Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ylämylly (Lampaanjoen Pitkäkosken mylly)<br />
Rakennettu 1840-luvulla ja kunnostettu myllypato<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Lampaanjoen Pitkäkoskessa sijaitseva vesimylly on<br />
rakennettu mahdollisesti 1840-luvun tienoilla, mikä<br />
on pääteltävissä avainkilpeen kaiverretusta vuosiluvusta.<br />
Paikkaa kutsuttiin Ylämyllyksi erotukseksi<br />
alempana koskessa sijainneesta Alamyllystä, joka<br />
purettiin 1900-luvun alussa. Mylly oli kyläläisten<br />
yhteisomistuksessa vuoteen 1992, jolloin se siirtyi<br />
yksityisomistukseen.<br />
Hirsirunkoisessa rakennuksessa alun perin ollut<br />
kiviperusta on v. 1945 muutettu betonirakenteiseksi.<br />
Samalla rakennusta korotettiin hirsikerrosten yläpuolisella<br />
laudoituksella ja asennettiin toisen kerroksen<br />
ikkunat. 1950-luvulla hirsirakennuksen pitkille<br />
nurkille veistetyt nurkat sahattiin lyhyiksi ja laudoitettiin.<br />
Vuonna 1993 rakennukseen tehtiin laajahko korjaus,<br />
jossa kivijalkaa vahvistettiin ja alimpia hirsiä<br />
vaihdettiin, seiniä tuettiin lisäämällä följareita ja joen<br />
puoleisen päätyyn lisättiin kolmionmallinen ikkuna.<br />
Myllyn takana oli omalla vesirattaalla pyörivä raamisaha<br />
vuoteen 1910 asti. Myllyn yhteydessä on<br />
ollut myös pärehöylä (v. 1915-1960) ja sirkkelisaha<br />
(v. 1947-1960). 1940-1950-luvuilla myllyssä oli<br />
generaattori, jolla tuotettiin sähkö omaan ja seitsemään<br />
lähitalouteen.<br />
Puurakenteinen, ns. neulatammi on kunnostettu<br />
2000-luvun vaihteessa.<br />
Myllyn vieressä on vanhaa, joskin paljon uudistettua<br />
rakennuskantaa, mm. entinen myllärin asunto.<br />
Saarela<br />
Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmann, valmistunut<br />
v. 1878 (eri valmistumisvuosi ilmoitettu Pielavesikirjassa<br />
v. 1886 kuin inventoinnissa v. 1878)<br />
Valintaperuste: (R, H, M)<br />
Karttulasta Pielavedelle muuttanut kauppias Petter<br />
Lyytikäinen rakennutti v. 1878 kauppakartanon<br />
Saarelan, luonnonkauniille paikalle Pielavesi järven<br />
länsirannan tuntumassa sijaitsevaan Suursaareen.<br />
Kauppias harjoitti ajan tavan mukaan monipuolista<br />
liiketoimintaa sekä maataloutta kaupankäynnin<br />
lisäksi. Kaupankäyntiä varten Suursaaren rantaan<br />
rakennettiin laivalaituri.<br />
Päärakennuksen rakentaja oli haapajärveläinen<br />
rakennusmestari ja kirkonrakentaja Mikko Karjalahti,<br />
joka samoihin aikoihin 1880-luvun vaihteessa johti<br />
Pielaveden kirkon rakentamisen.<br />
Päärakennukseen tuli kaikkiaan 25 huonetta, joista<br />
salit ja makuuhuoneet kaksikerroksiseen keskiosaan,<br />
kaupan konttori ja kauppatilat oikeanpuoleisessa<br />
päätyyn sekä keittiö, väentupa ja apulaisten<br />
huoneet vasempaan yksikerroksiseen päätyyn. Etuja<br />
takasivuilla rakennettiin suuret, rakentamisaikana<br />
varakkaan väestön suosioon tulleet avokuistit.<br />
Väritykseltään päärakennuksen julkisivujen panelointi<br />
oli aikoinaan lehmuksenvihreä ja ikkunalistojen<br />
ollessa vaalean ruskeat. Talousrakennukset olivat<br />
punaiset.<br />
Kartanoon kuuluneet lukuisat rakennukset on miltei<br />
kaikki purettu, navettaa ja päärakennuksen viereistä<br />
kaksikerroksista asuinrakennusta lukuun ottamatta.<br />
Hemmola<br />
Päärakennus v. 1830, muutoksia 1800-luvun loppu<br />
ja v. 1957-1958<br />
Valintaperuste R, H<br />
Hemmola on Kuivaniemen kantatiloja, joka on aikoinaan<br />
ollut nykyisen Jäppilän kunnan alueelta<br />
saapuneiden Tossavaisten eränautinta-aluetta. Tila<br />
on edelleen Tossavaisen suvulla. Vuonna 1830<br />
valmistunut päärakennus on perimätiedon mukaan<br />
saanut hahmonsa Laukon kartanon vanhan päärakennuksen<br />
mukaan, kun Elias Lönnrot vieraillessaan<br />
talossa matkallaan Nilakan yli oli piirtänyt<br />
mallin talosta silloiselle isännälle Hemmo Juhonpoika<br />
Tossavaiselle.<br />
129
Change language