Toimintakertomus 2009 - Finanssivalvonta

että hedge-rahastot valvonnan alaisiksi. Koko finanssitoimialaakoskevia riskienhallinnan vaatimuksia kiristetäänja pyritään vähentämään toimijoiden houkutusta ylisuureenriskinottoon mm. palkitsemista sääntelemällä.Nämä muutokset ovat oikeansuuntaisia.Sääntelyn suhdanteita vahvistavan vaikutuksen merkityson täsmentynyt vasta nykykriisissä. Pankeilta tultaneenkinjatkossa edellyttämään vakavaraisuussääntelyssäsuhdannepuskureita eli pankit joutuisivat hyvinä aikoinakeräämään omaa pääomaa yli minimivaatimusten.Huonoina aikoina näitä pääomia voitaisiin purkaa ja tätäkautta turvata pankkijärjestelmän luotonantokyky.Vakavaraisuussääntelyn uudistusehdotuksissa myöspankkien luottotappiovarauskäytäntöä esitetään muutettavaksisiten, että pankit pystyisivät aiempaa paremminvarautumaan odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myöstilinpäätössääntelyssä otettaneen käyttöön odotettavissaolevien tappioiden arvonalentumismalli. Nämä ovatkannatettavia muutoksia. Askel taaksepäin sen sijaanolisi, jos yksinkertainen, ei-riskiperusteinen vähimmäisomavaraisuusasteotettaisiin määrääväksi vakavaraisuudenmittariksi. Se, miten uudistukset käytännössä toteutetaanja miten ne vaikuttavat rahoitusalalla, onparhaillaan kvantitatiivisten selvitysten kohteena.Viime vuonna EU:ssa hyväksytty Solvenssi II -direktiiviuudistaa perin pohjin henki- ja vahinkovakuutusyhtiöidenvakavaraisuuslaskentaa. Uudistuksen tavoitteet paremmastariskien hallinnasta ja pääomavaatimusten riskiperusteisuudenlisäämisestä ovat erittäin kannatettavia.Komissiossa Euroopan vakuutusvalvojien komitean työnpohjalta valmisteilla olevat direktiiviä täydentävät säännöksetmäärittelevät vakavaraisuuslaskennan yksityiskohtaisetvaatimukset. Ne pohjautuvat siihen, että direktiiviedellyttää vakuutettujen suojaamiseksi turvaavuustasoa,jolla vakuutusyhtiön maksukyvyttömyyden todennäköisyyson enintään 0,5 prosenttia. Finanssikriisiosoitti, että kaikkia omaisuusarvojen vaihteluun vaikuttaviatekijöitä ei aikaisemmissa koelaskelmissa osattu ottaahuomioon. Valittu turvaavuustaso näyttäisikin johtavanarvioitua korkeampiin vakavaraisuusvaatimuksiin.Vaatimusten tason tarkoituksenmukaisuutta tuleearvioida vuoden 2010 vaikutusarvioiden jälkeen.Samoin kuin pankkisääntelyssä tulisi myös Suomentyöeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistamistapohtivassa työryhmässä pyrkiä löytämään jo käytössäolevien lisäksi uusia keinoja, joilla vähennettäisiin vakavaraisuusvaatimustensuhdanteita myötäileviä piirteitä.Samalla tulee edistää vakavaraisuusvaatimusten riskiperusteisuuttaja riskien ja vakavaraisuuden hyvää hallintaatyöeläkelaitoksissa. Tässä työssä olisi tarkoituksenmukaistasoveltaa Solvenssi II:n keskeisiä elementtejä.Talletussuojan osalta on tärkeää yhtenäistää käytäntöjäEuroopassa. Suojan pitäisi toisaalta olla kyllin turvallinentallettajien kannalta, mutta toisaalta se ei saisi antaapankeille kannustimia epäterveeseen talletustenhinnoitteluun.Asuntoluotoissa velallisten korkoriskihuomattavaAsuntoluottojen korot ovat Suomessa alhaisia ja asuntoluottojenmarginaalit ovat viimeisten vuosien aikana olleethyvin kapeita muihin EU-maihin verrattuna. Pankit ovatmenneinä vuosina tässä suhteessa kilpailleet hinnallareippaastikin. Vuoden alkupuoliskolla marginaalit tosinlevenivät nopeasti edellisestä vuodesta. Viimeisimmättiedot kertovat, että uusien asuntolainojen marginaalitovat uudelleen kaventuneet kesän vajaasta yhdestäprosenttiyksiköstä.Asuntolainauksesta ei odoteta realisoituvan merkittäviäluottotappioita pankeille. Kokonaisuutena kotitalouksienvelanhoitokyky on säilynyt melko hyvänä, vaikka maksuhäiriötovatkin lisääntyneet. Kotitalouksien velkaantuminensuhteessa tuloihin ei kertomusvuonna juurikaankasvanut. Ylivelkaantumisen ongelmat voivat kuitenkinkoetella yhä useampia kotitalouksia, jos työttömyys vieläpahenee ja korot nousevat nykyiseltä hyvin matalaltatasoltaan.Huolestuttavaa on kotitalouksien riittämätön varautuminenkorkotason nousuun. Kotitaloudet eivät tällä hetkelläarvioi korkoriskiä kyllin pitkäjänteisesti.Asiakkaansuojaa vahvistettavaFinanssikriisissä valvonta painottui valvottavien taloudellisenaseman seurantaan ja analyysiin. Finanssisektorintoimintakyvyn säilyttäminen oli Finanssivalvonnan ensisijainenpainopistealue. Finanssikriisi toi kuitenkin esiinongelmia myös valvottavien menettelytavoissa. Jälkeenpäinvoidaan arvioida, että Finanssivalvonta olisi voinutreagoida näihin ongelmiin vieläkin voimallisemmin.Palveluntarjoajan pitää myyntitilanteissa antaa asiakkaalleoikeat ja riittävät tiedot sijoitustuotteiden ominaisuuksistaja riskeistä. Kriisi nosti esiin tapauksia, joissaasiakas on katsonut, että palveluntarjoaja ei ole selostanutriskejä riittävästi tai niistä on annettu harhaanjohtavaatietoa tai niitä on vähätelty. Lainsäädäntö jaFivan ohjeistus ovat tältä osin yksiselitteisiä: ei-ammattimaisillesijoittajille tulee kertoa riskeistä ja monimutkaisentuotteen soveltuvuus asiakkaalle on selvitettävä. Ei olehyväksyttävää, että asiakaspalvelutilanteessa asiakkaalleannettaisiin myynnin vauhdittamiseksi väärä kuvatuotteesta.Parin viime vuoden aikana Finanssivalvonta ja sen edeltäjäRahoitustarkastus ovat tehneet laajoja tarkastuksiaeri tuotteita, erityisesti lyhyen koron rahastoja jastrukturoituja lainoja, koskevan tiedonantovelvollisuuden4Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

täyttämisestä, palveluntarjoajien tekemien soveltuvuusarvioidenasianmukaisuudesta ja rahastojen arvonlaskennanoikeellisuudesta. Selvitysten perusteellaFinanssivalvonta on edellyttänyt valvottavilta korjaaviatoimia. Korjaavien toimenpiteiden toteutumista on seurattukiinteästi.Finanssivalvonnassa asiakkaansuojakysymyksillä onmerkittävä painoarvo. Valvontaa suunnataan mm. säästämis-ja sijoitustuotteiden tuotekehitys- ja myyntiprosessienasianmukaisuuden tarkastamiseen. Asiakkaansuojantärkeä merkitys heijastuu myös Finanssivalvonnanorganisaatioratkaisussa: omat toimistot on perustettuniin asiakkaansuojakysymyksille kuin säästämistuotteilleja -palveluillekin. Finanssivalvonta kehittää omia toimintatapojaanpystyäkseen puuttumaan epäkohtiin oikeaaikaisesti.Eri sektorien sijoitustuotteiden myyntiäkoskevaa sääntelyä yhtenäistetäänEU-tasollaEuroopan komissio näkee tärkeänä sen, että eri säästämis-ja sijoitustuotteista vähittäisasiakkaille annettavattiedot ja niitä koskeva myynti ja markkinointi ovat mahdollisimmanyhdenmukaisesti säänneltyjä, olivatpatuotteet sitten arvopapereita, pankkitalletuksia tai vakuutuksia.Toimin tänä keväänä puheenjohtajana EU:nfinanssivalvojien asettamassa työryhmässä, jossa vakuutus-,pankki- ja arvopaperivalvojat pyrkivät yhtenäisiinnäkemyksiin asiassa.Kasvanut huoli Suomen finanssimarkkinoidenkilpailukyvystä onaiheellistaSuomen kansantalouden terveen kehityksen kannalta ontärkeää turvata Suomen finanssimarkkinoiden kilpailukyky.Sekä suomalaiset kotitaloudet että yritykset hyötyvätsiitä, että Suomessa on saatavilla monipuolisia jalaadukkaita finanssipalveluja kilpailukykyiseen hintaan.Pörssisäätiö on teettänyt selvityksen suomalaistenpääomamarkkinoiden kehittämistarpeista ja myös valtiovarainministeriöon asettanut selvityshenkilön tätä pohtimaan.On tärkeää, että tässä hankkeessa ovat aktiivisianiin yksityinen kuin julkinenkin sektori.Arvopaperimarkkinoilla osakekaupankäynti on nopeutunutja kaupankäynnin kustannukset laskeneet. Nämäovat hyviä kehitystrendejä. Pörssiliiketoiminnan kannaltaon kuitenkin tärkeää, että MiFIDin markkinapaikkasääntelynonnistuminen arvioidaan uudelleen. Tulisikin analysoida,ovatko kaupankäynnin järjestämisen liiketoimintaedellytyksetriittävän tasapuoliset eri toimijoille jakohdistuvatko sääntelyn velvoitteet tasapuolisesti erikaupankäynnin järjestäjiin. Lisäksi tulee arvioida kaupankäynninhajautumisen haasteet valvonnalle ja mitennäihin haasteisiin tulee vastata.Finanssivalvonnan toimintakäynnistynyt hyvinFinanssivalvonnan organisoituminen saatiin päätökseenelokuun alussa. Organisaatiomallia valmisteltaessa suuripainoarvo annettiin sille, missä mallissa valvonnan synergiaedutolisivat helpoimmin saavutettavissa ja samantyyppisiäriskejä voitaisiin valvoa yhteisin resurssein.Vakuutus-, pankki- ja arvopaperivalvontaa ei haluttuorganisoida erillisiksi osastoiksi toiminnan mahdollisenlokeroitumisen välttämiseksi. Uuden oppimisen ja uusientoimintatapojen omaksumisen kannalta olikin välttämätöntävalita ns. funktionaalinen malli, jossa valvontarakennettiin eri toimintojen, ei eri sektorien pohjalta.Tähänastisten kokemusten nojalla voin todeta mallinolevan toimiva. Yhteisten toimintatapojen ja prosessienhiominen vie kuitenkin oman aikansa ja synergiahyödytalentuneiden toimintakulujen muodossa näkyvät pidemmälläaikavälillä. Finanssivalvonnan ensimmäinen toimintavuosikäynnistyi hyvin ja tehdyistä suurista muutoksistahuolimatta valvojan operatiivinen toiminta jatkui häiriöttä.Finanssivalvonnan strategia ulottuu seuraavalle kolmivuotiskaudelle.Strategiassa painopisteitä ovat toisaaltavalvonnan riskiperusteisuuden edistäminen, toisaaltaasiakkaan- ja sijoittajansuojan edistäminen sekä kansainvälisenyhteistyön tehostaminen. Finanssivalvonta jasen edeltäjät ovat olleet hyvin aktiivisia valvontayhteistyönkehittämisessä sekä EU:n että Pohjoismaidentasolla. Vaikka yhteistyö onkin kehittynyt varsin hyvin, onvielä varmistettava, että se on riittävän kattavaa jakustannustehokasta.Finanssivalvonnan työilmapiiri on työtyytyväisyyskyselynmukaan tyydyttävä. Kysely tehtiin koko henkilökunnallehyvin pian organisoitumisen jälkeen – ajankohtana, jolloinmonet henkilökohtaista tehtävää, vastuita ja tavoitteitakoskevat asiat olivat vielä avoinna. Finanssivalvonta onottanut reippaat askeleet kohti visiotaan, jonka mukaanse on dynaaminen ja arvostettu valvoja. Strategia korostaamyös yhtenäisen toimintakulttuurin merkitystä. Setarkoittaa käytännössä laadukasta ja tehokasta toimintatapaaFinanssivalvonnan tavoitteiden saavuttamiseksisekä myönteistä ja aikaansaavaa työilmapiiriä.Kiitän kaikkia fivalaisia sitoutumisesta ja pitkäjänteisyydestäuuden valvojan rakentamisessa sekä arvokkaastatyöpanoksesta organisaation ensimmäisenätoimintavuonna.Helsingissä, 17. helmikuuta 2010Anneli TuominenFinanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 5

FinanssivalvontaFinanssivalvonta, lyhyemmin Fiva, aloitti toimintansa1.1.2009. Uudelle viranomaiselle siirtyivät pääosin entistenviranomaisten, Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston,tehtävät. Fiva toimii hallinnollisestiSuomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaanitsenäinen.Fivan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoidenvakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitostenja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta.Tavoitteena on myös vakuutettujen etujen turvaaminen jayleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan.Valvottavia ja muita maksuvelvollisia oli vuoden lopussayhteensä 1 111.TehtävätFivan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivientoimintaa laissa tarkennettujen tehtävien mukaisesti.Lisäksi tehtäviin kuuluu edistää hyvien menettelytapojennoudattamista finanssimarkkinoilla ja yleisön tietämystäfinanssimarkkinoista. Toiminnan tavoite ja tehtävät onkirjattu lakiin Finanssivalvonnasta.Laki Finanssivalvonnasta 3 §Tehtävät (ote):1. myöntää finanssimarkkinoilla toimiville toimilupia,rekisteröi finanssimarkkinoilla toimivia ja vahvistaaniiden toimintaa koskevia sääntöjä;2. valvoo, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavatniihin sovellettavia finanssimarkkinoita koskeviasäännöksiä, niiden nojalla annettuja määräyksiä,toimilupansa ehtoja ja toimintaansakoskevia sääntöjä;3. valvoo rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskua janiillä tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä selvitys- jasäilytystoimintaa koskevien säännösten ja määräystennoudattamista;4. valvoo kansainvälisten tilinpäätösstandardiennoudattamista siten kuin jäljempänä säädetään;5. valvoo, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavatniitä koskevia säännöksiä ja määräyksiärahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestäja selvittämisestä;6. antaa lain soveltamisen kannalta tarpeellisia määräyksiäsiten kuin laissa erikseen säädetään;7. ohjaa ja valvoo säästöpankkitarkastuksentoimintaa;8. suorittaa sille laissa säädetyt muut tehtävät.6Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Fivan tehtävänä on lisäksi:Valvottavia1. seurata ja arvioida finanssimarkkinoiden ja finanssimarkkinoillatoimivien muun toimintaympäristönja muiden yleisten toimintaedellytysten kehitystä;2. tehdä aloitteita finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännönkehittämisestä ja muista tarvittavistatoimenpiteistä sekä osallistua lainsäädännönvalmisteluun;3. seurata ja arvioida peruspankkipalvelujen saatavuuttaja niiden hinnoittelua;4. edistää niiden finanssimarkkinoilla toimivienohjaus- ja valvontajärjestelmien luotettavuutta,joiden taloudellista asemaa Fiva valvoo;5. koota ja määräajoin julkaista vertailukelpoisellatavalla tietoja finanssimarkkinoilla toimivien taloudellisestaasemasta sekä muuten edistää finanssipalvelujaja finanssimarkkinoiden toimintaa koskevantietoaineiston saatavuutta;6. osallistua viranomaisten väliseen kotimaiseenyhteistyöhön;7. osallistua Euroopan pankkivalvojien komitean,Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteanja Euroopan vakuutusvalvojien komitean työhönvalvontajärjestelmän kehittämiseksi ja finanssimarkkinoillatoimivien vakaan toiminnan edistämiseksiEuroopan unionissa sekä muuhun viranomaistenkansainväliseen yhteistyöhön;8. osallistua rahoitusjärjestelmän lainvastaisen hyväksikäytönestämiseen;9. edistää yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssafinanssialan tieteellistä tutkimusta ja koulutusta.• luottolaitokset• vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöt• työeläkevakuutusyhtiöt• eläkesäätiöt• eläke-, sairaus- ja muut vakuutuskassat• vakuutusyhdistykset• työttömyyskassat• vakuutusedustajat• muut vakuutusalalla toimivat• sijoituspalveluyritykset• rahastoyhtiöt• talletussuojarahasto• sijoittajien korvausrahasto• arvopaperikeskus• pörssiLisäksi Fiva valvoo• listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuttaja IFRS-tilinpäätöksiä• kaupankäyntiä arvopapereilla• osakeomistusten liputussäännöksiä• arvopaperitarjouksia ja julkisia ostotarjouksiaFinanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 7

JohtoPankkivaltuustoFivan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta jatehokkuutta valvoo eduskunnan pankkivaltuusto.Pankkivaltuuston puheenjohtajana toimi kertomusvuonnaTimo Kalli ja varapuheenjohtajana Antti Kalliomäki.Jäsenet olivat Tanja Karpela, Martti Korhonen, MikaLintilä, Pekka Ravi, Marja Tiura, Jutta Urpilainen(9.9. asti Liisa Jaakonsaari) ja Ben Zyskowicz.JohtokuntaFivan johtokunta ohjaa valvojan toimintaa asettamallaerityiset tavoitteet, päättämällä sen toimintalinjoista sekäohjaamalla ja valvomalla näiden toteutumista ja toimintalinjojennoudattamista. Lisäksi johtokunta mm. käsitteleeFivan vuotuisen talousarvion ja alistaa sen SuomenPankin johtokunnan vahvistettavaksi, antaa pankkivaltuustollevähintään kerran vuodessa kertomuksen Fivantoiminnalle asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisestaja kuulee vuosittain finanssimarkkinoilla toimivienedustajia. Finanssimarkkinoilla toimivien edustajia kuullaanvalvonnalle asetetuista tavoitteista ja toteutumisestasekä talousarviosta ja valvonnassa odotettavissa olevistamuutoksista ja niiden vaikutuksista valvontamaksukertymäänsekä odotettavissa olevien muutosten edellyttämistätoimista.Johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä ja sen toimikausi onkolme vuotta. Jäsenet ja varajäsenet nimittääpankkivaltuusto.Kertomusvuonna puheenjohtajana toimi Suomen Pankinjohtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen javarapuheenjohtajana alivaltiosihteeri Martti Hetemäkivaltiovarainministeriöstä. Jäseninä toimivat varatuomariPirkko Juntti, johtaja Antero Kiviniemi sosiaali- jaterveysministeriöstä sekä filosofian kandidaatti PaavoPitkänen.Pentti Hakkaraisen varajäsenenä toimii osastopäällikköKimmo Virolainen. Martti Hetemäen varajäsenenätoimii lainsäädäntöneuvos Tuija Taos. Antero Kiviniemenvarajäsenenä toimii ylimatemaatikko Leena Väänänen.Kertomusvuonna johtokunta kokoontui 17 kertaa.Johtaja, johtoryhmä ja osastotJohtajan tehtävänä on johtaa toimintaa ja tehdä muutkuin johtokunnalle kuuluvat päätökset. Kertomusvuonnajohtajana toimi Anneli Tuominen. Johtajan apuna toimiineuvoa-antava johtoryhmä (esittely sivulla 12), johonkuuluvat osastopäälliköt ja muut johtajan määräämätvirkamiehet.Fivassa on neljä osastoa: instituutiovalvonta, riskienvalvonta,markkinavalvonta ja menettelytapavalvonta.Osastot jakautuvat toimistoihin. Osastojen lisäksi johtajansuorassa alaisuudessa toimivat hallintoyksikkö,johdon sihteeristö ja viestintä.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 9

Finanssivalvonnan organisaatio 1.2.2010EduskunnanpankkivaltuustoFinanssivalvonnanjohtokuntaSisäinen tarkastusHallintoyksikköPekka PeiponenJohtajaAnneli TuominenJohdon sihteeristöErkki KontkanenViestintäTerhi Lambert-KarjalainenInstituutiovalvontaRiskienvalvontaMarkkinavalvontaMenettelytapavalvontaOsastopäällikkö (vt.)Jukka VesalaOsastopäällikköJukka VesalaApulaisjohtaja, johtajan sijainenJohtava neuvonantajaHely SalomaaOsastopäällikköJarmo ParkkonenNeuvonantajaArja VoipioOsastopäällikköErja RautanenPääanalyytikkoSampo AlhonsuoToimistotToimistotToimistotToimistotRyhmittymätKaija KilappaLuottoriskitVeli-Jukka LehtonenMarkkinatAuli KumpulainenAsiakkaansuojaTimo PeltonenRahoitussektoriElina Aartola-MäkeläVakuutussektoriSeppo JuutilainenVakavaraisuuslaskentaJaana LadvelinMarkkina- jaoperatiiviset riskitMatti KoivuVakuutusteknisetriskit ja tutkimusVesa Hänninen (vt.)Taloudellinen analyysiJaana RantamaSijoittajainformaatioSari HelminenTilinpäätösvalvontaTomi SeppäläSäästämistuotteet ja-palvelutPaula LauniainenFinanssipalvelutoiminnotEsa PitkänenTyöttömyysvakuutusMarko AarnioTietojärjestelmätJaakko MauranenFinanssivalvonnan johtoryhmän jäseniä ovat johtaja Anneli Tuomisen lisäksi apulaisjohtaja Jukka Vesala, osastopäällikötJarmo Parkkonen ja Erja Rautanen sekä johtavat neuvonantajat Erkki Kontkanen ja Hely Salomaa.10Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Instituutiovalvonta vastaa valvottavien liiketoimintaa,vakavaraisuutta ja riskejä koskevan kokonaiskuvanmuodostamisesta sekä valvottavaa koskevien yhteydenottojenja toimien koordinoinnista (ns. vastuuvalvojatoiminto)Fivassa. Osasto vastaa kaikkien vakuutus- jarahoitussektorien toimijoiden vuosittaisen liiketoimintaanja riskeihin suhteutetun vakavaraisuuden riittävyydenarvion tuottamisesta. Osaston tehtäviin kuuluvat myöspankkien ja vakuutusyhtiöiden toimilupahakemustenkäsittely yhteistyössä muiden osastojen kanssa. Lisäksiosastolla arvioidaan näiden toimijoiden hallinnon luotettavuus,tilinpäätösten oikeellisuus sekä toiminnan lainmukaisuus.Osasto vastaa pohjoismaisten valvojienkollegioyhteistyön toimivuudesta.Riskienvalvonta vastaa valvottavien riskien ja riskienhallinnanvalvonnasta. Valvonta tehdään tarkastuksin jaanalysoimalla säännöllistä raportointia (luotto-, markkina-,likviditeetti-, operatiiviset ja vakuutustekniset riskitsekä rahanpesun estämisen, maksujärjestelmien jait-infrastruktuurin luotettavuus). Valvonnan tavoitteena onvakavaraisuutta ja maksuvalmiutta uhkaavien riskienhavaitseminen ja ehkäiseminen ennakolta. Valvontakohdistuu siihen, että riskit eivät ylitä riskinkantokykyä,riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat riittävällä tavallajärjestetyt ja että valvottavilla on hyvä vakavaraisuudenja maksuvalmiuden hallinta. Osasto vastaa myös valvottavienja finanssisektorin taloudellista tilaa ja riskejäkoskevasta analyysistä ja julkaisuista, tutkimuksista jakoko valvojan tietojärjestelmäkehityksestä. Lisäksiosasto vastaa EU-valvojien käytäntöjen kehittämisestäsekä tarkastustoiminnan koordinoinnista.Instituutio- ja riskienvalvonta muodostavat vakavaraisuusvalvonnankokonaisuuden, jonka tavoitteena onmyös tehokas kriisien hallinta. Tällä pyritään siihen, ettäkriisien ja häiriöiden vaikutukset asiakkaisiin ja järjestelmäntoimivuuteen sekä kansantalouden kustannuksiinrajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi.Markkinavalvonnan tavoitteena on edistää luottamustasijoittajainformaatioon ja arvopaperimarkkinoiden toimintaan.Luottamusta rakentavat laadukas, selkeä ja ajantasainensijoittajainformaatio, arvopaperimarkkinoideninfrastruktuurin hyvä toiminta sekä arvopaperimarkkinoillatoimivien asianmukaiset toimintatavat.Markkinavalvonta valvoo listayhtiöiden tiedottamiseen,arvopaperitarjouksiin, IFRS-tilinpäätöksiin sekä eri säästämistuotteisiinja -palveluihin liittyvää sijoittajainformaatiota.Lisäksi osasto valvoo sekä arvopaperimarkkinoideninfrastruktuurin toimintaa että arvopaperimarkkinoillaharjoitettavaa kaupankäyntiä ja kaupankäyntiin liittyviämenettelytapoja. Osasto tutkii mahdollisia arvopaperimarkkinoidenväärinkäytöksiä. Tilintarkastajien valvontatyöhönja sen kehittämiseen Fiva osallistuu Keskuskauppakamarintilintarkastuslautakunnan jäsenenä.Menettelytapavalvonta vastaa finanssimarkkinoidenpalveluntarjoajien ja asiakkaiden välisen suhteen valvonnasta.Osasto valvoo finanssialan palveluiden ja tuotteidenmarkkinointia ja asiakkaalle annettavaa informaatiotasekä palveluntarjoajien menettelytapoja asiakkaidensuhteen. Osasto hyväksyy pankkien käyttämät tiliehdotsekä valvoo vakuutuslaitosten käyttämiä vakuutusehtoja.Menettelytapavalvonta käsittelee sijoituspalveluyritysten,rahastoyhtiöiden ja vakuutusedustajien toimilupa- jarekisteröintihakemukset ja rajat ylittävää palvelua tarjoavienilmoitukset toiminnan aloittamisesta sekä valvootyöttömyyskassojen toimintaa. Osasto valvoo menettelytapojenosalta valvottavien sisäisiä prosesseja ja toiminnanjärjestämistä. Tehtäväkenttään kuuluu yleisöllesuunnattu asiakasvalistus erityisesti tuotteisiin liittyvienriskien osalta. Asiakkaansuojassa ja asiakasvalistuksessaFiva toimii yhteistyössä Kuluttajaviraston jaVakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn kanssa.Kukin osasto vastaa sääntelyn kehittämisestä omanvastuualueensa osalta.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 11

OrganisoituminenLaki Finanssivalvonnasta ja muut siihen liittyvät laitvahvistettiin presidentin esittelyssä 19.12.2008 ja netulivat voimaan 1.1.Pankkivaltuusto nimitti joulukuussa 2008 heti lain vahvistamisenjälkeen Fivan johtokunnan jäsenet ja varajäsenetsekä määräsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan janimitti joulukuussa Anneli Tuomisen vt. johtajaksi.Fivan johtajan virka julistettiin avoimeksi joulukuussa2008. Virkaan ilmoittautui tammikuussa kahdeksankandidaattia. Pankkivaltuusto nimitti Anneli Tuomisenvirkaan helmikuussa viiden vuoden toimikaudeksi.Osastopäälliköiden tehtävät julistettiin avoimiksi helmikuussa.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessäyhteensä 47. Johtokunta nimitti osastopäälliköt tehtäviinsämaaliskuussa.Toimisto- ja yksikönpäälliköitä sekä pääanalyytikkoahaettiin julkisella haulla huhtikuussa. Hakijoita tehtäviin oli161. Nimitykset tehtiin toukokuussa ja ne tulivat pääosinvoimaan kesäkuun alusta. Kaikki päällikkönimityksettehtiin määräajaksi (3–5 vuotta). Asian tuntijat ja tukihenkilöstöhakivat sisäisessä haussa uusiin tehtäviin toukokuussaja nimitykset tehtiin kesäkuussa.Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.8. Syyskuunalussa henkilöstö sijoittui kahteen osoitteeseen(Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8) siten, että riskienvalvonta-ja instituutiovalvontaosastot toimivat pääosinSnellmaninkadulla ja markkinavalvonta- ja menettelytapavalvontaosastotMikonkadulla. Snellmaninkadulla toimivatmyös hallintoyksikkö, johdon sihteeristö ja viestintä.HenkilöstöFiva on asiantuntijaorganisaatio. Henkilöstöstä 73 %toimii asiantuntijatehtävissä, 11 % esimiestehtävissä ja16 % tukihenkilöstön tehtävissä. Hyväksytty toimintavahvuuson 218 henkeä, ja kertomusvuoden lopussa toimintavahvuusoli 211. Henkilömäärät jakautuivat kertomusvuodenpäättyessä seuraavasti:Riskienvalvonta.............70Instituutiovalvonta..........43Markkinavalvonta..........41Menettelytapavalvonta... 29Hallintoyksikkö..............14Johdon sihteeristö...........8Viestintä..........................5Johto..............................1Fivan asema finanssimarkkinoita valvovana viranomaisenaasettaa sen virkamiehille erityisiä eettisiä vaatimuksia.Fivalaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioonvalvojan tavoitteet ja toimia niiden puolesta. Hänensuhteensa tai taloudelliset yhteytensä valvottavaan eivätsaa muodostua liian tiiviiksi tai muuten sellaisiksi, ettähänen riippumattomuutensa voitaisiin kyseenalaistaa.Henkilöstöä koskee laaja sidonnaisuuksien(arvopaperiomistukset, luotot, takaukset, muut vastuut,sivutoimet, muut sidonnaisuudet) ilmoitusvelvollisuus.Virkamiesten on lisäksi noudatettava yksityiskohtaisiasäännöksiä arvopaperi- ja vakuutussijoittamisessaan.Toiminnan rahoitus ja kustannuksetFivan toiminta rahoitetaan pääosin valvonta- ja toimenpidemaksuilla,joita peritään valvottavilta ja muilta maksuvelvollisilta.Veroluonteisten valvontamaksujen suuruus määritelläänlaissa ja ne perustuvat valvottavan toiminnanlaajuuteen, jota mitataan mm. valvottavan taseen loppusummalla.Kaikki arvopaperien liikkeeseenlaskijat maksavatlaissa määritellyn kiinteän maksun. Suomen Pankki vastaaviiden prosentin rahoitusosuudesta. Jos toiminnasta syntyyylijäämää, se palautetaan valvottaville ja muille maksuvelvollisille.Kertomusvuonna toimintakulut olivat 24,5 miljoonaaeuroa. Tästä pääosa koostui henkilöstökuluista (17,6milj. euroa). Muut merkittävät kuluerät muodostuivatSuomen Pankilta ostettavista palveluista (2,4 milj. euroa)sekä kiinteistökuluista (2,3 milj. euroa).TietojärjestelmätValvontojen yhdistämisestä aiheutunut tietojärjestelmienintegrointi oli ensimmäisen toimintavuoden keskeinentehtävä. Integroinnin ensimmäisen vaiheen tuloksetmahdollistivat valvojan operatiivisen toiminnan. Vaihesaatiin päätökseen kesäkuussa.Päällekkäisten järjestelmien yhdistäminen jatkuu integraationtoisessa vaiheessa vuoteen 2012 asti, jolloinyhdistetään tai rakennetaan uudet viranomaisraportointijärjestelmätja valvottavarekisterit.ViestintäFiva julkaisi kertomusvuonna 18 lehdistötiedotetta.Syyskuussa julkaistun valvottavien taloudellista tilaa jariskejä käsittelevän lehdistötiedotteen yhteydessä järjestettiinlehdistötilaisuus, jossa kerrottiin myös kesällätehtyjen stressitestien tulokset.Verkkopalvelun etusivulla julkaistiin 31 verkkouutista.Valvottaville suunnattuja valvottavatiedotteita julkaistiin39. Verkkopalvelun tilasto-osiossa julkaistiin säännöllisestitilastotietoja arvopaperi- ja luottomarkkinoista,valvottavien tilinpäätösten avainlukuja sekä kattavaatilastoaineistoa vakuutustoiminnasta.Fiva otti syksyllä käyttöön uuden visuaalisen ilmeen.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 13

Vuosi lyhyestiVuoden 2009 merkittävimmät tapahtumat• Riskien ja vakavaraisuuden tiivistetty valvontajatkui, valvottavilta edellytettiin mm. tihennettyäraportointia• Tarkastukset kohdistuivat erityisesti pankkienkasvaneisiin luottoriskeihin sekä vakuutus- jaeläkelaitosten sijoitusriskeihin sekä riskienhallinnanprosesseihin. Tarkastuksissa ei havaittuvakavaraisuutta vaarantavia riskienhallinnanlaiminlyöntejä• Pankkien maksujärjestelmäuudistuksen (SEPA)havaittiin etenevän asianmukaisesti• Stressitestejä tehtiin kahdesti yhteistyössä valvottavienja kotimaisten viranomaisten kanssa. Testitosoittivat valvottavien vakavaraisuuden kestävänennustettua merkittävästi syvemmän ja pitemmäntaloustaantuman• Työeläkelaitosten sijoitusriskejä valvottiin tiivistetystimääräaikaislain alennettua vakavaraisuusvaatimuksia• Kehotettiin sijoitusrahastoja korjaamaan puutteettiedonantovelvollisuuden noudattamisessa• Kehotettiin indeksilainojen myyjiä ja liikkeeseenlaskijoitakuvaamaan markkinointimateriaalissariskit aiempaa tarkemmin• Selvitettiin strukturoiduista tuotteista annetuninformaation asianmukaisuutta• Listayhtiöiden tulevaisuuden näkymien raportoinnissaohjaustarvetta, Fiva tarkensi ohjeistustaan• Ohjeistettiin listayhtiöitä ja muita IFRStilinpäätöksenlaatijoita rahoitusinstrumenttitietojenja liikearvon arvonalentumistestien raportoinninläpinäkyvyydessä• Työttömyyskassojen etuushakemusten pitkittyneisiinkäsittelyaikoihin puututtiin• Suurten pohjoismaisten pankki- ja vakuutusryhmittymienvalvontayhteistyö jatkui tiiviinä,systemaattinen kollegioyhteistyö SvenskaHandelsbankenin ja Skandinaviska EnskildaBankenin osalta aloitettiin kotivaltion valvojienjohdolla• Keskusvastapuolimääritykseen siirtymisestä solmittiinyhteistyösopimukset ulkomaisten valvojienkanssa• Selvityksessä todettiin suurten finanssialan yritystenpalkitsemisperiaatteet pääosin kansainvälistensuositusten mukaisiksi. Palkitsemisperiaatteistajulkaistiin Fivan kannanotto 17.2.2010• Esitettiin kannanotot asuntolainojen viitekoronvaihto-oikeudesta ja lyhennysvapaalle asetettavistaedellytyksistä• Fivan määräys- ja ohjekokoelman uudistustyöaloitettiinKansainvälinen finanssikriisi alkoi kertomusvuonnahelpottua. Osakkeiden ja korkoinstrumenttien arvotelpyivät ja rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilannekoheni. Ongelmat kuitenkin muuttivat muotoaan, kunfinanssikriisin seurauksena syntyneet reaalitaloudenongelmat syvenivät maailmanlaajuiseksi taloustaantumaksi.Suomessakin kansantalous supistuihuomattavasti ja työttömyys lisääntyi. Baltian maatajautuivat huomattaviin talousvaikeuksiin.Vaikka valvottavien toimintaympäristö säilyi vaativana janäkymät pysyivät hyvinkin epävarmoina, Fiva saattoikuitenkin todeta valvottavien vakavaraisuustilanteensäilyneen vahvana. Yhteistyössä valvottavien ja Suomen14Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Pankin kanssa tehdyt stressitestit osoittivat, että pankit javakuutus- ja eläkelaitokset kestävät vakavan taantuman.Suomen finanssijärjestelmän vakaus ei olisi uhattuna,vaikka talouskehitys olisi ennustettua selvästi heikompaavuosina 2010 ja 2011.Pankkien pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus helpottui,mutta luottoriskit alkoivat realisoitua. Liiketoimintavolyymienpieneneminen ja matala korkotaso heikensivätpankkien perusliiketoimintojen kannattavuutta.•••Fiva jatkoi finanssikriisin vuoksi tihennettyä raportointia jatiivistettyä valvontaa, ja sitä suunnattiin muuttuneidenriskien mukaisesti erityisesti pankkien luottoriskeihin,vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskeihin sekä kaikkientoimijoiden johdannaistoimintojen riskeihin.Pankkien luottoriskien tarkastuksia suunnattiin etenkinyritysrahoituksen riskeihin ja Baltian liiketoimintoihin,luottoriskien ja ongelmaluottojen hallintaan. Vakuutus- jaeläkeyhtiöiden osalta tarkastusten kohteena olivatsijoitus riskien hallinta ja sisäinen valvonta. Tarkastuksillahavaittiin puutteita riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa.Valvottavien vakautta ja toiminnan jatkuvuuttauhkaavia riskejä ei kuitenkaan todettu. Fivan selvityksessäei käynyt ilmi merkittäviä riskejä johdon ja muunavainhenkilöstön palkitsemisessa.Fiva seurasi pankkien asiakkaiden tilannetta ja mahdollisialuotonsaantiongelmia yrityskentässä. Pankkienvakavaraisuus- ja likviditeettitilanne ei Fivan arvionmukaan Suomessa muodostunut elinkelpoisten yritystenluotonsaannin esteeksi. Yritysten luotonsaannissa ontosin ollut ongelmia, mutta vuoden loppua kohdentilanne on helpottunut.Fiva kehotti sijoitusrahastoja täsmentämään riskeistä jasijoituspolitiikasta antamiaan tietoja sekä indeksilainojenmyyjiä ja liikkeellelaskijoita kuvaamaan riskit aiempaatarkemmin markkinointimateriaalissa. Lisäksi selvitettiinstrukturoiduista tuotteista annetun informaation asianmukaisuutta.Korjaavien toimien toteutumista on seurattutiiviisti.•••Markkinarakenteiden muuttuminen, ennen kaikkeauusien markkinapaikkojen syntyminen, on puolestaanhajottanut varsinkin likvidien osakkeiden kaupankäynninkansainväliseksi ja useille markkinapaikoille. Kauppatietojenselvittäminen edellyttää näin ollen laajaa, vähintäänkineurooppalaista viranomaisyhteistyötä.Fiva tutki väärinkäyttöepäilyjä kaupankäynnin ja arvopaperientiedonantovelvollisuuden osalta. Jos selvityksissäsaadaan sellaista näyttöä, että on syytä epäillä rikoslaintarkoittamaa toimintaa, asiasta tehdään tutkintapyyntöpoliisille. Osassa tapauksista Fivan on nykyään mahdollistaantaa oma hallinnollinen sanktio, kuten julkinenhuomautus tai varoitus. Nämä tapaukset ovat lievempiäkuin rikoslain tarkoittama toiminta, mutta kuitenkinrahoitusmarkkinasäännösten vastaisia. Vuoden aikanatutkittiin 74 valvontatapausta.Tutkimustensa perusteella Fiva antoi viisi julkista huomautusta,joista kaksi liputusvelvollisuuden laiminlyönnistä,yksi sisäpiirintiedon ilmaisukiellon rikkomisesta,yksi kurssinvääristämisestä ja yksi esitevelvollisuudenlaiminlyönnistä.Finanssikriisi konkretisoi tehokkaan kriisinhallinnanmerkityksen. Valvonnan tavoitteena on se, että ongelmienvaikutukset asiakkaisiin ja finanssimarkkinoihin ovatmahdollisimman hallitut. Islantilaispankkien kriisin hallintatoimetsaatiin Suomessa menestyksellisesti päätökseenalkuvuodesta. Syksyllä Fiva osallistui laajaan kotimaiseenfinanssialan kriisiharjoitukseen.•••Sijoittajille finanssikriisi näkyi siinä, että riskit eivät tulleetriittävän selkeästi esille sijoittajainformaatiossa tai kriisinedistyessä niitä ei päivitetty riittävän nopeasti vastaamaanmuuttunutta tilannetta.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 15

Vuoden tapahtumia15.1. Fivan johtajan virkaan ilmoittautuu kahdeksanhakijaa2.2. Fiva tiedottaa Kaupthing Bankin Suomensivuliikkeen toiminnan päättymisestä jakertoo, että sivuliike on maksanut suomalaispankkienjärjestämän lainan takaisin4.2. Anneli Tuominen nimitetään Fivan johtajaksiviiden vuoden toimikaudeksi10.2. Fiva tiivistää pankkisektorin raportointitiheyttä13.2. Fiva tiedottaa suomalaisille pankeille myönnettävistäväliaikaisista valtiontakauksista janiihin liittyvästä hakemusmenettelystä4.3. Fiva tiedottaa työeläkelaitosten kirjanpito- jatilinpäätösmääräysten muuttumisesta9.3. Fiva tiedottaa eQ Pankin ja sen tytäryhtiöidentoiminnan jatkumisesta Suomessa20.3. Fiva tiivistää eläkesäätiöiden ja -kassojenraportointitiheyttä24.3. Fivan osastopäälliköt nimitetään1.4. Standardi markkinariskien hallinnasta tuleevoimaan8.4. Fiva antaa julkisen huomautuksen ruotsalaiselleFundior AB:lle esitevelvollisuudenlaiminlyönnistä8.4. Rahoitussektorin valvottavien vuositilinpäätöstenavainluvut vertailutietoineenjulkaistaan8.4. Valvottavayhteisöjen omistajakontrolliakoskevat säännökset muuttuvat19.5. Fivan yksiköiden päälliköt ja toimistopäällikötnimitetään26.5. Fiva antaa julkisen huomautuksen Erik vonEhrenheimille sisäpiirintiedon ilmaisukiellonrikkomisesta26.5. Fiva antaa julkisen huomautuksen AhtiVilppulalle liputusvelvollisuudenlaiminlyönnistä26.5. Fiva antaa julkisen huomautuksen DanskeBank A/S, Helsingin sivukonttorille liputusvelvollisuudenlaiminlyönnistä29.5. Fiva tiedottaa, että vakuutuslaitosten vakavaraisuuson vähintään tyydyttävä finanssimarkkinoidenkehityksestä huolimatta4.6. Fiva arvioi, että pankkisektorin vakavaraisuuskestää stressiskenaarion9.6. Fiva kertoo, että peruspankkipalveluidenhinnoittelu ja saatavuus ovat ennallaan10.6. Fiva kertoo, että tarkastushavaintojenmukaan indeksilainojen markkinointimateriaaliei täytä vaatimuksia15.6. Fivan uusi verkkopalvelu Finanssivalvonta.fijulkaistaan7.7. Fiva julkaisee Kuntien eläkevakuutuksensijoitustoimintaa koskevan selvityksen13.7. Fiva antaa julkisen huomautuksen JanMichael Strengille kurssin vääristämisestä1.8. Fivan uusi organisaatio aloittaa25.9. Fiva arvioi, että stressitestien perusteellafinanssisektori kestäisi vakavan taantuman1.10. Sisäpiiri-ilmoituksia ja -rekistereitä koskevanstandardin muutokset tulevat voimaan1.10. Fiva kertoo, että tarkastushavaintojenmukaan osalla sijoitusrahastoista onpuutteita esitemateriaaleissa ja näidenajantasaisuudessa29.10. Fiva julkaisee IFRS-valvontaa koskevanraportin, jonka mukaan listayhtiöidenliikearvon arvonalentumistestauksissa onpuutteita6.11. Fiva selventää toimivaltaansa arvopaperienmarkkinoinnin riitatilanteissa11.–12.11. Fiva osallistuu Sijoitus-Invest 2009-tapahtumaan12.11. Fivan johtokunta hyväksyy uudenstrategian18.11. Fiva tiedottaa, että suurten finanssialanyritysten palkitsemisen periaatteet ovatpääosin suositusten mukaisia, mutta muutamiayksittäisiä muutostarpeita on havaittu19.11. Fiva kertoo pitkäaikaissäästämislakiinliittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta ennenpalveluntarjonnan käynnistämistä3.12. Fiva tiedottaa vakuutussektorin raportointijärjestelmänuudistamisen aloittamisesta10.12. Fiva raportoi pankki- ja vakuutussektorienvakavaraisuuden vahvistumisesta11.12. Palkitsemiseen liittyvä kannanottolausuntokierrokselle16.12. Pankkisektorin rahoitusriski- ja vakavaraisuusraportointitiheysmuutetaannormaaliksi16Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

ToimintaympäristöKansantalous syvässä taantumassaFinanssimarkkinoiden vuonna 2008 voimistunut kansainvälinenkriisi laajentui kertomusvuoden alussa reaalitalouksiin.Useat talousalueet – Euroopan unioni mukaanlukien – ajautuivat samanaikaiseen syvään taantumaan.Suomen viennin arvo supistui melkein kolmanneksellavuodesta 2008. Työllisyystilanne heikkeni nopeastikertomusvuonna. Työmarkkinoiden taantuma jatkuu vielävuonna 2010, ja työttömyysaste on nousussa.Kansainvälinen talouskehitys on vaikuttanut erityisennegatiivisesti Baltian maihin. Ennakotietojen perusteellaViron, Latvian ja Liettuan kansantaloudet supistuivatkertomusvuonna 13–18 %. Myös Ruotsissa kansainvälinentaantuma merkitsi talouden supistumista.Valtioiden, keskuspankkien ja kansainvälisten organisaatioidentoimintaa leimasi yksi tavoite yli muiden: estääfinanssikriisin paheneminen ja samalla harjoittaa politiikkaa,jossa minimoidaan pahan taantuman vaikutukset jaylläpidetään taloudellista aktiviteettia.Bruttokansantuotteen muutos Suomessa,Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa jaLiettuassa%151050-5-10-15-20tot. 2007 tot. 2008 ennuste 2009* ennuste 2010*• Suomi• Ruotsi• Tanska• Viro• Latvia• Liettua* Ennusteet 2009 ja 2010 perustuvat Suomen kohdalla SuomenPankin ennusteeseen ja muiden maiden kohdallaThe Economist Poll, usean julkaistun ennusteen keskiarvo.Lähde: Kansantalouden tilinpidon tiedot.Toisella vuosipuoliskolla moni suuri kansantalous osoittiensimmäisiä merkkejä talouskasvun uudesta alusta.Maltillinen elpyminen johtui eri keskuspankkien ja valtioidenharjoittamasta poikkeuksellisen elvyttävästä talouspolitiikasta,jolla taantumakehitys ja uhkaava taloudensyöksykierre saatiin hallintaan.Suomen kansantalous toipuu taantumasta, kun tärkeimpienkauppakumppanien kasvu on kunnolla käynnistynyt.Suomen vientiteollisuuden investointihyödykkeisiinpainottunut rakenne merkitsee, että Suomen viennillesyntyy uutta kysyntää vasta, kun investoinnit lisääntyvätsuurissa kansantalouksissa.Finanssikriisin ja suhdannekehityksen poikkeuksellisuusvaikuttaa myös yleiseen hintatasoon. Kuluttajahinnatlaskivat monessa maassa kesän ja syksyn aikana. Enitenlaskuun vaikuttivat energian ja ruoan hinnan halpeneminen.Suomessakin kertomusvuosi oli hyvin alhaiseninflaation aikaa.Suomessa kotitaloudet ja yritykset saavuttivat omassavelkaantumisessaan lakipisteen ja esimerkiksi kotitalouksienvelka suhteessa tuloihin ei enää kertomusvuonnajuurikaan kasvanut. Kotitalouksilla on nyt velkaa hiemanenemmän kuin niillä on käytettävissä tuloja yhden vuodenaikana.Finanssimarkkinat toipuivat kriisistäpoikkeuksellisen politiikan ansiosta, epävarmuusmarkkinoilla kasvanut uudestaanKertomusvuonna globaaleja finanssimarkkinoita leimasisyksyn 2008 kriisitilanteesta toipuminen. Markkinoiden japankkien tila kohentui. Sijoittajien riskinottohalukkuuskasvoi vuoden aikana.Valtiot lisäsivät huomattavasti velkaantumistaan osanatalouksiensa elvytystä. Velkaantumishalu ja -tahti lisäsivätmerkittävästi valtioiden joukkovelkakirjalainojen tarjontaa.Alkuvuonna keskuspankit alensivat ohjauskorkojaanerittäin nopeasti historiallisen matalalle tasolle. Rahapolitiikanhöllennys oli mahdollista inflaatiopaineidenhävittyä kansantalouksista. Lyhyet markkinakorot laskivatnopeasti ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Samoinvähittäispankkitoiminnan luotonannon ja talletusten korotlaskivat nopeasti.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 17

Keskuspankit turvasivat pankkien välisten markkinoidenlikviditeetin poikkeuksellisen suurilla rahoitusoperaatioilla.Euroalueella EKP tarjosi huutokaupoissa pankeille pitkäaikaistayhden vuoden rahoitusta niiden haluaman määrän,kunhan pankeilla oli toimittaa riittävästi turvaaviavakuuksia.Eurojärjestelmässä aloitettiin ns. katettujen joukkovelkakirjojenosto markkinoilta. Keskuspankkien epätavanomaisiatoimenpiteitä kutsuttiin “määrälliseksi keventämiseksi”(quantitative easing tai credit easing), koskalyhyiden ohjauskorkojen alennuttua nollatasolle tai lähellesitä, monet keskuspankit pyrkivät vakauttamaan markkinoitaostamalla taseeseensa pitempiaikaisia rahoitusvaateita.Rahan määrä lisääntyikin huomattavasti, ja se näkyikeskuspankkien taseiden poikkeuksellisen nopeana jamerkittävänä kasvuna.Valtioiden ja keskuspankkien toimilla turvattiin pankkienvaranhankinta ja ylläpidettiin pankkijärjestelmän luotonantokykyä.Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Tanskassavaltiot joutuivat lisäämään pankkien oman pääomanmäärää ja antamaan takauksia niiden varainhankinnalle.Suomessa vastaavia tukimuotoja ei ole tarvinnut ottaakäyttöön.Valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainat kävivätemissioissa kaupaksi ja pitkät korot olivat vakaitakeväästä lukien. Pitkien korkojen tasaisuus kuvasti mm.keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten vakautta.Markkinoiden erilaiset riskilisät alenivat keväästä lähtien.Markkinoiden lyhyen maturiteetin vakuudettomat ja vakuudellisetluottokorot lähenivät finanssikriisiä edeltävää tasoa,joka vallitsi elokuussa 2007. Samoin suurten pankkien javaltioiden velkakirjojen riskilisät laskivat vuoden aikana.Osakemarkkinoilla vuosi oli kaksijakoinen. Maaliskuussaosakekurssit laskivat pohjalukemiinsa. Sen jälkeen kurssitnousivat kaikilla markkinoilla jopa kymmeniä prosentteja.Tähän vaikutti se, että muiden sijoituskohteiden tuototolivat alhaisia samaan aikaan kun sijoitettavan rahanmäärä ja likviditeetti markkinoilla kasvoi. Myös odotuksetkansantalouksien ja yritysten kehityksestä muuttuivatpositiivisemmiksi vuoden aikana.Osakkeiden markkinavolatiliteetti eli hintojen vaihtelu olimaltillisempaa kuin vuonna 2008. Monilla muilla markkinoillakehitys oli volatiilimpaa: valuuttakurssivaihtelutolivat suuria ja dollarin arvon aleneminen oli leimallista.Monien metallien, kullan ja öljyn hinnat nousivat. Tämäjohtui kansainvälisen kysynnän ja taloudellisen aktiviteetinkasvusta varsinkin toisella vuosipuoliskolla. Kullanosalta syynä olivat dollarin halpeneminen ja joidenkinsijoittajien riskinkarttaminen.Kansainvälinen finanssimarkkinoiden kehitys näkyiSuomessa samanlaisina kehityskulkuina. Osakekurssitnousivat ja korkotaso oli poikkeuksellisen matala. Nämäseikat vaikuttivat mm. siihen, että syvästä suhdannetaantumastahuolimatta asuntojen hinnat nousivat vuodenjälkipuoliskolla.Vuoden 2010 tammikuusta lähtien epävarmuus markkinoillaon kasvanut; osakekurssit ovat laskeneet, volatiliteettikasvanut ja valtioiden joukkovelkakirjoista maksettavatriskilisät nousseet uudestaan. Kehityksen taustallaon markkinoiden nopeasti kasvanut huoli valtioidenlisääntyvästä velkaantumisesta ja velanhoitokyvystä.Markkinoiden huomio, samoin vaatimukset velkaantumiskehityksenkatkaisemisesta ovat keskittyneet Kreikkaan,vaikka ongelma on laajempi. Tilanteesta ei ole helppoaulospääsyä, tärkeintä on velkaantumisen saaminenhallintaan uskottavalla politiikalla.Vakuudellisen ja vakuudettoman talletuksentuottoero euroalueella%2,53 ja 12 kuukauden euriborkorot%62,051,541,030,520,01-0,52007 20082009201002007 2008 2009 2010• 1 kk • 3 kk • 6 kk • 12 kkLähde: Bloomberg.• 12 kuukauden euriborLähde: Bloomberg.• 3 kuukauden euribor18Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Valvottavien taloudellinen tilaPankkien tulokset heikkenivät,vakuutustoiminnan sijoituksettuottivat hyvinKertomusvuonna pankkien yhteenlaskettu tulos heikkeniedellisestä vuodesta. Vakuutustoiminnassa leimallista olisijoitustoiminnan hyvä tuotto.Korkotason voimakkaan alenemisen sekä luotto- jatalletuskantojen kasvun hiipumisen vuoksi pankkiensuurin tulolähde eli korkokate laski. Luotto- ja talletuskannoistalaskettu korkomarginaali kapeni vuodenaikana huomattavasti. Kertomusvuoden aikana luotto- jatalletuskannat eivät juuri kasvaneet. Pankit arvioivatluottoriskejä aiempaa perusteellisemmin. Yritysten luottokantarahalaitoksissa pieneni vuoden aikana 5 %.Vertailukauteen vaikutti pankkien myöntämän yritysluototuksenpoikkeuksellinen kasvu, joka aiheutui muidenluototuslähteiden vähäisestä saatavuudesta finanssikriisinaikana. Rahalaitosten asuntoluottokanta puolestaankasvoi 6 %. Asiakkaat siirsivät matalan korkotasonvuoksi talletuksiaan mm. sijoitusrahastoihin.Pankkien korkoriskin suurta merkitystä kuvaa se, ettäyhden prosenttiyksikön muutos koroissa merkitseeyhteenlasketussa korkokatteessa noin 600 miljoonaaeuroa. Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu(lasku) kasvattaisi (pienentäisi) siten talletuspankkienkorkokatetta noin 600 miljoonalla eurolla. Se vastaa noin15 % korkokatteesta.Tuloksen kannalta myönteinen seikka oli pankkien pääomamarkkinasidonnaistentuottojen suuri elpymien.Näiden tuottojen kasvu ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaankorkokatteen laskua ja luottotappioiden kasvua.Vuoden aikana arvonalentumiset luotoista eli luottotappiotlisääntyivät moninkertaisesti edellisestä vuodesta.Kumulatiiviset arvonalentumiset luotoista olivat 840miljoonaa euroa, mikä vastasi vuositasoisesti 0,5 %luotto- ja takauskannasta. Luottotappiot veivät vajaanyhden kolmasosan pankkien tuloksista. Suurimmillaanluottotappiot ovat olleet pankkikriisin pahimpana vuonna1992, jolloin ne olivat 3,7 % luotto- ja takauskannasta.Järjestämättömät saamiset ovat luottoja, joiden korot tailyhennykset ovat olleet hoitamatta yli 90 päivää.Järjestämättömien saamisten määrä kasvoi kertomusvuonnaja niiden määrä oli joulukuukuun lopussa 1,2miljardia euroa, joka vastasi 0,7 % luotto- ja takauskannasta.Järjestämättömien saamisten määrä vuodenlopussa ei noussut niin korkeaksi kuin aiemmin arvioitiin.Korkeimmillaan järjestämättömät saamiset olivat vuoden1993 lopussa, jolloin ne olivat 9,6 % luotto- jatakauskannasta.Pankkien maksuvalmiutta paransi finanssikriisistä toipuminenja rahoituksen saatavuuden paraneminen.Rahoituksen hintaan sisältyvät riskilisät pienenivät vuodenaikana. Pankit kasvattivat vuoden aikana likviditeettireservejääneli pitivät taseissaan aiempaa enemmänhelposti rahaksi muutettavia vähäriskisiä ja vakuuskelpoisiaarvopapereita.Vuoden aikana pitkäaikaisen rahoituksen hinta laski,mutta pysyi edelleen korkeammalla tasolla kuin ennenkriisiä. Talletusten osuus pankkien varainhankinnastasäilyi edelleen keskeisenä, vaikka talletusten määrä eikasvanut. Vuoden vaihteessa yleisötalletukset kattoivatSuomessa 67 % myönnetyistä luotoista.Vakuutuslaitoksien sijoitustoiminta kehittyi myönteisestiosakekurssien nousun ja finanssimarkkinoiden yleisentoipumisen ansiosta. Keskeisten sijoituskohteiden arvonnousu alkoi keväällä. Tämä paransi oleellisesti vakuutusyhtiöidentuloksia ja sijoitustoiminnan tuotot olivat merkittävästipositiivisia.Vakuutusalan sektoreiden kesken oli suuria eroja sijoitustuotoissaerilaisten sijoitusallokaatioidenFinanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 19

Pankkitoiminnan osuus ryhmittymätason omien varojenvaateesta on ratkaiseva (yli 85 %). Loppuosa jakautuuhenki- ja vahinkovakuutuksen kesken. Ryhmittymienminimivakavaraisuusvaatimus on 1,0 eli omien varojenmäärän tulee kattaa vähintään riskeihin perustuva omienvarojen minimivaatimus. Vuoden aikana suhdelukukasvoi ja oli vuoden lopun ennakkotietojen perusteella1,7:n tasolla.Myös eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintapääomatpääosin vahvistuivat vuoden aikana.Vuoden aikana tehdyt stressitestit vahvistivat osaltaan,että rahoitus- ja vakuutussektorin vakavaraisuus kestäisivakavan ja pitkittyneen taantuman Suomessa.Pankkien vakavaraisuus ensisijaisilla omillavaroilla sekä oman pääoman suhde taseeseenTyöeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuudenkehitys%1614Mrd. euroa161413,013,414,7%403512108612108621,0%9,114,5%8,9 9,015,3% 15,5%10,717,9%21,8%23,3%3025201544102250Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q420062007 2008 2009*• Oma pääoma / tase, %• Tier 1- vakavaraisuussuhdeluku, %* Vuoden 2009 lopun tiedot ovat ennakkotietoja.Lähde: Finanssivalvonta.06/2008 9/2008 12/2008 3/2009 6/2009 9/2009 12/2009*• Toimintapääoma• Vähimmäismäärä• Vakavaraisuusaste %* Vuoden 2009 lopun tiedot ovat ennakkotietoja.Lähde: Finanssivalvonta.0Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kehitysVahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kehitysMrd. euroa5%30Mrd. euroa3%16043214,117%3,615%3,213%2,7 2,711%12%2,411%3,214%4,2 4,218% 18%252015105212,259%2,12,01,91,7 1,752% 51% 52% 51%46%2,050%2,42,258% 58%140120100806040200012/2007 03/2008 06/2008 09/2008 12/2008 03/2009 06/2009 09/2009 12/2009*• Toimintapääoma• Vähimmäismäärä• Vakavaraisuusaste %* Vuoden 2009 lopun tiedot ovat ennakkotietoja.Lähde: Finanssivalvonta.012/2007 03/2008 06/2008 09/2008 12/2008 03/2009 06/2009 09/2009 12/2009*• Toimintapääoma• Vähimmäismäärä• Vakavaraisuusaste %* Vuoden 2009 lopun tiedot ovat ennakkotietoja.Lähde: Finanssivalvonta.0Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 21

Työeläkelaitosten vakavaraisuus lainsäädäntöä muutettiin väliaikaisestiosakkeiden pakkomyynnin estämiseksiYksityisen sektorin työeläkevakuutustoimintaa harjoittavieneläkelaitosten vakavaraisuussäännöksiä muutettiinväliaikaisesti vuoden 2008 lopussa, koskafinanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä omaisuuserienarvojen voimakkaana alenemisena. Muutosparansi riskinottokykyä, jolloin työeläkelaitosten tarvemyydä riskipitoisempia sijoituksia vakavaraisuutensaylläpitämiseksi aleni merkittävästi.Työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen yhteenlaskettutoimintapääoma oli vuoden 2007 lopussayhteensä 19,8 miljardia euroa. Tilanne muuttui olennaisestivuonna 2008: kesäkuun lopussa toimintapääomaoli 14,6 miljardia euroa ja syyskuun lopussa 10,4miljardia euroa. Omaisuuden, lähinnä osakkeiden,arvojen alentumisen vuoksi toimintapääomista olihuvennut vuoden 2008 tammi–syyskuussa noin 9,5miljardia euroa eli lähes puolet.Markkinoiden kehitys näkyi myös työeläkelaitostensijoitusjakauman muuttumisena vähemmän riskipitoiseksi.Osakkeiden osuus oli vuoden 2008 tammi–syyskuun aikana vähentynyt keskimäärin 38 prosentista26 prosenttiin.Syyskuun 2008 lopun jälkeen osakekurssit jatkoivatlaskuaan ja putosivat loka–marraskuun aikana vielälähes kolmanneksen, mikä merkitsi eläkelaitostentoimintapääomien alenemista edelleen. Toimintapääomatolivat keskimäärin painuneet lähellevakavaraisuusrajaa.Laskevien varallisuusarvojen aikana työeläkelaitoksetvoivat nostaa vakavaraisuusastettaan vain korvaamallariskillisimmät sijoituskohteet vähemmän riskillisilläja vähemmän toimintapääomaa sitovilla sijoituskohteilla.Oli käymässä ilmeiseksi, että työeläkelaitoksetjoutuvat nostamaan vakavaraisuusasemaansamyymällä sijoituksia suomalaisiin osakkeisiin.Työeläkelaitosten sijoituksista oli kesäkuun 2008lopussa suomalaisten listayhtiöiden osakkeissa ylikahdeksan miljardia euroa eli viidennes kaikista osakesijoituksista.Kesäkuussa tämä vastasi 4,4 %Helsingin pörssin yhteenlasketusta markkina-arvosta.Myynnit olisivat toteutuneet markkinatilanteessa, jossaosakkeiden markkina-arvot olivat poikkeuksellisenalhaalla. Massiiviset osakemyynnit olisivat myösosaltaan kiihdyttäneet osakemarkkinoiden alamäkeäja talouden kriisiä Suomessa, mikä olisi saattanutheikentää myös TyEL:n maksupohjaa ja työnantajienmaksun kantokykyä.Lokakuussa 2008 hallitus antoi eduskunnalle esityksenlaiksi lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavieneläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointiaja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisestamuuttamisesta. Laki koski TyEL-toimintaaharjoittavia työeläkeyhtiöitä, eläkesäätiöitä, eläkekassojasekä Merimieseläkekassaa. Laki tuli voimaan 22.joulukuuta 2008, ja se on voimassa vuoden 2010loppuun asti. Osa muutoksista tuli voimaan jo hallituksenesityksen antopäivänä 17. lokakuuta 2008.Lain tarkoituksena on työeläkelaitosten vakavaraisuusvaatimustenalentaminen siten, ettei eläkelaitostentarvitsisi myydä mm. suomalaisia osakesijoituksiaepäedullisessa markkinatilanteessa. Vakavaraisuuttavahvistettiin muuttamalla vanhuuseläkkeiden rahastointia,osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuunmääräytymistä sekä rinnastamalla osa tasausvastuustatoimintapääomaan.Vanhuuseläkerahastoja täydennettiin vuonna 2008vain rahastokoron eli kolmen prosentin verran.Vuodeksi 2008 vahvistettua täydennyskerrointavastaavaa tuottoa ei siirretty vanhuuseläkevastuisiin,vaan se jäi toimintapääomaan, lisävakuutusvastuuseen.Muutos pienensi työeläkelaitosten vastuuvelkaaja kasvatti toimintapääomia yhteensä noin 1,3 miljardiaeuroa.Osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta koskevasiirtymäsääntö kumottiin, jolloin osaketuottosidonnaisuudenaste nousi neljästä prosentista kymmeneenjo vuonna 2008. Negatiivisten osaketuottojenvuoksi osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu olinoin 1,6 miljardia euroa pienempi kuin se olisi ollutneljän prosentin säännöllä laskettuna. Toimintapääomatkasvoivat vastaavalla määrällä.Vastuuvelkaan sisältyvä tasausvastuu on yhteisestikustannettavan eläkemenon ja työeläkemaksutasonlyhyen aikavälin puskuroinnin varalta pidettävä vastuuvelanerä. Suomen liityttyä Euroopan rahaliittoontasausvastuu on määritelty suuremmaksi kuin vuosittainenyhteisesti kustannettavien eläkemenojen puskurointi(ns. EMU-puskuri) edellyttäisi. Osa tästävähimmäismäärän ylittävästä osasta rinnastetaanvuoden 2010 loppuun saakka toimintapääomaan.22Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Rinnastettava määrä on neljä prosenttia vakavaraisuusrajanlaskennassa käytettävästä vastuuvelastaennen rinnastuksen vähentämistä eli noin 2,6 miljardiaeuroaMyös toimintapääoman vähimmäismäärää muutettiinväliaikaisesti. Normaalioloissa työeläkeyhtiöidentoimintapääoman vähimmäismäärä on 2/3 vakavaraisuusrajasta,eläkesäätiöillä ja -kassoilla 1/3 vakavaraisuusrajasta.Väliaikaisen lain voimassa ollessa vähimmäismääräon työeläkeyhtiöillä kaksi prosenttia vakavaraisuusrajaalaskettaessa käytettävästä vastuuvelastaja eläkesäätiöillä ja -kassoilla yksi prosentti.Vähimmäis määrä ei lain voimassaoloaikana siten riipusijoitusten riskisyydestä.Kaiken kaikkiaan työeläkelaitosten toimintapääomatvahvistuivat noin 5,5 miljardia euroa ja toimintapääomanvähimmäismäärä aleni noin 1,9 miljardia euroaeli vähimmäismäärän ylittävä vakavaraisuuspääomakasvoi noin 7,4 miljardia euroa. Toimintapääomanlisäyksestä noin 2,6 miljardia euroa oli tilapäistä tasausvastuuseenrinnastettavaa osuutta. Koska riskinottokasvoi, työeläkelaitosten tarve myydä riskipitoisempiasijoituksia vakavaraisuutensa ylläpitämiseksi alenimerkittävästi.Väliaikaislailla on vaikutusta myös hyvitysten ja kannatusmaksujenmääräytymiseen. Täydennyskerrointavastaavaa siirtoa toimintapääomaan ja tasausvastuustatoimintapääomaan rinnastettavaa osuutta eivoi jakaa vakuutuksenottajille vakuutusmaksun jakannatusmaksun alennuksina.Työeläkelaitokset raportoivat ja julkistavat vakavaraisuutensakahdella tavalla, väliaikaisen lain mukaisestisekä ilman tilapäisiä helpotuksia. Kun vakavaraisuusraportoidaan ilman tilapäisiä helpotuksia, toimintapääomaanei lueta tasausvastuusta rinnastettavaa erää jatoimintapääoman vähimmäismäärä lasketaan riskiperusteisestipysyvän lainsäädännön mukaan.Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2009kaksi työryhmää selvittämään yksityisten alojen työeläkejärjestelmänvakavaraisuussääntelyn uudistamistarpeet,joissa otetaan huomioon finanssi- ja talouskriisi.Työryhmät esittivät, että väliaikaisen lain voimassaoloajatkettaisiin kahdella vuodella vuoden 2012loppuun saakka.Määräaikaislaki on osaltaan keventänyt työeläkelaitoksiinkohdistuneita paineita vähentää mm. suomalaistaosakeomistustaan epäedullisessa markkinatilanteessa.Määräaikaisella sääntelymuutoksella on sitentuettu työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksentavoitteita vähentämällä paineita maksutasonkorotukseen.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 23

Toiminta vuonna 2009Analyysit ja tarkastuksetViranomaisraportointia tiivistettiinKansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut taloudenlaskusuhdanne aiheuttivat paineita pankkien kannattavuudelleja vakavaraisuudelle. Finanssikriisin leviäminenreaalitalouteen lisäsi tarvetta valvottavien toimintaedellytystenkehityksen entistä tiiviimpään seurantaan myösSuomessa. Toimintaympäristön nopeiden muutostenvuoksi Fiva mm. tiivisti viranomaisraportointia taseen,tuloksen, vakavaraisuuden ja rahoitusriskien osaltaneljännesvuosittaisesta kuukausittaiseksi. Riskinkantokykyäseurattiin tehostetusti kuukausittaisen analyysinlisäksi tapaamalla valvottavien edustajia, jotta riskitvoidaan arvioida ennakoivasti.Stressitestit osoittivat Suomenfinanssisektorin riskinkantokyvynPankkien tuloskehityksestä laadittiin ennusteita, joidenpohjana olivat Suomen talouden kokonaisennusteet.Pankkien ja vakuutusyhtiöiden kannattavuusvaikutuksiaarvioitiin myös finanssisektorin stressitesteissä vuodenaikana kahdesti. Keväällä Fiva teki yhdessä SuomenPankin kanssa sen hetken makrotaloudellista perusennustettanegatiivisempaan skenaarioon perustuvanstressitestin, jonka avulla arvioitiin vaikutuksia talletuspankkientuloksiin ja vakavaraisuuteen. HeinäsyyskuussaFiva toteutti yhdessä pankkien ja vakuutusyhtiöidenkanssa toisen stressitestin, jossa valvottavatlaskivat Fivan antaman skenaarion pohjalta vaikutuksetomaan tulokseensa ja vakavaraisuuteensa. Stressilaskelmatosoittivat, että valvottavien vakavaraisuuskestäisi ennustettua merkittävästi syvemmän taloustaantumanja sen pitkäaikaisen jatkumisen.Tarkastuskohteet valittiin riskiperusteisestiVakavaraisuusvalvontaa – kuten muutakin Fivan suorittamaavalvontaa – kohdistettiin riskiperusteisesti. Finanssikriisinsyveneminen koko talouden taantumaksi kasvattiluottoriskejä. Likviditeettitilanne kansainvälisillärahamarkkinoilla kohentui kertomusvuonna, muttalikviditeettiriskien valvontaa parannettiin kriisikokemustenpohjalta.Tarkastuksissa ja muussa riskienvalvonnassa luottoriskienhallinta, pääoman riittävyys, likviditeettiriskien hallintaja markkina- sekä sijoitusriskien hallinta asetettiinetusijalle, eikä valvottavien vakavaraisuutta vaarantaviariskienhallinnan laiminlyöntejä havaittu. Valvottavillekylläkin esitettiin useita riskienhallinnan kehityskohteita.Tarkastuksia kohdistettiin myös pankkien johdannaisliiketoimintaan.Operatiivisten riskien näkökulma olimukana eri riskialueiden ja toimintojen tarkastuksissa.Lisäksi suurimpien valvottavien sisäisiä operatiivistenriskien hallinnan järjestelmiä tarkastettiin erityiskohteina.Markkina- ja sijoitusriskien sekä operatiivisten riskientarkastuksissa pyrittiin yhdistämään rahoitus- ja vakuutustoiminnanriskienhallinnan menetelmäosaamista.Pohjoismaisten ryhmittymien, kuten Danske Bankin jaNordean, konsernitason tarkastuksissa toimittiin yhteistyössäkotivaltioiden valvojien kanssa.Riskiperusteisuuden lisäksi Fiva noudattaa tarkastuksissaansäännönmukaisuusperiaatetta. Kertomusvuodenlopulta alkaen tarkastuskohteet valittiin rahoitus- javakuutussektoreilla yhdenmukaisesti. Merkittävät valvottavatmääriteltiin riskialueittain ja tarkastusten toteuttamiselleasetettiin vähimmäisfrekvenssit. Tarkastustenkohdistus perustuu valvottavakohtaiseen jatkuvaanseurantaan ja toimintaympäristön muutosten vaikutustenarviointiin.Kvantitatiiviset erotteluanalyysit auttavat kohdistamaantarkastuksia pienempien valvottavien osalta. Valvottaviainformoidaan jatkossa ennakkoon suunnitelman mukaisistatarkastuksista.24Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

LuottoriskivalvontaLuottosalkkujen laatu heikentyi, muttavakavaraisuus ei vaarantunutLuottoriskitarkastusten kohteina olivat luottoriskienhallinta, luottoriskin vakavaraisuuden sisäisten luokitustenmenetelmien (IRBA) arvioinnit ja valvottavien luottosalkkujenlaatu. Suurimpien pankkien luottoriskejä selvitettiinkattavasti useilla valvontakäynneillä. Baltian maistaSuomen pankkijärjestelmälle aiheutuvaa luottoriskiäseurattiin ja analysoitiin vuoden aikana tiiviisti. Alue olilisäksi kertomusvuoden tarkastusohjelmassa.Luottoriskien hallinnan tarkastuksissa käytiin läpiluottoriskien hallinnan järjestelyt kokonaisuutena jaluottosalkun laatua arvioitiin usealla menetelmällä. Tällöinselvitettiin mm. luotonmyöntöprosessi, luottokelpoisuusluokittelu,hinnoittelu ja luottomarginaalit, riskikeskittymät,vakuushallinta sekä erilaisten luottoriski-instrumenttienkäyttö. Pankkisektorin luottokannan laatua,toimiala- ja yrityskohtaisia keskittymiä ja niihin liittyviäriskejä Fiva arvioi valvottavien raportoimien tietojen jaerillisten kyselyjen avulla.Pankit voivat valita luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksenlaskennassa standardimenetelmän tai IRBAn (edistynytsisäisten luottoluokitusten menetelmä) välillä.IRBAn soveltaminen edellyttää valvojan antamaa lupaa.Vuoden aikana jatkettiin pankkien IRBA-hakemustenarviointeja sekä valvottiin jo IRBAa soveltavien pankkienmenetelmien laadukkuutta. Taloudellisen tilanteen takiavalvonnassa kiinnitettiin erityistä huomioita vastapuoltenluokitusten muutoksiin ja niiden analysointiin. Myöspankkien vastapuoliluokitusten ajantasaisuutta ja niidenpäivittymistä vaatimusten mukaisesti seurattiintarkemmin.Valvontahavainnot osoittivat, että luotonmyöntökriteeritalkoivat tiukentua, kun talous oli ajautumassa taantumaan.Raportoinnin ja tarkastusten perusteella pankkienluottosalkkujen laadun todettiin kertomusvuonna heikentyneen,mutta valvottavien vakavaraisuudet eivät näidenriskien vuoksi vaarantuneet. Pienten talletuspankkienluottokelpoisuusluokittelussa oli kehittämisen varaa.IRBA-menetelmiä käyttävien pankkien luokittelut olivattässäkin luokittelussa pidemmällä.IRBA-menetelmän kattava käyttöönotto on edellyttänytpankeilta mm. sisäisten luokittelujärjestelmien parantamista,minkä vuoksi menetelmien käyttöönotto on olluthaaste sekä pankeille että valvojalle. Myös pankkienBaltian-toimintoihin tehtiin tarkastuksia.Merkittävimpiin pankkeihin kohdistuneiden tarkastustenlisäksi Fiva teki useita paikallispankkien luottoriskitarkastuksia.Tarkastusten perusteella voidaan arvioida luottoriskienhallinnan olevan kohdepankeissa yleisesti ottaenhyvää tasoa.Ongelmasaatavien raportointi tarkentuiLuottoriskien valvonnan tueksi otettiin keväällä käyttöönraportointijärjestelmä, jonka avulla analysoidaan viranomaisraportoinnintiedot valvottavakohtaisesti. Syksylläsystematisoitiin valvottavien sisäisten, viranomaisraportointiatäydentävien luottoriskiraporttien toimittamistavalvojalle. Talouden epäsuotuisaan kehitykseen reagoitiinkehittämällä ongelmasaatavien raportointia. Raportointiulotettiin myös yksittäisiin paikallispankkeihin.Markkina- ja operatiivistenriskien valvontaTyöeläkelaitosten sijoitustoimintaerityistarkastelussaEduskunta hyväksyi joulukuussa 2008 määräaikaislaintyöeläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännöksienväliaikaisesta muuttamisesta. Määräaikaislain tavoitteenaoli välttää työeläkelaitosten omistamien osakkeidenpakkomyynnit aleneviin kursseihin vakavaraisuusvaatimustentakia. Väliaikaisesti kevennettyjen vakavaraisuusvaatimustenvuoksi Fiva tiivisti vakuutussektorilla työeläkelaitostensijoitustoiminnan riskienhallinnan javakavaraisuuden valvontaa. Tarkastuskohteina olivatmm. vakavaraisuusluokitteluun liittyvät kysymykset sekähedge-rahasto- ja kiinteistösijoittamisen riskienhallinta.Työeläkelaitosten ja vakuutusyhtiöiden sijoitusriskientarkastuksia jatketaan ja laajennetaan kuluvana vuonna.Likviditeettiriskistä kuukausittainen raportointiFinanssikriisi nosti esiin pankkien likviditeettiriskienhallinnan sekä varainhankinnan saatavuuden että hinnoittelunnäkökulmasta aivan uudella tavalla.Likviditeettiriskien osalta tarkastustoimintaa ja yhteydenpitoavalvottaviin lisättiin huomattavasti jo vuoden 2008aikana ja kohotettua seurantavalmiutta ylläpidettiin myöskertomusvuonna. Pankkien rahoitusriskin seurantafrekvenssiätihennettiin kuukausittaiseksi. Tämän lisäksitiedonsaantia pankkien rahoitustilanteesta täydennettiinerilliskyselyin. Pohjoismaista yhteistyötä likviditeettiriskienvalvonnassa ja sääntelyssä lisättiin sekä yhteistarkastustenettä tietojenvaihdon osalta.CEBS julkaisi pankkien riittäviä likviditeettireservejäkoskevat suositukset, jotka Fiva sisällyttää vuoden 2010aikana julkistettavaan likviditeettiriskin hallinnan standardiinsa.Suositukset tarkentavat osaltaan CEBSin joaiemmin antamia likviditeettiriskien hallinnan, stressitestienja jatkuvuussuunnitelmien suosituksia. Lisäksi CEBSvalmistelee ohjeistusta pankkien sisäiseen rahoituskustannustenallokointiin. Likviditeettiriskin määrällistenrajoitusten laadinta aloitettiin Euroopan komission työryhmässäloppuvuonna.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 25

Yritysverkkopankkien turvallisuus asianmukainenOperatiivisen riskin hallinnan tarkastuksia jatkettiin suunnitelmanmukaisesti merkittävissä valvottavissa. Lisäksijatkettiin pankkien johdannaisliiketoimintaan kohdistuviateematarkastuksia, joissa arvioitiin markkinariskien lisäksitoimintaan liittyviä operatiivisia riskejä ja tietojärjestelmäriskejä.Maksujärjestelmien ja SEPA-hankkeiden valvontaajatkettiin suurimmissa valvottavissa. Loppuvuonnaaloitettiin valuuttakaupan selvitysriskin hallintaa koskevattarkastukset, joita on tarkoitus jatkaa vuonna 2010.Pankeissa jatkettiin yrityksille tarjottavien verkkopankkipalvelujentarkastamista. Tarkastusten tavoitteena oliarvioida pankkien yrityksille tarjoamia, erityisesti maksujenvälitykseenliittyviä verkkopankkipalveluja, niitä hoitavaaorganisaatiota sekä niiden strategisia linjauksia,turvallisuutta ja teknisiä ratkaisuja. Tarkastuksilla käytiinläpi myös palvelut, joilla yritykset lähettävät ja vastaanottavatkonekielisiä maksuliikeaineistoja. Tarkastustietojenperusteella pankkien yrityksille tarjoamien verkkopankkipalvelujenorganisointi, turvallisuus sekä teknisten ratkaisujenhallinnointi on pääosin asianmukaisesti järjestetty.Rahanpesua ehkäistiin kotimaisella valvonnallaja kansainvälisellä yhteistyölläAlkuvuodesta Fiva alkoi seurata 1.8.2008 voimaantulleen rahanpesulain edellyttämien, rahanpesuun jaterrorismin rahoittamiseen liittyvien riskien hallintamenetelmienja järjestelmien kehittämistä valvottavissa.FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering)kartoitti kesällä jäsenistönsä ja yksityisen sektorinhavaintoja finanssikriisin vaikutuksista rahanpesuun jaterrorismin rahoittamiseen. Jotkin jäsenmaat raportoivatrahanpesun lisääntymisestä, mutta Suomessa ei olehavaittu poikkeuksellista kasvua. FATF teki Suomeenvuonna 2007 maatarkastuksen, ja kertomusvuodenlokakuussa Suomi antoi FATFille selvityksen siitä, kuinkamaatarkastuksessa havaittuja epäkohtia, esimerkiksisääntelyn puutteita, on korjattu.Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistäallekirjoituksista tuli voimaan 1.9. Jotta pankkien myöntämätTupas-tunnisteet olisivat jatkossa ns. vahvojatunnisteita, pankkien olisi tehtävä kirjallinen ilmoitusViestintävirastolle, joka valvoo lain noudattamista.Ilmoituksen tekemiselle on laissa annettu kuuden kuukaudensiirtymäaika. Vahvan sähköisen tunnisteenluominen edellyttää määrämuotoista ensitunnistamista.Myös muilla kuin pankeilla on vireillä suunnitelmia kehittäävahvan sähköisen tunnistamisen menetelmiä, esimerkiksipuhelinoperaattoreiden mobiilivarmenteet.Vakuutusteknisten riskien valvontaVakuutusteknisten riskien hallinnassa jamenetelmissä ei merkittäviä havaittuja puutteitaVakuutusteknisten riskien valvonnan tavoitteena olierityisesti riskien riittävä ja asianmukainen hallinta.Kertomusvuoden aikana talouden taantuma vaikuttimaltillisesti vahinkovakuutussektorin valvottavien vakuutustekniseenriskiin. Henkivakuutussektorissa vakuutustekninenriski puolestaan kehittyi markkinariskienmukaan.Toimintaa leimasivat merkittävästi erilaiset kansalliset jakansainväliset sääntelyhankkeet, joita olivat mm. henkijavahinkovakuutusyhtiöiden tuleva vakavaraisuussääntelySolvenssi II, työeläkevakuutuslaitosten vakavaraisuussääntelysekä lakisääteisen tapaturmavakuutuksenvakuutusmaksusääntely.Kertomusvuoden aikana tutkittiin erilaisia stokastisiafinanssi- ja kuolevuusmalleja ja erityisesti Solvenssi II:nns. sisäisiä malleja. Finanssikriisi osoitti, että on tarpeenkehittää parempia malleja vakuutusyhtiön vakavaraisuusennustamiseensekä siihen, miten eri kansantaloudellisettekijät vaikuttavat vakuutusyhtiön toimintaan. Kertomusvuodenaikana jatkettiin viranomaisraportoinnin seurantaanja analysointiin käytettävien välineiden kehittämistä.Vakuutuslaitosten raportointiuudistus käynnistyiVakuutuslaitosten ja pankkien raportointiprosessejayhtenäistetään yhdistämällä tietokannat ja siirtämällävakuutuslaitosten raportointi Fivan, Suomen Pankin jaTilastokeskuksen Virati-yhteistiedonkeruuseen. Lisäksivakuutuslaitoksilta vaadittavien raporttien määrää vähennetään.Samalla selkiytetään niiden sisältöä ja päivitetäänraportoinnin aikarajoja sekä muutetaan raportoinnintekninen toteutus Virati-konseptin mukaiseksi. Muutoslaajentaa kerätyn informaation käyttömahdollisuuksia.Palkitsemisen periaatteet suurissa finanssialanyrityksissä pääosin kansainvälisten suositustenmukaisia; yksittäisiä muutostarpeita havaittiinFivan syksyllä tekemän selvityksen mukaan suurimpienfinanssialan yritysten palkitsemisperiaatteetovat pääosin olemassa olevien suositusten mukaisiaeikä merkittävimpien finanssialan yritystenjohdon palkitsemiseen sisälly sellaisia piirteitä, jotkakannustaisivat johtoa ottamaan yrityksen riskinkantokyvynylittäviä riskejä. Vastikään julkaistut kansainvälisetsuositukset ja palkitsemisen sääntelyn kehittyminen(näistä tarkemmin sivulla 42 ) edelleen26Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

merkitsevät kuitenkin, että myös suomalaistenfinanssialan yritysten pitää käydä palkitsemisperiaatteensahuolellisesti läpi.Selvityksen kohteena olleet suurimmat finanssialanyritykset ovat yleensä selkeästi rajoittaneet sitämäärää, johon ylimmän johdon tulokseen sidotutpalkkiot voivat enimmillään nousta. Ne ovat kiinnittäneethuomiota johdon ja muun henkilökunnanpalkitsemiseen ja siitä aiheutuviin riskeihin jo ennenfinanssikriisiä.Myöskään muun henkilöstön palkitsemisessa eihavaittu sellaisia piirteitä, jotka kannustaisivat henkilöstöävalvottavan kannalta perusteettomaan riskinottoon.Joissakin yksittäistapauksissa havaittiinkuitenkin tarvetta rajoittaa henkilöstön palkkioidenenimmäismäärää, sitoa palkitseminen laajemminkoko yrityksen tulokseen ja jaksottaa palkitsemistapidemmälle ajalle.Joissakin yrityksissä osa johdon palkitsemisesta onsidottu osakkeen hinnan kehittymiseen tai se toteutetaanluovuttamalla osakkeita määräajan jälkeen.Osakkeen kurssikehitys voi tällöin nostaa palkitsemisenmäärää tuntuvastikin. Palkitut joutuvatyleensä sijoittamaan myös omia varojaanosakkeisiin.Yhtiön hallitus on vastuussa palkitsemisperiaatteidensisällöstä. Hallituksen tulee vahvistaa palkitsemispolitiikkaja pitää se jatkuvasti ajan tasalla ja varmistaa,että sitä noudatetaan. Hallitus on viime kädessävastuussa siitä, että sen vahvistama palkitsemispolitiikkaon sopusoinnussa hyvän ja tehokkaan riskienhallinnankanssa eikä palkitseminen houkuttelejohtoa tai muuta henkilökuntaa liialliseen riskinottoon.Pohjoismainen valvontayhteistyöPohjoismaisten ryhmittymien osalta kansainvälinenvalvontayhteistyö on jo vakiintunut käytäntö. CEBS onkäynnistänyt työn, jotta kaikille Euroopassa toimivillemerkittäville luottolaitoskonserneille saadaan toimivatvalvojakollegiot, ja että valvojakollegioiden operatiiviselletoiminnalle laaditaan ohjeistus direktiivin mukaisesti.Valvojakollegioita koskeva ohjeistus on tarkoitus saadavalmiiksi kesään 2010 mennessä.Suurten pohjoismaisten pankki- ja vakuutusryhmittymientaloudellista tilaa ja riskejä arvioitiin ryhmittymätasollaRuotsin, Tanskan ja Norjan valvontaviranomaistenkanssa. Fiva vastasi lisäksi kaikkien Suomessa toimivienyksiköiden taloudellisen kannattavuuden ja vakavaraisuudenvalvonnasta.Kertomusvuoden aikana aloitettiin kollegioyhteistyöDanske Bank -ryhmän valvonnassa Tanskan valvojaFinanstilsynetin kanssa. Yhteistyötä määrittävä valvontapöytäkirjaallekirjoitettiin kesällä. Samaten SvenskaHandelsbankenin ja Skandinaviska Enskilda Bankenin(SEB) kanssa kollegioyhteistyö alkoi. Handelsbankeninosalta valvontapöytäkirja allekirjoitettiin Ruotsin valvojaFinansinspektionenin kanssa, SEBin osalta se onvalmistelussa.Fiva toimi koordinoivana valvojana Sampo-ryhmänvalvontaryhmässä, jossa kokoontuvat Suomen lisäksiRuotsin, Norjan ja Viron valvojat. Fivan rooli koordinoivanavalvojana laajenee olennaisesti, kun uusi rahoitusjavakuutusryhmittymä syntyy.Valvottavakentän muutoksetFinanssiryhmittymissä tapahtuneet muutoksetSampo-ryhmäSampo-ryhmän Nordea Bank AB (publ.):n osakkeidenomistusosuus ylitti 20 %:n rajan 10.12. Tästä seurasiuuden rahoitus- ja vakuutusryhmittymän syntyminen.Ryhmittymä käsittää omistusyhteisönä toimivan SampoOyj:n lisäksi If-vahinkovakuutusryhmän sekä Suomensuurimpiin henkivakuutusyhtiöihin lukeutuvan MandatumLifen, jonka tytäryhtiö Sampo Life Insurance Baltic SE onhenkivakuuttaja Baltian maissa. Nordea puolestaan onpohjoismaiden suurimpiin lukeutuva pankki.Pankkikonsernilla on myös merkittävää henkivakuutustoimintaaPohjoismaissa, Puolassa sekä Baltian maissa.Syntynyt ryhmittymä on rahoituspainotteinen ja senjohdossa oleva yhtiö on Sampo Oyj. Muodostuneenryhmittymän koordinoivana valvojana toimii Fiva.Ryhmittymän valvonta perustuu lakiin rahoitus- javakuutu sryhmittymien valvonnasta. Tähän lainsäädäntöönperustuvan vakavaraisuusvalvonnan lisäksi uuteenryhmittymään kohdistuu standardeihin ja ohjeisiin perustuvaalisävalvontaa. Muodostuneen ryhmittymän osaltalisävalvontavaade edellyttää kansainvälistä raportointialähinnä luotettavan hallinnon, toiminnan järjestämisen,tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä sisäistenliiketoimien ilmoittamisen osalta. Valvonta perustuufinanssikonglomeraattidirektiiviin, mikä merkitsee valvojakollegionperustamista. Valvojakollegioon kuuluvat jatkossapohjoismaisten finanssivalvojien lisäksi Puolan,Luxemburgin ja Baltian maiden valvontaviranomaiset.OP-Pohjola-ryhmäKertomusvuonna toteutui kaksi osuuspankkien fuusiota,joissa syntyivät Salon Osuuspankki sekä JoensuunSeudun Osuuspankki. Lisäksi Pohjola Finance Oy fuusioitiinemoyhtiöönsä Pohjola Pankki Oyj:hin 30.9.Tapiola-ryhmäYritysasiakkaiden henkivakuuttamiseen erikoistunutFinanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 27

Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola fuusioitiinKeskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiolaan 31.12.Aktia-ryhmäVeritas Keskinäinen Vakuutusyhtiö sulautui 1.1. AktiaOyj:hin. Samalla yhtiön nimi muuttui Aktia VahinkovakuutusOy:ksi. 8.4. Aktia Pankki Oyj myi AktiaHenkivakuutus Oy:n Aktia Oyj:lle. Aktia listautui NASDAQOMX Helsinkiin 29.9.Uudelleenjärjestelyitä paikallispankeissaja vakuutusyhdistyksissäSäästöpankkien rakennejärjestelyt jatkuivat.Kertomusvuoden aikana kolme säästöpankkia muuttuisäästöpankkiosakeyhtiöiksi. Säästöpankkiosakeyhtiönomistajina ovat paikalliset säästöpankkisäätiöt. Pankkienkoko kasvoi yhtiömuodon muutoksen jälkeen kolmenmuun säästöpankin luovuttaessa liiketoimintansa säästöpankkiosakeyhtiöille.Hauhon ja Rengon säästöpankitmuodostivat Kantasäästöpankin, Töysän ja Kuortaneensäästöpankit Oma Säästöpankin ja vuonna 2010 saatetaanloppuun Ikaalisten ja Luopioisten säästöpankkienyhdistyminen.Useat vakuutusyhdistykset fuusioituivat kertomusvuodenaikana. Vakuutusyhdistysten määrä oli vuoden alussa 88ja vuoden päättyessä 70.Maksupalveludirektiivi tuo uusia valvottaviaMaksupalveludirektiivi implementoidaan Suomessakeväällä 2010 maksupalvelulailla sekä maksulaitoslailla.Lait muodostavat kehikon, jolla säädetään mm. maksupalveluidentarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista,toiminnan luvanvaraisuudesta sekä omien varojenvaatimuksesta. Maksulaitoslaki tuo sääntelyn piiriinmaksupalveluja tarjoavia yrityksiä. Näitä ovat esimerkiksimaksu- ja luottokortteja liikkeelle laskevat yritykset taiteleoperaattorit, jotka tarjoavat tiettyjä maksupalveluita.Uusien lakien mukaisia maksulaitoksia ei ole Suomessaaiemmin toiminut, joten ne ovat Fivalle täysin uusiavalvottavia.Maksulaitoslaissa on säädetty siirtymäajoista, joidenkuluessa maksupalveluita tarjoavien on haettava Fivaltatoimilupaa, toiminnan rekisteröintiä tai lopetettava toimintansa.Siirtymäaikojen vuoksi Fivan valvonta painottuneealuksi maksupalveluita tarjoavien toimijoiden toiminnanedellytysten selvittämiseen.Uusia talletusten vastaanottajiaToiminnan jälleenrahoitus talletuksilla on ollut edullinenvarainhankinnan lähde verrattuna esimerkiksi joukkovelkakirjalainoihin.Fiva sai useita talletuspankkitoiminnanedellytyksiin liittyviä yhteydenottoja, ja kaksi uutta toimijaajätti toimilupahakemuksen. Erityisesti ns. pikavippejäja kulutusluottoja yksityishenkilöille tarjoavat yrityksetovat osoittaneet kiinnostusta talletuspankkistatustakohtaan.Yksi ETA-valtiossa toimiluvan saanut luottolaitos, joka onvastaanottanut Suomesta talletuksia rajan yli, perustiloppuvuodesta Suomeen sivuliikkeen.Sijoituspalveluiden ja rahastosijoittamisenmarkkinoille edelleen uusia toimijoitaRahastoyhtiöiden perustaminen kiinnosti edelleen,vaikka rahastopääomat alkuvuonna vielä laskivat. Myösuusien sijoituspalveluyritysten toimilupahakemuksiajätettiin ja olemassa oleviin toimilupiin haettiin päivityksiäkertomusvuonna runsaasti. Markkinatilanteen kääntyminenei ole ainakaan vielä johtanut merkittäviin alaltapoistumisiin tai yhtiöiden sulautumisiin. Ensimmäinenmerkittävämpi toimijoiden yhdistyminen nähtiin alkusyksystä,kun Evli Pankki Oy osti varainhoitopalveluja tarjoavatCarnegie Kapitalförvaltning AB:n ja tämän kokonaanomistaman Carnegie Rahastoyhtiö Oy:n. Kesällä eQPankki Oy:n uudeksi omistajaksi tullut ruotsalainenNordnet Bank AB käynnisti puolestaan syksyllä eQPankin online-välitystoiminnan integroinnin osaksiNordnetin liiketoimintaa ja lopetti ydintoimintaansakuulumattomia liiketoimintoja.Eläkesäätiöitä ja -kassoja purettiinaiempia vuosia enemmänKertomusvuoden aikana yhteensä seitsemän työeläkelainsäädännönmukaista toimintaa harjoittavaa eläkesäätiöitätai -kassaa purettiin työeläkevakuutusyhtiöihin.Eläkesäätiön tai eläkekassan vakuutustoiminnan luovuttaminenvakuutusyhtiölle edellyttää valvojan suostumusta.Purkamisten määrä oli aikaisempia vuosia suurempi.Tämä merkitsi 18 %:n vähennystä eläkesäätiöidenja -kassojen yhteenlasketussa eläkevastuussa tai vastuuvelassa.Vuoden lopussa TyEL-eläkesäätiöitä ja-kassoja oli yhteensä 26.Sijoittaja- ja asiakasinformaation valvontaListayhtiöiden tulevaisuudennäkymätheikentyneessä taloudellisessa tilanteessaTaloudellisen toimintaympäristön heikkenemisen vuoksiFiva teki alkuvuodesta seurantaselvityksen tulevaisuudennäkymienantamisesta ja näkymien perusteluista senpohjalta, mitä yhtiöt olivat vuoden 2008 tilinpäätöstiedotteissaanesittäneet. Selvityksessä havaittiin, että kolmeneljästä yhtiöistä esitti tulosennusteen, kun aikaisemmassaselvityksessä määrä oli ollut 96 %. Epävarmataloustilanne näkyi myös siinä, että osa yhtiöistä luopuisegmenttikohtaisten näkymien esittämisestä. Toisaaltaosa yhtiöistä esitti aikaisempaa laajempaa informaatiotajoko antamalla yleisten näkymien sijaan tulosennusteentai konserninäkymän lisäksi segmenttikohtaisia näkymiä.Suurin osa yhtiöistä esitti tulosennusteen koko kuluvaltatilikaudelta, eikä epävarmuus siten näyttänyt vaikuttaneentulosennustekauden pituuteen. Fiva on esittänyt,että poikkeuksellisissa tilanteissa tulosennustetta voi28Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Solvenssi II: Harmonisoitua ja kokonaisvaltaista vakavaraisuus valvontaavahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyrityksilleVuonna 2003 EU:n vakuutuskomitea hyväksyi komissionehdotuksen siitä, että vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelytulisi kokonaan uudistaa. Solvenssi II-uudistuksen tavoitteeksi asetettiin mm. vakuutettujenetujen turvaaminen, yritysten oman riskienhallinnanedistäminen sekä EU:n sisäisen kilpailun edistäminenja pääomien tehokas hyödyntäminen.Uutta Solvenssi II:ssa on varojen ja velkojen arvostaminenmahdollisimman pitkälti markkina-arvoon. Uuttaon myös riskien arviointi niiden vaatiman pääomanmäärän laskemiseksi. Yrityksen liiketoimintaan sekävaroihin ja velkoihin kohdistuvia riskejä ovat vakuutus-,markkina- ja luottoriskit ja operatiiviset riskit. Myösriskien yhteisvaikutuksia arvioidaan. Nykyiset direktiivienvakavaraisuusvaatimukset perustuvat liiketoiminnanvolyymiluvuille eivätkä ota huomioon toiminnantodellisia riskejä. EU-maissa on kansallisesti otettukäyttöön direktiivin vähimmäisvaatimusten lisäksi omialisävaatimuksia. Nyt näistä erilaisista vaatimuksistaluovutaan ja saatetaan voimaan yhtenäiset vakavaraisuusvaatimukset.Määrällisten vakavaraisuusvaatimusten lisäksi korostetaanhyvän hallinnon ja sen eri osa-alueiden, mm.riskienhallinnan, merkitystä. Yritysten on tulevaisuudessamm. laadittava vuosittain omien riskien, riskienhallinnanmenetelmien ja käytettävissä olevien pääomienyhteisarvio (yrityksen riski- javakavaraisuusarvio). Myös läpinäkyvyyttä lisätään sekävalvojan toiminnassa että vakuutusyrityksen julkistaessatietoja toiminnastaan ja siihen liittyvistä riskeistä.Finanssikriisi osoitti, että uudistuksen tavoitteet ovatkestäviä myös kriisin aikana ja että uudelle harmonisoidulle,riskiperusteiselle ja riskienhallintaa korostavallesääntelylle on entistä enemmän tarvetta.Eri sijoitusinstrumenttien käyttäytymistä markkinahäiriöissätulee kuitenkin vielä tarkastella, samoin likviditeettiriskiävakuutustoiminnassa. Myös ryhmävalvonnantoimivuus on varmistettava ja sääntelynmahdolliset myötäsyklisyysvaikutukset on selvitettävä.Luotettavan hallinnon vaatimuksia pitää edelleenvahvistaa. Luotettavaan hallintoon luetaan myöspalkkiokäytänteisiin liittyvät kysymykset.Solvenssi II:sta lisää sivulla 43.lyhentää koskemaan esimerkiksi kuluvaa vuosineljännestä,vaikka pääsääntönä onkin koko tilikautta koskeviennäkymien antaminen.Useat yhtiöt viittasivat tulevaisuudennäkymiensä perusteluissamarkkinoiden epävarmuuteen. Fiva korostihavainnoissaan, että yhtiöiden tulisi selkeästi tuoda esilleepävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Näkymien perustelutkokonaisuudessaan vaihtelivat hyvinkin paljon, mikävastaa Fivan aikaisemmin tekemiä havaintoja. Yli puoletyhtiöistä viittasi näkymiensä perusteluissa kustannussäästötoimiin.Fiva kävi läpi listayhtiöiden tulostiedottamista sekäseurasi muutoinkin tulevaisuudennäkymien antamista janäihin tehtyjä muutoksia. Havaintojen perusteella yhtiötkäyttävät tulevaisuudennäkymissään terminologiaa, jotaei voida pitää kovin informatiivisena (esimerkiksi ”selvästialle” tai ”laskee vuoden 2008 tasosta”). Taloudellisentoimintaympäristön tilanteen vuoksi sijoittajien saattaaolla vaikea tällaisten kuvausten perusteella muodostaakäsitystä muutosten olennaisuudesta. Fiva onkin korostanut,että talouden epävarmuudesta huolimattatulevasta kehityksestä tulisi antaa niin luotettavat jaselkeät tiedot, että sijoittajilla on mahdollisuus muodostaaperusteltu arvio yhtiön taloudellisen aseman ja tuloksenkehityksestä.Johdannaissopimusten käyttöönkiinnitetty erityistä huomiota liputus- jaostotarjousvelvollisuuden valvonnassaJohdannaissopimusten käyttö arvopaperimarkkinoilla onviime vuosina lisääntynyt. Fiva pyysi syksyllä 2008 lausuntojasiitä, tulisiko johdannaisten kautta hallinnoidutosakkeet ottaa huomioon tarjousvelvollisuutta arvioitaessa.Keväällä antamassaan lausuntopalautteessa Fivakatsoi, että johdannaissopimusten perusteella niidenhaltijalla on mahdollista käyttää tosiasiallista määräysvaltaajohdannaissopimusten kohteena oleviin osakkeisiin,ja että tässä yhteydessä johdannaisten selvitystavalla(käteisselvitys tai fyysinen selvitys) ei sinänsä ole merkitystä.Tilanne tulee kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti.Fiva toi esiin näkemyksiään johdannaisten käytöstäliputus- ja tarjousvelvollisuuteen liittyen sekä kiinnittitoimijoiden huomiota sääntelyn vaatimuksiin Markkinattiedotteessa.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 29

Arvopaperien markkinoinnin riitatilanteetkäsittelee ensisijaisesti arvopaperilautakuntaFiva tarkastaa arvopaperitarjouksista tehtävät tarjousesitteet.Arvopaperintarjoajien vastuulla on pitäänämä esitteet sijoittajien saatavilla. Tämän materiaalinavulla informoidaan sijoittajia tarjottavien sijoitustuotteidenominaisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä.Uuden lainsäädännön (MiFID) voimaantulonjälkeen (1.11.2007) palveluntarjoajalla on myöserillinen velvollisuus arvioida monimutkaisen sijoitustuotteensopivuutta asiakkaalleen.Fivan edeltäjä Rahoitustarkastus tarkasti ja hyväksyijulkisuudessa esillä olleiden Mermaid-joukkolainojen(2006) tarjousesitteen sekä niihin liittyvän nelisivuisenmarkkinointiesitteen. Tuotteen ominaisuudet ja riskitkävivät niistä ilmi. Myös pääoman menettämisenmahdollisuus oli todettu selkeästi. Tuote ei ollutpääomaturvattu.Fiva valvoo säännösten noudattamista finanssimarkkinoilla.Jos Fivalla on joko oman valvontatoimintansatai asiakasyhteydenottojen kautta syytä epäilläsäännösten vastaista toimintaa, selvittää se asian.Jos epäilty menettely todetaan säännösten vastaiseksi,Fiva voi esimerkiksi antaa julkisen huomautuksentai varoituksen.Fivalla ei sen sijaan ole mahdollisuutta valvoa myyntitilanteitaeikä toimivaltaa ratkaista asiakkaan japalveluntarjoajan välisiä riitakysymyksiä. Riitakysymyksiäkoskevat yhteydenotot Fiva ohjaakinVakuutus- ja rahoitusneuvontaan (FINE), jonkayhteydessä arvopaperilautakunta toimii.Arvopaperilautakunta voi antaa ratkaisusuosituksiapalveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaanvälisissä riitakysymyksissä. Ratkaisusuositukset eivätsido osapuolia. Lautakuntakäsittely on asiakkaallemaksuton. Asiakas voi saattaa asiansa myös tuomioistuimenkäsiteltäväksi. Ainoastaan tuomioistuinvoi antaa kaikkia osapuolia sitovan ratkaisun.Tapauksia arvioidaan lautakunnassa kirjallisen näytönperusteella. Tuomioistuinkäsittelyssä otetaanvastaan myös todistelua.Fiva on säännönmukaisesti edellyttänyt, että sijoitustuotteidenominaisuudet kuvataan mahdollisimmantasapuolisesti ja riskit tuodaan esiin selkeästi.Samoin myyntitilanteessa annettavan informaationtulee olla yhdenmukaista esiteinformaation kanssa.Tämä on tärkeää sen takia, että sijoittaja, joka kantaasijoitusriskin, voi informaation perusteella tehdäsijoituspäätöksensä.Fiva kiinnitti myös valvontatyössään huomiota johdannaistenkäyttöön ja puuttui liputusvelvollisuuden laiminlyönteihinantamalla keväällä kahdelle toimijalle julkisenhuomautuksen, kun ne jättivät liputtamatta osakelainauksestajohtuvat muutokset omistusosuuksissaan.Osakelainaukset liittyivät tilanteeseen, jossa toimijalainasi termiinisopimuksen kohteena olleita osakkeitaosallistuakseen yhtiökokoukseen.Valvonnassa erityistä huomiota indeksilainojenmarkkinointimateriaalin asianmukaisuuteenFivan edeltäjä Rahoitustarkastus tarkasti vuosina 2007 ja2008 indeksilainojen markkinointimateriaalia ja raportoipuutteista tarkastuksen kohteille. Kertomusvuodenaikana Fiva kiinnitti jatkuvassa valvonnassaan huomiotamarkkinointimateriaalin asianmukaisuuteen ja erityisestimarkkinoijien verkkopalveluihin. Näistä havainnoista Fivainformoi kesäkuussa markkinoijia valvottavatiedotteella jayleisöä lehdistötiedotteella.Markkinointimateriaalissa oli edelleen puutteita erityisestituotteen riskien kuvauksissa. Jos markkinoinnissa vedotaanarvopaperien turvallisuuteen, tulee harhaanjohtavuudenvälttämiseksi samalla tuoda selkeästi esillemarkkinoitaviin arvopapereihin liittyvät riskit. HarhaanjohtavanaFiva pitää esimerkiksi sitä, jos markkinoinnissakorostetaan arvopaperien pääomaturvaa ilman, ettätakaisinmaksuun liittyvät riskit selvitetään samassayhteydessä.Sijoitusrahastojen tiedonantovelvollisuuttatarkastettiinFiva tarkasti sijoitusrahastoja koskevaa tiedonantovelvollisuuttakäymällä läpi sijoitusrahastoista julkistettualakisääteistä materiaalia ja markkinointimateriaalia.Tarkastuksen kohteeksi valittiin yksi tai useampi sijoitusrahastokaikista rahastoyhtiöistä. Tarkastus oli seurantatarkastuskeväällä 2008 toteutetulle tarkastukselle.Vuoden 2008 tarkastuskirjeessä korostettiin riskienkuvaamisen tärkeyttä ja erityisesti sitä, että sijoitusrahastojenerityispiirteiden tulee nousta esiin sijoitusrahastojensijoituspolitiikan ja riskien kuvaamisessa. Seurantatarkastuskeskittyi sijoitusrahastojen sijoituspolitiikan,riskien ja tunnuslukujen esittämiseen, sillä näissä oliaiemmin laajimmin havaittu puutteita.Osassa yksinkertaistettuja rahastoesitteitä sijoituspolitiikankuvaus oli hyvin yleisellä tasolla, mikä on tehnytsijoitusrahastoihin kulloinkin liittyvien erityisten riskienarvioimisen sijoittajille vaikeaksi. Fiva havaitsi myös, ettälyhyen koron rahastojen yksinkertaistetuissa rahastoesitteissäkäytetty terminologia esimerkiksi sijoitusrahastonrahamarkkinaluonteen tai informaatiossa käytetyn duraationja juoksuajan määritelmän suhteen ei aina ole olluttarkkaa ja yksiselitteistä.Useat rahastoyhtiöt havainnollistivat riskikuvauksiaviranomaissuosituksen mukaisesti riskitaulukolla tai30Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

iskiluokittelulla. Lisäksi osaa lyhyen koron rahastoista oliverrattu sekä esitetty vaihtoehdoksi talletukselle, vaikkaniiden riskiprofiili poikkeaa talletuksen riskiprofiilista.Sijoitusrahastojen yksinkertaistettuja rahastoesitteitä jamuuta markkinointimateriaalia ei ole aina ajantasaistettuvastaamaan muuttunutta markkinatilannetta ja muutoksiasijoitusrahaston sijoitustoiminnassa. Sijoitusrahastonyksinkertaistettu rahastoesite toimii keskeisenä informaatiovälineenäyksittäisestä sijoitusrahastosta, ja se onpidettävä ajan tasalla. Yksinkertaistettuja rahastoesitteitätulee päivittää vastaamaan muutoksia sekä markkinatilanteessaettä sijoitusrahaston sijoitustoiminnassa.Fiva edellytti, että rahastoyhtiöt käyvät säännöllisesti läpikaiken sijoittajille suunnatun yksittäistä sijoitusrahastoakoskevan materiaalin sekä ajantasaistavat sitä tarvittaessa.Fiva käy vuonna 2010 läpi sijoitusrahastojentiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaa materiaaliakertomusvuoden tarkastushavaintojen pohjalta.Säästö- ja sijoitusvakuutusten kirjallisissamateriaaleissa annettavat tiedotFiva lähetti keväällä Suomessa toimiville henkivakuutusyhtiöillepyynnön toimittaa tuotemateriaalit kaikista tällähetkellä markkinoilla olevista säästö- ja sijoitussidonnaisistatuotteista. Materiaalina pyydettiin tuoteseloste ja/tai-esite, vakuutusehdot, hinnasto, asiakkaalle annettavakirjallinen tieto sijoitusinstrumenteista ja yksityiskohtainenluettelo tuotteeseen liitettävissä olevista sijoitusinstrumenteistasekä tuotteiden laskuperusteet. Lisäksi yhtiöitäpyydettiin kertomaan suunnitteilla olevista tuotteista.Tarkastelussa oli 11 henkivakuutusyhtiön tuotteet, joitaoli yhteensä 54.Selvityksen tarkoituksena oli tehdä kokonaiskartoitusmarkkinoilla tällä hetkellä olevista vakuutuksista ja niidenominaisuuksista sekä selvittää, mitä kirjallista tietoaasiakkaalle annetaan myyntitilanteessa ja mitä muutakirjallista materiaalia tuotteesta on saatavilla. Tarkoituksenaoli myös analysoida, miten Fivan tärkeänä pitämätasiat on esitetty kirjallisessa materiaalissa: mm. kerrotaankosijoitussidonnaisten vakuutusten tuoteselosteissapääoman menettämisen riskistä, annetaanko vakuutussäästöilletuotto-odotuksia ja mitä kuluista ja palkkioistakerrotaan asiakkaalle.Valtaosalla vastaajista oli tarjolla sekä sijoitussidonnaisiaettä laskuperustekorkoisia vakuutuksia tai näiden yhdistelmiä.Tuotteiden vakuutusehdot ja tuoteselosteet olivatkokonaisuutena arvioiden asianmukaisia. Erityistarkastelunkohteena olleet asiat kerrottiin pääosin joko tuoteselosteessatai vakuutusehdoissa. Yhtiöiden huomiota kiinnitettiinkuitenkin seuraaviin seikkoihin: pääoman menettämisenmahdollisuudesta tulisi kertoa asiakkaille selkeästija eläkevakuutusten kulujen ilmoittamisessa tulisi ilmetä,mitä kuluja veloitetaan säästöaikana ja mitä eläkeaikana.Lisäksi pitkäaikaisten sopimusten kohdalla samalla kunkerrotaan vakuutusten veroeduista, olisi tärkeää muistuttaaverolainsäädännön mahdollisesta muuttumisesta jasen vaikutuksista voimassaoleviin sopimuksiin.Listayhtiöiden ifrs-valvontaValvontaa kohdistettiin vuoden 2008 tilinpäätöksissäerityisesti arvonalentumistestauksista ja rahoitusinstrumenteistaannettaviin tietoihin. Lisäksi arvioitiin yhtiöidenlainasopimuksiin liittyvistä kovenanteista ja toiminnanjatkuvuudesta annettuja tietoja. Esitevalvonnan yhteydessäesille nousseet merkittävät tilinpäätöskysymyksetliittyivät pääasiassa yritysjärjestelyjentilinpäätöskäsittelyyn.Liikearvojen arvonalentumistestaustiedotläpinäkyvimmiksiLiikearvon testauksessa käytettyjen oletusten arvoistaannettavien tietojen merkitys on kasvanut epävarmassamarkkinatilanteessa, sillä testaustulokseen vaikuttavatmerkittävästi laskelmissa käytettyjen oletusten arvot,kuten liiketoiminnasta saatavien ennakoitujen rahavirtojentaso ja diskonttauskorko. Yhtiöiden tilinpäätöstenliitetiedoista ei selvinnyt yksityiskohtaisesti ja kattavasti,kuinka oletusten arvot ja niissä tapahtuneet muutoksetvaikuttivat käyttöarvolaskelmiin ja siten testauksentulokseen. Lisäksi vain harva yhtiö oli kertonut diskonttauskorkoihinja niiden määrittämistekniikoihin tehdyistämuutoksista edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä yhtiötolleet aina päivittäneet diskonttauskorkoa heijastamaanmarkkinoiden näkemystä testaushetkellä. Maailmantaloudentaantuma lisää liiketoiminnan riskejä ja tämäntulisi heijastua myös testauksessa käytettävään diskontauskorkoonsekä riskittömän koron että koron muidenmarkkinaperusteisten komponenttien osalta. Testaustuloksistaesitetyt herkkyysanalyysitiedot ovat parantuneetvuosi vuodelta, mutta vuoden 2008 tilinpäätöksissäne eivät useinkaan olleet riittävän informatiivisia.Rahoitusriskien herkkyysanalyyseistä jakovenanteista annettavat tiedotTilinpäätöksissään yhtiöiden on esitettävä tietoa, jonkaavulla sijoittajat pystyvät arvioimaan rahoitusinstrumenteistajohtuvien riskien luonnetta ja laajuutta. Markkinariskeistäannettavista herkkyysanalyysitiedoista tuleekäydä ilmi eri markkinariskeissä, kuten esimerkiksikorko-, valuutta-, luotto- ja hintariskeissä, tapahtuneidenmuutosten vaikutus omaan pääomaan ja tulokseen.Luottoriskin raportointi oli edelleen vaatimatonta, joskinmaksuvalmiusriskitiedot olivat selkeästi parantuneet.Riskeistä annettaviin tietoihin liittyvät myös kovenantit,koska lainasopimuksiin sisältyvien kovenanttien mahdollinenrikkoutuminen saattaa kertoa yhtiön likviditeetti- taikorkoriskistä. Fivan näkemyksen mukaan kovenanttiehdoistaesitettävien tietojen yksityiskohtaisuutta tuleelisätä silloin, kun kovenanttirajojen rikkoutuminen onlähellä.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 31

Listattujen pankkien osalta erityistä huomiota kiinnitettiinkertomusvuonna rahoitusinstrumenttisijoitusten laatimisperiaatteisiinja niiden käytännön soveltamiseen. Valvontatyönkohteena olivat lähinnä myytävissä oleviin rahoitusvaroihinryhmitellyt osake-, rahasto- ja korkosijoitukset,sillä rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikutti merkittävästinäiden sijoitusten käypiin arvoihin.Arvonalentumistestaukset ja yrityshankinnat säilyvättilinpäätösvalvonnan painopisteinä vuonna 2010.Valvonnan tuloksista raportoidaan jo kuluvan vuodenaikana.PankkipalvelutPeruspankkipalveluiden hinnoittelu jasaatavuus ennallaanFivan arvion mukaan peruspankkipalveluja oli edelleenhyvin saatavilla eikä hinnoittelussakaan ollut tapahtunutolennaisia muutoksia. Peruspankkipalveluita tarjotaannykyisin erilaisten kanta-asiakas- ja palvelupakettienmuodossa, mikä saattaa vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun,hinnoittelun läpinäkyvyyteen ja vertailtavuuteen.Myöskään hinnoittelussa ei tapahtunut suurempia muutoksiavuonna 2008 tehtyyn selvitykseen verrattuna.Korotuksia on tullut yleisimmin esimerkiksi Visan rinnakkaiskorttienkuukausimaksuihin sekä joihinkin yksittäisiinmaksuihin. Laskun maksaminen suoraveloituksena oliedelleen kaikissa pankeissa maksutonta. Muutoin edullisinlaskunmaksutapa oli verkkopankki ja yleisin kuukausimaksu2,50 euroa. Laskun maksaminen käteiselläpankin konttorissa oli yhä kallein laskunmaksutapa. Senkorkein hinta oli 6,60–7,00 euroa laskulta.Asiakkaita koskevat menettelytavatLyhennysvapaan saamiselle asetettu edellytyksiäJoissain pankeissa asuntolainan lyhennysvapaan edellytykseksioli asetettu lainamarginaalin korottaminen.Tämä vaatimus oli tullut eräissä tapauksissa velalliselleyllätyksenä. Fiva katsoi Finanssialan Keskusliitolle elokuussalähettämässään kirjeessä, että velallisen kannaltaon kohtuutonta asettaa lainamarginaalin korottaminenehdoksi asuntolainan lyhennysvapaan myöntämiselleseuraavissa tilanteissa:• Lyhennysvapaasta on sovittu lainasopimuksessa eikäsopimuksesta ilmene, että lyhennysvapaan myöntämisenyhteydessä tai sen myöntämisen jälkeen voidaantarkistaa muita lainaehtoja.• Lyhennysvapaasta ei ole sovittu lainasopimuksessa,mutta lainasopimuksen tekoaikana lyhennysvapaataon markkinoitu siten, että velalliselle on perustellustivoinut muodostua sellainen käsitys, ettei lyhennysvapaanmyöntämisen yhteydessä muuteta muitalainaehtoja.• Lyhennysvapaasta ei ole sovittu lainasopimuksessa,mutta lainasopimusta tehtäessä velallisen on muutenannettu ymmärtää, ettei lyhennysvapaan myöntämisenyhteydessä muuteta muita lainaehtoja.Viitekoron vaihtaminenAsuntolainojen viitekorkona on yleisesti käytetty 12kuukauden euriborkorkoa. Lyhyempien euriborkorkojentason lasku sai asiakkaat kiinnostumaan viitekoronvaihdosta lyhyempiin korkoihin. Pankit olivat suostuvaisiaviitekoron vaihtoon, mutta kielteisiäkin päätöksiä tehtiin.Asiakkaat katsoivat usein, että heillä oli oikeus viitekoronvaihtoon ilman muita velan ehtojen muutoksia tai kustannuksia.Jos viitekorkoa haluaa vaihtaa, se edellyttää ainapankin suostumusta, ja pankki voi tästä vaihdosta veloittaahinnastonsa mukaan. Jos tästä vaihto-oikeudesta eiole erikseen sovittu, pankin ei tarvitse suostua vaihtamaanviitekorkoa. Asiakas voi aina kuitenkin maksaalainansa pois tietyin edellytyksin.Omaisuudenhoito- ja sijoitusneuvonta-asiakkaidensoveltuvuusarviointi vaihteli suurestiArvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa omaisuudenhoitoa taisijoitusneuvontaa, on hankittava ennen sijoituspalveluntarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisestaasemasta, asiakkaan sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestäsekä sijoitustavoitteista suositellakseen asiakkaallesoveltuvaa arvopaperia tai palvelua. Asiakkaalta hankittujentietojen arvioinnin tulee heijastua tarjottuihin tuotteisiinja palveluihin. Arvopaperinvälittäjä vastaa siitä, ettätarjottu tuote tai palvelu soveltuu asiakkaalle.Fiva teki keväällä soveltuvuusarviointia koskevan tarkastuksen.Tarkastuksen tavoitteena oli varmistua siitä, ettäarvopaperinvälittäjät tekevät arvopaperimarkkinalainmukaisen soveltuvuusarvioinnin ennen omaisuudenhoito-tai sijoitusneuvontapalvelun tarjoamista asiakkaalle.Tarkastuksessa selvitettiin, miten arvopaperinvälittäjätkeräävät tietoja asiakkaasta, mitä tietoja tällöinhankitaan ja miten tiedot dokumentoidaan. Lisäksitarkastuksessa arvioitiin, miten arvopaperinvälittäjäntekemä soveltuvuusarviointi heijastuu asiakkaalle tarjottuunpalveluun tai tuotteeseen.Tarkastuksen kohteina olleista arvopaperinvälittäjistäuseimmat hankkivat uudesta asiakkaastaan soveltuvuusarvioinninvaatimat tiedot lain edellyttämällä tavalla.Sen sijaan vanhojen asiakassuhteiden osalta useimmillaarvopaperinvälittäjillä tietojen hankkiminen oli vieläkesken.Osa sijoitusneuvontaa tarjoavista arvopaperinvälittäjistähankkii tiedot ja tekee soveltuvuusarvioinnin kaikilleuusille asiakkaille. Osa arvopaperinvälittäjistä puolestaanei hankkinut tietoja eikä tehnyt soveltuvuusarviointia32Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

kaikille sijoitusneuvonnan asiakkaille, koska asiakkaansaama neuvo oli määritelty ns. allokaationeuvoksi, joka eivaadi soveltuvuusarvioinnin tekemistä. Tosiasiassakyseessä oli kuitenkin esimerkiksi suositus sijoittaatiettyyn sijoitusrahastoon.Yleinen tarkastuskirje lähettiin kaikille omaisuudenhoitojasijoitusneuvontapalveluita tarjoaville valvottaville.Vakuutusyhtiöiden myyjien ja asiamiesten koulutusFivan edeltäjän Vakuutusvalvontaviraston vuonna 2006aloittamia myynnin ja markkinoinnin tarkastuskäyntejäjatkettiin. Keväällä tehtiin tarkastukset kahteen vahinkovakuutusyhtiöön,yhteen henkivakuutusyhtiöön ja yhteenulkomaisen ETA-vahinkovakuutusyhtiön Suomen sivuliikkeeseen.Tavoitteena oli varmistaa, että yhtiöillä onriittävät koulutus-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät, jottamarkkinoinnissa ja myynnissä annettavat tiedot ja asiakassuhteissamuutoin noudatettavat menettelytavat ovatlain ja hyvän vakuutustavan mukaiset.Tarkastuskäynneillä ei ilmennyt vakavia puutteita taihuomautettavaa. Havaittiin, että yhtiöt olivat kehittäneetmyyjien ja asiamiesten koulutusta. Huomiota kiinnitettiinyhtiöiden harjoittamaan kilpailijoiden tuotteiden vertailuunliittyviin toimintamalleihin ja sen varmistamiseen, ettäasiakkaille annetaan kaikki tarpeelliset tiedot vakuutuksenvalitsemiseksi. Puutteita todettiin asiamiesten osaltavakuutusedustajalaissa tarkoitettujen, asiamiestä itseäänkoskevien tietojen ilmoittamisessa.Työttömyyskassojen käsittelyajat pitenivätTyöttömyyskassojen ansiopäivärahapäätösten keskimääräisetkäsittelyajat olivat 15,5 päivää vuonna 2008.Vastaava luku kertomusvuoden kolmannella neljännekselläoli 36,5 päivää. Erityisesti teollisuusalojen työttömyyskassojenkäsittelyajat pitenivät. Piteneminen johtuipääasiassa lomautusten ja irtisanomisten aiheuttamastajyrkästä hakemusmäärien kasvusta.Työttömyyskassat pyrkivät ratkaisemaan käsittelyaikaongelmatmm. palkkaamalla lisää henkilökuntaa, teettämällälisä- ja ylitöitä sekä organisoimalla toimintaansatehokkaammaksi. Kassat myös tehostivat sekähenkilökunnan että hakijoiden koulutusta ja ohjeistamista.Näiden toimien ansiosta työttömyyskassojenantamien päätösten määrä kasvoi parhaimmillaan kaksin-tai kolminkertaiseksi. Vuoden loppupuolella olikin johavaittavissa, että käsittelyaikojen kasvu taittui tai lähtijopa laskuun.Fiva selvitti käsittelyaikatilannetta ja piti pisimpiä käsittelyaikojaselvästi liian pitkinä, kun otettiin huomioon, ettäkyseessä on hakijoiden toimentulon turvaan liittyväpäätös. Toisaalta otettiin huomioon myös se, että työttömyyskassateivät olleet omilla toimillaan vaikuttaneethakemusmäärien kasvuun ja että ne olivat ryhtyneethuomattaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.Työttömyyskassojen käsittelymenettely, sisäinenvalvonta ja hallinnollinen tietoturva tarkastettiinFivan edeltäjän Vakuutusvalvontaviraston vuonna 2008aloittamaa työttömyyskassojen käsittelymenettelytarkastustajatkettiin tarkastamalla työttömyyskassojenmenettelytapoja ansiopäivärahahakemuksia käsiteltäessä,hakemusmenettelyyn liittyviä sisäisen valvonnanmenetelmiä ja hallinnollista tietoturvaa. Kaikkiaan 36työttömyyskassasta tarkastuskäynti tehtiin 29 työttömyyskassaan.Jokaiselle tarkastetulle kassalle lähetettiintarkastuskertomus. Tarkastuksessa havaittiin, ettäetuusha kemusten käsittely oli yleisesti ottaen hoidettutyöttömyyskassoissa asianmukaisesti. Sisäisen valvonnanosalta yleisin huomio oli, että työttömyyskassoillaoli käytössä useita sisäiseen valvontaan liittyviä toimintatapoja,mutta sisäistä valvontaa ei ole toistaiseksikäsitelty kokonaisuutena. Hallinnollisen tietoturvanosalta katsottiin yleisimmin, että työttömyyskassoissatulisi kiinnittää huomiota tietoturvallisuudendokumentointiin.Kaupankäynnin valvontaArvopaperinvälittäjien kaupparaportoinnintarkastusTarkastuksen päätavoitteena oli arvioida kaupparaportointistandardintarkoittaman kaupparaportoinnin kattavuutta,raportointiprosessia ja siihen liittyviä kontrolleja.Raportoinnin tavoitteena on, että Fivalla olisi kootustisaatavilla valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot kaupankäynnistä.Tehokas valvonta edellyttää, että raportointion kattavaa, oikeasisältöistä, ajantasaista ja luotettavaa.Osa arvopaperinvälittäjistä raportoi vain osan kaupparaportoinninpiiriin kuuluvista kaupoista, toisaalta osavälittäjistä raportoi velvoitteen ulkopuolisia tapahtumia.Raporteissa oli myös sisältövirheitä. Raportoinnin systemaattisessaseurannassa ja sisäisessä valvonnassa olipuutteita.Tarkastuksen kohteena olleille arvopaperinvälittäjillelähetetyissä yhtiökohtaisissa tarkastuskirjeissä edellytettiinkorjaavia toimia raportoinnin kattavuuden ja oikeellisuudenparantamiseksi. Toimien toteuttamista seurataanjatkuvassa valvonnassa. Lisäksi kaikille raportointivelvollisillelähetettiin yleiskirje, jossa esitettiin tarkastus- javalvontakäyntien havaintoja virheellisten käytäntöjenehkäisemiseksi ja oikaisemiseksi.Tutkitut väärinkäyttöepäilyt ja annetuthallinnolliset sanktiotVuoden aikana tutkittiin 74 valvontatapausta (Fivanedeltäjä Rahoitustarkastus tutki 62 tapausta vuonna2008). Näistä 37 (27) koski epäiltyä sisäpiirintiedonväärinkäyttöä, 17 (11) epäiltyä kurssin vääristämistä ja16 (12) epäiltyä tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 33

Muita tutkinnassa olleita tapauksia oli 4 (12), ja ne koskivatlähinnä menettelytapoja.Fiva antoi viisi julkista huomautusta, joista kaksi liputusvelvollisuudenlaiminlyönnistä, yksi sisäpiirintiedon ilmaisukiellonrikkomisesta, yksi kurssinvääristämisestä ja yksiesitevelvollisuuden laiminlyönnistä (vuonna 2008 yksijulkinen huomautus sisäpiirintiedon käytöstä ja yksijulkinen varoitus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönneistä).Infrastruktuurin valvontaKeskusvastapuoliselvitys käyttöön myös HelsingissäNASDAQ OMX otti Helsingin Pörssissä yhdessäTukholman ja Kööpenhaminan pörssien kanssa käyttöönosakekaupoista aiheutuvien velvoitteiden selvityksenkeskusvastapuolen avulla. Tämä keskusvastapuoliselvitysalkoi helmikuussa vapaaehtoisena siihen halukkaidenmarkkinaosapuolten kesken ja pakollisena kaikille markkinaosapuolillemarraskuussa. Pakollista keskusvastapuoliselvitystäharjoiteltiin kolmella osakkeella lokakuustaalkaen. Keskusvastapuoliselvityksen tekee hollantilainenEuropean Multilateral Clearing Facility (EMCF).Keskusvastapuoliselvityksessä EMCF asettuu kaupoissaostajan ja vastaavasti myyjän vastapuoleksi, netottaakaupat laskemalla osapuolikohtaisesti ostot ja myynnitFinanssivalvonnan tutkimat arvopaperimarkkinoidenvalvontatapaukset 2005–2009Kpl807060504030201002005 2006 2007 2008 2009• Tutkittu yhteensä• Sisäpiirintiedon väärinkäyttö• Kurssimanipulaatio• Tiedonantovelvollisuus• Muut• Tutkintapyyntö poliisille• Julkinen huomautus• Julkinen varoitusVuosien 2005–2008 tapaukset ovat Rahoitustarkastuksen tutkimia.Lähde: Finanssivalvonta.yhteen ja vie nettovelvoitteet Euroclear Finlandin (EFi)järjestelmiin toteutettaviksi. EFin osapuolet jakavat netotsijoittajien tileille. Näin perinteinen yhdessä paikassatapahtuva selvitys jakaantuu keskusvastapuolen tekemäänmääritykseen ja arvopaperikeskuksessa tehtävääntoteutukseen. Fiva valvoi keskusvastapuoliselvitykseensiirtymistä ja valvottavien edellytyksiä sen käyttöönottoon.Fiva solmi tarvittavat yhteistyösopimukset muidentätä toimintaa valvovien viranomaisten kanssa.Toimiluvat ja rekisteröintihakemuksetKertomusvuoden aikana Fiva myönsi sijoituspalveluyrityksillekahdeksan ja rahastoyhtiöille kolme uutta toimilupaa.Kolmeen toimilupaan myönnettiin laajennus ja yksitoimilupa peruutettiin yhtiön omasta hakemuksesta.Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden toimilupaakoskevien tiedustelujen perusteella voidaan arvioida, ettäsijoitus- ja rahastopalvelujen tarjonta on vilkastumassa.Uusia vakuutusedustajia rekisteröitiin 670.Haasteen sekä toimiluvan hakijoille että valvonnalleasettaa se, että hakijat ovat pieniä yrityksiä, mikä johtaatyöntekijöiden moniroolisuuteen. Tämä saattaa vaarantaahallinnon luotettavuuden. Hakijat pyrkivät myösulkoistamaan mahdollisimman monia toimintoja ja palvelujenmaantieteellinen kattavuus pyritään saavuttamaanlaaja-alaisella sidonnaisasiamiesverkostolla.Finanssivalvonta.fi:n varoituslistalle asetettiin sata yritystä.Suurin osa yrityksistä oli sellaisia, joista ilmoitussaatiin ulkomaiselta valvontaviranomaiselta.Asiakasvalistus ja asiakasyhteydenototFiva piti Sijoitus-Invest 2009 -tapahtumassa 15 tietoiskua,joiden aiheina olivat mm. vakuutussijoittaminen,huijaukset, sijoittajansuoja sekä indeksilainojen, rahastojenja sijoitussidonnaisten vakuutusten ominaisuusvertailu.Messuilla julkaistiin Finanssihai-tietovisasta vakuutuksiakoskevilla kysymyksillä täydennetty versio. Peliäon pelattu yhteensä yli 45 000 kertaa.Fiva oli edelleen mukana Suomen Pankin koululaisille jaopiskelijoille suuntaamassa Euro.fi-verkko-opintopaketissa.Fivan osio Karkaako mopo käsistä? käsitteleesäästämistä, lainanottoa ja pikavippejä. Euro.fi:n kävijämäärätkasvoivat edellisvuodesta 40 %, mikä tarkoittikertomusvuoden syksyllä lähes 8 000 kävijää kuukaudessa.Fivan puhelinneuvonta vastaa pankki-, vakuutus- jasijoitusasiakkaiden kysymyksiin mm. siitä, millaisiamenettelytapoja finanssimarkkinoilla toimivilta yrityksiltäedellytetään. Maksuttomaan palvelunumeroon tuli kertomusvuonnanoin 300 puhelua. Kirjallisia valituksia jakyselyitä käsiteltiin 200.34Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Onnistunut sijoitustuotteen valinta edellyttää osaavaa myyjää ja valistunutta ostajaaFinanssikriisiä edeltänyt, useita vuosia jatkunut suotuisakehitys sijoitusmarkkinoilla loi otollisen pohjanuudenlaisten – ja usein myös entistä monimutkaisempientai riskillisempien sijoitustuotteiden kehittämiselle.Lisäksi jo vakiintuneissa sijoitustuotteissa tuottoavoitiin hakea aggressiivisesti, jolloin testattiin sijoittajilleriskeistä tai sijoituskohteista luodun kuvan rajoja.Finanssikriisi ja siihen liittynyt riskien uudelleen hinnoittelunosti esille sellaisia tuotteisiin liittyviä riskejä, joidenviestiminen sijoittajille on selvästi ollut haasteellista jajopa puutteellista. Indeksilainojen osalta pääomanmenettämiseen liittyvä riski on voinut jäädä sijoittajilleepäselväksi, koska tuotteen on kerrottu olevan pääomaturvattu,mutta samalla liikkeeseenlaskijan maksukykyynliittyvä riski on kuvattu puutteellisesti. Vastaavastisijoitusrahastoissa sijoituspolitiikan tai riskien kuvaaminensijoittajille ei välttämättä ole pysynyt ajan tasallarahaston sijoitustoiminnan tai riskitason muuttuessa.Riskien realisoituminen on omalta osaltaan muistuttanut,kuinka sijoitustuotteiden valinnassa onnistuneenlopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan sekä osaavamyyjä että valistunut ostaja.Osaavalla myyjällä sisäiset prosessitovat kunnossaPalveluntarjoajalla tulee olla selkeä näkemys omastaasiakaskunnastaan ja siitä, mitkä tuotteet soveltuvat eriasiakasryhmille. Kaikki tuotteet eivät sovellu kaikille, eikäkaikkia tuotteita tule myydä kaikille. Näihin seikkoihin onkiinnitettävä huomiota jo tuotekehityksen alkuvaiheessa.Palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuus pitää sisälläänoikeiden ja riittävien tietojen antamisen sijoituskohteesta.Sijoittajalle tarjotaan lakisääteisen materiaaliinlisäksi usein ns. markkinointimateriaaliksi luokiteltavaainformaatiota. Varsinaisen tiedonantovelvollisuudenpiiriin kuuluvan materiaalin osalta on määritelty yksityiskohtaisesti,mitä tietoja sijoittajalle on annettavatuotteesta. Markkinointimateriaalin osalta sääntely eivastaavalla tavalla ota kantaa materiaalin yksityiskohtiin,vaan painottaa, että tietoa eri ominaisuuksistatulee antaa tasapuolisesti, ja se ei saa olla totuudenvastaistatai harhaanjohtavaa.Sijoitusvakuutusten osalta sääntely on erilaista.Vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksenottajalletarpeelliset tiedot vakuutustarpeen arvioimiseksi javakuutuksen valitsemiseksi, mutta näitä annettaviatietoja ei laissa yksityiskohtaisesti määritellä.Riittävän kirjallisen tiedonantovelvollisuuden lisäksimyyntihenkilökunnan ohjeistus ja koulutus on keskeistä.Asiakas antaa usein suurta painoa hänelle henkilökohtaisestimyyntitilanteessa annettuun suulliseen informaatioon.Myös asiakastyössä olevien on pystyttävä seuraamaanmarkkinoiden tapahtumia, jotta asiakkaallepystytään antamaan riittävää ja ajantasaista tietoasijoituspäätösten tueksi. Poikkeuk selliset markkinaolosuhteetkorostavat ajantasaisen tiedon tarvetta.Valistunut ostaja tutustuu informaatioon javertaa vaihtoehtojaErilaisia sijoitustuotteita on paljon ja sijoittajien tarpeetovat yksilöllisiä. Sijoitushorisontti, riskinottohalu, tietotaitoja sijoitettava pääoma ovat kaikki seikkoja, joillaon vaikutus tarjolla olevien vaihtoehtojen määräänsekä sijoittajan lopullisiin valintoihin.Sijoittajalla on aina vastuu tutustua sijoituskohdettakoskevaan materiaaliin. Sijoittajalla tulisi olla selkeä jarealistinen käsitys siitä, mitkä ovat omat sijoittamiseenliittyvät tavoitteet ja mitä asioita on syytä selvittääluotettavan arvion tekemiseksi sijoituksen riskeistä.Pelkän markkinointimateriaalin nojalla ei sijoituspäätöksiätulisi koskaan tehdä.Sijoittajalla on aina mahdollisuus jättää sijoitus tekemättä,jos esimerkiksi tuotteen ehdot ovat liian vaikeaselkoiset,sijoituspäätös pitää tehdä hyvin nopeasti taituotteeseen liittyvät riskit jäävät epäselviksi.Myyntitilanteita ei voida valvoaKaikkia tuotteita tai myyntitilanteita ei ole mahdollistavalvoa. Fiva kohdentaa valvontaa riskiperusteisestiesimerkiksi monimutkaisiin ja uudentyyppisiin tuotteisiinsekä niihin sijoittajainformaation osa-alueisiin,joissa aiemmin on havaittu puutteita.Fiva vahvistaa sijoitusrahastojen säännöt, mutta eietukäteen hyväksy sijoitusrahastojen esitteitä, katsauksiatai markkinointimateriaalia. Indeksilainojen osaltaFiva hyväksyy kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden esitteet.Lisäksi Fiva hyväksyy ohjelmaesitteet, muttayksittäisiä tuotteita koskevia lainakohtaisia ehtoja eitarkasteta etukäteen. Fiva ei vahvista etukäteenvakuutusten ehtoja, tuote-esitteitä eikä markkinointimateriaaleja.Sijoitusrahastojen esitteitä ja katsauksia,indeksilainojen lainakohtaisia ehtoja ja sijoitustuotteidenmarkkinointia sekä vakuutusten ehtoja, esitteitä jamarkkinointia valvotaan jälkikäteisesti erillisin tarkastuksintai asiakasyhteydenottojen perusteella. Fivalla eikuitenkaan ole mahdollisuutta valvoa yksittäisiä myyntitilanteitaeikä toimivaltaa ratkaista asiakkaan ja palveluntarjoajanvälisiä riitakysymyksiä.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 35

Asiakasyhteydenottoja ohjataan myös Vakuutus- jarahoitusneuvonta FINEen, joka on Kuluttajaviraston,Fivan ja Finanssialan Keskusliiton perustama neuvontatoimisto.FINEn yhteydessä toimivat arvopaperi-, pankkijavakuutuslautakunnat, jonne asiakas voi antaa riitatapauksenkäsiteltäväksi.Sidosryhmien informointiFiva tiedottaa markkinaosapuolille aktiivisesti ajankohtaisistasääntely- ja valvonta-asioista sekä ylläpitää avointakeskusteluyhteyttä. Fivan asiantuntijat luennoivat kertomusvuonnavalvojan järjestämissä koulutustilaisuuksissamm. Solvenssi II -kysymyksistä, väliaikaisista valtiontakauksistaja IFRS-valvontaan liittyvistä asioista. Lisäksifivalaiset luennoivat yli sadassa sidosryhmä tilaisuudessa.Erityisesti listayhtiöille suunnattua Markkinat-tiedotettajulkaistiin neljä numeroa. Numeroissa käsiteltiin markkinavalvonnanajankohtaisia listayhtiön tiedonantovelvollisuudenja tilinpäätösvalvonnan tulkintoihin, standardeihinja sääntelyyn liittyviä asioita sekä valvonnan havaintoja.EU-valvojien yhteistoimintaValvojakomiteat arvioivat finanssisektorintilannetta säännöllisestiEuroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) seurasi jaarvioi EU:n pankkisektorin tilannetta ja raportoi asiastaEU:n raha- ja talouskomitealle (Economic and FinancialCommittee, EFC). CEBS arvioi erityisesti suurimpiencross-border-pankkiryhmittymien riskejä ja vakavaraisuuttasekä valvonnassa tarvittavia toimenpiteitä. Fivalaati EU-tason arviointia varten Suomen pankkisektoriakoskevat arviot ja osallistui aktiivisesti kokonaisarvionvalmisteluun CEBSin Groupe de Contact -valmistelutyöryhmässä.Kansalliset valvojat vaihtoivat Groupe deContacin piirissä säännöllisesti tietoja eri maiden pankkisektoreidenja myös yksittäisten pankkien tilanteesta.CEBS uudisti riskienhallinnan javalvojakollegioiden ohjeistustaCEBS käynnisti useita hankkeita, joilla pyrittiin vastaamaanpankkien riskienhallinnassa todettuihin puutteisiin.CEBS julkisti uudistetut riskienhallinnan yleiset periaatteet,joissa kiinnitettiin huomiota pankkien ylimmänjohdon vastuuseen pankin riskinottohalukkuuden määrittelyssäja korostettiin riskienhallinnan kokonaisvaltaisuudentärkeyttä. Finanssikriisin kokemusten takia myöserilaisten liiketoimintamallien riskit on arvioitava. CEBSjulkisti myös terveiden palkitsemisjärjestelmien periaatteetja suositukset likviditeettiriskien hallinnasta. Likviditeettiriskienhallinnan ohjeistusta tarkennettiin laatimallasyksyllä lausunnolle likviditeettiriskien kvantitatiivistarajoittamista koskevat ehdotukset. Valvojakollegioidentoimintaa koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ja valvottavienstressitestien toteuttamista koskevat ohjeetvalmistuivat CEBSin joulukuun kokouksen päätettäviksi.CEBS arvioi myös rahoitusinstrumenttisääntelymuutostenvastasyklisyysvaikutuksia verrattuna voimassa olevaansääntelyyn.CEIOPSin kriisityöryhmä arvioi vaikutuksiaKansainvälinen finanssikriisi heijastui myös CEIOPSin(Committee of European Insurance and OccupationalPension Supervisors) työskentelyyn. Vuodenvaihteessa2008–2009 valmisteltiin asiakirja ”The lessons to belearnt from the current crisis”, jossa käsiteltiin kriisin esillenostamia kysymyksiä, ja etenkin, miten näitä havaintojatulisi hyödyntää Solvenssi II:n valmistelussa ja yleisemminkinCEIOPSin työskentelyssä. Komitean piirissä toimikriisityöryhmä, jonka tehtävänä oli kerätä nopeasti tietoaja arvioida yksittäisten tapahtumien vaikutuksia vakuutusalaanja eläkerahastoihin.Fivan edustajat ovat mukana lähes kaikissa CEIOPSintyöryhmissä: Solvenssi II (kaikki neljä työryhmää), valvojienarviointiryhmän (Review Panel), kuluttajakysymyksiäkäsittelevä CCP-komitea (Committee on ConsumerProtection) ja vakauskysymyksiä käsittelevä komitea(Financial Stability Committee).Merkittävä osa CEIOPSin työstä liittyi kertomusvuonnaSolvenssi II -direktiivin ja 2-tason täytäntöönpanotoimistakomissiolle annettavien neuvojen valmisteluun.Fivan tavoitteena on varmistaa, että CEIOPSin neuvonannotnoudattavat direktiivissä asetettuja periaatteitasiten, että niissä otetaan huomioon toimivuus ja tarkoituksenmukaisuuserityyppisille toimijoille. Keskeisinätavoitteina oli sääntelyn riittävä täsmällisyys ja toteutettavuuskansallisessa valvonnassa ja valvottavilla. Kansallistenmarkkinoiden erityispiirteisiin kiinnitettiin huomiota,jotta ne pystytään implementoinnissa ottamaan huomioonvaarantamatta konvergenssitavoitetta.CESR arvioi finanssikriisin seurauksia ja valmistelivalvonnan ja sääntelyn kehittämistäCESR analysoi vuonna 2007 voimaan tulleen MiFIDdirektiivinvaikutuksia arvopaperikaupankäynnin rakenteisiin.Osana tätä työtä selvitettiin myös kaupankäynninjulkisuustietojen saatavuutta. Selvitysten tulokset jamahdolliset kehittämisehdotukset esitetään komissioilleosana direktiivin säännönmukaista arviointia. Kaupankäynninläpinäkyvyyden osalta aloitettiin myös kaupankäyntijärjestelmillemyönnettävien poikkeuslupien koordinointijäsenten välillä.Vähittäissijoittajille suunnattujen yhdistelmätuotteidenosalta CESR vastasi komission lausuntopyyntöön.Komission tavoitteena on selvittää tarpeita kehittääyhdistelmätuotteiden sääntelyä siten, että sijoittajansuojaei vaihtelisi sijoitusmuodon mukaan. Työ jatkuu vuonna2010 yhdessä CEBSin ja CEIOPSin kanssa.36Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Finanssikriisin yhteydessä kiinnitettiin huomiota eroihinarvopapereiden lyhyeksi myynnin sääntelyssä. Tilanteenkorjaamiseksi CESR julkaisi lausunnolle ehdotuksensaarvopaperien lyhyeksi myynnin ilmoitusvelvollisuudesta.Konsultaatiopaperissa ehdotetaan yhteiseurooppalaistamallia merkittävien lyhyiden positioiden ilmoittamiseen jajulkistamiseen.Sijoitusrahastojen osalta CESR:n tärkeimmät neuvojenaihealueet olivat• rahastoyhtiöpassi ja siihen liittyen toimintojen järjestämisenohjeistaminen (MiFID-tasoinen sääntely)• riskienhallintaperiaatteet ja riskimittareidentyöstäminen• KID (Key Investor Information Document, keskeistäsynteettinen riskimittari ja kulujen ilmoittaminen)• rajan yli -fuusiot• master-feeder-rakenteet• notifikaatioprosessin nopeuttaminen.Kertomusvuoden aikana valmistui keskitetty instrumenttitietokantaIRDS. Siihen kerätään tiedot kaikista ETAalueellasäännellyillä markkinoilla liikkeeseen lasketuistainstrumenteista. IRDS on valvojien sisäisessä käytössä.Tietokannassa on kerrallaan tiedot yli puolesta miljoonastakaupankäynnin kohteena olevasta instrumentista.CESR valmistelee kaupparaportoinnin ja tietojenvaihdonlaajentamista OTC-instrumentteihin. Kyseisten tietojenvaihdon mahdollistava laajennus kaupparaporttienvaihtojärjestelmä TREMiin on tarkoitus ottaa käyttöönvuonna 2010.EECS:ssä (European Enforcers’ Coordination Session)käsitellään IFRS-tilinpäätöksiin liittyviä soveltamiskysymyksiäsekä standardien soveltamisen teknisten ratkaisujenettä valvontatoimenpiteiden osalta. Fiva veiEECS:n käsittelyyn yhdeksän tilinpäätöskysymystä, jotkaliittyivät yrityshankintoihin, strategisiin osakesijoituksiinsekä arvonalentumistestauksiin.Odotettavissa vuonna 2010• Riskien ja niiden hallinnan tarkastuksia lisätäänedelleen ja stressitestejä jatketaan valvottavientoimintaympäristön jatkuessa haastavana• Jatketaan vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitusriskiensekä pankkien luottoriskien tarkastuksia,aloitetaan vakuutusyhtiöiden operatiivisten riskienja vakuutusteknisten riskien tarkastukset• Kohdistetaan tarkastuksia sijoituspalveluiden ja-tuotteiden tuotekehitys- ja myyntiprosesseihin• Tarkastetaan listayhtiöiden säännöllisen tiedonantovelvollisuudennoudattamista• Selvitetään palveluntarjoajien valmiuksia tarjotaluotettavalla tavalla pitkäaikaissäästämistuotteita• Uudistetaan vakuutus- ja eläkelaitosten taloudellisentilan ja riskien viranomaisraportointi• Laajennetaan kaupparaportointivelvollisuusjohdannaiskauppaan• Tehostetaan asiakasvalistusta asiakkaiden riskijakustannustietoisuuden lisäämiseksi.• Aloitetaan Sampo-ryhmän finanssikonglomeraattivalvontayhteistyössä ulkomaisten valvojienkanssa• Tiedotetaan säännöllisesti vakuutusyhtiöiden japankkien vakavaraisuussääntelyn eurooppalaisistamuutoksista•Valmistellaan EU:n uusien valvontaorganisaatioidenkäynnistämistä sekä useita merkittäviäsääntelymuutoksiaCESR-Finin Fair value -työryhmä perustettiin finanssikriisinvuoksi vuonna 2008. Ryhmä osallistui globaalillatasolla käytyihin keskusteluihin markkinakriisin vaikutuksistataloudelliseen raportointiin sekä ongelmakohdistakäypään arvoon arvostamisessa epälikvideillä markkinoilla.Lisäksi työryhmä organisoi rahoitussektorin yhtiöidentilinpäätösten läpikäynnin Eurooppa-tasoisenayhteistoimenpiteenä kansallisten valvojien kanssa.Raportti standardin IFRS 7 noudattamisesta julkaistiinmarraskuussa.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 37

SääntelyFivan sääntelytoiminta käsitti sekä oman norminannonettä osallistumisen lainsäädännön valmisteluun Suomessaja EU:ssa. EU:ssa Fiva vaikutti ennen kaikkea valvojakomiteoiden(CEBS, CEIOPS ja CESR) työssä. Kansallisellatasolla valvojan edustajat olivat jäseninä ministeriöidenlainvalmistelutyöryhmissä.Toiminnan tavoitteena oli edistää sääntelyn ja valvontakäytäntöjenyhdenmukaistamista EU:ssa, huolehtia Fivanoman norminannon selkeydestä ja kohdentamisestakeskeisiin kysymyksiin sekä tukea vastuullisen itsesääntelynkehittämistä.Finanssikriisin tuomiasääntelymuutoksiaKomissio asetti marraskuussa 2008 asiantuntijaryhmän,joka julkisti 25.2. raporttinsa eurooppalaisen sääntely- javalvontajärjestelmän kehittämisestä. Komissio otti tässäns. de Larosière -raportissa tehtyihin finanssisektorinsääntelyn ja valvonnan uudistamista koskeviin suosituksiinalustavasti kantaa tiedonannossaan keväällä. Tämänvalmistelutyön pohjalta komissio antoi useita ehdotuksiaEU-lainsäädännön kehittämiseksi.Ehdotuksen pääkohdatMuutoksilla uudistetaan EU:n finanssimarkkinoidenvalvontarakenteita sekä paikataan finanssimarkkinoidensääntelyssä havaittuja aukkoja ja puutteita.Valvontaa kehitetään perustamalla makrotaloudenvakauden valvontaan koko rahoitusjärjestelmän vakauttatarkasteleva EU:n elin, Euroopan järjestelmäriskikomitea(European Systemic Risk Board). Mikrotasolla eurooppalaisenfinanssivalvonnan uudistus sisältää komissionehdotusten mukaisesti eurooppalaisen finanssivalvontajärjestelmän(European System of Financial Supervisors)perustamisen. Järjestelmä koostuu yhteistyöverkostosta,jonka muodostavat kansalliset valvontaviranomaiset,komissio sekä kolme uutta eurooppalaistavalvontaviranomaista (European Supervisory Authorities),pankki-, arvopaperimarkkina- ja vakuutusalalle kullekinomansa. Lisäksi perustetaan näiden valvontaviranomaistenyhteinen komitea kaikille sektoreille yhteisten kysymystenkäsittelyä varten.Finanssimarkkinoiden toiminnan osalta ehdotus kattaamm. hedge-rahastojen, pääomasijoitusten ja muidenkoko järjestelmän kannalta tärkeiden markkinatoimijoidensääntelyn ja valvonnan, pankkien vakavaraisuussäännöstenuudistamisen ja johdannaismarkkinoidensääntelyn kehittämistä, riskienhallinnan ja palkinnansääntelyä sekä markkinoiden väärinkäyttöä koskevansääntelyn tarkistamisen. Ehdotuksia on kuvattu tarkemminjäljempänä.EU:n finanssivalvonnan kehittäminenJäsenvaltiot pääsivät komission ehdotusten pohjaltaECOFIN-neuvostossa loppuvuodesta sopuun valvonnankehittämishankkeista. Ehdotuksia käsitellään Euroopanparlamentissa kevään 2010 aikana. Tavoitteena on, ettäuuden rakenteen mukaiset elimet aloittavat toimintansavuoden 2011 alusta.Euroopan järjestelmäriskikomiteaMakrovakauden valvontaa kehitetään perustamallaEuroopan keskuspankkijärjestelmän yhteyteen erillinenfinanssimarkkinoiden makrovalvonnasta vastaava elin,Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB, jäljempänäjärjestelmäriskikomitea). Järjestelmäriskikomitea olisivastuussa finanssijärjestelmän makrovakauden valvonnastaunionissa. Sen tulisi estää systeemiriskien synty jaleviäminen, jotta sisämarkkinoiden toiminta ei häiriintyisi,ja taata, että finanssisektori voi osaltaan edistää vakaatatalouskasvua. Tarvittaessa se voisi antaa mm. jäsenvaltioilleja valvojille suosituksia tai varoituksia havaitsemistaanmerkittävistä riskeistä. Se ei olisi erillinen oikeushenkilöeikä sillä olisi oikeudellisesti sitovaa päätösvaltaa,mutta käytännössä sillä olisi huomattava vaikutusvalta38Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

tahoihin, joille se varoituksensa ja suosituksensa osoittaisi.Sitä avustaisi Euroopan keskuspankin yhteydessätoimiva pysyvä sihteeristö.Euroopan järjestelmäriskikomiteaa vastaavaa elintä ei oleaiemmin ollut olemassa, joten sen perustaminen parantaaolennaisesti EU:n makrovalvontaa.Eurooppalaiset valvontaviranomaisetUudistuksen yhteydessä perustetaan nykyisten valvojienkomiteoiden (CEBS, CEIOPS ja CESR) tilalle kolme uuttaEurooppa-tason valvontaviranomaista: pankkivalvontaviranomainen,vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomainenja arvopaperivalvontaviranomainen. Kullakin valvontaviranomaisellaolisi oma oikeushenkilöllisyys. Ne vastaisivatnykyisten valvontakomiteoiden tehtävistä, kutenteknisestä neuvonannosta komissiolle. Lisäksi ne saisivatlisävaltuuksia, kuten EU-lainsäädäntöä täydentävien,teknisluontoisten standardien valmistelu, kansallistenvalvojien välisten erimielisyyksien sovittelu sekä päätösvaltaakriisitilanteissa. Tämän lisäksi ehdotuksissa varataanmahdollisuus siihen, että valvontaviranomaisetvoisivat käyttää yksinomaista valvontavaltaa yhteisönlainsäädännössä erikseen määritettävissä erityistapauksissa(toistaiseksi luottoluokituslaitokset). Tätä vartenvalvontaviranomaisilla tulisi olla erikseen määritettävättarvittavat tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet sekävaltuudet periä valvontamaksuja.Viranomaiset voisivat tehdä ehdotuksia sitoviksi teknisiksistandardeiksi yhteisön lainsäädännössä erityisestimääritellyillä aloilla. Standardit vahvistettaisiin komissionasetuksina tai päätöksinä. Alueet, joilta standardejavoidaan antaa, määritellään erikseen kussakin rahoitusmarkkinoitakoskevassa direktiivissä.Jos kansallisten viranomaisten kesken vallitsee erimielisyysasiassa, jossa niiden tulisi yhteisön lainsäädännönmukaan tehdä yhteistyötä, eurooppalaiset valvontaviranomaisetvoivat auttaa näitä pääsemään sopimukseen.Sovittelu olisi suoritettava määräajassa. Jollei sopuasaavuteta, eurooppalaiset valvontaviranomaiset voivatratkaista asian. Menettely on mahdollista direktiiveissäerikseen määritellyissä tilanteissa. Tällä hetkellä näyttää,että soveltamisala jää suppeaksi.Kriisitilanteita koskevien valtuuksien käyttö edellyttäätilannetta, joka voi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoidenmoitteettoman toiminnan ja eheyden tai kokorahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauden yhteisössä.Päätöksen kriisin olemassaolosta ja valtuuksien käyttämisestätekee ECOFIN-neuvosto. Kriisitilanteessaeurooppalaiset viranomaiset saisivat toimivallan tehdäyksittäisiä päätöksiä, joissa kansallisia viranomaisiavaaditaan toteuttamaan yhteisön lainsäädännön mukaisestitoimia riskien torjumiseksi. Eurooppalaisten valvontaviranomaistenpäätökset olisivat ensisijaisia samastaasiasta mahdollisesti aiemmin tehtyihin kansallistenvalvontaviranomaisten päätöksiin nähden.Ehdotuksiin sisältyy suojalauseke, jonka mukaan eurooppalaistenviranomaisten on varmistuttava siitä, että päätökset,joita ne tekevät komission todettua kriisitilanteenolemassaolon tai ratkaistessaan kansallisten viranomaistenkeskinäisiä erimielisyyksiä, eivät millään tavalla vaikutajäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.Valvontaviranomaiset myötävaikuttaisivat yhteisön lainsäädännössämääritettyjen valvontakollegioiden toimintaanja helpottaisivat tehtävien ja velvollisuuksien delegoimistatoimivaltaisten kansallisten viranomaisten välilläsekä edistäisivät yhteisen valvontakulttuurin syntymistä.Lisäksi ne suorittaisivat säännöllisesti vertaisarviointeja,jotta valvontatuloksista saataisiin entistä yhtenäisempiä,toimisivat yleisenä koordinoijana toimivaltaisten viranomaistenvälillä, arvioisivat markkinakehitystä ja kehittäisivätyhteyksiä kolmansien valtioiden valvontaviranomaisiin.Ne voisivat antaa Euroopan parlamentille,neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensakuuluvista kysymyksistä.Eurooppalaiset viranomaiset toimivat yhteistyössä uudenperustettavan Euroopan järjestelmäriskikomiteankanssa. Saatuaan tältä itselleen osoitetun varoituksen taisuosituksen niiden olisi arvioitava, miten kyseinen varoitustai suositus vaikuttaa viranomaisten tehtävien suorittamiseensekä päätettävä, mitä toimia olisi toteutettava.Tarvittaessa viranomaisten on käytettävä niille myönnettyjävaltuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaanajoissa. Kukin valvontaviranomainen perustaisiehdotuksen mukaan yhteistyöryhmän sidosryhmienkuulemiseksi tehtäviensä kannalta keskeisillä aloilla.Eurooppalaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ontähän saakka osittain hoidettu eurooppalaisten valvojakomiteoidenpiirissä. Uudistuksessa syntyvien viranomaistenrooli on kuitenkin huomattavasti suurempi.Ensinnäkin ne perustuvat suoraan EU-lainsäädäntöön,mikä on omiaan lisäämään niiden vaikutusmahdollisuuksia.Toiseksi niillä on pidemmälle meneviä valtuuksia kuinaiemmilla valvontakomiteoilla, erityisesti mahdollisuusantaa sitovia teknisiä standardeja sekä tietyissä tilanteissasitovasti ratkaista kansallisten valvojien välisiäerimielisyyksiä. Niillä on myös nykyistä paremmat resurssittoiminnan hoitamiseen, sillä osa kustannuksistakatetaan EU:n budjetista. Toisaalta samalla myös kansallistenvalvojien kustannukset kasvavat huomattavasti.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusluottoluokituslaitoksistaKomissio antoi marraskuussa 2008 ehdotuksenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista.Asetus hyväksyttiin syksyllä ja se tulivoimaan 7.12.2009.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 39

Luottoluokituslaitokset antavat riippumattomia lausuntojayritysten, valtioiden ja eri rahoitusvälineiden maksukyvyttömyydentodennäköisyydestä tai odotettavissa olevistatappioista. Näitä luokituksia käyttävät sijoitustoimintansaperustana mm. institutionaaliset sijoittajat. Lisäksi pankkienvakavaraisuuslaskennassa käytetään laajasti hyväksiluottoluokituksia. Aiemmin niihin sovellettiin ensi sijassakansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön(International Organisation of Securities Commissions,IOSCO) vapaaehtoisuuteen perustuvia sääntöjä. LisäksiCESR on arvioinut luottoluokituslaitoksia vuosittain.Kansallisen tason sääntelyä, joka koskisi nimenomaisestiluottoluokituslaitoksia, ei jäsenvaltioissa juuri ole.Luottoluokituslaitokset vaikuttivat merkittävästi finanssikriisinsyntyyn siksi, että ne aliarvioivat strukturoitujenluottotuotteiden riskit ja antoivat suurimmalle osallesubprime-tuotteista korkeita luottoluokituksia. Luokituksetperustuivat alun perin liikaa matemaattisiin malleihin.Markkinatilanteen heikentyessä näitä luokituksia eimyöskään riittävässä määrin tarkistettu.Luottoluokittajien sääntelyn tavoitteena on parantaaeturistiriitojen hallintaa sekä niiden käyttämiä menetelmiäja luokitusten laatua sekä lisätä niiden tiedonantovelvollisuutta.EU-alueella toimivien luottoluokittajien on haettavatoimintaansa lupa ja ne tulevat viranomaisvalvontaan.Vaikka Suomessa ei ole tällä hetkellä toiminnassadirektiivin tarkoittamia luottoluokittajia, sääntelyllä onmerkitystä erityisesti pankkien vakavaraisuuslaskennassa.Luokitukset vaikuttavat pankkien omien varojenvaatimukseen.IFRS-rahoitusinstrumenttisääntelyn uudistaminenFinanssikriisin aiheuttaman sääntelyn uudelleenarvioinninvuoksi IASB 1 päätti uudistaa rahoitusinstrumenttejakoskevan standardin kokonaisuudessaan. Tavoitteenaon yksinkertaistaa rahoitusinstrumenttien luokittelua,arvostamista ja suojauslaskentaa koskevaa sääntelyä.Keväällä annettiin erillinen ehdotus, joka koski rahoitusvarojenkirjaamista pois taseesta.Marraskuussa annettiin uusi standardi IFRS 9 ’FinancialInstruments’. Tässä vaiheessa se sisältää ainoastaanrahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevatmuutokset. Marraskuussa annettiin jaksotettuun hankintamenoonarvostettavien rahoitusvarojen arvostamista jaarvonalentumisia koskevat muutosehdotukset.Suojauslaskentaa koskeva muutosehdotus annetaanIASB:n mukaan vuoden 2010 alkuneljänneksellä.Tavoitteena on ottaa käyttöön yksi suojauslaskentatapa.Luokittelua ja arvostamista koskevia muutoksia eiväteurooppalaiset listayhtiöt voineet soveltaa tilivuodelta2009 laadituissa tilinpäätöksissään, koska muutosta eihyväksytty EU:ssa ennen vuodenvaihdetta. Pakolliseksistandardi tulee kokonaisuudessaan vuoden 2013 alusta.1 International Accounting Standards Board.IASB selkeyttää myös käypään arvoon arvostamistakoskevaa sääntelyään yhdenmukaistamalla sitä USGAAPin mukaiseksi. Käypään arvoon arvostamisestaannetaan oma erillinen standardinsa (Fair ValueMeasurement Guidance) ja se korvaa tältä osin erillisissästandardeissa olevan sääntelyn. Lopullinen standardiannettaneen 2010 kolmannella vuosineljänneksellä.Sijoitusrahastodirektiivin (UCITS IV)tuomat muutoksetSijoitusrahastodirektiiviin heinäkuussa hyväksytyt muutoksetheijastuvat mm. yksinkertaistettuihin rahastoesitteisiin,jotka korvataan jatkossa sisällöllisesti EU:n laajuisestiharmonisoiduilla esitteillä. Tämä ns. Key InvestorDocument on asiakirja, joka sisältää sijoittajalle annettavatavaintiedot mm. riskeistä ja kuluista.Direktiivi avaa rahastoyhtiöille mahdollisuuden hallinnoidasijoitusrahastoja toisesta jäsenvaltiosta käsin. Tämäntoiminta-alueen laajennuksen vastapainoksi rahastoyhtiöitäkoskevat jatkossa vastaavat toiminnan järjestämistäkoskevat säännöt kuin nykyisin sijoituspalveluyrityksiinsovellettavat ns. MiFID-säännöt.Uuden direktiivin säännökset on saatettava voimaan30.6.2011 mennessä. Fiva antaa direktiivin edellyttämääohjeistusta siltä osin, kun sääntelyä ei kirjoiteta sijoitusrahastolakiintai asetukseen.Direktiivi vaihtoehtoisista sijoitusrahastoistaKomissio antoi huhtikuussa ehdotuksen vaihtoehtoistensijoitusrahastojen hoitajista. Direktiivillä otetaan käyttöönyhdenmukaiset vaatimukset, joita sovelletaan vaihtoehtoisiasijoitusrahastoja hoitaviin ja hallinnoiviin yhteisöihin.Vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin katsotaan kuuluvankaikki sellaiset rahastot, jotka eivät kuulu sijoitusrahastodirektiivinsoveltamisalaan. Direktiiviehdotuksessa tarkoitettujarahastoja ovat hedge-, pääoma-, kiinteistö-,hyödyke-, raaka-aine- ja infrastruktuurirahastot sekämuuntyyppiset institutionaaliset rahastot.Ehdotetun direktiivin tavoitteena on varmistaa, ettävaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta edellytetäänEuroopan unionissa asianmukaista avoimuutta ja niitävalvotaan lain mukaisesti. Direktiiviehdotukseen kohdistuupoliittisia jännitteitä ja jäsenvaltiot ovat sen sisällöstäerimielisiä. Useat keskeiset markkinatoimijat pitävätdirektiiviehdotuksen mukaista sääntelyä liian pitkällemenevänä.Johdannaismarkkinoiden sääntelyKomissio ehdottaa johdannaismarkkinoiden sääntelynkehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on parantaa johdannaistenvastapuoliriskien ja operatiivisten riskienhallintaa sekä markkinoiden valvontaa ja läpinäkyvyyttä.Komissio julkaisi kaksi tiedonantoa, joihin saatujenkommenttien pohjalta on tarkoitus antaa komissionlainsäädäntöehdotukset vuonna 2010.40Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Basel ii -vakavaraisuusdirektiiveihinhyväksytyt ja suunnitellutsääntelymuutoksetPankkeja ja sijoituspalveluyrityksiä koskeva vakavaraisuussääntelyotettiin käyttöön maaliskuussa 2007. Joennen tätä oli kuitenkin havaittu tarpeita uudistaa jatäsmentää sääntelyä esimerkiksi suuria asiakasriskejäkoskevan sääntelyn osalta. Euroopan komissio käynnistiloppuvuodesta 2007 työn luottolaitosten ns. vakavaraisuusdirektiivienmuuttamiseksi. Syksyllä 2008 alkanutfinanssikriisi toi edelleen lisätarpeita sääntelynuudistamiseksi.Muutokset toteutetaan useassa vaiheessa. Ensimmäisetmuutokset (ns. CRD II) vakavaraisuusdirektiiveihin hyväksyttiin6.5. Nämä muutokset tulee saattaa kansalliseenlainsäädäntöön 31.10.2010 mennessä ja ne tulevatvoimaan 31.12.2010. Toisten muutosten (ns. CRD III)osalta komission heinäkuussa antaman direktiiviehdotuksenkäsittely on vielä kesken EU-elimissä, muttasisällöstä vallitsee poliittinen yhteisymmärrys. Ehdotustenon suunniteltu tulevan voimaan alkuvuodesta 2011.Kolmansien muutosten (ns. CRD IV) osalta komissionodotetaan aloittavan julkisen konsultaation alkuvuodesta2010. Tämän jälkeen, mahdollisesti syksyllä 2010,annettavan direktiiviehdotuksen sisältöön vaikuttaa myöskomission ehdotuksista tekemä vaikutusarvio.Muutokset tullevat voimaan 2012.Vakavaraisuusdirektiivien uudet säännökset pannaanSuomessa täytäntöön uusilla laeilla sekä Fivan antamillanormeilla. Vakavaraisuusdirektiivien muutokset vaikuttavatmerkittävästi valvottavien toimintaan sekä mm.vakavaraisuuden laskentaa koskeviin standardeihin.Ensimmäiset hyväksytyt muutokset (CRD II)Ensimmäiset jo hyväksytyt muutokset koskevat lähinnärajat ylittävien pankkien ja pankkiryhmittymien valvontayhteistyötäja sivukonttorivalvontaa koskevia kysymyksiä,valvottavien suurien asiakasriskien sääntelyä, omienvarojen ja lähinnä ns. hybridien sääntelyä ja eräitä vakavaraisuuslaskennanteknisiä kysymyksiä. Rahoitusmarkkinoillasyksyllä 2008 alkaneen tilanteen vuoksidirektiiveihin on myös sisällytetty likviditeettiriskin hallintaanliittyviä laadullisia kriteereitä sekä arvopaperistettujasaamisia koskevia, mm. niiden vakavaraisuuskäsittelyynliittyviä tiukennuksia.Merkittäviä valvontaan liittyviä kysymyksiä ovat rajatylittävien pankkiryhmittymien valvontayhteistyöhönja sivukonttoreiden valvontaan liittyvät uudet linjaukset.Direktiivimuutokset eivät tosin muuta koti- jaisäntävaltioiden 2 valvontaviranomaisten vastuusuhteitavalvonnassa, mutta tytärpankkien ja sivukonttoreidenosalta direktiiviin on lisätty merkittävän sivukonttorinkäsite sekä artiklat koti- ja isäntävaltioiden viranomaistenvalvontayhteistyöstä.Sivukonttoreiden pääasiallinen valvontavastuu on jatkossakinkotivaltion viranomaisella, mutta isäntävaltionvalvojalle on annettu laajempi tiedonsaantioikeus ns.merkittävien sivukonttorien 3 valvonnassa, erityisestikriisitilanteissa. Useat maat, Suomi mukaan lukien,korostivat direktiiviehdotuksia käsiteltäessä isäntävaltioidenvalvojien oikeutta päästä jo ennen kriisitilanteitaosallistumaan todelliseen valvontatyöhön ja valvontayhteistyöryhmienkokouksiin.Valvojakollegioiden perustaminen rajat ylittäville pankkiryhmittymilleon jatkossa pakollista. Eri maiden valvojillaon mahdollisuus osallistua yhteiseen valvojatyöhönvalvojakollegioissa kotivaltion emoyhtiön valvojan elikonsolidoivan valvojan johdolla. Konsolidoivalla valvojallaon oikeus päättää siitä, kuka kollegioiden kokouksiinosallistuu, mutta konsolidoivalla valvojalla on myösvelvollisuus tiedottaa kollegion jäseniä ennakkoon kokouksessakäsiteltävistä asioista sekä kokouksen jälkeenkokouksen tulemista.Konsolidoivalla valvojalla on merkittävä rooli rajatylittävien pankkiryhmittymien valvonnassa. Konsolidoivavalvoja mm. koordinoi kaikkea valvontayhteistyötä,perustaa valvojakollegion ja toimii valvojakollegionpuheenjohtajana, päättää kollegion kokouksen osallistujistaja valvoo koko konsernin kokonaisvakavaraisuuttayhdessä tytärpankkien valvojien kanssa. Tytärpankkienns. solo-valvonnan vastuusuhteita ei ole muutettu nykyisestäeikä valvontavastuuta tytärpankkien pääomittamisenosalta ole siirretty konsolidoivalle valvojalle.Konsolidoiva valvoja kuitenkin koordinoi konserninpääomatarpeen (Pilari 2) määrittämistä koskevaa prosessia,ja tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseenkaikkien valvojien kesken koko valvottavaryhmän omanpääoman tason riittävyydestä ja mahdollisen lisäpääomavaateenmäärittämisestä.Suuria asiakasriskejä koskevilla säännöksillärajataan luottolaitoksen yksittäiseen asiakkaaseen taiasiakaskokonaisuuteen kohdistuvaa riskiä. Pääsääntöon jatkossakin, että vastuiden määrä ei saa ylittää 25 %2 Kotivaltion viranomaisella tarkoitetaan sen maan toimivaltaista viranomaista,missä useassa maassa toimivalla luottolaitoskonsernilla onkotipaikka. Isäntävaltion viranomaisella tarkoitetaan vastaavasti rajatylittävään luottolaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön tai sivukonttorinvalvontaviranomaista.3 Merkittävällä sivukonttorilla tarkoitetaan määritelmän mukaan sellaistasivukonttoria, jolla on isäntävaltiossa joko riittävä markkinaosuus (yli 2% talletuksista), merkittävä vaikutus isäntävaltion maksu- ja selvitysjärjestelmiintai muuten merkittävä asema isäntävaltiossa asiakkaidenlukumäärällä mitattuna.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 41

luottolaitoksen omista varoista. Muut määrälliset rajoitukset(20 % ja 800 %) poistuvat.Vastuut toisilta luottolaitoksilta- ja sijoituspalveluyrityksiltätulevat jatkossa suuria asiakasriskejä koskevien säännöstenpiiriin vastuiden pituudesta riippumatta. Näitätulisi siten käsitellä ja raportoida pääasiassa samojensääntöjen mukaan kuin muitakin vastuita. Jäsenvaltioilleja kansallisille valvontaviranomaisille on direktiivissäjätetty mahdollisuus joidenkin lievennysten sallimiseenpääsäännöistä. Asiakaskokonaisuuden määritelmää ontäsmennetty. Vakavaraisuuslaskennassa hyväksyttäviävakuuksia voidaan jatkossa ottaa paremmin huomioonmyös suurten asiakasriskien käsittelyssä.Direktiivissä on mm. määritetty ensisijaisiin omiin varoihinluettavilta hybridi-instrumenteilta vaadittavienominaisuuksien sisältö, sisällytetty yhtenäiset määrällisetrajoitukset ns. innovatiivisille ja ei-innovatiivisille hybrideille4 ja huomioitu siirtymäsäännös, jolla uusien säännöstenvaikutusta rahoitusmarkkinoihin voidaan rajoittaa.Fivan 16.1. julkaistulla kannanotolla otettiin käyttöönvakavaraisuusdirektiivien eri hybridi-instrumenteillesallimat enimmäismäärät. Kannanoton antamisen jälkeenensisijaisiin omiin varoihin saadaan lukea tietyin edellytyksinhybridi-instrumentteja enintään 50 % ensisijaisistaomista varoista.Likviditeettiriskin osalta direktiiviin on tässä vaiheessasisällytetty laadullisia kriteereitä likviditeettiriskin hallinnalle.Nämä laadulliset kriteerit heijastavat uusia kansainvälisiäsuosituksia mm. likviditeettistrategiasta, riskientunnistamisesta ja mittaamisesta, seurannasta ja valvonnasta,riskien vähentämisestä, vapaasti käytettävissäolevien likvidien varojen reservistä, mahdollisista esteistävarojen vapaalle siirrolle, stressitesteistä, raportoinnistajohdolle ja jatkuvuussuunnitelmasta. Lisäksi keskustelulikviditeettiriskin määrällisistä rajoitteista on käynnissä erikansainvälisissä työryhmissä ja Euroopan komissiossa.Käsittelyssä olevat muutokset (CRD III)Euroopan komissio julkaisi 13.7. uuden ehdotuksenvakavaraisuusdirektiiveihin suunnitelluista muutoksista.Tämä direktiiviehdotus sisältää sääntelyä palkitsemisenperiaatteista ja niihin liittyvistä valvojan toimenpiteistä,kaupankäyntivaraston ja uudelleenarvopaperistamisenvakavaraisuuslaskentaan liittyviä muutoksia sekä lisääntyneitäjulkistamisvaatimuksia arvopaperistamisen osalta.Ehdotuksia on käsitelty EU-elimissä syksyn aikana jamuutosten arvioidaan tulevan voimaan vuonna 2011.4 Hybridi-instrumentilla tarkoitetaan pääomainstrumenttia, joka sisältääsamanaikaisesti oman ja vieraan pääoman piirteitä. Ei-innovatiivisellahybridillä tarkoitetaan instrumentteja, joiden ehdot sisältävät ennenaikaisentakaisinmaksuoption ja innovatiivisella hybridillä instrumenttia,joiden ehdot sisältävät lisäksi koronnostomahdollisuuden juoksuaikanatai muun kannustimen ennenaikaiseen takaisinmaksuun.Direktiiviehdotuksen tavoitteena on tiukentaa kaupankäyntivarastonpääomavaatimuksia ja yhtenäistääarvopaperistettujen erien vakavaraisuussääntelyä kaupankäyntivarastossaja rahoitustoiminnassa. Finanssikriisipaljasti sisäisten mallien puutteet kaupankäyntivarastonpääomavaatimusten laskennassa, sillä niihinperustuvat arviot potentiaalisten tappioiden suuruudestaosoittautuivat stressitilanteessa riittämättömiksi. Myöskaupankäyntivaraston standardimenetelmän mukaisetosakesijoitusten pääomavaatimukset ovat osoittautuneetriittämättömiksi suhteessa sijoitusten todelliseen riskiin.Ehdotuksessa esitetyt tietojen julkistamisvelvoitteetarvopaperistettujen erien osalta parantavat sijoittajanasemaa ja mahdollistavat kattavamman käsityksenmuodostamisen valvottavan riskiasemasta.Pankkien ja muiden rahoitusalan yritysten riskinottoonkannustavat ja lyhyen tähtäyksen tavoitteiden saavuttamistapainottavat palkitsemisperiaatteet ovat osaltaanmyötävaikuttaneet monen suuren kansainvälisen toimijanongelmiin ja kansainvälisen finanssikriisin syntyyn.Komission direktiiviehdotuksessa pankeille ja sijoituspalveluyrityksilleasetetaan velvoite noudattaa palkka- japalkkiopolitiikkaa, joka on sopusoinnussa moitteettomanja tehokkaan riskienhallinnan kanssa sekä edistää sitä.Periaatteet eivät rajoitu vain ylimmän johdon palkkauskysymyksiinvaan koskevat koko pankin henkilöstöä.Pääkohdat käsittelevät palkitsemismenettelyjen pitkäntähtäimen tavoitteita, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, päätöksenteonja seurannan vastuuta, tuloksen mittausta sekäpalkitsemisen muotoa.Direktiiviehdotuksen voimaantulo merkitsee, että Fivanvalvottavien tulee käydä palkitsemiseen liittyvät periaatteensahuolellisesti läpi ja verrata niitä direktiivin säännöksiin.Monet valvottavat joutuvat tarkentamaan palkka- japalkitsemisperiaatteitaan ja kiinnittämään aiempaa enemmänhuomiota palkitsemisensa pitkäjänteisyyteen jasiihen, että palkitsemisen aiheuttamat riskit tunnistetaan,analysoidaan ja että niitä valvotaan systemaattisesti ja ettäpalkitsemisperiaatteet julkistetaan riittävän avoimesti.Jo ennen direktiivimuutosta Euroopan komissio, CEBSja CEIOPS olivat laatineet rahoitusalan yrityksille uusiapalkitsemiseen liittyviä säännöksiä ja suosituksia. Näilläpyritään poistamaan palkitsemisjärjestelmistä sellaisetyritysten riskinottoa lisäävät piirteet, jotka ovat omiaanheikentämään yritysten tai jopa koko markkinoidenvakautta.Uudet suositukset merkitsevät, että myös Fivan valvottavientulee käydä palkitsemiseen liittyvät periaatteensahuolellisesti läpi.Monet valvottavat joutuvat jatkossa kiinnittämään aiempaaenemmän huomiota siihen, että palkitsemisenaiheuttamia riskejä tunnistetaan, analysoidaan ja42Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

valvotaan systemaattisesti ja että palkitsemisperiaatteetjulkistetaan riittävän avoimesti. Fiva antoi näiden pohjaltahelmikuussa 2010 kannanoton palkitsemisperiaatteista.Kannanoton mukaan palkitsemiseen liittyvien suositustenkeskeiset periaatteet edellyttävät seuraavaa:• Valvottavalla tulisi olla hallituksen vahvistama palkkajapalkkiopolitiikka, joka on sopusoinnussa hyvän jatehokkaan riskienhallinnan kanssa ja joka ei houkutteleliialliseen riskinottoon. Sen tulisi olla linjassa liiketoimintastrategiankanssa.• Palkka- ja palkkiopolitiikan tulisi koskea koko henkilökuntaa.Kannanoton suosituksia tulisi soveltaa erityisestitoimitusjohtajan ja muiden sellaisten henkilöidenpalkitsemisessa, joiden toiminnalla on olennaista vaikutustavalvottavan riskeihin.• Jos valvottavan maksettavaksi on tulossa huomattava,muuttuva palkanosa, sen maksua tulisi lykätä vähintäänkolme vuotta.• Tulospohjaisen palkitsemisen tulisi perustua kokonaisharkintaanja siinä tulisi huomioida henkilökohtaisensuorituksen lisäksi liiketoimintayksikön ja koko valvottavantulos.• Tulosta olisi arvioitava monivuotisessa kehyksessä jasen maksamisessa tulisi ottaa huomioon valvottavanliiketoimintasykli.• Sidotun pääoman kustannukset ja vaadittu likviditeettitulisi ottaa huomioon.• Merkittäviin valvottaviin suositellaan palkitsemisvaliokuntaa.• Palkka- ja palkkiopolitiikan toimivuuden ja toteutumisenriippumaton valvonta tulisi järjestää.• Palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat merkityksellisettiedot tulisi julkistaa selkeällä tavalla.Lisää muutoksia suunnitteilla (mm. CRD IV)Euroopan komissio lähetti heinäkuussa lausunnolleuuden työpaperin vakavaraisuusdirektiiveihin suunnitteillaolevista lisämuutoksista. Työpaperi sisälsi pääasiassaehdotukset oman pääoman puskureihin liittyvistä dynaamisistavarauksista, lisäpääomavaatimukset ulkomaanvaluutassa myönnetyille asuntoluotoille ja suunnitelmatkansallisten optioiden poistamisesta.Euroopan komissio on lykännyt lisämuutoksia koskevanehdotuksen antamista vuoteen 2010. Baselin pankkivalvontakomiteaon selvittänyt vastaavia vakavaraisuussääntelynmuutostarpeita globaalilla tasolla, ja se julkistiomat ehdotuksensa lausunnolle joulukuussa. Molempienehdotusten jatkokäsittely tapahtuu vuoden 2010 aikana.Näidenkin muutosten jälkeen uudistustyötä on tarkoitusjatkaa. Syksyn aikana käytiin alustavia keskustelujaEuroopan komission johdolla ja muissa kansainvälisissätyöryhmissä pääoman määrittämiseen ja laatuun liittyvistäkysymyksistä, likviditeettiriskien määrällisistä rajoituksista,prosyklisyyden vähentämisestä ja siihen liittyvistäpääomapuskureista sekä systemaattisestimerkittävien rahoituslaitosten käsittelystä.Valmistautuminen Solvenssi II:nvoimaantuloonEuroopan parlamentti hyväksyi ns. Solvenssi II -direktiivinhuhtikuussa. Direktiivissä uudistetaan henki-, vahinko- jajälleenvakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskeva sääntelyja samalla yhdistetään voimassaolevat lukuisatvakuutustoimintaa koskevat direktiivit yhdeksi kokonaisuudeksi.Tavoitteena on harmonisoitu kokonaisvaltainenja riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko, joka edistääEU:n sisäistä kilpailua, pääomien tehokasta hyödyntämistäsekä yritysten omaa riskienhallintaa ja tätä kauttatehostaa vakuutettujen etujen turvaa. Direktiivin on tarkoitettutulevan voimaan lokakuussa 2012.Vakuutusyhtiölain uudistuksen yhteydessä vuonna 2008säädettiin henkivakuutuksen ennakoivasta valvonnastapitkälti Solvenssi II:n mukaisesti. Uusi normisto ei muutaEU-direktiiveihin perustuvia varsinaisia vakavaraisuusvaatimuksia,vaan ennakoivalla valvonnalla pyritäänlisäämään valvonnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä sekätekemään mahdolliseksi valvojan riittävän aikainenpuuttuminen valvottavan tilan heikkenemiseen.Fiva teki loppuvuodesta kyselyn alan toimijoille niidenvalmistautumisesta uuteen vakavaraisuuslainsäädäntöön.Kyselyn perusteella voidaan todeta, että valmistautuminenon käynnistynyt yhtiöissä ja etenee kaikki osaalueethuomioiden keskimäärin tyydyttävällä tasolla.Yhtiöiden ja eri osa-alueiden välillä on kuitenkin eroja.Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmänSolvenssi II -direktiivin kansalliseksi voimaansaattamiseksi.Fivasta on edustus sekä johtoryhmässä ettäjokaisessa neljässä alatyöryhmässä. Työryhmän toimikausipäättyy 31.12.2011.Komission lausunnolla ollut työpaperi ei kuitenkaan vieläsisältänyt ehdotuksia hallitsemattoman tasekasvunestämisestä (leverage ratio ja core funding ratio), joistakeskusteltiin vilkkaasti kevään ja kesän aikana eri työryhmissäja valvottavien kanssa.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 43

Muita sääntelyuudistuksiaYksityisten alojen työeläkejärjestelmänvakavaraisuussääntelyn uudistaminenSosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa työryhmän,jonka tehtävänä on selvittää yksityisten alojentyöeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamistarpeet.Työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2010.Työryhmän tavoitteena on saada eläkelaitosten sijoittamistakoskevat säännökset sellaisiksi, että ne tukevattyöeläkemaksun korotustarpeen pitämistä mahdollisimmanalhaisena. Säännösten olisi estettävä työeläkelaitostenliiallinen riskinotto, mutta ne eivät saisi tarpeettomastirajoittaa riskinottoa epäedullisissakaanolosuhteissa.Arvopaperimarkkinalainsäädännönkokonaisuudistus käynnistyiValtiovarainministeriö asetti helmikuussa työryhmänvalmistelemaan arvopaperimarkkinalainsäädännönkokonaisuudistusta. Työryhmän toimikausi kestää vuoden2010 loppuun saakka. Uudistuksen taustalla on se,että Euroopan unionin direktiivien täytäntöönpanonvuoksi arvopaperimarkkinalainsäädäntöön on viimevuosina tehty lukuisia osittaisuudistuksia, mikä on heikentänytlainsäädännön selkeyttä.Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että arvopaperimarkkinalainsäädäntöon toimivaa, sel keää ja ymmärrettävää.Lainsäädännön tulisi myös edistää Suomenmarkkinoiden kilpailukykyä. Kilpailukykyä heikentäviäeroja markkinoiden toiminnan kannalta kes keistenEU-maiden sääntelyyn verrattuna tulisi siten välttää.Tavoitteena on myös, että lainsäädäntö turvaa sijoituspalvelujensaatavuuden ja toimivuuden tilanteessa, jossapalveluja tarjoavat yhä useammin ulkomaiset toimijat.Tavoitteena on lisäksi varmistaa, että arvopaperimarkkinoidenvalvonta on tehokasta ja lainvastaisesta menettelystäaiheutuvat seuraamukset ovat toimivia jatehokkaita.Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus uudeksiarvopa perimarkkinalaiksi sekä ehdotukset arvopaperikauppojen selvitystoimintaa ja arvopaperien säilytystoimintaa koskevan lainsäädännön muutoksiksi. Työryhmänon myös valmisteltava arvopaperien välillistäsäilyttämistä (moniportainen hallinta) koskevat lainsäädännönmuutosehdotukset kuitenkin niin, että nykyinenomistajakohtainen järjestelmä on edelleen vaihtoehtomoniportaiselle järjestelmälle.Omistajakohtainen ja moniportainen malli• Omistajakohtainen malli = Suomalaisen sijoittajanomistamat suomalaiset arvopaperit on kirjattusijoittajan arvopaperikeskuksessa olevalle arvoosuustilille(keskitetty rekisteri).• Moniportainen malli = Arvopaperien säilyttäjä(usein pankki) pitää kirjaa suomalaisen sijoittajanarvopaperiomistuksista omissa järjestelmissään,ei arvopaperikeskuksessa.• Moniportaisuus on tällä hetkellä mahdollista suomalaistenarvopaperien osalta vain ulkomaisillesijoittajille (hallintarekisteröinti). Suomalaisten sijoittajienosalta moniportainen malli on käytössäulkomaisten arvopaperien osalta.Työryhmän tehtävänä on myös arvioida nykyisensääntely hierarkian (laki, VM:n asetukset, Fivan standardit)toimivuutta sekä selvittää mahdollisuudet arvopaperimarkkinoidenitsesääntelyn lisäämiseen. Työryhmäselvittää myös arvopa perimarkkinasääntelyn noudattamisenlaiminlyöntejä koskevan seuraamusjärjestelmäntoimivuutta ja te hokkuutta sekä sijoittajansuojan mahdollisiapuutteita.Työryhmän jatkotyölle ja sen aikataululle asettavat erityisenhaasteen finanssikriisin vuoksi alkaneet lukuisatEuroopan unionin sääntelyn muutoshankkeet, joidentakia EU-sääntelyä muutetaan ja täydennetään lähiaikoinahuomattavasti.Työryhmä käsitteli erillisenä asiana arvopaperien selvitystoimintaanliittyviä lainmuutosehdotuksia, jotka liittyivätNASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (Helsingin pörssi) tehtyjenkauppojen osalta aloitettuun keskusvastapuoliselvitykseen. Asiaan liittyvä hallituksen esitys annettiineduskunnalle lokakuussa. Laki hyväksyttiin 10.12., ja setuli voimaan helmikuun 2010 alussa. Uuden lainsäädännönmukaan suomalaisen markkinapaikan käyttämienulkomaisten selvitysyhteisöjen on saatava VM:ltä lupaennen kuin ne ryhtyvät selvittämään markkinapaikallatehtyjä kauppoja. Fiva valvoo ulkomaisen selvitysyhteisöntoimintaa yhteistyössä sen kotivaltion valvontaviranomaisenkanssa.44Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Pitkäaikaissäästämispalvelua voivat tarjotakotimaiset ja ulkomaiset talletuspankit,sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiötEduskunta hyväksyi 4.12. lain, joka laajentaa eläkesäästämisenvaihtoehtoja. Pitkäaikaissäästämislailla luodaankansalaisille eläkevakuutuksille vaihtoehtoinen mahdollisuustäydentää eläketurvaa vuodesta 2010 alkaen.Säästämissopimuksia saavat tarjota talletuspankit,sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt sekä niihin rinnastettavat,Suomessa toimivat ulkomaiset palveluntarjoajat.Maksut pitkäaikaiselle säästämistilille ovat verotuksessavähennyskelpoisia samoin edellytyksin kuin vapaaehtoisenyksilöllisen eläkevakuutuksen maksut.Palveluntarjoajan on ilmoitettava Fivalle päätöksestäänryhtyä tarjoamaan pitkäaikaissäästämispalveluja vähintäänkuukautta ennen palvelun tarjoamisen aloittamista.Laissa on kolmen kuukauden siirtymäsäännös. Vaikkalaki tuli voimaan 1.1.2010, palveluntarjonnan voi käynnistääaikaisintaan huhtikuussa 2010. Laissa annetaanFivalle valtuutus antaa määräyksiä palveluntarjoamisenaloittamiseen liittyvän ennakkoilmoitusvelvollisuudentäyttämisestä. Fiva osallistui lainsäädännön valmisteluunja valmistautui vastaanottamaan pitkäaikaissäästämispalvelunennakkoilmoituksia toiminnan aloittamisesta.Fiva selvitti palveluntarjoamiseen liittyviä järjestelmä-,tiedonantovelvoite- ja asiakasvalistustarpeita.Maksupalveludirektiivi tuo uusia valvottaviaEuroopan parlamentti ja neuvosto antoivat maksupalveludirektiivin13.11.2007. Direktiivi ehdotetaan pantavaksitäytäntöön säätämällä kaksi erillistä lakia: maksulaitoslakija maksupalvelulaki. Lait tulevat voimaan ilmeisestikeväällä 2010.Uusiksi valvottaviksi ovat tulossa lähes kaikki maksupalveluitatarjoavat yritykset, joilta lain voimaantulon jälkeenedellytetään maksulaitoksen toimilupaa. Luvanvaraistenmaksupalvelujen käsite on laaja ja kattaa mm. perinteisettilisiirrot ja suoraveloitukset, mutta myös mm. rahanvälityksen(money remittance) ja erilaiset teknisillä apuvälineillätoteutettavat maksupalvelut (esimerkiksi matkapuhelimenavulla maksaminen).Uuden määräys- ja ohjekokoelmansuunnittelu alkoiFivan norminanto pohjautuu tällä hetkellä Rahoitustarkastuksenstandardeihin ja Vakuutusvalvontavirastonantamiin määräyksiin ja ohjeisiin, jotka Fivasta annetunlain siirtymäsäännöksen nojalla ovat sellaisinaan voimassa.Nämä yhtenäistetään Fivan määräys- jaohjekokoelmaksi.Fiva aloitti uudistustyön julkaisemalla lausuntopyynnönuuden määräys- ja ohjekokoelman rakenteen keskeisistäkysymyksistä. Lokakuussa päättyneeseen lausuntokierrokseensaatiin 18 vastausta. Lausunnoista saadunpalautteen pohjalta Fiva valmistelee konkreettisen ehdotuksenuuden määräys- ja ohjekokoelman rakenteesta.Fivan ehdotus lähetetään erikseen lausunnolle keväällä2010. Kokoelman lopullinen rakenne päätetään lausuntokierroksenpohjalta ennen kesää 2010. Tämän jälkeenaloitetaan yksittäisten määräysten ja ohjeidenmuuttaminen.Direktiivillä pyritään luomaan yhtenäiset puitteet maksupalvelujentarjoamiselle EU:n alueella. Maksupalvelujentarjoaminen muuttuu luvanvaraiseksi toiminnaksi.Direktiivissä säännellään myös maksupalvelujen tarjoajiakoskevista tiedonanto- ja menettelytapavelvoitteista.Muutokset heijastuvat jatkossa valvojan antamiinnormeihin.Direktiivillä on merkittäviä vaikutuksia jo nyt valvonnassaolevien yhteisöjen toimintaan uusien menettelytapavelvoitteidenosalta. Sinällään maksupalvelujen tarjoaminenei edellytä luottolaitoksilta erillistä uutta toimilupaa taimuutoksia olemassa oleviin toimilupiin.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 45

LiitteetEU ja kansainväliset komiteatPankkitoimintaVakuutustoimintaArvopaperitoimintaRahoitusjärjestelmän vakautta edistävä foorumiKansainvälinenBCBSIAISIOSCOIFIAROECDIASBFATFIAASBTaso 1YhteistyöfoorumiEuroopan komissioEFRAGNeuvostoARCEuroopanparlamenttiAURCFinanssiryhmittymätRahanpesunjaterrorisminrahoituksenvastainenkomiteaEULamfalussyTaso 2SääntelykomiteatEBCEIOPCESCEFCCEFCECONECBTaso 3ValvontakomiteatCEBSCEIOPS3L3CESRIWCFCFSCESCBBSCEGAOBARC Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea, AccountingRegulatory CommitteeAURC Tilintarkastuksen sääntelykomitea, Audit RegulatoryCommitteeBCBS Baselin pankkivalvontakomitea, Basel Committee on BankingSupervisionBSC Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ)pankkivalvontakomitea, Banking Supervision CommitteeCEBS Euroopan pankkivalvojien komitea, Committee of EuropeanBanking SupervisorsCEIOPS Euroopan vakuutus- ja eläkevalvojien komitea, Committee ofEuropean Insurance and Occupational Pension SupervisorsCESR Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea, Committee ofEuropean Securities RegulatorsEBC Euroopan pankkikomitea, European Banking CommitteeECB Euroopan keskuspankki, European Central BankECON Talous- ja raha-asioiden valiokunta, Committee on Economicand Monetary AffairsEFC Talous- ja rahoituskomitea, Economic and FinancialCommitteeEFCC Euroopan finanssiryhmittymien sääntelykomitea, EuropeanFinancial Conglomerates CommitteeEFRAG Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä,European Financial Reporting Advisory GroupEGAOB European Group of Auditors’ Oversight BodiesEIOPC Euroopan vakuutus- ja työeläkekomitea, European Insuranceand Occupational Pension CommitteeESC Euroopan arvopaperikomitea, European Securities CommitteeESCB Euroopan keskuspankkijärjestelmä, European System ofCentral BanksFATF Rahanpesunvastainen toimintaryhmä, Financial Action TaskForce of Money LaunderingFSC Rahoituspalvelukomitea, Financial Services CommitteeIAASB Kansainvälinen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunta,International Auditing and AssuranceStandards BoardIAIS Kansainvälinen vakuutusvalvojien järjestö, InternationalAssociation of Insurance SupervisorsIASB Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin, InternationalAccounting Standards BoardIFIAR International Forum of Independent Audit RegulatorsIOSCO Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien järjestö,International Organization of Securities CommissionIWCFC Finanssiryhmittymien valvontakysymyksiä käsitteleväväliaikaiskomitea, Interim Working Committee on FinancialConglomeratesOECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, Organisation forEconomic Co-operation and DevelopmentLähde: Finanssivalvonta.46Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Tulevan eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenneEuroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB)(EKP:n yhteydessä)Tehtävät• MakrovakaudenvalvontaEKP:nyleisneuvostonjäsenet ja kansallisetvalvonnan johtajatEBA:n, EIOPA:nja ESMA:npuheenjohtajatEU:n komissionedustaja ja EFC:npuheenjohtaja• Riskivaroituksetja politiikkasuosituksetkorjaustoimistaValvontatietoRiskivaroituksetEuroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS)Tehtävät• ValvonnanstandarditEBA(pankkivalvonta)EIOPA(vakuutusvalvonta)ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta)• Valvojien välistenkiistatilanteidensovittelu• KriisinhallinnankoordinointiKansallisetpankkivalvojatKansallisetvakuutusvalvojatKansallisetarvopaperi -markkinavalvojatTehtävät• PäivittäinenvalvontatyöEBAEIOPAEKPESFSEuroopan pankkiviranomainen, European Banking AuthorityEuroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen, EuropeanInsurance and Occupational Pensions AuthorityEuroopan keskuspankkiEuroopan finanssivalvontajärjestelmä, European System ofFinancial SupervisorsESMAESRBEuroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, EuropeanSecurities Market AuthorityEuroopan järjestelmäriskikomitea, EuropeanSystemic Risk BoardLähde: Finanssivalvonta.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 47

Valvottavien ja muiden valvontamaksuvelvollisten lukumäärä 1Maksuvelvolliset 31.12.2009Luottolaitokset 352Sijoituspalveluyritykset 59Rahastoyhtiöt 33Arvopaperin liikkeeseenlaskijat 142Arvopaperipörssi, selvitysyhteisö 1Arvopaperikeskus 1Muut rahoitussektorin maksuvelvolliset 22RAHOITUSSEKTORI YHTEENSÄ 610Maksuvelvolliset 31.12.2009Henkivakuutusyhtiöt 13Vahinkovakuutusyhtiöt 21Työeläkevakuutusyhtiöt 7Työttömyyskassat 36Eläkesäätiöt ja -kassat 77Sairauskassa ja muu vakuutuskassa 149Vakuutusyhdistykset 88Vakuutusmeklarit 62Julkisyhteisöjen eläkerahastot 3Muut vakuutussektorin maksuvelvolliset 45VAKUUTUSSEKTORI YHTEENSÄ 501KAIKKI VALVOTTAVAT JA MUUT MAKSUVELVOLLISET YHTEENSÄ 1 1111 Fiva valvoo lisäksi mm. vakuutusasiamiehiä ja sisäpiiri-ilmoitusvelvollisia henkilöitä.48Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Toimintakulut ja rahoitus 2009Luvut ovat tilintarkastamattomia ja vahvistamattomia.Toimintakulut ja rahoitus 2009, 1 000 euroaToteutunut 2009Henkilöstökulut 17 620Henkilöstösidonnaiset kulut 824Muut kulut 3 541• Palvelut 707• Kiinteistökulut 2 301• Muut kulut 533Poistot 124Suomen Pankin palvelut 2 420KULUT YHTEENSÄ 24 529Toiminnan rahoitusValvontamaksut 24 092Toimenpidemaksut 989Muut tulot 34Suomen Pankin rahoitusosuus 5 % kuluista 1 226Edelliseltä vuodelta siirtyvä ylijäämä 1 097Seuraavalle vuodelle siirtyvä ylijäämä -2 909RAHOITUS YHTEENSÄ 24 529Määrätyt valvontamaksut, 1 000 euroaToimenpidemaksut, 1 000 euroaMaksuvelvolliset 31.12.2009Luottolaitokset 11 834Sijoituspalveluyritykset 1 074Rahastoyhtiöt 1 076Arvopaperien liikkeeseenlaskijat 2 367Arvopaperipörssi, selvitysyhteisö 664Arvopaperikeskus 260Muut rahoitussektorin maksuvelvolliset 103RAHOITUSSEKTORI YHTEENSÄ 17 378Henkivakuutusyhtiöt 983Vahinkovakuutusyhtiöt 1 401Työeläkevakuutusyhtiöt 1 920Työttömyyskassat 1 078Eläkesäätiöt ja -kassat 393Sairauskassat ja muut vakuutuskassat 130Vakuutusyhdistykset 127Vakuutusmeklarit 97Julkisyhteisöjen eläkerahastot 423Muut vakuutussektorin maksuvelvolliset 162Maksuvelvolliset 2009Luottolaitokset 124Sijoituspalveluyritykset 84Rahastoyhtiöt 202Arvopaperien liikkeeseenlaskijat 195Muut rahoitussektorin maksuvelvolliset 8RAHOITUSSEKTORI YHTEENSÄ 613Vakuutusyhtiöt 1 55Työttömyyskassat 15Eläkesäätiöt ja -kassat 26Sairauskassat ja muut vakuutuskassat 29Vakuutusyhdistykset 24Vakuutusedustajat 2 220Muut vakuutussektorin maksuvelvolliset 7VAKUUTUSSEKTORI YHTEENSÄ 376Kaikki maksuvelvolliset yhteensä 989VAKUUTUSSEKTORI YHTEENSÄ 6 714Kaikki maksuvelvolliset yhteensä 24 0921 Henki-, vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöt .2 Vakuutusmeklarit ja -asiamiehet.Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 49

LyhenteetCEBS, The Committee of European BankingSupervisors, Euroopan pankkivalvojien komiteaCESR, The Committee of European SecuritiesRegulators, Euroopan arvopaperimarkkinavalvojienkomiteaCEIOPS, The Committee of European Insurance andOccupational Pensions Supervisors, Euroopan vakuutus-ja eläkevalvojien komiteaCESR-Fin, Operational group on Financial ReportingCCP, Central Counter Party, keskusvastapuoliECOFIN, The Economic and Financial Affairs CouncilEFC, Economic and Financial Committee, EU:n raha- jatalouskomiteaEECS, European Enforcers Coordination SessionsEKP, ECB, Euroopan keskuspankkiEMU, Economic and Monetary Union, Euroopan talousjarahaliittoFATF, Financial Action Task Force on MoneyLaundering, Rahanpesunvastainen toimintaryhmäIASB, International Accounting Standards BoardIFRS, International Financial Reporting StandardsIOSCO, International Organisation of SecuritiesCommission, Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojienjärjestöIRDS, CESR:n keskitetty instrumenttitietokantaIMF, International Monetary Fund, kansainvälinenvaluuttarahastoIRBA, Internal Ratings Based Approach, luottoriskinsisäisiin luokituksiin perustuva menetelmäMiFID, Markets in Financial Instrument Directive,Rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviOTC, Over the Counter, säännellyn kaupankäynninulkopuoliset instrumentitSEPA, Single Euro Payments Area, Euroopan yhtenäinenmaksualueTier 1 -vakaraisuussuhdeluku, Ensisijaisten omienvarojen suhde riskipainotettuihin saamisiinTREM, CESR:n kaupparaporttien vaihtojärjestelmäTyEL, Työntekijäin eläkelakiUCITS, Undertaking for collective investments in transferablesecurities, rahastodirektiivin mukainenyhteissijoitusyritysUS GAAP, United States Generally AcceptedAccounting Principles, Yhdysvalloissa yleisesti hyväksytyttilinpäätösperiaatteetToimintakertomuksessa viitatutEU-direktiivit ja direktiiviehdotuksetRahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (MiFID):Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvostondirektiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentinja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisestaja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta(32004L0039); EUVL N:o L 145, 30.4.2004Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13. päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiinarvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaaharjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevienlakien, asetusten ja hallinnollisten määräystenyhteensovittamisestaEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY, annettu 14. päivänä kesäkuuta 2006, luottolaitostenliiketoiminnanaloittamisesta ja harjoittamisesta (uudelleenlaadittuteksti), siihen tehtyine muutoksineenEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY, annettu 14. päivänä kesäkuuta 2006, sijoituspalveluyritystenja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä(uudelleenlaadittu teksti), siihen tehtyine muutoksineenEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16. päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymäänkuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten jasijoituspalveluyritysten lisävalvonnastaEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25. päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- jajälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta(Solvenssi II) (uudelleenlaadittu toisinto)50Finanssivalvonta | Toimintakertomus 2009

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/64/EY, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, maksupalveluistasisämarkkinoillaEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/6/EY,annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, sisäpiirikaupoistaja markkinoiden manipuloinnista (markkinoidenväärinkäyttö)Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvostondirektiiviksi direktiivien 1998/26/EY, 2002/87/EY, 2003/6/EY, 2003/41/EY, 2003/71/EY, 2004/39/EY, 2004/109/EY, 2005/60/EY, 2006/48/EY, 2006/49/EY ja 2009/65/EY muuttamisesta Euroopan pankkiviranomaisen,Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen sekäEuroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallanosalta (EU-valvontaviranomaisten toimivaltadirektiivi)Euroopan yhteisöjen komission ehdotus Euroopanparlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoistensijoitusrahastojen hoitajista, KOM(2009) 207 lopullinenPohjoismaiset valvontaviranomaiset• Finansinspektionen, Ruotsi, www.fi.se• Finanstilsynet, Norja, www.finanstilsynet.no• Finanstilsynet, Tanska, www.finanstilsynet.dk• Fjármálaeftirlitið, Islanti, www.fme.isFinanssivalvonta | Toimintakertomus 2009 51

ToimitusneuvostoTerhi Lambert-Karjalainen, puheenjohtajaSampo AlhonsuoVirpi HaaramoNiina JussilaTimo PeltonenRisto PoikajärviJari VirtaHanna Niemi, sihteeriArtikkelitEeva Granskog ja Tero OikarinenTeija KorpiahoVesa HänninenUlkoasuRecommended Finland OyKuvatPekka KiiralaTaittoRisto Kokko, ROKdesignPainoMultiprint Oy, 2010

FinanssivalvontaSnellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 103, 00101 HelsinkiVaihde 010 831 51 • Faksi 010 831 5328www.finanssivalvonta.fi