Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi - Edu.fi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi
ulpu mustonen, lastentarhanopettaja
Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin.
Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen
kulttuuri-identiteetti ja valmiudet kulttuurien
väliseen vuorovaikutukseen sekä kansainvälisyyteen
kehittyvät. Kulttuuriperintöopetus tarjoaa
oppijalle kokemuksia ja elämyksiä sekä tietoa ja
tutkimushaasteita. Se on tutkivaa havainto-opetusta
ja perustuu näkemiseen, kokemiseen, elämykseen
ja oivallukseen. Oppilas oivaltaa, että
hän voi tehdä sellaista, mistä jää jälki, millä on
merkitystä ja mikä luo hyvinvointia. Nuori löytää
vähitellen paikkansa yhteiskunnassa ja maailmassa.
Teematyöskentely ja kokonaisuuksien rakentaminen
edellyttävät yhteistyötä. Oppijalle se
tarjoaa mielekkäitä oppiaineet ylittäviä oppimiskokemuksia.
Oppiaineiden opetussuunnitelmia
voi rikastaa ja elävöittää sekä rakentaa teemapäiviä
tai -viikkoja. Ulkopuolisia asiantuntijoita voi
myös hyödyntää.
Esikoululaisille teemojen ja projektien vetäminen
on helpompaa sillä heille opetuksen pitää
olla leikinomaista kokonaisopetusta. Lapsen
luontainen tapa toimia on leikkien, tutkien ja
liikkuen. Oppimisympäristön merkitys on suuri.
Lapsilähtöisyys auttaa lasta motivoitumaan,
kun hän saa tutkia hänelle itselleen kiinnostavia
ja ajankohtaisia asioita. Lapsen mielenkiintoa on
helppo herätellä tuomalla oppimisympäristöön
tarjolle lapsen eri aisteja simuloivia elementtejä
esimerkiksi taidekuvia, lastentieto-, kuvakirjoja,
mielenkiintoisia esineitä, kosketeltavia materiaaleja,
musiikkia, ääniä sekä maisteltavia ja haisteltavia
maistiaisia.
Esi- ja alkuopetuksen oppilaat voivat esimerkiksi
lastenkokouksessa keskustella ja valita aiheita,
joita haluavat tutkia ja selvittää. Oppilaat laativat
käsitekartan, mitä täydennetään projektin
edetessä. Kulttuurikasvatusta tuodaan projektien
yhteyteen esimerkiksi pienryhmätyöskentelynä ja
pajatoimintana. Projektien aiheita voi tulla oppilailta,
opettajilta tai toisen projektin sivutuotteena.
Kulttuurikasvatuksen aiheisiin saa vinkkejä
Suomen Tammen julkaisuista.
tehtäväesimerkkejä
Vanhojen esineiden näyttely
Oppilaat saavat tuoda kotoa vanhan esineen (tarvekalu,
tekstiili, vaate, lelu, urheiluväline, koristeesine
ym.), johon on liitetty taustatietoja: kenen
ollut, kuinka vanha, mistä materiaalista valmistettu,
käyttötarkoitus. Oppilaat saavat pienryhmissä
tutkia heitä kiinnostavia esineitä ja piirtää,
kirjoittaa, askarrella ym. Oppilaat voivat kirjoittaa
tarinoita, kirjeitä tai näytelmiä, joita voivat
235

taiteen kulttuurikasvatukseen vinkkejä
ja materiaaleja saa esimerkiksi
seuraavista teoksista:
marjatta levanto: Tunnetko? Lasten
Ateneum, Nykytaide suurin piirtein
marjatta levanto: Unennäkijä tulee - Hugo
Simbergin kuvia
liisa lauermaan: Tiikerin metsästäjän koti
ja muita tarinoita
liisa piironen: Leikin pikkujättiläinen
anna-christina forsman: Kuvien kirja -
Kuvataideopetuksen käsikirja
perusopetukseen
virsu honkala: Entäs jos…
aili helenius: Jäälinnoja
helena sormunen: Sesam! Avaimia
esiopetuksen draamapedagogiikkaan
hear bowell: Prosessidraamapolkuja
opettamiseen ja oppimiseen
esittää toisille oppilaille. Oppilaat voivat piirtää,
maalata tai askarrella rekvisiittaa näytelmiinsä,
tehdä taideteoksia omasta näkemyksestään ja
koota seinätauluja tutkimuksistaan. Pienryhmät
raportoivat muille kokemuksistaan ja tutkimuksistaan
ja esittävät taideteoksiaan ja näytelmiään.
Vanhoista esineistä ja tutkimistuloksista kootaan
näyttely, johon muutkin voivat tutustua.
Miten ennen pestiin pyykkiä
Oppilaat saavat tutkia taidekuvien avulla miten
ennen pestiin pyykkiä (Pekka Halonen: Avannolla,
Eero Järnefelt: Pyykkiranta, Albert Edelfelt:
pyykinpesijät, Tyko Sallinen: Pyykkärit). Oppilaat
voivat esim. näytellä Sallisen Pyykkäreitä, ja
tämä voidaan dokumentoida valokuvaamalla ja
esikoululaisia saduttamalla. Koululaiset voivat
kirjoittaa aiheesta tarinoita, näytelmiä, runoja
tai lauluja. Oppilaat voivat piirtää, maalata tai
askarrella aiheesta. He voivat myös laulaa, säveltää
tai tanssia.
Esi- ja alkuopetuksessa voidaan käyttää lastenkuvakirjoja.
Esimerkiksi Mauri Kunnaksen
Koiramäki kirjoissa on aineistoa kesä- ja talvipyykin
pesusta ennen vanhaan. Myös seuraavat

vanhojen esineiden näyttely
kuva: ulpu mustonen
kirjat ovat avuksi: Inger ja Lasse
Sandbergin Oppiiko Lapanen kummittelemaan:
”Kun äiti pesi pyykkiä
purolla, Lapanen auttoi häntä
hakkaamalla vettä pois kartulla” ja
Karin Kihlman: Kultainen lapsuus
Impilahdella: ”Pyykkipäivän jälkeinen
talkoopäivä oli tytöille mieluisa.
Silloin vedettiin, rullattiin ja
mankeloitiin lakanat. Parasta oli
istua vedettävän lakanan alla kyyryssä
viileän ilman ja pestyn pyykin
tuoksun pöllähdellessä ympärillä.”
Monella aikuisella on lapsuudesta
samoja kokemuksia, joita nyt
voimme tarjota pienille oppilaille.
Halukkaat saavat istua vuorotellen
vedettävän lakanan alla puhtaan ilmavirran
tuulahduksessa. Lapsista
se on todella hauskaa! Esioppilaat
voivat pestä nukenpyykkiä. Jos
käytettäväksi löytyy vanha pyykkilauta,
niin sitä lasten on kiva kokeilla.
Pyykit on hauska ripustaa
ulos kuivumaan, jos se on mah-
237

dollista. Oppilaat voivat miettiä, miten
heidän kotonaan pyykinhuoltoa hoidetaan
ja verrata sitä entisiin menetelmiin.
Voidaan kuvitella kehitystä eteenpäin,
mitähän keksintöjä tulevaisuudessa olisi
odotettavissa? Pyykin jälkikäsittely ennen
ja nyt voi olla myös pohdinnan aiheena.
Ehkä päästään uusiin tutkimusaiheisiin
(esimmerkiksi tekstiilien ja vaatteiden valmistaminen
ennen ja nyt sekä tulevaisuudessa).
Vanhojen tavaroiden projektia voi
syventää vierailulla kotiseutu-, kansallis-,
tekniikanmuseossa.
lähde
jääskeläinen, liisa: Kulttuuriperintöopetus - mahdollisuuksia
ja keskeneräisyyden sietoa.
Teoksessa Aikapolku - tehtävänä kulttuuriperintö.
Suomen Tammi, Helsinki 2005.
tytöt esittävät tyko sallisen ”pyykkärit”
kuvat: ulpu mustonen
239