Arviointiohjelma - Fingrid

400 kV voimajohto Seinäjoki - Tuovila 37
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
eli se on pääosin hautautuneena turve- ja savikerrostumien alle ja monin paikoin
pintaosassa on lisäksi vaihtelevanpaksuinen kerros moreenia.
Seljänkankaan harjun aines on pääosin hyödynnetty pohjavedenalaisena ottona
ja harjun paikalla on sarja lampia. Lammet ovat useimmiten
maisemoimattomia ja jääneet oton jäljiltä niille sijoilleen. Nykyinen voimajohto
ylittää tällaisen maisemoimattoman maa-aineskaivannon lammen Seljänkankaan
kohdalla. Korkiamäen itäpuolisella kumpareella on nykyistä maaainestenottoa
johtoalueella. Harjumuodostuma ei kuulu pohjavesialueisiin
(Hertta-tietokanta).
Laihian Leppinevalla harju on näkyvissä kolmessa paikassa. Leppinevan alue
on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi (alueluokka
I, pohjavesialueen numero 1039901). Harjumuodostuma on suurelta osin turve-
ja silttikerrostumien peitossa. Pohjaveden virtaussuunta on luode.
Muodostuman alueella on yksi pohjavedenottamo. Nykyinen voimajohto ylittää
pohjavesialueen noin 1 kilometrin matkalla pohjavedenottamon pohjoispuolitse.
Pohjavesialueella on nykytilanteessa kaksi pylvästä.
Harju tulee uudelleen esiin Vähäkyrön Vedenojalla. Vedenojan harju on myös
luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (alueluokka I,
pohjavesialueen numero 1094201). Pohjavesialue ei kuitenkaan ole nykyisen
johdon välittömässä läheisyydessä, vaan johdon etäisyys pohjavesialueesta on
lähimmillään noin kilometri.
Voimajohdolla ei ole vaikutusta pintavesien veden laatuun tai ilmaan ja ilmastoon,
joten näitä osa-alueita ei ole käsitelty tässä yhteydessä.
Luontoselvityksessä (Enviro Oy 2006) nykyisen johdon vaikutuspiirissä todettiin
olevan vain yksi arvokkaaksi luokiteltu luontokohde, Ilmajoen Alajoki.
Tämä Kyrönjoen halkaisema peltoaukea on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
ja sen lisäksi myös BirdLife Internationalin valitsema kansainvälisesti
tärkeä lintualue (Important Bird Area, IBA). Alajoki täyttää IBA-kriteerit metsähanhen
osalta (Heath & Evans 2000). Alajoki on merkittävä lintujen
levähtämisalue etenkin keväisin (kuva 15).
Voimajohtoreitin läheisyydessä sijaitsevat lisäksi seuraavat arvokkaat luontokohteet:
- Ylistaro, Nättypii. Natura 2000 –verkoston kohde, lähimmillään runsaat
500 metriä nykyisestä voimajohdosta kaakkoon.
- Ylistaro, Pelman metsä. Natura 2000 –verkoston kohde, lähimmillään
vajaan 400 metrin päässä voimajohdosta lounaaseen.
- Isokyrö, Orisbergin luonnonsuojelualue. Kohteen koillispää on lähimmillään
noin 750 metrin päässä voimajohdon eteläpuolella.
- Laihia ja Vähäkyrö, Perämetsä. Natura 2000 –verkoston kohde, jonka
Laihian puoleinen osa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kohde on
lähimmillään runsaan 300 metrin päässä voimajohdon pohjoispuolella.
- Laihian yleiskaavassa on Kirstan eteläpuolella oleva louhikkoinen mäki
osoitettu merkinnällä MY (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on
erityisiä ympäristöarvoja). Nykyinen voimajohto ylittää alueen noin 100
metrin matkalla.