Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...

Länsi- ja Sisä-Suomi
Päätös
Nro 19/2013/1
Dnro LSSAVI/260/04.08/2010
Annettu julkipanon jälkeen
15.2.2013
ASIA
HAKIJA
HAKEMUS
Isonevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
huolimatta, Toholampi
Tokonsalo Oy
Tiemestarinkuja 4 B
69300 Toholampi
Tokonsalo Oy on 29.3.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin
täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isonevan 42,6
ha:n suuruisen uuden sekä 95,5 ha:n suuruisen jo tuotannossa olevan
alueen turvetuotantoon Toholammin kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt
lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Isoneva sijaitsee
Toholammin kunnan Määttälän kylässä noin 10 kilometriä kunnan keskustasta
etelään.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista
toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue
on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n
1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa
koskevassa asiassa.
Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 11.4.2003 myöntänyt vesilain mukaisen
luvan nro 19/2003/4 Isonevan noin 89 ha:n turvetuotantoalueelle.
Lupa on voimassa 31.3.2011 saakka tai mikäli luvan saaja panee vireille
ympäristölupahakemuksen 31.3.2010 mennessä, siihen saakka, kunnes
tuosta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös.
Luvassa nro 19/2003/4 on muun muassa seuraavat lupamääräykset:
1) Turvetuotantoa saadaan harjoittaa suunnitelmassa esitetyllä enintään
noin 89 ha:n suuruisella tuotantoalueella lohkoilla 1-5.
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka
fax 06 317 4817
Wolffintie 35
kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
www.avi.fi/lansi

Toimenpiteet alueella on ajoitettava ja suoritettava siten, että purkuojiin ja
alapuoliseen vesistöön aiheutuu mahdollisimman pieni kuormitus ja siten,
että lohko 1:n luoteispuolella oleva rimmikkoalue ei kuivu.
2) Kaikki tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava purkuojaan
laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta
Kaikkien sarkaojien päähän on tehtävä lietteenpidättimet ja lietetaskut.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman
tarkkaan eristysojissa tuotantoalueen ja laskeutusaltaiden ohitse.
_ _ _
9) Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttötarkkailusta ja
pidettävä käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan keskeisten toimintojen
ajankohdat, tuotantomenetelmät, tuotantomäärät ja toiminnan muu edistyminen.
Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan myös tiedot altaiden ja ojastojen
puhdistuksista ja lietetilojen tyhjennyksistä sekä tiedot tuotantoalueen
olosuhteista ja poikkeavista tapahtumista. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaa on
säilytettävä tuotantoaikana työmaalla tai työmaasta vastuussa olevan henkilön
hallussa. Päiväkirja on pyydettäessä esitettävä asianomaiselle valvontaviranomaiselle.
10) Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden
toimivuutta ja turvetuotantoalueen kuivatusvesien määrää, laatua ja
vaikutuksia purkuojissa sekä alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen
hyväksymällä tavalla sekä kuivatusvesien vaikutuksia
kalastoon ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen
hyväksymällä tavalla. Päästötarkkailun on oltava ympärivuotista.
Tarkkailuohjelmat on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kolmen
kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Tarkkailujen tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille ja Toholammin
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa
niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
11) Luvan saajan on luotettavalla tavalla mitattava rimmikon vesipinnan
korkeus riittävän tiheästi ja seurattava rimmikon tilaa ja sen mahdollista
kuivumista tai painumista. Mittaukset ja havainnot on kirjattava. Kirjanpito
on säilytettävä ja vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Mikäli
painumista tai kuivumista tapahtuu, luvan saajan on viivytyksettä esitettävä
Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asiantuntevasti laadittu suunnitelma
rimmikon luonnontilan säilyttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
_ _ _
13) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana Pohjanmaan
työvoima- ja elinkeinokeskukselle 700 euron suuruinen kalatalousmaksu
käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalataloudellisten va-
2

hinkojen ja haittojen estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava
kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Tuotantoalue sijaitsee kiinteistöillä 849-401-75-30 Tokonsalo, 849-401-18-
60 Loukkuunkangas, 849-401-38-87 Isonnevankangas, 849-401-38-79 Jokitalo,
849-401-19-59 Tervapirkko, 849-401-19-61 Linttineva, 849-401-19-
75 Alaluomala, 849-401-75-13 Heimola, 849-401-43-149 Purola ja 849-
401-43-30 Kotivainio. Hakijalla on vuokrasopimukset tuotantoalueen kiinteistöjen
omistajien kanssa.
Keski-Pohjanmaan II-vaiheen maakuntakaavassa (29.11.2007) Isonevan
nykyinen tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1).
Maakuntakaavassa Isoneva sijaitsee Lestijoen vesistöalueella turvetuotantovyöhykkeellä
I, jolla on voimassa seuraava suunnittelumääräys: ”Turvetuotannon
suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman
vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen.” Tuotantoalueella tai sen
välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa.
3
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Turvetuotanto on aloitettu 1990-luvun alkupuolella. Vuonna 2011 turvetuotannossa
oli 95,5 ha. Tuotantoalaan sisältyy tuotannosta poistettuja alueita
noin 5 ha ja aiemmin ruokohelpiviljelyksessä olleet pellot, noin 5 ha. Tuotannosta
poistettujen alueiden kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden
kautta.
Tuotantoalueen pinta-ala laajentamisen jälkeen on yhteensä 138,1 ha. Lisäalueen
pinta-alaan 42,6 ha sisältyy alle 10 ha:n tuotantoalue, josta on
nostettu palaturvetta lähialueen yksityiskäyttöön vuosina 2010, 2011 ja
2012. Auma-alueiden pinta-ala on 4,21 ha. Laskeutusaltaita on neljä, joiden
yhteenlaskettu pinta-ala on 720 m 2 . Pintavalutuskentän pinta-ala on
8,45 ha.
Lisäalueista osa on vanhoja ojitettuja ruokohelpipeltoja, joten ne eivät vaadi
suuria kuntoonpanotoimenpiteitä. Sarkaojittamatonta luonnontilaista
suota lisäalueesta on 17,1 ha. Kuntoonpanoa vaativia alueita on ojittamattomat
alueet mukaan lukien yhteensä noin 23 ha. Kuntoonpanotyöt aloitetaan
kaivamalla eristysojat ja paloaltaat, minkä jälkeen rakennetaan vesienkäsittelyrakenteet.
Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla
tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen
vuosituotanto on noin 30 000 m 3 ja tuotannon arvioidaan
päättyvän vuonna 2030.
Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvedet johdetaan noin kahden
vuoden ajan vesiensuojelurakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvittu-

neet sen verran, että irtonaisen pinta-aineen määrä vähenee. Kasvittuneet
alueet erotetaan tuotantoalueista ojituksilla ja luovutetaan takaisin vuokranantajille.
Alueiden jälkikäyttö voi olla metsänhoitoa tai viljelyä.
4
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Turvetuotantoalueen kuivatusvedet tullaan johtamaan päisteputkipidättimillä
ja lietesyvennyksillä varustettujen sarkaojien kautta laskeutusaltaisiin.
Laskeutusaltaita on neljä ja niistä kaikista vedet johdetaan pumppaamoaltaaseen,
josta vesi pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle.
Pintavalutuskentän pinta-ala 8,45 ha on 5 % sen noin 170 ha:n valumaalueesta.
Kentän turvepaksuus on keskimäärin noin 2 metriä ja kaikkialla
yli 1,5 m. Turve on pintaosastaan luonnontilaista rahkaturvetta, ja osalle
alueesta on pintavalutuskenttänä olon aikana muodostunut sara- ja heinäkasvillisuutta.
Kentän keskikaltevuus päävaluntasuunnassa on noin 0,5 %.
Kenttä on päävaluntasuunnassa leveyttään pidempi suhteessa 1,5:1. Kentän
pohjoisosa on ollut käytössä noin 15 vuotta.
Tuotantoalueen päästöt vesistöön on arvioitu Vapo Oy:n kuormitusselvityksen
(Pöyry Environment Oy 2009) tietojen pohjalta.
Arvio päästöistä vesistöön lisäalueen kuntoonpanovaiheessa.
Brutto
Netto
Vuosikuormitus
Ala
ha
Kiintoaine
kg/a
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Kiintoaine
kg/a
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Tuotantovaihe 118,9 2 555 29 1 055 1 437 18,1 801
Kuntoonpanovaihe
1. v.
23,1 999 11,5 420 556 7,2 319
Yhteensä 142 3 554 40,5 1 475 1 993 25,2 1 120
Tuotantovaihe 118,9 2 555 29 1 055 1 437 18,1 801
Vuosikuormitus
Kuntoonpanovaihe
2. v.
23,1 666 7,7 280 371 4,8 213
Yhteensä 142 3 221 36,7 1 335 1 807 22,9 1 013
Arvio Isonevan (142 ha) tuotantovaiheen päästöistä vesistöön.
Kiintoaine
kg/a
Brutto
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Kiintoaine
kg/a
Netto
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
3 051 35 1 260 1 716 21,6 956

5
Arvio päästöjen suurenemisesta nykytilaan verrattuna.
Tuotantovaiheen
kuormitus
Ala
ha
Kiintoaine
kg/a
Brutto
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Kiintoaine
kg/a
Netto
Kok. P
kg/a
Kok. N
kg/a
Nykytila 96 2 063 23 852 1 160 15 646
Suunniteltu 142 3 051 35 1 260 1 716 22 956
Lisäys 46 988 12 408 556 7 310
Pöly, melu ja liikenne
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista
turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä.
Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle.
Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita,
koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa.
Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melua
aiheutuu noin 30–50 päivänä vuodessa. Tuotantopäivinä melua voi syntyä
ympäri vuorokauden. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto.
Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, säätilasta,
kasvillisuudesta ja melun leviämistä estävistä maastonmuodoista.
Energiaturve kuljetetaan tuotantoalueen tietä pitkin yksityistielle ja sieltä
edelleen yleisiä teitä pitkin Kokkolaan. Turvetta toimitetaan vuoden aikana
noin 300 rekkakuormallista. Toiminnassa käytettävät tuotantokoneet ja
traktorit ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niistä ei aiheudu liikennettä.
Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin
2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä
liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.
Varastointi ja jätteet
Polttoaineita säilytetään kiinteässä säiliössä tukikohdan läheisyydessä paikassa,
joka on alustaltaan tiivis ja kantava ja valittu siten, etteivät aineet
vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliön
koko on alle 10 000 litraa. Polttoöljyä käytetään tuotantokauden aikana
noin 30 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 120 litraa ja muita
voiteluaineita noin 25 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille
varatuissa paikoissa.
Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 120 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 6 kg,
sekajätettä 1 m 3 ja rautaromua 80 kg. Jätekontti sijaitsee polttoainekontin
vieressä tukikohdan läheisyydessä. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun
ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä.
Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle.

6
Tuotannossa syntyvien kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen
liitteenä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras
käytäntö (BEP)
Hakijan mukaan toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa
päästöjen vähentämiseksi.
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön
Tuotantoalueen nykytila
Asutus ja maankäyttö
Isonevan turvetuotantoalueella on ollut tuotantoa jo 1990-luvun alkupuolelta
lähtien. Nykyisellään tuotantoa on 95,5 ha:n alalla ja laajennusalueita on
42,6 ha. Nykyiseen tuotantopinta-alaan sisältyy noin 5 ha:n ruokohelpiviljelyssä
ollut alue, joka on otettu turvetuotantoon sekä noin 5 ha tuotannosta
poistettuja alueita. Laajennusalueesta lohko VIb (18,5 ha) on 11,2 ha:n
alalta ojittamatonta suota, noin 2 ha:n alalta turvetuotantoon raivattua aluetta,
joka tarvitsee kuntoonpanoa ja 5,3 ha on ojitettua ja tuotantoon valmista
aluetta. Lohko VI (14,4 ha) on peltoviljelyä varten valmisteltu alue,
josta noin 9 ha on turvetuotannossa ja lohko Ib (5,1 ha) on osittain metsäojitettu
alue, josta noin 1,3 ha on ojittamatonta aluetta. Lohko IIIb (4,6 ha)
on ojittamaton alue, joka otetaan joko turvetuotantokäyttöön tai pintavalutuskentän
laajennukseksi.
Hankealue on lähes kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä ja lähimmät
pellot noin 800 m:n etäisyydellä. Isonevan eteläpuolella noin 500 m:n
etäisyydellä alueesta sijaitsee yksityinen turvetuotantoalue. Muu lähiympäristö
on pääasiassa metsätalouskäytössä.
Isonevan turvetuotantoalueen lisäksi Lestijoen valuma-alueella sijaitsee
myös Iso-Aittonevan 140 ha:n turvetuotantoalue. Alue sijaitsee noin 15
km:n päässä Isonevan tuotantoalueesta alavirtaan.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Isoneva sijaitsee Lestijoen suojellulla valuma-alueella (MUU100033). Lestijoki
kuuluu vesipuitedirektiivin mukaiseen Natura-suojelualueeseen
(FI1000057) ja se on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Lestijoella on erityistä
merkitystä meritaimenen eräänä viimeisistä luontaisen lisääntymisen
alueista Pohjanmaan rannikkoalueella. Myös joen nahkiaiskanta on elinvoimainen.
Luontodirektiivin liitteen II lajeista joessa esiintyy saukko. Joessa
on myös nahkiaisia. Lestijoki on tutkimuksellisesti hyvin arvokas.

Luontoselvitys
Vuonna 2001 on tehty arviointi Isonevan turvetuotannon (93 ha) vaikutuksista
Lestijoen Natura-alueeseen. Arvioinnin mukaan Isonevan turvetuotanto
ei yksittäisenä hankkeena heikennä merkittävästi Lestijoen Natura
2000 -ohjelman aluekuvauksessa mainittuja luontoarvoja, mikäli nykyinen
valumavesien käsittelyn taso säilyy ja sitä edelleen parannetaan. Kokonaisuudessaan
Lestijoen luontoarvojen ja eliöstön tilan säilymisen parantaminen
edellyttää kuitenkin kaikkien kuivatusvesien nykyistä parempaa käsittelyä
tai kuivatuspinta-alan rajoittamista.
Lähin luokiteltu pohjavesialue, Hirsikangas A, sijaitsee 1,5 km kaakkoon
Isonevalta. Vesilain (264/1961) tarkoittamia alle 1 ha:n lampia tai luonnontilaisia
lähteitä tai puroja ei ole Isonevan läheisyydessä.
Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2001 ja vuonna 2011. Vuoden
2001 luontoselvitys keskittyi alueen luoteisosaan ja vuoden 2011 selvitys
suunnitelluille laajennusalueille ja niiden lähialueille. Kasvillisuuskartoitus
on tehty 2.8.2011 sekä linnustoselvitys 24.5.2011 ja 12.6.2011. Seuraavat
tiedot ovat vuoden 2011 selvityksen mukaisia.
Soiden reunakankaat ovat talousmetsäkäytössä ja vaihtelevasti VMT/MT
tyyppien kangasmetsiä sekä kangasrämeitä ja -korpia tai näiden yhdistymiä.
Inventoitu suoalue edustaa kokonaisuudessaan Pohjanmaan-Kainuun
aapasoita. Suotyypit ovat vähä- tai keskiravinteisia. Reunaosat ovat ojitusten
takia muuntunutta rämettä. Osittain laajennusalueella sijaitsee vähä- ja
keskiravinteista Sphagnum-rimpinevaa sekä vähä- ja keskiravinteista
ruopparimpinevaa. Myös avointa ruoppa- ja vesipintaa esiintyy. Myös rimpineva-alue
on nykyään reunoilta ojitettu. Alueen poikki on tehty yksittäinen
oja ja penger, jotka katkaisevat luontaisen valuntasuunnan luoteeseen ja
vedet ohjataan ojalla koilliseen.
Luontoselvityksessä tuotantoalueella ei havaittu uhanalaisia tai harvinaisia
kasvi- tai nisäkäslajeja. Lintulajeja havaittiin 46 kpl. Suolajisto on monipuolinen.
Linnuista vaarantuneiksi on luokiteltu keltavästäräkki, sinisuohaukka
ja kivitasku sekä silmälläpidettäviksi naurulokki, niittykirvinen ja teeri. Liro
on alueellisesti uhanalainen. Liro, keltavästäräkki, niittykirvinen, naurulokki
ja teeri kärsinevät lähivuosikymmeninä, mikäli turvetuotanto laajenee
avoimen ja kostean rimpinevan alueelle. Nuolihaukka on myös riippuvainen
kosteikkoelinympäristöistä. Sinisuohaukka havaittiin pesivänä pintavalutuskentällä,
joten se on osittain hyötynyt turvetuotannosta.
Luontoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojelulain 29 §:ssä tai vesilain
15a §:ssä ja 17a §:ssä mainittuja suojeltavia luontotyyppejä. Avo- ja kitupuustoiset
suot ovat metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä.
Vuoden 2001 inventoinnin jälkeen Isonevan luoteispään olosuhteet ovat
muuttuneet huomattavasti. Vuonna 2001 alue oli vielä pääosiltaan luonnontilaiseksi
katsottava karu ja rimmikkoinen aapasuoyhdistymä. Tehdyistä
ojituksista huolimatta varsinainen rimpineva-alue on vielä säilyttänyt linnus-
7

tollista arvoaan pesimä-, ruokailu- ja lepäämispaikkana. Hakemuksen mukaan
tuotantoalueen uusien lohkojen VI ja VIb ja tuotannossa olevan lohkon
I sekä lohkojen VI ja VIb uuden laskuojan rajaaman alueen sisäpuolelle
jää 17,4 ha:n kosteikkoalue.
Isonevan turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee Pieni Tervapirkkoniminen
lampi, jonka vesiala on noin 3 ha. Isonevan luoteisosan rimpinevan
alueelta vedet ovat luonnontilassa valuneet korkeuskäyrien ja rimpien
jännesuuntien perusteella kohti lampea. Aikoinaan tämä pintavalunta on
ohjattu lammen ohi rimpisuon ja lammen väliin kaivetuin metsäojin. Lammen
valuma-alueesta ja valunnasta on metsäojituksin poistettu noin neljäsosa.
Tämä tilanne ei muutu turvetuotannon ojituksissa, vaan ne korvaavat
olemassa olevia metsäojituksia. Hakijan arvion mukaan pienentynyt valuma-alue
saattaa teoriassa hieman vaikuttaa loppukesällä lammen alinta
vesipintaa laskevasti, mikäli haihduntaa korvaava valunta on vähäisempää
kuin luonnontilassa. Vaikutus on kuitenkin niin vähäinen, ettei se liene havaittavissa
tai todennettavissa.
8
Vesistö
Vesistö ja sen tila
Isoneva sijaitsee Lestijoen vesistöalueella Lestijoen yläosan alueen Loukkuunojan
valuma-alueella (51.038). Kuivatusvedet johdetaan Loukkuunojaan
ja siitä edelleen Lestijokeen. Laskuojan pituus on noin 2 km ja
Loukkuunojan pituus ennen Lestijokeen laskemista on noin 2,5 km. Isonevan
turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 3,5 % Loukkuunojan 33,92
km 2 :n valuma-alueesta.
Loukkuunojan virtaamat ovat seuraavat: alivirtaama (MNQ) 0,023 m 3 /s,
keskivirtaama (MQ) 0,33 m 3 /s ja ylivirtaama (MHQ) 2,10 m 3 /s. Lestijoen virtaamat
Loukkuunojan yhtymäkohdalla ovat seuraavat: alivirtaama (MNQ)
1,7 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 7,2 m 3 /s ja ylivirtaama (MHQ) 25,4 m 3 /s.
Loukkuunojan virtaamatiedot on saatu SYKE:n WSFSvesistömallijärjestelmästä
ja Lestijoen virtaamat Loukkuunojan yhtymäkohdassa
on laskettu ylä-ja alapuolisten valuma-alueiden suhteen perusteella.
Vuonna 2010 veden laatu Loukkuunojan yläpuolella olevalla näytepisteellä
Sykäräisessä (Sykäräinen ap) ja Loukkuunojan alapuolella Toholammilla
(Lestijoki 10700) oli hyvin samanlaista. Toholammilla kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet
sekä kiintoainepitoisuudet olivat hieman suurempia
kuin näytepisteellä Sykäräinen ap.
Lestijoen yläosalla veden laatu on hyvää Lestijärvestä tulevien vähäravinteisten
ja kirkkaiden vesien vuoksi. Sykäräisen vesistöhavaintopiste sijaitsee
noin 19 km Isonevan kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella. Sykäräisessä
maa- ja metsätalouden vaikutuksesta ravinnepitoisuudet kohoavat ja
veden väri muuttuu ruskeaksi. Veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus
on ollut vuosina 2001–2009 Lestijärven näytepisteellä 14 µg/l (n=49),
Sykäräisen näytepisteellä 61 µg/l (n=26), Toholammin näytepisteellä,

Loukkuunojan alapuolella, 43 µg/l (n=14) ja Himangan näytepisteellä 64
µg/l (n=155). Noin 11 km Loukkuunojan laskukohdan yläpuolella olevalla
näytepisteellä Sykäräinen ap veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus
on vuosina 2001–2010 ollut 22 µg/l. Typpipitoisuudet kohoavat alajuoksulla
selvästi Toholammin ja Sykäräisen pitoisuuksista. Vesien yleisessä
käyttökelpoisuusluokituksessa Lestijoki kuuluu Lestijärvi-Sykäräinen
välillä luokkaan hyvä. Sykäräisestä merelle Lestijoen vesi kuuluu luokkaan
tyydyttävä.
Kalasto ja kalastus
Loukkuunojassa ei ole kaloja. Lestijoesta kalat eivät pääse nousemaan
ojaan jyrkän ja pitkän purkukohdan vuoksi. Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan
säilyttänyt joki Pohjanmaalla ja joessa lisääntyy yksi Suomen
harvoista meritaimenkannoista. Joessa elää myös nahkiainen, jonka kanta
on taantunut elvytystoimista huolimatta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen
suorittamissa sähkökoekalastuksissa vuonna 1998 Lestijoessa esiintyi
taimen, harjus, kivisimppu, särki, made, hauki, ahven ja rapu. Koekalastusalueet
sijaitsivat kaikki Loukkuunojan yhtymäkohdan yläpuolella. Lestijokeen
Sykäräisen ja Loukkuunojan välille sijoittuvalle kalataloudellisesti
kunnostetulle jokiosuudelle tehdään säännöllisiä pienpoikasistutuksia. Lestijoella
harjoitetaan pääasiassa vain virkistyskalastusta.
Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön
Laskennalliset nettopitoisuuslisäykset Loukkuunojassa ovat koko vuoden
osalta kiintoaineessa 0,16 mg/l, kokonaisfosforissa 2,07 µg/l ja kokonaistypessä
92 µg/l. Lestijoessa Loukkuunojan kohdalla vastaavat lukemat ovat
kiintoaineessa 0,008 mg/l, kokonaisfosforissa 0,10 µg/l ja kokonaistypessä
4 µg/l. Hakija arvioi turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset sekä Loukkuunojassa
että Lestijoessa vähäisiksi.
Turvetuotannon päästöjen vaikutus voi näkyä alapuolisilla vesialueilla erilaisina
kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten
veden tummuutena, pyydysten likaantumisena ja pohjan liettymisenä. Käytännössä
Isonevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti
eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous
sekä asutus. Vesistön muiden kuormittajien kanssa Isonevan kuivatusvesistä
voi aiheutua haittaa Lestijoen kalastolle ja kalastukselle sekä
ravustolle.
Vesienhoitosuunnitelma
Isoneva sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella.
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen
vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015
Lestijoki on luokiteltu yläjuoksultaan (Lestijärvi-Toholammin Sykäräinen)
erinomaisessa ekologisessa tilassa olevaksi ja keski- ja alajuoksultaan
(Sykäräinen-Himanka) hyvässä ekologisessa tilassa olevaksi. Toimenpideohjelman
mukaan Lestijoen alaosan ja keskiosan hyvä tila on uhattuna.
9

Ympäristöriskit
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan säilyttäminen edellyttää valumaalueilla
mm. ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien vähentämistä ja vesistöjen
happamuuspiikkien lieventämistä. Ala- ja keskiosassa veden fosforipitoisuuden
tulisi laskea tasolle 40 µg/l, kun se toimenpideohjelman mukaan on
vuonna 2009 ollut 52 µg/l. Lestijoen alaosalla tavoitteen saavuttaminen
edellyttää 35 %:n vähennystä ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta.
Toimenpideohjelmassa on turvetuotannon fosfori- ja typpikuormitukselle
asetettu 50 %:n vähentämistavoite. Toimenpideohjelman mukaan ravinnekuormitusta
tulisi vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöllä ja sijainninohjauksella.
Paras käyttökelpoinen tekniikka turvetuotannossa tarkoittaa
kuivatusvesien käsittelyä joko pintavalutuskentällä tai kemiallisesti
sekä virtaaman säätöä ojissa ja altaissa. Uudet turvetuotantoalueet tulee
ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen.
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään
paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta
ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella
on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet
onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia
hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla.
Isonevan turvetuotantoalueella pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonka ylläpidosta
vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttötarkkailua tehdään suon
kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka.
Vesienkäsittelyrakenteiden tehoa tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet neljä
kertaa vuodessa ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Näytteenoton
yhteydessä mitataan virtaama pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta.
Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan
muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä
(HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Näytteistä
analysoidaan kiintoaine, COD Mn , kok P, kok N, ja pH. Kiintoaineen hehkutushäviö
määritetään, mikäli kiintoainepitoisuus on >20 mg/l.
Vesistötarkkailu toteutetaan osana Lestijoen yhteistarkkailua. Vesistötarkkailua
tehdään vuosina 2012 ja 2013, minkä jälkeen esitetään ELYkeskukselle
jatkosuunnitelma. Vesinäytteet otetaan Loukkuunojasta Toholampi-Lestijärvi
maantien sillalta ja Lestijoesta Loukkuunojan yläpuolelta
(Siltamäen silta) ja alapuolelta (Kleemolan silta). Kalataloustarkkailu suoritetaan
kalastustiedustelulla ja koekalastuksilla.
Tuotantoalueen keskellä sijaitsevan rimpialueen vedenpintaa tarkkaillaan
alueelle asetettavan mittapaalun avulla. Mikäli havaitaan selittämätön, epätyypillinen
muutos pinnankorkeudessa, kirjataan tapahtuma ylös, ilmoite-
10

taan siitä maanomistajalle ja yhdessä hänen kanssa selvitetään tilanteeseen
johtaneet syyt ja aloitetaan mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet
poikkeaman korjaamiseksi. Rimpialueen reunoja tarkkaillaan säännöllisesti
turvetuotannon harjoittajan toimesta. Mikäli havaitaan ei-toivottuja oikovirtauksia,
ryhdytään tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.
11
Kalatalousmaksu
Aiemman ympäristöluvan mukainen vuotuinen kalatalousmaksu on 700 euroa.
Hakija esittää Isonevan uudeksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi haetun
tuotantoalan perusteella 850 euroa.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydennykset
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakija hakee tuotannon aloittamislupaa noin 15 ha:n alalle. Tästä 5 ha on
aiemmin ollut peltoviljelyssä ruokohelpituotannossa ja 10 ha on valmisteltu
viljelykäyttöön ja sieltä on nostettu palaturvetta kotitarvekäyttöön. Hakija
perustelee toiminnan aloittamista turpeen suurella kysynnällä ja sillä, että
turpeennostossa on vähäisemmät ympäristövaikutukset kuin peltoviljelyssä.
Hakija esittää 5 000 euron vakuutta.
Hakija on täydentänyt hakemusta 11.10.2011 ja 29.3.2012. Täydennyksissä
on tarkennettu tuotantoaloja ja vesienkäsittelyä, tuotannon vaikutuksia
vesistöön, tarkkailusuunnitelmia sekä alueen luontoselvitystä.
Hakija on toimittanut vastineiden yhteydessä 23.8.2012 ja 13.11.2012 veden
laatu- ja päästötarkkailutietoja ja 29.8.2012 muistion järjestämästään
tiedotustilaisuudesta. Lisäksi hakija on toimittanut päästö- ja vesistötarkkailutuloksia
16.1.2013.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Toholammin
kunnassa 11.5.–11.6.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.5.2012 Lestijoki-lehdessä.
Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
kalatalousryhmältä, Toholammin kunnalta ja Toholammin kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselta.

12
Lausunnot
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue
Hankkeella voi olla haitallisia vaikutuksia alueella esiintyvälle rimmikkoalueelle,
jota voidaan mahdollisesti pitää vesilain 15 a §:ssä tarkoitettuna
alle 1 ha:n suuruisena lampena. Tämän vuoksi asian käsittelyssä tulee
ottaa kantaa kyseisen säännöksen mukaisen poikkeusluvan tarpeeseen.
Aiemman lupahakemuksen yhteydessä laadittu Natura-vaikutusten arviointi
ei anna riittävää kuvaa siitä, mitkä ovat hankkeen vaikutukset Lestijoen
Natura-alueeseen nykytilanteessa, koska tuotantoalueen pinta-ala
kasvaa huomattavasti.
Keski-Pohjanmaan maakuntakaava edellyttää Lestijoen valuma-alueella
turpeenoton aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentämistä.
Kyseessä olevassa hankkeessa turpeenottoala kasvaa, joten kuormituskin
lisääntyy ja tämän vuoksi hanketta voidaan pitää maakuntakaavan
vastaisena. Myös Lestijoen luonnontaloudellisessa kehittämissuunnitelmassa
edellytetään koko jokiosuudella tehtäviä toimenpiteitä kuormituksen
vähentämiseksi. Tämän takia päästöjä lisäävää toimintaa, kuten turvetuotannon
laajentamista, voidaan pitää Natura-päätökseen sisällytetyn
vesistön luonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman vastaisena.
Turvetuotanto on Lestijoen hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitämisen
kannalta uhkatekijä varsinkin ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen
osalta. Tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen arviot antavat turhan
myönteisen kuvan tuotantokauden kuormituksesta ja happamien sulfidisedimenttien
esiintymistä hankealueella olisi käsiteltävä hakemuksessa,
koska on mainittu, että Loukkuunojan pH-arvo on ajoittain laskenut
merkittävän alhaalle.
Hakemuksessa on esitys vuosien 2012–2013 tarkkailuohjelmaksi ja vesistötarkkailun
jatkosta on vain yleinen toteamus, että asiasta sovitaan
ELY-keskuksen kanssa. Koska vaikutusalueena on arvokas vesistöalue,
jossa esiintyy sekä rehevyys-, että liettymis- ja happamuusongelmia, riittävä
tarkkailu on järjestettävä, ja luvassa annettava tarvittavat lupamääräykset.
Käyttö- ja päästötarkkailut voidaan järjestää siten kuin ne on
hakemuksessa esitetty ja siten, että päästötarkkailun on oltava jokavuotinen.
Tarkkailtavien parametrien listaan on liitettävä asiditeetti ja ainakin
ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/2010 asetettu ympäristölaatunormi
(Cd, Ni, Pb ja Hg). Näytteitä on otettava kun turvetuotantoalueelta
lähtevän veden pH-arvo on alle 5.
Yhteenveto
Isonevan tuotantoalueen lisäalueille ei tule myöntää lupaa eikä hankkeelle
tule myöntää YSL 101 §:ssä tarkoitettua toiminnan aloituslupaa
muutoksenhausta huolimatta.

13
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupamääräyksen 10) mukaan ”Luvan
saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden
toimivuutta ja turvetuotantoalueen kuivatusvesien määrää, laatua ja vaikutuksia
purkuojassa sekä alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen
hyväksymällä tavalla”. Luvanhakija ei ole toimittanut
edellä mainitulle viranomaiselle tarkkailuohjelmaa eikä tarkkailujen tuloksia,
joten tuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ei voida todentaa
luotettavasti.
Vesilain nojalla 11.4.2003 annetun luvan mukaiselle enintään noin 89
ha:n suuruiselle tuotantoalueelle lohkoille 1-5 voidaan myöntää viiden
vuoden määräaikainen lupa, jonka aikana on suoritettava tehostettua
päästötarkkailua. Lupamääräyksissä tulee asettaa turvetuotantoalueelta
tulevien kuivatusvesien pintavalutuskäsittelyn teholle vähintään tavoitteelliset
arvot.
Esitetyt tehostetut vesienkäsittelymenetelmät täyttävät yhdessä parhaan
käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisen vesienkäsittelyn vaatimukset,
mikäli kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti.
Vesiensuojelun kannalta toiminnassa olevan turvetuotantoalueen
tuotantoa on perusteltua jatkaa, koska se vähentää tarvetta uusien turvetuotantoalueiden
käyttöönotolle.
Tuotannon päätyttyä tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden
kautta kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin
voidaan katsoa vähentyneen.
Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta
vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista
raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä
Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla
ja joella on merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista.
Meritaimenen lisäksi joen kalastoon kuuluvat purotaimen,
siika, kirjolohi (istukas), harjus, ahven, kiiski, kuha, hauki, särki,
salakka, säyne, seipi, pasuri, lahna, made ja kivisimppu. Lestijoki on
myös nahkiaisen lisääntymisjoki ja joessa on paikoin myös rapuja.
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden
vesienhoidon toimenpideohjelmassa Lestijoen keskiosan
ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Joen veden hyvän tilan pitämiseksi
turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasolta.
Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen.
Isoneva sijaitsee Lestijoen suojellulla valuma-alueella.
Lestijoelle on laadittu vesistöluonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma.
Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata elinkeinotoiminnan

ohella ennen kaikkea joen virkistyskäytön ja kalatalouden tarpeet. Tavoitteeseen
pääseminen edellyttää muun muassa joen ravinne- ja kiintoainekuormituksen
vähentämistä. Kalatalouden vaatimukset veden laadulle
johtuvat lähinnä meritaimenen säilymisen ja lisääntymisen turvaamistarpeesta.
Meritaimenen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi on
oleellista nostaa veden pH-tasoa sekä vähentää veden rauta- ja kiintoainepitoisuuksia
tai ainakin estää niiden nousu.
Loukkuunojan alin pH-arvo oli 5,4 vuonna 2011. Loukkuunojan happamat
vedet vaikuttavat myös Lestijoen veden happamuuskehitykseen.
Lestijoen vesistöluonnontaloudellisessa kehittämissuunnitelmassa on
happamuuden tavoitteeksi asetettu pH-taso yli 5,5. On mahdollista, että
Isonevan turvelaji on sellaista, joka kuivatuksen ja turvetuotannon aikana
aiheuttaa hapanta kuormitusta vesistöihin. On myös mahdollista, että
Isoneva sijaitsee happamien sulfaattimaiden alueella, jolloin myös ojitus
aiheuttaa hapanta kuormitusta vesistöihin.
Koska Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla
ja joella on merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista
lisääntymisalueista Pohjanmaan rannikkoalueella ja koska Lestijoen
vesistöluonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman tavoitteeseen
pääseminen edellyttää muun muassa joen ravinne- ja kiintoainekuormituksen
vähentämistä ja veden pH-tason nostamista sekä veden rauta- ja
kiintoainepitoisuuksien vähentämistä tai ainakin niiden nousun estämistä,
Isonevalle ei tule antaa ympäristölupaa uudelle tuotantoalueelle, ainoastaan
vanhalle tuotantoalueelle. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta
huolimatta ei tule myöntää.
Luvansaajan on vuosittain maksettava 1570 euron kalatalousmaksu
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi
kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi
tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden
tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet
varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin.
Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja
kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus
tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELYkeskukselle
kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen
muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.
3) Toholammin kunta ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena
toimiva maaseutu- ja ympäristölautakunta
Kyseessä on olemassa oleva turvetuotantoalue ja tuotantoalueen laajentaminen.
Isoneva on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavassa
osoitettu merkinnällä EO1 eli nykyinen turvetuotantoalue. Maakuntakaavan
yleisenä suunnittelumääräyksenä on, että turvetuotantoon
14

tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai jo ojitettuja
soita.
Mikäli turvetuotanto alueella hoidetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla,
toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan merkittäviä päästöjä ympäristöön.
Lausunnon antajat puoltavat ympäristöluvan myöntämistä Tokonsalo
Oy:lle hakemuksen mukaisesti.
15
Muistutukset ja mielipiteet
4) AA (Marttila RN:o 347:0)
Muistuttaja vaatii, että jos vedet lasketaan turvetuotannon seurauksena
hänen omistamansa tilan alueella oleville pintavalutuskentille 1 ja 2, niistä
tulee maksaa asianmukaista korvausta muistuttajalle tai ne tulee purkaa
kokonaan. Pintavalutuskenttien alle jäävä alue on hyvää metsämaata
ja niiden veden alla pitäminen ei ole tuottavaa toimintaa. Tulvien aikaan
veden valunta on huomattavaa ja myös pintavalutuskenttien ulkopuoliset
alueet kärsivät vesittymisestä.
5) Lestijoen kalastusalue
Muistuttaja vaatii ensisijaisesti, ettei tuotannon laajentamiselle (uudelle
tuotantoalueelle) tulisi myöntää lupaa. Voimassa olevien lupamääräysten
ja lain vastaisesti muokattu Isonevan luonnontilainen avoneva-alue
tulee määrätä entistettäväksi. Toissijaisesti kalastusalue esittää, että lupa
laajentamiselle voidaan myöntää vain vesiensuojelun erityistason
täyttävän puhdistustekniikan toteutuessa. Hakemuksessa esitetylle pintavalutuskentälle
ei tulisi ohjata enempää kuin nykyisen tuotantoalueen
kuivatusvedet ja kentän toimivuus tulisi selvittää pikimmiten. Lestijoen
vesistöalueella on pyrkimyksenä vähentää turvetuotannosta aiheutuvaa
vesistökuormitusta. Turvetuotannon vesistökuormitus Lestijokeen lisääntyy,
mikäli Tokonsalon tuotanto laajenee hakemuksen mukaisesti.
Uuden pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 6 %, mutta
mieluimmin lähemmäksi 10 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Uuden
tuotantoalueen vesien johtaminen nykyiselle pintavalutuskentälle on vesiensuojelullisesti
riskialtista Lestijoen erityisvaatimukset huomioon ottaen.
Turvetuotannon laajennuksen perustaminen tämän pintavalutuskentän
varaan tulisi olla mahdollista aikaisintaan sen jälkeen, kun kenttää on
tarkkailtu useamman vuoden ajan.
Nykyistä tuotantoa koskevan ympäristöluvan lupamääräyksissä on edellytetty
toiminnan vesistö- ja kalastovaikutusten ympärivuotista tarkkailua.
Näistä ei ole mitään tietoa hakemuksessa eli ilmeisesti tarkkailua ei ole
tehty. Samoin luvassa määrättiin tarkkailemaan vaikutuksia Isonevan
luonnontilaiseen rimpineva-alueeseen ja estämään tämän luonnontilan
heikentyminen. Nyt tuotantoa on kuitenkin laajennettu kyseiselle alueelle
ja suo on kauttaaltaan reuna- ja läpiojitettu. Hakemuksessa on mainittu,
että tuotantoa on laajennettu ”luvattomalle alueelle” alle 10 hehtaarille.

Hakemuksen ja sen liitteiden karttamateriaaleista mitattuna uusi ja jo
tuotannossa oleva ala on kuitenkin noin 20 hehtaaria ja lisäksi tuotantoon
valmisteltuna (sarkaojitettuna) on parisen hehtaaria. On siis syytä
epäillä, että hakemuksessa on harhautettu viranomaisia. Lupaviranomaisen
olisi syytä tarkistaa kyseiset pinta-alat maastokäynnillä. Lain ja
lupapäätöksen vastaisella toiminnalla saatua hyötyä ei pitäisi pysyttää
voimassa uudella lupapäätöksellä. Muokattu Isonevan luoteisosan rimpineva-alue
tulisi määrätä entisöitäväksi.
6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Luontoselvityksen mukaan suolla on vaarantuneita ja silmälläpidettäviä
suotyyppejä. Ojittamattomalla alalla on mm. lyhytkorsinevaa, joka on
suotyypiltään uhanalaista, vaarantunutta suotyyppiä. Linnusto on tehdyn
selvityksen pohjalta osoittautunut hyväksi ja mm. useiden nuolihaukkaparien
esiintyminen suolla on havaintona sen kaltainen, että turvetuotannon
ei pidä häiritä lajien elinmahdollisuuksia.
Lestijoki on maakuntakaavassa merkitty erityissuojelluksi vesistöksi.
Turvetuotannon lisärakentaminen alueelle edellyttäisi sen kaltaista vesiensuojelua
ja toiminnan varmuutta, jota ei ole vielä kyetty rakentamaan.
Perinteiset menetelmät ja kuormituslukujen mukaiset tunnusluvut
eivät ole missään suhteessa tuotannon oikean kuormituksen kanssa,
vaan huomattavasti suurempia. Isonevan osuus jopa Loukkuunojan valuma-alueesta
on yllättävän suuri, arvioituna noin 5-10 %. Hankkeen
vaikutuksia Lestijoen veden laatuun ja kalastolle aiheutuvia muutoksia
hankkeesta ei ole arvioitu juuri olevan. Tehdyt selvitykset pohjautuvat
pitkälti muihin olemassa oleviin tutkimuksiin.
Tuotantoalaa on laajennettu vuonna 2003 saadun ympäristöluvan jälkeen
luvatta merkittävän paljon. Rimpimäiselle laajennusosalle ei tule
myöntää lupaa uhanalaisen suotyypin ja alapuolisen vesistön suojelemisen
perusteella. Olemassa oleville alueille tulee määrätä paras mahdollinen
puhdistusmenetelmä sekä riittävän suuruinen kalatalousmaksu
kompensoimaan kalataloudelle aiheutuvia haittoja.
Johdettaessa ulkopuolisia metsäojitusalueiden vesiä pengerrettyyn rimpeen,
rimpi tulee ravinteikkaammaksi kuin luontaisesti, joka aiheuttaa
muuttuneisuutta rimpialueen lajistolle. Nyt laajennukseen haettu alue on
samaa suoaluetta kuin eristetty rimpialue, joten kokonaisuudessaan tämä
ojittamaton alue tulee jäädä turvetuotannon ulkopuolelle. Rimmen
vesitalous tulee jatkossakin hoitaa siten, että sen vesitys säilyy luontaisen
kaltaisena eikä sinne ohjata tarpeettomasti ravinteikkaita valumavesiä.
EU:n luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset
olisi tullut tehdä koko vaikutusalueen ja lajiryhmät kattavasti. Hyönteisselvitykset
ovat jääneet käytännössä huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa
ei ole selvitetty lainkaan. Siten hakemusta tulee pitää puutteellise-
16

na eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia
lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista.
17
Hakijan vastine
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue
Ennen turvetuotannon saapumista rimpialueen reunamille rimpialue oli
kuivumassa eikä avovettä esiintynyt alueella juurikaan, joten vesilain 15
a §:ssä tarkoitettuja alle 1 ha:n lampia ei ole ollut. Rimmen alueelle on
johdettu metsäojitusten kautta vesiä ja nykyään avovesialueita esiintyy
kasvaneesta valunnasta johtuen, mutta hakijan käsityksen mukaan avovesialueet
ovat keinotekoisia. Näin ollen ei ole olemassa perusteita ELYkeskuksen
esittämän rimpialuetta koskevan poikkeusluvan hakemisen
tarpeeseen. Jos poikkeusluvan hakeminen on lupaviranomaisen mielestä
tarpeen, on luvan hakijalle varattava tilaisuus luvan hakemiseen.
Natura-vaikutusten arviointi on hakijan mielestä riittävä, koska laajentamishankkeen
vaikutukset vesistöön ja Lestijoen Natura-alueeseen ovat
tarkkailutulosten mukaan vähäisempiä kuin vaihtoehtoisissa maankäyttömuodoissa
metsätaloudessa ja maanviljelyssä. Hakija suostuu täydentämään
Natura-arviointia, jos niin vaaditaan.
Turvetuotannon laajentaminen ei aiheuta uhkaa Lestijoen tilalle. Jos turvetuotannolle
ei myönnetä lupaa, maanomistaja ottaa alueet viljelykäyttöön
tai metsätalouskäyttöön. Voidaan olettaa, että turvetuotannon vesistökuormitus
on vaihtoehdoista kaikkein pienin, koska vedet käsitellään
ympärivuotisesti. Lisäksi Isonevan kanssa samalla valuma-alueella
sijaitsevien Loukkuunnevan ja Rimmennevan turvetuotantoalueiden tuotanto
on päättynyt. Näiden tuotantoalueiden pinta-ala on yhteenlaskettuna
suurempi kuin Isonevan laajennusalueen, joten kuormitus ei tule kasvamaan
siitä, mitä se on jo aiemmin ollut. Lisäksi Isonevan tuotantoalueelta
poistuu osa-alueita tuotannosta enenevässä määrin kuluvan vuosikymmenen
aikana.
Isonevan turvetuotantoalue ei voi aiheuttaa Loukkuunojan alajuoksulla
näkyviä erityisen happamia vesiä, elleivät turvetuotannon vedet ole äärimmäisen
happamia, koska alueen valuma-alue on Loukkuunojan valuma-alueesta
alle 4 %. Äärimmäistä happamuutta ei ole esiintynyt.
Hakija on vastineen yhteydessä esittänyt tuoreita vuodelta 2012 olevia
vesistönäytteiden tuloksia ja ilmoittanut liittymisestään Lestijoen yhteistarkkailuryhmään.
Tulosten mukaan Isonevan turvetuotannon kuormitus
on joiltain osin pienempää kuin luonnontilaisen suon. Saatujen tulosten
mukaan Isonevalta lähtevä vesi on keskimäärin puhtaampaa kuin Loukkuunojan
vesi. Hakija suhtautuu myönteisesti vesienkäsittelyn rakenteiden
toimivuuden mittaamiseksi asetettaviin mittareihin, mutta pitää
kuormitustekijöiden tavoitearvoja parempana tapana kuin puhdistustehotavoitteita.
Hakijan ehdotus tavoitteellisiksi Isonevan turvetuotantoalueen

pintavalutuskentän lähtevän veden keskimääräisiksi kuormitustekijäarvoiksi
ovat: kiintoaine 18,05 mg/l, kokonaistyppi 1481 µg/l, kokonaisfosfori
128 µg/l.
Ympäristölupa tulee myöntää myös laajennusalueelle, jolloin saavutetaan
samalla vesienhoidon kannalta ympäristön paras tila.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä
Vastineessa on samoja perusteluja Isonevan turvetuotannon vähäisistä
kuormitusvaikutuksista Loukkuunojaan kuin edellä Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskukselle annetussa vastineessa.
Isonevan turvetuotantoalueella ei kaikella todennäköisyydellä esiinny
happamia sulfaattimaita, koska alue sijaitsee keskimäärin noin 120 metriä
merenpinnan yläpuolella. Sulfaattimaita esiintyy Litorina-meren rantaviivan
alapuolella ja rantaviiva on Pohjois-Suomessa 100 metrin korkeuskäyrän
kohdalla.
ELY-keskuksen esittämä 1570 euron suuruinen kalatalousmaksu on
suhteettoman suuri ja perusteeton, koska turvetuotannon aiheuttamat
vaikutukset alapuolisiin vesistöihin eivät ole niin suuret kuin peltoviljelyssä
ja metsätaloudessa. Kohtuullinen kalatalousmaksu on hakijan mielestä
hakemuksessa mainittu 850 euroa vuodessa. ELY-keskuksen tulisi
vuosittain selvittää ympäristöluvanhaltijalle miten kalatalousmaksu käytetään
tehokkaasti alueen kalakantojen hoitoon tai niiden elinolojen parantamiseen.
Isonevan turvetuotantoalueelle on tällä hetkellä voimassa
oleva kalataloustarkkailuohjelma Lestijoen yhteistarkkailuryhmän kanssa.
Tarkkailussa suoritetaan koekalastus vuonna 2012 ja kalastustiedustelu
vuonna 2013.
3) Toholammin kunta ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena
toimiva maaseutu- ja ympäristölautakunta
Ei huomauttamista lausuntoihin
4) AA
Vesienkäsittely aiotaan toteuttaa ympäristölupahakemuksen täydennyksissä
esitetyn mukaisesti, jolloin muistuttajan esittämille alueille ei tule
kyseessä olevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä.
5) Lestijoen kalastusalue
Hakija ei ole vastuussa rimpialueelle tehdyistä ojista, eikä turvetuotannolla
ole ollut vaikutusta rimpialueen luonnontilaan. Laajennusalueet on
vuokrattu vasta vuonna 2010, ja turvetuotantoon liittymättömät ojitukset
on toteutettu aikaisemmin. Hakijan toimesta on suoritettu varsinaisen
rimpialueen luonnontilan suojelemiseksi pengerrystoimenpiteitä rimmen
18

ympärillä voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti.
Hakija on tuottanut osalla rimmen länsipuolella olevilla viljelyskäyttöön
täysin kunnostetuilla saroilla palaturvetta kesinä 2010, 2011 ja 2012.
Tuotantopinta-ala on rajattu enintään 10 hehtaariin, jolloin se ei tarvitse
ympäristölupaa.
Turvetuotannossa alueen päästöt ovat pienemmät kuin jos alue otettaisiin
metsä- tai maatalouskäyttöön. Koska samalta alueelta poistuu vanhoja
turvetuotantoalueita, kokonaiskuormitus ei lisäänny, vaikka lisäalueet
otetaan tuotantoon. Pintavalutuskentän toimivuudessa ei ole havaittu
ongelmia eikä sen puhdistustehon ole todettu heikkenevän. Pintavalutuskentän
tehoa seurataan päästötarkkailun avulla. Tuotantosuunnitelman
alue III b voidaan säilyttää ylimääräisenä reservialueena pintavalutuskentän
mahdollista tulevaisuuden laajentamistarvetta varten. Mikäli
koko tuotantoalueen ollessa tuotannossa päästötarkkailussa havaitaan
olemassa olevan pintavalutuskentän puhdistuksessa puutteita, voidaan
reservialue siinä tilanteessa ottaa käyttöön.
Kalastovaikutuksia Lestijoessa on tarkkailtu Lestijoen yhteistarkkailuryhmän
toimesta. Hakija ei ole ollut mukana yhteistarkkailussa, koska sitä
ei aiemmin hyväksytty mukaan. Vuodesta 2012 lähtien hakija on mukana
Lestijoen yhteistarkkailuohjelmassa. Kalastovaikutusten tarkkailu
tullee olemaan vastaavanlainen kuin aiemminkin. Muiden tarkkailuvelvoitteiden
osalta tarkkailua on suoritettu käytännön tasolla jatkuvasti ja
on huolehdittu siitä, että erityisesti vesiensuojelurakenteet ovat hyvin
toimivassa kunnossa. Puutteena ovat olleet tarkkailuohjelmien hyväksyttämisen
puute ja tarkkailuiden yksityiskohtaisen raportoinnin puute. Nykyään
kalatalous- ja vesistötarkkailu toteutetaan yhteistarkkailussa (hyväksytty
kesällä 2012) ja päästötarkkailuohjelma tulee hyväksytettäväksi
lupakäsittelyn yhteydessä.
6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Muistutus on tullut huomattavasti kuulutusajan jälkeen, joten sitä ei sen
takia tule ottaa huomioon lupaharkinnassa.
Geologian tutkimuskeskus on vuonna 1981 julkaissut raportin, jonka
mukaan 44 % Toholammin kunnan maa-alasta on suota ja näistä soista
lyhytkorsinevaa on 21 %. Tämän perusteella lyhytkorsineva on huomattavan
edustettu Toholammilla, eikä sitä voida pitää paikallisesti uhanalaisena
tai erityistä huomiota vaativana. Näin ollen Isonevan turvetuotannon
laajennushankkeen reilun 10 hehtaarin ojittamattoman alueen
käyttöönoton ei voida katsoa vaarantavan lyhytkorsinevojen säilymistä.
Turvetuotanto ei ole heikentänyt lintujen elinmahdollisuuksia, vaan silmämääräisesti
arvioiden linnuston ja nisäkkäiden elinmahdollisuudet
ovat turvetuotannon myötä parantuneet. Esimerkiksi nuolihaukka on ilmestynyt
Isonevan alueelle vasta turvetuotannon alettua.
19

Hakemuksen täydentäminen vastineiden yhteydessä
Isonevalla vedet käsitellään pintavalutuskentällä, joka toimiessaan hyvin
on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Analyysitulosten valossa
Isoneva on osavaluma-alueensa Loukkuunojan vähäisin kuormittaja.
Isonevan pintavalutuskenttä toimii hyvin ja erityisesti kiintoainepäästöt
ovat pienet. Lestijoen kannalta paras ratkaisu on, että Isonevan turvetuotantoalue
laajennuksineen saa ympäristöluvan, jolloin kuivatusvedet
käsitellään pintavalutuksessa ja vesistökuormitus on tunnettu. Tokonsalo
Oy:n nykyinen tuotantoala on alle 4 % Loukkuunojan valuma-alueesta ja
laajennukset huomioiden osuus olisi 4,2 %.
Rimpialueen nykyistä edeltävä maanomistaja on ohjannut metsätalousvesiä
rimpialueelle ennen turvetuotannon saapumista rimpialueen välittömään
läheisyyteen, eikä toimenpiteellä ole ollut mitään tekemistä turvetuotannon
kanssa. Rimmen kuivuminen on alkanut kymmeniä vuosia
sitten metsäojitushankkeiden myötä. Rimmen tilaan vaikuttavia metsäojitushankkeissa
tehtyjä virheitä on pyritty korjaamaan Tokonsalo Oy:stä
riippumatta.
Hakija on liittänyt vastineisiin vedenlaatutietoja sekä päästötarkkailutietoja
vuodelta 2012. Vesistöhavaintopaikkoja on yksi Loukkuunojassa ja kaksi
Lestijoessa, joista toinen Loukkuunojan purkukohdan yläpuolella Siltamäellä
ja toinen alapuolella Kleemolassa. Heinäkuussa on lisätty havaintopaikka
Isonevalta tulevien kuivatusvesien purkuojaan hieman ennen ojan yhtymistä
Loukkuunojaan. Heinäkuun näytteet on otettu kovien sateiden aikana,
mikä on hakijan mukaan saattanut vaikuttaa veden laatuun. Loukkuunojan
vesi on ollut laadultaan heikompaa kuin Lestijoen vesi. Heinäkuun
näytteen perusteella Isonevan kuivatusvesien laatu on heikompaa
kuin Lestijoen, mutta parempaa kuin Loukkuunojan.
Päästötarkkailun mukaan vuonna 2012 (n=3) kiintoaineen reduktio on ollut
keskimäärin 87 %, kokonaistypen 43 %, kokonaisfosforin 76 % ja kemiallisen
hapenkulutuksen -8,6 %.
Hakijan vastineen ja hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue
ELY-keskuksella ei ole Tokonsalo Oy:n toimittamista vastineesta ja lisäselvityksistä
uutta lausuttavaa. ELY-keskus viittaa siten 27.6.2012 antamaansa
lausuntoon.
Lausunnon antamisen jälkeen ELY-keskuksen tietoon on tullut, että Tokonsalo
Oy:n Isonevan turvetuotantoalueen lähistöllä sijaitsevalta Tuomas
Karjalaisen, tilalla Alaluomala RN:o 19:75, hallinnassa olevalta alle
10 ha:n turvetuotantoalueelta kuivatusvedet johdetaan Tokonsalo Oy:n
Isonevan pintavalutuskentälle. ELY-keskuksen saaman selvityksen sekä
26.9.2012 suoritetussa maastokatselmuksessa todetun mukaan tuotan-
20

toalueen kuivatusvedet johdetaan Isonevan pintavalutuskentälle. Karttatarkastelun
perusteella kuivatusvesiä johdetaan Isonevan pintavalutuskentälle
yhteensä noin 30 hehtaarin alueelta sekä lisäksi laskuojan viereisiltä
alueilta, jotka ovat osittain vailla eristysojarakenteita. Edellä mainitut
alueet olisi tullut ilmoittaa Tokonsalo Oy:n Isonevan turvetuotantoalueen
ympäristölupahakemuksessa ainakin alueina jotka sisältyvät Isonevan
pintavalutuskentän valuma-alueeseen. Näitä alueita koskeva luvan
tarpeen arviointi on vireillä ELY-keskuksessa.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä
Vastineessaan Tokonsalo Oy esittää, että vuonna 2012 otettujen (26.3.
11.6. ja 10.7.) vesinäytteiden tulosten mukaan Isonevan pintavalutuskentän
puhdistusteho on hyvä. Tokonsalon turvetuotannon ympäristöluvan
lausunnon antajille järjestetyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuden
muistion mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat korostivat
tilaisuudessa, että vaikka esillä olleet näytteet kertovat pintavalutuskentän
hyvästä puhdistustehosta, ei yksittäisiä näytteitä voi tulkita yleistävästi
vaan tilannetta pitää seurata pidemmällä ajalla. Kalatalousryhmä
on samaa mieltä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa.
Isonevan nykyiseltä turvetuotantoalueelta tuleva kuivatusvesi on laadultaan
huonompaa kuin Lestijoen vesi ja näin ollen Isoneva jo nykyisellään
kuormittaa yhdessä Loukkuunojan valuma-alueen muiden kuormittajien
kanssa Lestijokea. Turvetuotannon lisäalueiden myötä Isonevan kuormittava
vaikutus Lestijokeen lisääntyisi. Turvetuotantotoiminta lisää vesistöön
kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mikä vilkastuttaa
rehevöitymistä ja nopeuttaa kalojen kutupohjien liettymistä. Lestijoki on
parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla ja joella on
merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista
Pohjanmaan rannikolla. Lestijoki on myös nahkiaisen lisääntymisjoki
ja joessa on paikoin myös rapua. Meritaimenen lisäksi joen kalastoon
kuuluvat purotaimen, siika, kirjolohi (istukas), harjus, ahven, kiiski,
kuha, hauki, särki, salakka, säyne, seipi, pasuri, lahna, made ja kivisimppu.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä
ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sanotaan, että soiden käytöstä
aiheutuva haitallinen vesistökuormitus vähenee, kun soita merkittävästi
muuttava toiminta kohdennetaan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan
merkittävästi muuttuneille soille. Hakemuksen lisäalueesta 23,1 ha on
ojittamatonta suota. Kalatalousryhmä katsoo, ottaen huomioon Lestijoen
merkityksen yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista
Pohjanmaan rannikolla ja Lestijoen Kirkkojärven rapukannan
taantumisen, että Isonevan turvetuotannon lisäalueille ei tule myöntää
lupaa, erityisestikään ojittamattomalle alueelle.
Isonevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.4.2003 myöntämässä
ympäristöluvassa nro 19/2003/4 kalatalousmaksun suuruus on 700 eu-
21

oa. Kalatalousmaksun pienuudesta johtuen ei ole tehty kalatalousmaksun
käyttösuunnitelmaa vaan kalatalousmaksua on kerrytetty, jotta sitä
voisi käyttää järkevästi summan ollessa tarpeeksi iso. Tulevana talvena
tullaan todennäköisesti tekemään kertyneestä kalatalousmaksusta kalatalousmaksun
käyttösuunnitelma. Loukkuunojasta tulee happamia ja
kiintoainepitoisia vesiä Lestijokeen, jotka Lestijoessa kulkeutuvat Klemolan
suvantoon mistä ne kulkeutuvat Lestijoen Kirkkojärveen. Loukkuunojasta
tulevat happamat ja kiintoainepitoiset vedet vaikuttavat haitallisesti
Kirkkojärven kalastoon ja rapuihin. Lestijoessa on tehty joen
yläosan kalataloudellinen kunnostus. Korpelan kalatie rakennetaan
vuonna 2013 ja alaosan kalataloudellinen kunnostus saanee lainvoimaisen
luvan lähivuosina. Lestijoen meritaimenkannan takia lisäkuormitusta
jokeen on vältettävä. Turvetuotannon rehevöittävä ja kiintoainetta jokeen
lisäävä vaikutus heikentää olennaisesti myös rapujen elinolosuhteita ja
rapukannan elvyttämismahdollisuuksia. Yllä mainituista syistä johtuen
tulee kalatalousmaksun olla riittävän suuri. Kalatalousmaksu tulee olla
suhteessa tuotantoalueen pinta-alaan.
Lisäksi kalatalousryhmä huomauttaa, että Lestijoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuohjelma,
jossa myös Isoneva on mukana, hyväksyttiin
Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousryhmien
toimesta 10.9.2012.
22
Hakijan vastine
Hakija on 11.11.2012 päivätyssä kirjeessä antanut vastineensa ELYkeskusten
antamiin lausuntoihin.
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö
ja luonnonvarat -vastuualue
ELY-keskuksen tiedossa on ollut se, että Tuomas Karjalaisen 10 ha:n
tuotantoalueelta johdetaan vesiä Tokonsalo Oy:n pintavalutuskentälle.
Tuomas Karjalainen on tehnyt suunnitelman vesien johtamisesta vuonna
2002 eikä suunnitelmasta ole annettu päätöstä, joten sekä Tuomas Karjalainen,
että Tokonsalo Oy ovat olleet siinä käsityksessä, että toiminta
on ollut hyväksyttyä. Tokonsalo Oy:n ympäristölupahakemuksessa ei ole
mainittu näitä ulkopuolisia vesiä, koska tarkoitus ei ole johtaa vesiä pintavalutuskentälle
ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä
Vesistönäytteiden analyysituloksia on kahdelta vuodelta, joten olemassa
olevista vesinäytetuloksista voi luotettavasti tulkita kuormitusvaikutusten
ja vesistövaikutusten trendiä. Isonevan turvetuotantoalueelta tulevat vedet
ovat pieni osa Loukkuunojaan tulevista vesistä, eikä näin ollen voida
sanoa, että Loukkuunojan huono vedenlaatu johtuisi Isonevan turvetuotannosta.
Koska Loukkuunojan keskimäärin selvästi Lestijoen vettä likaisempi
vesi ei kokonaisuudessaan ole kahtena vuotena juuri heikentänyt

Hakijan toimittama täydennys
Lestijoen veden laatua ja Isonevalta lähtevä vesi on puhtaampaa kuin
Loukkuunojan vesi, ei voida sanoa Isonevan turvetuotannon kuormittaneen
Lestijokea.
Hanke on sopusoinnussa valtioneuvoston periaatepäätöksen soiden ja
turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä kanssa, koska laajennusalue
sijaitsee olemassa olevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä
rajautuen siihen ja koska on olemassa olevaa turvetuotantoa,
suoalueen luonnontila on jo merkittävästi muuttunut aiemmin.
Hakija vastustaa kalatalousryhmän vaatimaa kalatalousmaksua, koska
katsoo, ettei Isonevan turvetuotannolla ole suurta merkitystä kalastoon
ja rapukantoihin. Isonevan alue on lisäksi pieni osa Loukkuunojan valuma-alueesta
ja vielä pienempi osa Lestijoen valuma-alueesta, joten vaadittu
kalatalousmaksu on suhteettoman suuri. Kohtuullinen kalatalousmaksu
Isonevan koko hankealueelle laajennus mukaan lukien on 850
euroa.
Hakija on toimittanut 16.1.2013 vesistö- ja päästötarkkailutietoja joulukuulta
2012. Hakijan mukaan valuma on ollut vuonna 2012 keskimäärin 3,8
l/s km 2 (vaihteluväli 1,3–7,1 l/s km 2 , n=4). Vesistötarkkailupisteet ovat samat
kuin hakijan aiemmin vastineissa toimittamissa vesistötarkkailutuloksissa.
Joulukuussa Loukkuunojan vesi oli väriltään erittäin tummaa ja veden
ravinne- sekä humusainepitoisuudet (COD Mn ) olivat korkeita. Vesi oli
hieman hapanta (pH 6,4). Isonevalta tulevien vesien laatu (laskuoja) oli
hyvin samanlaista kuin Loukkuunojassa, mutta fosforia oli laskuojassa
huomattavasti vähemmän. Lestijoen vesi oli laadullisesti kohtalaisen hyvää,
sillä ravinteita ja humusaineita oli vähän.
Loukkuunojan vesi oli joulukuussa laadullisesti selvästi heikompaa kuin
Lestijoessa, mutta Lestijoen vedenlaatuun niillä ei ollut havaittavia vaikutuksia,
sillä Lestijoen vesi oli laadullisesti samanlaista Loukkuunojan yhtymäkohdan
alapuolisella havaintopaikalla (Kleemola) ja yläpuolisella havaintopaikalla
(Siltamäki).
23
MERKINTÄ
Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston
antaman lupapäätöksen nro 19/2003/4 perusteena olleet asiakirjat.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Ympäristöluparatkaisu
Aluehallintovirasto myöntää Tokonsalo Oy:lle ympäristöluvan Isonevan
turvetuotantoon Toholammin kunnassa Lestijoen vesistöalueella hakemukseen
liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna
kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen
on noin 95,5 ha.

24
Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitekarttaan merkityillä
alueilla. Hylätyn alueen pinta-ala on yhteensä 42,6 ha.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
Aluehallintovirasto myöntää luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta
huolimatta noin 5 ha:n jo tuotannossa olevalla, välittömästi turvetuotantoalueeseen
rajoittuvalla alueella. Luvan saajan on asetettava 3 000 euron
suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
hyväksymä vakuus lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten
muuttamisen varalta.
Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen noin 10 ha:n alueen osalta,
jolle on myös haettu aloittamislupaa, eikä toiminnan aloittamislupahakemusta
ole kyseisen alueen osalta tarpeen käsitellä.
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 23.3.2012 päivätyn
täydennyksen liitteenä 6 olevan 19.1.2012 päivätyn Vesien johtaminen
-kartan (1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan
kautta Loukkuunojaan.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen
23.3.2012 päivätyn täydennyksen liitteenä 7 olevan 24.2.2012 päivätyn
kartan ”Suunnitelmakartan täydennys” (1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden,
virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden, pumppaamoaltaan
ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta
ilmenevällä tavalla.
Luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tuotantosuunnitelmapiirros,
josta käy selkeästi ilmi tuotantoalue, eristys- ja reunaojat,
vesienkäsittelyrakenteet sekä vesienkäsittelyrakenteiden valumaalueella
olevat tuotannon ulkopuoliset alueet.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa
on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden
ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen
joutumisen ojiin.

Päästöt ilmaan ja melu
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja
vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
Pintavalutuskäsittelyn puhdistustehon on oltava vähintään:
Kiintoaine 50 %
Kokonaisfosfori 50 %
Kokonaistyppi 20 %
Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja
sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.
Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei täytä puhdistustehovaatimuksia,
luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi
ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi,
luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun
mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva
suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää
lupaa ja lupamääräyksiä.
3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja
saatettava tiedoksi Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka
eivät vähennä niiden tehoa.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti
toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat
on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina
muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava
ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava
siten, ettei se pääse vesistöön.
5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä
ja melua.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä
häiritsevästi.
25

26
Varastointi ja jätteet
6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän
ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on
oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on
laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla
merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto
ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa
tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi
tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskukselle.
7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen
reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä
alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana
pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava
kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on
oltava ylitäytönestin ja laponestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
Tarkkailut
8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden
tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien
johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö-
ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on
korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3
olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että
muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
11. Vesistötarkkailu ja kalataloustarkkailu on toteutettava elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksen hyväksymän Lestijoen yhteistarkkailuohjelman
mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä
tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Rimmikon vedenpinnan korkeutta on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma
on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi
kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi
tulosta.
Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta
seuraavan kesäkuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ja
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Toholammin
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa
annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat
vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa
esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa
käytetyt menetelmät.
Kunnossapitovelvoitteet
Kalatalousmaksu
12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.
13. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 1 200 euroa
kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle
ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.
Ensimmäinen maksu vuodelta 2013 on suoritettava kuukauden kuluessa
tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä
tältä vuodelta maksettu.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta
poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta
siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden
vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan
on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta
poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien
käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä
tavalla.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen
hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien
27

käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden
ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan
on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen
tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt
velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan
lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
28
Korvaukset
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa
korvattavaa vahinkoa.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä
säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen
aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
RATKAISUN PERUSTELUT
Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut
Luvan saajan on viimeistään 1.2.2020 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus
lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa,
aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja
pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta,
vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen
vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista
ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä
selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen
9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisin osin.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen
edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka
huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen
kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai
sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo-

suhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän
käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista
annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Suunnitellulla tuotantoalueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Keski-
Pohjanmaan maakuntakaavassa Isonevan jo tuotannossa oleva alue on
merkitty turvetuotantoalueeksi, mutta lisäaluetta koskevia varauksia ei
maakuntakaavassa ole. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan Lestijoen valuma-aluetta
koskevan suunnittelumääräyksen mukaan valuma-alueella on
pyrittävä vähentämään turvetuotannon vesistökuormitusta.
Suunnitellut lisäalueet (42,6 ha) ovat osin ojitettuja ja osin ojittamattomia.
Osa ojitetusta alueesta on turvetuotantoon kunnostettua aluetta, osa viljelyä
varten kunnostettua ja osa metsäojitettua. Ojittamatonta lisäalueesta on
noin 17 ha. Suunnitellulla tuotantoalueella ei tehdyissä selvityksissä ole todettu
uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltuja lajeja. Luontodirektiivin
liitteen IV (a) lajeja ei alueelta ole erikseen selvitetty.
Tuotantoalueen läheisyydessä on rimmikko, jonka veden pinnan korkeutta
luvan hakijan olisi tullut seurata Länsi-Suomen ympäristölupaviraston
11.4.2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 11) mukaan.
Rimmikon veden pinnan korkeutta ei ole seurattu. Rimpineva-alue on nykyään
reunoiltaan ojitettu. Luontoselvityksen mukaan rimpineva-alue on
säilyttänyt linnustollista arvoaan ojituksista huolimatta.
Kuivatusvedet johdetaan Loukkuunojaa pitkin Lestijokeen. Lestijoki on parhaiten
luonnontilaisuutensa säilyttänyt joki Pohjanmaalla. Joessa on lisääntyvä
meritaimenkanta ja Lestijoki on myös nahkiaisen lisääntymisjoki.
Lestijoen kalasto on muutenkin monipuolinen. Joessa on paikoin myös rapua.
Lestijoki sisältyy Lestijoen Natura 2000 -alueeseen. Alue on sisällytetty
vesipuitedirektiivin artiklan 6 suojelualuerekisteriin (VPD Natura-alueet),
johon sisällytetyillä alueilla veden tilan ylläpito tai parantaminen ovat tärkeitä
tekijöitä alueiden suojelun kannalta. Lestijoella on myös tutkimuksellista
arvoa.
Lestijoessa on tehty joen yläosan kalataloudellinen kunnostus. Korpelan
kalatie rakennetaan vuonna 2013 ja myös Lestijoen alaosassa tullaan tekemään
kalataloudellisia kunnostustoimia.
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden
vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Lestijoki on
luokiteltu yläjuoksultaan erinomaisessa ekologisessa tilassa olevaksi ja
keski- ja alajuoksultaan hyvässä ekologisessa tilassa olevaksi. Toimenpideohjelman
mukaan Lestijoen alaosan ja keskiosan hyvä ekologinen tila
on uhattuna. Nykyisen tilan säilyttäminen edellyttää muun muassa ravinneja
kiintoainepitoisuuksien vähentämistä.
Pintavalutuskenttä sijoittuu ojittamattomalle alueelle ja nyt tehtyjen tarkkailujen
perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho kokonaisfosforin, kokonaistypen
ja kiintoaineen osalta on ollut hyvän pintavalutuskentän tasoa.
29

Luvan myöntämisen edellytykset
Kemiallisen hapenkulutuksen osalta pintavalutuskenttä ei ole toiminut.
Päästötarkkailua ei ole tehty riittävän pitkään, jotta voitaisiin Isonevan ympäristöolosuhteisiin
nähden riittävän luotettavasti arvioida pintavalutuskentän
toimivuutta erilaisissa valuntaolosuhteissa. Hakijan mukaan valuma on
ollut vuoden 2012 tarkkailuajankohtina keskimäärin 3,8 l/s km 2 eli vähemmän
kuin valuma yleensä keskimäärin on. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston
11.4.2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 10) mukaan
luvan saajan olisi tullut tarkkailla vesienkäsittelyn toimivuutta, mutta tätä
tarkkailua ei ole tehty, ja nyt lupaharkinnassa on käytettävissä ainoastaan
vuoden 2012 tarkkailutuloksia. Vuonna 2012 on päästötarkkailua tehty vain
neljä kertaa, mikä on selvästi vähemmän kuin nykyään edellytetään luotettavan
tarkkailutiedon saamiseksi.
Varovaisuusperiaate huomioon ottaen aluehallintovirasto arvioi, että Isonevan
lisäalueen turvetuotantoon ottamisesta yhdessä muualta valumaalueelta
tulevan kuormituksen kanssa aiheutuisi alapuolisen vesistön merkittävää
pilaantumisen vaaraa. Harkinnassa on otettu huomioon Lestijoen
merkitys erityissuojeltavana vesistönä. Lestijoen nykyisen tilan säilyttäminen
edellyttää jokeen tulevien päästöjen pienentämistä nykyisestä. Vesienhoitosuunnitelma
ja toimenpideohjelma sekä Keski-Pohjanmaan maakuntakaava
on otettu huomioon selvityksinä, joiden perusteella pilaantumisen
merkittävyyttä ja päästöjen vähentämistarvetta on osaltaan arvioitu.
Isonevan turvetuotantoalue on kokonaan tuotannossa oleva alue. Aiempi
määräaikainen lupa on nyt muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi siten,
että tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 95,5 ha eli noin 5 ha aiempaa
laajempi. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely
täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Isonevan olosuhteissa.
Hakemus on hylätty 42,6 ha:n lisäalueen osalta.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä
toimenpiteillä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Kun otetaan huomioon Isonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta
tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan
myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän
virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä
naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Isonevan käsitellyt vedet johdetaan Loukkuunojaa pitkin Lestijoen Natura
2000 -alueelle. Luvan mukainen tuotantoalueen pinta-ala on noin 5 ha suurempi
kuin aiemman määräaikaisen luvan mukainen pinta-ala. Asetetut lupamääräykset
huomioon ottaen toiminta yhdessä muiden toimintojen
kanssa ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joi-
30

den suojelemiseksi Lestijoki on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, eikä
Natura-arvioinnin uusiminen siten ole ollut tarpeen. Natura-arviointi on tehty
vuonna 2001.
Isonevan turvetuotantotoiminta ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna
vaaranna Lestijoen vähintään hyvän tilan säilymistä. Vedet käsitellään ympärivuotisesti
pintavalutuskentällä.
Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa on hieman aikaistettu tavanomaisesta
noin 10 vuoden tarkistamisvälistä siten, että tarkistamishakemus tulee
jättää vuoden 2020 aikana. Tavanomaista hieman lyhyemmän tarkistamisvälin
määräämisessä on otettu huomioon alapuolisen vesistön suuri
luonnontaloudellinen arvo.
Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta
Lupamääräysten perustelut
Toiminnan aloittamisluvan myöntäminen noin 5 ha:n jo tuotannossa olevalle
alueelle on perusteltua ottaen huomioon, että kyseinen alue rajoittuu
Isonevan turvetuotantoalueeseen ja se sijaitsee eristysojien sisäpuolella.
Toiminnan aloittamisluvan myöntämisestä ei aiheudu lisäpäästöjä nykytilanteeseen
verrattuna.
Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen
osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan.
Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta
käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen
määräykset 1–4. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta
vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia.
Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi
annetaan lupamääräys 5.
Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja
öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 §:n
mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava
selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä
maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun
muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden
vähentämiseksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9.
31

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta
ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset
ovat tarpeen valvontaa sekä lupamääräysten tarkistamista varten.
Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella
voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus.
Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää
toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon
parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään
selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä
niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien
haittojen poistamiseksi.
Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi.
Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta
aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien
vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Aluehallintovirasto
arvioi, että aiempi kalatalousmaksu on ollut alimitoitettu tuotantoalueen
pinta-ala ja alapuolisen vesistön suuri kalataloudellinen merkitys huomioon
ottaen.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys
14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen
rajoittamiseksi.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja
luonnonvarat vastuualueen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä
ja niiden perusteluissa näkyvillä tavoin. Aluehallintovirasto
arvioi, että jo tehdyn tarkkailun perusteella voidaan arvioida pintavalutuskentän
toimivan niin tehokkaasti, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi
voimassa olevana. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa on kuitenkin
hieman aikaistettu tavanomaisesta. Aluehallintovirasto arvioi, että luvan
myöntäminen siten, että tuotantoalue on noin 5 ha isompi kuin aiemman
määräaikaisen ympäristöluvan mukainen alue, on perusteltua ottaen huomioon,
että kyseinen 5 ha:n alue rajoittuu Isonevan turvetuotantoalueeseen
ja sijaitsee eristysojien sisäpuolella.
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän
kalatalousmaksua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä
13 ilmenevällä tavalla. Muut vaatimukset on otettu huomioon
ratkaisussa ja sen perusteluissa näkyvällä tavalla.
AA:n muistutuksessa mainittuja pintavalutuskenttiä ei rakenneta.
Vastaus Lestijoen kalastusalueen vaatimukseen siitä, ettei tuotannon laajentamiselle
tulisi myöntää lupaa, on otettu huomioon luparatkaisussa ja
32

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
sen perusteluissa näkyvällä tavalla. Hakemus on hylätty 42,6 ha:n lisäalueen
osalta. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä
2–4 ilmenevällä tavalla. Rimpinevan entisöintiä koskeva
vaatimus hylätään; hakija on kuitenkin määrätty seuraamaan rimmikon veden
pinnan korkeutta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä
tavalla.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n muistutuksen osalta
aluehallintovirasto vastaa, että hakemus on hylätty 42,6 ha:n lisäalueen
osalta. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto
viittaa lupamääräyksiin 2–4 ja kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen
osalta lupamääräykseen 13.
Toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta on myönnetty noin
5 ha:n alueelle. Muilta osin päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua
lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta
huolimatta voimassaolevan luvan lupamääräyksiä noudattaen.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain
56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90,
100, 101, 103 a, 103 c §
Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §
Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja
henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen
(1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin tuotantoalueen
ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.
33

34
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Tokonsalo Oy
Jäljennös päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä
Toholammin kunta
Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen
(sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä
niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa
muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston
ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Toholammin kunnan
virallisella ilmoitustaululla.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Lestijoki-lehdessä.

35
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet
1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Satu Ahola
Johanna Romu
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja
Johanna Romu.
(JR/KSa)

VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Valitusaika
Valitusoikeus
Valituksen sisältö
Valituksen liitteet
Liite 1
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla
muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä
maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy
18.3.2013.
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai
säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset,
kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua
valvovat viranomaiset.
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,
on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin
toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys
asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen
virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,
telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla)
toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä
vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen
virka-ajan päättymistä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot
Oikeudenkäyntimaksu
käyntiosoite:
Wolffintie 35, 65200 Vaasa
postiosoite:
PL 200, 65101 Vaasa
puhelin: 0295 018 450
telekopio: 06-317 4817
sähköposti:
kirjaamo.lansi@avi.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä

Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet
Liite 2

ISONEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA
Liite 3
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Toholammin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen
ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään
vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen
suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät
- tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat
- kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta
- kemikaalien käyttömäärät
- poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen
- ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset
- pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt
- sadanta, haihdunta ja tuulitiedot
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset
- jätehuoltoon liittyvät toimet
- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot
- näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja
melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Tuotantovaihe
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.
Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen.
Vesinäytteet otetaan 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein.
Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä
määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta
ja kesällä (15.5.–15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään
suppea analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima
kiintoaine
COD Mn
kok P
kok N
pH
NH 4 -N
PO 4 -P (suod.)
Fe
väri
Suppea analyysivalikoima
kiintoaine
COD Mn
kok P
kok N
pH
väri
Fe
Kun pintavalutuskentältä lähtevän veden pH on alle 5, on lisäksi määritettävä asiditeetti, sulfaatti
sekä raskasmetallit Cd, Ni, Pb ja Hg.
Vesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen
otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella häiriötilanteet mukaan lukien. Päästöt lasketaan
sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina
luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine
2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta.
Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes
tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti
toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua
koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset
tarkentamis- ja muutossuositukset.