Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen ...
Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen ...
Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen ...
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 9. Kansallisten esiselvitysten perusteella valitut vaarallisten aineiden asetuksen mukaiset aineet, joiden esiintymistä<br />
päästöissä tulisi selvittää vesihuoltolaitoskohtaisesti. Aineet on valittu joko sen perusteella, että niitä on yleisesti<br />
havaittu, niiden pitoisuudet ovat kohonneita tai mitattua pitoisuustietoa ei ole riittävästi johtopäätösten tekoon niiden<br />
esiintymisestä puhdistetussa jätevedessä.<br />
Liitteen 1C aineet<br />
NP <strong>ja</strong> NPE (mono- <strong>ja</strong> dietoksylaatit)<br />
OP & OPE<br />
DEHP<br />
bromatut difenyylieetterit (penta-, okta- <strong>ja</strong> dekaBDE)<br />
TBT<br />
diuroni<br />
endosulfaani<br />
Cd<br />
Hg<br />
Ni<br />
Pb<br />
Liitteen 1D aineet<br />
bentsyylibutyyliftalaatti (BBP)<br />
dibutyyliftalaatti (DBP)<br />
TCMTB<br />
bentsotiatsoli-2-tioli<br />
MCPA<br />
4.1.3<br />
Yhdyskunnat<br />
Vaarallisten aineiden asetus koskee kaikkia ympäristöluvanvaraisia<br />
yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita<br />
(>100 AVL, asukasvastineluku). Päästötarkkailua<br />
harkittaessa on kuitenkin tarpeen laitoskohtainen<br />
arviointi siitä, onko yhdyskuntajätevedenpuhdistamon<br />
viemäriin liittyneenä sellaista<br />
teollista tai muuta laitosmaista (esim. pesulat, huoltokor<strong>ja</strong>amot,<br />
pkt-teollisuus) toimintaa, josta voi aiheutua<br />
asetuksen mukaisten aineiden päästöjä.<br />
Koska osa <strong>vaarallisista</strong> <strong>ja</strong> <strong>haitallisista</strong> <strong>aineista</strong> on<br />
peräisin kulutta<strong>ja</strong>käytöstä, on vesihuoltolaitosten<br />
tarpeen tarkkailla puhdistetusta jätevedestä eräitä<br />
aineita huolimatta siitä, käyttävätkö vesihuoltolaitoksen<br />
viemäriin liittyneet teollisuuslaitokset<br />
niitä. Lisäksi vesihuoltolaitosten viemäriin voi<br />
olla liittyneenä mm. jätteenkäsittelykeskuksia <strong>ja</strong><br />
kaatopaikko<strong>ja</strong>, joiden suotovedet saattavat sisältää<br />
monia haitallisia aineita. Useimpien vaarallisten<br />
<strong>ja</strong> haitallisten aineiden päästöt ovat peräisin sekä<br />
teollisuus- että kulutta<strong>ja</strong>käytöstä.<br />
Vaarallisten aineiden asetuksen<br />
liitteen 1C <strong>ja</strong> D aineet<br />
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden laitoskohtaiseen<br />
päästötarkkailuun otettavat liitteen 1 C <strong>ja</strong><br />
1 D aineet valitaan <strong>ja</strong> niiden päästöt arvioidaan<br />
seuraavasti:<br />
1. Kansallisten esiselvitysten perusteella potentiaalisten<br />
aineiden (taulukko 9) esiintyminen<br />
päästöissä selvitetään laitoskohtaisella kartoituksella<br />
2. Vaiheen 1 tulosten perusteella varsinaiseen<br />
laitoskohtaiseen päästötarkkailuun valitaan aineet,<br />
joita esiintyy ko. laitoksen puhdistetussa<br />
jätevedessä (aineen pitoisuus > määritysra<strong>ja</strong>)<br />
3. Vuosittaiseen päästötarkkailuun valittujen<br />
aineiden päästöt pintaveteen selvitetään seuraavasti:<br />
a. Laitoksilla, joiden AVL > 100 000<br />
mittaamalla 12 krt/a (osuus noin 2% kaikista<br />
ALV>100 laitoksista Suomessa)<br />
b. Laitokset, joiden AVL 10 000 – 100 000<br />
(osuus noin 17% kaikista ALV>100 laitoksista);<br />
mittaamisen <strong>ja</strong> laskennallisen arvioinnin<br />
yhdistelmällä; päästöt mitataan kaikilla<br />
laitoksilla 4–12 krt/a + päästöt arvioidaan<br />
niille kuukausille, jolloin ei ole tehty pitoisuusmittausta<br />
sillä edellytyksellä, että<br />
haitallisen aineen pitoisuuden jätevedessä<br />
tiedetään olevan suhteellisen vakaa aikaisempien<br />
selvitysten perusteella.<br />
c. Laitokset joiden AVL 100 – 10 000 (osuus<br />
noin 81% kaikista ALV>100 laitoksista), jos<br />
puhdistamolle johdetaan teollisuusjätevesiä<br />
tai muita asumajätevesistä poikkeavia vesiä<br />
mittaamisen <strong>ja</strong> laskennalllisen arvioinnin<br />
yhdistelmällä; päästöt mitataan kaikilla laitoksilla<br />
2–6 krt/a + päästöt arvioidaan niille<br />
kuukausille, jolloin ei ole tehty pitoisuusmittausta<br />
sillä edellytyksellä, että haitallisen<br />
aineen pitoisuuden jätevedessä tiedetään<br />
olevan suhteellisen vakaa aikaisempien<br />
selvitysten perusteella.<br />
Ympäristöministeriön raportte<strong>ja</strong> 15 | 2012<br />
31
Change language