Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Koulua korotettiin v.1925 arkkitehti Toivo Salervon<br />
piirustuksin siten, että yläkertaan tuli voimistelu- ja<br />
veistosali. Puukoulun ikkunat ja ulko-ovet uusittiin v.<br />
1988.<br />
Oppilasmäärän kasvettua puukoulun viereen rakennettiin<br />
v. 1959 lisärakennus, johon tuli koululuokkien<br />
lisäksi voimistelusali, kerhohuone ja neljä asuntoa<br />
opettajille sekä kunnankirjasto. Rakennuksen ulkohahmoon<br />
antaa lisänsä viimeisimmässä peruskorjauksessa<br />
asennetun koneellisen ilmastoinnin vaatimuksesta<br />
katolle rakennettu suuri konehuone.<br />
Entinen viljamakasiini ja piharakennus<br />
M. Väisänen, on rakennettu v. 1875<br />
Valintaperuste: (R, H, M)<br />
Pielaveden ensimmäinen viljamakasiini sijaitsi<br />
Lammassalossa, josta se siirrettiin v. 1865 mantereen<br />
puolelle. Tämän tuhouduttua tulipalossa rakennettiin<br />
uusi hirsirunkoinen viljavarasto v. 1875<br />
todennäköisesti vanhan paikalle.<br />
Vuosina 1911-1917 viljapulan aikana myytiin viljavarastot<br />
tyhjiksi, minkä jälkeen rakennus oli sekalaisessa<br />
käytössä ja rappeutui. Sodan jälkeen kunta<br />
muutti manttaalikunnalta ostamansa rakennuksen<br />
asunnoiksi, joita tuli kahteen kerrokseen. Kellariin<br />
rakennettiin sauna- ja pesutilat sekä varastoja.<br />
Rakennuksen ikkunat on myöhemmin muutettu<br />
kuusiruutuisiksi. Rakennusta on kutsuttu "kuusipiippuiseksi"<br />
piippujen lukumäärän mukaan.<br />
Rakennus on kirkonkylän pääkadun Puistotien varrella,<br />
pihan puolella vastapäätä asuinrakennusta on<br />
suurehko, rimalaudoitettu varastorakennus rajaamassa<br />
valoisaa pihaa.<br />
Rytkölän (Suhola) pihapiiri ja lähipelto<br />
Asuinrakennus on tehty 1880-luvulla, navetta rakennettu<br />
v. 1924, hirsiaitta 1800-luvun lopulta<br />
Valintaperuste: (R, H, M)<br />
Tila on ollut Rytkölän suvulla vuodesta 1858. Talossa<br />
on pidetty aikoinaan kunnan ensimmäiset kuntakokoukset.<br />
Talo on toiminut aikoinaan myös kestikievarina.<br />
Pihapiiriin kuuluu v. 1924 sementtitiilestä rakennettu,<br />
taitekattoinen navetta ja päärakennuksen edustalla<br />
oleva 1800-luvun lopulla rakennettu hirsiaitta,<br />
jonka alla on luonnonkivistä holvattu kellari. Kapea<br />
aiemmin järvenpohjana ollut peltoalue erottaa pihan<br />
taajamasta, jonne pihapiiri hahmottuu arvokkaana<br />
kokonaisuutena.<br />
Niemelä (Härköniemi) pihapiiri ja lähipellot<br />
Päärakennus on rakennettu v. 1897<br />
Valintaperuste: (R)<br />
Valtakunnallisesti merkittävä v. 1993 ja v. 2003<br />
luetteloinnissa<br />
Härkölänniemessä sijaitsevan Niemelän tilan rakennutti<br />
lääninkamreeri J.B. Jauhiainen v. 1897.<br />
Myöhemmin talo on palvellut nimismiehen virkatalona<br />
sekä sota-aikaan taloon majoitettiin siirtolaisia.<br />
Rakennus oli hirsipinnalla 1940-luvulle, jolloin julkisivut<br />
vuorattiin lomalaudoituksella. Muuten päärakennus<br />
on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.<br />
Talon herrasväen puolella on alkuperäiset kaakeliuunit<br />
ja sisäkatoina paneelikatot, joitten laudat ovat<br />
käsin höylättyjä. Rakennuksessa on kolme kamaria,<br />
sali, ruokasali, keittiö, entinen separaattorihuone,<br />
konttori, väentupa, kaksi eteistä ja kellari. Erityispiirteinä<br />
ovat mm. sveitsiläistyyliset sisääntulokatoksen<br />
puuleikkaukset. Väentuvassa on säilynyt alkuperäinen<br />
raakalautalaipio.<br />
Piha-alueella on päärakennuksen ikäinen luhtiaitta<br />
sekä rantasauna, liiteri ja muutamia maatalouteen<br />
liittyviä vanhoja talousrakennuksia.<br />
Lepikon torppa<br />
Päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä<br />
kahdessa vaiheessa, korotettu 1900-luvulla, ennallistettu<br />
1900-luvun vaihteen asuun<br />
Valintaperuste: (R, H)<br />
Valtakunnallisesti merkittävä v. 2003 luetteloinnissa.<br />
Ennen nykyistä päärakennusta pihassa oli ”värjärin<br />
mökki”. Perimätiedon mukaan nykyistä päärakennusta<br />
ollut rakentamassa samat miehet, jotka rakensivat<br />
Pielaveden kirkon. Hirret rakennukseen on<br />
kaadettu talon mailta, joita samalla raivattiin pelloiksi.<br />
Nykyinen ulkoverhoilu on vuodelta 1914 ja konesaumattu<br />
peltikatto 1950-luvulta. Vuosina1981-91<br />
rakennusta on peruskorjattu sisäpuolisia eristyksiä<br />
lisäämällä ja uusimalla ikkunat. Vuonna 2007 oli<br />
suunnitteilla päätykuistin korjaus.<br />
119
Change language