Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympäristön ajallisia ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Räisälän tilalla, yhdellä Vaaraslahden vanhimmista<br />
asuinpaikoista on asuttu jo 1600-luvun alusta asti.<br />
Päärakennus on valmistunut v. 1850. Kulmittain<br />
tähän nähden sijaitsee Ala-Räisälä.<br />
mäkipeltojen yläpäässä muodostaen yhdessä perinteisen<br />
maalaiskyläraitin tunnelmaa.<br />
Räisälän vieressä sijaitsee Nuutila, joka vaaleine<br />
päätykolmioineen muistuttaa Räisälän asuinrakennusta.<br />
Samalla peltoaukealla sijaitseva Kivelän tila on<br />
lohkottu Räisälän kantatilasta. Kun Kivelän aikaisempi<br />
päärakennus tuhoutui tulipalossa, tehtiin v.<br />
1931 uuden päärakennuksen seinät kalkkihiekkatiilestä<br />
ja rapattiin, mikä on rakenteeltaan ajalleen ja<br />
maatiloilla harvinainen rakenneratkaisu. Talon vastaavana<br />
mestarina toimi Pielaveden rakentamiseen<br />
paljon vaikuttanut kunnan rakennusmestari Eemil<br />
Ikäheimo.<br />
Laukkala<br />
Valintaperuste: (M, R)<br />
Onko inventoitu alueena Inventointitiedot puuttuvat<br />
Laukkala ja Vaaraslahti ovat Pielaveden pohjoisosien<br />
suurimmat kyläalueet. Molemmissa asutus on<br />
tyypillisesti melko hajanaista eikä erityisen selviä<br />
kyläkeskuksia hahmotu. Alueilta voidaan pikemminkin<br />
hahmottaa pienempiä kyläaluekokonaisuuksia.<br />
Alueen pohjoisosia luonnehtii Saimaan ja Päijänteen<br />
vesistöalueiden vedenjakajaseudun metsäselänteiset<br />
maisemat, jossa asutus on harvaa,<br />
vanhimman asutuksen sijoittuessa tyypillisesti mäkien<br />
lakialueille kuten Mäkikylässä. Vaaraslahden ja<br />
Laukkalan kyläalueiden välissä on kulkenut myöhäiskeskiajalla<br />
savolaisten ja hämäläisten eräalueiden<br />
raja korkean Hirvimäen kautta.<br />
Alueen eteläosat rajoittuvat Pielavesi-järven runsaasti<br />
polveileviin rantoihin, joilla periteinen asutus<br />
peltomaisemineen muodostaa oman maisematyyppinsä.<br />
Näistä yksi viehättävimpiä on Pitkälänniemi,<br />
jossa vanhojen pihojen rakennuspaikat ja näitä<br />
yhdistävät hiekkatiet sijaitsevat rannoille laskevien<br />
1900-luvun aikana maanteiden, koulujen ja kauppojen<br />
ym. julkinen rakentaminen ohjasi ja kyläkeskusten<br />
muotoutumista tienvarsille. Tämä maisematyyppi<br />
on kuitenkin häviämässä tienvarsien metsittämisen<br />
ja toimintojen lakkaaminen seurauksena.<br />
Laukkalan kirkko<br />
Rakennusmestari Emil Ikäheimo,<br />
rakennettu v. 1939-1940<br />
Valintaperuste: (R)<br />
Pielaveden pohjoisosiin oli kaavailtu pitäjän laajuuden<br />
ja huonojen tieyhteyksien takia omaa kappelikirkkoa<br />
jo v. 1859, mutta hanke lykkäytyi seuraavalle<br />
vuosisadalle. Kunnan rakennusmestari Eemil<br />
Ikäheimo laati ensin piirustukset tiilirunkoisesta<br />
kirkosta, mutta myös puurakenteisen vaihtoehdon<br />
kirkkohallintokunnan epäillessä muuratun kirkon<br />
tulevan puurunkoista paljon kalliimmaksi. Tiilirunkoisena<br />
rakennetun kirkon mallin Eemil Ikäheimon<br />
kerrotaan saaneen Heikki Klemetin teoksesta<br />
”Suomalaisia Kirkonrakentajia”. Eino Pitkäsen Iisalmen<br />
Kirkkopuistoon suunnittelemalla ja v. 1934<br />
valmistuneella kirkolla näyttää olleen myös paljon<br />
vaikutusta rakennuksen hahmoon.<br />
Kirkon rakentaminen alkoi kesäkuussa v. 1939,<br />
mutta talvisodan syttyminen syksyllä v. 1939 ja sitä<br />
seurannut sota-aika hidastutti kirkon valmistamista.<br />
Kirkkoon asennettiin v. 1969 kamiinalämmityksen<br />
tilalle keskuslämmitys. Vuonna 1973 kirkon yhteyteen<br />
rakennettiin seurakuntasali, jota laajennettiin v.<br />
1986-1987. Arkkitehtuuriltaan laajennukset edustavat<br />
ajalleen tyypillistä asiallista ja melko vaatimatonta<br />
rakentamista eivätkä siksi vie huomiota itse kirkolta.<br />
125
Change language