Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Haja-asutusalueet<br />
Katajamäen mäkiasutusmaisema<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Katajamäki<br />
ei inventoitu<br />
Valintaperuste: M<br />
Viljola ja Katajamäki -nimiset vanhat maatilapihapiirit<br />
sijaitsevat Katajamäen lakialueella, joka on pohjoissavolaiselle<br />
mäkiasutukselle tyypillisesti raivattu<br />
pelloksi. Väljästi rakennetuilta, avoimilta pihoilta<br />
aukeaa komeat näkymät yli Pielaveden ja Lapinlahden<br />
välisen metsäisen vedenjakajaseudun.<br />
Viljola (aiemmin Karhula)<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Viljolan pihaan Katatajamäen aukealle lakialueelle<br />
johtaa pihlajien ja pajujen reunustama jyrkkä vanha<br />
kärrytie. Päärakennuksen edustalla on hirsirunkoinen<br />
navetta tätä kulmittain lautarakenteinen talli.<br />
Pihan yhdellä sivulla ollut pihanpäärakennus on<br />
purettu.<br />
Päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa,<br />
mutta sen tarkkaa ikää ei tunneta. Savutuvaksi<br />
alun perin rakennettu vanhempi osa on oletettavasti<br />
1800-luvun lopulta, avokuisti 1900-luvun alusta ja<br />
uudempi, kolme kamaria käsittävä pääty pieniruutuisine<br />
ikkunoineen on vuodelta 1919.Tämän jälkeen,<br />
WC:n rakentamista lukuun ottamatta, rakennukseen<br />
on tehty hyvin vähän muutoksia.<br />
Asuinrakennuksen takana on matala kaksiosainen<br />
vaate- ja makuuaittana toiminut rinta-aitta, jota on<br />
myös käytetty kauppapuotina. Tämän vieressä<br />
kulmittain on pieni ruoka-aitta.<br />
Hieman sivummalla sijaitsee Ylä-Savon alueelle<br />
tyypillinen, kaksikerroksinen eloaitta, jonka sisäseinässä<br />
on rakentamisajankohdasta kertova vuosiluku<br />
1834. Aitassa on säilynyt myös veistetyistä hirsistä<br />
huolellisesti salvotut jyvähinkalot. Pihanpäärakennus<br />
on siirretty pois pihasta.<br />
Katajamäki niminen vanha autioitunut talon pihapiiri<br />
sijaitsee Viljolan naapurissa. Asuinrakennus on<br />
rakennettu luultavasti 1900-luvun alussa, aitta voi<br />
olla vanhempi. Rakennukset ovat melko huonossa<br />
kunnossa.<br />
Säviän kulttuurimaisema<br />
Valintaperuste: (R, H, M)<br />
Valtakunnallisesti merkittävä v. 1993 ja v. 2003<br />
luetteloinneissa (huom. valtakunnalliseen rajaukseen<br />
ei kuulu Meijeri ja mylly ja Serala)<br />
Pohjois-Savon kolmesta vesireitistä läntisin, Rautalammin<br />
reitti kuuluu Kymijoen vesistöön, mistä syystä<br />
sen liikenne on ollut miltei täysin erillään maakunnan<br />
muusta vesiliikenteestä. Reitti saa alkunsa<br />
Kiuruveden ja Pielaveden pitäjien rajoilta, mistä<br />
vedet kerääntyvät Pielaveteen ja laskevat Säviän<br />
kanavan kautta edelleen Nilakkaan.<br />
Mahdollisuus Pielaveden ja Iisveden väliseen liikenteeseen<br />
avautui Säviän ja Kolun kanavien valmistuttua<br />
1890-luvun alkupuolella. Liikenne oli alkanut<br />
Pielaveden ja Nilakan välillä jo v. 1877, mutta Säviän<br />
virta oli varsinkin kuivaan aikaan niin matala,<br />
että ainoastaan pienet alukset pääsivät siitä läpi.<br />
Alkuperäisestä suunnitelmasta rakentaa kanava<br />
virran eteläiseen pääuomaan jouduttiin luopumaan,<br />
koska Pielavesijärven lasku-uoma olisi jouduttu<br />
töiden ajaksi tukkimaan. Nilakan ja Pielaveden<br />
välinen, v. 1892-93 rakennettu Säviän avokanava<br />
on 420 metriä pitkä, 9 metriä leveä ja 2 metriä syvä.<br />
Kanavan rakentamisajalta on säilynyt kääntösilta ja<br />
siltavahdin mökki.<br />
121
Change language