Humanistinen ja kasvatusala - koulutus ja kelpoisuus - Edu.fi
Humanistinen ja kasvatusala - koulutus ja kelpoisuus - Edu.fi
Humanistinen ja kasvatusala - koulutus ja kelpoisuus - Edu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA<br />
– KOULUTUS JA KELPOISUUS
SISÄLTÖ<br />
1. Johdanto....................................................................................................3<br />
2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan..........................4<br />
3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat <strong>ja</strong> kelpoisuudet....................6<br />
Lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön perustutkinto, 120 ov – lastenoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>..................6<br />
Nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>uksen perustutkinto 120 ov<br />
– nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>...........................................................7<br />
Lasten <strong>ja</strong> nuorten erityisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n ammattitutkinto...............................7<br />
Kansalaistoiminnan <strong>ja</strong> nuorisotyön <strong>koulutus</strong>ohjelma, 210 op<br />
– yhteisöpedagogi (AMK).....................................................................8<br />
Järjestö- <strong>ja</strong> nuorisotyön <strong>koulutus</strong>ohjelma, 90 op<br />
– yhteisöpedagogi (ylempi AMK)........................................................8<br />
Youth Work and Social Equality, 90 ects<br />
– Master of Humanities.........................................................................9<br />
Nuorisotyön <strong>ja</strong> nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op<br />
– yhteiskuntatieteiden maisteri.............................................................9<br />
Viittomakielisen oh<strong>ja</strong>uksen perustutkinto 120 ov<br />
– viittomakielen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>........................................................................9<br />
Viittomakielentulkin <strong>koulutus</strong>ohjelma 240 op<br />
– viittomakielentulkki (AMK).............................................................10<br />
Viittomakielentulkki (ylempi AMK)...................................................11<br />
Master of Humanities..........................................................................11<br />
Asioimistulkin ammattitutkinto...........................................................12<br />
Suntion ammattitutkinto.....................................................................12<br />
Tiedotteen laati<strong>ja</strong>: Nuorisoalan <strong>ja</strong> muun oh<strong>ja</strong>ustoiminnan<br />
<strong>koulutus</strong>toimikunta 10.11.2010.<br />
2
1. Johdanto<br />
Tässä tiedotteessa selvitetään lyhyesti eräiden humanistisen <strong>ja</strong> <strong>kasvatusala</strong>n<br />
tutkintojen <strong>koulutus</strong> <strong>ja</strong> niiden tuottama <strong>kelpoisuus</strong> voimassa olevan<br />
lainsäädännön mukaan. Humanistisen <strong>ja</strong> <strong>kasvatusala</strong>n tutkinnoilla (ammatilliset<br />
perustutkinnot, ammattitutkinnot, amk-tutkinnot <strong>ja</strong> maisteri<strong>koulutus</strong>)<br />
saavutetaan monentyyppisissä oh<strong>ja</strong>uksen, kasvatuksen <strong>ja</strong> kommunikoinnin<br />
tehtävissä tarvittava osaaminen. Kaikkiin työtehtäviin ei ole<br />
säädöksissä määrättyä kelpoisuutta, jolloin työnanta<strong>ja</strong> harkitsee henkilön<br />
pätevyyden <strong>ja</strong> sopivuuden tehtävään. Tiedotteessa kuvataan yleisimpiä<br />
tehtäviä, joihin alan tutkinnoilla voi sijoittua.<br />
Ammatillisen kelpoisuuden <strong>ja</strong> pätevyyden lisäksi kaikki toisen asteen<br />
kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot ( = 120 ov) antavat <strong>ja</strong>tkoopintokelpoisuuden<br />
yliopistoihin <strong>ja</strong> korkeakouluihin. Näyttötutkintoina<br />
suoritetut ammatti- <strong>ja</strong> erikoisammattitutkinnot antavat kelpoisuuden<br />
korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin <strong>ja</strong> yleisen kelpoisuuden<br />
ammattikorkeakouluopintoihin.<br />
Tässä tiedotteessa ei käsitellä opettajien <strong>koulutus</strong>ta.<br />
3
2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan<br />
2.1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
(272/2005) määrittelee kelpoisuudet keskeisimpiin<br />
sosiaalihuollon ammatteihin.<br />
Lain 8 §:ssä määritellään <strong>kelpoisuus</strong> lähihoita<strong>ja</strong>n<br />
tehtäviin. Tehtävään soveltuva<br />
tutkinto on sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan perustutkinto<br />
(lähihoita<strong>ja</strong>) tai muu vastaava<br />
tutkinto. Muulla vastaavalla tutkinnolla<br />
lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä<br />
perhetyön tehtävissä voitaisiin tarkoittaa<br />
lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön perustutkintoa, nuoriso-<br />
<strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>uksen tutkintoa tai<br />
viittomakielisen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tutkintoa. Lain<br />
soveltamisohjeissa korostetaan, että muun<br />
vastaavan tutkinnon tulee vastata laajuudeltaan<br />
lähihoita<strong>ja</strong>n tutkintoa. Ammattitutkinnot<br />
eivät tuota lähihoita<strong>ja</strong>n kelpoisuutta.<br />
Lain 9 §:n mukaan sosiaalihuollon erityistyöntekijän<br />
<strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksena on<br />
tehtävän edellyttämä perus<strong>koulutus</strong> <strong>ja</strong> lisäksi<br />
suoritettu soveltuva erikoistumistutkinto<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkotutkinto. Laissa sanotaan<br />
myös, että säädöksiä erikoistumiskoulutuksesta<br />
tai <strong>ja</strong>tkotutkinnosta voidaan antaa<br />
valtioneuvoston asetuksella. Lain perusteluissa<br />
mainitaan esimerkkinä mm.<br />
ammatillinen perustutkinnon <strong>ja</strong> erikoisammattitutkinnon<br />
antama <strong>kelpoisuus</strong> erityistyöntekijän<br />
tehtäviin. Lain 11 § määrittelee<br />
kelpoisuudet muihin sosiaalihuollon<br />
ammatillisiin tehtäviin. Pykälä antaa työnanta<strong>ja</strong>lle<br />
harkintaoikeuden soveltuvien<br />
<strong>koulutus</strong>ten suhteen. Pykälän soveltamisalaan<br />
kuuluvat tehtävät, joiden <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
ei ole erityissäännöksiä tässä<br />
laissa tai muussa lainsäädännössä.<br />
2.2 Lastensuojelulaissa (417/2007) henkilöstön<br />
kelpoisuuksiin viitataan pykälässä<br />
60:<br />
”Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten<br />
<strong>ja</strong> nuorten tarvitsemaan hoitoon <strong>ja</strong> kasvatukseen<br />
nähden riittävä määrä sosiaalihuollon<br />
ammatillista <strong>ja</strong> muuta henkilöstöä.<br />
Laitoksen hoito- <strong>ja</strong> kasvatustehtävistä<br />
vastaavalla johta<strong>ja</strong>lla tulee olla sosiaalihuollon<br />
ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista<br />
annetun lain 10 §:n 4 momentin<br />
mukainen <strong>kelpoisuus</strong>. Hoito- <strong>ja</strong> kasvatustehtävissä<br />
olevan henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksissa<br />
on otettava huomioon toimintayksikön<br />
asiakaskunnan erityistarpeet<br />
<strong>ja</strong> toiminnan luonne”. Kunnallisten lastensuojelulaitosten<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>ehdoista<br />
säädetään sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
annetussa laissa (272/2005).<br />
Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta<br />
annetun lain 3 §:n 2 momentin no<strong>ja</strong>lla<br />
samo<strong>ja</strong> <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksia sovelletaan<br />
myös yksityisten laitosten henkilöstöön.<br />
Lisäksi lain perusteluissa tuodaan esille<br />
viittaukset seuraaviin tutkintoihin:<br />
”Erityisen sopivana koulutuksena lastensuojelulaitoksessa<br />
vaativissa hoito- <strong>ja</strong> kasvatustehtävissä<br />
toimiville työntekijöille<br />
voidaan pitää sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista annetun<br />
lain 6 §:ssä tarkoitettua sosiaali- tai<br />
terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa.<br />
Muihin hoito- <strong>ja</strong> kasvatustehtäviin soveltuu<br />
myös sanotun lain 8 §:n mukainen so-<br />
4
siaali- <strong>ja</strong> terveysalan perustutkinto tai muu<br />
sitä vastaava tutkinto tai nuorisotoimen tai<br />
<strong>kasvatusala</strong>n soveltuva ammatillinen <strong>kelpoisuus</strong>.<br />
Tehtävistä riippuen mainittu muu<br />
vastaava tutkinto voisi olla esimerkiksi lähihoita<strong>ja</strong>n<br />
tutkintoa vastaava lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön<br />
perustutkinto sekä nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />
oh<strong>ja</strong>uksen tutkinto.”<br />
Viittomakielen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on kelpoinen kuntien<br />
<strong>ja</strong> valtion hallinnonaloilla sekä yksityissektorin<br />
palveluissa tiettyihin sosiaalihuollon<br />
tehtäviin. Lain perustelujen<br />
mukaan sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan perustutkinnon<br />
ohella myös muu tehtävään soveltuva<br />
tutkinto, joka laadultaan <strong>ja</strong> opintomäärältään<br />
vastaa sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan<br />
perustutkintoa, tuottaa kelpoisuuden lain<br />
8 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Esimerkiksi<br />
päivähoidon, lastensuojelun <strong>ja</strong> perhetyön<br />
tehtäviin soveltuva tutkinto voi olla mm.<br />
viittomakielisen oh<strong>ja</strong>uksen perustutkinto.<br />
2.4 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa<br />
säädetyn aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminnan<br />
oh<strong>ja</strong>ajien kelpoisuudesta<br />
(115/2004) 9a §:n mukaan ”Aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminnassa<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na toimimaan on<br />
kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut<br />
tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon,<br />
opistoasteen tutkinnon, ammatillisen<br />
perustutkinnon tai sitä vastaavat ammatilliset<br />
opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon<br />
<strong>ja</strong> jolla on koulutuksen<br />
yhteydessä tai kokemuksella osoitettu<br />
taito toimia lapsiryhmän oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na taikka<br />
2) jolla on <strong>kelpoisuus</strong> antaa luokanopetusta,<br />
esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta<br />
tai toimia oppilaanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na.”<br />
2.5 Koulunkäyntiavusta<strong>ja</strong>sta ei ole lainsäädännössä<br />
mitään <strong>kelpoisuus</strong>mainintaa.<br />
Työnanta<strong>ja</strong> päättää tehtävään vaadittavan<br />
koulutuksen <strong>ja</strong> kokemuksen.<br />
2.3 Nuorisolaissa (72/2006) ei määritellä<br />
alan tehtäviin vaadittavia <strong>kelpoisuus</strong>ehto<strong>ja</strong>.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an monet työnanta<strong>ja</strong>t ovat itse<br />
määritelleet alalle vaadittavan koulutuksen.<br />
Yleinen kunnallinen työ- <strong>ja</strong> virkaehtosopimus<br />
(KVTES) ohjeistaa osittain kelpoisuuksia<br />
jo alalta poistuneiden tutkintojen<br />
kautta.<br />
5
3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat <strong>ja</strong> kelpoisuudet<br />
Lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön<br />
perustutkinto, 120 ov<br />
– lastenoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
Osaaminen: Tutkinnon suorittanut huolehtii<br />
lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta<br />
<strong>ja</strong> hyvinvoinnista. Hän tukee lapsen<br />
fyysistä, psyykkistä <strong>ja</strong> sosiaalista kehitystä<br />
sekä edistää lapsen osallisuutta <strong>ja</strong> yhteisöllisyyden<br />
kokemusta. Sen lisäksi hän osaa<br />
tukea lapsen uskonnollista, hengellistä <strong>ja</strong><br />
henkistä kasvua. Hän oh<strong>ja</strong>a lasta tai lapsiryhmää<br />
käyttäen erilaisia ilmaisukeino<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usmenetelmiä <strong>ja</strong> toimii erilaisissa<br />
elämäntilanteissa olevien lasten <strong>ja</strong> perheiden<br />
kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteiden<br />
mukaisesti, myös katsomuksellisissa<br />
<strong>ja</strong> uskontoihin <strong>ja</strong> arvoihin liittyvissä<br />
kysymyksissä.<br />
Lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön perustutkinnon suorittanut<br />
on alan perusvalmiuksien opiskelun<br />
lisäksi erikoistunut valintansa mukaan ilmaisutaitojen<br />
oh<strong>ja</strong>amiseen, erityistä tukea<br />
tarvitsevien lasten <strong>ja</strong> perheiden kohtaamiseen<br />
<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ukseen, monikulttuurisessa<br />
työympäristössä toimimiseen, kristilliseen<br />
kasvatukseen tai palvelujen tuottamiseen.<br />
Työpaikat: Varhaiskasvatuspalvelu<strong>ja</strong> tuottavat<br />
kunnat, seurakunnat, järjestöt <strong>ja</strong> yksityiset<br />
palveluntuotta<strong>ja</strong>t; päiväkodit,<br />
perhepäivähoito <strong>ja</strong> avoimet varhaiskasvatuspalvelut,<br />
päiväkerhot <strong>ja</strong> perhekerhot,<br />
koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminta <strong>ja</strong><br />
lastensuojelun toimipisteet.<br />
Kelpoisuus: Lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön perustutkinnon<br />
(120 ov) suorittanut lastenoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>,<br />
on kelpoinen<br />
a) Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien<br />
lastenoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtävään<br />
Piispainkokouksen 9.9.2009<br />
päätöksen mukaisesti: Lastenoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />
tehtävään on suositeltavaa edellyttää<br />
120 opintoviikon laajuinen<br />
lapsi- <strong>ja</strong> perhetyön perustutkinto<br />
(lastenoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>), joka täyttää seuraavat<br />
ehdot:<br />
1) Tutkintoon kuuluvien pakollisten<br />
opintojen tulee sisältää yhteensä<br />
vähintään 35 opintoviikkoa<br />
teologisia sekä seurakunnan <strong>ja</strong><br />
kirkon työhön liittyviä opinto<strong>ja</strong>;<br />
2) Edellä tarkoitetut opinnot<br />
<strong>ja</strong>kautuvat seuraavasti:<br />
--<br />
vähintään 10 opintoviikkoa<br />
teologisia (Raamatun,<br />
kristinuskon <strong>ja</strong> kirkon<br />
hengellisen elämän<br />
tuntemukseen johdattavia)<br />
opinto<strong>ja</strong>;<br />
--<br />
vähintään 25 opintoviikkoa<br />
kirkon varhaiskasvatuksen<br />
ammattiopinto<strong>ja</strong>, joihin<br />
sisältyy työssäoppiminen,<br />
ammattiosaamisen näytöt<br />
(nuorten <strong>koulutus</strong>)<br />
<strong>ja</strong> tutkintotilaisuudet<br />
(näyttötutkinto).<br />
b) Kuntien sosiaalihuollon (päivähoito,<br />
lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin<br />
sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
annetun lain (272/2005) 8 §:n<br />
mukaisesti > ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.1.<br />
c) Koululaisten aamu- <strong>ja</strong><br />
iltapäivätoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>ksi<br />
valtioneuvoston asetuksen 115/2004<br />
9a §:n mukaisesti<br />
> ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.4.<br />
6
Nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />
oh<strong>ja</strong>uksen perustutkinto<br />
120 ov – nuoriso- <strong>ja</strong><br />
vapaa-a<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
Osaaminen: Tutkinnon suorittanut järjestää<br />
tavoitteellista <strong>ja</strong> elämyksiä tuottavaa<br />
toimintaa eri-ikäisille, käyttää työssään<br />
omaa oh<strong>ja</strong>ajuuttaan sekä toimii<br />
nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-aikatyön ammatillisten<br />
periaatteiden <strong>ja</strong> arvopoh<strong>ja</strong>n mukaisesti.<br />
Hän käyttää <strong>ja</strong> soveltaa oh<strong>ja</strong>usmenetelmiä<br />
monipuolisesti: kulttuurioh<strong>ja</strong>us,<br />
liikunnanoh<strong>ja</strong>us, luonto- <strong>ja</strong> elämystoiminta,<br />
nuorten tieto- <strong>ja</strong> neuvontapalvelut,<br />
media- <strong>ja</strong> verkko-oh<strong>ja</strong>us tai teknisten<br />
<strong>ja</strong> käden taitojen oh<strong>ja</strong>aminen. Hän oh<strong>ja</strong>a<br />
erilaista toimintaa <strong>ja</strong> kannustaa oh<strong>ja</strong>ttavia<br />
osallistumaan.<br />
Työpaikat: Nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-aika-alan<br />
toimintaympäristöt: järjestön, kunnan,<br />
valtion, yrityksen tai muun yhteisön toimipaikat,<br />
nuorisotalot, leirit <strong>ja</strong> erilaiset<br />
laitokset.<br />
Kelpoisuus: Nuoriso- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
on kelpoinen<br />
a) Kuntien sosiaalihuollon (esim.<br />
lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin<br />
Sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
annetun lain (272/2005) 8 §:n<br />
mukaisesti > ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.1.<br />
b) Koululaisten aamu- <strong>ja</strong><br />
iltapäivätoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtäviin<br />
> ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.4.<br />
Lasten <strong>ja</strong> nuorten<br />
erityisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />
ammattitutkinto<br />
Osaaminen: Lasten <strong>ja</strong> nuorten erityisoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />
ammattitutkinnon suorittanut toimii<br />
vaativissa kasvatus-, oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> organisointitehtävissä.<br />
Hän toimii verkottuneessa yhteistyössä<br />
erilaisissa projekteissa, hankkeissa <strong>ja</strong><br />
toiminnallisissa tilanteissa <strong>ja</strong> osaa tunnistaa<br />
yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä oh<strong>ja</strong>uksen tarpeita.<br />
Hän toimii moniammatillisissa työryhmissä<br />
lasten, nuorten <strong>ja</strong> heidän kulttuurinsa,<br />
erityiskasvatuksen <strong>ja</strong> perheiden hyvinvoinnin<br />
<strong>ja</strong> elinalojen asiantunti<strong>ja</strong>na.<br />
Työpaikat: Erityisnuorisotyön <strong>ja</strong> monikulttuurisen<br />
työn toimipaikat, nuorten <strong>ja</strong> erityisryhmien<br />
työpa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> toimintakeskukset,<br />
laitokset, sairaalat, kansalais- <strong>ja</strong> järjestötoiminta,<br />
päivähoitopaikat, lapsi- <strong>ja</strong> perhetyö,<br />
koulut, aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminta, vapaaaikakeskukset<br />
<strong>ja</strong> alan yritykset.<br />
Kelpoisuus:<br />
a) Sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
annetun lain (272/2005) 11 §:n<br />
mukaisesti <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksena<br />
sosiaalihuollon muihin ammatillisiin<br />
tehtäviin on tehtävään soveltuva<br />
ammattitutkinto tai muu soveltuva<br />
<strong>koulutus</strong> > ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.1.<br />
b) Koululaisten aamu- <strong>ja</strong><br />
iltapäivätoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtäviin<br />
> ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.4.<br />
7
Kansalaistoiminnan<br />
<strong>ja</strong> nuorisotyön<br />
<strong>koulutus</strong>ohjelma, 210 op<br />
– yhteisöpedagogi (AMK)<br />
Osaaminen: Työ nuoriso- <strong>ja</strong> järjestötoimialalla<br />
on ihmissuhde- <strong>ja</strong> vuorovaikutustyötä<br />
mutta entistä enemmän tietotyötä <strong>ja</strong> ihmisten<br />
palvelua. Tehtävissä tarvitaan laa<strong>ja</strong>-alaista<br />
osaamista ihmisten kasvusta <strong>ja</strong> kehityksestä<br />
sekä yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunnan<br />
rakenteista <strong>ja</strong> toiminnasta sekä tietoa kulttuureista<br />
<strong>ja</strong> osallisuudesta. Yhteisöpedagogit<br />
(AMK) saavat valmiudet moniammatilliseen<br />
työskentelyyn.<br />
Työpaikat: Yhteispedagogit sijoittuvat<br />
asiantunti<strong>ja</strong>- ,<strong>koulutus</strong>-, kehittämis- <strong>ja</strong> esimiestehtäviin<br />
sekä vaativiin oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> kasvatustehtäviin<br />
nuoriso- <strong>ja</strong> järjestötoimialalla<br />
sekä lastensuojelutyössä kansalaisjärjestöissä,<br />
kunnissa <strong>ja</strong> muissa julkisen hallinnon<br />
työtehtävissä. Koulutus mahdollistaa toimimisen<br />
yksityisten työnantajien palveluksessa<br />
<strong>ja</strong> palveluyrittäjinä.<br />
Kelpoisuus:<br />
a) Sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
annetun lain (272/2005) 11 §:n<br />
mukaisesti sosiaalihuollon<br />
muihin ammatillisiin tehtäviin<br />
<strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksena on tehtävään<br />
soveltuva ammattitutkinto tai muu<br />
soveltuva <strong>koulutus</strong>. Lain 6 §:n mukaan<br />
<strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksena sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />
tehtäviin on tehtävään soveltuva<br />
sosiaalialalle suuntaava sosiaali- <strong>ja</strong><br />
terveysalan ammattikorkeakoulututkinto.<br />
Lain perustelutekstissä mainitaan<br />
että esimerkiksi nuorisotyöntekijät<br />
toimivat usein moniammatillisen tiimin<br />
osana muun muassa lastensuojelun<br />
avo- <strong>ja</strong> laitoshuollossa sekä päihdehuollossa.<br />
Laissa ei kuitenkaan<br />
määritellä eri toimintayksiköiden<br />
henkilöstörakennetta vaan niistä<br />
säädetään erityislainsäädännössä. Jos<br />
erityislainsäädäntöä ei ole, työnanta<strong>ja</strong><br />
voi määrittää itse <strong>kelpoisuus</strong>vaatimukset<br />
muuhun kuin sosiaalioh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtäviin.<br />
b) Valtion koulukotien vastaavalta<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta edellytetään<br />
sosiaalihuolta<strong>ja</strong>n tai yliopistollinen<br />
nuorisotyön tutkinto taikka muu virkaan<br />
soveltuva <strong>koulutus</strong> (29.1.1988/76, 26 §).<br />
c) Kirkon nuorisotyönoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n virkaan<br />
on kelpoinen yhteisöpedagogi<br />
(AMK), jonka tutkintoon sisältyvät<br />
90 op:n laajuiset ev.lut. kirkon<br />
piispainkokouksen edellyttämät<br />
opinnot.<br />
d) Yhteisöpedagogi (AMK) on kelpoinen<br />
koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminnan<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtäviin opetustoimen<br />
henkilöstön kelpoisuuksista annetun<br />
valtioneuvoston asetuksen<br />
(115/2004) 9a §:n mukaisesti<br />
> ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.4.<br />
e) Yhteisöpedagogi (AMK) on soveltuvan<br />
ammattikorkeakoulututkinnon<br />
suorittaneena kelpoinen toimialan<br />
ammatillisten opintojen opetta<strong>ja</strong>ksi<br />
sen jälkeen, kun hän on suorittanut<br />
opetta<strong>ja</strong>n pedagogiset opinnot sekä<br />
opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtäviin suoritettuaan<br />
lisäksi säädetyt opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n opinnot.<br />
Järjestö- <strong>ja</strong> nuorisotyön<br />
<strong>koulutus</strong>ohjelma, 90 op<br />
– yhteisöpedagogi<br />
(ylempi AMK)<br />
Osaaminen: Järjestö- <strong>ja</strong> nuorisotyön <strong>koulutus</strong>ohjelmasta<br />
(ylempi ammattikorkeakoulututkinto)<br />
valmistuvilla on osaaminen<br />
<strong>ja</strong> valmiudet sellaisiin nuoriso- <strong>ja</strong> järjestötoimialan<br />
tehtäviin, joissa edellytetään<br />
ylempää korkeakoulututkintoa tai organi-<br />
8
saatioihin, joiden tehtävissä tarvitaan yhteisöllistä<br />
<strong>ja</strong> pedagogista osaamista.<br />
Työpaikat: Tehtävät ovat vaativia kehittämis-<br />
<strong>ja</strong> johtotehtäviä tai asiantunti<strong>ja</strong>tehtäviä<br />
moniammatillisissa, monikulttuurisissa<br />
<strong>ja</strong> kansainvälisissä työyhteisöissä. Erilaiset<br />
<strong>koulutus</strong>- <strong>ja</strong> opetustehtävät työnantajien<br />
määrittelemin soveltuvin kelpoisuuksin<br />
ovat myös yhteisöpedagogien (ylempi<br />
AMK) haettavissa.<br />
Kelpoisuus: Opetta<strong>ja</strong>n pedagogiset opinnot<br />
suoritettuaan järjestö- <strong>ja</strong> nuorisotyön<br />
<strong>koulutus</strong>ohjelman suorittanut yhteisöpedagogi<br />
(ylempi AMK) on kelpoinen ammattikorkeakoulun<br />
lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten<br />
opintojen opetta<strong>ja</strong>ksi ammatilliseen<br />
toisen asteen koulutukseen. Lisäksi suoritettuaan<br />
opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n opinnot hänellä on<br />
<strong>kelpoisuus</strong> ammatillisen koulutuksen opintojen<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>ksi. Opetustoimen henkilöstön<br />
kelpoisuuksista säädetään valtioneuvoteon<br />
asetuksella 986/1998 (muutos vireillä).<br />
Youth Work and Social<br />
Equality, 90 ects<br />
– Master of Humanities<br />
Syyskuussa 2010 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa<br />
alkavasta uudesta englanninkielisestä<br />
ylemmästä ammattikorkeakoulutukinnosta<br />
Youth Work and Social<br />
Equality ensimmäiset Master of Humanities<br />
-tutkinnon suorittaneet valmistuvat<br />
kesäkuussa 2012. Tutkinnon suorittavien<br />
uusi osaaminen tähtää asiantuntijuuteen<br />
kansainvälisissä <strong>ja</strong> monikulttuurisissa lasten<br />
<strong>ja</strong> nuorten elinolo<strong>ja</strong> kehittävissä <strong>ja</strong> ongelmia<br />
ratkaisevissa toimintaympäristöissä.<br />
Erityisenä osaamisena tutkinto tuottaa vertailevaa<br />
nuorisotyön <strong>ja</strong> nuorisopolitiikan<br />
osaamista.<br />
Nuorisotyön <strong>ja</strong><br />
nuorisotutkimuksen<br />
maisteriopinnot, 120 op<br />
– yhteiskuntatieteiden<br />
maisteri<br />
Osaaminen: Nuorisotyön <strong>ja</strong> nuorisotutkimuksen<br />
maisteriopinnot <strong>ja</strong>kautuvat sisällöllisesti<br />
nuorisotutkimukseen, nuorisotyön<br />
kehittämiseen, johtamiseen <strong>ja</strong> hallintoon<br />
sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Tampereen<br />
yliopistossa suoritettavat opinnot<br />
antavat nuorisoalalla toimiville monitieteellistä<br />
<strong>ja</strong> moniammatillista asiantuntijuutta.<br />
Koulutuksen suorittaneilla on osaamista<br />
nuorisotyön, koulun <strong>ja</strong> sosiaalityön yhteistyömallien<br />
kehittämisessä <strong>ja</strong> opintojen<br />
monitieteisyys konkretisoituu käytännön<br />
tasolla. Tutkinto tuottaa laa<strong>ja</strong>-alaiset valmiudet<br />
tieteellisen tiedon tuottamiseen, hyödyntämiseen<br />
<strong>ja</strong> soveltamiseen nuorisoalan<br />
työssä. Maisteritutkinto tuottaa <strong>ja</strong>tko-opintokelpoisuuden<br />
tohtoriopintoihin. Koulutukseen<br />
valittavilta opiskelijoilta edellytetään<br />
soveltuvaa korkeakoulututkintoa.<br />
Koulutus käynnistyi tammikuussa 2009 <strong>ja</strong><br />
seuraava sisäänotto on keväällä 2011.<br />
Viittomakielisen<br />
oh<strong>ja</strong>uksen perustutkinto<br />
120 ov – viittomakielen<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
Osaaminen: Tutkinnon suorittanut oh<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong><br />
avustaa viittomakielisiä, kuulo- <strong>ja</strong> kuulonäkövammaisia,<br />
kuurosokeita <strong>ja</strong> kehitysvammaisia<br />
asiakkaita sekä sellaisia asiakkaita,<br />
joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Hän<br />
käyttää avustamisessa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uksessa suomalaista<br />
viittomakieltä, viittomiin poh<strong>ja</strong>utuvia<br />
menetelmiä (kuten viitottu puhe <strong>ja</strong> tukiviittomat)<br />
sekä puhetta tukevia <strong>ja</strong> korvaavia<br />
9
kommunikaatiomenetelmiä. Hän suunnittelee,<br />
järjestää <strong>ja</strong> arvioi eri- ikäisten tavoitteellista<br />
kasvatus- <strong>ja</strong> viriketoimintaa <strong>ja</strong> tukee<br />
samalla asiakkaittensa kommunikaation <strong>ja</strong><br />
kielellisten taitojen kehittymistä.<br />
Työpaikat: Sosiaali- <strong>ja</strong> opetussektorilla päivähoidon<br />
toimipaikat, koulut, oppilaitokset,<br />
koululaisten aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminta, leirit,<br />
kerhot, hoitolaitokset, palvelutalot <strong>ja</strong> toimintakeskukset.<br />
Viittomakielen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi<br />
toimia myös leireillä <strong>ja</strong> vammaisten henkilökohtaisena<br />
avusta<strong>ja</strong>na. Ammattinimikkeenä<br />
näissä tehtävissä voi olla mm. lastenhoita<strong>ja</strong>,<br />
lasten oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, koulunkäynnin avusta<strong>ja</strong>, koululaisten<br />
aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>,<br />
henkilökohtainen avusta<strong>ja</strong> sekä virike- <strong>ja</strong><br />
vapaa-a<strong>ja</strong>n toiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>.<br />
Kelpoisuus: Viittomakielen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kelpoisuuteen<br />
on viitattu lainsäädännössä<br />
seuraavasti:<br />
a) Laki Sosiaalihuollon ammatillisen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
272/2005, 8 §:<br />
”Kelpoisuusvaatimuksena lähihoita<strong>ja</strong>n<br />
tehtäviin on tehtävään soveltuva<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan perustutkinto tai<br />
muu vastaava tutkinto”<br />
> ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.1.<br />
b) Valtioneuvoston asetus opetustoimen<br />
henkilöstön <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksista<br />
annetun asetuksen muuttamisesta<br />
(115/2004) 9a § koululaisten aamu- <strong>ja</strong><br />
iltapäivätoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
> ks. <strong>kelpoisuus</strong>kohta 2.4.<br />
Viittomakielisen oh<strong>ja</strong>uksen<br />
perustutkinnon lähialo<strong>ja</strong> ovat<br />
viittomakielen tulkkaus <strong>ja</strong> opetus sekä<br />
puhevammaisten tulkkipalvelutyö.<br />
Näiden ammattialojen vaatimaa<br />
erityisosaamista viittomakielisen<br />
oh<strong>ja</strong>uksen perustutkinto ei tuota.<br />
Viittomakielentulkin<br />
<strong>koulutus</strong>ohjelma 240 op<br />
– viittomakielentulkki<br />
(AMK)<br />
Osaaminen: Viittomakielentulkki toimii<br />
puolueettomana kielen välittäjänä suomen-<br />
<strong>ja</strong> ruotsinkielisen valtaväestön <strong>ja</strong><br />
viittomakielisen vähemmistön edustajien<br />
välillä. Tulkkipalveluiden kautta viittomakieliset<br />
voivat tasavertaisesti osallistua<br />
yhteiskunnan toimintaan. Tulkit<br />
tarjoavatkin tulkkipalveluita kaikissa niissä<br />
elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä,<br />
koulutuksessa tai vapaa-aikanaan osallistuvat.<br />
Viittomakielen tulkkiopintojen loppuvaiheessa<br />
opiskeli<strong>ja</strong> valitsee erikoistumisalueensa.<br />
Näitä ovat tulkkaus <strong>ja</strong>/<br />
tai kääntäminen eri asiakasryhmille kuten<br />
kuuroutuneille <strong>ja</strong> kuurosokeille, kansallisissa<br />
<strong>ja</strong> kansainvälisissä projekteissa<br />
työskenteleminen sekä viittomien opetuksen<br />
pedagogiset opinnot. Kuuroutuneille<br />
<strong>ja</strong> kuurosokeille tulkkauksen taito todennetaan<br />
opintojen lisäksi suorittamalla<br />
tulkkirekisterikokeet.<br />
Työpaikat: Viittomakielen tulkit toimivat<br />
laa<strong>ja</strong>-alaisesti viittomakielialan asiantuntijoina<br />
työpaikoillaan. He työskentelevät<br />
asioimistulkkeina monenlaisissa tilanteissa<br />
<strong>ja</strong> tilaisuuksissa, tai opiskelutulkkeina<br />
eriasteisissa oppilaitoksissa esikoulusta<br />
yliopistoon. Osa työstä voidaan toteuttaa<br />
etätulkkauksena. Suurin osa tulkeista on<br />
työsuhteessa yksityisellä sektorilla, mutta<br />
tulkki voi toimia myös yrittäjänä tai esim.<br />
järjestön tai muun työnanta<strong>ja</strong>n palveluksessa.<br />
Viittomakielen tulkki voi toimia<br />
myös kääntäjänä erilaisten toimeksiantojen<br />
mukaan. Pedagogiset opinnot suoritettuaan<br />
opiskeli<strong>ja</strong> voi työskennellä viittomien<br />
opetta<strong>ja</strong>na esimerkiksi kielihäiriöisten<br />
lasten perheissä, kursseilla <strong>ja</strong> yritysten sekä<br />
oppilaitosten palveluksessa.<br />
10
Kelpoisuus: Viittomakielen tulkkien kelpoisuutta<br />
ei ole Suomessa säädetty lailla,<br />
kuten ei puhuttujen kielten tulkkienkaan,<br />
eikä tulkkauspalvelulaki ota kantaa<br />
siihen, kuka saa tarjota palvelua. Tulkkauksen<br />
alalla on kuitenkin selvitetty mahdollisuuksia<br />
suo<strong>ja</strong>ta tulkin ammattinimike.<br />
Viittomakielen tulkkien toimintaa valvoo<br />
erityinen Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä<br />
(TTYR). Sen taustalla ovat alan keskeiset<br />
järjestöt (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry,<br />
Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen<br />
Tulkit ry). TTYR ylläpitää Tulkkirekisteriä,<br />
johon kootaan tiedot niistä<br />
tulkeista, jotka ovat suorittaneet järjestöjen<br />
hyväksymän tulkkikoulutuksen <strong>ja</strong> läpäisseet<br />
tulkkirekisterikokeen. Näitä tulkke<strong>ja</strong><br />
TTYR suosittaa tuottamaan lain tarkoittamaa<br />
tulkkipalvelua.<br />
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä kokoaa<br />
tilastotieto<strong>ja</strong> viittomakielen tulkeista <strong>ja</strong><br />
toteaa kysyttäessä suoritetun tulkkikoulutuksen.<br />
Se on myös rekisteröidyn viittomakielen<br />
tulkin luvalla viittomakielialaan<br />
liittyvän tiedotus- <strong>ja</strong> tutkimustoiminnan<br />
osoitelähde. Mikäli tulkin todetaan toimineen<br />
ammattietiikan vastaisesti, ryhtyy<br />
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkirekisterin<br />
säännöissä määrättyihin toimenpiteisiin.<br />
1.9.2010 alkaen tulkkauspalvelusta<br />
vastaa valtakunnallisesti Kansaneläkelaitos,<br />
jonka mukaan tulkkausta voi tuottaa<br />
vain koulutettu <strong>ja</strong> yhteistyöryhmän hyväksymä<br />
viittomakielen tulkki (laki vammaisten<br />
henkilöiden tulkkauspalvelusta<br />
19.2.2010/133, joka määrittää tulkkauspalveluiden<br />
käyttöä sekä sitä ketkä voivat toimia<br />
tulkkeina).<br />
Viittomakielentulkki<br />
(ylempi AMK)<br />
Viittomakielialan tulkkitoiminnan YAMK -<br />
<strong>koulutus</strong>ohjelma on alkanut syksyllä 2009.<br />
Tutkinto toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun<br />
<strong>ja</strong> Humanistisen ammattikorkeakoulun<br />
yhteistyönä. Koulutusohjelman<br />
tavoitteena on antaa viittomakielen<br />
tulkeille valmiuksia viittomakielialan vaativiin<br />
kehittämis-, tutkimus- <strong>ja</strong> johtotehtäviin<br />
uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuksen<br />
tarkoituksena on myös varmistaa viittomakielen<br />
tulkkien koulutuksellinen tasaarvo<br />
moniammatillisissa työyhteisöissä.<br />
Kelpoisuus: Tutkinto antaa pätevyyden<br />
virkoihin, joissa <strong>kelpoisuus</strong>vaatimuksena<br />
on ylempi korkeakoulututkinto.<br />
Master of Humanities<br />
Degree Programme in Sign Language Interpreting<br />
(EUMASLI) on ylempi 90 opintopisteen<br />
ammattikorkeakoulututkinto, joka<br />
on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai vastaavan<br />
korkeakoulututkinnon suorittaneille<br />
viittomakielen tulkeille, joilla on työkokemusta<br />
vähintään kolme vuotta. Koulutus sisältää<br />
syventäviä tulkkauksen <strong>ja</strong> kääntämisen<br />
opinto<strong>ja</strong>, ns. kansainvälisen viittomisen<br />
opinto<strong>ja</strong> sekä tutkimusopinto<strong>ja</strong>. Tutkinto<br />
tähtää tulkin kielitaidon, tulkkaus-, kääntämis-<br />
sekä tutkimustaitojen syventämiseen<br />
kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena<br />
on kehittää yhteisillä tutkimuksilla <strong>ja</strong> projekteilla<br />
eurooppalaisella tasolla mm. tulkkauksen<br />
laatua. Tutkinnon voi suorittaa<br />
työn ohessa.<br />
11
Asioimistulkin<br />
ammattitutkinto<br />
Suntion ammattitutkinto<br />
Osaaminen: Asioimistulkin tutkinnon suorittanut<br />
tulkkaa tilanteita <strong>ja</strong> kohtaamisia asiakkaan<br />
(usein maahanmuutta<strong>ja</strong>n) <strong>ja</strong> suomalaisten<br />
viranomaisten välillä. Hän tulkkaa<br />
kielestä toiseen asioimistilanteissa käytetyt<br />
puheenvuorot ottamatta itse kantaa asioiden<br />
sisältöön. Hän selvittää myös asian kannalta<br />
oleellisia kulttuuritausto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> auttaa osapuolia<br />
ymmärtämään toisiaan eri kielestä huolimatta.<br />
Tulkattavat tilanteet voivat olla joskus<br />
ratkaisevan tärkeitä tulkattavan elämän kannalta<br />
(esimerkiksi turvapaikkahaastattelut tai<br />
psykiatrinen hoito). Asioimistulkin vastuulla<br />
on viestin, sanomien <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tusten välittäminen.<br />
Asioimistulkki hallitsee kaksi työkieltä,<br />
joista toinen on suomi tai ruotsi. Tutkinnon<br />
suoritta<strong>ja</strong>n tulee tuottaa A-työkieltä kaikkine<br />
vivahteineen <strong>ja</strong> sävyineen virheettömästi siten,<br />
että sitä on helppo ymmärtää. B- kieltä<br />
tulee hallita yleisten kielitutkintojen taitotason<br />
4 vastaavalla tavalla. Kir<strong>ja</strong>llisen kielitaidon<br />
ohella tutkinnon suoritta<strong>ja</strong> tuntee työkielialueidensa<br />
kulttuuria <strong>ja</strong> yhteiskuntaa.<br />
Osaaminen: Suntion ammattitutkinnon<br />
suorittanut osaa hoitaa seurakunnan jumalanpalvelusten<br />
<strong>ja</strong> kirkollisten tilaisuuksien<br />
järjestelyt. Hän osaa ottaa huomioon<br />
tilaisuuksien luonteen, kirkkovuoden a<strong>ja</strong>nkohdan<br />
<strong>ja</strong> niihin liittyvän symboliikan. Hän<br />
hallitsee myös pienimuotoisten tarjoilujen<br />
järjestämisen. Suntion ammattitutkinnon<br />
suorittanut osaa hoitaa seurakunnan kiinteistöjä,<br />
hautausmaita <strong>ja</strong> hautaamiseen liittyviä<br />
toimia kirkollisen tapakulttuurin <strong>ja</strong><br />
alan lainsäädännön mukaisesti. Hän osaa<br />
myös huoltaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden<br />
kirkkojen esineistöä <strong>ja</strong> tekstiilejä.<br />
Työpaikat: evankelisluterilaiset tai ortodoksiset<br />
seurakunnat<br />
Kelpoisuus: Suntioiden kelpoisuutta ei<br />
ole määritelty säädöksissä erikseen.<br />
Työpaikat: Asioimistulkkikeskukset, joilta<br />
tulkkipalvelu<strong>ja</strong> tilataan. Tulkki työskentelee<br />
myös arkielämän tilanteissa, kuten<br />
vanhempainilloissa kouluissa, neuvoloissa,<br />
työvoimatoimistoissa, lääkärintarkastuksissa<br />
tai erilaisissa neuvotteluissa.<br />
Kelpoisuus: Asioimistulkkien kelpoisuutta<br />
ei ole Suomessa säädelty lailla.<br />
Uusi puhuttujen kielten tulkkauksen <strong>koulutus</strong>ohjelma<br />
on käynnistymässä vuonna<br />
2011 ammattikorkeakoulutasolla. Silloin<br />
aloitetaan Suomen <strong>koulutus</strong>järjestelmän<br />
historian ensimmäinen puhuttujen kielten<br />
tulkkauksen <strong>koulutus</strong>ohjelma, joka kouluttaa<br />
tulkke<strong>ja</strong> vähemmistökieliin.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>:<br />
www.edu.<strong>fi</strong>/ammatti<strong>koulutus</strong><br />
12
Change language