
käsittelyssä. Vanhemmat arvioivat, että suurin
syy lapsen sytyttelyn loppumiseen oli se,
että lapsi reagoi hänelle annettuun rangaistukseen
tai se, että lapsi pelästyi tulipaloa.
Puolet vanhemmista arvioi, että heidän lapsensa
kokonaistilanne muuttui paremmaksi
intervention jälkeen.
Lapsien mukaan heidän luvaton tulen käsittelynsä
loppui tulipalon vaarallisuuden ja
poliisiasemalle joutumisen vuoksi. Yli 2/3
lapsista piti Tulipysäkki-interventiota tärkeänä
tai erittäin tärkeänä. Kaikki lapset kertoivat
muuttaneensa tulen käsittelyä jollakin
tavalla: joko käsittelemällä tulta varovaisemmin,
eivät sytyttele enää ja kysyvät lupaa tulen
käyttöön vanhemmiltaan tai lopettamalla
sytyttelyn kokonaan. Osalla lapsista tulen
käsittely oli vaihtunut luvalliseksi; tällaisiksi
mainittiin muun muassa kastekynttilän ja
grillin sytyttäminen.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Tulipysäkki-hankkeen
toimintamallia voidaan
pitää myös kustannuksiltaan tehokkaana tapana
toimia. Virkatyönä tehty interventio on
edullista verrattuna kuluihin joita aiheutuu,
jos sytyttely saa uusia, vahinkoja aiheuttavia
muotoja, kuten esimerkkitapauksessa, jossa
kokonaiskustannukset nousivat 50 423 euroon.
Lasten sytyttely aiheuttaa pelastustoimelle
välillisiä ja välittömiä kuluja. Näitä kertyi
Raision kihlakunnan alueella pelastustoimelle
arvion mukaan vuonna 2008 yhteensä
yli 217 000 euroa. Lisäksi lasten perheet korvasivat
asianomistajille menetyksiä sekä työkorvauksina
että rahana.
Raision kihlakunnan alueella Tulipysäkkiinterventioon
osallistuneet lapset olivat pääosin
vasta aloittamassa epäsosiaalisella polullaan.
Interventiota voidaan täten pitää hyvänä
varhaisen puuttumisen mallina. Interventiossa
ei saatu pilotoinnin aikana riittävästi
kokemusta siitä, hyödyntääkö Tulipysäkkiinterventio
niitä lapsia ja nuoria, joilla luvaton
tulen käsittely on saanut pitkälle edenneitä,
kehittyneitä muotoja.
Kansallisen ja poikkihallinnollisen sisäisen
turvallisuuden ohjelman ”Turvallinen elämä
jokaiselle” tavoitteena on, että Suomi olisi
Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Paikallisen
tason Tulipysäkki-toiminta toteuttaa
onnistuessaan varsinkin viranomaisyhteistyön,
varhaisen puuttumisen ja syrjäytymisen
ehkäisemisen osalta niitä strategisia linjauksia
ja toimenpiteitä, joita painotetaan sisäisen
turvallisuuden ohjelman tavoitteistossa.
LÄHTEET
[1] Korteniemi, P. 2005. Vaikuttavuuden arvioinnin
perusasiat. http://www.socca.fi/arvo/aineistot/vaikuttavuuden.ppt#1
[2] Korteniemi, P.2006. Mitä vaikuttavuuden
arvioinnilta edellytetään. Sosiaalialan
työn vaikuttavuuden arviointi asiakastietojärjestelmiin
-seminaari 29.9.2006.
http://www.isonetti.net/tietoteknologia/
Korteniemi_290906_b.pdf
[3] Welander, G. , Svanström, L. & Ekman,
R. 2004. Safety promotion – an Introduction.
(2. painos) Karolinska Institutet:
Kristianstads Boktryckeri.
[4] Tuomisto, J. osaamisen ja oppimisen
uudet haasteet työelämässä – Onko Taylorismi
tullut tiensä päähän http://www.uta.
fi/laitokset/kasvlait/pdf/valintakoe2009/Tuomisto1.pdf
[5] van Dijk, J. & de Waard, J. 1991. A
Two-dimensional Typology of Crime Prevention
Projects; Criminal Justice Abstracts.
September 1991, 483 – 503.
[6] Dahler-Larsen, P. 2005. Hyvät käytännöt.
Menetelmä-käsikirja. STAKES: Helsin-
kihttp://www.sosiaaliportti.fi/File/ba0950a9-
1b8a-470f-9957-d58f728288cb/vaikuttavuuden_arv.pdf.
[7] Dalal, K.2009. Karolinska Institutet.
Hankkeiden vaikuttavuuden arviointi. Suullinen
tiedonanto 10.2.2009.
[8] Rikoksentorjuntaneuvosto a. 2001.
Rikoksentorjunnan rakentaminen. Paikallisen
rikoksentorjunnan ideakirja #1.
Edita:Helsinki.
[9] Silvennoinen-Nuora, L. 2005.Vaikuttavuuden
arviointi. Esimerkkinä hoitoketjut.
http://www.tay.fi/laitokset/tsph/perttu/
pdf/silvennoinen.pdf
[10] Suomen akatemia. Tiede yhteiskunnassa.
Tulokset ja vaikutukset.
http://www.aka.fi/fi/A/Tiedeyhteiskunnassa/Tulokset-ja-vaikutukset/
[11] Laaksonen, J. 2002. Pelastustoimen
ennaltaehkäisyn vaikuttavuus.
http://www.pelastustoimi.fi/media/
raportit/j_p_laaksonen/eva_maaliskuu2002.
pdf
[12] PRONTO. Pelastustoimen resurssija
onnettomuustietojärjestelmä. Sisäasiainministeriö.
[13] Poliisi. Patja-rikosilmoitusjärjestelmä.
[14] Poliisi. TRIP-tehtäväilmoitusjärjestelmä.
Palotutkimuksen Päivät 2009 25

Jyri Outinen, Rautaruukki Oyj, Teknobulevardi 3–5, 01531 Vantaa
rakenteiden toiminnallinen
palomitoitus
TiiViSTeLmä
26 Palotutkimuksen Päivät 2009
Oletettuun palonkehitykseen perustuva toiminnallinen
paloturvallisuussuunnittelu on
kotimaisissa ja eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä
hyväksytty menettely rakenteellisen
paloturvallisuuden varmistamiseksi. Toiminnallisella
palomitoituksella voidaan ottaa
huomioon rakennuksen yksilölliset ominaispiirteet
sekä passiiviset ja aktiiviset palontorjuntatoimet
rakenteiden paloturvallisuussuunnittelussa.
Rakenteiden palotekninen mitoitus voidaan
myös tehdä perustuen oletettuun palonkehitykseen.
Tämä edellyttää riittävällä
varmuustasolla tehdyt oletukset mahdollisista
uhkakuvista ja sitä kautta palon aiheuttamista
rasituksista rakenteille kohteessa. Näiden
määritykseen on Suomessa erinomaiset
lähtökohdat muun muassa onnettomuuksien
kattavan tilastoinnin ansiosta.
Vuosina 2007–2008 toteutetussa tutkimusprojektissa
kehitettiin rakenteiden toiminnallisen
palomitoituksen ohjeistusta ja
tuotemallipohjaista suunnittelua. Yhteistyökumppaneina
olivat Tekes, Rautaruukki Oyj,
VTT, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)
ja Teräsrakenneyhdistys ry (TRY). Yhteistyötä
tehtiin myös viranomaisten kanssa.
Haasteellisinta projektissa oli eri ohjelmistojen
yhteensovittaminen. Projektissa kehitettiin
palosimulointiohjelmien analyysien
tulosten käyttömahdollisuus suoraan rakenneanalyysissä.
Projektissa tehtiin perustavaa
tutkimusta myös palokuormien määrittämisen
suhteen VTT:n toimesta, ja nämä tulokset
palvelevat sekä viranomaisia että suunnittelua.
Tässä artikkelissa esitellään ”Natural Fire
Design” -projektin tuloksia ja lisäksi näkökulmia
rakenteiden toiminnallisen palomitoituksen
suunnittelun toteuttamisen ongelmakenttään.
TAVOITTEET
Projektin päätavoitteena oli kehittää ohjelmaympäristö
rakenteiden toiminnalliseen palomitoitukseen
perustuen kaupallisiin ohjelmistoihin.
Toisena tärkeänä tavoitteena oli
informaation levittäminen muun muassa
suunnittelijoille ja viranomaisille sekä selvitys
viranomaismääräyksistä ja käytännöistä
paloteknisessä mitoituksessa eri maissa.
Lisäksi merkittävä työ oli palomitoituksen
perustietämyksen tutkimus ja eri rakennustyyppien
tyypillisten palokuormien määrä
eli niin sanottujen palopakettien julkaisu
VTT:n toimesta. Tutkimuksella pyrittiin lisäksi
selvittämään toiminnalliseen palomitoituksen
käyttö eri maissa ja myös tämän hyväksymiskriteerien
perusteet. Tämä osuus oli
julkista tutkimusta, jonka tulokset palvelevat
sekä suunnittelijoita että viranomaisia.
Ohjelmistokehityksen pääasiallisen työn
teki Tampereen teknillinen yliopisto. Rakenteiden
toiminnallisen palomitoituksen ohjeen
[2] kirjoituksesta ja informaatiotyöstä vastasi
Teräsrakenneyhdistys. Koordinaattorina toimi
Rautaruukki Oyj.
OHJELMISTOKEHITYKSEN JA
TUTKIMUKSEN TILANNE
Projektin aluksi selvitettiin eri ohjelmistojen
ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta toiminnallisen
palomitoituksen toteutukseen.
Olennaista olivat tiedonsiirtomahdollisuudet
eri ohjelmien välillä, koska tavoitteena
oli koota kokonaisuus, jolla saataisiin koko
rakenteiden toiminnallisen palomitoituksen
suunnitteluketju aikaiseksi. Tuloksena koottiin
taulukko potentiaalisista ohjelmista ja
niihin liittyvistä ominaisuuksista. Tavoitteena
oli luoda ketju, jossa rakenteiden mallinnusohjelma
ja analyysiohjelma sekä palosimulointiohjelma
toimisivat yhdessä.
Toinen pääpaino oli toiminnallisen palomitoituksen
käytön tutkiminen eri maissa.
Tästä teki VTT selvityksen [3]. Tuloksista
huomattiin, että Euroopan unionin sisällä
on maittain huomattavia eroja käytännöissä
sekä myös viranomaisvaatimuksissa koskien
rakenteiden palonkestoa.
Yksi hyödyllinen selvitys, joka tehtiin projektin
aikana, oli eurooppalaisena yhteistyönä
tehty kyselytutkimus rakenteiden palomitoituksessa
käytetyistä määräyksistä ja ohjeista,
ohjelmistoista ja hyväksyntäkäytännöistä
eri maissa [5].
Lisäksi asia, josta on keskusteltu paljon ja
joka edelleen herättää keskustelua, on toiminnallisen
paloturvallisuussuunnittelun hyväksymiskriteerit.
Tähän teki myös VTT selvityksen
[4], jossa on perusteltu toiminnallisen
palomitoituksen hyväksymiskriteerejä.

TOIMINNALLISEN
PALOMITOITUKSEN OHJEISTUS
Projektissa tuotettiin ohjeistus toiminnallisen
palomitoituksen tueksi rakennuttajille, suunnittelijoille
ja viranomaisille [2]. Ohjeessa on
esitetty suunnittelun periaatteet, vaatimukset
ja dokumentointi. Ohje on satavilla suomen,
ruotsin ja englannin kielillä Teräsrakenneyhdistyksestä
[6] ja Rautaruukista [7].
Ohjeen tavoitteena on ollut helpottaa rakennusten
tilaajien, rakennuttajien, suunnittelijoiden
ja viranomaisten yhteistyötä. Ohjeessa
on esitetty kaavioilla ja listoilla yksinkertaisesti
olennaiset toiminnalliseen palomitoitukseen
liittyvät asiat. Ohjetta voi käyttää
lähtökohtana aloitettaessa kohteen toiminnallinen
palomitoitus.
Julkaisun pääasiallisesta kirjoituksesta vastasi
Teräsrakenneyhdistys, ja sisällön kommentointiin
osallistuivat projektin muut osapuolet
sekä lisäksi paloviranomaiset. Julkaisu
on jaettu Suomessa kaikkien kuntien rakennusvalvontoihin.
Lisäksi julkaisua on jaettu
lukuisissa informaatiotilaisuuksissa.
Kuva 1. Rakenteiden toiminnallinen palomitoitus – julkaisu k
nittelijan sekä rakennus- ja pelastusviranomaisten
on toimittava yhteistyössä erityisesti
lähtötietoja määritettäessä. Suunnitteluprosessi
noudattaa yksinkertaistettuna kuvassa
2 esitettyä kaaviota.
Tämä kriittisten mitoituspalojen määrittäminen
suunniteltavalle rakennukselle on
olennainen vaihe suunnittelussa. Mahdollisia
uhkakuvia voi rakennukselle olla tietysti
määritettävissä hyvin suurin määrä, mutta
SUUNNITTELUPROSESSI
noen uhkakuvat, on sovittava projektin palosuunnittelun
aloituspalaverissa.
Kun toiminnallisen palomitoituksen lähtötietona
käytettävät uhkakuvat (skenaariot)
on määritetty, lasketaan tilan palonkehitys ja
siitä aiheutuvat lämpötilat. Palonkehityksen
laskentaan on eritasoisia menetelmiä:
Rakenteiden toiminnallisen palomitoituksen suunnittelu
suunnitteluosapuolien kesken. Erityisesti rakennesuunnittel
sekä rakennus- ja pelastusviranomaisten on toimittava y
määritettäessä. Suunnitteluprosessi noudattaa yksinkertaiste
• Yksinkertaisilla malleilla tarkoitetaan pääasiassa
esisuunnitteluvaiheessa tarkasteltavia
parametrisia paloja (huonepalo). Parametriset
palokäyrät ottavat huomioon muun mu-
vain osa niistä on kriittisiä ja vaatii laajempaa
Kuva 1. Rakenteiden tarkastelua. toiminnallinen Mitoituspalot palomitoitus riippuvat
–
muun julkaisu assa kolmella palokuorman kielellä. suuruuden, palo-osaston
muassa rakennuksen geometriasta, käyttötarkoituksesta,
palokuormituksesta ja niin • Vyöhykemalleilla (1- tai 2-vyöhyke) voi-
koon ja tuuletusaukkojen määrän.
SUUNNITTELUPROSESSI SUUNNITTELUPROSESSI edelleen. Erilaisille uhkakuville on määritettävä
kriittisyysaste ja esiintymistodennäköi-
huolimatta ottaa huomioon kaikki tärkeimdaan
niiden suhteellisesta yksinkertaisuudesta
Rakenteiden toiminnallisen Rakenteiden palomitoituksen
suunnittelussa on tehtävä yhteistyötä eri paukset valitaan. Tärkeätä on muistaa myös • Kenttämallit tarjoavat ainoan keinon
toiminnallisen syys, joiden perusteella palomitoituksen tarkasteltavat suunnittelussa palotamät
paloon on vaikuttavat tehtävä tekijät. yhteistyötä eri
suunnitteluosapuolien kesken. Erityisesti rakennesuunnittelijan ja paloteknisen suunnittelijan
suunnitteluosapuolien kesken. Erityisesti rakennesuunnittelijan
sekä ja paloteknisen rakennus- suun-
ja pelastusviranomaisten suhteen. Mitoittavat palotapaukset, on toimittava toisin sa-
kohteita. yhteistyössä Kenttämalleilla erityisesti tarkoitetaan lähtötietoja esimer-
herkkyystarkastelun tekeminen eri tekijöiden laskea monimutkaisen geometrian omaavia
määritettäessä. Suunnitteluprosessi noudattaa yksinkertaistettuna kuvassa 2 esitettyä kaaviota.
Staattiset kuormat
- Omapaino,
- Hyötykuormat,
- Tuuli,
- Lumi jne.
Palotilan olosuhteet
- Palokuorma
- Ilmanvaihtoolosuhteet
- Tilan geometria
- Pintojen lämpötekniset
ominaisuudet
Riskitarkastelu
- Palon
aktivoitumisrisk
- Aktiivisen
palontorjunnan
vaikutus
Staattiset kuormat
- Omapaino,
- Hyötykuormat,
- Tuuli,
- Lumi jne.
Palotilan olosuhteet
- Palokuorma
- Ilmanvaihtoolosuhteet
- Tilan geometria
- Pintojen lämpötekniset
ominaisuudet
Riskitarkastelu
- Palon
aktivoitumisriski
- Aktiivisen
palontorjunnan
vaikutus
Henkilöturvallisuus
- Poistumisaika
- Palokunnan toimintamahdollisuuksien
turvaaminen
- Rakenteiden mahdollinen
sortuminen tai vaadittu
palonkestoaika
Palon mallinnus, jonka tuloksena mitoituspalokäyr
- Monte Carlo –laskenta
- FDS –laskenta
- Muut verifioidut laskentaohjelmat
Palon mallinnus, jonka tuloksena mitoituspalokäyrät
- Monte Carlo –laskenta
- FDS –laskenta
- Muut verifioidut laskentaohjelmat
Kuormitukset
Kuormitusyhdistelmät
palotilanteessa.
Rakennelaskenta
Rakenteiden kestävyys valituissa
mitoituspaloissa.
Mitoitusehdon tarkistus
Vertailu laskennallisesti
toteutuvan palonkestoajan
ja vaaditun palonkestoajan
välillä. Vaatimus:
Kuormitukset
Kuormitusyhdistelmät
palotilanteessa.
Rakennelaskenta
Rakenteiden kestävyys valituissa
mit oituspaloissa.
nat
t
fi, d
≥ t
fi,
requ
Kuva 2. Suunnitteluprosessin kulku toiminnallisessa palo
Palotutkimuksen Päivät 2009 27
Kuva 2. Suunnitteluprosessin kulku toiminnallisessa palomitoituksessa.
Tämä kriittisten mitoituspalojen määrittäminen suunnit
i raken

akenteiden toiminnallinen palomitoitus käyttäen kunkin kohteen suunnittelun alussa sovittuja
palon uhkakuvia. Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistettuna ohjelmakokonaisuuden toiminta.
Kuva 3. Natural Fire Design -projektissa kehitetty ohjelmistojen yhteistoimintamalli.
kiksi numeerisen virtausmallinnuksen käyttöäkomitoituksen
omaisesta poikkeavia ja niin sanotun tauluk-
Ohjelmien välinen tiedonsiirto kehitettiin
pinta-ala- tai muiden rajojen toimimaan seuraavasti:
Yhteistoimintamallissa käytettäviksi ohjelmiksi valittiin yleisesti käytössä olevat ja hyviksi
Palonkehityksen laskennan perusteella saadaan
työkaluiksi määritettyä tilan todetut: ja rakenteiden Tekla lämpö-Structures Kohteen vaativuudesta [8] -tuotemalliohjelma, riippuen voi rakentöliittymästä
SCIA voidaan Engineering määritellä laskettavak-
[9] -
ulkopuolelle jääviä.
• Rakennuksen tuotemalliohjelman käyttilakehitys.
rakenneanalyysiohjelma Lämmön siirtyminen rakenteisiin ja Fire nusvalvonta dynamics vaatia simulator myös paloturvallisuussuunnitelmalle
kolmannen osapuolen tarsen
uhkakuvat.
[10] -palon si rakennuksen simulointiohjelma. geometria ja palomitoituk-
Näiden
voidaan laskea eri tarkkuuksilla riippuen käytössä
olevista menetelmistä. Samoin rakenteikastuksen.
Tämä on ollut jo käytäntö useassa • Rakennuksen geometria siirretään ra-
ohjelmien välinen tiedonsiirto saatiin toimimaan, ja tulos vastasi projektin tavoitetta. Projektin
den tekniset käyttäytymisen tulokset arviointi ovat palotilanteessa
vain Rautaruukki kohteessa, ja Oyj tällä -yrityksen varmistetaan suunnitelmi-
käyttöön. kenneanalyysimalliin ja palosimulointioh-
voidaan suorittaa eritasoisin menetelmin en oikeellisuus ja rajataan mahdollisten virjelmaan.
määritetyn
Ohjelmien
lämpötilajakauman
välinen tiedonsiirto
ja palotilanteessa
vaikuttavien kuormien perusteella. tämä ei ole välttämätöntä, mikäli suunnittelisa
määritetään kuormitukset, kuormayhdis-
kehitettiin
heiden mahdollisuutta.
toimimaan
Kaikissa
seuraavasti:
tapauksissa • Rakennemalli tai -analyysi -ohjelmas-
Yksinkertaisessa mallissa laskenta perustuu jat ja viranomaiset katsovat lähtökohtien olevan
riittävän selkeät. käyttöliittymästä voidaan maalissa määritellä lämpötilassa laskettavaksi
ja lisäksi määritetään
telmät ja tehdään rakenteiden mitoitus nor-
niin sanottuun • Rakennuksen määrättyyn kriittiseen tuotemalliohjelman lämpötilaan.
Jos rakenteen
rakennuksen
lämpötila pysyy
geometria
kriittistä
lämpötilaa alempana, rakenne kestää siitaan
laskettavan palosimuloinnin perusteel-
ja palomitoituksen uhkakuvat.
rakenteiden kohdat, joiden lämpötilat haluhen
kohdistuvat rasitukset.
PROJEKTIN
la. Tämä voidaan tehdä joko manuaalisesti
ja tai automaattisesti palosimulointiohjelmaan.
käyttäen ohjelman ole-
Kehittyneempiä • Rakennuksen malleja, kuten geometria elementtimenetelmään
OHJELMISTOKEHITYS
siirretään rakenneanalyysimalliin
perustuvia numeerisia malletusta
käyttää tietty määrä lämpötilapisteitä /
ja, voidaan myös käyttää. Laskennan tuloksena
saadaan • yleensä Rakennemalli rakenteen muodonmuu-
tai -analyysi jelman -ohjelmassa yhteistoimintamalli, määritetään jolla voidaan kuormitukset, to-
• Käyttöliittymästä kuormayhdistelmät
käynnistetään FDS-oh-
Projektin tuloksena kehitettiin kolmen oh-
tarkasteltava rakenneosa.
tokset koko ja palon tehdään aikana. rakenteiden Rakenteen käyttäytymisen
mitoitus teuttaa rakenteiden normaalissa toiminnallinen lämpötilassa palomitoitujelma,
ja lisäksi jolla simuloidaan määritetään palotilanteet.
tunteminen
rakenteiden
palossa
kohdat,
mahdollistaa
joiden lämpötilat
käyttäen kunkin
halutaan
kohteen suunnittelun
laskettavan
•
palosimuloinnin
FDS-ohjelman lämpötilat rakenteissa
tapauskohtaisesti paloturvallisuuskriteerien alussa sovittuja palon uhkakuvia. Kuvassa 3 siirretään rakenneanalyysiohjelmaan, jossa
asettamisen perusteella. rajoitettujen muodonmuutosten
ja rakenteen ohjelman vaurioitumisen oletusta perusteella. käyttää naisuuden tietty määrä toiminta. lämpötilapisteitä / toitus tarkasteltava rakenteille. rakenneosa.
Tämä voidaan on esitetty tehdä yksinkertaistettuna joko manuaalisesti ohjelmakoko-
tai automaattisesti rakennemalli päivitetään käyttäen ja tehdään palomi-
Toimivuuskriteerien asettaminen riippuu sortuman
seurauksista ja rakennuksen käytöstä.
Esimerkiksi joillekin korkean vaatimustason
Yhteistoimintamallissa käytettäviksi ohjelmiksi
valittiin yleisesti käytössä olevat ja hyviksi
työkaluiksi todetut: Tekla Structures [8]
• Malli paalutetaan tuotemalliin, jota voidaan
käyttää muun muassa tuotanto- ja kokoonpanopiirustusten
luomiseen.
monikerroksisille rakennuksille tämä voi tarkoittaa,
että palon aikana ei saa tapahtua mi-
-rakenneanalyysiohjelma ja Fire dynamics sioille,
kunnes riittävä määrä laskentaa on saa-
-tuotemalliohjelma, SCIA Engineering [9] • Prosessi toistetaan kaikille paloskenaari-
5
tään rakenteellisia vaurioita.
Suunnittelijaosapuolilta vaaditaan riittävä
pätevyys tehtäviin, kuten muillakin alueilla.
Usein kohteet, joihin toiminnallinen palotekninen
suunnittelu tehdään, ovat tavanmulator
[10] -palon simulointiohjelma. Näiden
ohjelmien välinen tiedonsiirto saatiin
toimimaan, ja tulos vastasi projektin tavoitetta.
Projektin tekniset tulokset ovat vain Rautaruukki
Oyj -yrityksen käyttöön.
tu vastaamaan haluttua turvallisuustasoa.
Kehitetyllä mallilla nopeutetaan prosessia,
ja sitä kautta myös alennetaan kustannuksia.
Lisäksi vähennetään suunnitteluvirhei-
28 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kuva 3. Natural Fire Design -projektissa kehitetty ohjelmistojen yhteistoimintamalli.

den syntymisen riskejä erityisesti suunnittelun
rajapinnoissa, koska samaa mallia hyödynnetään
ja siirretään eri suunnittelutyökalujen
välillä automaattisesti eikä luoda mallia
uudestaan joka ohjelmassa.
Palon lähtötietoina käytetään pätevän paloturvallisuussuunnittelijan
kanssa määriteltyjä
uhkakuvia, joissa voidaan hyödyntää muun
muassa VTT:n keräämää palodataa ja sen perusteella
koottuja niin sanottuja palopaketteja,
joissa erilaisten rakennustyyppien tilastollisesti
tyypillisiä palokuormia on koottu laskennan
lähtötiedoiksi.
HAASTEITA TOIMINNALLISELLE
SUUNNITTELULLE
Kuten jo aiemmin on mainittu, on toiminnallinen
palomitoitus yksi normaali ja hyväksytty
tapa tehdä myös rakenteiden palomitoitusta.
Itse menetelmä on kehitetty jo aikaa
sitten muun muassa Natural Fire Safety Concept
-projektissa ja sitä myöhemmin seuranneessa
informaatioprojektissa [11].
Tosiasia on, että oletettuun palonkehitykseen
perustuva eli toiminnallinen paloturvallisuus-suunnittelu
on sekä kotimaisissa (Rak-
MK E1) että eurooppalaisissa viranomaismääräyksissä
(EN -standardit) hyväksytty
menettely rakenteellisen paloturvallisuuden
varmistamiseksi.
Rakenteiden toiminnallisen paloteknisen
mitoituksen haasteita on kuitenkin lukuisia.
Ensimmäisenä voidaan törmätä suunnittelijoiden
ja viranomaisten erilaisiin mielipiteisiin
siitä mitkä ovat vaatimukset ja mahdolliset
keinot täyttää nämä kussakin kohteessa.
Tämä voi tulla kyseeseen erityisesti kohteissa,
joille ei ole suoranaisesti aiempaa vertailupohjaa.
Näissäkin tapauksissa saadaan kuitenkin
kohteen käyttöiän aikainen suunniteltu
käyttö huomioon ottaen kartoitettua riittävät
tarkasteltavat uhkakuvat palokonsultin
Kohteen vaativuudesta
riippuen voi rakennus ­
valvonta vaatia myös
paloturvallisuussuunnitelmalle
kolmannen
osapuolen tarkastuksen.
tai tutkimuslaitosten toimesta.
Myös toiminnallisen palomitoituksen dokumentointi
ja sen vaatiminen on ollut haasteellista.
Tähän on kuitenkin tuonut apua jo
aiempien ohjeiden ja määräysten jatkoksi julkaistu
ohje [2]. Ohje helpottaa sekä tekijän
että tarkastajan työtä. Olennaista suunnittelun
sujuvan edistymisen kannalta on paloteknisten
vaatimusten, uhkakuvien ja kaikkien
lähtötietojen sopiminen ennen varsinaista
suunnittelua yhteistyössä viranomaisten ja
suunnittelijoiden kesken.
Palosimuloinnin ja rakennesuunnittelun
yhdistäminen on edelleen haasteellista, mutta
työkalut sen tekemiseen ovat olemassa.
Suunnittelun, erityisesti palosimuloinnin ja
vaativien rakenteiden suunnittelun tekeminen
vaatii tekijältä korkeaa osaamista, kuten
mikä tahansa muukin vaativa suunnittelu.
Mikäli kohteen suunnitelmille vaaditaan
kolmannen osapuolen tarkastusta, voi
ongelmaksi koitua resurssipula, koska Suomessa
palotekninen korkeakoulutus on melko
vähäistä. Tämä tulee jatkossakin tuottamaan
haasteita sekä suunnittelun että tarkastuksen
osalta.
Ohjelmistokehityksen haasteina jatkossa
ovat muun muassa ohjelmien melko lyhyellä
aikavälillä jatkuvasti tulevat uudet versiot
ja niiden kautta yhteensopivuuden ylläpito.
Tiedonsiirto ei edelleenkään ole yleisesti
ottaen yksinkertaista kaupallisten ohjelmien
välillä. Toiminnallisen palomitoituksen tekemiseen
on kuitenkin olemassa riittävät ohjelmistot,
ja niiden käytettävyys ja varsinkin
laskennan tehokkuus tulee varmasti paranemaan
tietoteknisen kehityksen myötä.
LOPUKSI
Toiminnallisen palomitoituksen tavoitteena
on saavuttaa riittävä paloturvallisuusmääräyksissä
asetettu turvallisuustaso ja määrittää
kohdekohtaisesti todenmukaisempia arvoja
tekijöille, jotka paloturvallisuuteen vaikuttavat.
Tällä suunnittelutavalla saavutetaan
yhtä hyvä tai parempi turvallisuustaso kuin
yleisillä standardipaloon perustuvilla määräyksillä.
Paloturvallisuussuunnittelun tärkein asia
on varmistua rakennuksessa olevien henkilöiden
ja pelastushenkilökunnan turvallisuudesta
ja toissijaisena tavoitteena pienentää palosta
aiheutuvia taloudellisia, aineellisia ja rakenteellisia
vahinkoja.
Projektissa tuotettiin julkista tutkimusta ja
tämän lisäksi myös yrityskohtaista tutkimusta
suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena oli
alan yleisen tutkimuksen ja tuotekehityksen
edistäminen ja lisäksi suomalaisen teollisuuden
kilpailukyvyn parantaminen.
Toteutetulla projektilla luotiin lisää perustietoutta
toiminnallisen palomitoituksen perustaksi
ja julkaistiin informaatiota palvelemaan
koko rakentamisen kenttää. Tietoteknisellä
kehitystyöllä saavutettiin tavoitteiden
mukaisesti tehokkuutta ja toimintavarmuutta
suunnitteluketjulle ja vietiin eteenpäin myös
tuotemalliajattelun käytännön toteutusta paloteknisen
ja rakenneteknisen suunnittelun
välillä.
Projektin jatkoajatuksia työstetään, ja jo
saavutettuja tuloksia käytettäessä kerätään
kokemuksia ja tietoutta jatkokehityksen tueksi.
Yhteistyö projektiosapuolten kesken jatkuu
edelleen.
KIITOKSET
Kirjoittaja tahtoo kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita:
VTT:tä, TRY:tä ja TTY:tä sekä
Tekesiä hyvästä ja hedelmällisestä yhteistyöstä
sekä hyvin toteutuneesta projektista aikataulun,
kustannusten ja ennen kaikkea tavoiteltujen
tulosten saavuttamisen johdosta.
LÄHDELUETTELO
1. E1 Suomen Rakentamismääräyskokoelma.
Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja
ohjeet 2002. Ympäristöministeriö 2002.
2. Oletettuun palonkehitykseen perustuva
paloturvallisuussuunnittelu. Teräsrakenneyhdistys
ry, ISBN 952-9683-27-8, Helsinki
2004
3. Hietaniemi J., Application of FSE in
Structural design, VTT 2007
4. Hietaniemi, J., Rakenteiden toiminnallisen
paloturvallisuussuunnittelun hyväksymiskriteerit,
VTT 2008
5. Heinisuo M. (2008). “Fire Design in
Europe”, COST Action C26, Urban Habitat
Constructions under Catastrophic Events,
edited by Mazzolani F., Mistakidis E., Borg,
R.P., Byfield M:, De Matteis G., Dubina D.,
Indirli M., Mandara A., Muzeau J.P., Wald
F., Wang Y., Malta University, Malta, 2008.
6. Teräsrakenneyhdistys ry, www.terasrakenneyhdistys.fi
7. Rautaruukki Oyj, www.ruukki.com
8. Tekla Structures, Tekla Corporation,
www.tekla.fi
9. SCIA Engineering, NemetscekScia,
www.scia-online.com
10. Dynamics Simulator, National Institute
of Standards and Technology, USA,
www.nist.gov
11. Natural fire safety concept – Valorisation
project, Dissemination of Structural Fire
Safety Engineering Knowledge – DIFISEK,
RFS-C2-03048, 2005.
Palotutkimuksen Päivät 2009 29

Esko Mikkola, Stefania Fortino, Tuula Hakkarainen, Jukka Hietaniemi & Tuuli Oksanen, VTT, PL 1000, 02044 VTT
Puurakenteet – uutta
paloturvallisuudesta
TiiViSTeLmä
Eurooppalaisessa WoodWisdom-Net -kokonaisuuteen
kuuluvassa “Fire resistance of
Innovative Timber structures” -hankkeessa
luodaan puurakenteiden paloturvalliselle
käytölle uusia mahdollisuuksia kehittämällä
laskentamenetelmiä sekä uusia puurakenteiden
komponentteja. Hankkeessa jalostettava
ja tuotettava tieto saatetaan suunnittelijoille
käyttökelpoiseen muotoon. Tutkimuksen
kohteina ovat mitoituspalot, puurakenteiden
lämmönsiirtomallit ja suojauksen menetelmät,
liitostekniikat ja uusien puurakenteiden
palonkestävyyttä parantavien materiaalien ja
komponenttien toimivuuden arviointi ja kehittäminen.
Tässä esityksessä kuvataan vuoden
2010 alussa päättyvän hankkeen tavoitteita
ja sisältöä.
TAUSTAA
Noin kymmenen Euroopan maata käsittävä
puun paloturvallista käyttöä koskeva tutkijoiden
ja teollisuuden verkosto, Fire Safe Use
of Wood, aloitti yhteistyön vuonna 2003.
Tavoitteiksi määriteltiin muun muassa paloriskianalyysiin
perustuvien menetelmien kehittäminen
puurakenteiden laajenevaa käyttöä
tukemaan. Ensimmäisinä vuosina tämä
verkosto teki työtä pääasiassa olemassa olevien
kansallisten osaamisten ja kokemusten levittämisessä
muidenkin käyttöön. Myös tiedonsiirto
eurooppalaisesta standardisoinnista
on ollut keskeisesti esillä.
30 Palotutkimuksen Päivät 2009
Verkosto on tähdännyt myös uuden tiedon
luomiseen, ja tästä esimerkkinä on vuoden
2007 lopulla alkanut WoodWisdom-
Net -kokonaisuuteen kuuluva “Fire resistance
of Innovative Timber structures” (FireIn-
Timber) -projekti [1]. Tämä projekti koostuu
seuraavista osista:
– Kantavien puurakenteiden palonkestävyyden
suunnittelukonseptit – mitoituspalot.
– Massiivisten ja keveiden puurakenteiden
palonkestävyys – lämmönsiirtomallit ja suojauksen
menetelmät.
– Liitostekniikoiden kehittäminen niiden
toiminnan optimoimiseksi.
– Uusien puurakenteiden palonkestävyyttä
parantavien materiaalien ja komponenttien
toimivuuden arviointi ja kehittäminen.
– Eurooppalaisen käsikirjan laatiminen.
Hankkeen toteuttajina on yhteensä 14 tutkimustahoa
yhdeksästä maasta: Ruotsi (koordinointi),
Suomi, Saksa, Ranska, Norja, Iso-
Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Viro. Hanke
kuuluu puuteollisuuden Building With
Wood (BWW) -ohjelmaan. Seuraavassa kuvataan
hankkeen tavoitteita ja sisältöä tarkemmin.
MITOITUSPALOT JA LASKENTA-
MENETELMÄT
Suurin osa rakenteiden paloturvallisuuden
suunnittelua myös puurakentamisen osalta
käyttää ja tulee käyttämään mitoituspalona
standardipalokäyrää. Siitä on eniten kokeellista
tietoa, ja sen käyttöön perustuvat turvallisuustasot
ovat aikojen myötä muotoutuneet
hyväksyttäväksi pohjaksi palonkestävyyden
vaatimuksille, jotka esitetään taulukkoarvoina.
Riskipotentiaalien kasvaessa uusien rakenneratkaisujen
ja rakentamisen konseptien
kehityksen myötä on tullut entistä tarpeellisemmaksi
käyttää yhä enemmän toiminnallista
palomitoitusta taulukkomitoitusta
täydentävänä. Paloturvallisuussuunnittelija
tarvitsee kuitenkin ohjeita mitoituspalojen
valintaan kohteen luonteen ja käyttötavan
mukaan. Kuvassa 1 on eräs esimerkki siitä,
miten todennäköisistä palotehokäyristä voidaan
muokata yksinkertaistettuja mitoituspalon
käyriä. Käynnissä olevassa projektissa
tullaan antamaan ohjeita suunnittelijalle
tyyppikohteiden mitoituspaloista ja siitä, miten
niitä tulee soveltaa kantavien puurakenteiden
suunnittelussa.
Standardipalokäyrän mukaiset hiiltymisnopeudet
saadaan suoraan taulukkoarvoina,
mutta esimerkiksi kuvan 1 mukaiselle tapaukselle
ei ole valmiita taulukoituja arvoja hiiltymisnopeuksille.
Näille tapauksille tarvitaan
menettely, jolla mitoituspaloista johdetaan
yksinkertaistaen kumulatiiviseen lämpörasitukseen
perustuva hiiltymissyvyyden arviointi
tarkasteltaville ajanjaksoille.
Projektissa tehdään myös yhteenveto ja arviointi
puurakenteiden mitoituksessa käytettävistä
laskentatyökaluista sisältäen niiden
käyttöalueet ja rajoitukset sekä yksinkertaisten
ja kehittyneiden laskentamenetelmien
vertailuja.

tyyppikohteiden mitoituspaloista ja siitä, miten niitä tulee soveltaa kantavien puurakenteiden
– Lämmönsiirron
suunnittelussa.
ja termomekaanisten analyysien menetelmät; sovelluskohteena muun
muassa ristiinlaminoidut puutuotteet.
a) b)
Tehtävä laskentamenetelmien kehitystyö sisältää sekä pienen mittakaavan että täyden
mittakaavan kokeita tulosten varmistamiseksi.
Liitokset
Puurakenteiden liitoksia koskevassa osassa tavoitteena on muun muassa Eurokoodi 5:n [2]
puu-puu- ja teräs-puuliitosten vetoa ja puristusta koskevien ohjeiden laajentaminen 60–90
minuutin palonkestävyysajoille, laskentamenetelmien kehittäminen sekä uusien liitostyyppien
palo-ominaisuuksien analysointi.
Kuvassa 2 on esitetty eräs esimerkki puu-teräsliitoksen Abaqus-ohjelmalla [3] toteutetusta
mallista, jolla voidaan laskea sekä lämmönsiirtoa että jännitysjakaumia puussa ja teräksessä.
Tällaiset työkalut ovat käyttökelpoisia etenkin uusien liitostyyppien tuotekehityksessä.
Suunnittelijalle tarkoitetut työkalut ovat yksinkertaistettuja ja helppokäyttöisempiä.
Kuva 1. Mitoituspalokäyrän muodostaminen: a) Monte Carlo -otos mahdollisista
palotehokäyristä a) ja b) niistä valittu mitoituspalo. b)
Standardipalokäyrän mukaiset hiiltymisnopeudet saadaan suoraan taulukkoarvoina, mutta
esimerkiksi kuvan 1 mukaiselle tapaukselle ei ole valmiita taulukoituja arvoja
hiiltymisnopeuksille. Näille tapauksille tarvitaan menettely, jolla mitoituspaloista johdetaan
yksinkertaistaen kumulatiiviseen lämpörasitukseen perustuva hiiltymissyvyyden arviointi
tarkasteltaville ajanjaksoille.
Projektissa tehdään myös yhteenveto ja arviointi puurakenteiden mitoituksessa käytettävistä
laskentatyökaluista sisältäen niiden käyttöalueet ja rajoitukset sekä yksinkertaisten ja
kehittyneiden laskentamenetelmien vertailuja.
RAKENTEIDEN TOIMINTA
Kuva 2. a) Esimerkki Kantavat puu-teräs rakenteet liitoksen mallista ja b) teräsosan jännitysjakaumasta.
– Keveiden I-palkkirakenteiden laskenta ja
suojaus.
– Puurakenteiden suojaaminen kipsi-, puujne.
levyillä.
– Puurakenteiden kantavuuden mitoitusmenetelmien
soveltuvuus uusille tuotteille.
– Lämmönsiirron ja termomekaanisten analyysien
menetelmät; sovelluskohteena muun
muassa ristiinlaminoidut puutuotteet.
Tehtävä laskentamenetelmien kehitystyö
sisältää sekä pienen mittakaavan että täyden
mittakaavan kokeita tulosten varmistamiseksi.
Kantavia rakenteita koskevassa osassa tutkitaan sekä massiivisia että keveitä puurakenteita
RAKENTEIDEN Läpiviennit TOIMINTA puurakenteissa LiiTokSeT
ensiarvoisen tärkeää, että myös läpivientien
kehittäen muun muassa seuraavia kokonaisuuksia:
osastoivuudesta on asianmukaisesti huolehdittu.
kanTaVaT Rakennusosien rakenTeeT osastoivuuden kannalta
Puurakenteiden
on
liitoksia
ensiarvoisen
koskevassa
tärkeää,
osassa tavoitteena
on muun muassa Eurokoodi 5:n [2] tyisen hyvää huolta, jotta palo ei pääse le-
että myös
Puurakenteissa
läpivientien
tästä on pidettävä eri-
osastoivuudesta on asianmukaisesti huolehdittu. Puurakenteissa tästä on pidettävä erityisen
Kantavia rakenteita koskevassa osassa tutkitaan
hyvää sekä massiivisia huolta, että jotta keveitä palo puuraken-
ei pääse ta koskevien leviämään ohjeiden myöskään laajentaminen 60–90 rakenteen 2
puu-puu- ja teräs-puuliitosten vetoa ja puristusviämään
myöskään rakenteen sisään ja sitä
minuutin
tai toiseen palonkestävyysajoille, palo-osastoon. laskentamenetel-
Hankkeessa toiseen tehdään palo-osastoon. yhteenveto Hankkeessa tehdään
kautta sisään mahdollisesti ja sitä muihin kautta rakenteisiin tai
teita mahdollisesti kehittäen muun muihin muassa seuraavia rakenteisiin kokonaisuuksiamien
kehittäminen sekä uusien liitostyyppien yhteenveto puurakenteisiin soveltuvista läpivientiratkaisuista
palo-ominaisuuksien analysointi.
ja annetaan ohjeistusta lä-
Kuvassa 2 on esitetty eräs esimerkki puuteräsliitoksen
pivientien toteutusratkaisuista.
Abaqus-ohjelmalla [3]
toteutetusta
mallista, jolla 3 voidaan laskea sekä lämmönsiirtoa
että jännitysjakaumia puussa ja
teräksessä. Tällaiset työkalut ovat käyttökelpoisia
etenkin uusien liitostyyppien tuotekehityksessä.
Suunnittelijalle tarkoitetut työkalut
ovat yksinkertaistettuja ja helppokäyttöisempiä.
LäPiVienniT PUUrakenTeiSSa
Rakennusosien osastoivuuden kannalta on
UUDET PUURAKENTEIDEN
MATERIAALIT JA TUOTTEET
Puurakenteiden palonkestävyyttä parantavien
uusien materiaalien ja komponenttien
osuudessa arvioidaan muun muassa muusta
käytöstä saatujen kokemusten pohjalta soveltuvuutta
puurakentamisen käyttöön sekä seulotaan
esiin uusia tuoteratkaisuja arvioimalla
niiden toimivuutta. Tutkimukseen kuuluvia
aihekokonaisuuksia ovat:
Palotutkimuksen Päivät 2009 31

Ohuina suojaavina kerroksina on kokeiltu muun muassa paisuvia palonsuojamaaleja joko
sellaisenaan (esimerkki kuvassa 3) tai muihin tuotteisiin yhdistettynä.
a) b)
– puurakenteissa käytettävät liimat
– vaihtoehtoiset lämmöneristemateriaalit
– kipsilevylle vaihtoehtoiset suojaverhoukset
– ohuet lämpösulkukerrokset (maalit, foliot
jne.).
Näiden tuotteiden kehitystä varten määritellään
toiminnallisia vaatimuksia, joita kyseisten
tuotteiden tulee täyttää ollakseen kelpoisia
käytettäviksi puurakenteiden palonkestävyyden
parantamisessa. Työhön kuuluu
myös kokeita potentiaalisten materiaali-
ja tuote-ehdokkaitten toimivuuden arvioimiseksi.
Ohuina suojaavina kerroksina on kokeiltu
muun muassa paisuvia palonsuojamaaleja
joko sellaisenaan (esimerkki kuvassa 3) tai
muihin tuotteisiin yhdistettynä.
Suojaavien kerrosten vaikutusta hiiltymisnopeuteen
on tutkittu pienessä mittakaavassa
(pinta-alana 10 cm x 10 cm) käyttäen kartiokalorimetria
(kuva 4). Näytekappaleen pintaan
on kohdistettu 50 kW/m 2 lämpösäteilyteho,
mikä kumulatiivisena puolen tunnin
altistuksena vastaa suurin piirtein puolen
tunnin altistusta rakenteiden standardipalokäyrän
mukaisessa kokeessa. Altistustaso
Hankkeen tuloksena julkaistaan käsikirjatyyppinen yhteenveto, joka sisältää suunnittelun
perusteita ja menetelmiä lyhyine ohjeineen. le Sisältönä puurankentamisen kirjaan on paloturvallisuuden tulossa muun parissa
toimiville.
muassa
on tässä kokeessa vakio, joten kokeen alussa seuraavaa:
sen aiheuttama lämpörasitus on siis suurempi
kuin standardipalokäyrän aiheuttama. Tästä – taustaa palomääräyksistä
johtuu, että puutuotteen hiiltymisnopeudet – eurooppalaiset rakennustuotteiden vaatimukset KIITOKSET (palon kannalta)
tässä kartiokalorimetrikokeessa ovat alkuvaiheessa
jonkin verran suurempia kuin standar-
– puutuotteiden paloturvallisuus pintamateriaalina FireInTimber -projektin rahoittajat ovat Te-
– paloturvallisuuden tavoitteiden saavuttamisen keinot
dipalokäyrän mukaisessa kokeessa.
PALOTURVALLISEN
PUURAKENTAMISEN KÄSIKIRJA
Hankkeen tuloksena julkaistaan käsikirjatyyppinen
yhteenveto, joka sisältää suunnittelun
perusteita ja menetelmiä lyhyine ohjeineen.
Sisältönä kirjaan on tulossa muun
muassa seuraavaa:
– taustaa palomääräyksistä
– eurooppalaiset rakennustuotteiden vaatimukset
(palon kannalta)
– paloturvallisuuden tavoitteiden saavuttamisen
keinot
32 Palotutkimuksen Päivät 2009
puutuotteen hiiltymisnopeudet tässä kartiokalorimetrikokeessa ovat alkuvaiheessa jonkin
verran suurempia kuin standardipalokäyrän mukaisessa kokeessa.
Kuva 3. Esimerkki paisuvalla palonsuojamaalilla suojatusta puunäytteestä (a) ja sen
palamisesta (b).
Char depth (mm)
25
Suojaavien kerrosten vaikutusta hiiltymisnopeuteen 24 min on 34 tutkittu min pienessä mittakaavassa 51 min (pintaalana
10 cm x 10 cm) käyttäen kartiokalorimetria (kuva 4). Näytekappaleen pintaan on
20
kohdistettu 50 kW/m 2 lämpösäteilyteho, mikä kumulatiivisena puolen tunnin altistuksena
vastaa suurin piirtein puolen tunnin altistusta rakenteiden standardipalokäyrän mukaisessa
kokeessa. Altistustaso on tässä kokeessa vakio, joten kokeen alussa sen aiheuttama
lämpörasitus 15 on siis suurempi kuin standardipalokäyrän aiheuttama. Tästä johtuu, että
11 min 19 min 24 min 34 min
10
4
LVL uncoated
LVL+Al+intumescent
5
LVL+intum. A 200g/m2
LVL+intum. A 400g/m2
6 min
LVL+intum. B
0
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60
Time (min)
Kuva 4. Esimerkkejä hiiltymissyvyyksien muutoksista eri pintakäsittelyillä.
Kuva 4. Esimerkkejä hiiltymissyvyyksien muutoksista eri pintakäsittelyillä.
PALOTURVALLISEN PUURAKENTAMISEN KÄSIKIRJA
Ohuina suojaavina
kerroksina on kokeiltu
muun muassa paisuvia
palonsuojamaaleja
– kantavat puurakenteet
kes (rahoituspäätös 40203/07), Building With
– osastoivat puurakenteet
Wood / CEI-Bois Roadmap asbl ja VTT. Kiitämme
projektin tutkijoita ja ohjausryhmän jä-
– läpiviennit puutuotteiden puurakenteissa paloturvallisuus pintaseniä
yhteistyöstä ja tutkimuksen tuesta.
– puurakenteiden liitokset
materiaalina – aktiivisen palontorjunnan keinot
– poistumisen kantavat puurakenteet turvallisuus
–
toiminnallisen
osastoivat puurakenteet
paloturvallisuussuunnittelun
LÄHDELUETTELO
mahdollisuudet
–
uusien
puurakenteiden
puutuotteiden
liitokset
käyttöönotto
– läpiviennit puurakenteissa
1. FireInTimber project: http://www.nexdo.
Käsikirjan julkaisuajankohta on vuoden 2010 alkupuolella ja se on tarkoitettu kaikille
– aktiivisen palontorjunnan keinot com/view.dow=579&page=FireInTimber.
puurankentamisen paloturvallisuuden parissa toimiville.
– poistumisen turvallisuus
2. EN 1995-1-2:2004 Eurocode 5: Design
of timber structures – Part 1-2: Gene-
– toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun
mahdollisuudet
ral – Structural fire design. European Standard.
European Committee for Standardiza-
– uusien puutuotteiden käyttöönotto
tion, Brussels, 2004.
Käsikirjan julkaisuajankohta on vuoden 3. ABAQUS version 6.5-3 documentation,
5
2010 alkupuolella ja se on tarkoitettu kaikil-
2007.

Markku Karjalainen, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, Puustudio, PL 4100, 90014 OULUN YLIOPISTO
Tuuli Oksanen, VTT, Paloturvallisuus, PL 1000, 02044 VTT
kantamattoman puurunkoisen
ulkoseinän ja betonisen ontelolaattavälipohjan
liitoksen
Markku Karjalainen
Oulun yliopisto,
palotekninen
arkkitehtuurin osasto, Puustudio
PL 4100, 90014 OULUN YLIOPISTO
&
toimivuus – polttokoe
Tuuli Oksanen
VTT, Paloturvallisuus
PL 1000, 02044 VTT
VTT:n palolaboratoriossa
KANTAMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN JA BETONISE
ONTELOLAATTAVÄLIPOHJAN LIITOKSEN PALOTEKNINEN
TOIMIVUUS – POLTTOKOE VTT:N PALOLABORATORIOSSA
Tiivistelmä
Suomeen on toteutettu lukuisia niin kutsuttuja sekatekniikkakerrostaloja, joissa rakennus
kantavan betonisen välipohjan ja kantamattoman puurunkoisen ulkoseinän liitok
paloteknisissä vaatimuksissa on esiintynyt paljon poikkeavia käytäntöjä. Kyseise
TiiViSTeLmä
liitosdetaljilla on merkitystä työmaalla ulkoseinien elementoinnin, tiivistyst
asennustekniikan sekä työjärjestelyjen ja -kustannusten kannalta. Tulkintakirjavuuks
Suomeen on toteutettu lukuisia poistamiseksi niin kutsuttuja
sekatekniikkakerrostaloja, puurunkoisen joissa ratiin
ja palon -julkisivuisen leviämistä sivusuunnassa ulkoseinän ulkosei-
ja betonisen tänyt olevan ontelolaattavälipohjan merkitystä palon leviämisen ja yläpuole
lovettuna) on suoritettu välipohjan ohi. polttokoe, Samalla tutkit-
jossa kantamattomilla testattiin palon puurunkotolpilla leviämistä ei kantamattom
näytkennusten
kantavan betonisen tapauksessa, välipohjan nän jossa ja betonisen ulkoseinän väliseinän puiset liitoksen runkotolpat kautta. kerrososastoinnin ja ulkoseinän (REI mineraalivillaeristys 60) kannalta. jatkui
ja kantamattoman puurunkoisen ulkoseinän
liitoksen paloteknisissä vaatimuksissa sä käyttäytymisessä ei ollut yllätyksiä. Ulko-
Polttokokeessa puu-ulkoseinän paloteknises-
(50 mm lovettuna) välipohjan ohi. Samalla tutkittiin palon leviämistä sivusuunna
on esiintynyt paljon poikkeavia
ulkoseinän
käytäntöjä. seinä
ja
paloi
betonisen
puhki 36
väliseinän
minuutissa. Polttokoe
liitoksen
TUTKIMUKSEN
kautta. Polttokokeessa
LÄHTÖKOHDAT
puu-ulkosein
Kyseisellä liitosdetaljilla on merkitystä paloteknisessä työmaalla
ulkoseinien elementoinnin, Polttokoe tiivistys-
sammutettiin jälkeen voitiin todeta, 60 minuutin ettei palo kohdalla. ollut levin-
Kokeen TaUSTaajälkeen voitiin todeta, ettei palo o
sammutettiin käyttäytymisessä 60 minuutin kohdalla. ei ollut Kokeen yllätyksiä. Ulkoseinä paloi puhki 36 minuutis
ten, asennustekniikan sekä työjärjestelyjen levinnyt ja ontelolaatan nyt yläpinnan puolelle ulkoseinäelementtien
eikä ja palossa ontelolaatan ulkoseinän vaakasauman ulkopuolen Suomen palomääräykset kautta. Polttokokeen (RakMK E1) muu-perustesien
poistamiseksi on suoritettu
ulkoseinäelementtien ja ontelolaatan vaakasaum
-kustannusten kannalta. Tulkintakirjavuuk-
liitoksen kautta
ontelolaattavälipohjan
polttokoe, liitoksen kautta
ohi
eikä
jatkuvilla
palossa ulkoseinän
ulkoseinän
ulkopuolen
kautta. Polttokokeen perusteella on-
on mahdollista rakentaa asuinkerrostaloja
kantamattomilla
tettiin 1.9.1997 alkaen
puurunkotolpilla
siten, että nykyisin
ei näyttä
jossa testattiin palon leviämistä kantamattoman
puurunkoisen ja -julkisivuisen ulkotelolaattavälipohjan
ohi jatkuvilla ulkoseinän myös puurunkoisina ja puujulkisivuisina aina
olevan merkitystä palon leviämisen ja kerrososastoinnin (REI 60) kannalta.
seinän ja betonisen ontelolaattavälipohjan
yläpuolelle
tapauksessa, jossa ulkoseinän
puiset runkotolpat ja
ulkoseinän mineraalivillaeristys
jatkuivat (50 mm
Kuvat 1. ja 2. Vasemmalla polttokokeen
lähtötilanne. Oikealla
koeseinä tunnin palon jälkeen.
(Kuvat: Jouni Koiso-Kanttila
ja Markku Karjalainen)
Kuvat 1. ja 2. Vasemmalla polttokokeen lähtötilanne. Palotutkimuksen Oikealla koeseinä Päivät tunnin 2009 palon 33 jälkee
(Kuvat: Jouni Koiso-Kanttila ja Markku Karjalainen)

(esim. [1] RT 99-10779, Tiiviin puutaloalueen suunnittelu – Moderni puukaupunki, luku 5:
Paloturvallisuus; [2] VTT tiedotteita 2202, Ontelotilojen paloturvallisuus ja [3] VTT
tiedotteita 2253, Puujulkisivujen paloturvallisuus lähiökerrostaloissa).
Ontelolaatan yläpinnalle oli asetettu teräspainoin tasainen kuorma 225 kg/m 2 , jonka
aiheuttama rasitus vastasi 40 mm paksun pintavalun ja 0,6 kN/m 2 hyötykuorman aiheuttamaa
momenttirasitusta 3,6 m jännevälillä.
Seinärakenteen eteen, 400 mm etäisyydelle seinän pinnasta, asetettiin 3460 mm x 3460 mm
kokoinen tiiliseinä suojaseinäksi halliin päin, jotta koetta pystyttäisiin jatkamaan sen jälkeen,
kun ulkoseinäelementti oli uunin palotilan kohdalta palanut pois ja palotila oli avoin
koehalliin. Suojaseinästä johtuen uunista tulevat kuumat kaasut kohdistuivat eniten
yläpuoliseen liitoskohtaan.
Kuvat 3. ja 4. Vasemmalla yleinen tapa katkaista ulkoseinän puurungot betonirunkoisen
kerrostalon
4-kerrokseen saakka.
välipohjien
Tällaisia
kohdalla
puukerrostaloja
on rakennettu maahamme tähän mennessä
(kuva: Jouni Koiso-Kantila). Oikealla polttokokeessa
kahdeksalle paikkakunnalle 13 kohdetta, yhteensä
30 taloa ja 499 asuntoa. Lisäksi on rakennettu
kaksi puurunkoista ja -julkisivuista
2
työpaikkarakennusta; 3-kerroksinen Metlatalo
Joensuuhun ja 4-kerroksinen Finnforestin
Modular Office (FMO) Espoon Tapiolaan.
Suomeen on myös toteutettu lukuisia
2–4-kerroksisia, niin kutsuttuja sekatekniikkakerrostaloja,
joissa kantava runko on betonia
ja kantamattomat ulkoseinät puurunkoisia
ja usein myös puujulkisivuisia. Lisäksi
valtaosa maamme P1-luokan kerrostaloista
toteutetaan kantavilta välipohjiltaan betonirakenteisina
(REI 60) ontelolaattojen ja betonipintavalun
avulla. Näissä rakennuksissa
huoneistojen väliset seinät ovat pääsääntöisesti
massiivisia kantavia betoniseiniä (REI
60). Ulkoseinät ovat useimmiten kantamattomia
puurunkoisia seiniä, joilla ei ole yleensä
osastointivaatimusta.
TUTkimUSkySymyS
Sekatekniikkakerrostalojen kantavan betonisen
välipohjan ja kantamattoman puurunkoisen
ulkoseinän liitoksen paloteknisissä vaatimuksissa
on esiintynyt paljon poikkeavia
käytäntöjä eri puolilla Suomea palo- ja rakennusvalvontaviranomaisten
keskuudessa.
Tulkintakäytäntöjen kirjavuus ei ole niinkään
keskittynyt tällaisissa rakennuksissa enää puujulkisivujen
palokatkoihin eikä räystäsratkaisuihin,
koska näihin yksityiskohtiin liittyen
on tehty paljon arvokasta tutkimustyötä ja
julkaistu paloteknisesti toimivia malliratkaisuja.
(esim. [1] RT 99-10779, Tiiviin puutaloalueen
suunnittelu – Moderni puukaupunki,
luku 5: Paloturvallisuus; [2] VTT
tiedotteita 2202, Ontelotilojen paloturvallisuus
ja [3] VTT tiedotteita 2253, Puujulkisivujen
paloturvallisuus lähiökerrostaloissa).
Tulkintakirjavuuksien poistamiseksi on
puuelementtiteollisuuden aloitteesta tehty
34 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kuva polttokoe 5. Testatun [4], jonka seinän tavoitteena koejärjestely. oli selvittää
onko asuinkerrosten välisen osastointivaatimuksen
kannalta sallittavaa, että ulkoseinän
kantamaton puurunko jatkuu yhtenäisenä
välipohjan ohi vai onko paloteknisistä syistä
pystysuuntaiset puurunkotolpat katkais-tava
kokonaan välipohjan kohdalla. Kyseisellä
liitosdetaljilla on merkitystä ulkoseinien
elementoinnin, tiivistysten, asennustekniikan
sekä työjärjestelyjen ja -kustannusten
kannalta. Mikäli runkotolpat voisivat jatkua
lovettuina myös välipohjan osalla, ulkoseinät
voitaisiin elementoida valmiiksi ja yhtenäisiksi
pintaverhouksineen koko kerroskorkeuden
matkalta. Muussa tapauksessa kyseinen liitoskohta
on viimeisteltävä elementtiasennusten
jälkeen työmaalla ulkopuolelta erillisenä työvaiheena.
Huomattavaa on, että puukerrostaloissa
ulkoseinän puurungot voivat jatkua välipohjan
ohi ilman erityisvaatimuksia.
POLTTOKOE VTT:N
PALOLABORATORIOSSA
Liitosdetaljien palonkestävyyden selvittämiseksi
tehtiin VTT:n vertikaaliuunilla palonkestävyyskoe,
jossa testattiin palon leviämistä
ulkoseinän ja ontelolaatan liitoksen kautta
ontelolaatan yläpuolelle sekä ulkoseinän ja

NBS Fire resistance PUR Foam, ja sen kuivuttua sauma kitattiin paisuvalla
lyakryylikitillä Pyro Plex intumecent sealant, Reddiplex Group Plc. Ontelolaatan
puolelta sauma tiivistettiin palosuojatulla polyuretaanivaahdolla, kuva 6.
– tuulensuojakipsilevy 9 mm
– koolaus 21x50 k 600 pystyyn
– ulkoverhous laudoitus UYV 21x95 vaakaan.
Betoniseinien vapaa väli oli 3000 mm.
Ontelolaatan paksuus oli 265 mm, ja betonin
kosteuspitoisuus koeajankohtana 2,5
% RH(%). Ontelolaatan ympärillä ei ollut
rengasraudoitusta eikä reunavaluja. Betoniset
sivuseinät ja lattialaatta oli suojattu palotilan
puoleiselta pinnaltaan kivivillakerroksella,
koska niiden palonkestävyyttä ei kokeessa
tutkittu.
Ontelolaatan yläpinnalle oli asetettu teräspainoin
tasainen kuorma 225 kg/m2, jonka
aiheuttama rasitus vastasi 40 mm paksun
pintavalun ja 0,6 kN/m2 hyötykuorman
aiheuttamaa momenttirasitusta 3,6 m
jännevälillä.
Seinärakenteen eteen, 400 mm etäisyydelle
seinän pinnasta, asetettiin 3460 mm x 3460
mm kokoinen tiiliseinä suojaseinäksi halliin
päin, jotta koetta pystyttäisiin jatkamaan sen
jälkeen, kun ulkoseinäelementti oli uunin palotilan
kohdalta palanut pois ja palotila oli
vat 6. Ulkoseinän ja ontelolaatan välinen liitos.
avoin koehalliin. Suojaseinästä johtuen uunista
tulevat kuumat kaasut kohdistuivat eniten
yläpuoliseen liitoskohtaan.
Ulkoseinän ja ontelolaatan välissä oli saumassa
20 mm paksu kivivillakaista, ja sauma
tiivistettiin ontelolaatan alapuolelta palosuojatulla
polyuretaanivaahdolla Flume Shield
ReBus KS/NBS Fire resistance PUR Foam, ja
sen kuivuttua sauma kitattiin paisuvalla polyakryylikitillä
Pyro Plex intumecent sealant,
Reddiplex Group Plc. Ontelolaatan yläpuolelta
sauma tiivistettiin palosuojatulla polyuretaanivaahdolla,
kuva 6.
Ulkoseinän elementtien välinen pystysauma
eristettiin pystysuuntaisilla kivivillakaistoilla
reunimmaisten puurankojen ja betoniseinän
kohdalta. Betoniseinän ja ulkoseinäelementtien
välinen rako tiivistettiin betoniseinän
molemmin puolin palosuojatulla
polyuretaanivaahdolla Flume Shield ReBus
KS/NBS Fire resistance PUR Foam ja sen
kuivuttua kitattiin paisuvalla polyakryylikitillä
Pyro Plex intumecent sealant, Reddiplex
Group Plc, kuva 7.
uvat 7. Ulkoseinän betonisen väliseinän ja betoniseinän liitoksen kautta välinen välisei-
liitos. betonisten välipohjien ja betoniseinärakenteiden
eteen, pystysuuntaisilla kuva 5. Ulkoseinäelementtien kivivillakaistoilla
lkoseinän elementtien palotilan vastakkaiselle välinen puolelle pystysauma [4]. eristettiin
eunimmaisten puurankojen ja betoniseinän kohdalta. välinen Betoniseinän vaakasauma oli ontelolaatan ja ulkoseinäelementtien
yläpinnan
puolin kohdalla palosuojatulla pystysauma polyuretaanivaahdolla
toisen betonisen koe
älinen rako tiivistettiin betoniseinän molemmin 5
lume Shield TeSTaTTU ReBus rakenne KS/NBS ja koejärjeSTeLyT Fire resistance PUR sivuseinän Foam ja kohdalla. sen kuivuttua Puurunkoiset kitattiin lasivillaeristeiset
elementit Group oli Plc, verhoiltu kuva 7. sisältä kipsi-
Koe suoritettiin soveltaen standardia EN
paisuvalla
olyakryylikitillä Pyro Plex intumecent sealant, Reddiplex
Liitosrakenteiden testausta varten koottiin kartonkilevyillä ja ulkoa lautaverhoilulla. Rakenne
sisältäpäin oli seuraava:
General requirements”.
1363-1:1999 ”Fire resistance tests - Part 1:
uunin testausaukon eteen seuraava rakenne:
uvassa 8 on valokuvia koekappaleesta ennen koetta.
uunin aukon alareunan tasolle tuettiin betonilaatta
ja sen päälle betoniset sivuseinät – 13 mm kipsikartonkilevy (kiinnitettiin teillä 100 mm:n etäisyydellä ulkoseinän pin-
Uunin lämpötilaa mitattiin plate-elemen-
ja puurunkoinen ulkoseinä sekä betoniseinien
päälle välipohjaksi ontelolaatta. Ulkosei-
– hs-muovi 0,2 mm
lämpötilaa säädettiin standardilämpötilakäy-
asennusvaiheessa)
nasta sekä ontelolaatan alapinnasta. Uunin
nä koostui kolmesta kantamattomasta elementistä,
jotka tuettiin käytäntöä vastaavasti (mitattu tiheys 14,6 kg/m3)
ten, että 100 mm ontelolaatan
– puurunko 42x198 k 600, lasivilla 200 mm rän mukaisesti. Uunin painetta säädettiin si-
alapuolella
Palotutkimuksen Päivät 2009 35

Kuvassa 8 on valokuvia koekappaleesta ennen koetta.
sa 8 on valokuvia koekappaleesta ennen koetta.
Uunin Uunin puolelta puolelta ennen ennen koetta koetta
Ennen Ennen kokeen kokeen alkua, suojaseinä alkua, suojaseinä edessä edessä
Kuvat Kuvat 8. 8. Koekappale ennen koetta.
Asennusvaihe
Asennusvaihe
Koe
Koe
Koe suoritettiin soveltaen standardia EN 1363-1:1999 ”Fire resistance tests - Part 1: General
Koe requirements”. suoritettiin soveltaen standardia EN 1363-1:1999 ”Fire resistance tests - Part 1: Gener
requirements”.
Ulkoseinä / betoniseinä liitos
Uunin lämpötilaa mitattiin plate-elementeillä 100 mm:n Uunin etäisyydellä puolelta ulkoseinän ennen koetta pinnasta sekä Enn
ontelolaatan alapinnasta. Uunin lämpötilaa säädettiin standardilämpötilakäyrän mukaisesti.
Uunin painetta säädettiin siten, että 100 mm ontelolaatan Kuvat 8. Koekappale alapuolella ennen vallitsi koetta. +20 Pa:n paineero
koehalliin nähden. Kun ulkoseinään oli palanut useita aukkoja läpi noin 43 minuutin
kohdalla, uunin lämpötila ja paine alkoivat poiketa standardiarvoista.
Ulkoseinä / betoniseinä liitos
Koe
6
Koe suoritettiin soveltaen standardia EN 1363-1:1999 ”F
requirements”.
Uunin lämpötilaa mitattiin plate-elementeillä 100 mm:n etäisyydellä ulkoseinän pinnasta se
ontelolaatan alapinnasta. Uunin lämpötilaa säädettiin standardilämpötilakäyrän mukaises
Uunin painetta säädettiin siten, että 100 mm ontelolaatan alapuolella vallitsi +20 Pa:n pain
ero koehalliin nähden. Kun ulkoseinään oli palanut useita aukkoja läpi noin 43 minuu
kohdalla, uunin lämpötila ja paine alkoivat poiketa standardiarvoista.
6
Uunin lämpötilaa mitattiin plate-elementeillä 100 mm:n
ontelolaatan alapinnasta. Uunin lämpötilaa säädettiin
Uunin painetta säädettiin siten, että 100 mm ontelolaata
ero koehalliin nähden. Kun ulkoseinään oli palanut u
kohdalla, uunin lämpötila ja paine alkoivat poiketa stand
Ennen kokeen alkua, suojaseinä edessä
Koeaika 36 min 5 s Koeaika 47 min 16 s.
Koeaika 36 min 5 s Koeaika 47 min 16 s.
3-1:1999
vallitsi
”Fire
+20
resistance
Pa:n paine-ero
tests -
koehalliin
Part 1: General
nähden.
Kun ulkoseinään oli palanut useita auk-
osittain koehalliin.
koja läpi noin 43 minuutin kohdalla, uunin
ä 100 mm:n
lämpötila
etäisyydellä
ja paine
ulkoseinän
alkoivat poiketa
pinnasta
standardiarvoista.
sekä
säädettiin standardilämpötilakäyrän mukaisesti.
ontelolaatan
Koekappaleen
alapuolella
lämpötiloja
vallitsi +20
mitattiin
Pa:n
seinän
paineli
palanut
ja liitosten
useita aukkoja
pinnalta sekä
läpi
rakenteiden
noin 43 minuutin
sisältä.
oiketa standardiarvoista.
Lisäksi mitattiin ontelolaatan taipumaa laatan
keskeltä.
Koe lopetettiin 60 minuutin kuluttua kokeen
aloittamisesta. Kuvassa 9 on valokuvia
koekappaleesta kokeen aikana ja sen jälkeen.
koeTULokSeT
Kokeen tuloksesta voidaan todeta seuraavaa:
Ulkoseinäelementit:
Kokeessa ulkoseinäelementti täytti tiiviys- ja
eristyskykyvaatimukset 36 minuutin ajan.
Tällöin seinän ulkopinta syttyi liekkeihin ja
koeajassa 37 minuuttia vaakasauman yläpuolisen
elementin ulkoverhous syttyi palamaan.
Seinä paloi Koeaika läpi useasta 47 min kohdasta 16 s. koeajassa 42
minuuttia, ja uunin lämpövirta alkoi levitä
36 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kokeen jälkeen voitiin todeta, että seinärakenne
oli palanut kokonaan pois palotilan
kohdalta. Ulkoseinän palotilan yläpuolisen
elementin laudoitetun alueen osalta ulkolaudoitus
ja tuulensuojalevy olivat palaneet pois,
runkopuut olivat osittain hiiltyneet ja elementin
eriste oli osittain sulanut ja sintraantunut.
Elementin ontelolaatan puolella ollut
kipsikartonkilevy oli vahingoittumaton.
Ontelolaatta:
Ontelolaatan keskiontelon alakannaksen kohdalle
syntyi halkeama koeajassa 29 minuuttia,
ja kokeen päättyessä voitiin todeta pitkittäishalkeama
toisen ontelon yläkannaksen
kohdalla. Kokeen päättyessä jännepunosten
todettiin liukuneen 2…7 mm laatan toisessa
päädyssä. Laatan taipuma kokeen aikana oli
12 mm mitattuna yläpinnan keskikohdalla.
Laatta oli käyristynyt sivuilta ylöspäin.
7
Ulkoseinän ja ontelolaatan välinen liitos:
Kokeen jälkeen voitiin todeta, että palo ei ollut
levinnyt ontelolaatan yläpinnan puolelle
ulkoseinäelementtien ja ontelolaatan vaakasauman
liitoksen kautta. Alemman seinäelementin
yläpuu oli paikoin hiiltynyt läpi,
ylemmän elementin Koeaika 36 alapuu min 5 oli s osittain hiiltynyt,
mutta palo ei ollut tunkeutunut ontelolaatan
yläpinnan puolelle eikä ylemmän
elementin sisäpinnalle.
7
Ulkoseinän ja betonisen väliseinän välinen
liitos:
Liitoksessa väliseinän tulen vastakkaisella
puolella ei ollut havaittavissa mitään muutoksia.
Liitos oli lähes
7
vaurioitumaton.
Kuvassa 10 on valokuvia liitoksista kokeen
jälkeen.
YHTEENVETO JA
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Palonkestävyyskokeessa testattiin palon leviämistä
kantamattoman puurunkoisen ja
-julkisivuisen ulkoseinän ja betonisen ontelolaattavälipohjan
yläpuolelle tapauksessa,
jossa ulkoseinän puiset runkotolpat ja ulkoseinän
mineraalivillaeristys jatkuivat (50 mm

osittain sulanut ja sintraantunut. Elementin ontelolaatan puolella ollut kipsikartonkilevy oli
vahingoittumaton.
Ontelolaatta:
Ontelolaatan keskiontelon alakannaksen kohdalle syntyi halkeama koeajassa 29 minuuttia, ja
kokeen päättyessä voitiin todeta pitkittäishalkeama toisen ontelon yläkannaksen kohdalla.
Kokeen päättyessä jännepunosten todettiin liukuneen 2…7 mm laatan toisessa päädyssä.
Laatan taipuma kokeen aikana oli 12 mm mitattuna yläpinnan keskikohdalla. Laatta oli
käyristynyt sivuilta Koeaika ylöspäin. 53 min 28 s. Koeaika 58 min 24 s.
Ulkoseinän ja ontelolaatan välinen liitos:
Kokeen jälkeen voitiin todeta, että palo ei ollut levinnyt ontelolaatan yläpinnan puolelle
ulkoseinäelementtien ja ontelolaatan vaakasauman liitoksen kautta. Alemman seinäelementin
yläpuu oli paikoin hiiltynyt läpi, ylemmän elementin alapuu oli osittain hiiltynyt, mutta palo
ei ollut tunkeutunut ontelolaatan yläpinnan puolelle eikä ylemmän elementin sisäpinnalle.
Ulkoseinän ja betonisen väliseinän välinen liitos:
Liitoksessa väliseinän tulen vastakkaisella puolella ei ollut havaittavissa mitään muutoksia.
Liitos oli lähes vaurioitumaton.
Ylempi seinäelementti poistettu
Kuvassa 10 on valokuvia liitoksista kokeen jälkeen.
Koeaika 60 min 8 s.
Kuvat 9. Koekappale kokeen aikana ja sen jälkeen.
Kokeen jälkeen.
Kuvat 10. Liitokset kokeen jälkeen.
Koekappaleen lämpötiloja mitattiin seinän ja liitosten pinnalta sekä rakenteiden sisältä.
Lisäksi mitattiin ontelolaatan taipumaa laatan keskeltä.
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Koe lopetettiin 60 minuutin kuluttua kokeen aloittamisesta. Kuvassa 9 on valokuvia
koekappaleesta kokeen aikana ja sen jälkeen.
Koetulokset
Kokeen tuloksesta voidaan todeta seuraavaa:
Ylempi seinäelementti poistettu
Palonkestävyyskokeessa testattiin palon leviämis
ulkoseinän ja betonisen ontelolaattavälipohja
puiset runkotolpat ja ulkoseinän mineraal
ontelolaattavälipohjan ohi. Samalla tutkittiin
Seinä / seinäliitos, sivuseinä poistettu
betonisen väliseinän liitoksen kautta vä
Polttokokeessa puu-ulkoseinän paloteknisessä
paloi puhki 36 minuutissa. Polttokoe sammut
voitiin todeta, ettei palo ollut levinnyt ontelolaa
Ulkoseinäelementit:
Kokeessa ulkoseinäelementti täytti tiiviys- ja Kuvat eristyskykyvaatimukset 10. Liitokset kokeen 36 minuutin jälkeen. ajan.
Tällöin Laatta seinän / ulkopinta seinäliitos syttyi kokeen liekkeihin jälkeen ja koeajassa Vasen 37 minuuttia reuna kokeen vaakasauman jälkeen, villa yläpuolisen poistettu
elementin ulkoverhous syttyi palamaan. Seinä paloi läpi useasta kohdasta koeajassa
42 minuuttia, ja uunin lämpövirta alkoi levitä osittain koehalliin.
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
lovettuna) ontelolaattavälipohjan ohi. Samalla
tutkittiin palon leviämistä sivusuunnassa toinnin (REI 60) kannalta.
tasi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston
merkitystä palon leviämisen ja kerrososas-
Kokeen jälkeen voitiin todeta, että seinärakenne oli palanut kokonaan pois palotilan kohdalta.
Ulkoseinän palotilan yläpuolisen elementin laudoitetun Palonkestävyyskokeessa alueen osalta ulkolaudoitus testattiin palon ja leviämistä kantamattoman puurunkoisen ja -julkisivuisen
tuulensuojalevy ulkoseinän betonisen olivat palaneet väliseinän pois, runkopuut liitoksen olivat ulkoseinän osittain – Ulkoseinän hiiltyneet ja betonisen ja ja välipohjan elementin ontelolaattavälipohjan eriste liitoksen oli saumausaineet
runkotolpat ja -kitit ja ovat ulkoseinän tärkeässä roolissa. mineraalivillaeristys jatkuivat (50 mm lovettuna)
Puustudio. yläpuolelle tapauksessa, jossa ulkoseinän
kautta väliseinän palotilan vastakkaiselle puolelle.
Polttokokeessa puu-ulkoseinän palotek-
ontelolaattavälipohjan Niihin ei useinkaan aseteta ohi. Samalla erityisvaatimuk-
tutkittiin palon leviämistä sivusuunnassa ulkoseinän ja
puiset
nisessä käyttäytymisessä ei ollut yllätyksiä. 8
betonisen sia työmailla, väliseinän vaikka syytä liitoksen olisi sekä kautta ilmatiiviyden,
ääneneristyksen puu-ulkoseinän että paloteknisessä palotiiviyden käyttäytymisessä ei ollut yllätyksiä. Ulkoseinä
väliseinän LÄHDELUETTELO
palotilan vastakkaiselle puolelle.
Ulkoseinä paloi puhki 36 minuutissa. Polttokoe
sammutettiin 60 minuutin kohdalla.
Polttokokeessa
paloi
vuoksi.
puhki 36 minuutissa. Polttokoe sammutettiin
[1] Rakennustieto
60 minuutin kohdalla.
Oy. RT 99-10779.
Kokeen jälkeen
Tiiviin
puutaloalueen suunnittelu – Moder-
voitiin todeta, ettei palo ollut levinnyt ontelolaatan yläpinnan puolelle ulkoseinäelementtien ja
Kokeen jälkeen voitiin todeta, ettei palo ollut – Pitkillä jänneväleillä (6–12 metriä) ontelolaatta
ontelolaatan vaakasauman liitoksen kautta eikä palossa ulkoseinän ulkopuolen kautta. Palo ei
levinnyt ontelolaatan yläpinnan puolelle ulkoseinäelementtien
ja ontelolaatan vaakasau-
vastakkaiselle jopa yli 10 cm. puolelle. Miten tähän Liitoksien pitäisi suhtautua toiminnan kannalta 2002, 19 oleellista s. oli liitosten tiivistäminen
myöskään ollut
voi pitkittyneessä
levinnyt ulkoseinän
tulipalossa
ja
taipua
betonisen
ni
väliseinän
puukaupunki.
liitoksen
RT-ohjetiedosto,
kautta väliseinän
elokuu
tulen
man liitoksen kautta eikä palossa ulkoseinän 9
palosuojatulla kyseisen liitoksen polyuretaanivaahdolla osalla ja paisuvalla polyakryylikitillä.
[2] Hietaniemi, J., Hakkarainen, T., Huhta,
J., Jumppanen U-M., Kouhia, I., Vaari, J.
ulkopuolen kautta. Palo ei myöskään ollut
levinnyt ulkoseinän ja betonisen väliseinän Johtopäätösten tekeminen polttokokeen perusteella & Weckman, on mielenkiintoinen H. Ontelotilojen asia. paloturvallisuus
esille: – Ontelopalojen leviämisen katkaisemi-
Seuraavat
liitoksen kautta väliseinän tulen vastakkaiselle
puolelle. Liitoksien toiminnan kannalta
nen. VTT Tiedotteita 2202, Espoo 2003.
huomiot KIITOKSET ovat nousseet asiantuntijoiden keskuudessa
oleellista oli liitosten tiivistäminen palosuojatulla
polyuretaanivaahdolla ja paisuvalla po-
Metsäteollisuus kantamattomilla ry ja puurunkotolpilla Saint-Gobain Raken-
ei näyttänyt kisivujen olevan paloturvallisuus merkitystä palon lähiökerrostaloissa.
leviämisen ja
Polttokoetutkimuksen – Polttokokeen päärahoittajia perusteella ontelolaattavälipohjan olivat [3] Korhonen, ohi T. & jatkuvilla Hietaniemi, ulkoseinän J. Puujullyakryylikitillänustuotteet
kerrososastoinnin
Oy. Tutkimusaloitteesta
(REI 60) kannalta.
vastasi VTT Tiedotteita 2253, Espoo 2004.
Johtopäätösten tekeminen polttokokeen ja puuelementit toimitti Suomen Rakennustuote
[4] Kantamattoman puurunkoisen ulkoseinän
– Ulkoseinän ja välipohjan liitoksen saumausaineet ja -kitit ovat tärkeässä roolissa.
perusteella on mielenkiintoinen asia. Seuraavat
huomiot ovat nousseet asiantuntijoinimestarit
ilmatiiviyden, Oy. Puuelementtien ääneneristyksen asennukset että palotiiviyden jan liitoksen vuoksi. palonkestävyyskoe. (Koeme-
Niihin
Oy. Betonielementit
ei useinkaan aseteta
valmisti
erityisvaatimuksia
Beto-
työmailla,
ja betonisen
vaikka
ontelolaattavälipoh-
syytä olisi sekä
den keskuudessa esille:
VTT:n palolaboratoriossa suoritti Päijänteen netelmä: Soveltaen standardia EN 1363-
– Polttokokeen perusteella ontelolaattavälipohjan
ohi jatkuvilla ulkoseinän kantamatti
Tremco jopa yli Oy 10 ja cm. palosaumakitit Miten tähän pitäisi Trader-Koo suhtautua ral kyseisen requirements”. liitoksen Testausseloste osalla Nro VTT-
Puuelementti – Pitkillä Oy. jänneväleillä Palosaumavaahdot (6–12 metriä) toimit-
ontelolaatta 1:1999 ”Fire voi pitkittyneessä resistance tests tulipalossa – Part 1: Gene-
taipua
tomilla puurunkotolpilla ei näyttänyt olevan Oy. Tutkimushankkeen koordinoinnista vas-
S-11172-08.
ontelolaatan vaakasauman liitoksen kautta eikä
myöskään ollut levinnyt ulkoseinän ja betonis
vastakkaiselle puolelle. Liitoksien toiminnan
palosuojatulla polyuretaanivaahdolla ja paisuva
Johtopäätösten tekeminen polttokokeen peru
huomiot ovat nousseet asiantuntijoiden keskuud
– Polttokokeen perusteella ontelola
kantamattomilla puurunkotolpilla ei näy
kerrososastoinnin (REI 60) kannalta.
– Ulkoseinän ja välipohjan liitoksen sa
Niihin ei useinkaan aseteta erityisvaat
ilmatiiviyden, ääneneristyksen että palotii
– Pitkillä jänneväleillä (6–12 metriä) on
jopa yli 10 cm. Miten tähän pitäisi suhtau
1
10
Palotutkimuksen Päivät 2007 2009
37

Päivi Myllylä, Hanna Aho, Pertti Iso-Mustajärvi, Timo Inha ja Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, PL 600, 33101 Tampere
Puurakenteisen yläpohjaelementin
palonkestävyys
TIIVISTELMÄ
Tampereen teknillisessä yliopistossa aloitettiin
vuonna 2007 tutkimushanke, jossa yhtenä
osakokonaisuutena on puurakenteisen
yläpohjaelementin palonkestävyys ja paloturvallisuuden
kehittäminen. Tavoitteena oli
kehittää yläpohjaelementtien rakennetta niin,
että ne täyttävät kantavuusvaatimusten lisäksi
myös osastoivuusvaatimukset. Tutkimus
päättyy vuonna 2009. Tutkimuksen lähtöaineistona
on käytetty muun muassa puurakenteisen
kattoelementin paloturvallisuutta
koskevia aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja
polttokokeita, joiden analysointi toimi pohjana
tutkimustarpeiden tarkemmalle määrittelylle.
Kehitettyjen yläpohjaelementtirakenteiden
palotekninen toiminta varmistettiin
täyden mittakaavan polttokokeilla. Tässä artikkelissa
esitellään polttokokeilla saatua tietoa
yläpohjaelementin puuosien hiiltymisestä
ja elementin alapinnan levytysten suojauskyvystä.
TUTKIMUKSEN TAUSTA JA
TAVOITTEET
38 Palotutkimuksen Päivät 2009
Suomen palomääräysten kokonaisuudistus ei
ole suunnitteilla, määräysten muutostyö toteutetaan
pieninä kokonaisuuksina. Nykyiset
lämmöneristysmääräykset tulivat voimaan
1.1.2008, ja seuraava uudistus tulee voimaan
vuoden 2010 alusta. U-arvojen kiristymisen
vuoksi eristepaksuudet ovat kasvaneet, mistä
on syntynyt tarve käyttää paremman lämmöneristyskyvyn
omaavia eristeitä ja kehittää
uusia yläpohja- ja ulkoseinärakenteita.
Suomen nykyisten palomääräysten mukaan
voi rakennuksen kantavilta rakenteilta
vaadittava palonkestävyys olla eri toteutusvaihtoehdoilla
hyvin erilainen tai tietyn
ratkaisun kokonaan poissulkeva yksittäisten
rakennustarvikkeiden palo-ominaisuuksien
takia. Enintään kaksikerroksisissa P1- ja P2-
luokan rakennuksissa yläpohjan kantaville
puurakenteille on asetettu pidemmät palonkestovaatimukset
kuin paloluokan A2-s1,d0
vaatimukset täyttäville rakenteille, esimerkiksi
teräs- ja betonirakenteille. Kantavien
rakenteiden palonkestovaatimusaikaan vaikuttaa
myös käytettävien lämmöneristeiden
paloluokka.
Rakentamismääräykset antavat rakennusvalvontaviranomaisille
mahdollisuuden hyväksyä
myös muita kuin palomääräyksissä
esitettyjä rakenteita, mikäli saavutettava turvallisuustaso
on vähintään määräysten mukainen.
Hankekohtaisesti hyväksytään erilaisia
rakenneratkaisuja, ja käytäntö vaihtelee
eri kunnissa. Rakenteet, joilla ei ole ollut
vaadittua paloluokitusta, on voitu hyväksyä
kohdekohtaisesti asiantuntijalausuntojen tai
polttokoetulosten perusteella.
Tutkimushankkeen tavoitteena on ollut kehittää
tutkimuksen ja testauksen avulla puurakenteisten
kattoelementtien paloturvallisuutta.
Tavoitteena oli kehittää hyviä rakenneratkaisumalleja
mineraalivilla- ja polyuretaanieristeisille
kattoelementeille. Tutkimuksessa
käsitellään puurakenteisten kattoelementtien
paloturvallisuutta enintään kaksikerroksisissa
rakennuksissa. Rakennusmateriaalien
paloturvallisuutta tarkastellaan ainoastaan
kun sillä on merkitystä yläpohjarakenteen
palonkestävyyteen tai määräyksissä
annetaan yläpohjarakenteissa käytettäville
materiaaleille paloluokkavaatimuksia. Tutkimuksessa
ei oteta kantaa rakennusten runkomateriaaliin.
TOIMENPITEET
Tutkimuksen lähtöaineistona on ollut puurakenteisen
kattoelementin paloturvallisuutta
koskevat, aikaisemmat tutkimukset. Hankkeessa
hyödynnettiin vuosina 2002–2003
VTT:llä tehtyjä palokokeita, joiden analysointi
toimi pohjana tutkimus- ja kehitystarpeiden
tarkemmalle määrittelylle. Kattoelementtien
rakenteiden kehittäminen
toteutettiin teollisuuden ja TTY:n palolaboratorion
yhteisten kehityspalavereiden pohjalta.
Kehitystyössä otettiin huomioon myös
elementtien valmistusprosessi.
Kattoelementtien paloturvallisuuden kehittämisen
lähtökohtana on ollut, että kantavuusvaatimusten
lisäksi myös osastoivuusvaatimukset
täyttävä kattoelementti on paloturvallisempi
rakenne kuin ainoastaan kantavuusvaatimukset
täyttävä rakenne. Kehitettyjen
rakenteiden palotekninen toiminta
varmistettiin standardin SFS-EN 1365-
2, ”Kantavien rakennusosien palonkestä-

asennettuihin välipalkkeihin. Akustiikkalevyjen kiinnitys tehdään kiinnityslistojen avulla,
kipsilevyt ja palokipsilevyt kiinnitetään ruuveilla ja lisäksi käytetään välipalkkien kohdalla
kiinnityslistoja, alapinnan levyjen kiinnitys on esitetty kuvassa 1.
600 600
vyystestit. Osa 2: Väli- ja yläpohjat” mukaisten
hiiltymäkaavoilla antaa kokeissa mitattuja kiinnitetään 600 mm välein asennettuihin
1. palotestausten Akustiikkalevyjen avulla. Testauksilla kiinnitys saatiin välipalkkien suuremmat hiiltymät. alapintaan Vierekkäisten kiinnityslistojen yläpoh-
välipalkkeihin. avulla. Akustiikkalevyjen kiinnitys
Kuva
Kipsilevyjen myös lisätietoa ja palokipsilevyjen puurakenteiden hiiltymisestä
kiinnityksessä jaelementtien käytetään kantavat ruuvikiinnityksen kertopuupalkit suo-lisäksi tehdään vastaavia kiinnityslistojen avulla, kipsilevyt ja
elementin kuin alapinnan akustiikkalevyn levytysten suoja-
kiinnityksessä. jaavat toisiaan hiiltymiseltä, ja elementtien palokipsilevyt kiinnitetään ruuveilla ja lisäk-
kiinnityslistoja
uskyvystä.
välisen sauman puulistat sekä alapinnan levytysten
si käytetään välipalkkien kohdalla kiinnitys-
TTY:n palolaboratoriossa vuosina 2008–
kiinnityslistat hidastavat kertopuulistoja,
alapinnan levyjen kiinnitys on esitetsi
2009 tehdyissä polttokokeissa testattiin tuulettumattomia
alapinnan kovavillaelementtejä levytyksen sekä tuu-
suojauskyky menttien alapinnan ja välipalkkien levytyksen kiinnityksessä hiiltyminen Tehdyissä polttokokeissa koekappaleeseen
palkkien kylkien hiiltymistä. Tutkittujen elety
kuvassa 1.
Elementin
lettuva mineraalivillaeristeinen kattoelementti.
Polttokokeet ja lämpötilan mittapisteiden
sijainti suunniteltiin siten, että lämpötilojen
mittaustuloksia voidaan hyödyntää
puurakenteiden ja lämmöneristeiden palon
aikaisen käyttäytymisen tarkempaan analysointiin.
Kovavillaelementissä välipalkin yläpintaan
kiinnitetyn harvalaudoituksen alapinta on samalla
korkeudella kuin polyuretaanieristeisessä
kattoelementissä välipalkkien yläpuolella
olevan eristeen alapinta. Testattujen kovavillaelementtien
harvalaudoituksen alapinnasta
mitattuja lämpötiloja voidaan hyödyntää
arvioitaessa polyuretaanieristeisen kattoelementin
paloteknistä toimintaa. Elementin
välipalkkeihin ja kantaviin kertopuupalkkeihin
asennettujen mittapisteiden lämpötilojen
avulla saadaan tietoa alapinnan levytysten
suojauskyvystä sekä elementin ontelotilojen
puurakenteiden mahdollisen hiiltymisen
alkamishetkestä.
Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan lisensiaatintutkimuksena.
Tässä artikkelissa käsitellään
elementtien alapinnan levytyksen
suojauskykyä ja välipalkkien hiiltymistä sekä
elementtien kantavien kertopuupalkkien hiiltymistä.
Tarkastelu tehdään sekä standardissa
SFS-EN 1995-1-2: ”Eurokoodi 5: Puurakenteiden
suunnittelu. Osa 1-2: Yleinen. Rakenteiden
palomitoitus” annettujen hiiltymänopeuksien,
eri levyjen suojaus- ja murtumisaikojen
että kattoelementeille tehtyjen polttokokeiden
lämpötilan mittaustulosten ja kokeen
jälkeisten havaintojen perusteella. Standardista
SFS-EN 1995-1-2 käytetään tässä
esityksessä nimitystä eurokoodi 5.
TUTKIMUKSEN TULOKSET
Yläpohjaelementtien kantavien kertopuupalkkien
tarkastelu eurokoodi 5:n mukaisilla,
kolmelta suunnalta palolle alttiin rakenteen
käytetään ruuvikiinnityksen lisäksi kiinnityslistoja,
joiden vaikutus on merkittävä tutkittaessa
alapinnan levyjen yläpuolisten rakenteiden
hiiltymistä.
3
TUTkiTUT kaTToeLemenTTirakenTeeT
Tutkitut kattoelementit ovat yleensä kaksitai
kolmiaukkoisia, elementin suurin pituus
on noin 26 metriä. Kattoelementtien tyypillisiä
käyttökohteita ovat hallirakennukset.
Kattoelementtien kantavina palkkeina käytetään
kertopuupalkkeja, joiden väliin on 600
mm välein kiinnitetty välipalkit. Välipalkkien
alapintaan kiinnitetään elementin alapinnan
levytys. Kovavilla- ja polyuretaanieristeisissä
elementeissä välipalkkien yläpuolelle kertopuiden
väliin asennetaan eristekerrokset,
jonka yläpintaan asennetaan vesikate. Tuulettuvassa
mineraalivillaeristeisessä kattoelementissä
lämmöneristys asennetaan myös
välipalkkien väleihin, kertopuupalkkien yläpintaan
kiinnitetään välipalkkien kohdalle
yläpalkit, joiden väliin jää tuuletustila ja yläpalkkien
yläpintaan asennetaan vesikatteen
alusta.
Kehitystyössä yhtenä tavoitteena on ollut
valita elementtien alapintaan levytys, joka
suojaa yläpuolisia rakennekerroksia palolta
ja hiiltymiseltä. Kehitetyt kattoelementtirakenteet
täyttävät kantavuusvaatimuksen lisäksi
myös osastoivuusvaateet suunnitellun
palonkestoajan. Kehitystyössä yhtenäistettiin
eri elementtityyppien rakenteita. Tutkituissa
kattoelementeissä käytetään elementin
alapinnan levytyksenä normaaleja tai erikoiskovia
kipsilevyjä, lasikuituhuopapintaisia lasivilla-akustiikkalevyjä
sekä palokipsilevyjä.
Alapinnassa käytetään yhtä tai useampaa levykerrosta
palonkestovaatimuksien ja tilaajan
asettamien pintavaatimusten mukaan.
Elementin alapinnan 1200 mm leveät levyt
ulottuvat kahden välipalkin välin yli ja
asennettiin lämpötilan mittapisteitä palon
vastakkaisen pinnan lisäksi myös rakenteen
sisään. Kovavillaelementissä välipalkin yläpintaan
kiinnitetyn harvalaudoituksen alapinta
on samalla korkeudella kuin polyuretaanieristeisessä
kattoelementissä eristeen alapinta.
Testattujen kovavillaelementtien harvalaudoituksen
alapinnasta mitattuja lämpötiloja
voidaan hyödyntää arvioitaessa polyuretaanieristeisen
kattoelementin paloteknistä
toimintaa. Elementin välipalkkeihin ja kantaviin
kertopuupalkkeihin asennettujen mittapisteiden
lämpötilojen avulla saatiin tietoa
alapinnan levytysten suojauskyvystä sekä elementin
ontelotilojen puurakenteiden mahdollisen
hiiltymisen alkamishetkestä.
eLemenTin aLaPinnan LeVyTykSen
SUojaUSkyky ja VäLiPaLkkien
hiiLTyminen
Yläpohjaelementin alapinnan levyjen suojauskykytarkastelu
perustui eurokoodi 5:ssä
välipohjarakenteille annettuihin levyjen suojausaikoihin
sekä VTT:llä vuonna 2002 tehdyn
esipalokokeen tuloksiin ja TTY:llä vuosina
2008–2009 tehtyjen kattoelementtien
polttokokeiden lämpötilan mittaustuloksiin,
kokeen jälkeen tehtyihin havaintoihin
ja hiiltymämittauksiin. Eurokoodi 5:n mukaan
puurakenteiden hiiltymisen katsotaan
alkavan 300 o C lämpötilassa. Hiiltymisnopeudet
ovat erilaisia koko palorasituksen ajan
palolle alttiina olevilla suojaamattomilla pinnoilla
ja suojatuilla pinnoilla, joiden hiiltyminen
alkaa ennen suojauksen putoamista tai
suojauksen putoamisen jälkeen.[1]
Eurokoodi 5:n kansallisen soveltamisasiakirjan
liitteessä annetaan taulukoituna kipsilevyn,
palokipsilevyn ja vanerin tai muun
puulevyn suojaamien puurakenteiden hiiltymisen
alkamishetki, levyn murtumishetki
sekä tehollisen hiiltymäsyvyyden laskennas-
Palotutkimuksen Päivät 2009 39

Taulukko 1. Hiiltymisen alkamishetki t ch ja levyjen murtohetki t r välipohjarakenteissa
eurokoodi 5:n kansallisen liitteen mukaan [2].
Normaalikipsilevy, jonka paksuus on 13 mm, suojaa vaakarakenteissa puurake
Levytys
eurokoodi
T
5:ssä
ch [min]
annettujen
T r [min]
taulukkoarvojen mukaan hiiltymiseltä 10 minuuttia, jonka jä
levy murtuu ja suojauskyky pettää. Palokipsilevy, jonka paksuus on 15 mm, s
A-levy ( 13 mm paksu kipsilevy) vaakarakenteissa 10 puurakenteita 10 hiiltymiseltä 15 minuuttia, jonka jälkeen levyty
2 * A-levy
suojaamien puuosien
30
hiiltyminen
30
alkaa. Palokipsilevy murtuu ajassa 30 minuuttia. Euro
5 mukaan lasivillalla eristetylle onteloille käytetään samoja arvoja kuin edellä esitetyt ty
A-levy + F-levy onteloiden arvot. 40 Eurokoodi 45 5:ssä annetut eri levyjen suojauskykyä kuvaavat ajat on an
F-levy ( 15 mm paksu palokipsilevy
kuvassa
)
2 esitetylle
15
rakenteelle.
30
Tutkimuksessa käsitellyissä elementeissä alapinnan le
kiinnityksessä käytetään lisäksi kiinnityslistoja, mitkä parantavat alapinnan le
yläpuolisten välipalkkien suojausta. [2]
4
Normaalikipsilevy, jonka paksuus on 13 mm, suojaa vaakarakenteissa 2 puurakenteita
eurokoodi 5:ssä annettujen taulukkoarvojen mukaan hiiltymiseltä 10 minuuttia, jonka jälkeen
levy murtuu ja suojauskyky pettää. Palokipsilevy, jonka paksuus on 15 mm, suojaa
vaakarakenteissa puurakenteita hiiltymiseltä 15 minuuttia, jonka jälkeen levytyksen
suojaamien puuosien hiiltyminen alkaa. Palokipsilevy murtuu ajassa 30 minuuttia. Eurokoodi
3
5 mukaan lasivillalla eristetylle onteloille käytetään samoja arvoja kuin edellä
1
esitetyt tyhjien
onteloiden arvot. Eurokoodi 5:ssä annetut eri levyjen suojauskykyä kuvaavat ajat on annettu
kuvassa 2 esitetylle rakenteelle. Tutkimuksessa käsitellyissä elementeissä alapinnan levyjen
kiinnityksessä käytetään lisäksi kiinnityslistoja, mitkä parantavat alapinnan levyjen
yläpuolisten välipalkkien suojausta. [2]
40 Palotutkimuksen Päivät 2009
3
sa käytettäviä kertoimia; eurokoodi 5:ssä annetut
arvot kipsilevylle ja palokipsilevylle on
esitetty taulukossa 1. Eurokoodi 5 ei anna lasivilla-akustiikkalevyn
suojauskykyyn liittyviä
arvoja; akustiikkalevyn suojauskykyä arvioitaessa
on käytettävissä ainoastaan polttokokeiden
tulokset.[2]
Normaalikipsilevy, jonka paksuus on 13
mm, suojaa vaakarakenteissa puurakenteita
eurokoodi 5:ssä annettujen taulukkoarvojen
mukaan hiiltymiseltä 10 minuuttia, jonka
jälkeen levy murtuu ja suojauskyky pettää.
Palokipsilevy, jonka paksuus on 15 mm,
suojaa vaakarakenteissa puurakenteita hiiltymiseltä
15 minuuttia, jonka jälkeen levytyksen
suojaamien puuosien hiiltyminen alkaa.
Palokipsilevy murtuu ajassa 30 minuuttia.
Eurokoodi 5 mukaan lasivillalla eristetylle
onteloille käytetään samoja arvoja kuin
edellä esitetyt tyhjien onteloiden arvot. Eurokoodi
5:ssä annetut eri levyjen suojauskykyä
kuvaavat ajat on annettu kuvassa 2 esitetylle
rakenteelle. Tutkimuksessa käsitellyissä
elementeissä alapinnan levyjen kiinnityksessä
käytetään lisäksi kiinnityslistoja, mitkä
parantavat alapinnan levyjen yläpuolisten välipalkkien
suojausta. [2]
Vuonna 2002 tehdyssä esipalokokeessa tutkittiin
erilaisten kattoelementin alapinnassa
käytettävien levyvaihtoehtojen vaikutusta
elementin palonkestävyyteen. Tässä hankkeessa
oli käytettävissä esipalokokeen lämpötilanmittaustulokset
13 mm paksun kipsilevyn
yläpinnalta tyhjässä ontelossa sekä
kivivillaeristeisessä ontelossa, jossa eristepaksuus
oli noin 60 mm. Esipalokoe kesti 45
minuuttia, ja kipsilevy alkoi murtua, kun
koe oli kestänyt 18 minuuttia. Alapinnan
kipsilevyn suojauskykytarkastelun kriteerinä
käytettiin hiiltymisen alkamisen edellyttämän
+300 o C lämpötilan esiintymistä ontelossa.
Tyhjässä ontelossa kipsilevyn yläpinnalta
mitattu lämpötila oli 15 minuutin kuluttua
kokeen alkamisesta enintään +134 o C
ja kivivillaeristeisessä ontelossa alapinnan levyn
ja eristekerroksen välistä mitattu lämpötila
oli enintään + 114 o C. Lämpötilan mittaustulosten
perusteella välipalkkien hiiltyminen
ei olisi alkanut 15 minuutin palon aikana.
A-tyypin normaali kipsilevy ei murtunut TTY:llä vuonna 2008 tehdyssä 30 minuutin
polttokokeessa kovavillaelementin alapin-
15 minuutin palon aikana ja levyn suojauskyky
säilyi 15 4minuuttia.[3]
nassa 4 käytettiin palokipsilevyä. Kokeen jälkeen
tehtyjen havaintojen sekä lämpötilan
2
TTY:llä vuonna 2008 tehdyssä 15 minuutin
polttokokeessa kovavillaelementin alapinnassa
käytettiin 30 mm ja 50 mm paksuja la-
paksu palokipsilevy suojaa välipalkkeja hiil-
mittaustulosten mukaan F-tyypin 15 mm
sikuituhuopapintaisia lasivilla-akustiikkalevyjä.
Koekappaleeseen oli kahteen välipalk-
sijaitsevat tyhjässä ontelossa. Palokipsilevy ei
tymiseltä 30 minuutin ajan, kun välipalkit
kien väliin asennettu 100 mm paksu lasivillaeriste
alapinnan levyn yläpuolelle. Kokeen sä välipalkin alapinnassa lämpötila oli noin
murtunut kokeen aikana. Kokeen päättyes-
jälkeen tehtyjen havaintojen sekä lämpötilan
1
115 o C ja välipalkin kyljessä 20 mm palokipsilevyn
yläpuolelta mitattu lämpötila oli kor-
mittaustulosten mukaan kattoelementin alapinnassa
käytettävät 30 mm ja 50 mm paksut
lasivilla-akustiikkalevyt eivät murtuneet TTY:n palolaboratoriossa vuonna 2009
keimmillaan 287 o C.[5]
kokeen aikana ja suojasivat elementin puisia tehdyssä polttokokeessa testattiin tuulettuva
välipalkkeja hiiltymiseltä 15 minuuttia, kun kattoelementti, jossa elementin ontelotila oli
välipalkit sijaitsivat tyhjässä ontelossa. Kun täytetty lasivillalla; elementin alapinnassa oli
ontelo oli täytetty lasivillalla, akustiikkalevyn
yläpuolella sijaitsevat välipalkit alkoivat pötilat ylittivät +300 o C lämpötilan kokeen
palokipsilevy. Välipalkin kyljistä mitatut läm-
15 minuutin kokeen aikana hiiltyä. 30 mm kestettyä 21,5 minuuttia, jolloin alapinnassa
paksun akustiikkalevyn ja lasivillaeristeen välistä
mitattu lämpötila saavutti hiiltymisen al-
alueelta alas. Välipalkkien alapinnasta mitatut
ollut palokipsilevy murtui ja putosi pieneltä
4
kamisrajana pidetyn +300 o C lämpötilan kokeen
kestetty noin 12 minuuttia. Akustiikkakeen
kestettyä 27 minuuttia. Lasivillatäyttei-
lämpötilat ylittivät +300 o C lämpötilan kolevyn
ja yläpuolisen lasivillan välissä lämpötila
oli kokeen päättyessä 489 °C ja 100 mm kokeen aikana alapinnasta ja kyljistä. Puolen
sessä ontelossa sijainneet välipalkit hiiltyivät
paksun lasivillakerroksen yläpuolella 77 °C. tunnin kokeen jälkeen elementin ulossiirron
ja kuormituksen poiston aikana elemen-
Kokeen perusteella akustiikkalevyn yläpuolella
oleva lasivilla toimii hyvin eristeenä ja tin puuosissa palo jatkui, kuitenkin hitaampana
kuin kokeen aikana. Kokeen jälkeen
estää ylempien rakennekerrosten lämpenemisen,
mutta nostaa välipalkkien alapinnan mitatut hiiltymät olivat välipalkin (koko 48
ja kylkien lämpötilan korkeammaksi kuin mm * 98 mm) alapinnasta mitattuna enimmillään
11,5 mm. Välipalkin kyljen hiilty-
tyhjässä ontelossa olleiden välipalkkien lämpötilat.
Polttokokeen jälkeen mitatut hiiltymäsyvyydet
lasivillatäytteisessä ontelossa sikin
alaosassa. [6]
mäsyvyys oli suurimmillaan noin 6 mm paljainneiden
välipalkkien alapinnassa ja kylkien
alaosissa olivat enintään 2 mm. Hiiltymä estää lämmön siirtymisen, ja alapinnan levy
Alapinnan levyn yläpuolella oleva eriste
ulottui 123 mm korkean välipalkin kyljessä murtuu lasivillaeristeisen ontelon tapauksessa
huomattavasti aiemmin kuin tyhjän onte-
enimmillään noin 30 mm korkeudelle välipalkin
alapinnasta mitattuna.[4]
lon tapauksessa. Kyseisille kattoelementeille,

Lasivillaeristeisen akustiikkalevyt ontelon alkoivat alapinnasta irrota. Akustiikkalevyn palokipsilevy murtui yläpuolelle aiemmin asennetu ja levyn
pudota kokeen uuniin loppuajan kokeen Lasivillaeristeisen kestettyä yläpuolisia hieman ontelon rakenteita yli alapinnasta 21 minuuttia. palolta. palokipsilevy Kokeen päättyessä murtui aiemm v
mitatut lämpötilat pudota uuniin olivat kokeen erikoiskovan kestettyä hieman kipsilevyn yli 21 alueella minuuttia. enintään +
Syksyllä
kipsilevyn
2008 tehdyssä
alueella
30
noin
minuutin
100
polttokokeessa
°C; vastaavasti
kovavillaelementin
välipalkin kyljestä
alapinna
kahta levyä: Syksyllä kipsilevyn 2008 lisäksi tehdyssä käytettiin 30 minuutin 50 polttokokeessa mm paksua kovavillaeleme lasikuituh
kipsilevyjen kahta yläpinnan levyä: yläpuolelta kipsilevyn mitatut lisäksi lämpötilat käytettiin olivat 50 mm 93 ja paksu 97
akustiikkalevyä. Elementti oli jaettu jännevälin keskeltä puoliksi: toisessa osa
erikoiskovaa palolaboratoriossa kipsilevyä akustiikkalevyä. tehdyn ja toisessa Elementti kovavillakattoelementin normaalikipsilevyä; oli jaettu jännevälin molempien 30 keskeltä minuutin levyjen puoliksi: po p
mm. kipsilevyn Tehdyn polttokokeen erikoiskovaa ja akustiikkalevyn tulosten kipsilevyä perusteella yhdistelmä ja toisessa erityyppisten normaalikipsilevyä; suojasi yläpuolisia kipsilevyjen molempie puur suoj
testatussa paremmin rakenteessa kuin mm. palokipsilevy.
Tehdyn ollut kovin polttokokeen suurta eroa. tulosten Kokeen perusteella kestettyä erityyppisten 20 minuuttia, kips ak
kiinnitykseen testatussa käytettyjen rakenteessa poikittaisten ollut kovin kiinnityslistojen suurta eroa. Kokeen palasia kestettyä putosi 20
akustiikkalevyt
kiinnitykseen
alkoivat irrota.
käytettyjen
Akustiikkalevyn
poikittaisten
yläpuolelle
kiinnityslistojen
asennetut kipsilev
pal
akustiikkalevyt alkoivat irrota. Akustiikkalevyn yläpuolelle asen
kokeen loppuajan yläpuolisia rakenteita palolta. Kokeen päättyessä välipalkkie
kokeen loppuajan yläpuolisia rakenteita palolta. Kokeen päättyess
mitatut lämpötilat olivat erikoiskovan kipsilevyn alueella enintään +140 °C
mitatut lämpötilat olivat erikoiskovan kipsilevyn alueella enintä
kipsilevyn alueella noin 100 °C; vastaavasti välipalkin kyljestä 20 mm
kipsilevyn alueella noin Kuva 4. 100 Koekappaleen °C; vastaavasti alapinnasta on välipalkin poistettu kylje
kipsilevyjen yläpinnan yläpuolelta mitatut lämpötilat olivat 93 ja 97 °C.[7] K
kipsilevyjen yläpinnan kipsilevyt yläpuolelta 3.10.2008 mitatut tehdyn 30 lämpötilat minuutin polttokokeen
jälkeen, kipsilevyn alapuolelle asennet-
minuutin
olivat 93 ja
palolaboratoriossa
palolaboratoriossa
tehdyn kovavillakattoelementin
tehdyn kovavillakattoelementin
30 minuutin
30
polttokokee
kipsilevyn ja akustiikkalevyn kipsilevyn ja akustiikkalevyn yhdistelmä
tu suojasi yhdistelmä oli irronnut
yläpuolisia suojasi kokeen
puurakenteita
aikana. yläpuolisia p
paremmin kuin paremmin palokipsilevy. kuin palokipsilevy.
Välipalkit eivät olleet hiiltyneet kokeen aikana.
Lasivillaeristeisen ontelon alapinnasta palokipsilevy murtui aiemmin ja levyn palasia alko
pudota uuniin kokeen kestettyä hieman yli 21 minuuttia.
Syksyllä 2008 tehdyssä 30 minuutin polttokokeessa kovavillaelementin alapinnassa käytettiin
kahta levyä: kipsilevyn lisäksi käytettiin 50 mm paksua lasikuituhuopapintaista
akustiikkalevyä. Elementti oli jaettu jännevälin keskeltä puoliksi: toisessa osassa käytettiin
erikoiskovaa kipsilevyä ja toisessa normaalikipsilevyä; molempien levyjen paksuus oli 13
mm. Tehdyn polttokokeen tulosten perusteella erityyppisten kipsilevyjen suojauskyvyllä e
testatussa rakenteessa ollut kovin suurta eroa. Kokeen kestettyä 20 minuuttia, akustiikkalevyn
kiinnitykseen käytettyjen poikittaisten kiinnityslistojen palasia putosi uuniin ja
akustiikkalevyt alkoivat irrota. Akustiikkalevyn yläpuolelle asennetut kipsilevyt suojasiva
kokeen loppuajan yläpuolisia rakenteita palolta. Kokeen päättyessä välipalkkien alapinnasta
mitatut lämpötilat olivat erikoiskovan kipsilevyn alueella enintään +140 °C ja normaalin
kipsilevyn alueella noin 100 °C; vastaavasti välipalkin kyljestä 20 mm korkeudella
kipsilevyjen yläpinnan yläpuolelta mitatut lämpötilat olivat 93 ja 97 °C.[7] Kahden TTY:n
palolaboratoriossa tehdyn kovavillakattoelementin 30 minuutin polttokokeen perusteella
kipsilevyn ja akustiikkalevyn yhdistelmä suojasi yläpuolisia puurakenteita hiiltymiseltä
paremmin kuin palokipsilevy.
Lasivillaeristeisen ontelon alapinnasta palokipsilevy murtui aiemmin ja
pudota uuniin kokeen kestettyä hieman yli 21 minuuttia.
Syksyllä 2008 tehdyssä 30 minuutin polttokokeessa kovavillaelementin al
kahta levyä: kipsilevyn lisäksi käytettiin 50 mm paksua las
akustiikkalevyä. Elementti oli jaettu jännevälin keskeltä puoliksi: toises
erikoiskovaa kipsilevyä ja toisessa normaalikipsilevyä; molempien lev
mm. Tehdyn polttokokeen tulosten perusteella erityyppisten kipsilevyj
testatussa rakenteessa ollut kovin suurta eroa. Kokeen kestettyä 20 minu
kiinnitykseen käytettyjen poikittaisten kiinnityslistojen palasia
akustiikkalevyt alkoivat irrota. Akustiikkalevyn yläpuolelle asennetut
kokeen loppuajan yläpuolisia rakenteita palolta. Kokeen päättyessä vä
mitatut lämpötilat olivat erikoiskovan kipsilevyn alueella enintään +
kipsilevyn alueella noin 100 °C; vastaavasti välipalkin kyljestä
kipsilevyjen yläpinnan yläpuolelta mitatut lämpötilat olivat 93 ja 97
palolaboratoriossa tehdyn kovavillakattoelementin 30 minuutin po
kipsilevyn ja akustiikkalevyn yhdistelmä suojasi yläpuolisia puur
paremmin kuin palokipsilevy.
joissa elementin alapinnassa oli palokipsilevy,
tehtiin yksi polttokoe kummallekin rakennevaihtoehdolle,
ja levyn murtumisen välillä oli
selkeä ero. Elementissä, jossa välipalkit sijaitsevat
tyhjässä ontelossa, palokipsilevy murtui
vasta 30 minuutin polttokokeen päättymisen
jälkeen, kun elementti siirrettiin ulos hallista.
Lasivillaeristeisen ontelon alapinnasta palokipsilevy
murtui aiemmin ja levyn palasia
alkoi pudota uuniin kokeen kestettyä hieman
yli 21 minuuttia.
Syksyllä 2008 tehdyssä 30 minuutin polttokokeessa
kovavillaelementin alapinnassa
käytettiin kahta levyä, kipsilevyn lisäksi käytettiin
50 mm paksua lasikuituhuopapintaista
akustiikkalevyä. Elementti oli jaettu
287
jännevälin
°C.[5]
keskeltä puoliksi: toisessa osassa
käytettiin erikoiskovaa kipsilevyä ja toisessa
normaalikipsilevyä; molempien levyjen paksuus
oli 13 mm. Tehdyn polttokokeen tulosten
perusteella erityyppisten kipsilevyjen
suojauskyvyllä ei testatussa rakenteessa ollut
kovin suurta eroa. Kokeen kestettyä 20 minuuttia,
akustiikkalevyn kiinnitykseen käytettyjen
poikittaisten kiinnityslistojen palasia
putosi uuniin ja akustiikkalevyt alkoivat
irrota. Akustiikkalevyn yläpuolelle asennetut
kipsilevyt suojasivat kokeen loppuajan
yläpuolisia rakenteita palolta. Kokeen päättyessä
välipalkkien alapinnasta mitatut lämpötilat
olivat erikoiskovan kipsilevyn alueella
enintään +140 o C ja normaalin kipsilevyn
alueella noin 100 o C; vastaavasti välipalkin
kyljestä 20 mm korkeudella kipsilevyjen yläpinnan
yläpuolelta mitatut lämpötilat olivat
93 ja 97 o C.[7] Kahden TTY:n palolaboratoriossa
tehdyn kovavillakattoelementin 30 minuutin
polttokokeen perusteella kipsilevyn ja
akustiikkalevyn yhdistelmä suojasi yläpuolisia
puurakenteita hiiltymiseltä paremmin
kuin palokipsilevy.
kanTaVien kerToPUUPaLkkien
hiiLTyminen
Kuva 4. Koekappaleen alapinnasta on poistettu kipsilevyt 3.10.200
Eurokoodi polttokokeen 5:n mukaan suojaamattomien
puurakenteiden aikana. Välipalkit hiiltymänopeus eivät olleet hiiltyneet kokeen aikana.
oletetaan ajasta riippumattomaksi vakioksi.
Kun tarkastellaan suorakaidepoikkileikkausta,
Kuva Kantavien 4. Koekappaleen esimerkiksi kertopuupalkkien palkkeja, alapinnasta on poistettu hiiltyminen kipsilevyt 3.10.2008 tehdyn 30 minuutin
jotka polttokokeen ovat palolle alttiina jälkeen, useammalta kipsilevyn alapuolelle asennettu akustiikkalevy oli irronnut kokeen
jälkeen, kipsilevyn alapuolelle asennettu akustiikkalev
sivulta, aikana. käytetään Välipalkit hiiltymissyvyyden eivät olleet laskemiseen
nimellistä Kuva Eurokoodi 4. hiiltymisnopeutta, Koekappaleen Kuva 5:n mukaan 4. joka Koekappaleen alapinnasta sisäl-
suojaamattomien toisesta on alapinnasta kyljestä poistettu noin puurakenteiden kipsilevyt on 17 poistettu mm ja elementtien 3.10.2008 kipsilevyt hiiltymäno tehdyn 3.10.
hiiltyneet kokeen vytyksen aikana. kiinnityslista hiiltyy alapinnasta ja
tää kulmapyöristyksen polttokokeen riippumattomaksi jälkeen, ja polttokokeen halkeamien kipsilevyn vakioksi. vaikutuksen.
Kantavien Rakenteiden palkkeja, kertopuupalkkien mitoituksessa jotka ovat käytetään hiiltyminen
jälkeen,
alapuolelle välisen Kun kipsilevyn sauman tarkastellaan asennettu puulista alapuolelle alapinnastaan akustiikkalevy suorakaidepoikkile
asennettu noin akustiikka
oli irr
aikana. Välipalkit
aikana.
eivät
Välipalkit
olleet palolle hiiltyneet
eivät 17 mm. alttiina olleet
kokeen Kertopuupalkit hiiltyneet
aikana. useammalta kokeen hiiltyivät aikana. sivulta, 15 minuutin
polttokokeessa palolle joka alttiista sisältää alaosastaan kulmapyöris
käytetä
tehollista laskemiseen poikkileikkausta, nimellistä joka saadaan vähentämällä
vaikutuksen. alkuperäisestä poikkileikkaukses-
hiiltymisnopeutta,
Eurokoodi 5:n mukaan suojaamattomien puurakenteiden hiiltymänopeus oletetaan ajasta
riippumattomaksi vakioksi. Rakenteiden Kun tarkastellaan mitoituksessa kolmelta sivulta,
suorakaidepoikkileikkausta, käytetään alapinnasta tehollista ja molemmista
esimerkiks poikkilei
ta tehollinen
vähentämällä
hiiltymissyvyys Kantavien
alkuperäisestä
kaikilta palolle kertopuupalkkien hiiltyminen
palkkeja, Kantavien jotka kertopuupalkkien ovat palolle alttiina hiiltyminen
useammalta poikkileikkauksesta
kyljistä. Kertopuupalkin
sivulta, käytetään tehollinen
alapinnassa palkin
hiiltymissyvyyden
alttiina laskemiseen olevista pinnoista. Tehollinen hiiltymissyvyys
vaikutuksen. lasketaan Rakenteiden kaavalla Eurokoodi 1. 5:n mukaan suojaamattomien puurakenteiden hiiltym
alttiina nimellistä olevista pinnoista. hiiltymisnopeutta, Tehollinen joka keskilinjalta sisältää mitattu
hiiltymissyvyys kulmapyöristyksen hiiltymäsyvyys
lasketaan ja oli halkeamien kaavall
mitoituksessa noin käytetään 18 mm, tehollista elementin poikkileikkausta, sisemmässä kyljessä
Eurokoodi 5:n joka saadaan
vähentämällä alkuperäisestä riippumattomaksi
mukaan suojaamattomien
poikkileikkauksesta vakioksi.
puurakenteiden
tehollinen Kun tarkastellaan
hiiltymänopeus
hiiltymissyvyys suorakaidepoik
ol
hiiltymä ulottui elementin alapinnan kaikilta levyjen
kiinnitysrimojen alapintaan kaavalla useammalta asti 1. noin sivulta, 20 käy
riippumattomaksi palolle
alttiina d
ef olevista = β
ntpinnoista. + palkkeja, k0d
vakioksi.
0 Tehollinen jotka (1)
Kun
hiiltymissyvyys ovat tarkastellaan palolle lasketaan alttiina suorakaidepoikkileikkausta,
palkkeja, jotka laskemiseen ovat palolle nimellistä alttiina hiiltymisnopeutta, useammalta sivulta, joka sisältää käytetään kulmapy hiilty
mm korkeudelle kertopuupalkin alkuperäisestä
alapinnasta. mitoituksessa joka
Kaavassa d
laskemiseen
ef
= β
nton + knimellisen 0d
nimellistä vaikutuksen.
0
hiiltymisnopeuden
mitoitusarvo: vaikutuksen. kertopuulla Rakenteiden vähentämällä 0,7 mm/min mitoituksessa alkuperäisestä massa olevan käytetään poikkileikkauksesta kylkilistan tehollista alapinnan poikkileikkausta,
tehollinen hiiltymä hiilty
hiiltymisnopeutta, Rakenteiden Elementtien
sisältää käytetään kulmapyöristyksen
välisessä tehollista sau-
poikj
(1)
ja sahatavaralla vähentämällä 0,8 mm/min alkuperäisestä alttiina ja t olevista on palonkestoaika.
alttiina Lujuuden olevista ja jäykkyyden pinnoista. menettä-
Tehollinen TTY:n hiiltymissyvyys palolaboratoriossa 7 lasketaan tehtiin kaavalla kolme 30 1.
poikkileikkauksesta pinnoista. oli noin Tehollinen 2 mm. [4] tehollinen hiiltymissyvyys hiiltymissyvyys lasketaan kaa k
neen kerroksen paksuutta d kuvaava vakio 7
ef
= β
nt
+ k0d
minuutin polttokoetta, joissa kaikissa kantavien
kertopuupalkkien korkeus oli 360 mm
0
on 7 mm d
efja = kerroin β
nt
+ k0don 0 suojaamattomalla
pinnalla 1, kun t ≥ 20 min ja t/20, kun t ja leveys 45 mm. Koekappaleet nostettiin kokeiden
jälkeen uunin päältä ja siirrettiin ulos
< 20 min. [1] Esitetyllä kaavalla laskien kertopuun
tehollinen hiiltymissyvyys on 15 minuutin
palossa noin 16 mm ja 30 minuutin ja koekappaleet sammutettiin. Koekappalei-
hallista, minkä jälkeen kuormitus 7 poistettiin
7
palossa 28 mm, sahatavaran teholliset hiiltymissyvyydet
ovat vastaavasti noin 17 mm tuksen poiston ajan, joten mitattujen hiiltyden
hiiltyminen jatkui ulossiirron ja kuormi-
ja 31 mm.
mien tarkastelu antaa varmalla puolella olevat
tulokset. Paloluokkaan REI 30 suunni-
TTY:llä tehdyssä 15 minuutin polttokokeessa
koekappaleen kantavan kertopuupalkin
korkeus oli 360 mm ja leveys 39 mm. palkki hiiltyy eurokoodi 5:n mukaan palolteltujen
elementtien 45 mm leveä kertopuu-
Eurokoodi 5:n mukaan 39 mm leveä kertopuupalkki
hiiltyy 15 minuutin palon aikana kyljistä ja alapinnasta noin 28 mm, levytykle
alttiina olevasta alaosastaan molemmista
palolle alttiilta osaltaan molemmista kyljistä sen 20 mm paksu kiinnityslista hiiltyy kokonaan
ja kiinnityksen takana kertopuu sekä alapinnasta noin 16 mm, alapinnan le-
hiiltyy
Kuva 3. Koekappaleen alapinnasta on poistettu yksi akustiikkalevy 19.4.2008 tehdyn 15
minuutin polttokokeen jälkeen. Tyhjässä ontelotilassa olevat välipalkit eivät olleet hiiltyneet.
Elementin oikeassa reunassa ontelotila oli lasivillatäytteinen, miltä alueelta akustiikkalevy
irtosi kokeen loppuvaiheessa kuvassa näkyvällä tavalla.
TTY:llä vuonna 2008 tehdyssä 30 minuutin polttokokeessa kovavillaelementin alapinnassa
käytettiin palokipsilevyä. Kokeen jälkeen tehtyjen havaintojen sekä lämpötilan
mittaustulosten mukaan F-tyypin 15 mm paksu palokipsilevy suojaa välipalkkeja hiiltymiseltä
30 minuutin ajan, kun välipalkit sijaitsevat tyhjässä ontelossa. Palokipsilevy ei murtunut
kokeen aikana. Kokeen päättyessä välipalkin alapinnassa lämpötila oli noin 115 °C ja
välipalkin kyljessä 20 mm palokipsilevyn yläpuolelta mitattu lämpötila oli korkeimmillaan
Kuva 4. Koekappaleen alapinnasta on poistettu kipsilevyt 3.10
polttokokeen jälkeen, kipsilevyn alapuolelle asennettu akustiikk
aikana. Välipalkit eivät olleet hiiltyneet kokeen aikana.
Kantavien kertopuupalkkien hiiltyminen
Eurokoodi 5:n mukaan suojaamattomien puurakenteiden hiil
riippumattomaksi vakioksi. Kun tarkastellaan suorakaidep
palkkeja, jotka ovat palolle alttiina useammalta sivulta,
laskemiseen nimellistä hiiltymisnopeutta, joka sisältää kulm
vaikutuksen. Rakenteiden mitoituksessa käytetään tehollista p
vähentämällä alkuperäisestä poikkileikkauksesta tehollinen hi
alttiina olevista pinnoista. Tehollinen hiiltymissyvyys lasketaan
TTY:n palolaboratoriossa vuonna 2009 tehdyssä polttokokeessa testattiin tuulettuva
kattoelementti, jossa elementin ontelotila oli täytetty lasivillalla; elementin alapinnassa oli
palokipsilevy. Välipalkin kyljistä mitatut lämpötilat ylittivät +300 °C lämpötilan kokeen
kestettyä 21,5 minuuttia, jolloin alapinnassa ollut palokipsilevy murtui ja putosi
ensimmäiseltä alueelta alas. Välipalkkien alapinnasta mitatut lämpötilat ylittivät +300 °C
lämpötilan kokeen kestettyä 27 minuuttia. Lasivillatäytteisessä ontelossa sijainneet välipalkit
hiiltyivät kokeen aikana alapinnasta ja kyljistä. Puolen tunnin kokeen jälkeen elementin
ulossiirron ja kuormituksen poiston aikana elementin puuosissa palo jatkui, kuitenkin
hitaampana kuin kokeen aikana. Kokeen jälkeen mitatut hiiltymät olivat välipalkin (koko 48
mm * 98 mm) alapinnasta mitattuna enimmillään 11,5 mm. Välipalkin kyljen hiiltymäsyvyys
oli suurimmillaan noin 6 mm palkin alaosassa. [6]
d = β t + k
ef n 0d0
Alapinnan levyn yläpuolella oleva eriste estää lämmön siirtymisen, ja alapinnan levy murtuu
lasivillaeristeisen ontelon tapauksessa huomattavasti aiemmin kuin tyhjän ontelon
tapauksessa. Kyseisille kattoelementeille, joissa elementin alapinnassa oli palokipsilevy,
tehtiin yksi polttokoe kummallekin rakennevaihtoehdolle, ja levyn murtumisen välillä oli
selkeä ero. Elementissä, jossa välipalkit sijaitsevat tyhjässä ontelossa, palokipsilevy murtui
vasta 30 minuutin polttokokeen päättymisen jälkeen, kun elementti siirrettiin ulos hallista.
Palotutkimuksen Päivät 2009 41
7

61
40 ... 52
50
109
40 ... 54
50
140
60
50
a) b) c)
Kuva 5. TTY:llä 2008–2009 tehtyjen 30
minuutin polttokokeiden jälkeen mitatut
kantavien kertopuupalkkien hiiltymät:
a) ja b) kovavillakattoelementit,
jossa alapinnan levyn yläpuolella tyhjä
ontelo ja c) tuulettuva kattoelementti,
jossa alapinnan levyn yläpuolella oli lasivillaeristeinen
ontelo.
Kuva
noin
5.
16
TTY:llä
mm. Elementtien
vuosina 2008
välisen
- 2009 tehtyjen
sauman
30
tettäessä.
minuutin polttokokeiden
Rakenteiden paloturvallisuutta
jälkeen mitatut kantavien
arvioitaessa
tulisi jossa ottaa alapinnan huomioon levyn koko yläpuolella raken-tyhjlista
hiiltyy ainoastaan alapinnastaan ja hidas-
listaan asti. Elementtien välisen sauman puu-
kertopuupalkkien puulista hiiltyy 30 hiiltymät: minuutin a) ja palossa b) kovavillakattoelementit, alapinnastaan
ja 31 c) tuulettuva mm. Polttokokeiden kattoelementti, aikana jossa ker-
alapinnan teen levyn toiminta yläpuolella suojauksineen. oli lasivillaeristeinen ontelo. taa kertopuupalkin kyljen hiiltymistä. Toisen
ontelo
topuupalkit hiiltyivät palolle alttiista alaosastaan
Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää kyljen hiiltymiseen vaikuttaa alapinnan levytyksen
kolmelta sivulta, alapinnasta ja molem-
YHTEENVETO
mista kyljistä. Kertopuupalkkien hiiltyminen
ei ollut symmetristä. Elementtien välisen
elementtien rakennetta niin, että ne täyttävät
kantavuusvaatimusten lisäksi myös osastoivuusvaatimukset
suunnitellun palonkesto-
ja levytyksen kiinnitykseen käytetyn
kiinnityslistan alapinnan korkeus. Alapinnan
levyjen pitkittäiset kiinnityslistat hidastavat
sauman määräyksissä puolelta kertopuupalkki kattorakenteiden hiiltyi paloturvallisuuden ajan. Kehitystyössä arviointi kiinnitettiin perustuu erityistä kantavien huo-
kertopuupalkin kyljen hiiltymistä.
Nykyisissä
rakenteiden kertopuiden väliseen ja suojaamattoman puulistaan asti, lämmöneristeen toisesta
reunasta alapinnan materiaalien levytyksiin palo-ominaisuuksiin asti. Ele-
alapinnassa perustuvat käytettävien palonkestovaatimukset levyjen suojausky-
johtavat ten sekä kokeiden jälkeen tehtyjen havainmiota
alapinnan paloluokitukseen. levytysten Yläpohjarakenteissa
kiinnitykseen Polttokokeiden lämpötilan mittaustulos-
käytettyjen
puurakenteita
menttien välistä
ja
saumaa
palavia
kuvanneessa
eristeitä sisältävien
kertopuiden
välissä puulistan hiiltymä oli enim-
kattoelementtityyppiä. Kovavillaelementissä kertopuupalkin alapinnan hiiltyminen oli eukyyn.
rakennusosien
Tutkimuksessa
kohdalla
on mukana
pidempiin
kolme eri
palonkestoaikavaatimuksiin
kuin A2-s1,d0- paloluokan materiaaleja käytettäessä. Rakenteiden
tojen perusteella 15 minuutin palon aikana
paloturvallisuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon koko rakenteen toiminta suojauksineen.
millään noin 10 mm. Kertopuiden alaosasta
ja polyuretaanieristeisessä elementissä kattorokoodi
5:n mukaista. Alapinnan levytyksen
oli kokonaan yläpohjaelementin hiiltynyt kovavillakattoele-
paloturvallisuuden elementin välipalkit kehittämishankkeen sijaitsevat tyhjässä tavoitteena onte-
oli kiinnityslistat hiiltyivät osittain ja pitkittäisen
Puurakenteisen
kehittää menteissä elementtien noin 54 mm rakennetta ja tuulettuvassa niin, että kattoelementissä
noin 60 mm. Kehitystyössä Alapinnan levy-
kiinnitettiin elementissä erityistä välipalkit huomiota ovat lasivillaeristeisessä
alapinnan levytysten ei hiiltynyt. Puolen tunnin palon aikana ele-
ne lossa. täyttävät Tuulettuvassa kantavuusvaatimusten mineraalivilla¬eristeisessä lisäksi myös kiinnityslistan takana kertopuupalkin kylki
osastoivuusvaatimukset.
kiinnitykseen tyksen pitkittäisen ja alapinnassa kiinnityslistan käytettävien alapinnan levyjen ontelossa. suojauskykyyn. Tutkimuksessa Tutkimuksessa kehitettyjen on rakenteiden
mukana menttien välisen sauman puulista hiiltyi ala-
palotekninen ja polyuretaanieristeisessä toiminta varmistettiin elementissä pinnastaan noin 10 mm, kertopuupalkki oli
kolme tasolla eri kertopuupalkin kattoelementtityyppiä: kylki hiiltyi kovavillaelementissä enimmillään
17 mm, kiinnityslistan välipalkit yläpinnan sijaitsevat tasol-
tyhjässä standardin ontelossa. SFS-EN Tuulettuvassa 1365-2, ”Kantavien mineraalivilla-
ra-
alapinnastaan kokonaan hiiltynyt enintään
kattoelementin
eristeisessä la kertopuupalkkien elementissä kyljen välipalkit hiiltymä oli ovat alle lasivillaeristeisessä kennusosien palonkestävyystestit. ontelossa. Tutkimuksessa
Osa 2: Väli-
ja varmistettiin yläpohjat” mukaisilla standardin polttokokeilla. SFS-EN 1365-2, tien välisen sauman puulista. Alapinnan levy-
60 mm eli samalle korkeudelle kuin element-
kehitettyjen 5 mm. Kolmelta rakenteiden sivulta palolle palotekninen alttiina olleet toiminta
”Kantavien
alapinnan levytyksen
rakennusosien
poikittaiset
palonkestävyystestit.
kiinnitysrimat
ja kahdelta sivulta palolle alttiit pitkittäivat
välipalkit eivät hiiltyneet 15 minuutin kyljen hiiltymä oli pienempi kuin eurokoo-
Kattoelementin
Osa 2: Välityhjässä
ja yläpohjat”
ontelotilassa
mukaisilla
olejen
kiinnityslistan alapuolelta kertopuupalkin
polttokokeilla.
set kiinnityslistat olivat 30 minuutin kokeen polttokokeen aikana kun elementin alapinnassa
käytettiin käytettiin 13 13 mm mm paksua paksua normaalia normaalia kana kertopuupalkin kyljen hiiltymä ulottuu
di 5:n mukainen hiiltymä. Kiinnityslistan ta-
Kattoelementin tyhjässä ontelotilassa olevat välipalkit eivät hiiltyneet 15 minuutin
polttokokeen aikana kokonaan aikana, hiiltyneet, kun pitkittäiset elementin kiinnityslistat
olivat tai vähintään kokeen jälkeen 30 mm osittain paksua pai-
lasikuituhuopapintaista kipsilevyä tai vähintään lasivilla-akustiikkalevyä.
30 mm paksua lasi-
enintään alapinnan levytykseen asti, alapin-
alapinnassa
kipsilevyä
Puolen koillaan. tunnin Kovavillaelementtien polttokokeen aikana alapinnan tyhjässä kip-ontelosssilevyt kuituhuopapintaista sijainneet välipalkit lasivilla-akustiikkalevyä.
eivät hiiltyneet, kun nan levytyksen alapinnan korkeudella kerto-
ja palokipsilevyt alapinnassa käytettiin pysyivät paikoillaan joko 15 mm Puolen paksua tunnin palokipsilevyä polttokokeen tai levy-yhdistelmää aikana tyhjässä 13 puupalkin hiiltymä oli enintään 1 mm.
elementin
mm ruuvikiinnityksen paksu normaali varassa. tai [5, erikoiskova 6, 7] kipsilevy ontelossa ja 50 sijainneet mm paksu välipalkit lasikuituhuopapintainen
eivät hiiltyneet, Eurokoodi 5:n kansallisen soveltamisasiakirjan
akustiikkalevy. Kuvassa 5 on esitetty 30 minuutin polttokokeen
kun elementin alapinnassa käytettiin joko 15
liitteessä annetaan välipohjarakenteissa
jälkeen mitatut hiiltymät, a) elemen-
mm paksua palokipsilevyä tai 13 mm paksua käytettäville levyille suojaus- ja murtumisai-
Lasivillatäytteisessä tin alapinnassa kipsilevyn ontelossa ja akustiikkalevyn
lämpötila nousee kipsilevyä korkeammalle ja 50 mm kuin paksua tyhjässä lasikuituhuopapintaista
ontelossa akustiikkalevyä. oleva eriste ja välipalkit altistuvat pohjaelementissä, jossa alapinnan levytyksen
ontelossa, mikä koja. Tehtyjen polttokokeiden perusteella ylä-
voi yhdistelmä, aiheuttaa b) alapinnan ja c) elementin levyn alapinnassa murtumisen, pa-jolloilokipsilevy. palolle. Kattoelementissä,
Vasemman puoleinen
jossa elementin
kertopuupalkki
toimi kattoelementin kantavana palkla
nousee alapinnan levyn yläpinnalla korvyjen
suojauskyky säilyi pitempään kuin eu-
ontelo
Lasivillatäytteisessä
oli täytetty lasivillalla
ontelossa
ja alapinnassa
lämpöti-
käytettiin
lasikuituhuopapintaista akustiikkalevyä, välipalkit hiiltyivät 15 minuutin palon aikana
yläpuolella oli tyhjä ontelotila, alapinnan le-
noin 2 mm alapinnasta ja kylkien alaosasta. Puolen tunnin polttokokeessa elementin alapinnan
kina. Koekappaleeseen toteutettiin elementtien
keammalle kuin tyhjässä ontelossa, mikä voi rokoodi 5:ssa annetut suojausajat. Lasivillatäytteisten
välinen sauma lisäämällä oikeanpuoleinen
kertopuupalkki kuvaamaan viereisen elementin
kantavaa palkkia.
YHTEENVETO
Nykyisissä määräyksissä yläpohjarakenteiden
palonkestovaatimukset määräytyvät kantavissa
rakenteissa käytettyjen materiaalien ja lämmöneristeiden
paloluokituksen perusteella.
Yläpohjarakenteissa käytettyjen materiaalien
palo-ominaisuuksiin perustuvat palonkestovaatimukset
johtavat puurakenteita ja palavia
eristeitä sisältävien rakennusosien kohdalla
pidempiin palonkestoaikavaatimuksiin
kuin A2-s1,d0-paloluokan materiaaleja käy-
aiheuttaa alapinnan levyn murtumisen, jolloin
ontelossa oleva eriste ja välipalkit altistuvat
palolle. Katto¬elementissä, jossa elemen-
9
tin ontelo oli täytetty lasivillalla ja alapinnassa
käytet¬tiin lasikuituhuopapintaista akustiikkalevyä,
välipalkit hiiltyivät 15 minuutin
palon aikana noin 2 mm alapinnasta ja kylkien
alaosasta. Puolen tunnin polttokokeessa
elementin alapinnan 15 mm paksu palokipsilevy
murtui yhdessä välipalkkien välissä
kokeen kestettyä hieman yli 21 minuuttia, lasivillatäytteisessä
ontelossa olevan välipalkin
alapinnan hiiltymä oli kokeen jälkeen enimmillään
11,5 mm ja kyljen 6 mm.
Elementin kantavat kertopuupalkit ovat
alussa palolle alttiina kolmelta sivulta 50 mm
korkeudelle elementtien välisen sauman puulevytyksen
onteloiden kohdalla alapinnan
suojauskyky petti aiemmin kuin
rakenteissa, joissa oli tyhjät ontelot, mutta
myös lasivillatäytteisten onteloiden alapinnassa
levytys säilytti suojauskykynsä eurokoodi
5 annettuja suojausaikoja pitempään.
Tehtyjen polttokokeiden perusteella kantavien
kertopuupalkkien hiiltymäsyvyydet olivat
puolen tunnin palon jälkeen pienempiä
kuin eurokoodi 5 mukaan lasketut teholliset
hiiltymäsyvyydet. Tutkimuksen perusteella
voidaan sanoa, että eurokoodi 5 mukainen
laskennallinen tarkastelu antaa varmalla
puolella olevan ratkaisun tutkimuksessa tarkastellulle
yläpohjarakenteelle. Välipohjarakenteiden
laskentamenetelmä soveltuu siten
myös yläpohjarakenteelle. Täyden mittakaa-
42 Palotutkimuksen Päivät 2009

van polttokokeiden perusteella voidaan kuitenkin
saada tarkempaa tietoa yläpohjarakenteiden
palokäyttäytymisestä, tätä tietoa voidaan
hyödyntää rakenteen paloteknisen toimivuuden
arvioinnissa.
KIITOKSET
Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita.
Tutkimuksen on rahoittanut SPU
Systems Oy. Tutkimuksessa on tehty yhteistyötä
myös Rakennuspolyuretaaniteollisuuden
kanssa.
NYT
Tilaa
Pelastustieto
LÄHDELUETTELO
1. SFS-EN 1995-1-2 Eurokoodi 5. Puurakenteiden
suunnittelu, Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden
palomitoitus, 21.12.2004
2. Kansallinen liite standardiin SFS-EN
1995 Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu,
Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus,
15.10.2007
3. Testausseloste No RTE1549/02, SPUyläpohjaelementin
esipalokoe, standardin
SFS-EN 1364-1, 2000, Fire resistance tests
for non-loadbearing elements –Part 2:Ceiling
mukaisesti, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
17.6.2002, 3 sivua + 39 liitesivua.
Ei julkinen.
4.Tutkimusselostus N:o PALO/1683/2008,
SPU-kattoelementin palonkestävyyskoe, 15
minuuttia. Koemenetelmä SFS-EN 1365-2
Kantavien rakennusosien palonkestävyystestit.
Osa 2: Väli- ja yläpohjat. TTY Rakennustekniikan
laitos, Palolaboratorio, 27.6.2008,
8 sivua + 27 liitesivua. Ei julkinen.
5.Tutkimusselostus N:o PALO/1689/2008,
SPU-kattoelementin palonkestävyyskoe, 30
minuuttia. Koemenetelmä SFS-EN 1365-2
Kantavien rakennusosien palonkestävyystestit.
Osa 2: Väli- ja yläpohjat. TTY Rakennustekniikan
laitos, Palolaboratorio, 8.9.2008, 9
sivua + 39 liitesivua. Ei julkinen.
6. Tutkimusselostus N:o PA-
LO/1695/2008, SPU-kattoelementin palonkestävyyskoe,
30 minuuttia, elementin
alapinnassa kipsilevy + akustiikkalevy. Koemenetelmä
SFS-EN 1365-2 Kantavien rakennusosien
palonkestävyystestit. Osa 2: Väli-
ja yläpohjat. TTY Rakennustekniikan laitos,
Palolaboratorio, 20.10.2008, 11 sivua +
42 liitesivua. Ei julkinen.
7.Tutkimusselostus N:o PALO/1747/2009,
SPU Systems Oy:n valmistaman tuulettuvan
kattoelementin palonkestävyyskoe, 30
minuuttia. Koemenetelmä SFS-EN 1365-2
Kantavien rakennusosien palonkestävyystestit.
Osa 2: Väli- ja yläpohjat. TTY Rakennustekniikan
laitos, Palolaboratorio, 21.4.2009,
10 sivua + 38 liitesivua. Ei julkinen.
2/2009
11.3.
ammattilaisen
TUhTi tietopaketti
10 kertaa vuodessa!
Kauanko
nämä miehet
jaksavat s.12
Vuositilaus 56 €/vuosikerta
kestotilaus 50 €/vsk
nuoriso-/opiskelija-/eläkeläistilaus 28 €/vsk
Soita numeroon (09) 2293 3811
tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi
Palotutkimuksen Päivät 2009
43
Voisivatko Australian metsäpalot Abloyn lukkotehtaan tulipalosta Potkurin ruhjoma paloesimies
toteutua myös Suomessa s. 16
miljoonavahingotJoensuussa s. 8
paranee vauhdilla s. 28
TEEMANA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO
Loppuvuoden
lehdet kaupan
päälle!
5/2009
17.6.
Oppisopimuksella
vesipelastajaksi s. 36
Palomiesten eläkeikä ei laske
– urapolkuja selvitetään s. 8
Helsinkiin saapuva
erikoista myös tur
SEURAAVA PELASTUSTIE

Anna Matala ja Simo Hostikka, VTT, Kivimiehentie 4, 02044 VTT
materiaalien pyrolyysiparametrien
estimointi
kiinteän faasin reaktioille
TiiViSTeLmä
Nykypäivän paloturvallisuussuunnittelussa
turvaudutaan yhä enenevässä määrin liekinleviämisen
laskennalliseen ennustamiseen
oletettuun palotehoon perustuvien reunaehtojen
sijaan. Eräs haastavimmista vaiheista
palosimuloinnissa on tarvittavien materiaaliparametrien
määrittäminen. Tässä työssä
kehitettiin menetelmä pyrolyysimallin parametrien
estimointiin käyttäen FDS-simulointiohjelmaa
ja geneettistä algoritmia. Esimerkkimateriaaleina
esitellään PVC, PMMA
ja voimakaapeli.
JOHDANTO
44 Palotutkimuksen Päivät 2009
Nykypäivän paloturvallisuussuunnittelu perustuu
usein liekinleviämisen ennustamiseen
laskennallisesti reunaehtojen määrittämisen
sijaan. Palon leviämisen mallintamiseksi on
tunnettava ne kiinteän olomuodon reaktiot,
joita materiaalissa tapahtuu, kun sitä lämmitetään.
Palonleviämisen simulointiin liittyy
monia haasteita kuten suuruusluokkaerot
materiaali-ilmiöiden ja suurten geometrioiden
välillä, massan- ja lämmönsiirron mallintaminen
kiinteässä faasissa ja malliin tarvittavat
parametrit.
Laskennallisista ohjelmistoista FDS (Fire
Dynamic Simulator) versio 5 [1] tarjoaa
mahdollisuuden määritellä kiinteän aineen
pyrolyysireaktiot entistä yleisemmin ja – tarvittaessa
– monimutkaisemmin. Monimutkaisempi
reaktio tarkoittaa valitettavasti myös
useampaa tuntematonta, käyttäjän määriteltäväksi
jäävää parametria. Nämä parametrit
ovat materiaalikohtaisia ja riippuvat usein ennen
kaikkea valituista reaktiopoluista. Siksi
niitä ei ole juurikaan listattu käsikirjoissa.
Parametrit voidaan estimoida sovittamalla
sopiva malli kokeelliseen dataan. Tässä työssä
esitellään tehokas menetelmä parametriestimointiin.
Menetelmää käyttäen määritetään
parametrit muutamalle esimerkkimateriaalille.
Tavoitteena on koota kattava materiaalitietokanta
tulevia suuremman kokoluokan palosimulointeja
varten.
Estimointimenetelmänä käytettiin geneettistä
algoritmia (GA). Se on evoluutioteoriaan
perustuva optimointimenetelmä, jonka
hyviin puoliin kuuluu tehokkuus suurissa ja
epälineaarisissa ongelmissa sekä se, etteivät
ne helposti jää jumiin lokaaleihin minimeihin.
Algoritmi laskee eron kokeellisen ja simuloidun
datan välillä ja etsii sopivat parametrit
siten, että tämä erotus minimoituu.
Geneettinen algoritmi valitsee ratkaisuehdokkaita
osittain satunnaisesti, osittain perustuen
erotukseen. Se suppenee iteraatioaskelten
edetessä kohti mallia, joka ennustaa
kokeelliset tulokset mahdollisimman hyvin.
Satunnaisuus auttaa algoritmia etsimään aina
vain parempia ratkaisuja lokaalien minimien
ulkopuolelta.
Kineettiset reaktioparametrit estimoitiin
TGA (Thermogravimetric analysis) -datasta,
erilaisia reaktiopolkuja ja estimointirajoja
käyttäen. Kun kineettiset parametrit olivat
selvillä ja kiinnitetyt, estimoitiin termiset
parametrit kartiokalorimetri-dataa käyttäen.
Havaittiin, että kineettiset parametrit
riippuvat ennen kaikkea valitusta reaktiopolusta,
muuttujille annetuista vaihteluväleistä
sekä suhteesta toisiin kineettisiin parametreihin.
On mahdollista löytää useita parametrijoukkoja,
jotka tuottavat yhtä tarkan
ennusteen kokeelliselle TGA-käyrälle. Termiset
ominaisuudet sen sijaan ovat materiaalikohtaisia,
ja monia niistä onkin saatavilla käsikirjoissa
ja taulukoissa.
Koska termiset ominaisuudet eivät juuri
riipu valitusta mallista, voidaan niitä estimoida
nopeammin myös ilman automaattista algoritmia.
Tähän tarkoitukseen esitellään niin
kutsutut peukalosäännöt, joiden avulla kunkin
parametrin vaikutus paloteho- tai massanmuutoskäyrään
voidaan ennustaa. Näin
löydettyjä parametreja voidaan käyttää myös
alkuarvauksena tai suuruusluokkana geneettisen
algoritmin parametriestimoinnille.
Parametriestimointi tehtiin useille erilaisille
materiaaleille kuten puille, muoveille ja kaapeleille.
Tuloksina saatavia parametreja voidaan
käyttää suoraan FDS-simuloinneissa,
kunhan muistetaan, etteivät parametrit toimi
mallista irrotettuina. Geneettisen algoritmin
avulla onnistuttiin löytämään jokaiselle materiaalille
sellaiset parametrit, joiden avulla kokeet
voitiin ennustaa riittävän tarkasti.

ominaisuudet on esitetty Taulukossa 1.
Taulukko 1. Esimerkkimateriaalien ominaisuudet.
Materiaali Kuvaus ρ (kg/m 3 )
PVC Puhdas PVC putki 1440
Musta PMMA ICI, Perspex 1180
Voimakaapeli
Vaippa
Eriste
Täyte
Johdin + muut metallit
NOKIA AHXCMK 10 kV 3 x 95/70
PVC
PEX
-
Alumiini + kupari
1501
1039
950
3042
MENETELMÄT
kokeeLLiSeT meneTeLmäT
Tässä työssä kineettiset parametrit estimoitiin
käyttäen TGA (Thermogravimetric Analysis)
and DSC (Differential Scanning Calorimetry)
-dataa [2]. Kokeet suoritetaan yhtäaikaisesti.
Pieni näyte (10–50 mg) asetetaan
uuniin, jota lämmitetään tasaisesti. Tyypillisesti
lämmitysnopeus vaihtelee 2–20 K/min.
Lämmitysnopeus on riittävän hidas, jotta
näytteen voidaan olettaa olevan koko ajan
tasapainossa uunin lämpötilan kanssa. TGA
mittaa näytteen massan muutosta lämmityksen
aikana. DSC antaa tulokseksi reaktioiden
energiat. Usein tulokset ovat enemmän kvalitatiivisia
ja kertovat lähinnä sen, onko reaktio
endo- vai eksoterminen. DSC- kokeen
voi kuitenkin tehdä myös erikseen, ja tällöin
tuloksista voidaan saada selville oikea reaktiolämpö
ja ominaislämpökapasiteetti. Kokeet
tehtiin sekä ilmassa että typessä. Typessä
näkyvät ainoastaan kiinteän faasin reaktiot,
kun taas ilmassa näkyy lisäksi palaminen ja
hapettuminen. Parametrit estimoidaan käyttäen
typessä saatuja tuloksia. Ilmassa saatuja
tuloksia käytetään reaktiotyypin määrittämiseen.
Esimerkkimateriaalien ominaisuudet on
esitetty Taulukossa 1.
GeneeTTiSeT aLGoriTmiT (Ga)
Parametrit estimoitiin minimoimalla erotusta
kokeellisen datan ja mallin välillä. Estimointimenetelmäksi
valittiin geneettinen algoritmi.
Geneettiset algoritmit ovat tehokkaita
isoille ja epälineaarisille ongelmille eivätkä
ne suppene helposti lokaaleihin minimeihin.
Geneettisiä algoritmeja on käytetty kiinteän
aineen reaktioiden parametriestimointiin hyvällä
menestyksellä aikaisemminkin (Lautenberger
at al. [3] ja Rein et al. [4]).
Geneettiset algoritmit perustuvat evoluutioteoriaan
([3]-[5]). Prosessi on iteratiivinen,
ja jokainen iteraatiokierros vastaa yhtä sukupolvea.
Ensimmäinen 2 sukupolvi muodostetaan
arpomalla satunnaislukuja yriteratkaisuille
eli yksilöille. Yksilö on vektori, joka
koostuu materiaaliparametreja vastaavista reaaliluvuista.
Yhden sukupolven kaikki yksilöt
muodostavat populaation. Populaation voidaan
jakaa alussa vielä pienempiin alipopulaatioihin
ratkaisuyritteiden monimuotoisuuden
säilyttämiseksi. Jokainen sukupolvi käy
läpi sarjan erilaisia prosesseja. Aluksi yksilön
sopivuutta mitataan fitness-funktion avulla.
Funktion palauttaman fitness-luvun perusteella
yksilöt järjestetään paremmuusjärjestykseen,
ja sopivimmat valitaan tuottamaan
jälkeläisiä. Jälkeläiset muodostetaan yhdistämällä
kahden yksilön alleeleja (vektorin arvoja).
Tämän jälkeen jotkin yksilöistä mutatoituvat
satunnaisesti erikseen määritellyn mutaatio-todennäköisyyden
perusteella. Mutaatiossa
satunnaisesti valitun yksilön satunnaisesti
valittu alleeli korvataan täysin uudella
satunnaisluvulla. Seuraava sukupolvi muodostetaan
valitsemalla parhaat vanhemmat
ja parhaat uudet jälkeläiset.
Populaation koko ja etenkin sen jakaminen
alipopulaatioihin on tärkeää silloin, kun
halutaan välttää liian nopea suppeneminen
kohti lokaalia minimiä. Populaation sisällä
ratkaisut suppenevat yleensä nopeasti kohti
parasta vaihtoehtoa, joka ei välttämättä ole
lähellä globaalia ratkaisua. Kun populaatioita
on enemmän kuin yksi, todennäköisyys
tuntia, käyttäen yhtä prosessoria.
löytää globaali minimi kasvaa. Testisimuloinneissa
jako alipopulaatioihin osoittautui paljon
tärkeämmäksi asiaksi kuin yksilöiden lukumäärä.
Populaation koko on tärkeä parametri
estimoinnin onnistumista ajatellen.
Yksilöitä täytyy olla riittävä määrä, jotta hyvä
ratkaisu löytyisi.
Mutaatio-todennäköisyys on tärkeä parametri
monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Se
kuvaa yksilön todennäköisyyttä mutatoitua
sukupolven aikana. Jos tämä todennäköisyys
on liian pieni, ratkaisut suppenevat liian nopeasti
kohti lokaalia minimiä. Jos todennäköisyys
taas on liian suuri, hyvätkin ratkaisut
saatetaan menettää liiallisten mutaatioiden
vuoksi.
Tulosten yleisyyden takaamiseksi TGA-kokeet
tulisi tehdä useammalla kuin yhdellä
lämmitysnopeudella. Jos parametrit estimoidaan
käyttäen ainoastaan yhtä lämmitysnopeutta,
se ei välttämättä ennusta muita oikein.
Tässä työssä käytettiin lämmitysnopeuksia
2, 5, 10 ja 20 K/min.
Geneettinen algoritmi toteutettiin käyttäen
Matlabille tarkoitettua GA toolboxia, joka
on kehitetty Sheffieldin yliopistossa Englannissa
[6]. Se on saatavilla ilmaiseksi osoitteesta
http://www.shef.ac.uk/acse/research/ecrg/
getgat.html. Monia algoritmin parametreja
tutkittiin ja testattiin, ja parhaiksi havaitut on
listattu Taulukossa 2. Muuttujien nimet vastaavat
Matlab-sovelluksen parametreja.
Huolimatta yksinkertaistetuista FDS-malleista,
parametriestimointi on laskennallisesti
kallista. FDS-ohjelma ajetaan jokaiselle yksi-
lämmitysnopeudella erikseen. Tämän työn parametriestimoinnit kestivät kukin noin 10–24
Taulukko 2. Algoritmissa käytetyt parametrit.
Yksilöiden lkm populaatiossa NIND 20
Sukupolvien välinen kokoero. GGAP 0.8
Risteytyksen tn XOVR 0.7
Mutaation tn MUTR 1/Estimoitavien parametrien
lkm
Sukupolvien max lkm MAXGEN 1200
Jälkeläisten osuus uudessa INSR 0.9
populaatiossa
Alipopulaatioiden lkm SUBPOP 4
Vaeltamisen tn MIGR 0.2
Vaeltavien geenien lkm MIGGEN 20
TULOKSET
Palotutkimuksen Päivät 2009 45

lölle, jokaisessa sukupolvessa ja jokaisella lämmitysnopeudella
erikseen. Tämän työn parametriestimoinnit
kestivät kukin noin 10–24
tuntia, käyttäen yhtä prosessoria.
TULOKSET
Kineettiset ja termiset parametrit estimoitiin
käyttäen geneettistä algoritmia. Prosessi on
kuvattu tarkemmin lähteissä [7] ja [8]. TGAkokeet
tehtiin typessä, sillä haluttiin välttää
hiilen hapettumisen vaikutus massakäyrään.
Estimointirajat valittiin kirjallisuusarvojen
ja alkuarvausten perusteella, ja ne on esitelty
esimerkkimateriaaleille Taulukossa 3. Estimointialue
valittiin tarkoituksella laajaksi,
jotta saataisiin mahdollisimman monipuolinen
kuva tuloksista. Valitettavasti rajojen
valinta vaikuttaa myös estimointituloksiin.
Tämä on demonstroitu mustan PMMA:n
tapauksessa, jossa kahdet eri parametrit estimoitiin
erilaisilla reaktion kertaluvun n rajoilla.
Termiset parametrit k ja c estimoitiin
kartiokalorimetrikokeiden tuloksista. Reaktio-
ja palamislämmöt estimoitiin myöhemmin
manuaalisesti. Ratkaisut löytyivät useimmiten
ensimmäisten 50 sukupolven aikana,
mutta estimointia jatkettiin ainakin 100:an,
joskus jopa 1000:een sukupolveen saakka.
Tulokset on esitetty Taulukossa 4 sekä alla
esitellyissä kuvissa.
PVC
PVC
Taulukko 3. Estimointialueet esimerkkimateriaaleille.
Materiaali A (s -1 ) E
(kJ/mol)
n residue k
(W/m·K)
c p
(kJ/kg·K)
PVC
[10 8 ,10 20 ] [100,300] [0,4] [0,1] [0.05,0.7] [1,3]
(kaikki reaktiot)
Black PMMA [10 2 ,10 10 ] [100,300] [0,2] - [0.05,0.7] [1,3]
nro 1
Black PMMA [10 2 ,10 10 ] [100,300] [0,7] - [0.05,0.7] [1,3]
nro 2
Power cable
(kaikki osat)
[10 5 ,10 15 ] [100,300] [0,3] [0,1] [0.05,0.7] [1,3]
Näyte oli lähes puhdasta PVC (polyvinyl
chloride) -putkea. PVC voidaan mallintaa
kahdella reaktiolla: klooria tuottava hajoaminen
lämpötilassa 200-300 C sekä hiiltä
ja polttoainetta tuottava pyrolyysireaktio
400 C:ssa. Reaktiotuotteita ovat Hcl, bentseeni
ja tolueeni [9].
Haihtuvien aineiden massaosuudeksi oletettiin
54 % (kuvasta katsomalla). Kokeellisen
datan ja mallin vertailu on esitetty Kuvassa
1. Kiinteä viiva esittää kokeellista dataa,
ja katkoviiva FDS-mallin ennustamaa
käyrää. PVC:n pyrolyysireaktio onnistuttiin
ennustamaan kaikilla lämmitysnopeuksilla
erittäin hyvin. Numeroarvot on esitetty Taulukossa
4.
mUSTa Pmma
PMMA (Polymethyl methacrylate) on muovi,
joka sulaa ja palaa kokonaan jättämättä
hiiltä. Estimointiprosessi suoritettiin kahdesti
käyttäen erilaisia estimointirajoja reaktion
kertaluvulle. Kuvassa 2 esitetty tulos on estimoinnille
nro 1. Nro 2:n tulos näytti täsmälleen
samalta, vaikka parametrien numeroarvot
olivat hyvinkin erilaiset. Tämä viittaa
siihen, että kineettiset parametrit voidaan valita
vapaasti erilaisissa suuruusluokissa. Numeeriset
tulokset on esitetty Taulukossa 4.
VoimakaaPeLi
Hieman monimutkaisempia mallinnettavia
ovat esimerkiksi voimakaapelit, jotka koostuvat
useista kerroksista erilaisia komponentteja
hankalassa geometriassa. Näytteenä oli
NOKIA AHXCMK 10 kV 3 x 95/70, jonka
pääkomponentteja olivat vaippa, täyte, eriste
ja johdin. Vaipan tiedettiin olevan PVC:tä
ja eristeen PEX:iä. Kineettiset ja termiset parametrit
estimoitiin jokaiselle komponentille
erikseen. Tämän jälkeen tulokset koottiin
Taulukko 3. Estimointialueet esimerkkimateriaaleille.
yhteen ja malli kokonaisesta kaapelista rakennettiin.
Tulokset on esitetty Kuvassa 3 ja
Taulukossa 4.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA
YHTEENVETO
Kineettiset ja termiset malliparametrit estimoitiin
erilaisille kiinteille materiaaleille
käyttäen FDS:n materiaalimallia ja geneettistä
algoritmia. Estimointiparametrit, kuten
muuttujien rajat ja aika-askeleen pituus, valittiin
huolella minimoiden estimointiin kuluvaa
aikaa. Tulokset ovat lupaavia ja osoittavat,
että geneettistä algoritmia voidaan
käyttää tehokkaana työkaluna palotutkimuksen
parametriestimointiin. Kaikki TGA-käyrät
pystyttiin ennustamaan erittäin tarkasti
näiden parametrien avulla. Kartiotulosten
ennustaminen oli hieman vaikeampaa, mutta
tärkeimmät tulokset, kuten syttymisaika ja
piikkien paikat, pystyttiin toistamaan mallin
avulla oikein. Koska parametrit on estimoitu
käyttäen oikeaa palosimulointiohjelmaa,
ovat tulokset suoraan hyödynnettävissä sovellutuksissa.
Estimointiprosessi on laskennallisesti
kallista, mutta toisaalta parametrit pitää
estimoida kullekin materiaalille vain kerran.
Seuraavaksi löydetyt parametrit tulisi validoida
suurempien kokeiden avulla.
Monet kineettisistä parametreista poikkesivat
huomattavasti kirjallisuudessa esitetyistä
arvoista. Tämä osoittaa, että parametrit riip-
Näyte oli lähes puhdasta PVC (polyvinyl chloride) -putkea. PVC voidaan mallintaa kahdella
reaktiolla: klooria tuottava hajoaminen lämpötilassa 200-300 °C sekä hiiltä ja polttoainetta
tuottava pyrolyysireaktio 400 °C:ssa. Reaktiotuotteita ovat Hcl, bentseeni ja tolueeni [9].
Haihtuvien aineiden massaosuudeksi oletettiin 54 % (kuvasta katsomalla). Kokeellisen datan
ja mallin vertailu on esitetty Kuvassa 1. Kiinteä viiva esittää kokeellista dataa, ja katkoviiva
FDS-mallin ennustamaa käyrää. PVC:n pyrolyysireaktio onnistuttiin ennustamaan kaikilla
lämmitysnopeuksilla erittäin hyvin. Numeroarvot on esitetty Taulukossa 4.
Kuva
46
1.
Palotutkimuksen
Kokeelliset ja
Päivät
simuloidut
2009
tulokset PVC-näytteelle. Vasemmalla TGA-tulokset ja
oikealla paloteho ja massanmuutosnopeus kartiokalorimetrilta.

Kuva 2. Estimointitulokset mustalle PMMA:lle. Vasemmalla TGA-käyrät, oikealla
kartiotulokset.
Voimakaapeli
Hieman monimutkaisempia mallinnettavia ovat esimerkiksi voimakaapelit, jotka koostuvat
useista kerroksista erilaisia komponentteja hankalassa geometriassa. Näytteenä oli NOKIA
AHXCMK 10 kV 3 x 95/70, jonka pääkomponentteja olivat vaippa, täyte, eriste ja johdin.
Vaipan tiedettiin olevan PVC:tä ja eristeen PEX:iä. Kineettiset ja termiset parametrit
estimoitiin jokaiselle komponentille erikseen. Tämän jälkeen tulokset koottiin yhteen ja malli
kokonaisesta kaapelista rakennettiin. Tulokset on esitetty Kuvassa 3 ja Taulukossa 4.
Kuva 2. Estimointitulokset mustalle PMMA:lle. Vasemmalla TGA-käyrät, oikealla
kartiotulokset.
Voimakaapeli
Hieman monimutkaisempia mallinnettavia ovat esimerkiksi voimakaapelit, jotka koostuvat
useista kerroksista erilaisia komponentteja hankalassa geometriassa. Näytteenä oli NOKIA
AHXCMK 10 kV 3 x 95/70, jonka pääkomponentteja olivat vaippa, täyte, eriste ja johdin.
Vaipan tiedettiin olevan PVC:tä ja eristeen PEX:iä. Kineettiset ja termiset parametrit
estimoitiin jokaiselle komponentille erikseen. Tämän jälkeen tulokset koottiin yhteen ja malli
kokonaisesta kaapelista rakennettiin. Tulokset on esitetty Kuvassa 3 ja Taulukossa 4.
puvat ensisijaisesti mallista ja sen oletuksista,
eikä niitä tulisi ajatella materiaalikohtaisina
vakioina. Parametreja tulisi käyttää vain
samanlaisissa malleissa, samanlaisilla oletuksilla.
Jopa FDS-version vaihtuminen saattaa
vaikuttaa numeroarvoihin.
KIITOKSET
Tämä työ oli Valtion Ydinjäterahaston (VYR)
rahoittama. TGA- ja DSC-datasta kiitämme
Tuula Leskelää Teknillisestä korkeakoulusta
ja kartiokalorimetrituloksista Johan Mangsia
VTT:sta.
Taulukko 4. Esimerkkimateriaaleille estimoidut parametrit.
Materiaali A (s -1 ) E
(kJ/mol)
n residue
k
(W/m·K)
c p
(kJ/kg·K)
ΔH
(kJ/kg)
ΔH c
(MJ/kg)
PVC
6.12·10 16 198 2.18 0 0.15 2.2 700 -
k 1
(haihtuminen)
PVC
3.63·10 13 219 2.08 0.589 0.15 3 500 12.5
(pyrolyysi) k 2
Black PMMA – 2.43·10 9 146 1.758 0 0.19 1.8 1000 22.4
1
Black PMMA – 1.35·10 9 143 4.01 0 0.19 1.8 1000 22.4
Kuva 3. Estimointitulokset voimakaapelille. Vasemmalla TGA-käyrät eri komponenteille, ja
oikealla koko kaapelin kartiotulos.
2
Vaippa 56 %
11 %
33 %
127
1.78·10 9
6.61·10 8 159
8.64·10 12 290
netic Kineettiset algorithm ja termiset to estimate malliparametrit material properties
for fire modeling from bench-scale 6 fire and Systems Engineering, University of rajat Shef-
estimoitiin Guide. erilaisille Department kiinteille materiaaleille of Automatic käyttäen Control
Kuva
LÄHDELUETTELO
3. Estimointitulokset voimakaapelille. FDS:n materiaalimallia Vasemmalla ja geneettistä TGA-käyrät algoritmia. eri Estimointiparametrit, komponenteille, kuten muuttujien ja
oikealla koko kaapelin kartiotulos. ja aika-askeleen pituus, valittiin huolella minimoiden estimointiin kuluvaa aikaa. Tulokset
test data. Fire Safety Journal 41: 204-214. field.
ovat lupaavia ja osoittavat, että geneettistä algoritmia voidaan käyttää tehokkaana työkaluna
1. McGrattan, K., Hostikka, S., Floyd, J., doi:10.1016/j.firesaf.2005.12.004
palotutkimuksen parametriestimointiin. Kaikki TGA-käyrät 7. Matala, pystyttiin A. Estimation ennustamaan of solid erittäin phase
Baum, H. and Rehm, R. Fire Dynamics Simulator
tarkasti 4. Rein, näiden G., Lautenberger, parametrien C., avulla. Fernandez- Kartiotulosten reaction ennustaminen parameters oli for hieman fire simulation. vaikeampaa, Dip-
(Version 5) Technical Reference Pello, mutta C., tärkeimmät Torero, J., tulokset, Urban, D., kuten (2006). syttymisaika App-
ja lomityö piikkien TKK paikat, (2008). pystyttiin http://www.sal.hut.fi/
toistamaan mallin
Guide. National Instititute of Standards and lication avulla of oikein. genetic Koska algorithms parametrit and on thermogravimetry
to determine the kinetics of po-
8. Matala, A., Hostikka, S. and Mangs, J.
estimoitu käyttäen Publications/t-ala.html#Heading86
oikeaa palosimulointiohjelmaa, ovat
tulokset suoraan hyödynnettävissä sovellutuksissa. Estimointiprosessi on laskennallisesti
Technology, MD. USA. NIST Special Publication
1018-5. 86 p. (Draft: August 26, lyurethane Seuraavaksi foam löydetyt in smoldering parametrit tulisi combusti-
validoida suurempien Estimation kokeiden of pyrolysis avulla. model parameters
kallista, mutta toisaalta parametrit pitää estimoida kullekin materiaalille vain kerran.
2007).
on. Combustion and Flame 146: 95-108. for solid materials using thermogravimetric
2. Kellner, R., Mermet J.-M., Otto, M., huomattavasti data. Fire Safety kirjallisuudessa Science - Proceedings esitetyistä of
doi:10.1016/j.combustflame.2006.04.013
Monet kineettisistä parametreista poikkesivat
Valcárcel, M., Widmer, H. M., Analytical arvoista. 5. Reeves, Tämä Colin osoittaa, R., Rowe, että parametrit Jonathan riippuvat E., the ensisijaisesti Ninth International mallista ja sen Symposium, oletuksista, International
Parametreja Association tulisi käyttää for Fire vain Safety samanlaisissa Science.
eikä
Chemistry: A Modern Approach to Analytical
Science, Second editition. Wiley-VCH tive. Kluwer Academic Publishers. Kluwer 2008. (Preprint)
Genetic niitä tulisi algorithms ajatella materiaalikohtaisina - principles and perspec-
vakioina.
malleissa, samanlaisilla oletuksilla. Jopa FDS-version vaihtuminen saattaa vaikuttaa
numeroarvoihin.
Verlag GmbH & Co. KGaA, Weinheim, Academic Publishers, 2002.
9. Harper, C. (ed.) Handbook of building
2004.
6. Chipperfield, A., Fleming, P., Pohlheim, materials for fire protection. McGraw-Hill
3. Lautenberger, C., Rein, G., Fernandez- H., KIITOKSET Fonseca, C. Genetic Algorithm Toolbox
Handbooks. The McGraw-Hill Companies
Pello, C., (2006). The application of a ge-
for Use with Matlab. Version 1.2. User’s Inc., 2004.
Tämä työ oli 6Valtion Ydinjäterahaston (VYR) rahoittama. TGA- ja DSC-datasta kiitämme
Tuula Leskelää Teknillisestä korkeakoulusta ja kartiokalorimetrituloksista Johan Mangsia
VTT:sta.
Palotutkimuksen Päivät 2009 47
1
1
1
0
0.474
0.6184
43
0.1
0.05
0.05
2.5
1
1
200
300
1700
Eriste 6.53·10 12 218 0.308 0 0.16 2 2200 35
Täyte 6.27·10 12 220 0.135 0 0.25 3 7000 35
Taulukko 4. Esimerkkimateriaaleille estimoidut parametrit.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO
-
20
50

Johan Mangs, VTT, PL 1000, 02044 VTT
Uusi liekinleviämisen
tutkimuslaite
TiiViSTeLmä
Ilman virtausnopeus (puhaltimen pyörimisnopeus) säädetään Commander SK -taajuusmuuttajalla,
ja lämmitys ohjataan Drews R 1140 -lämmityksen säätäjällä. Kaikki kytkennät ja
ohjaustoiminnot sijaitsevat ohjausyksikössä laitteen ulkoseinässä.
Liekin leviäminen jähmeän aineen pinnalla
on tulipalojen riskianalyyseissä huomattava
ongelma ja on ollut keskeinen tutkimuskohde
kansallisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien
SAFIR ja SAFIR2010 paloturvallisuusprojekteissa
POTFIS (2003–2006)
ja FIRAS (2007–2010). Tutkimuksessa on
vuorovaikutteisesti yhdistelty mallintamisen,
kokeellisten ja numeerisen laskennan työkaluja.
Tutkittaessa liekin leviämistä pystysuoraan
ylöspäin havaittiin, että kaksi metriä
pystysuorassa, pyöreässä näytteessä liekki saavuttaa
jonkin ajan jälkeen vakioleviämisnopeuden
unohtaen syttymisolosuhteet. Pienkokeiden
tulosten perusteella leviämisnopeus
riippuu karkeasti eksponentiaalisesti ympäristön
alkulämpötilasta. Palosimulointimallien
validoimiseksi ja niiden syöttöparametrien
arvioimiseksi tulisi pystyä määrittämään
liekin leviämisnopeus ympäristön lämpötilan
funktiona.
Tähän tarkoitukseen on rakennettu mittaus
laite kahden metrin näytteelle, jonka
lämpötila voidaan nostaa halutulle tasolle
huoneenlämpötilasta 400 o C:een asti. Lait-
Kuva 1. Kahden metrin liekinleviämisen tutkimuslaite
pystyasennossa: a) yleiskuva, b) poikkileikkaus
ja keskeiset toiminnot, c) mitat pystysuunnassa.
Alkuperäiset piirustukset Protoshop Oy.
48 Palotutkimuksen Päivät 2009
Kuva 1. Kahden metrin liekinleviämisen tutkimuslaite pystyasennossa: a) yleiskuva, b) poikkileikkaus
ja keskeiset toiminnot, c) mitat pystysuunnassa. Alkuperäiset piirustukset Protoshop Oy.

näytteiden Laitteen palotehon näytteiden yläraja palotehon on arviolta yläraja enintään on arviolta 100 kW, enintään yleensä 100 alle kW, 20 yleensä kW, ja alle 20 kW, ja
a korvausilman vastaava virtaus korvausilman alle 0,3 virtaus m/s, yleensä alle 0,3 alle m/s, 50 yleensä mm/s. Koska alle 50 lämmitys mm/s. Koska on päällä lämmitys on päällä
okeen myös aikana, kokeen tarvitaan aikana, tietty tarvitaan ilmavirtaus tietty lämmitysvastuksien ilmavirtaus lämmitysvastuksien ylikuumenemisen ylikuumenemisen
eksi, ja mainittu estämiseksi, 0,3 m/s ja mainittu on arvioitu 0,3 m/s riittäväksi. on arvioitu riittäväksi.
. Ilman kierto Kuva 2. a) Ilman lämmitysvaiheen kierto a) lämmitysvaiheen aikana, b) kokeen aikana, aikana b) korvausilman kokeen aikana sisäänotto korvausilman sisäänotto
skanavan lämmityskanavan yläosasta ja palamistuotteiden yläosasta ja palamistuotteiden poisto koekanavan poisto yläosasta, koekanavan ylempi yläosasta, ylempi
yhdistävä kanavia aukko yhdistävä on suljettu. aukko Alkuperäiset on suljettu. piirustukset Alkuperäiset Protoshop piirustukset Oy. Protoshop Oy.
teessa ilma lämmitetään sähkövastuksilla ja
kierrätetään puhaltimella lämmittäen pystysuoraan
ripustettua näytettä haluttuun lämpötilaan.
Näytteen alaosa sytytetään propaanikaasuliekillä
kokeen alussa, ja liekin leviämistä
ylöspäin seurataan termopareilla näytteen
pinnan välittömässä läheisyydessä. Tässä
3
3
esitellään laitteen rakennetta ja toimintaa sekä
koetuloksina liekin leviämisnopeutta lämpötilan
funktiona sylinterimäisillä koivupuunäytteillä
ja PVC-kaapelinäytteillä.
tauksen Ilmavirtauksen tasasuuntaamiseksi tasasuuntaamiseksi on laitteen alaosan on laitteen mutkan alaosan jälkeen mutkan asennettu jälkeen kuvan asennettu 3 kuvan 3
en yksikkö, mukainen joka koostuu yksikkö, hunajakennosta, joka koostuu hunajakennosta, jonka solun pituus jonka solun 50 mm pituus ja halkaisija on 50 mm 5 ja halkaisija 5
hden 1 mm, kahden teräsverkon 1 mm välissä. teräsverkon Ilmavirtauksen välissä. Ilmavirtauksen nopeus mitataan nopeus kaksisuuntaisella mitataan kaksisuuntaisella
LIEKINLEVIÄMISEN TUTKIMUS-
LAITTEEN TOTEUTUS
Liekinleviämisen tutkimuslaitteen toteutus,
käyttöönottokokeet ja ensimmäiset koesarjat
on esitetty yksityiskohtaisessa raportissa [1].
Tässä esitetään raportin pääkohdat.
LaiTTeen rakenne
Tutkimuslaitteen rakenne on esitetty kuvassa
1. Noin kolme metriä korkea laite on kiinnitetty
massiiviseen tukikehikkoon saranalla,
joka mahdollistaa kokeita sekä pysty- että
vaaka-asennossa (kuva 1a). Laitteessa on teräsputkirunko,
0,5 mm paksut teräslevyt ulko-
ja sisäpintoina ja niiden välissä 100 mm
paksu Kaowool-lämpöeristekerros. Laite on
teräslevyllä jaettu kahteen osaan, lämmitysja
koekanavaan (0,30 m x 0,33 m), jotka ovat
yhdistettynä toisiinsa laitteen ylä- ja alaosassa.
Yläosan yhdyskanava on suljettavissa. Kanavien
etupuolella on vastaavasti lämpöeristetty
ovi, lämmityskanavan yläosassa ilman sisäänottoaukko
ja koekanavan yläosassa palamistuotteiden
poistoaukko. Molemmat aukot
ovat suljettavissa. Lämmityskanavan yläosassa
on puhallin ja 7 kW:n lämmitysvastus. Koekanavassa
on näyte tukitelineessä, pystysuora,
ja vaakasuora termoparirivi ja propaanipoltin
Kuva 2. Ilman kierto a) lämmitysvaiheen aikana,
b) kokeen aikana korvausilman sisäänotto
lämmityskanavan yläosasta ja palamistuotteiden
poisto koekanavan yläosasta,
ylempi kanavia yhdistävä aukko on suljettu.
Alkuperäiset piirustukset Protoshop Oy.
sytytyslähteenä. Koekanavan alaosassa on lisäksi
kaasuvirtauksen tasasuuntaaja.
Ilman virtausnopeus (puhaltimen pyörimisnopeus)
säädetään Commander SK -taajuusmuuttajalla,
ja lämmitys ohjataan Drews
R 1140 -lämmityksen säätäjällä. Kaikki kytkennät
ja ohjaustoiminnot sijaitsevat ohjausyksikössä
laitteen ulkoseinässä.
Lämmitysvaiheessa ilman sisäänottoaukko
ja palamistuotteiden poistoaukko ovat kiinni,
yläosan yhdyskanava on auki ja ilma kiertää
laitteessa mahdollisimman suurella nopeudella
lämmittäen näytettä (kuva 2a). Kokeen aikana
korvausilmaa tuodaan laitteeseen lämmityskanavan
yläosan aukosta, palamistuotteet
poistuvat koekanavan kattoaukon kautta
ja laitteen yläosan yhdyskanava on kiinni
(kuva 2b).
Laitteen näytteiden palotehon yläraja on
arviolta enintään 100 kW, yleensä alle 20
kW, ja vastaava korvausilman virtaus alle 0,3
m/s, yleensä alle 50 mm/s. Koska lämmitys
on päällä myös kokeen aikana, tarvitaan tietty
ilmavirtaus lämmitysvastuksien ylikuumenemisen
estämiseksi, ja mainittu 0,3 m/s on
arvioitu riittäväksi.
Ilmavirtauksen tasasuuntaamiseksi on laitteen
alaosan mutkan jälkeen asennettu kuvan
3 mukainen yksikkö, joka koostuu hunajakennosta,
jonka solun pituus on 50 mm ja
halkaisija 5 mm, kahden 1 mm teräsverkon
välissä. Ilmavirtauksen nopeus mitataan kaksisuuntaisella
virtausanturilla kytkettynä paine-erolähettimeen.
Anturi sijaitsee alemman
teräsverkon ja hunajakennon välissä.
näyTeTeLine ja TermoPariT
Kaksi metriä pitkä näyte on yläosasta ripustettu
näytetelineeseen (kuva 4). Terävät pidikkeet
250 mm välein pystysuunnassa pitävät
näytteen keskellä kanavaa. Liekin leviämistä
ylöspäin seurataan 0,25 mm K-tyypin termopareilla
T1...T19 keraamisissa eristeputkissa
teräsputkien suojaamina. Termoparit
asetetaan koskettamaan näytteen pintaa 100
mm välein pystysuunnassa. Liekin leviämisen
mittaamisen lisäksi yritettiin mitata vaakasuora
lämpötilaprofiili 0.25 mm K-tyypin
termopareilla eristeputkissa kiinnitettynä 3
mm teräslevyyn (kuva 4a). Rakenne osoittautui
kuitenkin häiriöalttiiksi eikä vaakasuoria
lämpötilajakaumia saatu tässä vaiheessa.
SyTyTySLähde
Näyte sytytetään alhaalta propaanipoltinhehkulankayhdistelmällä.
Poltin muodostuu
kierukkamuotoon taivutetusta 6 mm:n teräsputkesta,
jonka toinen pää on suljettu ja jonka
yläpintaan on porattu 1,5 mm:n reikiä 10
mm:n välein. Poltin sytytetään kierukkamuotoisella
hehkulangalla polttimen yläpuolella.
Propaanivirtausta seurataan rotametrillä. Järjestelmä
on esitetty kuvassa 5, polttimen halkaisija
on tässä rajoitettu 30 mm:iin.
LIEKINLEVIÄMISKOKEET
Kaksi koesarjaa suoritettiin, sylinterimäisillä
koivupuunäytteillä ja MMJ 4 x 1,5 mm 2
PVC-kaapelinäytteillä.
kokeiden SUoriTUS
virtausanturilla kytkettynä paine-erolähettimeen. Anturi sijaitsee alemman teräsver
hunajakennon välissä.
Liekinleviämiskokeen alussa kuuma ilma
Kuva 3. Virtauksen tasasuuntaaja Kuva 3. Virtauksen tasasuuntaaja koekanavan koekanavan alaosassa. Alkuperäinen piirustus Protoshop piirustus Oy. Protosh
Näyteteline ja termoparit
Palotutkimuksen Päivät 2009 49

Kuva 5. a) Propaanipoltin ja hehkulanka sylinterimäisen koivunäytteen alapuolella,
Kuva 4. a) Näyteteline kahden metrin näytteille, ripustus ylhäältä, pidikkeet 250 mm välein pitävät
propaanipolttimen liekki ilman näytettä, polttimen teho noin 250 W, asteikko polttimen takana cm:s
näytteen keskellä kanavaa. b) Lähikuva telineen yläosasta. Alkuperäiset piirustukset Protoshop Oy.
Sytytyslähde
kiertää laitteessa mahdollisimman suurella
LIEKINLEVIÄMISKOKEET
koeTULokSia
nopeudella, tulo- ja poistoaukot suljettuina.
Näyte sytytetään alhaalta propaanipoltin-hehkulankayhdistelmällä. Kaksi koesarjaa suoritettiin, Poltin sylinterimäisillä muodostuu koivupuunäytteillä ja MMJ 4 x 1,5 mm 2 PV
kierukkamuotoon
Kun haluttu lämpötila
taivutetusta
koekanavassa
6 mm
on
teräsputkesta,
saavutettu,
ilmankierto on porattu pienennetään 1,5 mm reikiä nopeuteen 10 mm välein. puukoesarjan Poltin näytteitä sytytetään ja tuloksia. kierukkamuotoisella Liekin le-
koivunäytteillä, jotka oli kuivatettu lämpö-
Taulukossa
jonka
1
toinen
ja kuvassa
pää
8
on
esitetään
suljettu
koivu-
ja jonka
paan tilan kokeet tehtiin 0,8 m:n pituisilla
kaapelinäytteillä.
yläpintaan
hehkulangalla 0,3 m/s, kytketään polttimen virta yläpuolella. hehkulankaan, Propaanivirtausta propaanikaasua
kuvassa polttimeen, 5, polttimen sytytetään halkaisija näyte on sen tässä rajoitettu aalisesti ympäristön 30 mm:iin. alkulämpötilasta. Kokeet tetty. Tämän prosessin aikana lämpökaapisviämisnopeus
seurataan riippuu rotametrillä. karkeasti eksponenti-
Järjestelmä on kaapissa, asennettu näytetelineeseen ja syty-
Kokeiden suoritus
esitetty
alaosasta ja avataan korvausilman tulo- ja palamistuotteiden
poistoluukut. Propaanipollytetyillä
näytteillä ilman kuivatusta, kokeissuus
nousi arviolta yhteen prosenttiin. Uu-
FS2 ja FS3 suoritettiin laboratoriotilassa säita
otettujen kuivien näytteiden kosteuspitoi-
Liekinleviämiskokeen alussa kuuma ilma kiertää laitteessa mahdollisimman suure
nopeudella, tulo- ja poistoaukot suljettuina. Kun haluttu lämpötila koekanavassa
tin sammutetaan syttymisen ja vakiintuneen sa FS4...FS6 näytteet kuivuivat osittain lämmityksen
aikana ennen sytytystä ja kokeissa tä, jonka kosteus on noin 6 % että kuivasta
dessa laitteessa koetuloksia on sekä näyttees-
saavutettu, ilmankierto pienennetään nopeuteen 0,3 m/s, kytketään virta hehkulankaa
liekin leviämisen alkamisen jälkeen. Kokeen
propaanikaasua polttimeen, sytytetään näyte sen alaosasta ja avataan korvausilman tulopalamistuotteiden
poistoluukut. Propaanipoltin sammutetaan syttymisen ja vakiintuneen liek
aikana seurataan liekkirintaman etenemistä
näytteen pinnan lähelle asennetuilla ter-
105
FS7...FS11 näytteet kuivatettiin laitteessa näytteestä. Vapaan tilan koetulokset asettuvat
näiden pisteiden väliin. Kuvan 9 tulok-
leviämisen C:n lämpötilassa.
alkamisen jälkeen. Kokeen aikana seurataan liekkirintaman etenemistä näytte
mopareilla.
Kuvassa 8 on myös esitetty MMJ-kaapelikoesarjan
tulokset. Kaapelin vaippa- ja eris-
vaikutus ole huomattava.
set ovat johdonmukaisia eikä ilmavirtauksen
Kuvassa 6 esitetään lämpötila-aikakäyrät 5
pinnan lähelle asennetuilla termopareilla.
7,8 mm sylinterimäisen koivunäytteen liekinleviämiskokeesta,
keskimääräinen lämpö-
lämpötila-alueella 22...187
temateriaali on PVC. Kokeita suoritettiin
Kuvassa 6 esitetään lämpötila-aikakäyrät 7,8 mm sylinterimäisen koivunäytte
liekinleviämiskokeesta, keskimääräinen C:ssa. Koesarjaa
ei jatkettu korkeimpiin lämpötiloihin, JOHTOPÄÄTÖKSET
lämpötila koekanavassa oli 181 o C sytytyshetkel
tila koekanavassa oli 181 o C sytytyshetkellä.
Liekkirintaman eteneminen arvioidaan lämpötilakäyristä. Etenemisen kriteeriksi on vali
Liekkirintaman eteneminen arvioidaan lämpötilakäyristä.
Etenemisen kriteeriksi on va-
sulaminen tekee kokeen suorittamisen epä-
Uusi liekinleviämisen tutkimuslaite, joka
koska kaapelimateriaalin pehmeneminen ja
lämpötilan jyrkimmän nousun ajanhetki, joka silmämääräisesti on noin 300 o C:n kohdal
Määrittämällä hetki jolloin termopari tietyllä korkeudella ilmoittaa lämpötilan ylittäneen 3
littu lämpötilan jyrkimmän nousun ajanhetki,
joka silmämääräisesti on noin 300 o C:n Uudessa liekinleviämislaitteessa näyte on on rakennettu ja otettu käyttöön. Laite on
varmaksi. o mahdollistaa kokeita eri alkulämpötiloissa
C saadaan kuvan 7 mukainen käyrä. Alkupalon jälkeen liekkirintama eten
vakionopeudella. Sovittamalla suora tähän osaan saadaan liekin leviämisnopeus.
kohdalla. Määrittämällä hetki jolloin termopari
kapeahkossa kanavassa ja kokeen aikana ka-
osoittautunut toimivaksi, joskaan kaikkia sen
tietyllä korkeudella ilmoittaa lämpötilan navassa on pieni ilmavirtaus. Tämän vaiku-
ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ei ole vielä
ylittäneen 300 o C saadaan kuvan 7 mukainen tusta on arvioitu vertaamalla vapaassa tilassa
selvitetty. Tässä vaiheessa on rajoituttu liekin
käyrä. Alkupalon jälkeen liekkirintama etenee
tehtyjen kokeiden tuloksiin [2]. Kuvas-
pystysuoran leviämisen kokeisiin eikä vaaka-
vakionopeudella. Sovittamalla suora tähän
sa 9 esitetään sylinterimäisten koivunäytteisuorien
kokeiden mahdollisuuksia ole vie-
osaan saadaan liekin leviämisnopeus. den koetuloksia huoneenlämpötilassa. Valsa
selvitetty.
50 Palotutkimuksen Päivät 2009

Kuva 6. Pystysuoran termoparirivin lämpötilat sylinterimäisen kuivatun koivunäytteen
liekinleviämiskokeessa. Koekanavan keskimääräinen lämpötila sytytyshetkellä oli 181 o C.
11.1.2008 FS6, Koivu 7.8 mm, Tkesk = 181 C
T1 [C]
11.1.2008 FS6, Koivu 7.8 mm, T kesk = 181 C
T2 [C]
800
T3 [C]
2000
T4 [C]
700
1800
T5 [C]
y = 25.512x - 40299
T6 [C]
1600
600
T7 [C]
1400
500
T8 [C]
T9 [C]
1200
400
T10 [C]
1000
T11 [C]
800
300
T12 [C]
T13 [C]
600
200
T14 [C]
400
T15 [C]
100
T16 [C]
200
T17 [C]
0
Koetuloksia 0
T18 [C]
1540 1560 1580 1600 1620 1640 1660
1450 1500 1550 1600 1650 1700 1750 1800 1850 T19 [C]
Taulukossa 1 ja kuvassa 8 esitetään koivupuukoesarjan näytteitä ja tuloksia. Liekin
Aika (s)
leviämisnopeus riippuu karkeasti eksponentiaalisesti ympäristön alkulämpötilasta. Kokeet
Aika (s)
FS2 ja FS3 suoritettiin laboratoriotilassa säilytetyillä näytteillä ilman kuivatusta, kokeissa
FS4...FS6 näytteet kuivuivat osittain lämmityksen aikana ennen sytytystä ja kokeissa
Kuva 6. Pystysuoran termoparirivin lämpötilat
FS7...FS11 näytteet kuivatettiin laitteessa 105 o sylinterimäisen kuivatun koivunäytteen
C:n lämpötilassa.
Kuva 7. Liekkirintama ajan funktiona sylinterimäisen kuivatun koivunäytteen
liekinleviämiskokeessa. Kuva 6. Pystysuoran Koekanavan termoparirivin keskimääräinen lämpötilat sylinterimäisen sytytyshetkellä oli kuivatun 181 o C.
liekinleviämiskokeessa.
Kuva 7. Liekkirintama
Sovitetun
ajan
suoran
funktiona
kulmakerroin
sylinterimäisen
antaa liekin
kuivatun
leviämisnopeuden.
koivunäytteen
Kuvassa 8 on myös esitetty MMJ-kaapelikoesarjan tulokset. Kaapelin vaippa- ja
koivunäytteen liekinleviämiskokeessa. Koekanavan keskimääräinen
eristemateriaali on PVC. Kokeita suoritettiin lämpötila-alueella 22...187 o C:ssa. Koesarjaa ei
lämpötila jatkettu korkeimpiin sytytyshetkellä lämpötiloihin, oli koska 181 kaapelimateriaalin C.
pehmeneminen ja sulaminen
tekee kokeen suorittamisen 11.1.2008 epävarmaksi. FS6, Koivu 7.8 mm, T kesk = 181 C
Taulukko 2000 1. Liekinleviämiskokeita sylinterimäisillä koivunäytteillä, nimellishalkaisija 8 mm.
liekinleviämiskokeessa. Sovitetun suoran kulmakerroin antaa liekin leviämisnopeuden.
7
1800
Koe Halkaisija Arvioitu kosteus Koekanavan lämpötila y = 25.512x Liekinleviämisnopeus
(mm/s)
- 40299
1600 (mm) sytytyshetkellä sytytyshetkellä ( o C)
Koivu, pyörörima, 8 mm ja PVC-kaapeli MMJ 4x1,5 mm 2
1400 (massa %)
FS2 1200 7.8 5.6 22 6.4
70
1000
FS3 800 7.8 6.0 26 6.5
60 Koivu, osittain kuivattu
FS4
600
7.9 2.6 97 8.4
Koivu, kuivattu
50
400
MMJ
FS5 200 7.9 2.4 142 13.5
40
0
FS6 7.8
1540
2.3
1560
181
1580 1600
25.5
1620 1640 1660 30
FS7 8.0 kuiva 32 Aika (s) 10.6
20
FS8 7.7 kuiva 162 21.7
Kuva 7. Liekkirintama ajan funktiona sylinterimäisen kuivatun koivunäytteen
liekinleviämiskokeessa. Sovitetun suoran kulmakerroin antaa liekin leviämisnopeuden.
FS9 8.0 kuiva 197 25.5
10
0
FS10 7.8 kuiva 233 48.2
0 50 100 150 200 250 300
Lämpötila (C)
Korkeus (mm)
FS11 7.9 kuiva 271 7
61.5
Liekin leviämisnopeus (mm/s)
Korkeus (mm)
Lämpötila ( o C)
Taulukko 1. Liekinleviämiskokeita sylinterimäisillä koivunäytteillä,
nimellishalkaisija 8 mm.
KIITOKSET
Tutkimustyön rahoittajina ovat olleet Valtion
ydinjätehuoltorahasto (VYR) ja VTT. Protoshop
Oy suoritti yksityiskohtaisen suunnittelun
ja rakensi laitteen.
LÄHDELUETTELO
1. Mangs, J. A new apparatus for flame
spread experiments. VTT Working Papers
112. Espoo 2009. 51 p. + App. 28 p. http://
www.vtt.fi/publications/index.jsp.
2. Mangs, J., Keski-Rahkonen, O. & Hostikka,
S. 2006. Vertical flame spread. Development
of and experiments on small and
medium scale test rigs. VTT Building and
Transport. POTFIS 1.1 + 2.1 work report
for year 2005 (internal unpublished report).
110 p.
8
Liekin leviämisnopeus (mm/s)
12
10
8
6
4
2
Kuva 8. Koivu- ja MMJ-kaapelinäytteiden liekinleviämisnopeus lämpötilan funktiona.
Kuva 8. Koivu- ja MMJ-kaapelinäytteiden liekinleviämisnopeus lämpötilan funktiona.
Uudessa liekinleviämislaitteessa näyte on kapeahkossa kanavassa ja kokeen aikana kanavassa
on pieni ilmavirtaus. Tämän vaikutusta on arvioitu vertaamalla vapaassa tilassa tehtyjen
kokeiden tuloksiin [2]. Kuvassa 9 esitetään sylinterimäisten koivunäytteiden koetuloksia
huoneenlämpötilassa. Vapaan tilan kokeet tehtiin 0,8 m pituisilla koivunäytteillä, jotka oli
kuivatettu lämpökaapissa, asennettu näytetelineeseen ja sytytetty. Tämän prosessin aikana
lämpökaapista Koivunäytteitä otettujen kuivien 2 m näytteiden laitteessa kosteuspitoisuus ja vapaassa tilassa nousi arviolta yhteen prosenttiin.
Uudessa laitteessa koetuloksia on sekä näytteestä jonka kosteus on noin 6 % että kuivasta
näytteestä. Vapaan tilan koetulokset asettuvat näiden pisteiden väliin. Kuvan 9 tulokset ovat
johdonmukaisia eikä ilmavirtauksen vaikutus ole huomattava.
vapaa tila, l = 0.8 m, kosteus ~ 1%
2 m laite, kosteus ~ 6%
2 m laite, kuivattu
0
0 2 4 6 9 8 10 12
Näytteen halkaisija (mm)
Kuva 9. Sylinterimäisten koivunäytteiden liekinleviämisnopeus huoneenlämpötilassa uudessa uudessa laitteessa
ja vapaassa ja vapaassa tilassa. Näytteiden tilassa. pituus Näytteiden vapaassa tilassa pituus 0.8 m, vapaassa liekinleviämislaitteessa tilassa 0.82 m. m,
laitteessa
liekinleviämislaitteessa 2 m.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Palotutkimuksen Päivät 2009 51

Olavi Kallio, Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos, Kanslerinrinne 1, 33014 Tampereen yliopisto
Pelastustoimen alueellistamisen
lähtölaukaus 2004. ensimmäisten
vuosien kokemuksia 2004–2006
TiiViSTeLmä
Pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuoden
2004 alussa yksittäisiltä kunnilta alueellisten
pelastuslaitosten hoidettaviksi. Pelastustoimi
säilyi edelleen kunnallisena tehtävänä, jota
kunnat toteuttavat yhteistyössä valtioneuvoston
vahvistamilla pelastustoimen alueilla.
Tutkimus kartoittaa edellä mainitun muutoksen
vaikutuksia ensisijaisesti kuntien ja
asukkaiden näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä
tutkimuksessa olivat: miten uudistus
on vaikuttanut pelastustoimen palvelutasoon,
kustannuksiin sekä kuntien vaikutusmahdollisuuksiin
Tutkimusta varten kerättiin empiirinen
havaintoaineisto viiden pelastustoimen
alueen kaikista kunnista. Tulosten mukaan
pelastustoimi on selvinnyt ensimmäisistä
muutoksen jälkeisistä vuosista kohtuullisen
hyvin: palvelutaso on säilynyt hyvänä. Kuntien
näkökulmasta ongelmina ovat vaikutusmahdollisuuksien
heikentyminen ja kustannusten
kasvu. Tilastotarkastelu ei kuitenkaan
tukenut kuntaedustajien käsityksiä kustannusten
voimakkaasta noususta.
TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA JA
TAVOITE
Pelastustoimen alueellistaminen toteutui vuoden
2004 alussa. Pelastustoimi säilyi kunnallisena
toimintana, jota kunnat toteuttavat
yhteistyössä valtioneuvoston vahvistamil-
52 Palotutkimuksen Päivät 2009
Tutkimuksiin
ja tilastoihin
pohjautuva
selvitys
Kyselyihin
pohjautuva
selvitys
1. vaihe 2. vaihe
Tilanne ennen
• voimavarat
• kustannukset
• palvelutaso
• muut näkökohdat
v. 2000-01
Kuntien johdon ja yhteistyötahojen
käsitykset ennen
uudistusta
• palvelutasosta
• kustannuksista
• uudistushankkeen
valmistelusta
v. 2004
Uudistuksen vaikutukset
(ennen – jälkeen -vertailu)
Tilanne jälkeen
• voimavarat
• kustannukset
• palvelutaso
• muut näkökohdat
v. 2005-06
aika
Kuntien johdon ja yhteistyötahojen
käsitykset
uudistuksen toteuduttua
• palvelutasosta
• kustannuksista
• uudistushankkeen
toteutumisesta
Kuvio 1. Pelastustoimen alueellistamista koskevan seurantatutkimuksen asetelma
la pelastustoimen alueilla [1, 3 §]. Käytännössä
tehtävistä vastaavat isäntäkuntien PALVELUTASO tai pelastustoimen 2001 JA 2006 on kyettävä antamaan apua
nettomuuksia kuitenkin tapahtuu, ja tällöin
PELASTUSTOIMEN
maakunta¬liittojen ylläpitämät alueiden pelastuslaitokset
yhdessä (468/2003) sopimuspalokuntien mukaan pelastustoimi Tampereen on yliopistossa suunniteltava toteutettiin siten, vuon-
että pelastus
nopeasti ja tehokkaasti.
Pelastuslain
palvelutaso kanssa. Pelastustoimen vastaa alueen tavoitteena onnettomuusuhkia. ennakoivasti
vähentää kuntia onnettomuuksia. kuultuaan. On-
Palvelutasopäätöksessä lisen palo- ja pelastustoimen on selvitettävä tilaa ennen uu- alueella esi
na 2003 Alueen tutkimus, pelastustoimi jossa selvitettiin päättää kunnal-
pelastus
palvelutasosta
uhat, käytettävissä olevat voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ennaltaehkä
pelastustoiminnan palvelutaso.

Taulukko 1. Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät ja niiden mittarit.
Palvelutasoa määrittävä tekijä
A. Onnettomuuksien ehkäisy
B. Pelastustoimen toimintavalmius
C. Väestönsuojelun (VSS)
palvelutaso
Palvelutason mittari
A1 Valistus- ja neuvottelutilaisuuksiin
osallistuneet
A2 Turvallisuussuunnitelmat
A3 Palotarkastukset
B1 Toimintavalmiusaika
B2 Henkilöstö, sen määrä ja laatu
B3 Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä
C1 VSS-tehtäviin sijoitettujen henkilöiden
lukumäärä / tavoitemäärät
C2 Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat
Taulukko 2. Yhteenveto palvelutasoa kuvaavista tuloksista otosalueilla 2001 ja 2006.
Palvelutasoa kuvaava tieto on poimittu
2001
Pronto-tietokannasta
2006
[3].
Kehityssuunta
Palvelutason mittari
Ero Tiedonkeruujärjestelmä on
(I vaihe) (II vaihe)
alueuudistuksen jälkeen muuttunut, joten kaikkia ensimmäisen vaiheen mittareita ei voitu
A1. Valistus ja neuvonta:
toistaa seurantatutkimuksen II vaiheessa. 7,5 11,8 + 4,3 +
osallistumisaste
A2. Turvallisuussuunnitelmat:
58,5 72,5 + 14 +
jestelmä on alueuudistuksen jälkeen muuttunut,
joten kaikkia ensimmäisen vaiheen
mittareita ei voitu toistaa seurantatutkimuksen
II vaiheessa.
Tulosten mukaan alueellinen pelastustoimi
on selviytynyt ensimmäisistä muutoksen jälkeisistä
vuosista hyvin. Pelastustoimen palvelutaso
on säilynyt hyvänä ja jopa parantunut.
Seuraavaan taulukkoon on tiivistetty palvelutason
mittareiden osoittamat tulokset vuosina
2001 ja 2006. Taulukon viimeisessä sarakkeessa
kuvataan kehityssuuntaa. Positiivista
kehityssuuntaa kuvataan symbolilla +
(plus), negatiivista kehityssuuntaa symbolilla
– (miinus).
Seurantatutkimuksessa kyettiin toistamaan
kymmenen eri palvelutason ulottuvuutta.
Kymmenestä palvelutasomittarista yhdeksän
osoitti positiivista kehitystä, kun verrataan
vuosia 2001 ja 2006. Yhdessä tapauksessa
(ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä) ti-
Suunnitelmat/suunnitteluvelvolliset
Tulosten mukaan alueellinen pelastustoimi on selviytynyt ensimmäisistä muutoksen
A3. jälkeisistä Palotarkastukset: vuosista Tarkastusprosentti hyvin. Pelastustoimen palvelutaso on säilynyt hyvänä ja jopa parantunut.
81,9 92,7 + 10,8
kerran Seuraavaan vuodessa tarkastettavissa taulukkoon tiloissa
+
on tiivistetty palvelutason mittareiden osoittamat tulokset vuosina
B1. 2001 Toimintavalmiusaika: ja 2006. Taulukon viimeisessä 0:11:18 sarakkeessa 0:10:48 kuvataan - 30 s. kehityssuuntaa. Positiivista
B1a. Keskimääräinen toimintavalmiusaika
+
kehityssuuntaa kuvataan symbolilla + (plus), negatiivista kehityssuuntaa lanne symbolilla hieman – heikentynyt, toisin sanoen
B1. Toimintavalmiusaika:
(miinus).
0:13:40 0:13:17 - 23 s. ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä oli Prontotietokannan
mukaan
B1b Kohde saavutettu 1+3 vahvuudella
+
noussut.
B2. Henkilöstö:
Koko henkilöstön lukumäärä/1000 asukasta
B3. Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä:
B3a Ensilähdön ajoneuvojen määrä/10 000 as.
B3. Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä:
B3b Ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä
C2. Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat:
C2a Suojapaikat suhteutettuna väkilukuun
6,9 7,0 + 0,1 +
10,8 13,8 + 3 +
10,8 11,1 + 0,2 –
31,0 % 32,9 % + 1,9 +
PELASTUSTOIMEN MENOJEN
MUUTOS OTOSALUEIDEN
KUNNISSA 2003–2006
Kuntien näkökulmasta tärkeä kysymys palvelutason
ohella on se, miten oman kunnan
C2. Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat:
29,9 % 51,6 % + 21,7
C2b Tarkastetut suojapaikat
+
kustannukset eli maksuosuudet aluepelastuksen
ylläpitäjälle ovat muuttuneet. Tilastokeskuksen
Taulukko 2. Yhteenveto palvelutasoa kuvaavista tuloksista otosalueilla 2001 ja 2006.
kuntien tilinpäätöksistä julkaisemien
Seurantatutkimuksessa kyettiin toistamaan kymmenen eri palvelutason ulottuvuutta. tietojen perusteella [4] otosalueiden kuntien
Kymmenestä palvelutasomittarista yhdeksän osoitti positiivista kehitystä, kun verrataan nettokäyttökustannusten muutoksista syntyi
seuraavan kuvion mukainen tulos. Sii-
vuosia 2001 ja 2006. Yhdessä tapauksessa (ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä) tilanne oli
distusta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tarkastellaan
PELASTUSTOIMEN
hieman heikentynyt, toisin sanoen ensilähdön ajoneuvojen keski-ikä oli Pronto-tietokannan
mukaan noussut.
pelastustoimen alueellistamisen PALVELUTASO 2001 JA 2006 nä muutoksia tarkastellaan vuoden 2006 rahanarvossa.
kokemuksia ensimmäisinä toimintavuosina
2004–2006. Keskeisiä kysymyksiä kuntien Pelastuslain (468/2003) mukaan pelastustoimi
Kuvion 2 perusteella vuosien 2003–2006
OTOSALUEIDEN on suunniteltava KUNNISSA siten, että pelastus-
2003–2006 kustannuskehityksestä otosalueiden kunnis-
näkökulmasta PELASTUSTOIMEN on se, miten MENOJEN pelastustoimen MUUTOS
alueuudistus on vaikuttanut palvelutasoon, toimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia.
sa voidaan todeta seuraavaa:
ohella Alueen on pelastustoimi se, miten oman päättää kunnan – Yksittäisten kuntien kustannukset ovat
kustannuksiin Kuntien näkökulmasta ja kuntien tärkeä vaikutusmahdollisuuksiin.
kustannukset Näin muodostui eli maksuosuudet ennen–jälkeen-
aluepelastuksen pelastustoimen ylläpitäjälle palvelutasosta ovat kuntia muuttuneet. kuul-
joko nousseet tai laskeneet.
kysymys palvelutason
tutkimusasetelma,
Tilastokeskuksen
jossa
kuntien
keväällä
tilinpäätöksistä
2008 valmistuneen
toisen vaiheen tuloksia voidaan alueella esiintyvät
julkaisemien
tuaan. Palvelutasopäätöksessä
tietojen perusteella
on
[4]
selvitettävä
otosalueiden
– Kuntia, joissa kustannukset ovat nousseet
kuntien nettokäyttökustannusten muutoksista syntyi seuraavan 3 kuvion mukainen tulos. Siinä
uhat, käytettävissä olevat ja laskeneet, on suunnilleen yhtä paljon.
muutoksia tarkastellaan vuoden 2006 rahanarvossa.
verrata ennen uudistusta olleeseen tilanteeseen
voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien
tutkimuskunnissa.
Tutkimuksen molemmat vaiheet perustuvat
viiden pelastustoimen alueen – Kainuun,
Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan
ja Päijät-Hämeen – kuntien edustajille
tehtyihin kyselyihin. Kyselyjen lisäksi hankittiin
virallisista tilastoista ja tietokannoista
ennaltaehkäisyn ja pelastustoiminnan pal-
velutaso.
Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät
ja niiden mittarit valittiin seurantatutkimuksen
I vaiheessa [2, s. 107]. Seurantatutkimuksen
toisessa vaiheessa tietoa palvelutasosta
kerättiin samojen tekijöiden ja niitä kuvaavien
Kustannusten muutoksia tarkasteltaessa on
huomattava, että niihin ovat vaikuttaneet
useat tekijät. Vuosi 2003 oli otosalueilla vielä
kunnallisen pelastustoimen aikaa (poikkeuksena
Pirkanmaa), joten vuoden 2003 kustannustieto
perustuu kuntien omiin tilinpäätöksiin
ja toisistaan poikkeaviin kirjaus-
mittareiden perusteella.
käytäntöihin. Erityisesti paloasemien hoito-
(Altika, Pronto) tilastotietoa pelastustoimen
4
palvelutasosta, taloudesta ja kunnille aiheutuneista
Palvelutasoa kuvaava tieto on poimittu ja ylläpitomenojen sekä hallinnon menojen
kustannuksista.
Pronto-tietokannasta [3]. Tiedonkeruujär-
kirjaamisessa oli kuntakohtaisia eroja.
Nämä
Palotutkimuksen Päivät 2009 53

ti, jopa kohtuuttoman paljon. Taloustilastoihin
perustuva tarkastelu, jota on kuvattu
edellä, ei kuitenkaan antanut tukea tällaisille
näkemyksille.
Mahdollinen selitys toteutuneen talouskehityksen
ja kuntavastaajien käsityksen väliselle
ristiriidalle saattaa löytyä edellä mainituista
ensimmäisen vuoden maksuosuuksien
jakoperusteista, jotka pohjautuivat kunnallisen
pelastustoimen viimeisten vuosien toteutumiin.
Siirtyminen kohti asukaslukupohjaista
kustannusjakoa on merkinnyt yksittäisten
kuntien näkökulmasta suuria muutoksia –
toisin sanoen maksuosuuksien lisäyksiä joissain
erot
Kuvio
selittävät
2. Pelastustoimen
suurelta osin kuviossa
nettokäyttökustannusten
näkyviä rustuminen kunnallisen
muutokset
pelastustoimen
€/asukas vuosina
viimeisten
2003–2006
kunnissa ja vähennyksiä toisissa. Lisäykset
ovat nousseet kuntien kannanotoissa sel-
kustannusten
vuoden 2006
erisuuntaisia
rahan arvossa.
muutoksia.
(Kuntatalouden
Alueellisen
hintaindeksi
vuosien menoihin
1995=100)
ja niiden suhtee-
pelastustoimen aikana kustannusten seen. Kirjauksia ei tuolloin tehty yhtenäisin västi voimakkaammin esille kuin vähennyk-
muutoksiin ovat vaikuttaneet seuraavat tekijät
Kuvion ja asiat: 2 perusteella vuosien 2003–2006 kyy eräissä kustannuskehityksestä tapauksissa voimakkaina otosalueiden maksukuvaa
kunnissa voimakkaasta kustannustason nousus-
perustein. Alkuvuosien tasojen erilaisuus näset,
ja tämä on osaltaan luonut yleistä mieli-
voidaan – Alueellisen todeta pelastustoimen seuraavaa: toteutuneet osuuksien muutoksina, kun seuraavina vuosina
ta. Toisaalta kunnat eivät voi alueellisen pe-
kustannusjaossa alkoi asteittain painottua lastustoimen kaudella vaikuttaa samalla tata.
nettokulut, jotka sopimusten mukaan jäävät
sopijakuntien – Yksittäisten maksettaviksi. kuntien kustannukset ovat asukaslukujen joko nousseet suhteeseen tai laskeneet. perustuva jako. valla pelastustoimen menoihin kuin aikaisemmin,
ja tämä on synnyttänyt pelkoa sii-
– Ensimmäisenä vuonna (2004 ja osassa
alueita – 2005) Kuntia, sopijakuntien joissa kustannukset välinen kustannusjako
ovat nousseet ja laskeneet, on suunnilleen yhtä paljon. tä, että kustannuskehitys ei ole hallinnassa ja
perustui kunnallisen pelastustoimen KUNTAEDUSTAJIEN NÄKEMYK- että maksuosuudet tulevat nousemaan voi-
viimeisten Kustannusten vuosien muutoksia menoihin, tarkasteltaessa toisin sanoen SET on huomattava, PELASTUSTOIMEN että niihin ALUEEL- ovat vaikuttaneet makkaasti. useat
niiden tekijät. suhteeseen. Vuosi 2003 oli otosalueilla vielä LISTAMISEN kunnallisen VAIKUTUKSISTA
pelastustoimen aikaa (poikkeuksena Tutkimuksessa kartoitettiin myös keskeisten
yhteistyöviranomaisten ja
käsityksiä pelas-
Pirkanmaa), – Seuraavina joten vuosina vuoden (2005–06) 2003 maksuosuudet
toisistaan perustuivat poikkeaviin osaksi kirjauskäytäntöihin. edelleen kunnal-
Tutkimuksessa Erityisesti kartoitettiin paloasemien sähköisen hoito- ja e-lo-
ylläpitomenojen tustoimen alueuudistuksesta ja sen vaiku-
kustannustieto perustuu kuntien omiin tilinpäätöksiin
lisen sekä pelastustoimen hallinnon menojen kirjaamisessa suhteeseen oli makekyselyn kuntakohtaisia avulla eroja. otosalueilla Nämä sijaitsevien erot selittävät tuksista. suurelta Yhteistyöviranomaisina, jotka vastasivat
kyselyyn e-lomakkeella, olivat polii-
osaksi osin asukaslukujen kuviossa näkyviä suhteeseen. kustannusten Siirtymäkauden
aikana pituudessa kustannusten ja muissa muutoksiin järjestelyissä ovat on vaikuttaneet alueuudistuksen seuraavat vaikutuksista. tekijät ja asiat: Vastaajina sin, terveydenhuollon, ympäristönsuojelun
erisuuntaisia kuntien käsityksiä muutoksia. ja arvioita Alueellisen pelastustoimen pelastustoimen
alueittaisia eroja.
olivat johtavassa asemassa olevat luottamushenkilöt
ja rakennustarkastuksen edustajat. Vastausten
nettokulut, ja viranhaltijat. jotka Kysely sopimusten lähetettiin mukaan mukaan jäävät alueuudistuksen vaikutukset yhteis-
Kuntien – Alueellisen taloustilastojen pelastustoimen ja otokseen kuuluvien
toteutuneet
aluepelastuslaitosten sopijakuntien maksettaviksi. tilinpäätösten ana-
lyyseistä saatujen tulosten perusteella voidaan
kaikkiin kuntiin, jotka kuuluvat Kainuun,
Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan
työhön ovat olleet kohtuullisen pieniä. Yhteistyön
arvioitiin parantuneen suuronnetto-
ja osassa ja Päijät-Hämeen alueita 2005) pelastusaluei-
sopijakuntien muuksien välinen hoidon ja öljyvahinkojen torjuntyöhön
tiivistetysti – Ensimmäisenä esittää seuraavia johtopäätöksiä:
vuonna (2004
– Otosalueiden kustannusjako kuntien perustui nettokäyttökustannukset
kunnallisen siin. pelastustoimen Vastauksia saatiin viimeisten 69 kunnasta. vuosien Kyselyyn
menoihin, nan kohdalla. toisin Muutos on ollut päinvastaista
sanoen nousivat niiden ennen suhteeseen. alueuudistusta
vuosina 2001–2003 yleistä kuntatalouden vastanneiden luottamushenkilöiden ja
viranhaltijoiden mukaansa alueellistamisella
liikenneonnettomuuksien hoidon ja kiireellisen
sairaanhoidon kohdalla: yhteistyö on
kustannuskehitystä – Seuraavina voimakkaammin. vuosina (2005–06) Alueuudistuksen
maksuosuudet on ollut sekä myönteisiä perustuivat että osaksi kielteisiä edelleen vaiku-
alueuudistuksen kunnallisen jälkeen hieman heikentynyt.
pelastustoimen jälkeen vuosina menojen 2004–2006 suhteeseen kustuksia.
ja osaksi Tärkeimmät asukaslukujen kuntien suhteeseen. edustajien esit-
Siirtymäkauden Yhteistyöviranomaisten edustajien mukaan
tannuskehitys pituudessa on pysynyt ja muissa suhteellisen järjestelyissä vakaa-ona tämät alueittaisia vaikutukset eroja.
kokemukset on esitetty pelastustoimen alueellistaminen on ollut tar-
noudatellen yleistä kustannuskehitystä. seuraavassa taulukossa.
peellinen – jopa välttämätön – uudistus.
– Pelastustoimen alueellistamisesta ei ole Otosalueiden kuntien edustajat arvioivat
aiheutunut voimakasta yleistä kustannustason
nousua. Kuntakohtaiset menomuutokdistuksen
jälkeisinä vuosina hyvänä – ja eräil-
pelastustoimen
5
palvelutason pysyneen uuset
YHTEENVETO TUTKIMUKSEN
aluepelastuksen kaudella 2004–2006 ovat
kuitenkin eräissä tapauksissa kohtalaisen suuria:
eräiden kuntien kustannukset ovat nousseet
ja toisten laskeneet. Kustannusten nousuja
ja laskuja on suunnilleen yhtä paljon.
Yhtenä selityksenä kustannusten huomattaviin
muutoksiin (lisäyksiin ja vähennyksiin)
on vertailun lähtötilanteen (vuosi 2003) petä
osin jopa parantuneen. Ongelmiksi nähdään
heikot mahdollisuudet vaikuttaa pelastustoimen
asioihin sekä pelastustoimen kustannusten
kasvu. Kuntaedustajien vastauksissa
aluepelastuksen kustannuksia tarkastellaan
voittopuolisesti oman kunnan maksuosuuksien
muutoksena, ja tähän kuntaedustajat
ovat tyytymättömiä. Heidän mukaansa
kustannukset ovat nousseet voimakkaas-
KESKEISISTÄ HAVAINNOISTA
Kuntien näkökulmasta alueuudistus on ollut
merkittävä. Alueellinen yhteistyö on merkinnyt
aikaisempaan verrattuna päätösvallan
ja vaikutusmahdollisuuksien vähentymistä.
Asioista ei enää voida päättää omassa kunnassa
vaan niistä päätetään yhdessä useiden
muiden kuntien kanssa. Kuntien edustaji-
54 Palotutkimuksen Päivät 2009

– Otosalueiden kuntien nettokäyttökustannukset nousivat ennen alueuudistusta vuosina
2001–2003 yleistä kuntatalouden kustannuskehitystä voimakkaammin. Alueuudistuksen
makkaampina ja ongelmallisempina. Yritystoiminta
hiipuu, väestö vähenee ja ikääntyy,
KIITOKSET
jälkeen vuosina 2004–2006 kustannuskehitys on pysynyt suhteellisen vakaana noudatellen
yleistä kustannuskehitystä.
en näkökulma pelastusalueilla tehtävään yhteistyöhön
on ainakin vielä kuntakeskeinen.
Tapahtuneita muutoksia tarkastellaan oman
kunnan näkökulmasta: millainen on palvelutaso
omassa kunnassa ja paljonko kunta maksaa
pelastustehtävien hoitamisesta. Kyselyihin
saaduissa vastauksissa heijastuu kuntapäättäjien
mielikuva pelastustoimen kustannusten
voimakkaasta kasvusta aluepelastuksen
kaudella. Mielikuva hallitsemattomasta kustannusten
kasvusta ei kuitenkaan tilastollisten
talousanalyysien mukaan ole paikkansapitävä.
Pelastustoimella on lähivuosina ratkaistavana
useita toimintaympäristön muuttumisesta
johtuvia haasteita. Näistä merkittävimpiä
ovat pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen
ja tehtävien vaativuuteen nähden
korkea eläkeikä sekä riittävien voimavarojen
turvaaminen vaatimusten ja tarpeiden lisääntyessä
erityisesti väestön kasvualueilla. Harvaan
asutuilla, aktiivi-ikäistä väestöä menettävillä
alueilla ongelmana on riittävän palvelutason
VAIKUTUKSISTA
ja valmiuden säilyttäminen VPK-toimintaan
aktiivisesti osallistuvien vanhentuessa
ja vähentyessä.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että parhaiten
näihin haasteisiin kyetään vastaamaan
kohtuullisen isoilla ja monipuolisilla alueilla,
joilla on paljon asukkaita ja myös kehittyviä
kaupunkikeskuksia. Tällaisilla pelastustoimen
alueilla on potentiaalia vastata myös
haja-asutusalueiden sekä vähenevän ja ikääntyvän
väestön tuomiin haasteisiin. Pienet pelastustoimen
alueet, joilla ei ole vetovoimaisia
kaupunkikeskuksia, kokevat muuttuvan
yhteiskunnan haasteet keskimääräistä voi-
ja tulot pienenevät. Tulojen ja menojen epätasapaino
eli taloudellinen niukkuus koettelee
voimakkaana pienten alueiden kaik-
– Pelastustoimen alueellistamisesta ei ole aiheutunut voimakasta yleistä kustannustason
kia kuntia. Niillä ei ole voimavaroja eikä halukkuutta
menomuutokset kehittää pelastustointa. aluepelastuksen Tämä näosaston
ja kaudella Suomen Kuntaliiton 2004–2006 edustajia hy-ovat
kuitenkin eräissä tapauksissa kyy yhteisen kohtalaisen kehittämistahdon suuria: puuttumise-eräidevin sujuneesta kuntien yhteistyöstä. kustannukset ovat
tämme myös sisäasiainministeriön pelastus-
nousua. Kuntakohtaiset
na ja kuntien välisinä kiistoina kustannus-
Seurantatutkimuksen toisen vaiheen ra-
nousseet ja toisten laskeneet. Kustannusten nousuja ja laskuja on suunnilleen yhtä paljon.
ten jaosta. Asukaslukuun perustuva kustannusjako
on väestöä menettävillä alueilla sii-
Yhtenä selityksenä kustannusten nä mielessä huomattaviin ongelmallinen, että muutoksiin palvelutarpeet
ja onnettomuusriskit
koistutkija (lisäyksiin Olavi Kallio ja vähennyksiin) Tampereen yliopistosta
ja Pelastusopiston
on
vertailun lähtötilanteen (vuosi 2003) perustuminen
eivät pienene
kunnallisen
väestön
vähentymisen suhteessa. Näillä alueil-
”Pelastustoimen alueellistamisen lähtölauka-
pelastustoimen
rehtori Reijo
viimeisten
Tolppi.
vuosien menoihin ja niiden la voi suhteeseen. väestön vähentymisestä Kirjauksia huolimatta ei olla tuolloin us 2004” -julkaisun tehty yhtenäisin voi tilata osoitteesta perustein. Tiedekirjakauppa
voimakkaina Taju, puh. 03-3551 maksuosuuksien
6055, säh-
Alkuvuosien tasojen erilaisuus sellaisia onnettomuusriskejä näkyy eräissä lisääviä tapauksissa toimintoja
vuosina (esim. suuret kustannusjaossa matkailukeskukset, alkoi tehköposti:
asteittain taju@uta.fi. painottua Raportti asukaslukujen
on saatavissa
muutoksina, kun seuraavina
suhteeseen perustuva jako.
taat, vilkkaat liikenneväylät ja satamat), joiden
vuoksi kunnan asukaslukuun perustuvaa
kustannusjakoa ei pidetä toimivana eikä oikeudenmukaisena.
Aluepelastus on vielä muutosvaiheessa, eli LÄHDELUETTELO
KUNTAEDUSTAJIEN NÄKEMYKSET PELASTUSTOIMEN ALUEELLISTAMISEN
organisatorisesti uudistusta vasta ”ajetaan sisään”.
Muutokset verrattuna kunnalliseen pelastustoimeen
ovat olleet eri alueilla suuria,
ja ne jatkuvat vielä tulevina vuosina. Yhteis-
Tutkimuksessa kartoitettiin sähköisen e-lomakekyselyn avulla otosalueilla sijaitsevien kuntien
kunnassa on parhaillaan tapahtumassa suuria
muutoksia, jotka väistämättä alueuudistuksen vaikuttavat pere vaikutuksista. 2003 Vastaajina olivat
ensimmäisen vaiheen loppuraportti. Tam-
käsityksiä ja arvioita pelastustoimen
johtavassa asemassa olevat myös luottamushenkilöt pelastustoimeen. Alueellisen ja pelastustoimen
on otettava huomioon odotettavissa
ja onnettomuustilastojärjestelmä.
viranhaltijat. [3] Pronto Kysely -tietokanta. lähetettiin Pelastustoimen resurs-
kaikkiin
kuntiin, jotka kuuluvat Kainuun, Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Päijätolevat
muutokset ja toimittava responsiivisesti,
toisin Vastauksia sanoen varauduttava saatiin niihin 69 hyvis-kunnastatien talous ja toiminta, Kyselyyn kuntien vastanneiden
toimintame-
[4] Altika aluetietokanta. Tilastokeskus. Kun-
Hämeen pelastusalueisiin.
luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sä ajoin. Tällaisina suurina mukaansa muutoksina alueellistamisella voidaan
mainita vuosina 2008–2012 toteutetta-
[5] Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuknot
ja -tulot 2003–2006. on ollut sekä myönteisiä
että kielteisiä vaikutuksia. Tärkeimmät kuntien edustajien esittämät vaikutukset ja
va kunta- ja palvelurakenneuudistus [5] sekä sesta 9.2.2007/169.
kokemukset on esitetty seuraavassa taulukossa.
talouden taantuma, johon maamme ajautui
vuodenvaihteessa 2008–2009.
Parhaimmat kiitokset Palosuojelurahastolle
sen myöntämästä taloudellisesta tuesta, joka
mahdollisti tutkimuksen toteutuksen. Kii-
portti valmistui huhtikuussa 2008. Tutkimuksen
toteutuksesta ovat vastanneet eri-
myös sähköisenä osoitteesta: http://www.pelastustoimi.fi/raportit/39851/
[1] Pelastuslaki. 13.6.2003/468
[2] Kallio, Olavi. Pelastustoimen alueellistaminen
lähtökuopissa. Seurantatutkimuksen
Taulukko 3. Yhteenveto otosalueiden kuntien edustajille suunnattujen kyselyjen tuloksista.
Asia
Pelastustoimen
palvelutaso
VPK:n asema
Kuntien vaikutusmahdollisuudet
pelastustoimen
asioihin
Kustannukset ja
kuntien maksuosuudet
Alueuudistuksen
onnistuminen
Kuntavastaajien enemmistön näkemys
Palvelutaso on säilynyt hyvänä ja jopa parantunut alueuudistuksen jälkeen
(mm. valistustoiminta ja palotarkastus)
Vapaapalokuntien toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet jonkin verran.
Erityisesti kaukana kaupunkikeskuksista sijaitsevissa kunnissa kannetaan
huolta VPK-toiminnan jatkuvuudesta nuorten poismuuton vuoksi.
Vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet voimakkaasti. Tämä koskee niin
johtavia luottamushenkilöitä kuin myös viranhaltijoita. Samoin kunnan
asukkaiden mahdollisuudet ovat heikentyneet oleellisesti päätöksenteon
siirryttyä kauas kunnasta maakuntakeskukseen (isäntäkuntaan).
Pelastustoimen kustannukset ja sopijakuntien maksuosuudet
aluepelastukselle ovat kasvaneet voimakkaasti. Vastaajista yli 80 % oli tätä
mieltä.
Uudistusta pidetään kohtuullisen onnistuneena aluejaon ja palvelutason
osalta. Mutta talouden osalta uudistus on onnistunut huonosti
Taulukko 3. Yhteenveto otosalueiden kuntien edustajille suunnattujen kyselyjen tuloksista.
6
Palotutkimuksen Päivät 2009 55

Sami Häkkinen, Tampereen teknillinen yliopisto, Korkeakoulunkatu 10, 33720 Tampere
Tilastollisen paloturvallisuusseurannan
kehittäminen
TiiViSTeLmä
Paloturvallisuuden seuranta perustuu Suomessa
Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti
palokuolemien ja taloudellisten vahinkojen
seuraamiselle. Tarkastelu osoitti,
ettei kuolemien ja vahinkojen seuranta riitä
kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Tilastollisen
tarkastelun lisäksi työtä varten haastateltiin
viittä pelastusalan asiantuntijaa ja
perehdyttiin aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen.
Analyyseissä paloturvallisuuden kannalta
olennaisimmiksi tekijöiksi osoittautuivat
alueen riskiluokka, miesväestön osuus, kaupunkimaisuus,
pientalovaltaisuus, yksinasuminen,
ikääntyneiden osuus, rakennusten
ikä, tietyt juhlapäivät, työllisyys, koulutustaso
ja asukkaiden tulotaso. Monissa tarkasteluissa
Suomi jakaantuu luode–kaakko-linjaa
myöten kahtia ja yksittäisten tekijöiden vaikutusta
on vaikea arvioida.
Suomen paloturvallisuuden kannalta tärkeimmät
kehittämiskohteet liittyvät tutkimuksen
perusteella erityisryhmien asumisturvallisuuteen,
tahallisten tulipalojen torjuntaan
ja taajamien ulkopuolisten alueiden
paloturvallisuuden parantamiseen. Tärkeimmiksi
toimenpiteiksi nousi ihmisten turvallisuuskäyttäytymisen
ja -asenteiden kehittäminen,
pelastustoimen strategisen suunnitelmallisuuden
parantaminen ja asuntosprinklaus.
56 Palotutkimuksen Päivät 2009
JOHDANTO
Suomen paloturvallisuustaso on kansainvälisesti
verrattuna yleistä länsimaista tasoa heikompi,
kun vertaillaan asukaslukuihin suhteutettuja
palokuolemien määriä [1], eikä
tulipalojen ja palokuolemien määrän kasvua
ole tähänastisilla onnettomuuksien ehkäisyn
keinoilla saatu pysäytettyä [2].
Paloturvallisuusseuranta perustuu Suomessa
pääasiassa palokuolemien seurannalle [3].
Pelastustoimi tarkastelee lisäksi omaa toimintaansa
sisäisten tunnuslukujen kuten toimintavalmiusaikojen
avulla [4], mutta toiminnan
vaikuttavuudesta on vain vähän tietoa.
Tähänastinen paloturvallisuustutkimus tarkastelee
ongelmaa monipuolisesti, mutta tilanteesta
ei muodostu kokonaiskuvaa. Rakenteellista
paloturvallisuutta ja palotorjunnan
teknologisia mahdollisuuksia käsittelevää
tutkimusta on runsaasti saatavilla [5, 6, 7, 8,
9, 10, 11, 12, 13]. Yhteiskunnallisten ja sosiaalisten
tekijöiden ja muutosten vaikutusta
paloturvallisuuteen käsitellään aiemmassa
tutkimuksessa vähän [14, 15].
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli löytää
tunnuslukuja ja mittareita, joiden avulla voidaan
kuvata paloturvallisuustasoa, parantaa
Suomen paloturvallisuuden ennustettavuutta
ja helpottaa oikeiden kehittämistoimenpiteiden
valintaa. Tutkimusongelma kulminoituu
kahteen kysymykseen:
Mitä tunnusomaisia piirteitä sattuneista
tulipaloista ja niihin johtaneista olosuhteista
voidaan eritellä Millä keskeisillä tunnusluvuilla
paloturvallisuustason ennustettavuutta
voidaan parantaa
Tutkimuskysymyksiä lähestytään Halen
pyramidimallin avulla [16] (kuva 1), ja tulokset
on koostettu Kaplanin ja Nortonin tasapainotetun
tuloskortin [17] periaatteita soveltaen
(liite 1). Perinteisessä Heinrichin pyramidimallissa
[18] on oletettu, että jokainen
vaaratilanne on yhtä tärkeä torjuttaessa
suuronnettomuuksia [19, 20, 21]. Tosiasiassa
näin ei ole vaan tilanne noudattaa ennemminkin
Halen mallia [16] (kuva 1).
Mitä Luokkiin tunnusomaisia III ja IV piirteitä kuuluvat sattuneista tapaukset tulipaloista eivät
missään olosuhteissa voi johtaa suuriin
ja niihin
eritellä Millä keskeisillä tunnusluvuilla paloturvallisuustas
rantaa
tuhoihin, vaikka paloa ei sammutettaisi (kuva
Tutkimuskysymyksiä 1). Luokkien II ja lähestytään I palot ovat Halen pelastustoiminnan
koostettu Kaplanin järjestämisen ja Nortonin ja onnettomuuk-
tasapainotetun tuloskortin [1
pyramidimallin avu
Perinteisessä Heinrichin pyramidimallissa [18] on oletettu, e
sien tärkeä ennaltaehkäisyn torjuttaessa suuronnettomuuksia kannalta kiinnostavia, [19, 20, 21]. Tosia
noudattaa ennemminkin Halen mallia [16] (kuva 1).
Kuva Kuva 1. 1. Onnettomuuspyramidi (mukailtu lähteestä lähteestä
[16])
[16])
Luokkiin III ja IV kuuluvat tapaukset eivät missään olosuht
vaikka paloa ei sammutettaisi (kuva 1). Luokkien II ja
järjestämisen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kannalta
pahimmassa tapauksessa aiheutua jo mittavia materiaali-

keskiarvon ollessa 2,66 [2, 27]. Kunnan pinta-alalla ei ole huomattavaa korrelaatiota paloturvallisuuteen.
koska Kuva niistä 2. Palokuolemasuhde voi pahimmassa tapauksessa ikäluokittain aiheutua
sä [23, 2002–2006 24]. Yksi esitetty [29] ratkaisu ongelmaan 10–14-vuotiaissa. Palokuolemasuhde on miehillä
jo mittavia materiaali- ja henkilövasä
hinkoja. Sisäisen turvallisuuden ohjelman
on automaattiset sammutuslaitteistot, joista
on ulkomaisissa tutkimuksissa hyviä kokemuksia
tasaisen korkea 45–69-vuotiaana ja uuhinkoja.
destaan 80–84-vuotiaana. Naisilla palokuo-
399 ja [25]. naisia 125. Miesten palokuolemasuhde lemasuhde on alle kaksi on palokuolemaa vuodestaan
mukaisesti Miehiä luokkaan kuoli tarkasteluajanjaksolla I luetaan kuuluvaksi
ne tulipalot, joista on mahdollisuus kehittyä
suurpalo tai kuolemaan johtava tulipalo sentilla ihmisistä on toimiva palovaroitin
Kyselytutkimuksen mukaan noin 95 prodessa
kaikissa ikäluokissa ennen 75 ikävuot-
korkeampi kaikissa ikäluokissa paitsi 10–14-vuotiaissa. Palokuolemasuhde on miehillä
[3]. Onnettomuuspyramidiin sisäänrakennettu
20/80-sääntö, jonka mukaan 20 prosenttia
[26]. Palokuolemista tehdyssä selvityksessä
havaittiin, että varoittimien käyttö ei näytsenttia
onnettomuuksista aiheuttaa 80 protäisi
kuitenkaan 3 olevan niin yleistä kuin ky-
vahingoista, pätee hyvin, kun tarkastellaan
selytutkimus antaa ymmärtää [9]. Rakennuspalotilastot
suurpaloja ja ihmishenkiä vaatineiselytutkimus
ta tulipaloja.
puhuvat myös kyselytutkimuksen
tuloksia vastaan [2].
Automaattisten paloilmoittimien tekemillä
hälytyksillä ja tulipaloilla ei ole samanlainen
TULOKSET
kausittainen luonne. Tulipaloja on eniten
huhtikuusta elo–syyskuuhun toukokuun ollessa
rakenTeeLLinen PaLoTUrVaLLiSUUS
selvästi vilkkain kuukausi. Automaatti-
hälytyksiä on eniten loppukesästä ja keskitalvesta,
mutta vähemmän kevätkesästä ja syystalvesta.
[2] Asiantuntijan arvion mukaan palohälytysten
määrä on tammi-, elo- ja heinäkuussa
korkeampi lähinnä kylmien ja kuumien
sääolojen vuoksi.
Tutkimuksessa käytettyä tilastotietoa on kerätty
Kuntatiedon keskuksen, Sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
(Stakes) SOTKAnetin, Tilastokeskuksen ja
väestörekisterikeskuksenkin tiedoista. Johtopäätöksiä
ja toimenpidesuosituksia varten on
tehty asiantuntijahaastatteluita, jotka muodostavat
yhdessä kirjallisuusselvityksen kanssa
työn laadullisen aineiston. Tutkimuksessa
käytetty tulipalosuhde tarkoittaa vuodessa
tuhatta henkilöä kohden sattuneita tulipaloja
vuosien 2003–2007 keskiarvona. Palokuolemasuhde
puolestaan tarkoittaa vuosittain
100000 henkilöä kohden sattuneita palokuolemia
2003–2007.
Tulipalon välittömässä läheisyydessä olevien
ihmisten hengen kannalta ensimmäiset
2–3 minuuttia ovat ratkaisevia, joten pelastustoiminnalla
palokuolemien torjunta on
vaikeaa [5, 10, 22]. Palon varhaisen torjumisen
kannalta ratkaisevaa on palon syttymishetkellä
paikalla olevien ihmisten osaaminen
ja käytössä olevat tekniset ratkaisut. Lähes
kaikki palokuolemat aiheutuvat henkilöille,
joiden toimintakyky on nuoresta iästä,
ikääntymisestä, vammasta tai päihteistä
johtuen normaalia heikompi, joten palontorjunnan
teknisillä järjestelmillä on keskeinen
asema palokuolemien vähentämises-
aSUmiSen PaLoTUrVaLLiSUUS
Riskialueiden välisessä vertailussa ilmeni, että
riskialueella IV tulipaloihin lähetettiin yli
viisinkertainen määrä yksiköitä asukasta kohden
kuin riskialueilla I ja II. Myös riskialueella
III on tulipaloiksi luokiteltuihin onnettomuuksiin
lähetetty noin puolitoista kertaa
niin paljon yksiköitä kuin riskialueilla I ja II,
kun suhteutetaan luvut asukasmääriin. Taajama-asteen
ja asukastiheyden vaikutukset
paloturvallisuuteen ovat tuloksiltaan samansuuntaisia.
Tilastokeskuksen kaupunkimaisiksi
luokittelemissa kunnissa tulipalotaajuus
on 2,20, kun se taajaan asutuissa kunnissa on
3,18 ja maaseutumaisissa kunnissa 3,86 valtakunnallisen
keskiarvon ollessa 2,66 [2, 27].
Kunnan pinta-alalla ei ole huomattavaa korrelaatiota
paloturvallisuuteen.
Miehiä kuoli tarkasteluajanjaksolla 399
ja naisia 125. Miesten palokuolemasuhde
on korkeampi kaikissa ikäluokissa paitsi
ta. (kuva 2)
Erityisriskiryhmäksi osoittautui pientaloissa
yksin asuvat ihmiset, joista kaksi kolmannesta
on 55 vuotta täyttäneitä eli ikääntyneiden
osuus on selvästi suurempi kuin kerrostaloissa
[29]. Myös rivitaloissa yksin asuminen
lisää tilastollisesti tulipaloriskiä. Kerrostaloissa
yksin asuminen ei kuitenkaan tarkoita
kuntien välisessä vertailussa korkeampaa tulipalosuhdetta.
Jotain vaikutusta lienee sillä,
että kerrostaloja koskevat tiukemmat paloturvallisuusmääräykset
[28]. Toisaalta rivi-, ketju-
ja pientaloissa etäisyys lähimpiin naapureihin
on suurempi, jolloin samassa asuntokunnassa
asuvien merkitys paloturvallisuudelle
kasvaa.
Tilastokeskuksen ja PRONTOn tiedoista
on koostettu eri-ikäisille rakennuksille syttymis-
ja palokuolemataajuustiheys. Ennen
vuotta 1920 ja vuosina 1940–1959 rakennetuissa
rakennuksissa on noin kymmenkertainen
palokuolemataajuustiheys ja lähes
kaksinkertainen syttymistaajuustiheys kuin
2000-luvulla rakennetuissa rakennuksissa.
Kaiken kaikkiaan, mitä uudempi rakennus
on, sitä parempi paloturvallisuus. Paloturvallisuuden
kannalta suurimmat hyppäykset
ovat vuosien 1960 ja 1980 kohdalla. [2, 29]
TULiPaLojen kaUSiLUonne
Suomessa sattui vuosina 2003–2007 keskimäärin
38,6 tulipaloa päivittäin. Päiväsuhde
vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Helmikuun
keskimääräinen tulipalojen päiväsuhde
on 24,6 tulipaloa, ja toukokuussa se on 58,1
tulipaloa päivässä.
Juhlapyhistä harvat näkyvät tulipalotilastoissa.
Uutenavuotena tulipaloja sattuu neljä
kertaa niin paljon kuin tavallisena joulu- tai
tammikuisena päivänä, ja vappuna tulipalo-
Palotutkimuksen Päivät 2009 57

musta keskiarvoa korkeampaa suhdelukua. Harmaalla väritet
tulipalo- tai palokuolemasuhteella mitattuna valtakunnallisen ke
suhde on 70–80 prosenttia korkeampi kuin
tavallisesti huhti–toukokuussa. Juhannusaattona
syttyy nimellisesti enemmän tulipaloja
kuin tavallisena kesäkuisena päivänä. Joulun
pyhät, pääsiäinen ja koulujen päättymisen
viikonloppu ovat tulipaloilla mitattuna
tavallista hiljaisempia ajankohtia. Myöskään
kesäviikonloput eivät ole tulipaloilla mitattuna
poikkeuksellisia riskipäiviä.
Vaihtelut eri viikonpäivien välillä ovat vähäisiä.
Kun vertaillaan kello 00–04 välisenä
aikana sattuneita tulipaloja, ovat lauantain ja
sunnuntain luvut noin kaksinkertaisia muihin
viikonpäiviin verrattuna. Kello 06 lauantain
ja sunnuntain tulipalot ovat jo muiden
viikonpäivien tasolla. Arkipäivien osalta vaihtelut
ovat hyvin vähäisiä. Kotimaan matkailulla,
mökkeilyllä ja muulla sesonkikäyttäytymisellä
ei ole tilastollista vaikutusta paloturvallisuuteen.
Tulipalojen vuorokausivaihtelut noudattavat
kosinikäyrää. Myös aiemmassa tutkimuksessa
on tehty sama havainto [15]. Aivan kuten
kuukausittainen tulipalojakaumakin, tulipalojen
määrän vuorokauden ajan mukaiset
vaihtelut on selitettävissä ihmisten toimeliaisuuden
perusteella. Jakauma on samanlainen
arkipäivien ja viikonlopun osalta.
Kuukausittainen palokuolemien jakauma
on rakennuspalojen kuukausittaisen jakauman
kanssa ristiriidassa. Rakennuspaloja sattui
tammikuussa ja huhti-heinäkuussa muita
kuukausia enemmän. Palokuolemissa jouluja
maaliskuu olivat selvästi muita kuukausia
synkempiä. Maaliskuisista rakennuspaloista
3,3 prosenttia ja joulukuisista 2,9 prosenttia
johti kuolemaan. Kesä- ja elokuussa sattuneista
rakennuspaloista alle 1,2 prosenttia
aiheutti kuoleman. [2]
PaLoTUrVaLLiSUUS ja SoSiaaLiSeT TekijäT
Sosiaaliset ongelmat vaikuttavat paloturvallisuuteen
ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen
monilla tavoin. Pitkällä aikavälillä alkoholinkulutuksen
kasvu lisää alkoholiongelmaisten
ihmisten joukkoa, joiden keskuudessa tapaturma-
ja väkivaltariskit ovat merkittävät,
mutta toisaalta myös satunnaisesti alkoholia
käyttävillä henkilöillä on korkeampi tapaturma-
ja välivaltariski päihtyneenä ollessaan.
[3, 30, 31] Alkoholin kulutus ei kuitenkaan
kuntakohtaisesti tarkoita korkeaa tulipalo- tai
palokuolemasuhdetta.
Tulipalosuhteella on heikko korrelaatio
työttömyysasteen kanssa, mutta työllisyysasteen
ja tulipalosuhteen välinen korrelaatio
on voimakkaampi. Kuntakohtaisella nuorisotyöttömyydellä
ei ole korrelaatiota tulipalosuhteeseen
tai palokuolemasuhteeseen.
Myöskään pitkäaikaistyöttömyys ei ennusta
tulipalo- tai palokuolemasuhdetta.
58 Palotutkimuksen Päivät 2009
3. palokuolema- ja rakennuspalosuhteet pelastustoimialueittain.
Kuva 3. Tulipalo-, palokuolema- ja rakennuspalosuhteet pelastu
Monet asiat kuten työllisyys, ikärakenne
ja koulutus jakavat maan hyvin selvästi luode–kaakko-linjaa
myöden, eikä yksittäisten
asioiden vaikutusta paloturvallisuuteen voi
välttämättä täysin erottaa. Koulutuksella on
positiivinen korrelaatio esimerkiksi eliniänodotteeseen,
tupakoimattomuuteen, alkoholin
kohtuukäyttöön, säännölliseen liikunnan
harrastamiseen ja muutenkin terveellisiin elämäntapoihin
selitä [32]. eroa. [2, 35]
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden
17–24-vuotiaiden nuorten osuus ei korreloi
tulipalosuhteen kanssa. Sen sijaan korkeakoulutettujen
kuntakohtainen osuus ja keskimääräinen
peruskoulun jälkeinen koulutus
korreloivat tulipalosuhteen kanssa. [2, 34]
Tulipalosuhteen ja ansio- ja pääomatulojen
välinen toiminta. korrelaatiokerroin on pelastustoimialueittain
–0,68 ja palokuolemasuhteen ja
tulojen välinen korrelaatiokerroin –0,35. Järjestyksessä
viisi korkeatuloisinta pelastustoimen
aluetta ovat 1) Helsinki, 2) Länsi-Uusimaa,
3) Keski-Uusimaa, 4) Itä-Uusimaa ja
5) Varsinais-Suomi.
Työtapaturmia sattui vuosina 2003–2006
Tapaturmavakuutusliiton tilastojen perusteella
418 537, joista 415 täyttävät tulipalon
tunnusmerkit. Tapaturmia on niin vähän,
ettei tilastollinen tarkastelu ole mielekäs.
Rakennuspaloissa sattui vuosina 2003–
2007 405 palokuolemaa, joista 28:a lukuun
ottamatta kaikki sattuivat asuin- tai vapaaajan
rakennuksissa.
Yli 90 prosenttia 277 suurpalosta oli rakennuspaloja.
Palokuolemia sattui 19, joista
kaikki rakennuspaloissa ja 178 loukkaantumisesta
yhtä lukuun ottamatta kaikki aiheutuivat
rakennuspalossa. Henkilövahinkoja aiheuttaneet
suurpalot olivat yleisesti asuin- ja
vapaa-ajan rakennusten paloja. Yli kolme neljännestä
suurpalovahingoista sattui toimisto-,
teollisuus-, myymälä-, varasto-, maatalous-,
pelastustoimen tai liikenteen rakennuksissa.
Selvästi suurimmat vahingot aiheutuivat
teollisuuden tuotanto- tai varastorakennusten
paloissa.
Hoitoilmoitusrekisteristä kerättyjen tilastojen perusteella
aiheuttamien hoitopäivien määrissä ovat huomattavia. Etelä
Pohjanmaalla tulipaloista aiheutuu vähemmän hoitopä
valtakunnallisesti, vaikka TULiPaLojen tulipalosuhde aLUeeLLiSUUS alueilla on noin 20–3
Manner-Suomessa keskimäärin. Etelä-Savossa aiheutuu ke
jokaisesta tulipalosta, ja Kainuussa vastaava suhdeluku on 0,42
Vuosina 2003–2007 tulipaloissa kuoli
PRONTOn tietojen mukaan 432 ihmistä
190 kunnassa. Yli puolessa Suomen kunnista
ei ole sattunut yhtään palokuolemaa kyseessä
olevina vuosina eikä näissä kunnissa voida
toiminnan tasoa parantaa. Kyseisissä kunnissa
sattuu kuitenkin lähes 30 prosenttia Suomen
kaikista tulipaloista ja niiden tulipalosuhde
on valtakunnallista tasoa korkeampi.
Kuvan 3 kartoissa on havainnollistettu
tulipalo-, palokuolema- ja rakennuspalotilanteen
alueellisia eroja. Valkea väri tarkoittaa
valtakunnallista keskiarvoa alhaisempaa
suhdelukua ja musta keskiarvoa korkeampaa
suhdelukua. Harmaalla väritetyt pelastustoimen
alueet ovat tulipalo- tai palokuolemasuhteella
mitattuna valtakunnallisen keskiarvon
tasolla.
Hoitoilmoitusrekisteristä kerättyjen tilastojen
perusteella alueelliset erot tulipalojen aiheuttamien
hoitopäivien määrissä ovat huomattavia.
Etelä- ja Itä-Savossa sekä Keski-
Pohjanmaalla tulipaloista aiheutuu vähemmän
hoitopäiviä ja hoitojaksoja kuin valtakunnallisesti,
vaikka tulipalosuhde alueilla on
noin 20–30 prosenttia korkeampi kuin Manner-Suomessa
keskimäärin. Etelä-Savossa aiheutuu
keskimäärin 0,084 hoitopäivää jokaisesta
tulipalosta, ja Kainuussa vastaava suhdeluku
on 0,421. Erilainen tulipalojakauma
ei selitä eroa. [2, 35]
Maastopalot olivat sitä yleisempiä, mitä
kuivempi kasvupaikkatyyppi on kyseessä.
Metsäpaloja maastopaloista oli noin kolmannes.
Kaatopaikoilla, tuotantokäytössä olevilla
soilla ja erityisesti turveaumoissa itsesytty-
Maastopalot olivat sitä yleisempiä, mitä kuivempi kasv
Metsäpaloja maastopaloista oli noin kolmannes. Kaatopaiko
soilla ja erityisesti turveaumoissa itsesyttymiset aiheuttivat me
tapauksissa, joissa aiheuttaja tunnettiin, se oli lähes 80 pr
liikennevälinepaloista. Alueelliset erot liikennevälinepaloj
Tulipalojen kohteeksi joutuu yleensä vanhoja ja arvoltaan halpo
Liikennevälinepaloista lähes kaksi kolmannesta o
tieliikenneajoneuvoille sattuneet palot muodostivat
Muut tulipalot ovat määrällä mitattuna suurin tulipalotyyppi. T
suurempi kuin muissa tulipalotyypeissä. Yleisimmin muut tul
lehtien poltto sekä roskalavoihin kohdistunutta ilkivaltaa
nokipaloja, muuntajien sähköpaloja ja vahingossa levinneitä nuo
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Monet tutkimuksen tuloksista on hankittu kuntien välise
suoraviivaisesti vetää johtopäätöstä, että mikä pätee kuntata
myös paikallisesti tai kansainvälisesti. Vastaavasti kunta
paloturvallisuuden kannalta olennaisia tekijöitä. Ta
6

miset aiheuttivat merkittävän osan paloista.
Niissä tapauksissa, joissa aiheuttaja tunnettiin,
se oli lähes 80 prosentissa tapauksista
ihmisen toiminta.
Liikennevälinepaloista lähes kaksi kolmannesta
oli henkilöautopaloja, ja tieliikenneajoneuvoille
sattuneet palot muodostivat 88,4
prosenttia kaikista liikennevälinepaloista.
Alueelliset erot liikennevälinepalojen määrässä
olivat suuria. Tulipalojen kohteeksi joutuu
yleensä vanhoja ja arvoltaan halpoja autoja.
Muut tulipalot ovat määrällä mitattuna
suurin tulipalotyyppi. Tahallisten tulipalojen
osuus on suurempi kuin muissa tulipalotyypeissä.
Yleisimmin muut tulipalot ovat roskien,
paperin ja lehtien poltto sekä roskalavoihin
kohdistunutta ilkivaltaa. Myös prosessiteollisuuden
nokipaloja, muuntajien sähköpaloja
ja vahingossa levinneitä nuotioita oli
suhteellisen paljon.
YHTEENVETO JA
JOHTOPÄÄTÖKSET
Merkittävä enemmistö
palokuolematapauksista
on tapahtunut
olosuhteissa, joissa uhri
on ollut tilanteessa yksin.
Monet tutkimuksen tuloksista on hankittu
kuntien välisellä vertailulla. Tästä ei voi suoraviivaisesti
vetää johtopäätöstä, että mikä
pätee kuntatasolla valtakunnallisesti, pätisi
myös paikallisesti tai kansainvälisesti. Vastaavasti
kuntatarkastelu ei löydä kaikkia paloturvallisuuden
kannalta olennaisia tekijöitä.
Tarkempi kaupunginosa- ja kiinteistökohtainen
tutkimus eri pelastustoimen alueilla auttaisi
ymmärtämään paikallisia riskitekijöitä.
Suomi jakaantuu Oulu–Joensuu-linjaa pitkin
paloturvallisuuden kannalta kahteen erilaiseen
alueeseen.
Paloturvallisuuden mittarit jakaantuvat
neljään ryhmään: aiheutuneisiin vahinkoihin,
sidosryhmiin ja yhteiskuntaan liittyviin
mittareihin, onnettomuuksien ehkäisyyn sekä
oppimiseen ja kehitykseen (liite 1). Onnettomuuksien
ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuuden
arviointi ja oppimisen ja kehityksen
tunnusluvut jäivät diplomityössä vaillinaisiksi,
ja niitä täydennetään hankkeen toisessa
vaiheessa.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella
puhuttaessa paloturvallisuudesta puhutaan
ennen kaikkea rakennusten paloturvallisuudesta.
Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten
tulipaloissa aiheutui 93 prosenttia vuosien
2003–2007 palokuolemista. Vastaavasti
mittavimpia taloudellisia vahinkoja aiheutuu
teollisuuden tuotanto- ja varastorakennuspalojen
lisäksi toimisto-, myymälä-, maatalous-,
pelastustoimen tai liikenteen rakennuksissa.
Ulkomailta saadut tulokset asuntosprinklauksen
tehokkuudesta ovat hyviä.
Kotitalousvähennyksen myöntäminen olisi
hyvä ensiaskel sprinklaamisen yleistymisen
edistämiseksi.
Paloturvallisuuden parantamisessa tulee aktivoida
ihmisten omaehtoista asumisen paloturvallisuuden
parantamista ja turvallisia toimintatapoja.
Tahalliset tulipalot muodostavat
41 kunnassa yli puolet vuosien 2003–2007
ihmisen aiheuttamista tulipaloista, ja näissä
kunnissa tahallisten tulipalojen torjunta on
erityisen tärkeää.
Monet haastatelluista pitivät suomalaista
viranomaisuskoa, uusavuttomuutta ja henkilökohtaista
vastuuttomuutta suurimpina
syinä länsieurooppalaista tasoa heikompaan
paloturvallisuuden tasoon. Yhteisöllisyyden
puute näyttää vaikuttavan myös paloturvallisuusriskiin.
Merkittävä enemmistö palokuolematapauksista
on tapahtunut olosuhteissa, joissa
uhri on ollut tilanteessa yksin. Suurimmassa
osassa tapauksista pelastautuminen ei
ole onnistunut, koska uhrin liikunta-, ymmärrys-
ja/tai havainnointikyky ovat rajoittuneita.
[23] Nykyisessä yhteiskunnallisessa
tilanteessa, kun 90 prosenttia yli 75-vuotiaista
asuu itsenäisesti [36], on palokuolemien
torjuminen haasteellista ilman asuntosprinklausta.
KIITOKSET
Työn tilaaja ja omistajaorganisaatio oli Suomen
Palopäällystöliitto ry. Tutkimuksen ohjausryhmän
puheenjohtajana toimi dosentti
Veli-Pekka Nurmi, ja muita ohjausryhmän
jäseniä olivat Ari Keijonen, Matti Orrainen,
Seppo Pekurinen, Kirsi Rajaniemi ja Paavo
Tiitta. Tampereen aluepelastuslaitos tarjosi
työtä varten työtilan lisäksi paljon arvokasta
asiantuntija-apua. Työn tarkasti professori
Jouni Kivistö-Rahnasto. Martti Honkala, Esa
Kokki, Seppo Männikkö, Veli-Pekka Nurmi
ja Kati Tillander antoivat työtä varten asiantuntijahaastattelun.
Työn toiseen vaiheeseen
on myönnetty Palosuojelurahaston sataprosenttinen
rahoitus.
VIITTEET
1. World Fire Statistics. Information Bulletin
of the World Fire Statistics 24. 2008. Geneva,
The Geneva Association: Risk and Insurance
Economics. 10 p. Saatavissa: http://www.ge-
nevaassociation.org/PDF/WFSC/GA2008-
FIRE24.pdf. Viitattu 22.4.2009.
2. PRONTO (Pelastustoimen resurssi- ja
tapaturmatilasto) -tietojärjestelmä. Sisäasiainministeriö.
Saatavissa: http://prontonet.
fi/. Viitattu 22.4.2009.
3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. 2008.
Valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008. Saatavissa:
http://www.intermin.fi/intermin/
hankkeet/turva/home.nsf/files/STO%20
080508/$file/STO%20080508.pdf. Viitattu
22.4.2009.
4. Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso
2005-2009. 2005. Tampereen aluepelastuslaitos.
5. Asumisen paloturvallisuustilanne ja sen
kehittämistarve Suomessa. 2007. Tampereen
aluepelastuslaitoksen muistio 8.7.2007.
6. Brown, H. 2005. Economic Analysis of
Residential Fire Sprinkler Systems. NISTIR
7277. National Institute of Standards and
Technology, Gaithersburg, MD.
7. Ettala, M., Vaajasaari, K., Ahtiainen, J.
& Rossi, E. 1997. Sammutusvaahdotteiden
aiheuttama ympäristöriski. Alueelliset ympäristöjulkaisut
49. Hämeenlinna, Hämeen
ympäristökeskus. 47 s.
8. Fraser-Mitchell, J. 2004. Effectiveness
of sprinklers in residential premises. Section
6: cost-benefit analysis. BRE project report
number 204505. Saatavissa: http://www.bre.
co.uk/filelibrary/rpts/sprinkler/sprinkler_section6.pdf.
Viitattu 22.4.2009.
9. Kokki, E., Jäntti, J., Rasmus, T. & Tervo,
V-P. 2008. Pelastuslaitosten tutkimat palokuolemat
2007. Pelastusopiston julkaisu,
B-sarja: tutkimusraportit, 1/2008. 92 s.
10. Ma, Z. & Mäkeläinen, P. 2000. Parametric
temperature-time curves of medium
compartment fires for structural design. Fire
Safety Journal 34, pp. 361-375.
11. Nurmi, V-P. 2001. Sähköpalojen riskienhallinta.
TUKES-julkaisu 3/2001. Helsinki,
Turvatekniikan keskus. 123 s. Saatavissa:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/julkaisut/3_2001.pdf.
Viitattu 22.4.2009.
12. Rinne, T., Tillander, K., Vaari, J., Belloni,
K. & Paloposki, T. 2008. Asuntosprinklaus
Suomessa. I Vaikuttavuuden arviointi.
VTT Tiedotteita 2430. Espoo, 2008.
Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2430.pdf.
Viitattu 22.4.2009.
13. Tillander, K. & Keski-Rahkonen,
Palotutkimuksen Päivät 2009 59

O. 2001. Rakennusten syttymistaajuudet
PRONTO-tietokannasta 1996-1999. Espoo,
VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.
Tiedotteita – Reserach Notes: 2119. 66
s. + liitt. 16 s. Saatavissa: http://www.vtt.fi/
inf/pdf/tiedotteet/2001/T2119.pdf. Viitattu
22.4.2009.
14. Rahikainen, J. 1998. Palotilastojen
analysointi toiminnallisten palosäädösten
pohjaksi. VTT Tiedotteita 1892. Espoo,
VTT Rakennustekniikka. 192 s. Saatavissa:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/
T1892.pdf. Viitattu 22.4.2009.
15. Tillander, K., Korhonen, T., Keski-
Rahkonen O. 2005. Pelastustoimen määräiset
mittarit. Espoo, VTT Rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka. VTT Working papers
19. 123s. + liitt. 5 s. Saatavissa: www.vtt.fi/
inf/pdf/workingpapers/2005/W19.pdf. Viitattu
22.4.2009.
16. Hale, A.R., Guldenmund, F., Goossens
L.H.J. & Bellamy, L.J. 2000. Modelling of
major hazard management systems a a basis
for developing and evaluating tailored audits.
In: P.R. Mondelo, M. Mattila, W. Karwowski
(eds.) Proceedings ORP 2000, First International
Conference on Occupational Risk Prevention,
Tenerife, Canary Islands, Spain, 23-
25 February 2000 Universitat Politecnica de
Catalunya, Barcelona, 2000, p. 7-20
17. Kaplan, R. & Norton, D. 1992. The
Balanced Scorecard — Measures that Drive
Performance. Harvard Business Review. 70,
1, pp. 71-79.
18. Heinrich, H. W. 1931. Industrial Accident
Investigation. First Edition. New York,
McGraw-Hill.
19. Inoue, K. & Kawase, M. 2007. Innovative
Probabilistic Prediction of Accident
Occurence. Proceedings of TransNav’2007 -
The 7th International Symposium on Navigation.
Gdynia, Poland, June 20 - 22, 2007.
Saatavissa: http://transnav.am.gdynia.pl/proceedings/pdfs/35.pdf.
Viitattu 22.4.2009.
20. Monnery, N. 1999. The costs of accidents
and work-related ill-health to a cheque
clearing department of a financial services organisation.
Safety Science 31, pp. 59-69.
21. Heinrich, H. W., Petersen, D., Roos,
N. 1980. Industrial Accident Prevention –
A Safety Management Approach. 5th Edition.
United States of America, McGraw-Hill
Book Company. 468 p.
22. Joka kodin paloturvallisuusopas -DVD.
2007. Helsingin pelastuskoulu, Pelastuslaitos
& Suomen palopäällystöliitto. 38 min.
23. Männikkö, S. 2006. Palotutkinnan
kokeiluhanke vuonna 2005. Loppuraportti.
Sisäasiainministeriön julkaisut 5/2006.
19 s. Saatavissa: http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/2C2680D6903C5AF3C
2257132004FAA69/$file/052006.pdf. Viitattu
22.4.2009.
24. Onnettomuuksien ja tapaturmien
määrän vähentäminen sekä asumisen ja liikenneturvallisuuden
parantaminen. Sisäisen
turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuneen
asiantuntijaryhmän loppuraportti.
2008. Sisäasiainministeriö. 39s. Saatavissa:
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/onnettomuuksien_vahentaminen/$file/onnettomuuksien_
vahentaminen.pdf. Viitattu 22.4.2009.
25. Rohr, K. D. & Hall Jr., J. R. 2005. U.
S. Experience with Sprinklers and Other Fire
Extinguishing Equipment. National Fire Protection
Association, Quincy, MA. 66 s.
26. Palovaroitin sähkö- ja elektroniikkalaitteena.
Turvatekniikan keskus. Saatavissa:
http://www.tukes.fi/tiedostot/pelastustoimen_laitteet/ohjeet/palovaroitin_elektroniikkalaite.pdf.
Viitattu 22.4.2009.
27. Tilastollinen kuntaryhmitys 2008. Tilastokeskus.
Saatavissa: http://www.stat.fi/
meta/luokitukset/kuntaryhmitys/001-2008/
index.html. Viitattu 22.4.2009.
28. E1 Suomen rakentamismääräyskokoel-
Oppiminen ja kehitys
Tarkastelutaso
Mittarin
V / P
Mittari
Asuntotuotanto
laatu
M TULE
V / P / K Väestön ikääntyminen
M / L
Sprinklattujen asuntojen ja erityiskohteiden
V / P osuus
M
V
Kaupungistuminen ja pientalovaltaisuus M / L
V
Viranomaisusko ja turvallisuuskulttuuri L
V / P Valistus ja neuvonta
L / M
V
Tulenkäsittely- ja alkusammutustaidot L / M
V
Tutkimuksen järjestelmällisyys ja laatu L
V / P Tutkimusten soveltaminen käytäntöön L
Tarkastelutaso Selite
Aiheutuneet vahingot
V
valtakunnallinen
Tarkastelutaso
Mittarin
alueellinen
Mittari
laatu
P
(pelastustoimen)
V / P Palokuolemat
M MENN
K kunnallinen P / K Tulipalojen terveyshaitat
M
Y yksilökohtainen P / K Syttyneet tulipalot
M
Kursivointi tarkoittaa, että mittari
V / P / K Tahallisten tulipalojen osuus
M
tarvitsee jatkotutkimusta
P / K Asuinakennusten palot
M
Mittarin laatu, tärkeämpi ensin
V
Suurpalot
M
(L)aadullinen (M)äärällinen V / P Taloudelliset vahingot
M
Palot teollisuus-, varasto- ja toimisto-,
myymälä-, maatalous-, pelastustoimen ja
V / P liikenteen rakennuksissa
M
Sidosryhmät ja yhteiskunta
Onnettomuuksien ehkäisy
Tarkastelutaso Mittari
Mittarin laatu Tarkastelutaso Mittari
Mittarin laatu
Kunnallisten
K / Y
Sukupuoli(jakauma) M
V
turvallisuussuunnitelmien laatiminen L / M
Kaupunkiasuminen
Kunnallisten
K / Y
(taajama-aste) M
K
turvallisuussuunnitelmien
L
K / Y Yksinasuminen M V PRONTOn (riittävä) vastausprosentti M
K / Y Työllisyys
M P / K Nuohous
L / M
K / Y Yli 55-vuotiaiden osuus M P / K Palotarkastukset
L / M
Y
Rakennuksen ikä M
Yritysyhteistyö ja omatoiminen
P / K / Y Koulutustasoindeksi M
V / P / K varautuminen
L / M
V / Y
Alkoholin suurkulutus M
K / Y
Pientaloasuminen M
NYKY
60 Palotutkimuksen Päivät 2009

ma. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset
ja ohjeet 2002. Ympäristöministeriön asetus
rakennusten paloturvallisuudesta. Helsinki,
2002. Saatavissa: http://www.finlex.fi/
data/normit/10530-37-3762-4.pdf. Viitattu
22.4.2009
29. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.
Saatavissa: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp.
Viitattu
22.4.2009.
30. Kuolleet peruskuolemansyyn (3-numerotason
luokitus), iän ja sukupuolen
mukaan 1998 - 2007. 2007. Tilastokeskus.
Saatavissa: http://pxweb2.
stat.fi/Dialog/varval.aspma=050_
ksyyt_tau_105_fi&ti=Kuolleet+per
uskuolemansyyn+%283%2Dnumer
otason+luokitus%29%2C+i%E4n+j
a+sukupuolen+mukaan+1998%2D+
+2007&path=../Database/StatFin/ter/
ksyyt/&lang=3&multilang=fi. Viitattu
22.4.2009.
31. Alkoholi ja väkivalta. Työryhmäraportti
11.2.2005. 57 s. Saatavissa:
http://www.rikoksentorjunta.fi/uploads/gaovtel.pdf.
Viitattu 22.4.2009.
32. Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta
ja alkoholi. 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksiä 2007: 27. Helsinki.
80s. Saatavissa: http://www.stm.fi/
Resource.phx/publishing/store/2007/09/
ka1189686534019/passthru.pdf. Viitattu
22.4.2009.
33. Helakorpi, S., Prättälä, R. & Uutela,
A. 2008. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
ja terveys, kevät 2007. Kansanterveyslaitoksen
julkaisuja B 6/2008. Helsinki,
Kansanterveyslaitos: Terveyden edistämisen
ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto:
Terveyden edistämisen yksikkö. Saatavissa:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b06.pdf.
Viitattu
22.4.2009.
34. SOTKAnet. Indikaattoripankki. Sosiaali-
ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi/
portal/page/portal/etusivu/hakusivu. Viitattu
22.4.2009.
35. Hoitoilmoitustietokannat (Netti-Hilmo).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa:
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/nettihilmo/index.htm.
Viitattu 17.10.2008.
36. Pelastuslain uudistamisen esiselvitys
-hanke: Onnettomuuksien ehkäisyä koskevien
säännösten muutostarpeet -alahanke. Sisäasiainministeriön
pelastusosaston työryhmämuistio
31.3.2008. 2008. Sisäasiainministeriö.
146 s. Saatavissa: http://www.pelastustoimi.fi/wp-content/uploads/2008/04/onnettomuuksien-ehkaisya-koskevat-muutostarpeet-tyoryhmamuistio-3132008.pdf.
Viitattu
22.4.2009.
Jäikö jotain
lukematta
Tilaa nyt!
2/2009
11.3.
Kauanko
nämä miehet
jaksavat s.12
s. 16 s. 8 s. 28
TEEMANA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO
Tilaa vanhoja lehtiä itsellesi tai kollegallesi!
Hinta 3 € / lehti (sis. alv:n) + postimaksu.
Merkitse tilauskuponkiin haluamasi lehtien numerot.
Tee tilaus postitse, faxilla, puhelimitse tai sähköpostilla.
Nimi
Osoite
Puh.
Pelastustieto
Pasilankatu 8, 00240 HELSINKI
Puh. ( 09) 229 33 811, fax (09) 229 33 833
s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi
Tilaan seuraavat lehdet hintaan 3 € / lehti (+ postikulut):
Sähköposti
Pelastustieto
Pelastustieto
Pelastustieto 7/2004
23.09.2004
7/2004
14.3.2007 2/2007
Pelastuslaitokset hankkivat yhdessä
uudet virka-asut
Järvenpään työtapaturma osoitti puutteita VIRVEssä
Suuronnettomuus lähellä Pitkäniemen sairaalassa
Teemana häly
neuvot ja
Palotutkimuksen Päivät 2009
61

Markku Haranne, Etelä-Suomen lääninhallitus, PL 110, 00521 Helsinki
Esko Kaukonen, Reijo Tolppi ja Ulla-Maija Leppäkoski, Pelastusopisto, PL 1122, 70821 Kuopio
Talouden taantuma ja
pelastustoimen kehitys
TiiViSTeLmä
Talouden taantuma seurausvaikutuksineen
saattaa osoittautua tärkeäksi ja pitkävaikutteiseksi
muutostekijäksi sekä pelastustoimessa
että koko turvallisuuskentässä. Kehityksellä
on tiivis yhteys turvallisuuskulttuurien