Missä kantaverkon rajat kulkevat? - Fingrid
Missä kantaverkon rajat kulkevat? - Fingrid
Missä kantaverkon rajat kulkevat? - Fingrid
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Missä</strong> <strong>kantaverkon</strong> <strong>rajat</strong> <strong>kulkevat</strong>?<br />
Kantaverkkopäivä 1.9.2010<br />
Petri Parviainen<br />
<strong>Fingrid</strong> Oyj
2<br />
Tilannekatsaus, syyskuu 2010<br />
• Sopimuskausi neljä vuotta. Kantaverkon laajuus päivitetään sopimuskausittain.<br />
• Laajuudella merkitystä verkkoon sitoutuneeseen pääomaan sekä<br />
kantaverkkopalveluiden tariffitasoon<br />
• Asiakaskeskusteluissa saatu palaute:<br />
• nykyinen laajuus varsin toimiva<br />
• osa asiakkaista tyytymättömiä nykyisen <strong>kantaverkon</strong> tasahinnoittelua ja<br />
verkonkehittämisvastuun tulkintaa kohtaan<br />
• Keskusteluita jatkettu Helen Sähköverkon, Vantaan Energia Sähköverkon ja<br />
Energiamarkkinaviraston kanssa<br />
• EMV tilasi konsulttiselvityksen Pöyry Management Consultingilta. Valmistui<br />
5.3.2010<br />
• Työ- ja elinkeinomisteriön SIMA –työryhmä on laatimassa ehdotusta EU:n 3.<br />
energiapaketin implementoinnista Suomen sähkömarkkinalakiin. Työryhmä<br />
esittää täsmennyksiä sekä kanta-, alue että jakeluverkkojen tehtäviin ja sen<br />
myötä mahdollisesti rajaukseen. Työryhmän raportti valmistuu syyskuussa 2010<br />
• EMV ottaa kantaa <strong>kantaverkon</strong> rajauskysymykseen raportin valmistuttua<br />
1.9.2010 Petri Parviainen
3<br />
Kantaverkko – määritelmä<br />
• Rengaskäyttöinen, maan kattava tuotanto- ja<br />
kulutuskeskittymät yhdistävä suurjänniteverkko<br />
• Valtion <strong>rajat</strong> ylittävät kantaverkkoyhtiöiden väliset yhteydet<br />
• Palvelee yhteiskuntaa syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin luoden<br />
pääsyn ja perustan toimiville sähkömarkkinoille<br />
• Kehitetään kansantaloudellisista lähtökohdista asiakkaiden<br />
kanssa ottaen huomioon yhteiseurooppalaiset tavoitteet<br />
• Keskeisimmät tavoitteet ovat korkea käyttövarmuus sekä<br />
teknistaloudellisesti optimaalinen sähköverkon rakenne.<br />
Kantaverkon rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit:<br />
• käyttövarmuus<br />
• tasapuolisuus ja syrjimättömyys<br />
• maantieteellinen kattavuus<br />
1.9.2010<br />
Petri Parviainen
4<br />
Käyttövarmuus<br />
• Yksittäisten häiriöiden vaikutukset on minimoitu (n-1)<br />
• 400 kV voimajohtojen ja 400/110 kV muuntoasemien tukena on<br />
110 kV kantaverkko varmistamassa häiriötöntä sähkönsiirtoa<br />
• Liittyjien on täytettävä yleiset liittymisehdot (YLE2007) sekä<br />
voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV2007)<br />
• Suuret tuotantoyksiköt (yli 250 MVA) liitetään 400 kV verkkoon<br />
• Enintään 25 MVA muuntajat (kulutus/tuotanto) voidaan liittää<br />
rengaskäytössä olevan <strong>kantaverkon</strong> voimajohtoon<br />
Tasapuolisuus ja syrjimättömyys<br />
• Liittymisestä ja laajuuden muutoksista sovitaan tapauskohtaisesti<br />
yhtäläisin julkisin periaattein ja ehdoin<br />
• Liityntätapa määritellään liittyjän kanssa yhteistyössä<br />
teknistaloudellisin perustein<br />
• Liittymisen aiheuttamista muutoksista ja vahvistuksista vastaa<br />
<strong>Fingrid</strong>. Liitynnän välittömistä kustannuksista vastaa liittyjä.<br />
1.9.2010 Petri Parviainen
5<br />
Maantieteellinen kattavuus<br />
• Maan kattava vähintään 110 kV suurjännitteinen<br />
sähköverkko. Jännitetasot valitaan siirtotarpeen mukaan<br />
• Kantaverkko ulottuu lähelle suuria kulutus- tai<br />
tuotantokeskittymiä, jotka liitetään paikallisin verkoin ja<br />
liittymisjohdoin <strong>kantaverkon</strong> (tai sen osana toimiviin)<br />
kytkinlaitoksiin<br />
• 110 – 220 kV verkon tehtävä on toimia 400 kV verkon<br />
teknisenä tukena, ja siirtoverkkona alueilla, joilla<br />
siirrettävät tehot eivät edellytä korkeampaa jännitettä<br />
• Rakenne ja topologia perustuu teknistaloudelliseen<br />
optimiin ja historialliseen kehitykseen<br />
• Rinnankäyttöisiä suurjännitteisiä paikallisverkkoja sekä<br />
säteittäisiä voimajohtoja ei lueta kantaverkoksi. Näiden<br />
verkkojen olemassaolo perustuu paikallisen<br />
käyttövarmuuden ja siirtotarpeiden optimointiin<br />
• Liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin<br />
<strong>kantaverkon</strong> laajuuden myötä<br />
1.9.2010 Petri Parviainen
6<br />
Kantaverkon laajuuden muutokset<br />
• Laajuuden muutokset tapauskohtaisesti perustuen julkisiin<br />
periaatteisiin ja aluetta koskeviin asiakkaiden kanssa<br />
yhteistyössä tehtäviin alueverkkosuunnitelmiin<br />
• <strong>Fingrid</strong> määrittelee ja perustelee laajuuden viranomaisen<br />
asettamin valvontajaksoittain<br />
• Kantaverkon osien käyttötapa ja käyttötarkoitus määrittelee<br />
<strong>kantaverkon</strong> laajuuden. Verkon korvaus- ja uusinvestoinnit<br />
aiheuttavat muutoksia käyttötapaan- ja tarkoitukseen, ja<br />
näin myös päivitystarpeita <strong>kantaverkon</strong> laajuuteen<br />
• Verkkoinvestointien ja mahdollisten laajuusmuutosten<br />
lähtökohtana alueen käyttövarmuuden edellyttämä<br />
rengaskäyttö, siirtotarpeen muutos sekä<br />
kustannustehokkuus<br />
• Laajuuden muutoksista mahdollisesti aiheutuvat<br />
omistusjärjestelyt toteutetaan vapaaehtoisin kaupoin<br />
siirtokapasiteetin tarvitsijoiden ja alueella toimivien<br />
verkkoyhtiöiden kesken<br />
• Omistusjärjestelyiden vaihtoehtona on verkon<br />
vuokraaminen tarvitsijalle liityntäverkkosopimuksin<br />
1.9.2010 Petri Parviainen<br />
KRISTIINA<br />
MERI-PORI<br />
OLKILUOTO<br />
RAUMA<br />
TUOVILA<br />
8.<br />
9.<br />
KALAJOKI<br />
FORSSA<br />
HYVINKÄÄ<br />
VALAJASKOSKI<br />
PETÄJÄSKOSKI<br />
VENTUSNEVA<br />
UUSNIVALA<br />
ULVILA<br />
LIETO<br />
5.<br />
ALAJÄRVI<br />
SEIN ÄJOKI<br />
PETÄJÄVESI<br />
VIRKKALA<br />
INKOO<br />
OSSAUSKOSKI<br />
TAIVALKOSKI<br />
KEMINMAA<br />
UTSJOKI<br />
IVALO<br />
VAJUKOSKI<br />
KOKKOSNIVA<br />
PIRTTIKOSKI<br />
LEVÄSUO<br />
PIKKARALA<br />
PYHÄKOSKI<br />
PYHÄNSELKÄ<br />
ESPOO<br />
LÄNSISALMI<br />
TAMMISTO<br />
UTANEN<br />
SEITENOIKEA<br />
NUOJUA<br />
VUOLIJOKI<br />
ALAPITKÄ<br />
VIHTAVUORI<br />
VARKAUS<br />
HUUTOKOSKI<br />
JÄMSÄ<br />
JUVA<br />
TOIVILA<br />
MIKKELI<br />
KANGASALA<br />
10.<br />
12.<br />
11.<br />
2.<br />
3.<br />
1.<br />
7.<br />
YLLIKK ÄLÄ<br />
HIKIÄ<br />
KORIA<br />
NURMIJÄRVI<br />
ANTTILA<br />
LOVIISA<br />
13.<br />
6.<br />
4.<br />
LIEKSA<br />
UIMAHARJU<br />
KONTIOLAHTI<br />
PUHOS<br />
IMATRA<br />
Suunnittelualueet (13)<br />
400 kV kantaverkko<br />
220 kV kantaverkko<br />
110 kV kantaverkko<br />
muiden verkko
7<br />
TEM:n ehdotus <strong>kantaverkon</strong> laajuudesta ja vastuista<br />
• <strong>Fingrid</strong> on pitkälti samaa mieltä TEM:n työryhmän kanssa <strong>kantaverkon</strong><br />
laajuudesta, verkkojen ja verkonomistajien vastuista<br />
• Näkemyseroa linjauksesta, jonka mukaan "verkonhaltijoiden väliset<br />
suurta kulutuskeskittymää syöttävät yli 110 kV (= vähintään 220 kV)<br />
säteittäiset voimajohdot kuuluvat kantaverkkoon"<br />
– TR: perusteena jännitetaso <strong>Fingrid</strong>: liittymisjohto, kunnes<br />
siirtotarve ja käyttövarmuus edellyttävät rengaskäyttöä<br />
– Järjestelmävastuun hoito edellyttää, että käyttövarmuuden takaava<br />
n-1 mitoituksen on toteuduttava koko <strong>kantaverkon</strong> alueella . Verkon<br />
kehittämis- ja käyttövastuu voidaan hoitaa vain, kun verkolla on yksi<br />
omistaja.<br />
1.9.2010 Petri Parviainen
8<br />
Asiakaskeskusteluissa esille tullutta<br />
Osa asiakkaista kokee:<br />
"Kantaverkon laajentumisperiaate on epätäsmällinen"<br />
– Kriteerit: käyttövarmuus, tasapuolisuus ja maantieteellinen kattavuus<br />
– Tarve vahvistaa siirtokapasiteettia ja siirtyä n-1 mitoitusperiaatteen<br />
mukaisesti rengaskäyttöön<br />
"Kustannusrasitteen jakaantuvan tariffin myötä<br />
epäoikeudenmukaisesti "<br />
– Nykyinen laajuus on sovittu kompromissi, joka toimii tasahinnoittelun<br />
pohjana<br />
– Jos halutaan nykyistä kustannusvastaavampaa hinnoittelua, on oikeuden<br />
mukaista jakaa kaikki kantaverkosta aiheutuvat kustannusrasitteet<br />
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti (kuten reservit ja häviöt)<br />
1.9.2010 Petri Parviainen
9<br />
Jatkotoimet<br />
• <strong>Fingrid</strong> pyrkii julkaisemaan <strong>kantaverkon</strong> määrittelyssä ja laajuuden<br />
muuttuessa sovellettavat periaatteet vuoden 2010 loppuun mennessä<br />
• Kantaverkon laajuuden määritelmä ja kehittämisvelvoitteet täsmentyvät<br />
uuden sähkömarkkinalain tultua voimaan 2011<br />
• <strong>Fingrid</strong> pyrkii toteuttamaan mahdolliset omistusjärjestelyt näiden<br />
periaatteiden mukaisesti 2011 loppuun mennessä asianomaisten tahojen<br />
kanssa<br />
• Osana omistusjärjestelyitä voidaan käyttää liityntäverkkomenettelyä<br />
•Jatkossa <strong>kantaverkon</strong> kehittymisestä informoidaan julkisemmin mm.<br />
internetin välityksellä<br />
1.9.2010 Petri Parviainen
Valot päällä valtakunnassa
Change language