Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 (pdf)
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 (pdf)
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 (pdf)
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
OECD:n vertailun mukaan Suomessa yritysten saama julkinen<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> kehitysrahoitus on va<strong>ja</strong>a 3 prosenttia yritysten<br />
omista tutkimus- <strong>ja</strong> kehityspanoksista. OECD-maiden<br />
keskiarvo on noin 7 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen<br />
suhteutettuna suorat <strong>ja</strong> epäsuorat valtion tutkimus- <strong>ja</strong><br />
kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa kolmasosa Yhdysvaltojen<br />
tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta <strong>ja</strong> kaksi<br />
kolmasosaa Ruotsin tasosta.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoitusta<br />
saaneet yritykset<br />
antavat rahoituksen<br />
hyödyllisyydelle<br />
arvosanan<br />
4,3<br />
asteikolla 1–5.<br />
Korkean lisäarvon tuotanto <strong>ja</strong><br />
osaaminen sekä tutkimus-, kehitys<strong>ja</strong><br />
innovaatiotoiminta ovat Suomen<br />
menestymisen edellytys.<br />
Suomen julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus<strong>ja</strong><br />
kehitystoiminnasta jää yhä enemmän jälkeen<br />
kilpaili<strong>ja</strong>maista.<br />
Julkinen rahoitus suhteessa yritysten tutkimus<strong>ja</strong><br />
kehitystoimintaan<br />
Yhdysvallat (2011)<br />
Itävalta (2009)<br />
Nor<strong>ja</strong> (2009)<br />
Viro (2011)<br />
Iso-Britannia (2011)<br />
Ranska (2010)<br />
Uusi Seelanti (2009)<br />
OECD (2010)<br />
EU 27 (2010)<br />
Korea (2010)<br />
Irlanti (2011)<br />
Italia (2010)<br />
Ruotsi (2011)<br />
Israel (2010)<br />
Kiina (2009)<br />
Saksa (2011)<br />
Kanada (2011)<br />
Alankomaat (2009)<br />
Suomi (2010)<br />
Tanska (2011)<br />
Sveitsi (2008)<br />
Japani (2010)<br />
%<br />
0 2 4 6 8 10 12 14<br />
Yritysten tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan julkisen rahoituksen<br />
merkitys on sekä pk-yrityksille että suurille yrityksille tärkeä.<br />
Tietoliikennealan murros on vähentänyt tutkimus-, kehitys-<br />
<strong>ja</strong> <strong>innovaatiotoiminnan</strong> työpaikko<strong>ja</strong> Suomessa. Kehitys<br />
on huolestuttava Suomen innovaatioympäristölle, koska<br />
myös julkisen rahoituksen osuus on yksi OECD-maiden<br />
pienimpiä.<br />
Pk-yritysten tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystoiminnan rahoitus on<br />
etusi<strong>ja</strong>lla, mutta myös suurten yritysten projektien rahoitus<br />
on tärkeää. Suuret yritykset voivat hankkia tarvitsemansa<br />
osaamisen globaalisti <strong>ja</strong> rakentaa ydinosaamisensa keskittymät<br />
mihin maahan tahansa. Jos Suomi ei tarjoa suurten<br />
yritysten tarvitsemaa osaamista, vastaavia kannusteita kuin<br />
muut maat <strong>ja</strong> jos yhteistyökulttuuri ei toimi, menetämme ainoan<br />
vetovoimatekijämme.<br />
Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen<br />
pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat<br />
ennen pitkää perässä. Siksi suurten yritysten tutkimus<strong>ja</strong><br />
kehitystoiminnan julkinen rahoitus on Suomelle vielä tärkeämpää<br />
kuin suurille yrityksille itselleen.<br />
<strong>Tekesin</strong> rahoituksen ehtona suurille yrityksille on tutkimusyhteistyö<br />
pk-yritysten, tutkimuslaitosten <strong>ja</strong> yliopistojen<br />
kanssa.<br />
<strong>Tekesin</strong> panostuksia yritysten tutkimus-,<br />
kehitys- <strong>ja</strong> innovaatiotoimintaan tulisi<br />
lisätä, koska julkisen t&k-rahoituksen<br />
ero kilpaili<strong>ja</strong>maihin kasvaa.<br />
12<br />
Lähde: OECD, Research and Development Database
Change language