Toimintakertomus 2010 - Finanssivalvonta
Toimintakertomus 2010 - Finanssivalvonta
Toimintakertomus 2010 - Finanssivalvonta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Toimintaympäristö<br />
Suomen talous kasvuun taantuman<br />
jälkeen<br />
Kertomusvuonna Suomen talous elpyi edellisen vuoden<br />
pahasta taantumasta. Kansainvälisen talouden ja kaupan<br />
elpyminen voimisti kasvua etenkin vuoden toisella<br />
vuosipuoliskolla.<br />
Suomen vientituotteiden kysyntä piristyi. Yksityinen kulutus<br />
on kehittynyt hyvin vakaasti viime vuosina ja on edelleen<br />
tasaisessa kasvussa kuluttajien optimististen mielialojen<br />
ja ansiotasojen nousun ansiosta. Vuoden lopussa yleiset<br />
taloutta koskevat mielialat tosin heikkenivät selkeästi.<br />
Yksityiset investoinnit alkoivat kasvaa uudelleen merkittävän<br />
vähentymisen jälkeen.<br />
Tiedot kansainvälisestä suhdannekehityksestä olivat<br />
pääosin myönteisiä ja kasvuennusteita vuosiksi <strong>2010</strong> ja<br />
2011 nostettiin monessa maassa. Suomen naapurimaiden<br />
talous kehittyi hyvin, samoin kasvu Baltiassa on nopeutumassa.<br />
Vuosien <strong>2010</strong> ja 2011 talouskasvulla kuitenkin<br />
vasta paikataan sitä tuotannon ja palveluiden vähentymistä,<br />
joka tapahtui vuonna 2009. Suomessa tavaroiden<br />
ja palveluiden tuotanto oli edelleen vuoden 2006 tasolla.<br />
Investoinneissa noustiin vasta vuoden 2005 alun tasolle.<br />
Työllisyys parani. Työttömiä työnhakijoita oli Tilastokeskuksen<br />
mukaan kertomusvuoden lopussa hieman yli<br />
200 000 ja työttömyysprosentti oli 7,9. Suomen työttömyys<br />
oli talvella <strong>2010</strong>—2011 alhaisempi kuin esim. Yhdysvaltojen,<br />
koko euroalueen tai Ruotsin.<br />
Suomen bruttokansantuote, kulutus,<br />
investoinnit ja vienti<br />
Indeksi, Q1/2005=100<br />
140<br />
130<br />
120<br />
110<br />
100<br />
90<br />
80<br />
2005 2006 2007 2008 2009 <strong>2010</strong><br />
• Yksityinen kulutus<br />
• Tavaroiden ja palveluiden vienti<br />
• Bruttokansantuote<br />
• Yksityiset investoinnit<br />
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden neljännesvuositilinpito,<br />
kausitasoitetut volyymiluvut.<br />
Valtioiden velkaantuminen kärjistyi<br />
Euroopassa kertomusvuotta leimasivat huoli ja epävarmuus<br />
valtioiden nopean velkaantumisen seurauksista sekä<br />
talouden elpymisestä. Samalla monessa maassa huolet<br />
pankkisektorin riskiensietokyvystä ja tappiokirjaustarpeista<br />
lisääntyivät.<br />
Monien Suomen viennin kannalta keskeisten maiden<br />
taloudet kääntyivät selkeään kasvuun, mutta julkisten talouksien<br />
velkaantumisongelma EU:n alueella kärjistyi. Velkaantumisongelma<br />
heijastuu pankkisektoriin eri Euroopan<br />
maissa. Esimerkiksi Saksan ja Ranskan finanssisektoreilla<br />
on suuria saamisia Etelä-Euroopan maista ja Iso-Britannian<br />
pankeilla on paljon saamisia Irlannista.<br />
Erityisesti Etelä-Euroopan valtioiden ja Irlannin lainojen<br />
luottoriskihinnat olivat pitkin vuotta poikkeuksellisen korkealla<br />
tasolla. Samoin korkoerot verrattuna riskittöminä pidettyihin<br />
Saksan valtion lainapapereihin olivat merkittävät.<br />
Valtioilla on velkaantumisen vuoksi tulevina vuosina<br />
kasvavia rahoitustarpeita, pankeilla suuria jälleenrahoitustarpeita<br />
ja lisäksi yrityksillä tarve hakea rahoitusta markkinoilta.<br />
Emissioiden määrä onkin jo lisääntynyt.<br />
Kreikan julkisen talouden velkaantuminen sai aikaan<br />
sen, että maa joutui maksamaan yhä korkeampaa korkoa<br />
liikkeelle laskemistaan joukkovelkakirjalainoista. Lopulta<br />
EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sopivat toukokuussa<br />
Kreikan valtion 110 miljardin euron tukipaketista.<br />
Irlannissa pankkisektorin massiiviset tappiot ja talouden<br />
aktiviteetin ylläpito loivat tilanteen, jossa valtion vuotuinen<br />
alijäämä muodostui lähes yhdeksi kolmasosaksi bruttokansantuotteesta.<br />
Myös Irlanti ajautui marraskuussa sopimaan<br />
85 miljardin euron tukipaketista EU:n ja IMF:n kanssa.<br />
Summalla tuetaan maan julkisen talouden vakauttamista<br />
ja pankkisektorin pääomitusta.<br />
EU-tason stressitestit lisäsivät tietoa<br />
pankkien riskeistä<br />
Markkinoiden toinen huolenaihe oli erityisesti Espanjan ja<br />
Irlannin pankkisektorien tila. Kesällä CEBS järjesti yhdessä<br />
Euroopan keskuspankin kanssa stressitestin, jonka tulokset<br />
julkaistiin pankkikohtaisesti. Heinäkuussa julkistetut<br />
pankkien yleiseurooppalaiset stressitestit osoittivat pohjoismaisten<br />
pankkien hyvän vakavaraisuustilanteen, ja näiden<br />
velkaantuneisiin valtioihin liittyvät riskit todettiin samalla<br />
suhteellisen pieniksi. Suomesta OP-Pohjola-ryhmä osallistui<br />
stressitestiin. Nordea Bank -konserniin kuuluva Nordea<br />
Pankki Suomi ja Danske Bank -konserniin kuuluva Sampo<br />
Pankki osallistuivat testiin emoyhtiöidensä kautta. Stressitesti<br />
osoitti, että OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestäisi<br />
selvästi stressitestissä käytettävän negatiivisen kehityksen<br />
skenaarion. Myös Nordea Bank- ja Danske Bank -konsernit<br />
säilyttivät testissä vakavaraisuutensa vahvana.<br />
14<br />
<strong>Finanssivalvonta</strong> | <strong>Toimintakertomus</strong> <strong>2010</strong>
Change language