Lue julkaisu - Emma

1 / 2 011

Näyttelyohjelmisto
Joan Miró, Henkilö, lintu,tähti, 6/IX77.
Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert.
© Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011.
4.3. – 12.6.2011
Joan Miró + Miró ja suomalaista fantasiaa
Espanjalaisen taiteilijan Joan Mirón (1893–1983) näyttely keskittyy veistoksiin, joiden
rinnalla nähdään maalauksia ja grafiikkaa. Näyttelyn tematiikka liikkuu veistosten ja
maalausten yhteisen muotokielen ja ideoiden ympärillä. Mukana seitsemän Mirósta
inspiroitunutta suomalaistaiteilijaa.
Tor Arne – Maalauksia viideltä vuosikymmeneltä
Tor Arnen (s. 1934) näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä taidemuseossa.
Vaikka Arnen maalaukset perustuvat havaintoihin, kokemuksiin ja muistoihin maisemista
sekä luonnosta, ne eivät esitä mitään muuta kuin itseään.
Tor Arne, Nimetön, 1984. Kuva Jussi Tiainen.
5.4. – 12.6.2011
Piipää Remix
Videoteos Piipää Remix perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssiin
Piipää ja siitä taltioituun videomateriaaliin. Se sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan
ohjaamaa videoteosta sekä aiemmin esittämätöntä materiaalia kuten Kaija Saariahon ja
Jean-Baptiste Barriérin säveltämän ja Jouni Tommolan sanoittaman neljän laulun sarjan
Tulkkien laulut.
Marikki Hakola, Piipää Remix. © Kroma 2011.
28.9.11 – 8.1.2012
Anitra Lucander – Värin runoilija
Anitra Lucanderin (1918–2000) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja, piirustuksia
ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen
modernismin suuria nimiä.
Yang Fudong
Yang Fudong (s.1971 Peking) on kiinalaisen nykytaiteen merkittäviä liikkuvaan kuvaan
erikoistuneita taiteilijoita. Fudongin useita teoskokonaisuuksia käsittävä näyttely täyttää
EMMAn mediatilat.
Yang Fudong, Seven Intellectuals
in Bamboo Forest, osa 5, 91’41”, 2007.
Pysyvästi
Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa
Anitra Lucander, Asetelma, 1954,
Saastamoisen säätiön taidekokoelma.
Kuva Matti Ruotsalainen.
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät
puolet EMMAn näyttelytiloista.
Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen -näyttely, joka
herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttää
video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Esillä yli 40 teosta, jotka ovat
lähes kaikki eri taiteilijoilta.
Saastamoisen säätiön taidekokoelman taiteilijoista esittelyssä Jaume Plensa, sivu 18.
Kannen teos: Joan Miró, Nainen ja linnut, 1972, pronssi, Courtesy Galerie Lelong.
Photo Fabrice Gibert. © Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011.

Hei
toi veistos on isompi kuin mä
EMMA – Espoon
modernin taiteen
museon lehti
Seuraava lehti ilmestyy
kesäkuussa 2011.
JULKAISIJA
EMMA – Espoon
modernin taiteen museo
PÄÄTOIMITTAJA
Leena Joutsenniemi
Toimitusneuvosto
Ari Karttunen
Päivi Karttunen
Nana Salin
Päivi Talasmaa
Taitto Station MIR Oy
Painopaikka
Art-Print Oy
painos: 25 000
Museoista on viime aikoina keskusteltu poikkeuksellisen vilkkaasti. Keskustelun
virikkeenä ovat olleet määrälliset seikat, kävijäluvut suhteessa taloudellisiin panoksiin.
Taustalla väijyvät tyypilliset lamakauden ajatukset säästämisen ja tehokkuuden
tarpeesta.
Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta sitä vaivaa yksi huomattava puute, kysymys
siitä, miksi esineitä ja taideteoksia ylipäänsä pannaan näytteille. Eikö riittäisi, että katselemme
kuvakirjoja, ostamme postikortteja, kuukkeloimme nettiä tai sormeilemme ”sitämikäsenniminytmukaolikaan”.
Kun tutustumme johonkin henkilöön facebookin tai muun virtuaaliyhteyden kautta,
uskommeko saavamme oikean ja täydellisen käsityksen keskustelukumppanistamme
ilman livekontaktia?
Kokemus osoittaa, että voimme mennä raskaasti vikaan, vaikka meitä ei tietoisesti
edes yritettäisi höynäyttää valepersoonilla tai muulla vääristelyllä. Sama koskee esineitä
ja aivan erityisesti taideteoksia. Jopa maalaukset ja grafiikan lehdet ovat kolmiulotteisia
esineitä, joiden materiaalista, pintarakenteesta, koosta, väreistä ja tunnelmasta hyväkin
jäljenne antaa pelkän aavistuksen.
Taideteoksen kohtaaminen on vuoropuhelua. Ennen kuin tervehditään, tehdään perushavainnot:
Hei, tää veistos on mua isompi, näyttää aika ärjyltä. Sitten mennään jo
pidemmälle: Mitä sä yrität sanoa, tarvitaaks tulkkia?
Teos puhuu muotonsa, kokonsa, materiaalinsa ja väriensä avulla. Tätä puhetta on
mahdoton jäljentää aidosti, olipa meillä laitteessa kolmedeetä tahi ei.
Museot kieltävät esineidensä koskettelun, mutta silmän välittämä mielikuva kosketusaistimuksista
on välttämätön elämyksen rakennusaine. Toistaiseksi näiden aistimusten
simuloiminen virtuaalisesti ei luonnistu.
Taideteosten tiedolliset ainekset, esimerkiksi aihe ja rakenne, ovat vain osa taiteen
kokemusta. Syvempää ja kokonaisvaltaisempaa merkitystä ei tavoita muuten kuin vaivautumalla
teoksen äärelle.
Kielen näennäisesti abstraktit ilmaisut paljastavat, että taidetta katsoessa saamme
yhteyden syvään mutta todelliseen sielunkerrokseen. Sanomme, että jokin koskettaa
tai liikuttaa meitä. Puhumme myös värien hehkusta tai lämmöstä ja voimme kokea ne
fyysisesti, vaikka kysymys ei ole samasta asiasta kuin lämpöpatterin hehkussa.
Monet taideteokset voivat jäädä meille etäisiksi, mutta niin jäävät monet ihmisetkin.
Joskus vuoropuheluun tulee takkua ja keskustelukumppani alkaa ärsyttää. Taide on yhtä
herkkä kokemuksen ja mielipiteiden jakaja. Taideteos on kuitenkin ihmistä sitkeämpi
dialogin ylläpitäjä. Siitä pitävät museot huolen.
Osoitteenmuutokset,
tilaukset (lehti on
maksuton) ja palaute:
info@emma.museum
Museon yhteystiedot
takakannessa.
Markku Valkonen
museonjohtaja
3

Mirón fantastiset henkilöt
Teksti Markku Valkonen
Kuvat Courtesy Galerie Lelong.
Photo Fabrice Gibert.
© Successió Miró,
ADAGP/KUVASTO 2011.
Joku taiteen ystävä on tokaissut katalonialaisesta
taidemaalarista ja kuvaveistäjästä Joan Mirósta
(1893–1983):
”Jos minä poimin maasta kiven, se pysyy kivenä,
mutta jos Miró poimii kiven, siitä tulee Mirón taideteos.”
Taiteen tekeminen ei edes Joan Mirón kaltaiselle
mestarille ollut aivan näin helppoa magiaa, vaikka
hänen teoksensa luovat vaikutelman leikiten syn tyneestä
maailmasta. Taiteilijan varhaisista maalauk sista
näkee kuinka rajusti ja kömpelösti hän koetti ilmaista
jotakin itselleen tärkeää tunnetta ja näkemystä.
Merkityksellinen käänne tapahtui 1920-luvulla.
Surrealistinen taidesuuntaus vapautti Mirón suoran
todellisuuden kuvaamisesta ja vei hänet lähelle
abstraktia taidetta. Mistään elämälle vieraasta
Toteemi, 1971, pronssi.
Pää, 1974, pronssi.
4

Miró EMMAssa 4.3.–12.6.
muutoksesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Mirón teosten
vapaassa kuvatilassa seikkailevat oikukkaat hahmot,
miehen ja naisen kuvamerkit samoin kuin aurinko, kuu
ja tähdet.
Mirón taiteen värikkyys ja hulvaton muotojen leikki
ovat vahvistaneet hieman erheellistä käsitystä ”hauskasta”
taiteilijasta. Totta on, että Mirón teoksissa on
paljon komiikkaa ja groteskia huumoria, mutta samalla
kertaa ne voivat olla surumielisiä ja traagisia. Niiden
ilmaisuvoima on parhaimmillaan järisyttävä.
Maalaustaide ja grafiikka eivät tarjonneet Mirólle
riittävää ilmaisukanavaa, ja hän ryhtyikin vuoden 1930
tienoilla kokeilemaan kuvanveistoa. Taiteilija itse totesi,
että hän halusi ”tuhota” maalaustaiteen. Ilmaus oli
lähinnä vertauskuvallinen, mutta sillä oli merkittävät
seuraukset: 1940-luvulta lähtien Miró ajoittain keskittyi
pelkästään kuvanveistoon. Hänen tärkeimmät materiaalinsa
olivat keramiikka ja pronssi.
EMMAn näyttely painottuu Joan Mirón veistostuotantoon,
vaikka mukana on reilu annos niin maalauksia,
piirroksia kuin grafiikkaakin. Mestarin taidetta ei
ole aiemmin näin laajasti Suomessa esitelty, kaikkiaan
teoksia on noin sata.
Mirón veistosten nimet ovat tavallisesti yksinkertaisia
kuten ”Nainen ja lintu” tai ”Henkilö”. Nämä
persoonat ovat kuitenkin uskomattomia luomuksia.
Silmät löytyvät helposti, mutta sitten rinnan tai
käden, linnun tai kuun ja tähden etsiminen voi
viedä hetken. Kun juonen päästä on saanut kiinni,
Mirón teokset alkavat elää kuin fantastisen
näytelmän henkilöt.
Tanssija, 1981, pronssi.
5

Mirón
Normandia
Pariisi
New York
jäljillä
Barcelona
Mont-roig
Palma
de Mallorca
Joan Mirón veistos Nainen (1981)
Kimbell Art Museumin alueella, Teksas,
Fort Worth. Kuva: Stephen Saks.
Girl Escaping -veistos (1967)
Fundació Joan Miró -museon
terassilla.
Näkymä Fundació Joan Mirón piha-alueelta avautuu Barcelonan keskustaan.
ESPANJA
Barcelona
Kuvat ja teksti Tiina Penttilä
Joan Miró syntyi 20.4.1893 Barcelonassa.
Mirón vahva yhteys Kataloniaan, sen maaperään
ja kulttuuriin on nähtävissä läpi hänen
yli 60 vuotta kestäneen uransa, joka sai sysäyksensä
taideopinnoista Barcelonassa ja
kaupungin innostavasta, uutta kansainvälistä
Kataloniaa etsivästä ilmapiiristä. Miró kuuluu
1900-luvun vaihteen mielikuvitusta ja omaperäistä
ilmaisua luoneiden katalaanien Antoni
Gaudín ja Salvador Dalín aikalaisiin.
Gaudín tavoin Mirón tuotannosta löytyy Barcelonasta
useita julkisia maamerkkejä. Paitsi
että ”aurinko, tuuli, sade ja pöly vain paransivat
veistoksia” piti taide Mirósta tuoda ihmisten
ulottuville. Mirón keraaminen seinämaalaus
toivottaa matkailijan tervetulleeksi Barcelonan
lentokentällä, palan Mirón maailmaa jalkojensa
alla voi tuntea La Ramblan keraamisella Pla de
Os -katukiveyksellä ja monumentaalista Miróa
voi aistia 22 m korkean Nainen ja lintu -veistoksen
juurella Parc de l’Escorxadorilla.
Useiden julkisten veistosten lisäksi Barcelonasta
löytyy myös suurin Miró -taidekokoelma
ja arkisto Fundació Joan Miró (avattu 1976).
Museo sijaitsee Montjüicin kukkulalla, jonka
suureen hautausmaahan Miró haudattiin
29.12.1983.
Mont-roig
”Kun olen täällä, tunnen suurta rakkautta
kaikkiin asioihin. Rakastan jokaista pientä
olentoa, jokaista ruohonkortta.” Miró, 1919
- Mirón perheen maatilasta Tarragonassa,
Etelä-Kataloniassa, tuli hänen maalauspaikkansa
kesäisin. Juuri Tarragonan maalaismaisemasta
löytyivät monet Mirón kuva-aiheista:
myyttiset johanneksenleipäpuut, hyönteiset,
etanat, käärmeet, vuoret, kasvit. Mirón paletin
sinisissä, keltaisissa, punaisissa ja vihreissä sävyissä
suodattuvat välimerellinen milloin raaka,
milloin läpikuultava, runollinen valo, katalonian
punainen maaperä, vuoristoilman raikkaus.
Maalta löydetyt luontokappaleet ja esineet puolestaan
jatkavat ”elämäänsä” monissa Mirón
veistoksista.
Palma de Mallorca
”Unelmoin isosta ateljeesta”. Miró, 1938
Miró sai pitkään haaveilemansa suuren työtilan
vuonna 1956, kun Son Abrinesiin Palma de
Mallorcalla valmistui hänen arkkitehtiystävänsä
Josep Lluis Sertin suunnittelema ateljee.
Miró työskenteli Studio Sertissä kuolemaansa
25.12.1983 asti. Mirólla oli Palmassa myös
Son Boter -ateljeet, joissa hän teki mm. grafiikkaa.
Vuonna 1979 Miró ja hänen vaimonsa
Pilar Juncosa perustivat Fundació Pilar i Joan
Miró -säätiön, jonka ideana on taata yleisölle
mahdollisuus tutustua taiteilijan ateljeetiloihin
ja Palmassa syntyneeseen tuotantoon. Ateljeetilojen
lisäksi museokävijät pääsevät pe-
6

Mirón Studio
Sert -ateljee,
Fundació
Pilar i Joan Miró
á Mallorca.
Kuva Antoni Reinés,
2006.
POEM, 1976
A scent of jasmine
Music of hair
Japan
Calligraphy of insect wings
Circles of a river going round
stem bamboo body
of women.
Sash of joy
Miró 15/I/76
Joan Miró: Selected Writings and
Interviewes. Edited by Margit Rowell,
Cambridge, MA, da Capo Press 1996, 288.
Tokio
rehtymään Mirón myöhäistuotantoon Rafael
Moneon säätiölle suunnittelemassa museossa
(1992). Säätiöstä on tullut Mirón toivoma dynaaminen
taiteen keskus, jossa kannustetaan
uusia sukupolvia taiteen tekoon ja tehdään
Miró-tutkimusta.
RANSKA
Pariisi
”Siellä löysin kaiken sen mitä olen, kaiken
miksi tulen…” Miró, 1924
Ratkaisevan suunnan Mirón taiteilijuuteen
näytti dadan ja surrealismin valtaama 1920-luvun
Pariisi. Mirón useista ateljeista Pariisissa
yksi tärkeimmistä oli 45 rue Blomet’n ateljee,
jossa Miró maalasi vuodet 1920–1924. Osoitteessa
oli useiden taiteilijoiden, kuten Alfred
Boucherin, Pablo Gargallon, André Massonin
ja Robert Desnos’n ateljeet. 1920-luvulla osoitteessa
vierailivat niin Pablo Picasso, André
Breton kuin Paul Eluard.
Vuodesta 1969 paikka on ollut Square de
l’Oiseau lunaire (Kuulinnun aukio) Mirón sinne
luovuttaman veistoksen nimen mukaisesti.
Aukion yhdeltä laidalta löytyy nykyään myös
yksi Pariisin kaupungin ylläpitämistä lukuisista
amatööritaiteilijoille tarkoitetuista Paris-Ateliers
-ateljeista, joissa järjestetään taide- ja taidekäsityökursseja
aikuisille ja lapsille.
Tasavaltalaisena Pariisi merkitsi Mirólle myös
turvapaikkaa hänen ollessaan siellä maan paossa
Espanjan sisällissodan aikana 1936–1939.
Normandia
Joan Miró:
Kuulintu, 1966.
Paris-Atelier -ateljee.
Toisen maailmansodan alettua Mirón perhe,
vaimo ja tytär, muuttivat Normandiaan Varengeville-sur-Meriin.
Täällä Miró aloitti yhden
tunnetuimmista maalaussarjoistaan: Konstellaatioita
-sarjan.
YHDYSVALLAT
New York
”Pidän tehtaista, yövaloista, lentokoneesta
nähdystä maailmasta.” Miró, 1959
Mirón ensimmäiset näyttelyt New Yorkissa
olivat jo 1930-luvun alussa, mutta taiteilija
matkusti ensimmäisen kerran New Yorkiin
vasta 1947. Miró viipyi tuolloin 9 kuukautta Yhdysvalloissa
ja tapasi muuan muassa Jackson
Pollockin. Mirón kansainvälinen läpimurto alkoi
Yhdysvalloista 1940-luvulla. Pierre Matisse
Galleryn liki vuosittaiset näyttelyt 1930-luvulta
lähtien olivat pohjustaneet Mirón mainetta,
joka kasvoi etenkin MOMAn Miró-retrospektiivin
jälkeen 1940–1941.
Taiteilijan teoksia on kiertänyt näyttelyissä
ympäri Yhdysvaltoja ja julkisia veistoksia löytyy
niin Chicagosta kuin Kansasista.
JAPANI
Tokio
”Hokusai sanoi haluavansa tehdä viivan ja
pisteen havaittaviksi, siinä kaikki”.
Miró, 1924
Miró matkusti Japaniin ensimmäisen kerran
vasta 1960-luvulla, vaikka oli aina ihaillut
japanilaisen taiteen yksinkertaisuutta. Ensimmäisellä
matkallaan hän tapasi japanilaisen runoilijan
Shujo Takiguchin, joka oli kirjoittanut
ensimmäisen Miró-monografian. Osakan Expo
-maailmannäyttelyyn 1970 Miró suunnitteli
veistoksia Gas-paviljonkiin. Uran viime vuosina
japanilaisen kalligrafian vaikutus näkyy Mirón
tuotannossa selkeästi.
7

Rolf Sandqvist, Huvipuisto, 1955, litografia, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen.
Miró ja suomalaista
fantasiaa
EMMAssa 4.3.–12.6.
Mirón kuvamaailma oli ehtymätön. Aikalaisilleen ja uusille suku polville
hän oli innoittaja ja tiennäyttäjä, niin kuin aina suuret taiteilijat.
Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely antaa seitsemän suomalaisen
taiteilijan näkökulman Mirón taiteeseen. Ole Kandelin, Ernst
Mether-Borgström, Rolf Sandqvist, Max Salmi, Kauko Lehtinen,
Antti Vuori ja Kari Huhtamo ovat jokainen luoneet oman
persoonallisen kuvamaailmansa, mutta samalla heidän
taiteestaan löytyy hengen heimolaisuutta Mirón
kiehtovaan ja mielikuvitukselliseen taiteeseen.
Teksti Hannele Savelainen
Ole Kandelin 1920–1947
Ernst Mether-Borgström 1917–1966
Rolf Sandqvist 1919–1994
Max Salmi 1931–1995
Kauko Lehtinen s. 1925
Antti Vuori s. 1935
Kari Huhtamo s. 1943
Vanhemman sukupolven taiteilijoiden Ole
Kandelinin, Ernst Mether-Borgströmin ja
Rolf Sandqvistin taide liittyy sodanjälkeisiin
modernistisiin pyrkimyksiin, jolloin taiteeseen
haettiin uutta abstraktia ilmaisua. Mirón taiteeseen
heidät yhdistää mm. abstraktisten,
pehmeiden ja orgaanisten muotojen leikittely,
puhtaat värit ja moniselitteisiä kuvioita yhdistävät
ohuet, mustat ääriviivat.
Mirón hienostunut surrealismi, salaperäiset
merkit ja symbolit vetosivat myös Turun koulun
surrealistisen perinteen kasvatteihin Max Salmeen
ja Kauko Lehtiseen. Salmella Mirón vaikutus
näkyy lapsenomaista ilmaisua tavoittavissa
ihmishahmoissa, kuvapinnan jaottelussa
ja lintu- ja kuu-aiheissa, Lehtisellä puolestaan
erityisesti hienossa viivankäytössä ja kekseliäissä
tarinoissa. Mirón tavoin sekä Ole Kandelin
että Max Salmi halusivat hyödyntää taiteessaan
myös surrealistien korostamaa alitajuista, ”automaattista”
työskentelytapaa.
Mirón veistotaiteessa on mielikuvituksen
lentoa, ja samaa leikin ja oivaltamisen iloa on
myös Antti Vuoren värikkäissä veistoksissa.
Kuin muistumina Mirón bio morfisista kuvioista
Kari Huhtamon käsissä kovakin materiaali,
teräs, muuntuu orgaanisiksi, sen suelleiksi
muodoiksi.
Taiteen maailma on rajaton, eivätkä vaikutteet
ole koskaan yksiselitteisiä tai ehdottomia.
Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely avaa
yhden erilaisen polun Mirón maailmaan.
8

Tor Arne EMMAssa 4.3.–12.6.
Maalaus, 2004–07, öljy kankaalle, yksityiskokoelma. Kuva Jussi Tiainen
Haluaisin osata tuottaa iloa
Tor Arne (s. 1934) on suku polvensa merkittävimpiä maala reita.
Hän on ”taiteilijoiden taiteilija”, kollegojen ja asian tuntijoiden
suuresti arvostama, mutta yleisön keskuudessa vähemmän tunnettu.
Yksi syy saattaa olla taiteilijassa itsessään. Hän ei ole välittänyt
taide maailman peleistä eikä parras valoista. Hän on viih tynyt
ateljeessaan ja keskittynyt syventämään teoksiaan, joita hän
on tähän saakka esittänyt lähinnä gallerianäyttelyissä.
Teksti Timo Valjakka
Tor Arne voisi hyvin olla yleisön rakastama
taiteilija. Sen lisäksi, että hänen öljymaalauksensa,
akvarellinsa ja öljypastellinsa ovat
vastustamattoman kauniita, ne pohjautuvat
meille kaikille yhteisiin havaintoihin, kesäöiden
hiljaisuuteen ja aamun ajattomiin hetkiin ennen
auringon ensimmäisiä säteitä.
Tyypillinen Arnen öljymaalaus on matala, leveä
ja korostetun horisontaalinen. Usein symmetrinen
kuvarakenne myötäilee pehmeästi
kankaan reunojen suuntia ja antaa paljon tilaa
valolle ja värille.
Kysymykset maalaustensa väistämättä sisältämistä
mielleyhtymistä, vaikkapa merellisistä
auringonlaskuista, Arne kuittaa lyhyesti. ”Itse
asiassa koko tuota assosiaatioproblematiikkaa
on mahdoton välttää, kaikessa voi nähdä jotakin
jos niin tahtoo”. Samalla hän lainaa amerikkalaista
kuvanveistäjää Isamu Noguchia: ”Me
olemme kaikki ne maisemat, jotka me olemme
nähneet”.
Tor Arne opiskeli Vapaassa taidekoulussa
1950-luvulla opettajinaan Sam Vanni ja Unto
Pusa. Vuosina 1962–1988 hän toimi Vapaan
taidekoulun opettajana ja vuodesta 1966 rehtorina,
johtaen myös koulun ansiokasta julkaisutoimintaa.
Arne kertoo saaneensa varhaisimmat vaikutteensa
eurooppalaisesta modernismista.
Myöhemmin niiden rinnalle ja jopa edelle nousi
amerikkalainen maalaustaide, etenkin abstrakti
ekspressionismi.
1960-luvulta Arne muistetaan etevänä
som mittelijana ja konkretismiin keskittyneen
Ryhmä 4:n jäsenenä. 1970-luvun kuluessa
hän vähitellen hylkäsi konkretismin tarkasti
piirretyt muodot ja tasaiset väripinnat ja siirtyi
vahvasti maalaukselliseen ilmaisuun, jossa
murretuilla väreillä on keskeinen rooli. Hän uskoo,
että murretut värit aktivoivat emotionaalisen
kokemuksen syntyä, kun taas kirkkaat
ja voimakkaat värit vain ”pistelevät silmiin”,
9

”Jos maalaus herättää
sinussa jotain, iloitse siitä.
Maalauksessa on jotain
elävää, niin sinussakin.”
Tor Arne 1998
10

Nimetön, 1982, öljy kankaalle, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen
kuten amerikkalainen maalari Ad Reinhardt
tapasi sanoa.
Arne työstää maalauksiaan pitkään, joskus
vuosia, kunnes satunnainen karsiutuu pois ja
ollaan oleellisen äärellä. Maalausprosessi on
hänelle ensiarvoisen tärkeä. ”Se on ainoa mahdollisuus
mennä johonkin tuntemattomaan. Se
on minulle ainoa mahdollisuus olla luova.”
Työprosessiin kuuluu hyvin nopeita ja hyvin
hitaita työvaiheita ja väistämättä myös epäonnistumisia.
”Useimmiten aloitan maalauksen
väärällä tavalla: eilispäivä sitoo kunnes huomaan,
että se sitoo, ja silloin on paras aloittaa
taas alusta”. Arne lainaa Ellen Thesleffin sanoja:
”I konsten skall man överrumpla sig själv”.
Kysymys maalauksen valmistumisesta askarruttaa
häntä. ”En tiedä koskaan, milloin
maalaus on valmis. Maalarille pitäisi riittää,
että hän on löytänyt jotain. Maalaushan on joko
jotain tai ei yhtään mitään”, hän sanoo. ”Kaikenlaisilla
käsityksillä ’valmiista maalauksesta’
olen ainakin minä pilannut monta maalausta.”
Arnen teokset ovat muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta vailla nimeä, paikkaa ja päivämäärää,
ja niiden vahva visuaalisuus saa niitä
kuvailevat sanat tuntumaan raskailta ja kömpelöiltä.
Taiteilija itse kokee sanat ”esteiksi” ja
”rasittaviksi” ja suhtautuu niihin epäluuloisesti.
Toisaalta hän ei myöskään halua ohjata katsojan
kokemusta.
”Jos maalaus herättää sinussa jotain, iloitse
siitä. Maalauksessa on jotain elävää, niin sinussakin”,
Arne kirjoitti 1998. ”Haluaisin osata
tuottaa iloa”, hän sanoo joulukuussa 2010,
retrospektiivisen näyttelynsä alla.
11

EMMA on liikkumisesteetön.
Palvelumme soveltuvat myös
liikkumis esteisille ja kehitys vammaisille.
Opastukselle on mahdollisuus varata
käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite.
Enemmän irti taiteesta!
= lapsille suunnatun ohjelman merkki
OHEISOHJELMISTO kevät 2011
Varaukset ja ilmoittautumiset: ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493
Varaustiedustelun voi tehdä myös netissä: www.emma.museum
TAPAHTUMAT
OPASTUKSET
TYÖPAJAT
Tarinoita punaisesta -esitykset
la 5.3. ja su 6.3. kts. s. 14
S-asiakasomistajapäivä su 6.3.
HOK-Elanto tarjoaa 50 ensimmäiselle opaskirjasen
Miró-näyttelyyn. Ohjelmassa opastuksia,
työpaja ja Metropolian opiskelijoiden
tarinateatteria.
klo 11 Tarinoita punaisesta -esitys
lapsille alk. 7 v.
klo 12–14 Tarratyöpaja
klo 13 Taidetunti Joan Miró -näyttelyyn
klo 14 Taidehaltijan tunnilla Satuja Mirósta,
lapsille alk. 4 v.
klo 14 Tarinoita punaisesta -esitys
kaiken ikäisille
klo 15 Taidevartti Joan Miró -näyttelyssä
klo 15–16 Tarratyöpaja
klo 16 Tarinoita punaisesta -esitys
kaiken ikäisille
Lasten tapahtuma:
Taidehaltijoiden sirkus
la 26. – su 27.3. klo 11–15
Taikaa ja temppuja perheille
Circus Helsinki opettaa jongleerausta ja
ilahduttaa fantasiaesityksillä, Teatteri Ilmi Ö
kut suu Elämysautomaattiin. Pihalla pääsee
ponin kyytiin, työpajassa Tarrataikuri.
Viikonlopun huipentaa räppäri Puhuva Kone
Elastisen kanssa. Nenä päähän ja koko
perheen voimin sirkus tunnelmaan!
Ohjelma-ajat kotisivuiltamme.
S-asiakasomistajapäivinä 6.3., 26.3. ja 27.3.
pääsy S-Etukortilla 5 € (norm. 10 €).
Alle 18-v. ilmaiseksi.
12
YLEISÖOPASTUKSET
Sisältyvät museolipun hintaan.
TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 16
Teosvalinnat 6.3. alkaen Joan Miró
-näyttelystä. Kesto 15 min.
Poikkeukset:
Su 6.3. Taidevartti klo 15 ( ei klo 16).
Su 27.3. Taidevarttien sijasta
lasten tapahtuma.
Taidetunti lauantaisin klo 14 ja
sunnuntaisin klo 13. Kesto 45 min.
TAIDEHALTIJAN TUNTI
sunnuntaisin klo 14
Lasten opastus alk. 4-v.
Kesto 30-45 min.
VARATTAVAT OPASTUKSET
Ryhmä max. 25 henkilöä
Hinta 45 € / la-su 70 €
Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää
ennen opastusta.
TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,
joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.
Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen
keskustelua varten. Kesto 15 min.
TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn.
Kesto 45 min.
TAIDEHALTIJAN TUNTI
on päiväkoti-ikäisille (alk. 4-v.)
ja 1–2 -luokkalaisille suunnattu
lasten opastus. Kesto 30–45 min.
Ajalla 11.1.– 3.3.
Näkövammaisille: TAIDETUNTI
Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa
Kesto 45 min. Ryhmä 3-5 hlöä.
Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit?
Tutustu näyttelyyn tekemällä itse!
Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä,
aikuiset 100 / 120 € / ryhmä tai
juhlavat Taidekuohut 200 € / ryhmä.
Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä ja
ohjatun työskentelyn materiaaleineen.
Taidekuohuille, Taidehaltijan pajakutsuille ja
Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen pajaa,
muut varaukset viim. 3 arkipäivää ennen.
Aikuis- ja yritysryhmille:
TAIDEKUOHUT
Miró-jumppa
Tee arjesta juhla tai vietä merkkipäivääsi
EMMAssa! Tekniikkana rentouttava piirrosjumppa.
Ateljeetilassa valmistetaan oma
taide-etiketti viinipullolle.
EMMA-lahjakassi jokaiselle.
Kesto 1,5 h. Ryhmä max. 20 hlöä.
Hinta: 200 € / ryhmä + menun hinta
Menu sisältää EMMA Cava -tervetulomaljat sekä
cocktailpaloja ja virvokkeita valinnan mukaan.
Taidekuohut voi tilata myös ilman koristelua,
tarjoilua ja lahjoja, jolloin hinta ryhmälle
on 100 / 120 €.

UUTTA!
Perheille: WEEGEEN REPPUREISSUT
Reppureissut tutustuttavat lapset
Näyttelykeskus WeeGeen museoihin.
Suositusikä: 4–12 v.
Lainaa reppu tehtävineen lipunmyynnistä!
Lapsille alk. 4-v:
TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT
Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h,
jonka jälkeen omatoiminen juhla-ateria
Cafe WeeGeellä.
Ryhmä: max. 15 lasta + 5 aikuista.
Hinta: 80 € / ryhmä ja valinnainen
menu 6,70 € / lapsi
Miró-näyttelyn ajan 4.3.–12.6.
teemana Yhtä pelleilyä
Taitoratsastaja, leijonankesyttäjä vai klovni?
Kutsut pohjautuvat sirkuksen sosiaalisuuteen
sekä Mirón käyttämiin perusväreihin ja
-muotoihin.
Ikäihmisille: TAIDEKAFFET
Mosaiikkisirkus to 10.3., 7.4., 5.5. ja 26.5.
klo 14–16
Värikkäitä mosaiikkitöitä Joan Mirón ja
Antoni Gaudin hengessä. Osallistu kerran
tai useammin!
Kesto 2 h. Materiaalimaksu 5 € / kerta
käteisellä.
Järjestämme myös avoimia työpajoja
tapahtumien yhteydessä.
OMIN PÄIN
PIENI MATKAOPAS MIRÓ-NÄYTTELYYN
Opaskirjanen esittelee monenmoisia
houkutuksia ja näyttelyn must see -kohteet.
Myynti: EMMA Shop, hinta 3 €
OIKOTIET
Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista
reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen
henkilöiden johdolla! Esitteet ovat
maksuttomia.
ÄÄNIOPASTUS
Koiran ja suden välissä -näyttely kuvataiteilija,
kirjailija Hannu Väisäsen opastamana. Kielet:
suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto 15 min.
Lainattavat iPod-laitteet EMMA infosta, 1. krs.
TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT
Museolipun hinnalla
ke 9.3. klo 17 Kuvataiteilija Elina Merenmies
ja taidegraafikko Outi Heiskanen:
Surrealistiset hahmot taiteessani ja suhteeni
Joan Mirón teoksiin
ke 23.3. klo 18 Aiheena taidemaalari Tor Arne
ke 6.4. klo 18 FT Timo Kaitaro: Miró
ja materiaalien mielikuvitus
ke 4.5. klo 18 Vuoden nuori taiteilija
Anna Tuori kertoo taiteestaan.
to 12.5. klo 18–20 Avoimet ovet Tapiolan
vierasateljeessa, Nallenpolku 1 B
Sveitsiläinen kuvataiteilija Oliver Minder
Yhteistyössä: Suomen Taiteilijaseuran
ateljeesäätiö ja EMMA. Vapaa pääsy.
KOULUILLE
EMMAn opeinfossa ke 9.3. klo 15–18
kuulet kevään näyttelyistä sekä oheisohjelmistosta.
Tutustu Joan Mirón maailmaan
opastuksella. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä
varaus numeroon.
Kampanja kouluille 4.3. alkaen:
Tarjoamme 5 opastusta ja 5 työpajaopastusta
maksutta – ilmaisopastukset jaetaan varausjärjestyksessä.
Yksi opastus per koulu. Kampanja
koskee kaikkia peruskouluja sijainnista
riippumatta.
Kevään 2011 ajan alennetut hinnat:
opastukset ja työpajat 20 € / kouluryhmä
Espoolaisille kouluille kokoelmaopastus ja
Kulps! maksutta. Oppituntia valmistelevat
opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi.
MUUTOKSET MAHDOLLISIA
PÄIVÄKODIT, ALAKOULUT 1.–6. lk:
Yhtä pelleilyä -työpaja
Kesto 1,5 h. Max. 20 hlöä. Suuremmat ryhmät
voidaan puolittaa ja varata kaksi rinnakkaista
työpajaopastusta.
YLÄKOULUT 7.–9. lk, LUKIOT
Tervetuloa Joan Miró -teemaopastuksille
ja taiteilijatapaamiseen!
ke 13.4. klo 13.00 Taiteilijatapaamisessa
Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori
Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien
kesto kevään ajan 45 min. aiemman
vartin sijaan.
Näyttelykeskus WEEGEEN
KESÄLEIRIT 7–10 -vuotiaille
Leireillä puuhataan ja liikutaan
Näyttely keskuksen viidessä
eri museossa.
WeeGeen kesäleireillä
sukelletaan tarinoiden
maailmaan tekemisen kautta
Ilmoittautuminen 1.3. alkaen
kotisivujemme kautta:
www.emma.museum/kesaleirit
13

Matkan päätteeksi
teksti Katja Tukiainen
EMMA:n
Matkalla
-taideprojekti kasvoi
nuorten kanssa aikuisuuteen
teksti Nana Salin
Vuonna 2010 EMMA toteutti vuoden
mittaisen taideprojektin Tapiolan
SOS-lapsikylän nuorille. Matkalla
-nimiseen yhteisötaiteelliseen projektiin
osallistui noin kaksikymmentä yli
12-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Projekti
käsitti taiteilijatapaamisia ja työpajoja,
joissa toteutettiin yksi mittava yhteisteos
sekä henkilökohtaisia teoksia.
Kevään teemana oli eri-ikäisten
ihmisten kohtaaminen. Nuoret toteuttivat
seniori ryhmän kanssa kookkaan
seinämaalauksen Tapiolaan, Länsimetron
työmaa-aitaan EMMAn oppaan Hans-
Peter Schüttin ja museolehtorin Veera
Jalavan avulla. Syksyllä nuorten kanssa
pohdittiin aikuiseksi kasvamista kuvataiteilija
Katja Tukiaisen kanssa.
Matkalla-projektin tavoitteena oli
tarjota nuorille uusia elämyksiä ja tapoja
kokea lähiympäristönsä ja sen ihmiset
merkitykselliseksi itselleen. Nuorille
avautui mahdollisuus myös ymmärtää
itseään paremmin kuvan keinoin ja oppia
kulttuuripalveluiden luontevaa käyttöä.
Projekti toteutettiin Koneen Säätiön
myöntämällä apurahalla. Länsimetro Oy
tarjosi tilan ja välineet ulkoseinämaalaukseen.
Matkalla -projektin Alter Ego/Toinen minä
-työpaja antoi nuorille syksyn osiossa
mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa oma
”toinen minä” -hahmo suurikokoisena maalauksena.
Omakuvahahmot sahattiin muotoonsa jykevästä
mdf-puupuristelevystä, jolloin teoksiin
saatiin kolmiulotteisuuden tuntu. Ryhmän
toimiminen museoympäristössä antoi ammattimaisten
teosmateriaalien käytön lisäksi myös
erikoislaatuisen tilaisuuden ripustaa nuorten
teokset esille museon tiloihin. Nuoret työskentelivät
rohkeasti itselleen uusien materiaalien
kanssa ja sisällöllisesti uskallustakin vaativaan
tehtävään ryhtyminen oli nuorten mielestä
jännittävää ja palkitsevaa.
Ohjaajana en välttämättä kuullut kaikkien
henkilökohtaisimpia tarinoita, joita nuorten
hahmoihin liittyy, koska jotkut asiat ovat nuorille
hyvin intiimejä. Siitä huolimatta jokainen
työskentelyn kautta koettu asia on nuorelle
merkittävä, ja nuoret keskustelivat aiheesta
myös keskenään ja kylän aikuisten kanssa, ja
dialogi jatkuu yhä. Pienet tarinat, joita nuoret
hahmojensa valmistamisen yhteydessä kertoivat
ansaitsivat tulla kerrotuksi.
Taidepedagogina arvelen että lähes jokaisella
hahmolla oli voimaannuttava vaikutus
tekijälleen. Hahmoissa nuoret ovat tehneet
näkyväksi unelmiaan, haaveitaan ja mielikuvia
itsestään. Nuoret saivat EMMAssa näytteilläolon
jälkeen hahmot mukaansa lapsikylään.
Kylä järjesti hahmoista myös oman näytte -
lynsä joulukuussa.
Kokonaisuutena työpajan ohjaaminen ja
nuorten kanssa työskentely oli haasteellinen
ja palkitseva kokemus. Nuoret kertoivat oppineensa
värien sekoittamista, maalaamista ja
eräs oppilas kertoi oppineensa mm. pyytämään
anteeksi. Vaikkei viimeksi mainittu kuulunutkaan
varsinaiseen opetussuunnitelmaani,
kertoo se ryhmän työskentelyn rehellisyydestä
ja projektiin sitoutumisesta myös tunnetasolla.
Anna Tuori, Melankolia, 2006. Saastamoisen
säätiön kokoelma. Kuva: Matti Ruotsalainen.
Tule kokemaan Punainen
tarinateatterin välityksellä!
Saastamoisen säätiön taidekokoelman teemanäyttely
Punainen herkuttelee punaisen
lukuisilla eri sävyillä. Näyttelyyn poimitut 40
teosta edustavat eri aikakausia ja kuvataiteen
koko kenttää.
Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän
taiteen opiskelijat herättävät Punaisen eloon
kokemuksina, muistoina ja tarinoina. Katsojien
ilmaisemat ajatukset ja tunteet punaisesta esitetään
improvisoituina draamoina ja tarinateatteriksi
kutsutun menetelmän muotoina.
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna
Punainen elää niin katsottuna kuin kerrottuna
kokemuksena. Visuaalinen muuttuu liikkeeksi
ja ääneksi, yksilöllinen kokemus yhteisölliseksi.
Taidemuseosta tulee osallistavan teatterin
näyttämö.
Tarinoita Punaisesta -esitykset:
Lauantaina 5.3. klo 14 ja 16
Sunnuntaina 6.3. klo 11 (esitys omis -
tettu lasten tarinoille, alk. 7 v.), 14 ja 16 kaikille
Kesto: 45 min
14

Taidehaltijoiden sirkus
Lastentapahtuma Taidehaltijoiden Sirkus, houkuttaa lapsiperheet
hulluttelemaan taidemuseoon 26.3. ja 27.3. klo 11–15.
Viikonloppu on pullollaan sirkusaiheista ohjelmaa ja kiinnostavia esiintyjiä.
Yhteistyössä Fruity Junior ja Hartwall.
LA 26.3.
11.00 Circus Helsingin Fantasiaesitykset
11.00–15.00 Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti
11.00–13.00 Poniratsastusta pihalla
11.00–14.00 Tarra taikuri
12.00 Satuja Miróssa
12.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
13.00 Satuja Punaisesta
13.00 Circus Helsingin Juggling corner
13.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
14.00 Satuja Mirossa,
14.00–15.00 ELÄMYS AUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö
14.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
Näyttelykeskus
WeeGeen
leirit
saivat innostuneen vastaanoton
Teksti Katja Koskela
Kuva Ari Karttunen
SU 27.3.
11.00 Circus Helsingin Fantasiaesitykset
11.00–13.00 Poniratsastusta
11.00–15.00 Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti
11.00–14.00 Tarrataikuri
12.00 Satuja Miróssa
12.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
13.00 Satuja Punaisessa
13.00–14.00 ELÄMYSAUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö
13.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
14.00 PUHUVA KONE
14.00 Circus Helsingin Juggling corner
14.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys
Reppureissuja koko tapahtuman ajan.
Me kaikki sanottiin WAU! - Riikka, 8 v. -
WeeGeen leiritoiminta 7–10 -vuotiaille lapsille
starttasi viime kesänä. Leireillä puuhattiin
kaikissa näyttelykeskuksen museoissa sekä
Galleria Aarnissa ja Espoon kuvataidekoulussa.
Reilut 100 reipasta leiriläistä pääsi muun
muassa tutustumaan arkeologin työhön, tekemään
aurinkokelloja ja maalaamaan helteisellä
piha-alueella.
Lapsi on ollut 2009–2010 neljällä eri
leirillä ja tämä oli hänestä paras, koska
sai tehdä itse niin paljon. - leiriläisen äiti -
Palaute lämmitti niin suunnittelijoiden kuin
ohjaajienkin mieliä: lapset tykkäsivät monipuolisesta
ohjelmasta ja vanhemmat kiittelivät
järjestelyjä onnistuneiksi. Vanhemmat antoivat
leirin kokonaisarvosanaksi peräti 4,7
asteikoilla 1–5.
Pääsenhän ensi kesänäkin
samalle leirille? -Ida, 7 v.-
Tästä on ilo jatkaa – ilmoittautuminen ensi
kesän leireille alkaa EMMAn kotisivuilla 1.3.
Viisipäiväiset leirit pidetään arkisin klo 9–16
kesäkuun viikoilla 23, 24, 25 ja 26 sekä
elokuun viikoilla 31 ja 32. Osallistuminen
edellyttää, että lapsella on ensimmäinen
kouluvuosi takanaan.
Ohjelmasta vastaavat EMMA, KAMU Espoon
kaupunginmuseo, Suomen kellomuseo, Helinä
Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo
Hevosenkenkä. Lähde seikkailuun!
Lisätietoja, varauslomake ja hinnat:
www.emma.museum/kesaleirit
Aika kului niin nopeasti. Mä haluaisin,
että olis vielä viikko lisää. - Rasmus, 7 v. -
15

Videoteos PIIPÄÄ REMIX perustuu vuonna
1987 toteutettuun audiovisuaaliseen
performanssi PIIPÄÄ ja siitä taltioituun
videomateriaaliin. EMMA tuo taidehistoriallisesti
merkittävän PIIPÄÄ performanssin
uudessa restauroidussa, audiovisuaalisessa
muodossaan jälleen yleisön ulottuville kaksikymmentäneljä
vuotta alkuperäisen ensiesityksen
jälkeen.
PIIPÄÄ REMIX sisältää kolme mediataiteilija
Marikki Hakolan vuosina 1988–1990
ohjaamaa performanssiin pohjautuvaa videoteosta
Telephone (8’30’’), Cricket (7’) ja
Gyrus (14’30’’). Teos sisältää myös muuta
aiemmin esittämätöntä performanssista tallennettua
materiaalia.
16
Aukeaman kuvat © Kroma 2011

Audiovisuaalinen performanssi PIIPÄÄ oli
80-luvun lopun suomalaisessa kulttuurissa
poikkeuksellinen esittävää taidetta, elektronista
taidetta ja audiovisuaalista projisointiteknologiaa
yhdistelevä näyttämöteos. Sen ensi-ilta
oli 29.5.1987 Vanhalla Ylioppilastalolla, Helsingissä.
Ensi-iltaa seurasi kolmetoista esitystä
täysille katsomoille sekä samana syksynä kaksi
esitystä Tukholmassa.
PIIPÄÄn aihe on dystopia tulevaisuuden tietoyhteiskunnasta.
Teoksessa teknologia toimii
valvonnan ja vallankäytön välineenä tuhoten
asteittain ihmisten ominaispiirteet, sosiaalisen
elämän ja psyyken. Lopulta jäljellä on vain
totalitaarinen yhteiskunta, simuloitu, manipuloitu
maailmankuva, pirstomielisten samuus.
PIIPÄÄn sisältöä ja toteutusta suunniteltiin
kollektiivisesti yli kahden vuoden ajan.
Työryhmä kehitteli materiaalia eri kokoonpanoissa
ja työskenteli improvisoiden ja
work shopien avulla. Esityksen dramaturgiset
päälinjat ovat Marikki Hakolan ja Jouni Tommolan
käsialaa. Tommola kirjoitti lyriikan ja
Hakola ohjasi video-osuudet ja vastasi taiteellisesta
koordinoinnista ja tuotannosta. Kaija
Saariahon ja Jean-Baptiste Barriéren säveltämästä
elektroakustisesta musiikista PIIPÄÄ
REMIXissä kuullaan mm. laulusarja Tulkkien
laulut.
PIIPÄÄ performanssissa esiintyivät Tomi Salmela,
Riikka Hakola, Juha Haanperä, Sanna
Kekäläinen, Kirsi Monni, Ari Tenhula ja Tiina
Helisten. Taiteelliseen toteutukseen osallistuivat
mm. Veli Granö, Marja Kanervo, Kimmo
Koskela ja Taina Relander.
PIIPÄÄ REMIX videoteoksen on suunnitellut
ja ohjannut Marikki Hakola. Äänen remasterointi
Epa Tamminen. Kuvan remasterointi
Talvi Digital ja Post Control. Tuotantoa ovat
tukeneet ESEK/LUSES AV-jaosto, Taiteen
keskustoimikunta, AVEK ja EMMA. Tuotanto
Kroma Productions Oy 2011.
PIIPÄÄ REMIX
videoteos ensiesitetään
EMMAssa 5.4. – 12.6.2011.
17

HIUKSET JA JÄÄ
VEISTOKSEN METAFORA
Vapaasti assosioiva
juttutuokio kuva taiteilija
Jaume Plensan kanssa
lokakuun lopussa 2010
alkaa ja päättyy EMMAn
pysyvän kokoelman teokseen
HAIR – ICE vuodelta1999.
Kerroit, että kirjoitat runoja silloin kun se Meillä kotona isä luki aina, kirjoja ja lisää
tuntuu tarpeelliselta. Sinulla on teoksessasi kirjoja. Hän soitti myös vähän pianoa.
nuo kaksi sanaa ”ice” ja ”hair” ”jää” ja Ajatus värähtelystä on peräisin sieltä. KUN
”hiukset”. Tuon kauden teoksesi pohjaavat OLIN LAPSI, MENIN PIANON SISÄÄN
usein ristiriitaan. Hiukset ja jää, kaaos ja PIILOON. Siinä oli liukuovet, ja kun kotona
sylki esiintyvät tuonaikaisissa teoksissasi. oli ongelmia… En soita itse mitään instrumenttia,
mutta EN IKINÄ UNOHDA NIITÄ
- Monissa teoksissani on kyse ruumiin ja
sielun dualismista, käsittelen sitä paljon VÄRÄHTELYJÄ PIANON SISÄLLÄ, pölyn
työssäni. Esimerkiksi valoteoksissani on tuoksua pianon sisällä, siinä oli jotain
sisällä jollain tavalla liikkuva valo. Se voisi erityistä. Ja sitten tekstit, se että meillä
olla sielu, jota emme koskaan löydä ruumiin oli kotona tekstejä. Eräänä päivänä kaikki
sisältä. Kyse on siis tästä tärkeästä kysymyksestä:
MISSÄ SIELU ASUU? Aina kun tarvit-
välineenä. Löysin William Blaken
palautui mieleeni, ja päätin käyttää tekstiä
hyvin
- Näin näyttelysi CHAOS - SALIVA kymmenen
vuotta sitten Palacio de Velázquezissa
Madridissa, muistan kaikki ne gongit…
oliko niitä yhdeksän paria? Plensa vastaa
huvittuneena: Kaksi paria! Aina kun muistelen
tuota näyttelyä, minusta tuntuu myös,
että niitä oli paljon enemmän. Jostain
syystä tila voimisti jollain tavalla kuvaa, ei
pelkästään ääntä. Se oli hyvin outoa, koska
niitä oli vain kaksi paria, symmetrisesti
aseteltuna, palatsin molemmin puolin.
Keskilattialla olivat kaikki symbalit--- ja
niihin putoilivat vesipisarat, jotka synnyttivät
äänen. Molemmat /gongit ja symbalit/
olivat sukua toisilleen sikäli, että symbalit
kuiskailevat. Siinä on kyse luonnon
metronomista, siitä miten pisarat putoilevat
katsojan lainkaan puuttumatta asiaan. Ne
vain mittaavat aikaa. Joka 8–10 sekunti tippuu
yksi pisara ja osuu symbaaliin, samalla
kun muut odottavat vuoroaan. Lopulta ne
hiljenevät ja odottavat, että katsoja ottaa
nuijan käteen ja iskee gongia. Kyseessä on
siis täysin erilainen lähestymistapa, vaikka
teokset kuuluvatkin samaan perheeseen.
Kun katsoja lyö gongia, tapahtuu jotain,
jokin saa katsojan hymyilemään tai tuottaa
onnellisuuden tunteen. Gongin värähtelyt
kulkevat kehon läpi ja gongista ja katsojasta
tulee yksi. Koska en työstä aineellisia
elementtejä vaan materiaalien värähtelyjä
jotka laajenevat ja täyttävät tilan, AJA-
TUS SIITÄ, ETTÄ YKSI AJATUS TÄYTTÄÄ
ÄÄRETTÖMYYDEN, ON TÄRKEÄ TYÖL-
LENI. Jos lyö gongia, ääni syntyy metallin
värähtelystä. Se ei ole musiikkia, se on
vain materiaalin värähtelyä. Samoin kuin
me värähtelemme, jos joku koskee meitä.
Mutta koska meidät on tehty eri materiaalista,
ääni on hyvin matala. Mutta ihmiset
siis värähtelevät. Ja tuo kaunis ajatus, että
EHKÄ AJATTELU ON YKSI TAPA, JOLLA
semme sitä, emme löydä sitä. Missä osassa
ruumista se on? Käsitys ruumiista tilana
ja sielusta ajatuksena on keskeinen piirre
työssäni. Hiukset puolestaan ovat jotain,
johon pukeudutaan, jota pidetään päällä.
Hiukset liittyvät suojaamiseen, HIUKSET
TOIMIVAT SUOJAUTUMISEN VERTAUS-
KUVANA. Jää puolestaan edustaa ongelmia
ja meidän on vastustettava sitä. HIUKSET
EDUSTAVAT MYÖS PIMEYTTÄ, JOTAIN
HÄMÄRÄÄ, INTIIMIÄ. Siinä mielessä ne
liittyvät sylkeen. ME SYNNYMME ÄIDIN
SISÄLLÄ OLEVASTA PIMEYDESTÄ. Sylki
on neste, jonka avulla asiat tulevat ulos, ja
me voimme kommunikoida. Vastakohdat
liittyvät siis toisiinsa. Jää taas – luultavasti
siksi, että olen kotoisin Välimeren maasta
– on minulle eksoottista, JÄÄ MERKITSEE
VAARAA. Mutta se voi myös merkitä ON-
NEA, koska minun kulttuurissani lumentulo
tarkoittaa, että vuodesta tulee runsas ja
onnekas. Kun Barcelonassa sataa lunta, se
on kuin valon juhla. Välimeren kulttuurissa
rakastan nimenomaan sitä, että siinä on
ristiriita. Sitä tuntee olevansa kotona missä
tahansa Välimeren alueella. Mutta siihen
liittyy myös sama ristiriita. En esimerkiksi
osaa uida. Äitini oli aivan epätoivoinen,
koska Välimeren alueella on häpeä, jos ei
osaa uida. Mutta minä en osaa edes kellua
ja ihmiset katsovat minua kieroon. Muistan,
miten eräänä päivänä ystäväni Israelissa
veivät minut Kuolleelle merelle – ja minä
kelluin! Olin niin onnellinen, minä uin, sinä
päivänä tunsin itseni maailmankaikkeuden
kuninkaaksi! Se merkitsi, ettei vika ollut minussa,
olin vain yrittänyt vuosikaudet uida
väärässä meressä. ”Löysit oikean paikan!”
JOKAISEN PITÄISI LÖYTÄÄ ITSELLEEN
OIKEA MERI. Se oli valtava vertauskuva.
Luulen, että se saattoi tapahtua vain tässä
varhain ja myös Shakespearen. Molemmat
olivat minulle avaimia. Shakesperen
Macbeth oli tavattoman tärkeä ja Blaken
Helvetin sananlaskut. Molemmat auttoivat
minua kasvamaan ihmisenä. Luultavasti
siksi, että jos heidän ajatuksiaan seuraa
vähän syvemmälle, he puhuvat molemmat
kuvanveistosta niin kuin minä ymmärsin,
että kuvanveistäjän pitää olla. Minusta
siinä on kyse kuvanveistosta, koska me
työskentelemme hyvin materiaalisten
elementtien kanssa mutta emme pysty
kuvailemaan… Se mitä minä teen tänään
on vaikea toteuttaa teoksessa huomenna.
Voisin ehkä tehdä siitä tekstin, mutta en
voi puhua teoksessa itsessään. Teokset puhuvat
aina jostain abstraktista. Macbeth ei
siis surmannut ihmistä, hän murhasi unen.
KUN SOTILAAT PIIRITTÄVÄT MACBETHIN
LINNAA, HE KIINNITTÄVÄT KYPÄRIINSÄ
PUUN OKSIA. MACBETHISTÄ TUNTUU
KUIN KOKO METSÄ LIIKKUISI, MUTTA EI
SE OLE METSÄ, VAAN NAAMIOITUNEET
SOTILAAT, JOTKA LIIKKUVAT. SIINÄ ON
KYSE KUVANVEISTOSTA. Macbethissä on
runsaasti noita vertauskuvia. Blakelta löytyy
runsaasti ideoita, joista voi löytää voimaa
tehdä veistoksia. Hänen teoksensa ovat
omituinen sekoitus hyvin matalaa ja korkeaa
kulttuuria. Hän kirjoitti: ”Kylvöaikaan
opi, satoa korjatessa opi, talvella nauti.”
Voi viettää kokonaisen vuoden miettimällä
tuota yhtä ja hämmästyttävää lausetta. Ja
”Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin.”
Tai ”Kaikki, mihin on mahdollista uskoa,
on totuuden kuva.” Näitä sitaatteja riittää,
jotka olivat teini-ikäiselle niin jännittäviä.
Minä olen 55-vuotias, mutta ne ovat minusta
edelleen jännittäviä, olen siis ikuinen
teini. William Blake eli samanlaista elämää
kuin me nyt, koska hän eli kahden vuosisadan
KEHOMME VÄRÄHTELEE, LAAJENEE JA
TÄYTTÄÄ TILAN.
pienessä paikassa, jota kutsutaan Välimeren
kulttuuriksi. Siinä on aina jokin ristiriita. risteyskohdassa. Hänen piti kehittää
itselleen täysin yksin tietty eettinen ja
IHMINEN ON KAIKKEA TAI EI MITÄÄN. moraalinen asenne. Blake kuitenkin jostain
Pidän siitä valtavasti, tiedäthän?
syystä kosketti asioita, jotka ovat myös
18

osa minun luonnettani,
vaikka hän ei olekaan
samasta kulttuurista kuin
minä. Minusta tuntuu kuin
hän olisi… ikään kuin veli.
Hair-Ice on teos, jonka
kanssa pitää olla vuorovaikutuksessa.
Teoksen äärellä voi myös
ymmärtää, millainen katsoja on.
Jotkut ihmiset ovat suorasukaisia,
toiset ovat hienovaraisempia. Jotkut
panevat värähtelyt merkille paremmin,
toisten mielestä se on taas vain
typerä. Joskus veistos ei ole esine itsessään,
vaan se on veruke ihmisille katsoa
omaa itseään. Se on kuin peili. SIINÄ ON
VEISTOKSEN KAUNEUS: TEOS EI LIIKU
VAAN KATSOJA LIIKKUU. Siinä mielessä
se on hyvin ´taolainen´. Parvi ei liiku vaan
katsojan sydän liikkuu.
Paluumatkalla kokoelmanäyttelystä
Plensa pysähtyy EMMAn museoassistentti
Eeva Tuomen silppurin kohdalla ja kysyy,
mihin tekstit joutuvat, niitä voi joskus vielä
tarvita tai joitain sanoja voi hävitä!
Teosturvallisuuden vuoksi
kongin ääntä voit kuulla
ainoastaan opastetuilla
kierroksilla.
PLENSA
Jaume Plensaa
haastatteli Päivi Karttunen
Kuva Ari Karttunen
aastamoisen säätiön
S
kokoelmataiteilijoita
19

Eugène Ionesco:
KALJU LAULAJATAR
Suomennos Otso Kautto • Ohjaus Koen De Sutter, Belgia
Esitykset Revontulihallissa 16. 2. – 29. 4. 2011
www.espoonteatteri.fi
VIERAILUESITYKSIÄ
Espoon Kaupunginteatterissa
7. 3. – 2. 4. Eeva Litmanen:
ENTÄS NYT EEVA?
8. – 12. 3. Familie Flöz, Saksa:
INFINITA
22. – 26. 3. Kouvolan Teatteri:
ENTÄS NYT VIRTANEN?
31. 3. – 2. 4. Riksteatern, Ruotsi:
BERGSPRÄNGARDÖTTRAR
4. – 13. 4. KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä
7. – 9. 4. Kassandrateatteri:
Sofokles: ANTIGONE
15. – 16. 4. Vapaa teatteri:
VINCENT RIVER
4. – 7. 5. Teater Rio Rose, Tanska:
BATTLEFIELD
21. 3., 18. 4.
ja 2. 5. Elävien ajattelijoiden klubi
______________________________________________
Tulossa syksyllä 2011: Bertolt Brecht: Pikkuporvarihäät
Bongaa Miró maailmalla!
Oletko lähdössä reissuun? Mahdatkohan
törmätä tavalla tai toisella Joan Miróon?
Taiteilija eli ja vaikutti ympäri maailmaa
(ks. sivu 6 ) ja toteutti useita julkisia
veistoksia. Bongaa Miró ja julkaise kuva
EMMAn Facebook-sivulla, palkitsemme
sinut lahjakassilla.
Heikki Nieminen, Aurinkotuuli, 1980, tinapronssilevy,
EMMAn kokoelma. Kuva Mikko Mälkki.
Nettisarja
julkisista veistoksista
Espoolaiset saivat ensimmäisen julkisen veistoksensa
1960-luvulla, mutta vasta 1980-
luvun alussa niiden määrä alkoi merkittävästi
kasvaa kulttuurilautakunnan tilausten ja taidekilpailujen
kautta. Tänään EMMAn kokoelmassa,
entisessä Espoon kaupungin kokoelmassa
on lähes 40 veistosta, jotka sijaitsevat eri
puolella Espoota.
Vuoden 2011 nettisarja esittelee kuukausittain
yhden espoolaisen julkisen veistoksen,
joka kuuluu EMMAn kokoelmaan.
www.emma.museum/kokoelmat
www.facebook.com/emmamuseum
Osallistu lehden
lukijatutkimukseen
Keräämme palautetta käsissäsi olevasta
EMMA-lehdestä sekä nettisivuistamme.
Oli simme iloisia, jos sinäkin antaisit
kommenttisi lehden kehittämiseksi.
Kysely löytyy osoitteesta.
www.emma.museum/lukijatutkimus.
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme
EMMA Shopin tuotteita ja pääsylippuja.
Miró-tuotteilla
arki on yhtä taidetta.
Vauvalle Miró-nokkamuki, isälle Miró-essu,
äidille Miró-viuhka ja mummolle Miró taikakuutio.
Itselle tai lahjaksi, tule tutustumaan
monipuoliseen Miró-tuotevalikoimaan 4.3.
alkaen.
EMMA Shop
WeeGee, 2.kerros
Avoinna ti, to, pe 11-18,
ke 11-20, la-su 11-17
www.emmashop.fi
20

Kuka olet?
Tuija Karjalainen,
Talous- ja hallintopäällikkö
Kuppisi?
Kahvikuppinani minulla on kummitytöltäni
Maijalta lahjaksi saamani Muumimuki, jossa
Vilijonkka laittaa asioita järjestykseen, vähän
niin kuin minäkin….Lempisanontani kuuluukin
kotimurteella: ”Järjestys se olla pittää, vaikka
huonompikkii.”
Mitä teet EMMAssa?
Hallintotyötä voisi kuvata organisaation seiniksi,
jotka muodostavat tukirangan ja raamit
sille, mitä seinien sisällä tehdään. Työni on
aikamoista palapelin kasaamista, kerään
informaatiota museon sisältä ja ulkoa nähdäkseni
millainen kokonaisuus palasista syntyy,
vastaako se annettua tavoitetta. Toisinaan tarvitaan
myös ennustajan lahjoja: mihin suuntaan
ollaan menossa. Taidankin olla byrokratian
”ilosanoman” levittäjä, joka on kyselemässä
milloin mitäkin faktaa ja suunnitelmaa raportteihin,
tilastoihin ja hakemuksiin, joita lukuisat
eri yhteistyötahot tarvitsevat.
Osallistun myös toimiston arjen pyörittämiseen,
niin maksuliikenteen hoitoon kuin
asiakaspalveluun puhelimessa.
Miten sinusta tuli
talous- ja hallintopäällikkö
Ei millään perinteisellä tavalla: kaikki sai
alkunsa rakkaudesta kieliin (varsinkin
englantiin), joka johdatti kääntäjän ja tulkin
opintoihin. Opintojen lomassa reissasin ja
työskentelin lähinnä kesälomilla ulkomailla.
Opintojen loppusuoralla päätin jäädä yhdeksi
kesäksi Suomeen ja sainkin kesätyötä taidekeskus
Retretin oppaana ja valvojana. Tuosta
kesästä alkoi 15 vuoden mittainen suhteeni
itä-suomalaiseen kesä- ja kulttuurimatkailuun.
Työn lomassa suoritin kaupallisten opintojen
ohella matkailuun liittyviä opintoja ja kursseja.
Punkaharjulla (sekä Savonlinnassa) oli tuolloin
varsin vireää matkailun kehittämis- ja projektitoimintaa,
jossa olin työni puolesta ja osin omasta
harrastuksesta mukana – usein sihteerinä.
Näissä pienissä organisaatioissa sai loistavan
kokonaiskuvan siitä, mitä asioiden takana on
– mikään ei ole itsestään selvää. Espooseen
tulin maaliskuussa 2003 EMMAa perustamaan.
KEVÄT 2011:
Pekka Kuusisto
Christian Zacharias
Pierre-Alain Volondat
Anna-Maria Helsing
Camilla Nylund
Mario Venzago
UUTTA Tapiola Gardenissa!
Miró-menu
Tapaslajitelma
Serrano-lohta tai Chèvre-härkää
Crema Catalana
Kahvi tai tee
Miró-menu 43€ (S-Etukortilla 41€)
Sisältää menun ja pääsylipun katalonialaisen
Joan Mirón näyttelyyn EMMAan.
Lisätiedot konserttien ohjelmista:
www.tapiolasinfonietta.fi
www.sevilla.fi
Sokos Hotel Tapiola Garden, Tapionaukio 3, Espoo
Pöytävaraukset: 020 1234 800* (ma–pe 8–18),
muina aikoina 09 4375 2830 tai ravintolamyynti@sok.fi
* Puhelut:
Lankapuh. 0,0828€/puhelu+0,07€/min. Matkapuh. 0,0828€/puhelu+0,17€/min
21

kysy!
Askarruttaako Sinua jokin taidetermi?
Lähetä kysymyksesi: info@emma.museum
PROGRAM Våren 2011
4.3–12.6.
Joan Miró
Miró och finsk fantasi
teksti Nana Salin
kuvat Ari Karttunen
Veistos
– hän joka säilyttää elämän
Varhaisimmat tunnetut veistokset ovat peräisin
jo esihistorialliselta ajalta. Kuuluisin
lienee Itävallasta 1900-luvun alussa löydetty
uhkea naisveistos Willendorfin Venus 23 000
eaa, joka ajalle tyypillisesti esitti ihmisfiguuria.
Tuolloin ei ollut tärkeää antaa tekijälle siten arvoa
kuin nyt, tärkeämpää oli veistosten merkitys
uskontojen ja vallanpitäjien palvelijana sekä
muistin säilyttäjänä. Kuvanveiston tarkoitus on
sittemmin laajentunut, mutta toki yhä edelleen
maineikkaille henkilöille tehdään patsaita ja
vaalitaan heidän aikakautensa muistoa.
Erilaisia veistostyyppejä ovat reliefit eli
korkokuvat, kolmiulotteiset patsaat, mobilet
eli eri voimalähteillä liikkuvat veistokset tai
vähemmän veistoksina mielletyt assemblaasit
eli valmiista esineistä tehdyt koosteet. Veistosten
tekotekniikkoina tunnetaan puolestaan
muovailu, valaminen, veistäminen, hitsaaminen,
rakentelu, jopa ompelu. Tilallisuutta ja
tilankäyttöä osana veistosta ei voi unohtaa. Tila
on merkittävä osa veistosta ja sen katsomiskokemusta.
Nykyinen materiaalikirjo ja menetelmät antavat
nykykuvanveistolle liki rajattomat mahdollisuudet.
Materiaaleista edelleen perinteisimpiä
ovat savi, kipsi, puu, eri kivilajit ja metallit,
kuten pronssi. Myös kankaasta, lasikuidusta,
paperista, muovista ja erilaisista orgaanisista
materiaaleista tehdään veistoksia. Materiaalilla
22
Egyptiläisille kuvanveisto oli tapa säilyttää ikuinen elämä
omissa patsaissaan ja reliefin kaltaisissa kuvakertomuksissa.
Pirkko Nukari,
Pakkaslintu, 2006.
on merkittävä osuus veistoksen sisältöön ja
sen lukemiseen, joskus se saattaa olla jopa
teoksen tärkein elementti.
Kuvanveistäjän teosprosessi käynnistyy
usein luonnospiirroksilla. Tässä artikkelissa
esimerkkinä on pronssiveistoksen syntyminen,
josta havainnekuvina Pirkko Nukarin
Pakkaslintu (2006) teos. Veistäjän luonnoksista
edetään tavallisesti rautalankamalliin eli
tukirakenteen suunnitteluun. Mallin päälle
muovaillaan savi, joskus vaha. Savimallista
taas otetaan kipsimuotti. Kovettuneesta
kipsimuotista kaiverretaan puolestaan savi
ja mahdollinen tukirunko ulos. Tyhjennettyyn
kipsimuottiin valetaan lopuksi pronssi.
Pronssiveistosta tehtäessä riittää harvoin yksi
muotti, isot työt kootaan lähes poikkeuksetta
eri osista. Vaativa pronssivalu tehdään yleensä
työhön erikoistuneissa valimoissa.
Mirón veistosten materiaalit vaihtelivat
keramiikasta, puuhun, kiveen, mosaiikkitöihin
ja pronssiin, joka materiaalina EMMAn
näyttelyssä korostuu eniten. Mirólle veistokset
olivat matka fantasiamaailmaan, jossa lopputulos
oli materiaalin ja veistäjän vuoropuhelun
päätös. (1 Joskus materiaalin yllättävyys
saattoi jopa voittaa, siitä Mirò vain hullaantui
entisestään.
Kirjallisuutta: 1) Kuvanveisto ajassa ja tilassa
2010, toim. Hanna Mamia
JOAN MIRO utställningen av den katalanska
konstnären Joan Mirós (1893-1983) verk
fokuserar på skulpturer. Dessutom visas
målningar, teckningar och grafik med anknytning
till det skulpturala formspråket.
Vid sidan av landsmannen Picasso var Miró
en av 1900-talets mest lyskraftiga och
produktiva konstnärer. Han var en multibegåvning,
konstmålare, grafiker, skulptör, keramiker
och textilkonstnär, som under sin långa
karriär smidigt förflyttade sig från den ena
konstarten till den andra. Utställningen Miró
och finsk fantasi presenterar sju finländska
konst närers syn på Mirós konst.
Tor Arne – Målningar
från fem årtionden
Tor Arne (f. 1934). var en av de elever i
Fria konstskolan, vilka förde fram färgmåleriet
i Finland. Hans abstrakta verk grundar
sig på naturstudier. Enligt Arne utgör färgens
övergång i ljus en viktig komponent i hans
verk, i enlighet med strävandena inom
impressionismen. Arne höll ett stort antal
visningar i gallerier, och nu presenteras
hans verk för första gången på en separat
ut ställning i ett konstmuseum.
5.4.–12.6.
PIIPÄÄ REMIX
Piipää Remix är ett videoverk som grundar
sig på en audiovisuell performance, Piipää,
från år 1987 och arkiverat videomaterial från
performancen. Det omfattar tre videoverk
regisserade av mediekonstnär Marikki Hakola
samt tidigare ouppfört material såsom Tulkkien
laulut, en serie på fyra sånger med ord
av Jouni Tommola och komponerade av Kaija
Saariaho och Jean-Baptiste Barriér.
© Kroma 2011

Få ut mer av konsten!
Guidningar och förfrågningar: må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493
Förfrågningar om reservationer kan också göras på nätet: www.emma.museum
NYTT!
För familjer:
Ryggsäcksresor i WeeGee
Genom ryggsäcksresorna får barnen bekanta
sig med museerna vid utställningscentret Wee-
Gee. Rekommenderas för barn i åldern 4-12 år.
Låna en ryggsäck med uppgifter i biljettförsäljningen!
MED FÖRHANDSBOKNING
Maximal gruppstorlek 25 personer
Pris 45 € / lö-sö 70 €
Bokning senast 3 vardagar före guidningen
KONSTKVARTEN är en kort presentation
av ett konstverk. Längd 15 min.
KONSTTIMMEN är en guidning av en
utställning efter eget val. Längd 45 min.
KONSTFÉENS TIMME
är en guidning för
barn i åldern 4-8 år.
Längd 30-45 min.
PÅ EGEN HAND
LITEN RESEGUIDE TILL
MIRÒ-UTSTÄLLNINGEN
Säljes i EMMA-shopen, pris 3 €
GENVÄGAR
Rundvandringar på samlingsutställningen
under ledning av kända personer! Broschyren
är avgiftsfri.
AUDIOGUIDE
Utställningen Mellan hund och varg, guidad
av bildkonstnären och författaren Hannu
Väisänen. Längd 15 min. iPod till utlåning
finns i EMMAs info, 1 vån.
EVENEMANG
VERKSTÄDER
FÖR SKOLOR
S-kundförmånsdagen sö 6.3.
HOK-Elanto bjuder ut guidehäften till Miróutställningen
till 50 besökare. Guidningar,
klistermärkesverkstad och improvisationsteater
av studerande vid yrkeshögskolan Metropolia.
Konstféernas cirkus
lö 26.3. och sö 27.3. kl 11–15
Trick och trollerier för barnfamiljer.
En helg späckad med program på cirkustemat,
bl.a. föreställningar av Circus Helsinki, Ilmi
Ö-teatern och rapparen Puhuva Kone
tillsammans med Elastinen.
Under S-kundförmånsdagarna 6.3, 26.3
och 27.3. är inträdet med S-förmånskort 5 €
(normalt 10 €). Under 18 år fritt inträde.
GUIDNINGAR
ALLMÄNNA GUIDNINGAR
Ingår i inträdespriset
KONSTKVARTEN på svenska på utställningen
Joan Miró söndagarna 20.3, 10.4, 15.5 och
12.6 kl 15.
Rekreationsdag? Vårutflykt? Födelsedag?
Bekanta dig med utställningarna genom
eget skapande.
Konstféns verkstadskalas 80 €/grupp,
en festlig Konstcocktail 200 €/grupp.
Konstcocktail utan dekorationer,
servering och gåvor 100/120 €.
Reservering 1 vecka före verkstaden.
Vuxen- och
företagsgrupper:
KONSTCOCKTAIL
Miró-gympa
Gör vardagen till en fest eller fira din bemärkelsedag
på EMMA! Tekniken är avslappnande
teckningsgymnastik. I ateljéutrymmena förfärdigar
vi en egen konstetikett för en vinflaska.
Alla deltagare får en EMMA-presentpåse.
Verkstadens längd 1,5 h.
Max. gruppstorlek 20 pers.
För barn över 4 år:
KONSTFÉNS VERKSTADSKALAS
Handledd andel i EMMA, 1.5 h, varefter
mot särskild ersättning en festmåltid i Café
WeeGee.
Max. gruppstorlek 15 barn + 5 vuxna.
Under Miró-utställningen 4.3.–12.6.
på temat Pajaskonster!
Seniorer: KONSTKAFFE
Mosaikcirkus to 10.3., 7.4., 5.5.
och 26.5. kl 14–16
Färgstarka mosaikarbeten i Mirós
och Gaudis anda. Längd 2 h.
Materialavgift 5 € kontant/gång.
Lärarinfo on 9.3 kl 15-18
Under informationstillfället får du höra om
vårens utställningar och övriga program och
under en guidning bekanta dig med Joan Mirós
värld. Anmälning senast 2.3. till reservationsnumret.
Kampanj för skolor från och med 4.3:
Vi bjuder på 5 avgiftsfria guidningar och 5
handledda verkstäder. Dessa delas ut i den
ordning anmälningarna görs. En guidning
per skola. Kampanjen gäller alla grundskolor
oberoende av ort.
Nedsatta priser under våren 2011: guidningar
och verkstäder 20 € / grupp.
För skolor i Esbo guidning av samlingsutställningen
och Kulps! avgiftsfritt. Fritt inträde till
EMMA för lärare som förbereder en lektion.
DAGHEM, LÅGSTADIER årskurserna 1-6:
Verkstaden Pajaskonster!
Längd 1,5 h. Max. deltagarantal 20. Större
grupper kan delas i två och reservera parallella
handledda verkstäder.
HÖGSTADIET årskurserna 7-9, GYMNASIER
Välkommen på temaguidningar av Joan Miróutställningen
och på konstnärsträff!
Under våren är Kulps!-guidningens längd för
Esboskolor 45 minuter istället för som tidigare
15 minuter.
MER OM PROGRAMMET på finska på
s. 12–15 och på svenska på
www.emma.museum
ÄNDRINGAR I PROGRAMMET ÄR MÖJLIGA.
23

WeeGee-talo, 2. kerros
c
v e r a n t a
TOR aRnE
OURSLER
video
galleria
sali
agora
kOiRan ja SUdEn väLiSSä
raitti
porras
S a a S T a M O i S E n k O k O E L M a
salonki
pUnainEn pUnainEn pUnainEn
TOR aRnE
jOan MiRÓ
MaRikki HakOLa
piipää REMiX 5.4.–
jOan MiRÓ
v a i H T U v a T n ä y T T E L y T
Miró ja suomalaista fantasiaa
hissi
EMMA
shop
iLME-paja
Miró-olotila
MaRikki HakOLa
piipää REMiX 5.4.–
EMMA Espoon modernin taiteen museo
Box 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKI
WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola
+ 358 (0)9 8165 7512
www.emma.museum
Opastusvaraukset ma–pe klo 9–12
Guidebokningar må–fre kl. 9–12
+ 358 (0)9 8163 0493
Avoinna
ti, to, pe 11–18
ke 11–20, Ilmaisilta 18–20
la, su 11–17
Liput | Biljetter | Tickets
WeeGee-lippu 10€ / 8€
(koko talo = 5 museota)
S-etukortilla 9 / 7 €
Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksi
WeeGee-biljett 10€ / 8€
(hela huset = 5 museer)
Med S-Förmånskort 9 / 7 €.
Under 18 och över 70 år gratis
Bussit Helsingin Kampista: 106, 110
Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110
Espoon sisäiset bussit 10, 15, 18, 18Z
ks. www.hsl.fi
Ryhdy EMMAn faniksi
Näyttelykeskus WeeGee
Utställningscentret WeeGee
(09) 8163 1818
The Museum’s magazine
EMMA is also published
in English.
Order a free copy from:
info@emma.museum
or read it on the net:
www.emma.museum/en
EMMAn tukijat