EMMA-lehti 1/2008
EMMA-lehti 1/2008
EMMA-lehti 1/2008
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Claude Monet´n rinnalla<br />
<strong>EMMA</strong>ssa nähdään<br />
otos suomalaista<br />
impressionistista taidetta<br />
”Suomalaisia impressioita”.<br />
Näyttely esittelee Ranskassa ajoittain<br />
asuneen kymmenen suomalaistaiteilijan<br />
teoksia 1800-luvun<br />
jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuun.<br />
TEKSTI HANNELE SAVELAINEN<br />
Suomalaiset Pariisissa<br />
Ellen Thesleff, Maisema Kangasalta, 1912. Mikkelin taidemuseo.<br />
Kuva Hannu Aaltonen /Kuvataiteen keskusarkisto.<br />
Suomalaisia impressioita<br />
maisemataiteen<br />
impressionismia<br />
Pariisista oli tullut taiteen kansainvälinen<br />
keskus 1800-luvun puolivälissä.<br />
Suomalaisten tärkein opiskelupaikka<br />
siitä tuli 1880-luvulla, jolloin kokonainen sukupolvi<br />
sai siellä oppinsa. Tuolloin impressionismi<br />
oli jo alkanut integroitua muuhun taiteeseen<br />
ja Pariisissa opiskelleet suomalaiset<br />
saivat tärkeimmät virikkeensä realismista ja<br />
naturalismista. Vaikka impressionismista ei<br />
taidesuuntausta Suomessa Ranskan tapaan<br />
syntynytkään, se kuitenkin kiinnosti suomalaisia.<br />
Berndt Lindholmille, Victor Westerholmille<br />
ja Torsten Wasastjernalle Pariisin<br />
matkat merkitsivät erityisen intensiivistä paneutumista<br />
impressionismin valo- ja värioppeihin.<br />
Heitä kiinnostivat maisemat, kaupunkinäkymät,<br />
impressionistien näennäisen<br />
sattumanvaraiset aiheet: se, miten aihe kuvattiin<br />
oli tärkeämpää kuin se, mitä kuvattiin.<br />
Tässä he poikkesivat Suomen taiteen yleislinjoista.<br />
1880-luvulla maisema oli menettänyt<br />
taiteessa erityisasemansa eikä sitä haluttu<br />
mieltää omaksi kategoriakseen. Muut<br />
aiheet – mm. tavallinen ´kaunistelematon´ arki<br />
naturalismin ohjelman mukaisesti ulkona<br />
luonnossa maalattuna – olivat suosiossa. Ulkoilmamaalausta<br />
pidettiin välttämättömänä,<br />
mutta taiteilijat halusivat kuitenkin säilyttää<br />
muodon ja rakenteen ehjänä. Impressionistit<br />
puolestaan halusivat hajottaa muotoa. He<br />
käyttivät puhtaita ja intensiivisiä värejä, luonnosmaisia,<br />
nopeita siveltimenvetoja ja epäsovinnaisia<br />
sommitelmia. Impressionisteille<br />
visuaalinen vaikutelma oli tärkeämpi kuin<br />
täsmällinen muoto.<br />
Torsten Wasastjerna, Montmarencysta, 1890. Ateneumin taidemuseo.<br />
Kuva Hannu Pakarinen/Kuvataiteen keskusarkisto.<br />
Pariisi – kesä, vesi ja valo<br />
Berndt Lindholm maalasi jo 1870-luvun alussa<br />
Pariisissa radikaaleja kaupunkinäkymiä.<br />
Hän onkin impressionistisen ulkoilma- ja va-<br />
8
Change language