Naapurina voimajohto - Fingrid
Naapurina voimajohto - Fingrid
Naapurina voimajohto - Fingrid
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Naapurina</strong> <strong>voimajohto</strong>
Sisällys<br />
3 <strong>Fingrid</strong> lyhyesti<br />
4 Pysytään hyvissä väleissä<br />
<strong>Fingrid</strong>illä käyttöoikeus johtoalueisiin Maanomistajalle<br />
korvaus johtoalueen käytöstä Jykevä mutta hyödyllinen<br />
naapuri<br />
7 Pidetään huolta linjoista<br />
Kunnossapidon perustana <strong>voimajohto</strong>jen tarkastukset<br />
Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden<br />
Yksityisteiden käyttökorvaukset<br />
2<br />
9 Tiedä ennen kuin toimit<br />
Puiden kaato ja puutavaran varastointi Työkoneen<br />
turvallinen käyttö Viljele ja laidunna turvallisesti<br />
Älä suihkuta vettä <strong>voimajohto</strong>on Varmista suojaharsojen<br />
kiinnitys Aitojen ja peltikattojen maadoitus Avotulen<br />
teko kielletty <strong>Fingrid</strong>istä ohjeet räjäytystöihin<br />
Älä tankkaa voimajohdon lähellä • Pylväissä kiipeily<br />
hengenvaarallista Pidä kalastusvapa kaukana johdosta<br />
Älä lennätä leijaa johtoaukealla • Trampoliinit ja kiipeilytelineet<br />
• Ilmoita johtoviasta <strong>Fingrid</strong>iin<br />
12 Monta tapaa hyödyntää johtoaluetta<br />
Virkistys Metsästys Tien tai ulkoilureitin perustaminen<br />
Moottorikelkkailu Rakennukset ja rakenteet<br />
Maanotto, läjitys ja ojittaminen<br />
13 Hyvä tietää<br />
15 Luvanvaraiset hankkeet voimajohdon läheisyydessä
<strong>Fingrid</strong> lyhyesti<br />
Sähkö on erottamaton osa kaikkien suomalaisten<br />
arkipäivää. Ilman sähkön saantia elämämme vaikeutuisi<br />
merkittävästi.<br />
<strong>Fingrid</strong> on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön -<br />
siirron selkärangan toimivuudesta.<br />
Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat<br />
liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset<br />
jakeluverkot. <strong>Fingrid</strong>in hallitsemaan Suomen kantaverkkoon<br />
kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin <strong>voimajohto</strong>ja noin<br />
14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.<br />
<strong>Fingrid</strong> huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä<br />
myös tulevaisuudessa. Lähivuosina rakennetaan lähes<br />
3 000 kilometriä uusia <strong>voimajohto</strong>ja ja kolmisenkymmentä<br />
sähköasemaa. Näin olemme mukana kehittämässä suomalaista<br />
yhteiskuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia.<br />
<strong>Fingrid</strong>in toiminta pohjautuu sähkömarkkinalakiin. Yhtiön<br />
tehtävänä on edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ylläpitämällä<br />
käyttövarmaa kantaverkkoa ja pitämällä siirtoyhteydet<br />
toimivina eri maiden välillä.<br />
3<br />
<strong>Fingrid</strong> Oyj:n<br />
voimansiirtoverkko<br />
1.1.2013<br />
400 kV kantaverkko<br />
220 kV kantaverkko<br />
110 kV kantaverkko<br />
muiden verkko<br />
Pohjakartta ©<br />
Karttakeskus Oy<br />
Lupa L9505/12
4<br />
Pysytään hyvissä väleissä<br />
Voimajohto on naapuri, joka ei halua häiritä muita<br />
eikä myöskään tulla itse häirityksi. Tähän esitteeseen<br />
on koottu tietoa ja turvallisuusohjeita, jotka<br />
tekevät yhteiselosta johtonaapurin kanssa häiriötöntä<br />
ja turvallista.<br />
FINGRIDILLÄ KÄYTTÖOIKEUS JOHTOALUEISIIN<br />
<strong>Fingrid</strong> ei omista <strong>voimajohto</strong>jen alla olevaa maata<br />
eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat<br />
maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut<br />
pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen<br />
perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen<br />
käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean<br />
raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden<br />
käsittelyyn.<br />
Yhtiön oikeus ja velvollisuus antaa jäljempänä<br />
esitettyjä ohjeita perustuu sähköturvallisuuslakiin<br />
ja valtioneuvoston antaman luvan perusteella<br />
tehtyyn johtoalueen lunastukseen.<br />
MAANOMISTAJALLE KORVAUS<br />
JOHTOALUEEN KÄYTÖSTÄ<br />
Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa<br />
määrätyllä kertakorvauksella. <strong>Fingrid</strong><br />
ei päätä lunastuskorvauksista, vaan ne määrittelee<br />
puolueeton toimikunta lunastuslain mukaisesti.<br />
Mikäli maanomistajalle syntyy voimajohdon<br />
kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja,<br />
niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan<br />
tapauskohtaisesti erikseen.<br />
JYKEVÄ MUTTA HYÖDYLLINEN NAAPURI<br />
Johtoalue on se alue, johon <strong>Fingrid</strong> on lunastanut<br />
käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle<br />
käyttörajoituksia.<br />
Suomessa käytetään <strong>voimajohto</strong>jen jännitetasoina<br />
110, 220 ja 400 kilovolttia (kV)*. Jännitetason voi<br />
helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten<br />
lukumäärän perusteella:<br />
Jännitetaso kV Eristinketjun Eristinlautasten<br />
pituus lukumäärä<br />
110 noin 1 metri 6–8<br />
220 noin 2 metriä 10–12<br />
400 noin 4 metriä 18–21<br />
*1 kV = 1 000 volttia (V)
Ukkosjohdin<br />
20 m<br />
20 m<br />
Ukkosuloke<br />
Orsi<br />
Eristinketju<br />
Eristinlautanen<br />
10 m<br />
10 m<br />
Virtajohdin<br />
Reunavyöhyke<br />
Johtoaukea<br />
Johtoalue / Rakennuskieltoalue<br />
110 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 26–30 metriä.<br />
220 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 32–38 metriä.<br />
400 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 36–42 metriä.<br />
Reunavyöhyke<br />
Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä.<br />
Vaakaside<br />
Jalka<br />
Harus<br />
Numerokilpi<br />
Voimajohdon<br />
pylvään pylväsala<br />
ulottuu kolmen<br />
metrin etäisyydelle<br />
maanpäällisistä<br />
pylväsrakenteista.<br />
3 m<br />
JOHDON KESKILINJA<br />
3 m 3 m<br />
3 m<br />
MAANALAISET RAKENTEET<br />
Perustus<br />
Maadoitusjohdin<br />
Harusankkuri<br />
Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu<br />
portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti<br />
seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat.<br />
5<br />
Harustettu, kaksijalkainen pylväs.<br />
JOHDON KESKILINJA<br />
3 m<br />
3 m 3 m<br />
3 m<br />
Harustamaton, yksijalkainen pylväs.
Pidetään huolta linjoista<br />
KUNNOSSAPIDON PERUSTANA<br />
VOIMAJOHTOJEN TARKASTUKSET<br />
Voimajohdon omistajana <strong>Fingrid</strong>illä on velvollisuus<br />
pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa<br />
kunnossa. Velvollisuuden täyttämiseksi yhtiön<br />
työntekijöillä ja palvelutoimittajilla on oikeus liikkua<br />
johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla,<br />
käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja<br />
sekä tarvittaessa muitakin alueita. Johdon kuntoa<br />
ja johtoalueen kasvuston korkeutta seurataan 1–3<br />
vuoden välein toistuvilla tarkastuksilla.<br />
Tarkastuksilla havainnoitavia asioita ovat mm:<br />
- johtoalueen kasvusto, uudet rakenteet, kaivannot<br />
- pylväsrakenteiden mahdolliset kallistumat, teräsosien<br />
kunto<br />
- maadoitukset ja perustukset<br />
- eristimien ja johtimien eheys ja kunto.<br />
Talviaikana johtimille kertynyttä lunta poistetaan<br />
tarpeen mukaan.<br />
PUUSTON SÄÄNNÖLLINEN KÄSITTELY<br />
TAKAA KÄYTTÖVARMUUDEN<br />
Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti<br />
tai miestyövoimin 5–8 vuoden välein.<br />
Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään<br />
10–25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai<br />
puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella.<br />
Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata<br />
heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin<br />
hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden<br />
arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkun<br />
läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina.<br />
Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa<br />
hakata samalla kertaa.<br />
<strong>Fingrid</strong> ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja<br />
reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille<br />
kirjeitse.<br />
Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, <strong>Fingrid</strong><br />
pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun<br />
ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla<br />
on kuitenkin oikeus päättää, miten johdon<br />
kunnossapidon aiheuttama reunapuiden korjuu<br />
ja myynti järjestetään. On silti muistettava, että<br />
sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii erityistä<br />
ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti<br />
metsänomistajatyönä.<br />
Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on<br />
yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti<br />
niin, että vyöhykkeeltä hakataan<br />
pois kaikki muut paitsi sivun 5 kaaviokuvan mukaista<br />
pituutta selvästi lyhyemmät puut.<br />
Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia<br />
erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon<br />
reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä<br />
päätettäessä. Kehittääkseen näiden erityiskohteiden<br />
metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus<br />
Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille.<br />
Nämä suositukset on esitetty ns.<br />
metsänhoitokortissa, joka on ladattavissa <strong>Fingrid</strong>in<br />
internet-sivuilta.<br />
YKSITYISTEIDEN KÄYTTÖKORVAUKSET<br />
Johtoalueille vievien yksityisteiden käytöstä<br />
<strong>Fingrid</strong> tekee tienhaltijoiden kanssa huoltotiesopimukset<br />
kymmenvuotiskausiksi. Yhtiö on Maaja<br />
metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n<br />
sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund<br />
SLC rf:n kanssa laatinut yksityistien käyttöä<br />
koskevan korvaussuosituksen. Suosituksessa on<br />
muun muassa määritetty tien käyttömaksujen<br />
yksikköhinnat käyttöluokittain.<br />
7
8<br />
JOS PUU VAROTOIMISTA HUOLIMATTA ALKAA<br />
KAATUA VOIMAJOHTOON PÄIN, TOIMI NÄIN:<br />
Keskeytä työskentely välittömästi.<br />
Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan<br />
koskettaen mahdollisimman nopeasti<br />
vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta.<br />
Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää<br />
kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti <strong>Fingrid</strong>in<br />
verkkokeskukseen (puh. 030 395 4300)<br />
tai yleiseen hätänumeroon 112.<br />
Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene<br />
lähelle puuta.<br />
JOHTIMIA KOSKETTAVAA PUUTA EI SAA<br />
MENNÄ IRROTTAMAAN, ENNEN KUIN<br />
johto on kytketty jännitteettömäksi<br />
johto on työmaadoitettu<br />
olet saanut luvan irrotukseen johdon<br />
omistajalta.
Tiedä ennen kuin toimit<br />
PUIDEN KAATO JA PUUTAVARAN VARASTOINTI<br />
Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa<br />
johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava<br />
puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten<br />
mukaisesti. <strong>Fingrid</strong> antaa tarvittaessa lisätietoja<br />
ja kaatoapua.<br />
Turvallisuussyistä puutavaraa tai energiapuuta<br />
ei saa varastoida voimajohdon alla eikä<br />
sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä<br />
lähempänä johdon lähintä virtajohdinta.<br />
5 m<br />
110 kV 3 m<br />
220 kV 4 m<br />
400 kV 5 m<br />
TYÖKONEEN TURVALLINEN KÄYTTÖ<br />
Johdon alla voi vapaasti liikkua tavanomaisilla<br />
maatalouskoneilla. Pylväsrakenteiden läheisyydessä<br />
on maatalouskoneilla työskenneltäessä<br />
noudatettava varovaisuutta. Jos pylväsrakenne<br />
vaurioituu, on siitä ilmoitettava välittömästi <strong>Fingrid</strong>iin.<br />
Jos työskentelet kaivurilla, nosturilla tai muulla<br />
työkoneella voimajohdon läheisyydessä, varo<br />
menemästä liian lähelle jännitteisiä virtajohtimia.<br />
Työkoneella ei saa liikkua pylväsalalla.<br />
Viereisessä taulukossa on esitetty työkoneen ja sen<br />
mahdollisen kuorman sallitut vähimmäisetäisyydet<br />
voimajohdon virtajohtimiin.<br />
Älä koskaan aja koneella pylväsjalkojen välistä,<br />
haruksen alta äläkä kolmea metriä lähempää<br />
pylväsrakenteita!<br />
Voimajohdon lähellä olevien puiden kaato on<br />
aina syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi.<br />
Voima johdon Työkoneen ja<br />
jännitetaso kuorman<br />
vähimmäisetäisyys<br />
virtajohtimien alla<br />
Työkoneen ja kuorman<br />
vähimmäisetäisyys<br />
virtajohtimien<br />
sivuilla<br />
110 kV 3 metriä 5 metriä<br />
220 kV 4 metriä 5 metriä<br />
400 kV 5 metriä 5 metriä<br />
JOS KONETYÖSSÄ KUORMAIN TAI TAAKKA<br />
KOSKETTAA JOHTOJA, TOIMI NÄIN:<br />
Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.<br />
Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta.<br />
Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat,<br />
hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa.<br />
Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti.<br />
Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata<br />
koskettaen mahdollisimman nopeasti<br />
vähintään 20 metrin päähän työkoneesta.<br />
Ota välittömästi yhteys <strong>Fingrid</strong>iin, vaikka<br />
sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut.<br />
Varmista onnettomuuspaikan vartiointi.<br />
9
10<br />
VILJELE JA LAIDUNNA TURVALLISESTI<br />
Johtoaukeaa saa viljellä ja kotieläimet voivat<br />
turvallisesti laiduntaa <strong>voimajohto</strong>jen alla. Johtoaukeaa<br />
voidaan käyttää myös kasvimaana ja sinne<br />
saa istuttaa esimerkiksi marjapensaita. Pensaita<br />
istutettaessa johdon keskilinjalle on jätettävä kulkuväylä,<br />
jotta voimajohdon tarkastajat ja kunnossapitäjät<br />
voivat tarvittaessa liikkua sillä kävellen<br />
tai työkoneilla. Hedelmäpuita ja joulukuusia voi<br />
kasvattaa johtoaukealla, kunhan niiden korkeus<br />
pysyy sallituissa rajoissa. Puiden kasvatuksesta<br />
on sovittava <strong>Fingrid</strong>in kanssa kirjallisella raivausaluesopimuksella.<br />
ÄLÄ SUIHKUTA VETTÄ VOIMAJOHTOON<br />
Keinokastelujärjestelmiä voidaan käyttää normaalisti<br />
johdon läheisyydessä, kunhan vesisuihku<br />
ei osu johtimiin. Kastelujärjestelmiä koottaessa,<br />
siirrettäessä ja purettaessa on varottava, etteivät<br />
laitteet ulotu vaarallisen lähelle johtimia.<br />
Jos voimajohdon virtajohdin on katkennut tai<br />
muuten riippuu lähellä maata, on hengenvaarallista<br />
mennä sen lähelle!<br />
VARMISTA SUOJAHARSOJEN KIINNITYS<br />
Jos istutukset peitetään harsoilla, on painojen tai<br />
muiden kiinnittimien avulla varmistettava, että<br />
harsot pysyvät paikallaan myös puuskaisella ja<br />
voimakkaalla tuulella. Myös ilman lämpiäminen<br />
harson alla aiheuttaa nostetta, joka voi irrottaa<br />
harson lentämään korkealle ilmaan. Jos harsoja<br />
varotoimista huolimatta lentää voimajohdon rakenteisiin,<br />
niitä ei missään tapauksessa saa irrottaa<br />
itse. Asiasta on ilmoitettava välittömästi <strong>Fingrid</strong>iin.<br />
AITOJEN JA PELTIKATTOJEN MAADOITUS<br />
Voimajohdon sähkökenttä ei yleensä synnytä merkittäviä<br />
jännitteitä piikkilanka-aitaan tai metalliseen<br />
verkkoaitaan. Ne ovat hyvin maadoitettuja<br />
aitapylväiden, ruohon tai muun kasvillisuuden<br />
välityksellä. Jos aita kulkee pitkän matkan voimajohdon<br />
lähellä tai se on eristetty maasta, siihen voi<br />
kuitenkin syntyä haitallinen jännite. Tällöin aita<br />
on maadoitettava.<br />
Voimajohdon sähkökenttä saattaa myös aiheuttaa<br />
sen, että johdon alla oleviin peltikattoihin latautuu<br />
sinällään vaaraton varausjännite. Tämäkin voidaan<br />
helposti poistaa maadoittamalla katto esimerkiksi<br />
vesikouruja pitkin maahan.<br />
Tarkempia neuvoja maadoitusasioista saat <strong>Fingrid</strong>istä.
Muista, että johdosta ei koskaan ”pala sulake”,<br />
vaan se on aina vaarallinen!<br />
AVOTULEN TEKO KIELLETTY<br />
Avotulen teko voimajohdon alla tai sen välittömässä<br />
läheisyydessä on turvallisuussyistä kielletty.<br />
Jos aiot kulottaa 50:tä metriä lähempänä johtoa,<br />
ota yhteys <strong>Fingrid</strong>iin.<br />
FINGRIDISTÄ OHJEET RÄJÄYTYSTÖIHIN<br />
Jos suunnittelet louhinta- tai räjäytystöitä tehtäväksi<br />
sataa metriä lähempänä <strong>voimajohto</strong>a, kysy<br />
ohjeistusta <strong>Fingrid</strong>istä.<br />
ÄLÄ TANKKAA VOIMAJOHDON LÄHELLÄ<br />
Paloturvallisuuden vuoksi vältä ajoneuvon tai<br />
työkoneen tankkausta 20:tä metriä lähempänä<br />
<strong>voimajohto</strong>a.<br />
PYLVÄISSÄ KIIPEILY HENGENVAARALLISTA<br />
Voimajohtopylväissä kiipeily on hengenvaarallista<br />
ja ehdottomasti kiellettyä. Pylväisiin ei myöskään<br />
saa kiinnittää mitään.<br />
PIDÄ KALASTUSVAPA KAUKANA JOHDOSTA<br />
Kalastajan on huolehdittava, etteivät vapa ja siima<br />
pääse ulottumaan viittä metriä lähemmäksi johdon<br />
virtajohtimia.<br />
ÄLÄ LENNÄTÄ LEIJAA JOHTOAUKEALLA<br />
Leijan lennättäminen johtoaukealla on kiellettyä<br />
vaaratilanteiden välttämiseksi.<br />
TRAMPOLIINIT JA KIIPEILYTELINEET<br />
Johdon alle ei saa henkilöturvallisuuden takia<br />
sijoittaa trampoliineja, kiipeilytelineitä eikä mitään<br />
muitakaan laitteita, joiden avulla voidaan nousta<br />
normaalia maanpintaa korkeammalle.<br />
ILMOITA JOHTOVIASTA FINGRIDIIN<br />
Säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansiosta<br />
johtoviat ovat harvinaisia, mutta täysin niiltä<br />
ei voida välttyä. Jos havaitset vian tai poikkeavan<br />
ilmiön johdossa, pyydämme ilmoittamaan siitä<br />
mahdollisimman pian puhelimitse <strong>Fingrid</strong>in verkkokeskukseen<br />
(puh. 030 395 4300).<br />
11
12<br />
Monta tapaa hyödyntää<br />
johtoaluetta<br />
Viljelyn ja laiduntamisen lisäksi johtoaukeita voi<br />
hyödyntää monin eri tavoin.<br />
VIRKISTYS<br />
Johtoalue sopii mainiosti monenlaiseen virkistyskäyttöön.<br />
Alueella voi huoletta retkeillä, marjastaa<br />
ja sienestää. Johtoaukeat ovat myös perhosten ja<br />
monien kasvilajien suosimia elinympäristöjä.<br />
METSÄSTYS<br />
Voimajohtoaukeita käytetään hyvän näkyvyyden<br />
vuoksi myös metsästykseen. Turvallisuussyistä<br />
passipaikat on sijoitettava niin, etteivät johdon<br />
rakenteet ole ampumalinjalla. Ampumalavojen<br />
pystyttämisestä on syytä sopia etukäteen <strong>Fingrid</strong>in<br />
kanssa. Johtoaukeilla oleville vanhoille pelloille voi<br />
perustaa riistapeltoja. Uusien peltojen raivaamiseen<br />
on syytä pyytää <strong>Fingrid</strong>in lupa.<br />
TIEN TAI ULKOILUREITIN PERUSTAMINEN<br />
Voimajohtoalueella voi kuntoilla ja hiihtää. Tien,<br />
ulkoilureitin, kuntoradan tai latupohjan perustamiseen<br />
on pyydettävä maanomistajan lupa sekä<br />
<strong>Fingrid</strong>in lausunto.<br />
MOOTTORIKELKKAILU<br />
Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja <strong>Fingrid</strong>in<br />
luvalla käyttää moottorikelkkailuun. Pylväsaloilla<br />
kelkkailu on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Kelkkailureitti<br />
on sijoitettava niin kauaksi pylväistä, että<br />
törmäysvaaraa pylväsjalkoihin tai haruksiin ei ole.<br />
RAKENNUKSET JA RAKENTEET<br />
Johtoalueet ovat rakennuskieltoaluetta. Rakennusten<br />
rakentaminen alueille on kiellettyä, ja muiden<br />
rakenteiden, kuten katosten, teiden, pysäköintialueiden,<br />
avojohtojen ja maakaapeleiden, vesijohtojen,<br />
viemäreiden, valaisinpylväiden, lipputankojen,<br />
kala-altaiden ym. sijoittamiseen ja rakentamiseen<br />
tarvitaan <strong>Fingrid</strong>in lupa.<br />
Voimajohdon alla myös maan pinnalle levitetyt<br />
pitkät valaisin- tai muuhun käyttöön tarkoitetut<br />
johdot voivat aiheuttaa vaaraa.<br />
Lupa tarvitaan myös, jos johtoalueella sijaitsevaa<br />
aiemmin rakennettua kohdetta aiotaan muuttaa.<br />
MAANOTTO, LÄJITYS JA OJITTAMINEN<br />
Johtoaukealla tapahtuvaan soran, hiekan, saven,<br />
mullan ja turpeen ottoon tarvitaan <strong>Fingrid</strong>in lupa.<br />
Sama koskee myös ojittamista ja maa-ainesten<br />
läjitystä johtoalueelle.<br />
Pylväsalalle ei saa tehdä ojia. Ojien reunat eivät<br />
saa missään oloissa olla kolmea metriä lähempänä<br />
pylväs- ja harusrakenteita. Mikäli kaivettavan ojan<br />
syvyys on puoli metriä, on otettava huomioon<br />
maanalaiset maadoitusjohtimet. Katkenneista<br />
maadoitusjohtimista on ilmoitettava <strong>Fingrid</strong>iin.
Hyvä tietää<br />
Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että<br />
voimajohdolla olisi haittavaikutuksia laiduneläinten<br />
terveyteen tai hedelmällisyyteen. Myöskään<br />
kreosootilla käsiteltyjen puupylväiden nuolemisesta<br />
ei ole todettu aiheutuvan haittoja eläimille.<br />
Asiasta on antanut lausunnon mm. Eläinlääketieteellinen<br />
korkeakoulu / Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
osasto (25.10.1994).<br />
Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojen<br />
läheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja<br />
johtimiin. Tiedot havaituista törmäyskohteista<br />
on hyvä kertoa <strong>Fingrid</strong>ille, joka päättää<br />
lintupallojen asennuksista.<br />
Voimajohtojen ympärilleen aiheuttamien<br />
sähkö- ja magneettikenttien mahdollisia terveysvaikutuksia<br />
on tutkittu paljon. Tutkimustiedon<br />
perusteella niistä ei ole todettu aiheutuvan vaaraa<br />
ihmisille tai eläimille. Julkaisuja aiheesta on ladattavissa<br />
<strong>Fingrid</strong>in verkkosivuilta.<br />
Voimajohdot eivät Ilmatieteen laitoksen mukaan<br />
lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien<br />
liikkeitä, vaan itse asiassa parantavat salamaturvallisuutta.<br />
Koska <strong>voimajohto</strong>pylväät ovat usein<br />
lähiympäristönsä korkeimpia kohteita ja lisäksi<br />
maadoitettuja, ne ”houkuttelevat” itseensä lähialueelle<br />
joka tapauksessa iskevät salamat.<br />
Johto on rakennettu niin, että salamapurkaus<br />
ohjautuu ukkosjohtimen kautta vaarattomasti<br />
maahan. Aivan johdon välittömässä läheisyydessä<br />
ei siis ukonilmalla ole syytä olla.<br />
Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot<br />
voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen<br />
ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevista<br />
pylväistä.<br />
Johdon läheisyydessä kuuluva sirisevä ääni<br />
johtuu johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevistä<br />
koronapurkauksista. Koronailmiö on ihmiselle<br />
harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen<br />
johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä.<br />
Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan<br />
kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu<br />
huurretta. Koronapurkauksen välttäminen<br />
täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta,<br />
mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä,<br />
se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman<br />
pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400<br />
kilovoltin jännitetasolla.<br />
Ääntä saattaa suurjännitejohdon läheisyydessä<br />
syntyä myös tuulesta, joka ravistelee johdon eri<br />
osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä.<br />
Ääntä esiintyy riippumatta siitä, onko johto<br />
jännitteinen vai ei.<br />
Jotkut kehon sisäiset lääketieteelliset laitteet<br />
(esimerkiksi sydämentahdistimet) voivat toimia<br />
johdon alla virheellisesti. Tahdistimen häiriintymistä<br />
voidaan vähentää säädöin ja erityisesti tahdistinvalinnoin.<br />
13
14<br />
Radion FM-lähetyksiä (ULA) eli yleisimpiä Yleisradion<br />
ja paikallisradioiden ohjelmia voimajohdot<br />
eivät häiritse.<br />
Tv:n katseluakin <strong>voimajohto</strong> voi häiritä vain todella<br />
harvoissa tapauksissa. Jos ongelmia ilmenee, ota<br />
yhteys <strong>Fingrid</strong>in asiantuntijoihin.<br />
Kädessä pidettävä loisteputki saattaa syttyä<br />
voimajohdon alla johtimien synnyttämästä<br />
sähkökentästä. Putkessa kulkeva virta on luonnollisesti<br />
paljon heikompi kuin normaalisti. Loiste<br />
on voimakkuudeltaan heikko, eikä sitä voi verrata<br />
putken normaalikäytössä levittämään valoon. Sitä<br />
ei yleensä edes erota kuin hämärässä. Tämä puhtaasti<br />
sähköinen ilmiö ei aiheuta mitään haittaa<br />
terveydelle.<br />
Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin<br />
kuuluu, että sen läheisyydessä olevat maasta<br />
eristetyt, sähköä johtavat esineet – metallilapiot,<br />
työkalut jne. – varautuvat sähköisesti. Myös ihminen<br />
varautuu työskennellessään johdon alla. Tavallisesti<br />
tätä ei edes huomaa, mutta käyttäessäsi<br />
paksupohjaisia jalkineita, vaikkapa kumisaappaita,<br />
saatat tuntea heikon kipinän koskiessasi maadoitettuun<br />
esineeseen, esimerkiksi metalliseen aitatolppaan.<br />
Ilmiö on samanlainen ja yhtä vaaraton<br />
kuin tekokuituisen puseron riisumisen yhteydessä<br />
syntyvä kipinä. Myös esimerkiksi sateenvarjon<br />
kipinöiminen voimajohdon alla on vaaratonta ja<br />
johtuu sähköisestä varautumisesta.
Luvanvaraiset hankkeet<br />
voimajohdon läheisyydessä<br />
LUPIA JA LAUSUNTOJA VARTEN TARVITAAN:<br />
Kartta, johon on merkitty aiotun hankkeen<br />
ja voimajohdon sijainti.<br />
Asemapiirros, jossa on esitetty hankkeen<br />
tarkka sijainti <strong>voimajohto</strong>on nähden.<br />
Hakijan nimi ja osoite sekä puhelinnumero,<br />
josta voimme tarvittaessa saada lisätietoja.<br />
Lausuntopyyntö lähetetään osoitteeseen:<br />
<strong>Fingrid</strong> Oyj<br />
Risteämälausunnot<br />
PL 530<br />
00101 Helsinki<br />
tai sähköpostitse<br />
risteamalausunnot@fingrid.fi<br />
15
FINGRID OYJ<br />
Läkkisepäntie 21, PL 530, 00101 Helsinki | Puhelin 030 395 5000 | Faksi 030 395 5196 | www.fingrid.fi<br />
<strong>Fingrid</strong>in Kantaverkkokeskus | Puhelin 030 395 4300 (24 h)
Change language