Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
Päätös Nro 19/2013/1 Dnro LSSAVI/260/04.08/2010 Annettu ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Länsi- ja Sisä-Suomi<br />
Päätös<br />
<strong>Nro</strong> <strong>19</strong>/<strong>2013</strong>/1<br />
<strong>Dnro</strong> <strong>LSSAVI</strong>/<strong>260</strong>/<strong>04.08</strong>/<strong>2010</strong><br />
<strong>Annettu</strong> julkipanon jälkeen<br />
15.2.<strong>2013</strong><br />
ASIA<br />
HAKIJA<br />
HAKEMUS<br />
Isonevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta<br />
huolimatta, Toholampi<br />
Tokonsalo Oy<br />
Tiemestarinkuja 4 B<br />
69300 Toholampi<br />
Tokonsalo Oy on 29.3.<strong>2010</strong> aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin<br />
täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isonevan 42,6<br />
ha:n suuruisen uuden sekä 95,5 ha:n suuruisen jo tuotannossa olevan<br />
alueen turvetuotantoon Toholammin kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt<br />
lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Isoneva sijaitsee<br />
Toholammin kunnan Määttälän kylässä noin 10 kilometriä kunnan keskustasta<br />
etelään.<br />
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA<br />
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ<br />
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista<br />
toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue<br />
on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n<br />
1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa<br />
koskevassa asiassa.<br />
Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne<br />
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 11.4.2003 myöntänyt vesilain mukaisen<br />
luvan nro <strong>19</strong>/2003/4 Isonevan noin 89 ha:n turvetuotantoalueelle.<br />
Lupa on voimassa 31.3.2011 saakka tai mikäli luvan saaja panee vireille<br />
ympäristölupahakemuksen 31.3.<strong>2010</strong> mennessä, siihen saakka, kunnes<br />
tuosta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös.<br />
Luvassa nro <strong>19</strong>/2003/4 on muun muassa seuraavat lupamääräykset:<br />
1) Turvetuotantoa saadaan harjoittaa suunnitelmassa esitetyllä enintään<br />
noin 89 ha:n suuruisella tuotantoalueella lohkoilla 1-5.<br />
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO<br />
puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka<br />
fax 06 317 4817<br />
Wolffintie 35<br />
kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa<br />
www.avi.fi/lansi
Toimenpiteet alueella on ajoitettava ja suoritettava siten, että purkuojiin ja<br />
alapuoliseen vesistöön aiheutuu mahdollisimman pieni kuormitus ja siten,<br />
että lohko 1:n luoteispuolella oleva rimmikkoalue ei kuivu.<br />
2) Kaikki tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava purkuojaan<br />
laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta<br />
Kaikkien sarkaojien päähän on tehtävä lietteenpidättimet ja lietetaskut.<br />
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman<br />
tarkkaan eristysojissa tuotantoalueen ja laskeutusaltaiden ohitse.<br />
_ _ _<br />
9) Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttötarkkailusta ja<br />
pidettävä käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan keskeisten toimintojen<br />
ajankohdat, tuotantomenetelmät, tuotantomäärät ja toiminnan muu edistyminen.<br />
Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan myös tiedot altaiden ja ojastojen<br />
puhdistuksista ja lietetilojen tyhjennyksistä sekä tiedot tuotantoalueen<br />
olosuhteista ja poikkeavista tapahtumista. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaa on<br />
säilytettävä tuotantoaikana työmaalla tai työmaasta vastuussa olevan henkilön<br />
hallussa. Päiväkirja on pyydettäessä esitettävä asianomaiselle valvontaviranomaiselle.<br />
10) Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden<br />
toimivuutta ja turvetuotantoalueen kuivatusvesien määrää, laatua ja<br />
vaikutuksia purkuojissa sekä alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla sekä kuivatusvesien vaikutuksia<br />
kalastoon ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla. Päästötarkkailun on oltava ympärivuotista.<br />
Tarkkailuohjelmat on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kolmen<br />
kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.<br />
Tarkkailujen tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille ja Toholammin<br />
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa<br />
niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.<br />
11) Luvan saajan on luotettavalla tavalla mitattava rimmikon vesipinnan<br />
korkeus riittävän tiheästi ja seurattava rimmikon tilaa ja sen mahdollista<br />
kuivumista tai painumista. Mittaukset ja havainnot on kirjattava. Kirjanpito<br />
on säilytettävä ja vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Mikäli<br />
painumista tai kuivumista tapahtuu, luvan saajan on viivytyksettä esitettävä<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asiantuntevasti laadittu suunnitelma<br />
rimmikon luonnontilan säilyttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä.<br />
_ _ _<br />
13) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana Pohjanmaan<br />
työvoima- ja elinkeinokeskukselle 700 euron suuruinen kalatalousmaksu<br />
käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalataloudellisten va-<br />
2
hinkojen ja haittojen estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava<br />
kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.<br />
Tuotantoalue sijaitsee kiinteistöillä 849-401-75-30 Tokonsalo, 849-401-18-<br />
60 Loukkuunkangas, 849-401-38-87 Isonnevankangas, 849-401-38-79 Jokitalo,<br />
849-401-<strong>19</strong>-59 Tervapirkko, 849-401-<strong>19</strong>-61 Linttineva, 849-401-<strong>19</strong>-<br />
75 Alaluomala, 849-401-75-13 Heimola, 849-401-43-149 Purola ja 849-<br />
401-43-30 Kotivainio. Hakijalla on vuokrasopimukset tuotantoalueen kiinteistöjen<br />
omistajien kanssa.<br />
Keski-Pohjanmaan II-vaiheen maakuntakaavassa (29.11.2007) Isonevan<br />
nykyinen tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1).<br />
Maakuntakaavassa Isoneva sijaitsee Lestijoen vesistöalueella turvetuotantovyöhykkeellä<br />
I, jolla on voimassa seuraava suunnittelumääräys: ”Turvetuotannon<br />
suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman<br />
vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen.” Tuotantoalueella tai sen<br />
välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa.<br />
3<br />
Toiminta<br />
Yleiskuvaus toiminnasta<br />
Turvetuotanto on aloitettu <strong>19</strong>90-luvun alkupuolella. Vuonna 2011 turvetuotannossa<br />
oli 95,5 ha. Tuotantoalaan sisältyy tuotannosta poistettuja alueita<br />
noin 5 ha ja aiemmin ruokohelpiviljelyksessä olleet pellot, noin 5 ha. Tuotannosta<br />
poistettujen alueiden kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden<br />
kautta.<br />
Tuotantoalueen pinta-ala laajentamisen jälkeen on yhteensä 138,1 ha. Lisäalueen<br />
pinta-alaan 42,6 ha sisältyy alle 10 ha:n tuotantoalue, josta on<br />
nostettu palaturvetta lähialueen yksityiskäyttöön vuosina <strong>2010</strong>, 2011 ja<br />
2012. Auma-alueiden pinta-ala on 4,21 ha. Laskeutusaltaita on neljä, joiden<br />
yhteenlaskettu pinta-ala on 720 m 2 . Pintavalutuskentän pinta-ala on<br />
8,45 ha.<br />
Lisäalueista osa on vanhoja ojitettuja ruokohelpipeltoja, joten ne eivät vaadi<br />
suuria kuntoonpanotoimenpiteitä. Sarkaojittamatonta luonnontilaista<br />
suota lisäalueesta on 17,1 ha. Kuntoonpanoa vaativia alueita on ojittamattomat<br />
alueet mukaan lukien yhteensä noin 23 ha. Kuntoonpanotyöt aloitetaan<br />
kaivamalla eristysojat ja paloaltaat, minkä jälkeen rakennetaan vesienkäsittelyrakenteet.<br />
Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla<br />
tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen<br />
vuosituotanto on noin 30 000 m 3 ja tuotannon arvioidaan<br />
päättyvän vuonna 2030.<br />
Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvedet johdetaan noin kahden<br />
vuoden ajan vesiensuojelurakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvittu-
neet sen verran, että irtonaisen pinta-aineen määrä vähenee. Kasvittuneet<br />
alueet erotetaan tuotantoalueista ojituksilla ja luovutetaan takaisin vuokranantajille.<br />
Alueiden jälkikäyttö voi olla metsänhoitoa tai viljelyä.<br />
4<br />
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön<br />
Turvetuotantoalueen kuivatusvedet tullaan johtamaan päisteputkipidättimillä<br />
ja lietesyvennyksillä varustettujen sarkaojien kautta laskeutusaltaisiin.<br />
Laskeutusaltaita on neljä ja niistä kaikista vedet johdetaan pumppaamoaltaaseen,<br />
josta vesi pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle.<br />
Pintavalutuskentän pinta-ala 8,45 ha on 5 % sen noin 170 ha:n valumaalueesta.<br />
Kentän turvepaksuus on keskimäärin noin 2 metriä ja kaikkialla<br />
yli 1,5 m. Turve on pintaosastaan luonnontilaista rahkaturvetta, ja osalle<br />
alueesta on pintavalutuskenttänä olon aikana muodostunut sara- ja heinäkasvillisuutta.<br />
Kentän keskikaltevuus päävaluntasuunnassa on noin 0,5 %.<br />
Kenttä on päävaluntasuunnassa leveyttään pidempi suhteessa 1,5:1. Kentän<br />
pohjoisosa on ollut käytössä noin 15 vuotta.<br />
Tuotantoalueen päästöt vesistöön on arvioitu Vapo Oy:n kuormitusselvityksen<br />
(Pöyry Environment Oy 2009) tietojen pohjalta.<br />
Arvio päästöistä vesistöön lisäalueen kuntoonpanovaiheessa.<br />
Brutto<br />
Netto<br />
Vuosikuormitus<br />
Ala<br />
ha<br />
Kiintoaine<br />
kg/a<br />
Kok. P<br />
kg/a<br />
Kok. N<br />
kg/a<br />
Kiintoaine<br />
kg/a<br />
Kok. P<br />
kg/a<br />
Kok. N<br />
kg/a<br />
Tuotantovaihe 118,9 2 555 29 1 055 1 437 18,1 801<br />
Kuntoonpanovaihe<br />
1. v.<br />
23,1 999 11,5 420 556 7,2 3<strong>19</strong><br />
Yhteensä 142 3 554 40,5 1 475 1 993 25,2 1 120<br />
Tuotantovaihe 118,9 2 555 29 1 055 1 437 18,1 801<br />
Vuosikuormitus<br />
Kuntoonpanovaihe<br />
2. v.<br />
23,1 666 7,7 280 371 4,8 213<br />
Yhteensä 142 3 221 36,7 1 335 1 807 22,9 1 013<br />
Arvio Isonevan (142 ha) tuotantovaiheen päästöistä vesistöön.<br />
Kiintoaine<br />
kg/a<br />
Brutto<br />
Kok. P<br />
kg/a<br />
Kok. N<br />
kg/a<br />
Kiintoaine<br />
kg/a<br />
Netto<br />
Kok. P<br />
kg/a<br />
Kok. N<br />
kg/a<br />
3 051 35 1 <strong>260</strong> 1 716 21,6 956
5<br />
Arvio päästöjen suurenemisesta nykytilaan verrattuna.<br />
Tuotantovaiheen<br />
kuormitus<br />
Ala<br />
ha<br />
Kiintoaine<br />
kg/a<br />
Brutto<br />
Kok. P<br />
kg/a<br />
Kok. N<br />
kg/a<br />
Kiintoaine<br />
kg/a<br />
Netto<br />
Kok. P<br />
kg/a<br />
Kok. N<br />
kg/a<br />
Nykytila 96 2 063 23 852 1 160 15 646<br />
Suunniteltu 142 3 051 35 1 <strong>260</strong> 1 716 22 956<br />
Lisäys 46 988 12 408 556 7 310<br />
Pöly, melu ja liikenne<br />
Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista<br />
turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä.<br />
Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle.<br />
Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita,<br />
koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa.<br />
Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melua<br />
aiheutuu noin 30–50 päivänä vuodessa. Tuotantopäivinä melua voi syntyä<br />
ympäri vuorokauden. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto.<br />
Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, säätilasta,<br />
kasvillisuudesta ja melun leviämistä estävistä maastonmuodoista.<br />
Energiaturve kuljetetaan tuotantoalueen tietä pitkin yksityistielle ja sieltä<br />
edelleen yleisiä teitä pitkin Kokkolaan. Turvetta toimitetaan vuoden aikana<br />
noin 300 rekkakuormallista. Toiminnassa käytettävät tuotantokoneet ja<br />
traktorit ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niistä ei aiheudu liikennettä.<br />
Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin<br />
2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä<br />
liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.<br />
Varastointi ja jätteet<br />
Polttoaineita säilytetään kiinteässä säiliössä tukikohdan läheisyydessä paikassa,<br />
joka on alustaltaan tiivis ja kantava ja valittu siten, etteivät aineet<br />
vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliön<br />
koko on alle 10 000 litraa. Polttoöljyä käytetään tuotantokauden aikana<br />
noin 30 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 120 litraa ja muita<br />
voiteluaineita noin 25 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille<br />
varatuissa paikoissa.<br />
Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 120 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkuja 6 kg,<br />
sekajätettä 1 m 3 ja rautaromua 80 kg. Jätekontti sijaitsee polttoainekontin<br />
vieressä tukikohdan läheisyydessä. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun<br />
ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä.<br />
Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle.
6<br />
Tuotannossa syntyvien kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen<br />
liitteenä.<br />
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras<br />
käytäntö (BEP)<br />
Hakijan mukaan toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa<br />
päästöjen vähentämiseksi.<br />
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön<br />
Tuotantoalueen nykytila<br />
Asutus ja maankäyttö<br />
Isonevan turvetuotantoalueella on ollut tuotantoa jo <strong>19</strong>90-luvun alkupuolelta<br />
lähtien. Nykyisellään tuotantoa on 95,5 ha:n alalla ja laajennusalueita on<br />
42,6 ha. Nykyiseen tuotantopinta-alaan sisältyy noin 5 ha:n ruokohelpiviljelyssä<br />
ollut alue, joka on otettu turvetuotantoon sekä noin 5 ha tuotannosta<br />
poistettuja alueita. Laajennusalueesta lohko VIb (18,5 ha) on 11,2 ha:n<br />
alalta ojittamatonta suota, noin 2 ha:n alalta turvetuotantoon raivattua aluetta,<br />
joka tarvitsee kuntoonpanoa ja 5,3 ha on ojitettua ja tuotantoon valmista<br />
aluetta. Lohko VI (14,4 ha) on peltoviljelyä varten valmisteltu alue,<br />
josta noin 9 ha on turvetuotannossa ja lohko Ib (5,1 ha) on osittain metsäojitettu<br />
alue, josta noin 1,3 ha on ojittamatonta aluetta. Lohko IIIb (4,6 ha)<br />
on ojittamaton alue, joka otetaan joko turvetuotantokäyttöön tai pintavalutuskentän<br />
laajennukseksi.<br />
Hankealue on lähes kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä.<br />
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä ja lähimmät<br />
pellot noin 800 m:n etäisyydellä. Isonevan eteläpuolella noin 500 m:n<br />
etäisyydellä alueesta sijaitsee yksityinen turvetuotantoalue. Muu lähiympäristö<br />
on pääasiassa metsätalouskäytössä.<br />
Isonevan turvetuotantoalueen lisäksi Lestijoen valuma-alueella sijaitsee<br />
myös Iso-Aittonevan 140 ha:n turvetuotantoalue. Alue sijaitsee noin 15<br />
km:n päässä Isonevan tuotantoalueesta alavirtaan.<br />
Suojelukohteet ja pohjavesialueet<br />
Isoneva sijaitsee Lestijoen suojellulla valuma-alueella (MUU100033). Lestijoki<br />
kuuluu vesipuitedirektiivin mukaiseen Natura-suojelualueeseen<br />
(FI1000057) ja se on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Lestijoella on erityistä<br />
merkitystä meritaimenen eräänä viimeisistä luontaisen lisääntymisen<br />
alueista Pohjanmaan rannikkoalueella. Myös joen nahkiaiskanta on elinvoimainen.<br />
Luontodirektiivin liitteen II lajeista joessa esiintyy saukko. Joessa<br />
on myös nahkiaisia. Lestijoki on tutkimuksellisesti hyvin arvokas.
Luontoselvitys<br />
Vuonna 2001 on tehty arviointi Isonevan turvetuotannon (93 ha) vaikutuksista<br />
Lestijoen Natura-alueeseen. Arvioinnin mukaan Isonevan turvetuotanto<br />
ei yksittäisenä hankkeena heikennä merkittävästi Lestijoen Natura<br />
2000 -ohjelman aluekuvauksessa mainittuja luontoarvoja, mikäli nykyinen<br />
valumavesien käsittelyn taso säilyy ja sitä edelleen parannetaan. Kokonaisuudessaan<br />
Lestijoen luontoarvojen ja eliöstön tilan säilymisen parantaminen<br />
edellyttää kuitenkin kaikkien kuivatusvesien nykyistä parempaa käsittelyä<br />
tai kuivatuspinta-alan rajoittamista.<br />
Lähin luokiteltu pohjavesialue, Hirsikangas A, sijaitsee 1,5 km kaakkoon<br />
Isonevalta. Vesilain (264/<strong>19</strong>61) tarkoittamia alle 1 ha:n lampia tai luonnontilaisia<br />
lähteitä tai puroja ei ole Isonevan läheisyydessä.<br />
Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2001 ja vuonna 2011. Vuoden<br />
2001 luontoselvitys keskittyi alueen luoteisosaan ja vuoden 2011 selvitys<br />
suunnitelluille laajennusalueille ja niiden lähialueille. Kasvillisuuskartoitus<br />
on tehty 2.8.2011 sekä linnustoselvitys 24.5.2011 ja 12.6.2011. Seuraavat<br />
tiedot ovat vuoden 2011 selvityksen mukaisia.<br />
Soiden reunakankaat ovat talousmetsäkäytössä ja vaihtelevasti VMT/MT<br />
tyyppien kangasmetsiä sekä kangasrämeitä ja -korpia tai näiden yhdistymiä.<br />
Inventoitu suoalue edustaa kokonaisuudessaan Pohjanmaan-Kainuun<br />
aapasoita. Suotyypit ovat vähä- tai keskiravinteisia. Reunaosat ovat ojitusten<br />
takia muuntunutta rämettä. Osittain laajennusalueella sijaitsee vähä- ja<br />
keskiravinteista Sphagnum-rimpinevaa sekä vähä- ja keskiravinteista<br />
ruopparimpinevaa. Myös avointa ruoppa- ja vesipintaa esiintyy. Myös rimpineva-alue<br />
on nykyään reunoilta ojitettu. Alueen poikki on tehty yksittäinen<br />
oja ja penger, jotka katkaisevat luontaisen valuntasuunnan luoteeseen ja<br />
vedet ohjataan ojalla koilliseen.<br />
Luontoselvityksessä tuotantoalueella ei havaittu uhanalaisia tai harvinaisia<br />
kasvi- tai nisäkäslajeja. Lintulajeja havaittiin 46 kpl. Suolajisto on monipuolinen.<br />
Linnuista vaarantuneiksi on luokiteltu keltavästäräkki, sinisuohaukka<br />
ja kivitasku sekä silmälläpidettäviksi naurulokki, niittykirvinen ja teeri. Liro<br />
on alueellisesti uhanalainen. Liro, keltavästäräkki, niittykirvinen, naurulokki<br />
ja teeri kärsinevät lähivuosikymmeninä, mikäli turvetuotanto laajenee<br />
avoimen ja kostean rimpinevan alueelle. Nuolihaukka on myös riippuvainen<br />
kosteikkoelinympäristöistä. Sinisuohaukka havaittiin pesivänä pintavalutuskentällä,<br />
joten se on osittain hyötynyt turvetuotannosta.<br />
Luontoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojelulain 29 §:ssä tai vesilain<br />
15a §:ssä ja 17a §:ssä mainittuja suojeltavia luontotyyppejä. Avo- ja kitupuustoiset<br />
suot ovat metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä.<br />
Vuoden 2001 inventoinnin jälkeen Isonevan luoteispään olosuhteet ovat<br />
muuttuneet huomattavasti. Vuonna 2001 alue oli vielä pääosiltaan luonnontilaiseksi<br />
katsottava karu ja rimmikkoinen aapasuoyhdistymä. Tehdyistä<br />
ojituksista huolimatta varsinainen rimpineva-alue on vielä säilyttänyt linnus-<br />
7
tollista arvoaan pesimä-, ruokailu- ja lepäämispaikkana. Hakemuksen mukaan<br />
tuotantoalueen uusien lohkojen VI ja VIb ja tuotannossa olevan lohkon<br />
I sekä lohkojen VI ja VIb uuden laskuojan rajaaman alueen sisäpuolelle<br />
jää 17,4 ha:n kosteikkoalue.<br />
Isonevan turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee Pieni Tervapirkkoniminen<br />
lampi, jonka vesiala on noin 3 ha. Isonevan luoteisosan rimpinevan<br />
alueelta vedet ovat luonnontilassa valuneet korkeuskäyrien ja rimpien<br />
jännesuuntien perusteella kohti lampea. Aikoinaan tämä pintavalunta on<br />
ohjattu lammen ohi rimpisuon ja lammen väliin kaivetuin metsäojin. Lammen<br />
valuma-alueesta ja valunnasta on metsäojituksin poistettu noin neljäsosa.<br />
Tämä tilanne ei muutu turvetuotannon ojituksissa, vaan ne korvaavat<br />
olemassa olevia metsäojituksia. Hakijan arvion mukaan pienentynyt valuma-alue<br />
saattaa teoriassa hieman vaikuttaa loppukesällä lammen alinta<br />
vesipintaa laskevasti, mikäli haihduntaa korvaava valunta on vähäisempää<br />
kuin luonnontilassa. Vaikutus on kuitenkin niin vähäinen, ettei se liene havaittavissa<br />
tai todennettavissa.<br />
8<br />
Vesistö<br />
Vesistö ja sen tila<br />
Isoneva sijaitsee Lestijoen vesistöalueella Lestijoen yläosan alueen Loukkuunojan<br />
valuma-alueella (51.038). Kuivatusvedet johdetaan Loukkuunojaan<br />
ja siitä edelleen Lestijokeen. Laskuojan pituus on noin 2 km ja<br />
Loukkuunojan pituus ennen Lestijokeen laskemista on noin 2,5 km. Isonevan<br />
turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 3,5 % Loukkuunojan 33,92<br />
km 2 :n valuma-alueesta.<br />
Loukkuunojan virtaamat ovat seuraavat: alivirtaama (MNQ) 0,023 m 3 /s,<br />
keskivirtaama (MQ) 0,33 m 3 /s ja ylivirtaama (MHQ) 2,10 m 3 /s. Lestijoen virtaamat<br />
Loukkuunojan yhtymäkohdalla ovat seuraavat: alivirtaama (MNQ)<br />
1,7 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 7,2 m 3 /s ja ylivirtaama (MHQ) 25,4 m 3 /s.<br />
Loukkuunojan virtaamatiedot on saatu SYKE:n WSFSvesistömallijärjestelmästä<br />
ja Lestijoen virtaamat Loukkuunojan yhtymäkohdassa<br />
on laskettu ylä-ja alapuolisten valuma-alueiden suhteen perusteella.<br />
Vuonna <strong>2010</strong> veden laatu Loukkuunojan yläpuolella olevalla näytepisteellä<br />
Sykäräisessä (Sykäräinen ap) ja Loukkuunojan alapuolella Toholammilla<br />
(Lestijoki 10700) oli hyvin samanlaista. Toholammilla kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet<br />
sekä kiintoainepitoisuudet olivat hieman suurempia<br />
kuin näytepisteellä Sykäräinen ap.<br />
Lestijoen yläosalla veden laatu on hyvää Lestijärvestä tulevien vähäravinteisten<br />
ja kirkkaiden vesien vuoksi. Sykäräisen vesistöhavaintopiste sijaitsee<br />
noin <strong>19</strong> km Isonevan kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella. Sykäräisessä<br />
maa- ja metsätalouden vaikutuksesta ravinnepitoisuudet kohoavat ja<br />
veden väri muuttuu ruskeaksi. Veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus<br />
on ollut vuosina 2001–2009 Lestijärven näytepisteellä 14 µg/l (n=49),<br />
Sykäräisen näytepisteellä 61 µg/l (n=26), Toholammin näytepisteellä,
Loukkuunojan alapuolella, 43 µg/l (n=14) ja Himangan näytepisteellä 64<br />
µg/l (n=155). Noin 11 km Loukkuunojan laskukohdan yläpuolella olevalla<br />
näytepisteellä Sykäräinen ap veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus<br />
on vuosina 2001–<strong>2010</strong> ollut 22 µg/l. Typpipitoisuudet kohoavat alajuoksulla<br />
selvästi Toholammin ja Sykäräisen pitoisuuksista. Vesien yleisessä<br />
käyttökelpoisuusluokituksessa Lestijoki kuuluu Lestijärvi-Sykäräinen<br />
välillä luokkaan hyvä. Sykäräisestä merelle Lestijoen vesi kuuluu luokkaan<br />
tyydyttävä.<br />
Kalasto ja kalastus<br />
Loukkuunojassa ei ole kaloja. Lestijoesta kalat eivät pääse nousemaan<br />
ojaan jyrkän ja pitkän purkukohdan vuoksi. Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan<br />
säilyttänyt joki Pohjanmaalla ja joessa lisääntyy yksi Suomen<br />
harvoista meritaimenkannoista. Joessa elää myös nahkiainen, jonka kanta<br />
on taantunut elvytystoimista huolimatta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />
suorittamissa sähkökoekalastuksissa vuonna <strong>19</strong>98 Lestijoessa esiintyi<br />
taimen, harjus, kivisimppu, särki, made, hauki, ahven ja rapu. Koekalastusalueet<br />
sijaitsivat kaikki Loukkuunojan yhtymäkohdan yläpuolella. Lestijokeen<br />
Sykäräisen ja Loukkuunojan välille sijoittuvalle kalataloudellisesti<br />
kunnostetulle jokiosuudelle tehdään säännöllisiä pienpoikasistutuksia. Lestijoella<br />
harjoitetaan pääasiassa vain virkistyskalastusta.<br />
Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön<br />
Laskennalliset nettopitoisuuslisäykset Loukkuunojassa ovat koko vuoden<br />
osalta kiintoaineessa 0,16 mg/l, kokonaisfosforissa 2,07 µg/l ja kokonaistypessä<br />
92 µg/l. Lestijoessa Loukkuunojan kohdalla vastaavat lukemat ovat<br />
kiintoaineessa 0,008 mg/l, kokonaisfosforissa 0,10 µg/l ja kokonaistypessä<br />
4 µg/l. Hakija arvioi turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset sekä Loukkuunojassa<br />
että Lestijoessa vähäisiksi.<br />
Turvetuotannon päästöjen vaikutus voi näkyä alapuolisilla vesialueilla erilaisina<br />
kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten<br />
veden tummuutena, pyydysten likaantumisena ja pohjan liettymisenä. Käytännössä<br />
Isonevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti<br />
eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous<br />
sekä asutus. Vesistön muiden kuormittajien kanssa Isonevan kuivatusvesistä<br />
voi aiheutua haittaa Lestijoen kalastolle ja kalastukselle sekä<br />
ravustolle.<br />
Vesienhoitosuunnitelma<br />
Isoneva sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella.<br />
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen<br />
vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015<br />
Lestijoki on luokiteltu yläjuoksultaan (Lestijärvi-Toholammin Sykäräinen)<br />
erinomaisessa ekologisessa tilassa olevaksi ja keski- ja alajuoksultaan<br />
(Sykäräinen-Himanka) hyvässä ekologisessa tilassa olevaksi. Toimenpideohjelman<br />
mukaan Lestijoen alaosan ja keskiosan hyvä tila on uhattuna.<br />
9
Ympäristöriskit<br />
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu<br />
Hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan säilyttäminen edellyttää valumaalueilla<br />
mm. ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien vähentämistä ja vesistöjen<br />
happamuuspiikkien lieventämistä. Ala- ja keskiosassa veden fosforipitoisuuden<br />
tulisi laskea tasolle 40 µg/l, kun se toimenpideohjelman mukaan on<br />
vuonna 2009 ollut 52 µg/l. Lestijoen alaosalla tavoitteen saavuttaminen<br />
edellyttää 35 %:n vähennystä ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta.<br />
Toimenpideohjelmassa on turvetuotannon fosfori- ja typpikuormitukselle<br />
asetettu 50 %:n vähentämistavoite. Toimenpideohjelman mukaan ravinnekuormitusta<br />
tulisi vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöllä ja sijainninohjauksella.<br />
Paras käyttökelpoinen tekniikka turvetuotannossa tarkoittaa<br />
kuivatusvesien käsittelyä joko pintavalutuskentällä tai kemiallisesti<br />
sekä virtaaman säätöä ojissa ja altaissa. Uudet turvetuotantoalueet tulee<br />
ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen.<br />
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään<br />
paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta<br />
ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella<br />
on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet<br />
onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia<br />
hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla.<br />
Isonevan turvetuotantoalueella pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonka ylläpidosta<br />
vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttötarkkailua tehdään suon<br />
kuntoonpanovaiheesta jälkihoitovaiheeseen saakka.<br />
Vesienkäsittelyrakenteiden tehoa tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet neljä<br />
kertaa vuodessa ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Näytteenoton<br />
yhteydessä mitataan virtaama pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta.<br />
Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan<br />
muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä<br />
(HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Näytteistä<br />
analysoidaan kiintoaine, COD Mn , kok P, kok N, ja pH. Kiintoaineen hehkutushäviö<br />
määritetään, mikäli kiintoainepitoisuus on >20 mg/l.<br />
Vesistötarkkailu toteutetaan osana Lestijoen yhteistarkkailua. Vesistötarkkailua<br />
tehdään vuosina 2012 ja <strong>2013</strong>, minkä jälkeen esitetään ELYkeskukselle<br />
jatkosuunnitelma. Vesinäytteet otetaan Loukkuunojasta Toholampi-Lestijärvi<br />
maantien sillalta ja Lestijoesta Loukkuunojan yläpuolelta<br />
(Siltamäen silta) ja alapuolelta (Kleemolan silta). Kalataloustarkkailu suoritetaan<br />
kalastustiedustelulla ja koekalastuksilla.<br />
Tuotantoalueen keskellä sijaitsevan rimpialueen vedenpintaa tarkkaillaan<br />
alueelle asetettavan mittapaalun avulla. Mikäli havaitaan selittämätön, epätyypillinen<br />
muutos pinnankorkeudessa, kirjataan tapahtuma ylös, ilmoite-<br />
10
taan siitä maanomistajalle ja yhdessä hänen kanssa selvitetään tilanteeseen<br />
johtaneet syyt ja aloitetaan mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet<br />
poikkeaman korjaamiseksi. Rimpialueen reunoja tarkkaillaan säännöllisesti<br />
turvetuotannon harjoittajan toimesta. Mikäli havaitaan ei-toivottuja oikovirtauksia,<br />
ryhdytään tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.<br />
11<br />
Kalatalousmaksu<br />
Aiemman ympäristöluvan mukainen vuotuinen kalatalousmaksu on 700 euroa.<br />
Hakija esittää Isonevan uudeksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi haetun<br />
tuotantoalan perusteella 850 euroa.<br />
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta<br />
HAKEMUKSEN KÄSITTELY<br />
Hakemuksen täydennykset<br />
Hakemuksesta tiedottaminen<br />
Hakija hakee tuotannon aloittamislupaa noin 15 ha:n alalle. Tästä 5 ha on<br />
aiemmin ollut peltoviljelyssä ruokohelpituotannossa ja 10 ha on valmisteltu<br />
viljelykäyttöön ja sieltä on nostettu palaturvetta kotitarvekäyttöön. Hakija<br />
perustelee toiminnan aloittamista turpeen suurella kysynnällä ja sillä, että<br />
turpeennostossa on vähäisemmät ympäristövaikutukset kuin peltoviljelyssä.<br />
Hakija esittää 5 000 euron vakuutta.<br />
Hakija on täydentänyt hakemusta 11.10.2011 ja 29.3.2012. Täydennyksissä<br />
on tarkennettu tuotantoaloja ja vesienkäsittelyä, tuotannon vaikutuksia<br />
vesistöön, tarkkailusuunnitelmia sekä alueen luontoselvitystä.<br />
Hakija on toimittanut vastineiden yhteydessä 23.8.2012 ja 13.11.2012 veden<br />
laatu- ja päästötarkkailutietoja ja 29.8.2012 muistion järjestämästään<br />
tiedotustilaisuudesta. Lisäksi hakija on toimittanut päästö- ja vesistötarkkailutuloksia<br />
16.1.<strong>2013</strong>.<br />
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Toholammin<br />
kunnassa 11.5.–11.6.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.<br />
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.5.2012 Lestijoki-lehdessä.<br />
Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat<br />
-vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
kalatalousryhmältä, Toholammin kunnalta ja Toholammin kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselta.
12<br />
Lausunnot<br />
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö<br />
ja luonnonvarat -vastuualue<br />
Hankkeella voi olla haitallisia vaikutuksia alueella esiintyvälle rimmikkoalueelle,<br />
jota voidaan mahdollisesti pitää vesilain 15 a §:ssä tarkoitettuna<br />
alle 1 ha:n suuruisena lampena. Tämän vuoksi asian käsittelyssä tulee<br />
ottaa kantaa kyseisen säännöksen mukaisen poikkeusluvan tarpeeseen.<br />
Aiemman lupahakemuksen yhteydessä laadittu Natura-vaikutusten arviointi<br />
ei anna riittävää kuvaa siitä, mitkä ovat hankkeen vaikutukset Lestijoen<br />
Natura-alueeseen nykytilanteessa, koska tuotantoalueen pinta-ala<br />
kasvaa huomattavasti.<br />
Keski-Pohjanmaan maakuntakaava edellyttää Lestijoen valuma-alueella<br />
turpeenoton aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentämistä.<br />
Kyseessä olevassa hankkeessa turpeenottoala kasvaa, joten kuormituskin<br />
lisääntyy ja tämän vuoksi hanketta voidaan pitää maakuntakaavan<br />
vastaisena. Myös Lestijoen luonnontaloudellisessa kehittämissuunnitelmassa<br />
edellytetään koko jokiosuudella tehtäviä toimenpiteitä kuormituksen<br />
vähentämiseksi. Tämän takia päästöjä lisäävää toimintaa, kuten turvetuotannon<br />
laajentamista, voidaan pitää Natura-päätökseen sisällytetyn<br />
vesistön luonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman vastaisena.<br />
Turvetuotanto on Lestijoen hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitämisen<br />
kannalta uhkatekijä varsinkin ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen<br />
osalta. Tuotantoalueelta lähtevän kuormituksen arviot antavat turhan<br />
myönteisen kuvan tuotantokauden kuormituksesta ja happamien sulfidisedimenttien<br />
esiintymistä hankealueella olisi käsiteltävä hakemuksessa,<br />
koska on mainittu, että Loukkuunojan pH-arvo on ajoittain laskenut<br />
merkittävän alhaalle.<br />
Hakemuksessa on esitys vuosien 2012–<strong>2013</strong> tarkkailuohjelmaksi ja vesistötarkkailun<br />
jatkosta on vain yleinen toteamus, että asiasta sovitaan<br />
ELY-keskuksen kanssa. Koska vaikutusalueena on arvokas vesistöalue,<br />
jossa esiintyy sekä rehevyys-, että liettymis- ja happamuusongelmia, riittävä<br />
tarkkailu on järjestettävä, ja luvassa annettava tarvittavat lupamääräykset.<br />
Käyttö- ja päästötarkkailut voidaan järjestää siten kuin ne on<br />
hakemuksessa esitetty ja siten, että päästötarkkailun on oltava jokavuotinen.<br />
Tarkkailtavien parametrien listaan on liitettävä asiditeetti ja ainakin<br />
ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/<strong>2010</strong> asetettu ympäristölaatunormi<br />
(Cd, Ni, Pb ja Hg). Näytteitä on otettava kun turvetuotantoalueelta<br />
lähtevän veden pH-arvo on alle 5.<br />
Yhteenveto<br />
Isonevan tuotantoalueen lisäalueille ei tule myöntää lupaa eikä hankkeelle<br />
tule myöntää YSL 101 §:ssä tarkoitettua toiminnan aloituslupaa<br />
muutoksenhausta huolimatta.
13<br />
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupamääräyksen 10) mukaan ”Luvan<br />
saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden<br />
toimivuutta ja turvetuotantoalueen kuivatusvesien määrää, laatua ja vaikutuksia<br />
purkuojassa sekä alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla”. Luvanhakija ei ole toimittanut<br />
edellä mainitulle viranomaiselle tarkkailuohjelmaa eikä tarkkailujen tuloksia,<br />
joten tuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ei voida todentaa<br />
luotettavasti.<br />
Vesilain nojalla 11.4.2003 annetun luvan mukaiselle enintään noin 89<br />
ha:n suuruiselle tuotantoalueelle lohkoille 1-5 voidaan myöntää viiden<br />
vuoden määräaikainen lupa, jonka aikana on suoritettava tehostettua<br />
päästötarkkailua. Lupamääräyksissä tulee asettaa turvetuotantoalueelta<br />
tulevien kuivatusvesien pintavalutuskäsittelyn teholle vähintään tavoitteelliset<br />
arvot.<br />
Esitetyt tehostetut vesienkäsittelymenetelmät täyttävät yhdessä parhaan<br />
käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisen vesienkäsittelyn vaatimukset,<br />
mikäli kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti.<br />
Vesiensuojelun kannalta toiminnassa olevan turvetuotantoalueen<br />
tuotantoa on perusteltua jatkaa, koska se vähentää tarvetta uusien turvetuotantoalueiden<br />
käyttöönotolle.<br />
Tuotannon päätyttyä tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden<br />
kautta kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin<br />
voidaan katsoa vähentyneen.<br />
Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta<br />
vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista<br />
raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.<br />
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä<br />
Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla<br />
ja joella on merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista.<br />
Meritaimenen lisäksi joen kalastoon kuuluvat purotaimen,<br />
siika, kirjolohi (istukas), harjus, ahven, kiiski, kuha, hauki, särki,<br />
salakka, säyne, seipi, pasuri, lahna, made ja kivisimppu. Lestijoki on<br />
myös nahkiaisen lisääntymisjoki ja joessa on paikoin myös rapuja.<br />
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden<br />
vesienhoidon toimenpideohjelmassa Lestijoen keskiosan<br />
ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Joen veden hyvän tilan pitämiseksi<br />
turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasolta.<br />
Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen.<br />
Isoneva sijaitsee Lestijoen suojellulla valuma-alueella.<br />
Lestijoelle on laadittu vesistöluonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma.<br />
Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata elinkeinotoiminnan
ohella ennen kaikkea joen virkistyskäytön ja kalatalouden tarpeet. Tavoitteeseen<br />
pääseminen edellyttää muun muassa joen ravinne- ja kiintoainekuormituksen<br />
vähentämistä. Kalatalouden vaatimukset veden laadulle<br />
johtuvat lähinnä meritaimenen säilymisen ja lisääntymisen turvaamistarpeesta.<br />
Meritaimenen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi on<br />
oleellista nostaa veden pH-tasoa sekä vähentää veden rauta- ja kiintoainepitoisuuksia<br />
tai ainakin estää niiden nousu.<br />
Loukkuunojan alin pH-arvo oli 5,4 vuonna 2011. Loukkuunojan happamat<br />
vedet vaikuttavat myös Lestijoen veden happamuuskehitykseen.<br />
Lestijoen vesistöluonnontaloudellisessa kehittämissuunnitelmassa on<br />
happamuuden tavoitteeksi asetettu pH-taso yli 5,5. On mahdollista, että<br />
Isonevan turvelaji on sellaista, joka kuivatuksen ja turvetuotannon aikana<br />
aiheuttaa hapanta kuormitusta vesistöihin. On myös mahdollista, että<br />
Isoneva sijaitsee happamien sulfaattimaiden alueella, jolloin myös ojitus<br />
aiheuttaa hapanta kuormitusta vesistöihin.<br />
Koska Lestijoki on parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla<br />
ja joella on merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista<br />
lisääntymisalueista Pohjanmaan rannikkoalueella ja koska Lestijoen<br />
vesistöluonnontaloudellisen kehittämissuunnitelman tavoitteeseen<br />
pääseminen edellyttää muun muassa joen ravinne- ja kiintoainekuormituksen<br />
vähentämistä ja veden pH-tason nostamista sekä veden rauta- ja<br />
kiintoainepitoisuuksien vähentämistä tai ainakin niiden nousun estämistä,<br />
Isonevalle ei tule antaa ympäristölupaa uudelle tuotantoalueelle, ainoastaan<br />
vanhalle tuotantoalueelle. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta<br />
huolimatta ei tule myöntää.<br />
Luvansaajan on vuosittain maksettava 1570 euron kalatalousmaksu<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi<br />
kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi<br />
tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden<br />
tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet<br />
varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin.<br />
Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja<br />
kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus<br />
tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELYkeskukselle<br />
kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.<br />
Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen<br />
muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.<br />
3) Toholammin kunta ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena<br />
toimiva maaseutu- ja ympäristölautakunta<br />
Kyseessä on olemassa oleva turvetuotantoalue ja tuotantoalueen laajentaminen.<br />
Isoneva on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavassa<br />
osoitettu merkinnällä EO1 eli nykyinen turvetuotantoalue. Maakuntakaavan<br />
yleisenä suunnittelumääräyksenä on, että turvetuotantoon<br />
14
tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai jo ojitettuja<br />
soita.<br />
Mikäli turvetuotanto alueella hoidetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla,<br />
toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan merkittäviä päästöjä ympäristöön.<br />
Lausunnon antajat puoltavat ympäristöluvan myöntämistä Tokonsalo<br />
Oy:lle hakemuksen mukaisesti.<br />
15<br />
Muistutukset ja mielipiteet<br />
4) AA (Marttila RN:o 347:0)<br />
Muistuttaja vaatii, että jos vedet lasketaan turvetuotannon seurauksena<br />
hänen omistamansa tilan alueella oleville pintavalutuskentille 1 ja 2, niistä<br />
tulee maksaa asianmukaista korvausta muistuttajalle tai ne tulee purkaa<br />
kokonaan. Pintavalutuskenttien alle jäävä alue on hyvää metsämaata<br />
ja niiden veden alla pitäminen ei ole tuottavaa toimintaa. Tulvien aikaan<br />
veden valunta on huomattavaa ja myös pintavalutuskenttien ulkopuoliset<br />
alueet kärsivät vesittymisestä.<br />
5) Lestijoen kalastusalue<br />
Muistuttaja vaatii ensisijaisesti, ettei tuotannon laajentamiselle (uudelle<br />
tuotantoalueelle) tulisi myöntää lupaa. Voimassa olevien lupamääräysten<br />
ja lain vastaisesti muokattu Isonevan luonnontilainen avoneva-alue<br />
tulee määrätä entistettäväksi. Toissijaisesti kalastusalue esittää, että lupa<br />
laajentamiselle voidaan myöntää vain vesiensuojelun erityistason<br />
täyttävän puhdistustekniikan toteutuessa. Hakemuksessa esitetylle pintavalutuskentälle<br />
ei tulisi ohjata enempää kuin nykyisen tuotantoalueen<br />
kuivatusvedet ja kentän toimivuus tulisi selvittää pikimmiten. Lestijoen<br />
vesistöalueella on pyrkimyksenä vähentää turvetuotannosta aiheutuvaa<br />
vesistökuormitusta. Turvetuotannon vesistökuormitus Lestijokeen lisääntyy,<br />
mikäli Tokonsalon tuotanto laajenee hakemuksen mukaisesti.<br />
Uuden pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 6 %, mutta<br />
mieluimmin lähemmäksi 10 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Uuden<br />
tuotantoalueen vesien johtaminen nykyiselle pintavalutuskentälle on vesiensuojelullisesti<br />
riskialtista Lestijoen erityisvaatimukset huomioon ottaen.<br />
Turvetuotannon laajennuksen perustaminen tämän pintavalutuskentän<br />
varaan tulisi olla mahdollista aikaisintaan sen jälkeen, kun kenttää on<br />
tarkkailtu useamman vuoden ajan.<br />
Nykyistä tuotantoa koskevan ympäristöluvan lupamääräyksissä on edellytetty<br />
toiminnan vesistö- ja kalastovaikutusten ympärivuotista tarkkailua.<br />
Näistä ei ole mitään tietoa hakemuksessa eli ilmeisesti tarkkailua ei ole<br />
tehty. Samoin luvassa määrättiin tarkkailemaan vaikutuksia Isonevan<br />
luonnontilaiseen rimpineva-alueeseen ja estämään tämän luonnontilan<br />
heikentyminen. Nyt tuotantoa on kuitenkin laajennettu kyseiselle alueelle<br />
ja suo on kauttaaltaan reuna- ja läpiojitettu. Hakemuksessa on mainittu,<br />
että tuotantoa on laajennettu ”luvattomalle alueelle” alle 10 hehtaarille.
Hakemuksen ja sen liitteiden karttamateriaaleista mitattuna uusi ja jo<br />
tuotannossa oleva ala on kuitenkin noin 20 hehtaaria ja lisäksi tuotantoon<br />
valmisteltuna (sarkaojitettuna) on parisen hehtaaria. On siis syytä<br />
epäillä, että hakemuksessa on harhautettu viranomaisia. Lupaviranomaisen<br />
olisi syytä tarkistaa kyseiset pinta-alat maastokäynnillä. Lain ja<br />
lupapäätöksen vastaisella toiminnalla saatua hyötyä ei pitäisi pysyttää<br />
voimassa uudella lupapäätöksellä. Muokattu Isonevan luoteisosan rimpineva-alue<br />
tulisi määrätä entisöitäväksi.<br />
6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry<br />
Luontoselvityksen mukaan suolla on vaarantuneita ja silmälläpidettäviä<br />
suotyyppejä. Ojittamattomalla alalla on mm. lyhytkorsinevaa, joka on<br />
suotyypiltään uhanalaista, vaarantunutta suotyyppiä. Linnusto on tehdyn<br />
selvityksen pohjalta osoittautunut hyväksi ja mm. useiden nuolihaukkaparien<br />
esiintyminen suolla on havaintona sen kaltainen, että turvetuotannon<br />
ei pidä häiritä lajien elinmahdollisuuksia.<br />
Lestijoki on maakuntakaavassa merkitty erityissuojelluksi vesistöksi.<br />
Turvetuotannon lisärakentaminen alueelle edellyttäisi sen kaltaista vesiensuojelua<br />
ja toiminnan varmuutta, jota ei ole vielä kyetty rakentamaan.<br />
Perinteiset menetelmät ja kuormituslukujen mukaiset tunnusluvut<br />
eivät ole missään suhteessa tuotannon oikean kuormituksen kanssa,<br />
vaan huomattavasti suurempia. Isonevan osuus jopa Loukkuunojan valuma-alueesta<br />
on yllättävän suuri, arvioituna noin 5-10 %. Hankkeen<br />
vaikutuksia Lestijoen veden laatuun ja kalastolle aiheutuvia muutoksia<br />
hankkeesta ei ole arvioitu juuri olevan. Tehdyt selvitykset pohjautuvat<br />
pitkälti muihin olemassa oleviin tutkimuksiin.<br />
Tuotantoalaa on laajennettu vuonna 2003 saadun ympäristöluvan jälkeen<br />
luvatta merkittävän paljon. Rimpimäiselle laajennusosalle ei tule<br />
myöntää lupaa uhanalaisen suotyypin ja alapuolisen vesistön suojelemisen<br />
perusteella. Olemassa oleville alueille tulee määrätä paras mahdollinen<br />
puhdistusmenetelmä sekä riittävän suuruinen kalatalousmaksu<br />
kompensoimaan kalataloudelle aiheutuvia haittoja.<br />
Johdettaessa ulkopuolisia metsäojitusalueiden vesiä pengerrettyyn rimpeen,<br />
rimpi tulee ravinteikkaammaksi kuin luontaisesti, joka aiheuttaa<br />
muuttuneisuutta rimpialueen lajistolle. Nyt laajennukseen haettu alue on<br />
samaa suoaluetta kuin eristetty rimpialue, joten kokonaisuudessaan tämä<br />
ojittamaton alue tulee jäädä turvetuotannon ulkopuolelle. Rimmen<br />
vesitalous tulee jatkossakin hoitaa siten, että sen vesitys säilyy luontaisen<br />
kaltaisena eikä sinne ohjata tarpeettomasti ravinteikkaita valumavesiä.<br />
EU:n luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset<br />
olisi tullut tehdä koko vaikutusalueen ja lajiryhmät kattavasti. Hyönteisselvitykset<br />
ovat jääneet käytännössä huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa<br />
ei ole selvitetty lainkaan. Siten hakemusta tulee pitää puutteellise-<br />
16
na eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia<br />
lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista.<br />
17<br />
Hakijan vastine<br />
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö<br />
ja luonnonvarat -vastuualue<br />
Ennen turvetuotannon saapumista rimpialueen reunamille rimpialue oli<br />
kuivumassa eikä avovettä esiintynyt alueella juurikaan, joten vesilain 15<br />
a §:ssä tarkoitettuja alle 1 ha:n lampia ei ole ollut. Rimmen alueelle on<br />
johdettu metsäojitusten kautta vesiä ja nykyään avovesialueita esiintyy<br />
kasvaneesta valunnasta johtuen, mutta hakijan käsityksen mukaan avovesialueet<br />
ovat keinotekoisia. Näin ollen ei ole olemassa perusteita ELYkeskuksen<br />
esittämän rimpialuetta koskevan poikkeusluvan hakemisen<br />
tarpeeseen. Jos poikkeusluvan hakeminen on lupaviranomaisen mielestä<br />
tarpeen, on luvan hakijalle varattava tilaisuus luvan hakemiseen.<br />
Natura-vaikutusten arviointi on hakijan mielestä riittävä, koska laajentamishankkeen<br />
vaikutukset vesistöön ja Lestijoen Natura-alueeseen ovat<br />
tarkkailutulosten mukaan vähäisempiä kuin vaihtoehtoisissa maankäyttömuodoissa<br />
metsätaloudessa ja maanviljelyssä. Hakija suostuu täydentämään<br />
Natura-arviointia, jos niin vaaditaan.<br />
Turvetuotannon laajentaminen ei aiheuta uhkaa Lestijoen tilalle. Jos turvetuotannolle<br />
ei myönnetä lupaa, maanomistaja ottaa alueet viljelykäyttöön<br />
tai metsätalouskäyttöön. Voidaan olettaa, että turvetuotannon vesistökuormitus<br />
on vaihtoehdoista kaikkein pienin, koska vedet käsitellään<br />
ympärivuotisesti. Lisäksi Isonevan kanssa samalla valuma-alueella<br />
sijaitsevien Loukkuunnevan ja Rimmennevan turvetuotantoalueiden tuotanto<br />
on päättynyt. Näiden tuotantoalueiden pinta-ala on yhteenlaskettuna<br />
suurempi kuin Isonevan laajennusalueen, joten kuormitus ei tule kasvamaan<br />
siitä, mitä se on jo aiemmin ollut. Lisäksi Isonevan tuotantoalueelta<br />
poistuu osa-alueita tuotannosta enenevässä määrin kuluvan vuosikymmenen<br />
aikana.<br />
Isonevan turvetuotantoalue ei voi aiheuttaa Loukkuunojan alajuoksulla<br />
näkyviä erityisen happamia vesiä, elleivät turvetuotannon vedet ole äärimmäisen<br />
happamia, koska alueen valuma-alue on Loukkuunojan valuma-alueesta<br />
alle 4 %. Äärimmäistä happamuutta ei ole esiintynyt.<br />
Hakija on vastineen yhteydessä esittänyt tuoreita vuodelta 2012 olevia<br />
vesistönäytteiden tuloksia ja ilmoittanut liittymisestään Lestijoen yhteistarkkailuryhmään.<br />
Tulosten mukaan Isonevan turvetuotannon kuormitus<br />
on joiltain osin pienempää kuin luonnontilaisen suon. Saatujen tulosten<br />
mukaan Isonevalta lähtevä vesi on keskimäärin puhtaampaa kuin Loukkuunojan<br />
vesi. Hakija suhtautuu myönteisesti vesienkäsittelyn rakenteiden<br />
toimivuuden mittaamiseksi asetettaviin mittareihin, mutta pitää<br />
kuormitustekijöiden tavoitearvoja parempana tapana kuin puhdistustehotavoitteita.<br />
Hakijan ehdotus tavoitteellisiksi Isonevan turvetuotantoalueen
pintavalutuskentän lähtevän veden keskimääräisiksi kuormitustekijäarvoiksi<br />
ovat: kiintoaine 18,05 mg/l, kokonaistyppi 1481 µg/l, kokonaisfosfori<br />
128 µg/l.<br />
Ympäristölupa tulee myöntää myös laajennusalueelle, jolloin saavutetaan<br />
samalla vesienhoidon kannalta ympäristön paras tila.<br />
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä<br />
Vastineessa on samoja perusteluja Isonevan turvetuotannon vähäisistä<br />
kuormitusvaikutuksista Loukkuunojaan kuin edellä Etelä-Pohjanmaan<br />
ELY-keskukselle annetussa vastineessa.<br />
Isonevan turvetuotantoalueella ei kaikella todennäköisyydellä esiinny<br />
happamia sulfaattimaita, koska alue sijaitsee keskimäärin noin 120 metriä<br />
merenpinnan yläpuolella. Sulfaattimaita esiintyy Litorina-meren rantaviivan<br />
alapuolella ja rantaviiva on Pohjois-Suomessa 100 metrin korkeuskäyrän<br />
kohdalla.<br />
ELY-keskuksen esittämä 1570 euron suuruinen kalatalousmaksu on<br />
suhteettoman suuri ja perusteeton, koska turvetuotannon aiheuttamat<br />
vaikutukset alapuolisiin vesistöihin eivät ole niin suuret kuin peltoviljelyssä<br />
ja metsätaloudessa. Kohtuullinen kalatalousmaksu on hakijan mielestä<br />
hakemuksessa mainittu 850 euroa vuodessa. ELY-keskuksen tulisi<br />
vuosittain selvittää ympäristöluvanhaltijalle miten kalatalousmaksu käytetään<br />
tehokkaasti alueen kalakantojen hoitoon tai niiden elinolojen parantamiseen.<br />
Isonevan turvetuotantoalueelle on tällä hetkellä voimassa<br />
oleva kalataloustarkkailuohjelma Lestijoen yhteistarkkailuryhmän kanssa.<br />
Tarkkailussa suoritetaan koekalastus vuonna 2012 ja kalastustiedustelu<br />
vuonna <strong>2013</strong>.<br />
3) Toholammin kunta ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena<br />
toimiva maaseutu- ja ympäristölautakunta<br />
Ei huomauttamista lausuntoihin<br />
4) AA<br />
Vesienkäsittely aiotaan toteuttaa ympäristölupahakemuksen täydennyksissä<br />
esitetyn mukaisesti, jolloin muistuttajan esittämille alueille ei tule<br />
kyseessä olevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä.<br />
5) Lestijoen kalastusalue<br />
Hakija ei ole vastuussa rimpialueelle tehdyistä ojista, eikä turvetuotannolla<br />
ole ollut vaikutusta rimpialueen luonnontilaan. Laajennusalueet on<br />
vuokrattu vasta vuonna <strong>2010</strong>, ja turvetuotantoon liittymättömät ojitukset<br />
on toteutettu aikaisemmin. Hakijan toimesta on suoritettu varsinaisen<br />
rimpialueen luonnontilan suojelemiseksi pengerrystoimenpiteitä rimmen<br />
18
ympärillä voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti.<br />
Hakija on tuottanut osalla rimmen länsipuolella olevilla viljelyskäyttöön<br />
täysin kunnostetuilla saroilla palaturvetta kesinä <strong>2010</strong>, 2011 ja 2012.<br />
Tuotantopinta-ala on rajattu enintään 10 hehtaariin, jolloin se ei tarvitse<br />
ympäristölupaa.<br />
Turvetuotannossa alueen päästöt ovat pienemmät kuin jos alue otettaisiin<br />
metsä- tai maatalouskäyttöön. Koska samalta alueelta poistuu vanhoja<br />
turvetuotantoalueita, kokonaiskuormitus ei lisäänny, vaikka lisäalueet<br />
otetaan tuotantoon. Pintavalutuskentän toimivuudessa ei ole havaittu<br />
ongelmia eikä sen puhdistustehon ole todettu heikkenevän. Pintavalutuskentän<br />
tehoa seurataan päästötarkkailun avulla. Tuotantosuunnitelman<br />
alue III b voidaan säilyttää ylimääräisenä reservialueena pintavalutuskentän<br />
mahdollista tulevaisuuden laajentamistarvetta varten. Mikäli<br />
koko tuotantoalueen ollessa tuotannossa päästötarkkailussa havaitaan<br />
olemassa olevan pintavalutuskentän puhdistuksessa puutteita, voidaan<br />
reservialue siinä tilanteessa ottaa käyttöön.<br />
Kalastovaikutuksia Lestijoessa on tarkkailtu Lestijoen yhteistarkkailuryhmän<br />
toimesta. Hakija ei ole ollut mukana yhteistarkkailussa, koska sitä<br />
ei aiemmin hyväksytty mukaan. Vuodesta 2012 lähtien hakija on mukana<br />
Lestijoen yhteistarkkailuohjelmassa. Kalastovaikutusten tarkkailu<br />
tullee olemaan vastaavanlainen kuin aiemminkin. Muiden tarkkailuvelvoitteiden<br />
osalta tarkkailua on suoritettu käytännön tasolla jatkuvasti ja<br />
on huolehdittu siitä, että erityisesti vesiensuojelurakenteet ovat hyvin<br />
toimivassa kunnossa. Puutteena ovat olleet tarkkailuohjelmien hyväksyttämisen<br />
puute ja tarkkailuiden yksityiskohtaisen raportoinnin puute. Nykyään<br />
kalatalous- ja vesistötarkkailu toteutetaan yhteistarkkailussa (hyväksytty<br />
kesällä 2012) ja päästötarkkailuohjelma tulee hyväksytettäväksi<br />
lupakäsittelyn yhteydessä.<br />
6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry<br />
Muistutus on tullut huomattavasti kuulutusajan jälkeen, joten sitä ei sen<br />
takia tule ottaa huomioon lupaharkinnassa.<br />
Geologian tutkimuskeskus on vuonna <strong>19</strong>81 julkaissut raportin, jonka<br />
mukaan 44 % Toholammin kunnan maa-alasta on suota ja näistä soista<br />
lyhytkorsinevaa on 21 %. Tämän perusteella lyhytkorsineva on huomattavan<br />
edustettu Toholammilla, eikä sitä voida pitää paikallisesti uhanalaisena<br />
tai erityistä huomiota vaativana. Näin ollen Isonevan turvetuotannon<br />
laajennushankkeen reilun 10 hehtaarin ojittamattoman alueen<br />
käyttöönoton ei voida katsoa vaarantavan lyhytkorsinevojen säilymistä.<br />
Turvetuotanto ei ole heikentänyt lintujen elinmahdollisuuksia, vaan silmämääräisesti<br />
arvioiden linnuston ja nisäkkäiden elinmahdollisuudet<br />
ovat turvetuotannon myötä parantuneet. Esimerkiksi nuolihaukka on ilmestynyt<br />
Isonevan alueelle vasta turvetuotannon alettua.<br />
<strong>19</strong>
Hakemuksen täydentäminen vastineiden yhteydessä<br />
Isonevalla vedet käsitellään pintavalutuskentällä, joka toimiessaan hyvin<br />
on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Analyysitulosten valossa<br />
Isoneva on osavaluma-alueensa Loukkuunojan vähäisin kuormittaja.<br />
Isonevan pintavalutuskenttä toimii hyvin ja erityisesti kiintoainepäästöt<br />
ovat pienet. Lestijoen kannalta paras ratkaisu on, että Isonevan turvetuotantoalue<br />
laajennuksineen saa ympäristöluvan, jolloin kuivatusvedet<br />
käsitellään pintavalutuksessa ja vesistökuormitus on tunnettu. Tokonsalo<br />
Oy:n nykyinen tuotantoala on alle 4 % Loukkuunojan valuma-alueesta ja<br />
laajennukset huomioiden osuus olisi 4,2 %.<br />
Rimpialueen nykyistä edeltävä maanomistaja on ohjannut metsätalousvesiä<br />
rimpialueelle ennen turvetuotannon saapumista rimpialueen välittömään<br />
läheisyyteen, eikä toimenpiteellä ole ollut mitään tekemistä turvetuotannon<br />
kanssa. Rimmen kuivuminen on alkanut kymmeniä vuosia<br />
sitten metsäojitushankkeiden myötä. Rimmen tilaan vaikuttavia metsäojitushankkeissa<br />
tehtyjä virheitä on pyritty korjaamaan Tokonsalo Oy:stä<br />
riippumatta.<br />
Hakija on liittänyt vastineisiin vedenlaatutietoja sekä päästötarkkailutietoja<br />
vuodelta 2012. Vesistöhavaintopaikkoja on yksi Loukkuunojassa ja kaksi<br />
Lestijoessa, joista toinen Loukkuunojan purkukohdan yläpuolella Siltamäellä<br />
ja toinen alapuolella Kleemolassa. Heinäkuussa on lisätty havaintopaikka<br />
Isonevalta tulevien kuivatusvesien purkuojaan hieman ennen ojan yhtymistä<br />
Loukkuunojaan. Heinäkuun näytteet on otettu kovien sateiden aikana,<br />
mikä on hakijan mukaan saattanut vaikuttaa veden laatuun. Loukkuunojan<br />
vesi on ollut laadultaan heikompaa kuin Lestijoen vesi. Heinäkuun<br />
näytteen perusteella Isonevan kuivatusvesien laatu on heikompaa<br />
kuin Lestijoen, mutta parempaa kuin Loukkuunojan.<br />
Päästötarkkailun mukaan vuonna 2012 (n=3) kiintoaineen reduktio on ollut<br />
keskimäärin 87 %, kokonaistypen 43 %, kokonaisfosforin 76 % ja kemiallisen<br />
hapenkulutuksen -8,6 %.<br />
Hakijan vastineen ja hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot<br />
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö<br />
ja luonnonvarat -vastuualue<br />
ELY-keskuksella ei ole Tokonsalo Oy:n toimittamista vastineesta ja lisäselvityksistä<br />
uutta lausuttavaa. ELY-keskus viittaa siten 27.6.2012 antamaansa<br />
lausuntoon.<br />
Lausunnon antamisen jälkeen ELY-keskuksen tietoon on tullut, että Tokonsalo<br />
Oy:n Isonevan turvetuotantoalueen lähistöllä sijaitsevalta Tuomas<br />
Karjalaisen, tilalla Alaluomala RN:o <strong>19</strong>:75, hallinnassa olevalta alle<br />
10 ha:n turvetuotantoalueelta kuivatusvedet johdetaan Tokonsalo Oy:n<br />
Isonevan pintavalutuskentälle. ELY-keskuksen saaman selvityksen sekä<br />
26.9.2012 suoritetussa maastokatselmuksessa todetun mukaan tuotan-<br />
20
toalueen kuivatusvedet johdetaan Isonevan pintavalutuskentälle. Karttatarkastelun<br />
perusteella kuivatusvesiä johdetaan Isonevan pintavalutuskentälle<br />
yhteensä noin 30 hehtaarin alueelta sekä lisäksi laskuojan viereisiltä<br />
alueilta, jotka ovat osittain vailla eristysojarakenteita. Edellä mainitut<br />
alueet olisi tullut ilmoittaa Tokonsalo Oy:n Isonevan turvetuotantoalueen<br />
ympäristölupahakemuksessa ainakin alueina jotka sisältyvät Isonevan<br />
pintavalutuskentän valuma-alueeseen. Näitä alueita koskeva luvan<br />
tarpeen arviointi on vireillä ELY-keskuksessa.<br />
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä<br />
Vastineessaan Tokonsalo Oy esittää, että vuonna 2012 otettujen (26.3.<br />
11.6. ja 10.7.) vesinäytteiden tulosten mukaan Isonevan pintavalutuskentän<br />
puhdistusteho on hyvä. Tokonsalon turvetuotannon ympäristöluvan<br />
lausunnon antajille järjestetyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuden<br />
muistion mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat korostivat<br />
tilaisuudessa, että vaikka esillä olleet näytteet kertovat pintavalutuskentän<br />
hyvästä puhdistustehosta, ei yksittäisiä näytteitä voi tulkita yleistävästi<br />
vaan tilannetta pitää seurata pidemmällä ajalla. Kalatalousryhmä<br />
on samaa mieltä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa.<br />
Isonevan nykyiseltä turvetuotantoalueelta tuleva kuivatusvesi on laadultaan<br />
huonompaa kuin Lestijoen vesi ja näin ollen Isoneva jo nykyisellään<br />
kuormittaa yhdessä Loukkuunojan valuma-alueen muiden kuormittajien<br />
kanssa Lestijokea. Turvetuotannon lisäalueiden myötä Isonevan kuormittava<br />
vaikutus Lestijokeen lisääntyisi. Turvetuotantotoiminta lisää vesistöön<br />
kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mikä vilkastuttaa<br />
rehevöitymistä ja nopeuttaa kalojen kutupohjien liettymistä. Lestijoki on<br />
parhaiten luonnontilaisuuttaan säilyttänyt joki Pohjanmaalla ja joella on<br />
merkitystä yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista<br />
Pohjanmaan rannikolla. Lestijoki on myös nahkiaisen lisääntymisjoki<br />
ja joessa on paikoin myös rapua. Meritaimenen lisäksi joen kalastoon<br />
kuuluvat purotaimen, siika, kirjolohi (istukas), harjus, ahven, kiiski,<br />
kuha, hauki, särki, salakka, säyne, seipi, pasuri, lahna, made ja kivisimppu.<br />
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä<br />
ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sanotaan, että soiden käytöstä<br />
aiheutuva haitallinen vesistökuormitus vähenee, kun soita merkittävästi<br />
muuttava toiminta kohdennetaan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan<br />
merkittävästi muuttuneille soille. Hakemuksen lisäalueesta 23,1 ha on<br />
ojittamatonta suota. Kalatalousryhmä katsoo, ottaen huomioon Lestijoen<br />
merkityksen yhtenä meritaimenen viimeisistä luontaisista lisääntymisalueista<br />
Pohjanmaan rannikolla ja Lestijoen Kirkkojärven rapukannan<br />
taantumisen, että Isonevan turvetuotannon lisäalueille ei tule myöntää<br />
lupaa, erityisestikään ojittamattomalle alueelle.<br />
Isonevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.4.2003 myöntämässä<br />
ympäristöluvassa nro <strong>19</strong>/2003/4 kalatalousmaksun suuruus on 700 eu-<br />
21
oa. Kalatalousmaksun pienuudesta johtuen ei ole tehty kalatalousmaksun<br />
käyttösuunnitelmaa vaan kalatalousmaksua on kerrytetty, jotta sitä<br />
voisi käyttää järkevästi summan ollessa tarpeeksi iso. Tulevana talvena<br />
tullaan todennäköisesti tekemään kertyneestä kalatalousmaksusta kalatalousmaksun<br />
käyttösuunnitelma. Loukkuunojasta tulee happamia ja<br />
kiintoainepitoisia vesiä Lestijokeen, jotka Lestijoessa kulkeutuvat Klemolan<br />
suvantoon mistä ne kulkeutuvat Lestijoen Kirkkojärveen. Loukkuunojasta<br />
tulevat happamat ja kiintoainepitoiset vedet vaikuttavat haitallisesti<br />
Kirkkojärven kalastoon ja rapuihin. Lestijoessa on tehty joen<br />
yläosan kalataloudellinen kunnostus. Korpelan kalatie rakennetaan<br />
vuonna <strong>2013</strong> ja alaosan kalataloudellinen kunnostus saanee lainvoimaisen<br />
luvan lähivuosina. Lestijoen meritaimenkannan takia lisäkuormitusta<br />
jokeen on vältettävä. Turvetuotannon rehevöittävä ja kiintoainetta jokeen<br />
lisäävä vaikutus heikentää olennaisesti myös rapujen elinolosuhteita ja<br />
rapukannan elvyttämismahdollisuuksia. Yllä mainituista syistä johtuen<br />
tulee kalatalousmaksun olla riittävän suuri. Kalatalousmaksu tulee olla<br />
suhteessa tuotantoalueen pinta-alaan.<br />
Lisäksi kalatalousryhmä huomauttaa, että Lestijoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuohjelma,<br />
jossa myös Isoneva on mukana, hyväksyttiin<br />
Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousryhmien<br />
toimesta 10.9.2012.<br />
22<br />
Hakijan vastine<br />
Hakija on 11.11.2012 päivätyssä kirjeessä antanut vastineensa ELYkeskusten<br />
antamiin lausuntoihin.<br />
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö<br />
ja luonnonvarat -vastuualue<br />
ELY-keskuksen tiedossa on ollut se, että Tuomas Karjalaisen 10 ha:n<br />
tuotantoalueelta johdetaan vesiä Tokonsalo Oy:n pintavalutuskentälle.<br />
Tuomas Karjalainen on tehnyt suunnitelman vesien johtamisesta vuonna<br />
2002 eikä suunnitelmasta ole annettu päätöstä, joten sekä Tuomas Karjalainen,<br />
että Tokonsalo Oy ovat olleet siinä käsityksessä, että toiminta<br />
on ollut hyväksyttyä. Tokonsalo Oy:n ympäristölupahakemuksessa ei ole<br />
mainittu näitä ulkopuolisia vesiä, koska tarkoitus ei ole johtaa vesiä pintavalutuskentälle<br />
ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.<br />
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä<br />
Vesistönäytteiden analyysituloksia on kahdelta vuodelta, joten olemassa<br />
olevista vesinäytetuloksista voi luotettavasti tulkita kuormitusvaikutusten<br />
ja vesistövaikutusten trendiä. Isonevan turvetuotantoalueelta tulevat vedet<br />
ovat pieni osa Loukkuunojaan tulevista vesistä, eikä näin ollen voida<br />
sanoa, että Loukkuunojan huono vedenlaatu johtuisi Isonevan turvetuotannosta.<br />
Koska Loukkuunojan keskimäärin selvästi Lestijoen vettä likaisempi<br />
vesi ei kokonaisuudessaan ole kahtena vuotena juuri heikentänyt
Hakijan toimittama täydennys<br />
Lestijoen veden laatua ja Isonevalta lähtevä vesi on puhtaampaa kuin<br />
Loukkuunojan vesi, ei voida sanoa Isonevan turvetuotannon kuormittaneen<br />
Lestijokea.<br />
Hanke on sopusoinnussa valtioneuvoston periaatepäätöksen soiden ja<br />
turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä kanssa, koska laajennusalue<br />
sijaitsee olemassa olevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä<br />
rajautuen siihen ja koska on olemassa olevaa turvetuotantoa,<br />
suoalueen luonnontila on jo merkittävästi muuttunut aiemmin.<br />
Hakija vastustaa kalatalousryhmän vaatimaa kalatalousmaksua, koska<br />
katsoo, ettei Isonevan turvetuotannolla ole suurta merkitystä kalastoon<br />
ja rapukantoihin. Isonevan alue on lisäksi pieni osa Loukkuunojan valuma-alueesta<br />
ja vielä pienempi osa Lestijoen valuma-alueesta, joten vaadittu<br />
kalatalousmaksu on suhteettoman suuri. Kohtuullinen kalatalousmaksu<br />
Isonevan koko hankealueelle laajennus mukaan lukien on 850<br />
euroa.<br />
Hakija on toimittanut 16.1.<strong>2013</strong> vesistö- ja päästötarkkailutietoja joulukuulta<br />
2012. Hakijan mukaan valuma on ollut vuonna 2012 keskimäärin 3,8<br />
l/s km 2 (vaihteluväli 1,3–7,1 l/s km 2 , n=4). Vesistötarkkailupisteet ovat samat<br />
kuin hakijan aiemmin vastineissa toimittamissa vesistötarkkailutuloksissa.<br />
Joulukuussa Loukkuunojan vesi oli väriltään erittäin tummaa ja veden<br />
ravinne- sekä humusainepitoisuudet (COD Mn ) olivat korkeita. Vesi oli<br />
hieman hapanta (pH 6,4). Isonevalta tulevien vesien laatu (laskuoja) oli<br />
hyvin samanlaista kuin Loukkuunojassa, mutta fosforia oli laskuojassa<br />
huomattavasti vähemmän. Lestijoen vesi oli laadullisesti kohtalaisen hyvää,<br />
sillä ravinteita ja humusaineita oli vähän.<br />
Loukkuunojan vesi oli joulukuussa laadullisesti selvästi heikompaa kuin<br />
Lestijoessa, mutta Lestijoen vedenlaatuun niillä ei ollut havaittavia vaikutuksia,<br />
sillä Lestijoen vesi oli laadullisesti samanlaista Loukkuunojan yhtymäkohdan<br />
alapuolisella havaintopaikalla (Kleemola) ja yläpuolisella havaintopaikalla<br />
(Siltamäki).<br />
23<br />
MERKINTÄ<br />
Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston<br />
antaman lupapäätöksen nro <strong>19</strong>/2003/4 perusteena olleet asiakirjat.<br />
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU<br />
Ympäristöluparatkaisu<br />
Aluehallintovirasto myöntää Tokonsalo Oy:lle ympäristöluvan Isonevan<br />
turvetuotantoon Toholammin kunnassa Lestijoen vesistöalueella hakemukseen<br />
liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna<br />
kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen<br />
on noin 95,5 ha.
24<br />
Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitekarttaan merkityillä<br />
alueilla. Hylätyn alueen pinta-ala on yhteensä 42,6 ha.<br />
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta<br />
Lupamääräykset<br />
Päästöt vesiin<br />
Aluehallintovirasto myöntää luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta<br />
huolimatta noin 5 ha:n jo tuotannossa olevalla, välittömästi turvetuotantoalueeseen<br />
rajoittuvalla alueella. Luvan saajan on asetettava 3 000 euron<br />
suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
hyväksymä vakuus lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten<br />
muuttamisen varalta.<br />
Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen noin 10 ha:n alueen osalta,<br />
jolle on myös haettu aloittamislupaa, eikä toiminnan aloittamislupahakemusta<br />
ole kyseisen alueen osalta tarpeen käsitellä.<br />
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 23.3.2012 päivätyn<br />
täydennyksen liitteenä 6 olevan <strong>19</strong>.1.2012 päivätyn Vesien johtaminen<br />
-kartan (1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan<br />
kautta Loukkuunojaan.<br />
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen<br />
23.3.2012 päivätyn täydennyksen liitteenä 7 olevan 24.2.2012 päivätyn<br />
kartan ”Suunnitelmakartan täydennys” (1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden,<br />
virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden, pumppaamoaltaan<br />
ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta<br />
ilmenevällä tavalla.<br />
Luvan saajan on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja<br />
ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tuotantosuunnitelmapiirros,<br />
josta käy selkeästi ilmi tuotantoalue, eristys- ja reunaojat,<br />
vesienkäsittelyrakenteet sekä vesienkäsittelyrakenteiden valumaalueella<br />
olevat tuotannon ulkopuoliset alueet.<br />
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.<br />
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa<br />
on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden<br />
ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.<br />
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen<br />
joutumisen ojiin.
Päästöt ilmaan ja melu<br />
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja<br />
vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.<br />
Pintavalutuskäsittelyn puhdistustehon on oltava vähintään:<br />
Kiintoaine 50 %<br />
Kokonaisfosfori 50 %<br />
Kokonaistyppi 20 %<br />
Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja<br />
sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.<br />
Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei täytä puhdistustehovaatimuksia,<br />
luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi<br />
ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi,<br />
luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun<br />
mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva<br />
suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää<br />
lupaa ja lupamääräyksiä.<br />
3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja<br />
saatettava tiedoksi Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja<br />
ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka<br />
eivät vähennä niiden tehoa.<br />
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti<br />
toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.<br />
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat<br />
on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina<br />
muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava<br />
ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.<br />
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava<br />
siten, ettei se pääse vesistöön.<br />
5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä<br />
ja melua.<br />
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä<br />
häiritsevästi.<br />
25
26<br />
Varastointi ja jätteet<br />
6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän<br />
ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.<br />
Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on<br />
oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on<br />
laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla<br />
merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto<br />
ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.<br />
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen<br />
jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa<br />
tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi<br />
tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja<br />
ympäristökeskukselle.<br />
7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen<br />
reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä<br />
alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana<br />
pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava<br />
kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on<br />
oltava ylitäytönestin ja laponestin.<br />
Häiriö- ja poikkeustilanteet<br />
Tarkkailut<br />
8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden<br />
tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.<br />
9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien<br />
johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö-<br />
ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on<br />
korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.<br />
10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3<br />
olevan suunnitelman mukaisesti.<br />
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että<br />
muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.<br />
11. Vesistötarkkailu ja kalataloustarkkailu on toteutettava elinkeino-, liikenne-<br />
ja ympäristökeskuksen hyväksymän Lestijoen yhteistarkkailuohjelman<br />
mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä<br />
tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.<br />
Rimmikon vedenpinnan korkeutta on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma<br />
on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi<br />
kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi<br />
tulosta.<br />
Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta<br />
seuraavan kesäkuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ja<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Toholammin<br />
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa<br />
annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat<br />
vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa<br />
esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa<br />
käytetyt menetelmät.<br />
Kunnossapitovelvoitteet<br />
Kalatalousmaksu<br />
12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.<br />
13. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 1 200 euroa<br />
kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle<br />
ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.<br />
Ensimmäinen maksu vuodelta <strong>2013</strong> on suoritettava kuukauden kuluessa<br />
tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä<br />
tältä vuodelta maksettu.<br />
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito<br />
14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta<br />
poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta<br />
siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden<br />
vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan<br />
on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta<br />
poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista.<br />
Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien<br />
käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä<br />
tavalla.<br />
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen<br />
hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien<br />
27
käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden<br />
ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan<br />
on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen<br />
tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.<br />
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt<br />
velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus<br />
on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.<br />
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan<br />
lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.<br />
28<br />
Korvaukset<br />
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa<br />
korvattavaa vahinkoa.<br />
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen<br />
Luvan voimassaolo<br />
Lupa on voimassa toistaiseksi.<br />
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä<br />
säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen<br />
aloitteesta peruuttaa luvan.<br />
Lupamääräysten tarkistaminen<br />
RATKAISUN PERUSTELUT<br />
Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut<br />
Luvan saajan on viimeistään 1.2.2020 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus<br />
lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa,<br />
aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.<br />
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja<br />
pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta,<br />
vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen<br />
vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista<br />
ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä<br />
selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen<br />
9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisin osin.<br />
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen<br />
edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka<br />
huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen<br />
kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai<br />
sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo-
suhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän<br />
käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista<br />
annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.<br />
Suunnitellulla tuotantoalueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Keski-<br />
Pohjanmaan maakuntakaavassa Isonevan jo tuotannossa oleva alue on<br />
merkitty turvetuotantoalueeksi, mutta lisäaluetta koskevia varauksia ei<br />
maakuntakaavassa ole. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan Lestijoen valuma-aluetta<br />
koskevan suunnittelumääräyksen mukaan valuma-alueella on<br />
pyrittävä vähentämään turvetuotannon vesistökuormitusta.<br />
Suunnitellut lisäalueet (42,6 ha) ovat osin ojitettuja ja osin ojittamattomia.<br />
Osa ojitetusta alueesta on turvetuotantoon kunnostettua aluetta, osa viljelyä<br />
varten kunnostettua ja osa metsäojitettua. Ojittamatonta lisäalueesta on<br />
noin 17 ha. Suunnitellulla tuotantoalueella ei tehdyissä selvityksissä ole todettu<br />
uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltuja lajeja. Luontodirektiivin<br />
liitteen IV (a) lajeja ei alueelta ole erikseen selvitetty.<br />
Tuotantoalueen läheisyydessä on rimmikko, jonka veden pinnan korkeutta<br />
luvan hakijan olisi tullut seurata Länsi-Suomen ympäristölupaviraston<br />
11.4.2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 11) mukaan.<br />
Rimmikon veden pinnan korkeutta ei ole seurattu. Rimpineva-alue on nykyään<br />
reunoiltaan ojitettu. Luontoselvityksen mukaan rimpineva-alue on<br />
säilyttänyt linnustollista arvoaan ojituksista huolimatta.<br />
Kuivatusvedet johdetaan Loukkuunojaa pitkin Lestijokeen. Lestijoki on parhaiten<br />
luonnontilaisuutensa säilyttänyt joki Pohjanmaalla. Joessa on lisääntyvä<br />
meritaimenkanta ja Lestijoki on myös nahkiaisen lisääntymisjoki.<br />
Lestijoen kalasto on muutenkin monipuolinen. Joessa on paikoin myös rapua.<br />
Lestijoki sisältyy Lestijoen Natura 2000 -alueeseen. Alue on sisällytetty<br />
vesipuitedirektiivin artiklan 6 suojelualuerekisteriin (VPD Natura-alueet),<br />
johon sisällytetyillä alueilla veden tilan ylläpito tai parantaminen ovat tärkeitä<br />
tekijöitä alueiden suojelun kannalta. Lestijoella on myös tutkimuksellista<br />
arvoa.<br />
Lestijoessa on tehty joen yläosan kalataloudellinen kunnostus. Korpelan<br />
kalatie rakennetaan vuonna <strong>2013</strong> ja myös Lestijoen alaosassa tullaan tekemään<br />
kalataloudellisia kunnostustoimia.<br />
Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden<br />
vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Lestijoki on<br />
luokiteltu yläjuoksultaan erinomaisessa ekologisessa tilassa olevaksi ja<br />
keski- ja alajuoksultaan hyvässä ekologisessa tilassa olevaksi. Toimenpideohjelman<br />
mukaan Lestijoen alaosan ja keskiosan hyvä ekologinen tila<br />
on uhattuna. Nykyisen tilan säilyttäminen edellyttää muun muassa ravinneja<br />
kiintoainepitoisuuksien vähentämistä.<br />
Pintavalutuskenttä sijoittuu ojittamattomalle alueelle ja nyt tehtyjen tarkkailujen<br />
perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho kokonaisfosforin, kokonaistypen<br />
ja kiintoaineen osalta on ollut hyvän pintavalutuskentän tasoa.<br />
29
Luvan myöntämisen edellytykset<br />
Kemiallisen hapenkulutuksen osalta pintavalutuskenttä ei ole toiminut.<br />
Päästötarkkailua ei ole tehty riittävän pitkään, jotta voitaisiin Isonevan ympäristöolosuhteisiin<br />
nähden riittävän luotettavasti arvioida pintavalutuskentän<br />
toimivuutta erilaisissa valuntaolosuhteissa. Hakijan mukaan valuma on<br />
ollut vuoden 2012 tarkkailuajankohtina keskimäärin 3,8 l/s km 2 eli vähemmän<br />
kuin valuma yleensä keskimäärin on. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston<br />
11.4.2003 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 10) mukaan<br />
luvan saajan olisi tullut tarkkailla vesienkäsittelyn toimivuutta, mutta tätä<br />
tarkkailua ei ole tehty, ja nyt lupaharkinnassa on käytettävissä ainoastaan<br />
vuoden 2012 tarkkailutuloksia. Vuonna 2012 on päästötarkkailua tehty vain<br />
neljä kertaa, mikä on selvästi vähemmän kuin nykyään edellytetään luotettavan<br />
tarkkailutiedon saamiseksi.<br />
Varovaisuusperiaate huomioon ottaen aluehallintovirasto arvioi, että Isonevan<br />
lisäalueen turvetuotantoon ottamisesta yhdessä muualta valumaalueelta<br />
tulevan kuormituksen kanssa aiheutuisi alapuolisen vesistön merkittävää<br />
pilaantumisen vaaraa. Harkinnassa on otettu huomioon Lestijoen<br />
merkitys erityissuojeltavana vesistönä. Lestijoen nykyisen tilan säilyttäminen<br />
edellyttää jokeen tulevien päästöjen pienentämistä nykyisestä. Vesienhoitosuunnitelma<br />
ja toimenpideohjelma sekä Keski-Pohjanmaan maakuntakaava<br />
on otettu huomioon selvityksinä, joiden perusteella pilaantumisen<br />
merkittävyyttä ja päästöjen vähentämistarvetta on osaltaan arvioitu.<br />
Isonevan turvetuotantoalue on kokonaan tuotannossa oleva alue. Aiempi<br />
määräaikainen lupa on nyt muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi siten,<br />
että tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 95,5 ha eli noin 5 ha aiempaa<br />
laajempi. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely<br />
täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Isonevan olosuhteissa.<br />
Hakemus on hylätty 42,6 ha:n lisäalueen osalta.<br />
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä<br />
toimenpiteillä.<br />
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.<br />
Kun otetaan huomioon Isonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta<br />
tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan<br />
myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön<br />
pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,<br />
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän<br />
virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä<br />
naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.<br />
Isonevan käsitellyt vedet johdetaan Loukkuunojaa pitkin Lestijoen Natura<br />
2000 -alueelle. Luvan mukainen tuotantoalueen pinta-ala on noin 5 ha suurempi<br />
kuin aiemman määräaikaisen luvan mukainen pinta-ala. Asetetut lupamääräykset<br />
huomioon ottaen toiminta yhdessä muiden toimintojen<br />
kanssa ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joi-<br />
30
den suojelemiseksi Lestijoki on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, eikä<br />
Natura-arvioinnin uusiminen siten ole ollut tarpeen. Natura-arviointi on tehty<br />
vuonna 2001.<br />
Isonevan turvetuotantotoiminta ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna<br />
vaaranna Lestijoen vähintään hyvän tilan säilymistä. Vedet käsitellään ympärivuotisesti<br />
pintavalutuskentällä.<br />
Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa on hieman aikaistettu tavanomaisesta<br />
noin 10 vuoden tarkistamisvälistä siten, että tarkistamishakemus tulee<br />
jättää vuoden 2020 aikana. Tavanomaista hieman lyhyemmän tarkistamisvälin<br />
määräämisessä on otettu huomioon alapuolisen vesistön suuri<br />
luonnontaloudellinen arvo.<br />
Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta<br />
Lupamääräysten perustelut<br />
Toiminnan aloittamisluvan myöntäminen noin 5 ha:n jo tuotannossa olevalle<br />
alueelle on perusteltua ottaen huomioon, että kyseinen alue rajoittuu<br />
Isonevan turvetuotantoalueeseen ja se sijaitsee eristysojien sisäpuolella.<br />
Toiminnan aloittamisluvan myöntämisestä ei aiheudu lisäpäästöjä nykytilanteeseen<br />
verrattuna.<br />
Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen<br />
osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan.<br />
Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.<br />
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta<br />
käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen<br />
määräykset 1–4. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta<br />
vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia.<br />
Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi<br />
annetaan lupamääräys 5.<br />
Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja<br />
öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/<strong>19</strong>93) 6 §:n<br />
mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava<br />
selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.<br />
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä<br />
maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun<br />
muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma<br />
on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden<br />
vähentämiseksi.<br />
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9.<br />
31
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN<br />
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta<br />
ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset<br />
ovat tarpeen valvontaa sekä lupamääräysten tarkistamista varten.<br />
Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella<br />
voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus.<br />
Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää<br />
toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon<br />
parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään<br />
selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä<br />
niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.<br />
Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien<br />
haittojen poistamiseksi.<br />
Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi.<br />
Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta<br />
aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien<br />
vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Aluehallintovirasto<br />
arvioi, että aiempi kalatalousmaksu on ollut alimitoitettu tuotantoalueen<br />
pinta-ala ja alapuolisen vesistön suuri kalataloudellinen merkitys huomioon<br />
ottaen.<br />
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys<br />
14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen<br />
rajoittamiseksi.<br />
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja<br />
luonnonvarat vastuualueen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä<br />
ja niiden perusteluissa näkyvillä tavoin. Aluehallintovirasto<br />
arvioi, että jo tehdyn tarkkailun perusteella voidaan arvioida pintavalutuskentän<br />
toimivan niin tehokkaasti, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi<br />
voimassa olevana. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa on kuitenkin<br />
hieman aikaistettu tavanomaisesta. Aluehallintovirasto arvioi, että luvan<br />
myöntäminen siten, että tuotantoalue on noin 5 ha isompi kuin aiemman<br />
määräaikaisen ympäristöluvan mukainen alue, on perusteltua ottaen huomioon,<br />
että kyseinen 5 ha:n alue rajoittuu Isonevan turvetuotantoalueeseen<br />
ja sijaitsee eristysojien sisäpuolella.<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän<br />
kalatalousmaksua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä<br />
13 ilmenevällä tavalla. Muut vaatimukset on otettu huomioon<br />
ratkaisussa ja sen perusteluissa näkyvällä tavalla.<br />
AA:n muistutuksessa mainittuja pintavalutuskenttiä ei rakenneta.<br />
Vastaus Lestijoen kalastusalueen vaatimukseen siitä, ettei tuotannon laajentamiselle<br />
tulisi myöntää lupaa, on otettu huomioon luparatkaisussa ja<br />
32
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO<br />
sen perusteluissa näkyvällä tavalla. Hakemus on hylätty 42,6 ha:n lisäalueen<br />
osalta. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä<br />
2–4 ilmenevällä tavalla. Rimpinevan entisöintiä koskeva<br />
vaatimus hylätään; hakija on kuitenkin määrätty seuraamaan rimmikon veden<br />
pinnan korkeutta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä<br />
tavalla.<br />
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n muistutuksen osalta<br />
aluehallintovirasto vastaa, että hakemus on hylätty 42,6 ha:n lisäalueen<br />
osalta. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto<br />
viittaa lupamääräyksiin 2–4 ja kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen<br />
osalta lupamääräykseen 13.<br />
Toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta on myönnetty noin<br />
5 ha:n alueelle. Muilta osin päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua<br />
lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta<br />
huolimatta voimassaolevan luvan lupamääräyksiä noudattaen.<br />
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET<br />
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN<br />
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta<br />
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain<br />
56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.<br />
Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90,<br />
100, 101, 103 a, 103 c §<br />
Jätelaki (1072/<strong>19</strong>93) 4, 6 ja 15 §<br />
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §<br />
Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja<br />
henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.<br />
Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin tuotantoalueen<br />
ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.<br />
33
34<br />
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN<br />
Päätös<br />
Tokonsalo Oy<br />
Jäljennös päätöksestä<br />
Ilmoitus päätöksestä<br />
Toholammin kunta<br />
Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)<br />
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen<br />
(sähköisesti)<br />
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)<br />
Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä<br />
niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa<br />
muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä.<br />
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä<br />
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston<br />
ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Toholammin kunnan<br />
virallisella ilmoitustaululla.<br />
Kuulutuksesta ilmoitetaan Lestijoki-lehdessä.
35<br />
MUUTOKSENHAKU<br />
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.<br />
Liitteet<br />
1) Valitusosoitus<br />
2) Kartta<br />
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma<br />
Satu Ahola<br />
Johanna Romu<br />
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja<br />
Johanna Romu.<br />
(JR/KSa)
VALITUSOSOITUS<br />
Valitusviranomainen<br />
Valitusaika<br />
Valitusoikeus<br />
Valituksen sisältö<br />
Valituksen liitteet<br />
Liite 1<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla<br />
muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä<br />
maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.<br />
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen<br />
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy<br />
18.3.<strong>2013</strong>.<br />
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,<br />
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön<br />
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai<br />
säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset,<br />
kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua<br />
valvovat viranomaiset.<br />
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
- päätös, johon haetaan muutosta<br />
- valittajan nimi ja kotikunta<br />
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa<br />
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,<br />
on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,<br />
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta<br />
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää<br />
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)<br />
Valituskirjelmään on liitettävä<br />
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin<br />
toimitettu viranomaiselle<br />
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys<br />
asiamiehen toimivallasta<br />
Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle<br />
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.<br />
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen<br />
virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,<br />
telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla)<br />
toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä<br />
vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen<br />
virka-ajan päättymistä.<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
Oikeudenkäyntimaksu<br />
käyntiosoite:<br />
Wolffintie 35, 65200 Vaasa<br />
postiosoite:<br />
PL 200, 65101 Vaasa<br />
puhelin: 0295 018 450<br />
telekopio: 06-317 4817<br />
sähköposti:<br />
kirjaamo.lansi@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8 - 16.15<br />
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu<br />
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten<br />
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä<br />
tapauksista, joissa maksua ei peritä
Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet<br />
Liite 2
ISONEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA<br />
Liite 3<br />
Käyttötarkkailu<br />
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Toholammin ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen<br />
ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään<br />
vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen<br />
suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.<br />
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:<br />
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät<br />
- tuotantomenetelmä<br />
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat<br />
- kunnostukset ja tuotannon eteneminen<br />
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta<br />
- kemikaalien käyttömäärät<br />
- poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista<br />
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen<br />
- ojastojen puhdistukset<br />
- mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset<br />
- pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt<br />
- sadanta, haihdunta ja tuulitiedot<br />
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset<br />
- jätehuoltoon liittyvät toimet<br />
- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot<br />
- näytteiden ottoajat<br />
- aumojen paikkojen muutokset<br />
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot<br />
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja<br />
melupäästöihin<br />
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely<br />
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu<br />
Tuotantovaihe<br />
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.<br />
Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen.<br />
Vesinäytteet otetaan 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein.<br />
Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä<br />
määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta<br />
ja kesällä (15.5.–15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään<br />
suppea analyysivalikoima.
Laaja analyysivalikoima<br />
kiintoaine<br />
COD Mn<br />
kok P<br />
kok N<br />
pH<br />
NH 4 -N<br />
PO 4 -P (suod.)<br />
Fe<br />
väri<br />
Suppea analyysivalikoima<br />
kiintoaine<br />
COD Mn<br />
kok P<br />
kok N<br />
pH<br />
väri<br />
Fe<br />
Kun pintavalutuskentältä lähtevän veden pH on alle 5, on lisäksi määritettävä asiditeetti, sulfaatti<br />
sekä raskasmetallit Cd, Ni, Pb ja Hg.<br />
Vesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen<br />
otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella häiriötilanteet mukaan lukien. Päästöt lasketaan<br />
sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina<br />
luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine<br />
2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-,<br />
liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta.<br />
Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes<br />
tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.<br />
Raportointi<br />
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti<br />
toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.<br />
Laadunvarmistus<br />
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua<br />
koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset<br />
tarkentamis- ja muutossuositukset.