Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kysy!<br />
Askarruttaako Sinua jokin taidetermi?<br />
Lähetä kysymyksesi: info@emma.museum<br />
PROGRAM Våren 2011<br />
4.3–12.6.<br />
Joan Miró<br />
Miró och finsk fantasi<br />
teksti Nana Salin<br />
kuvat Ari Karttunen<br />
Veistos<br />
– hän joka säilyttää elämän<br />
Varhaisimmat tunnetut veistokset ovat peräisin<br />
jo esihistorialliselta ajalta. Kuuluisin<br />
lienee Itävallasta 1900-luvun alussa löydetty<br />
uhkea naisveistos Willendorfin Venus 23 000<br />
eaa, joka ajalle tyypillisesti esitti ihmisfiguuria.<br />
Tuolloin ei ollut tärkeää antaa tekijälle siten arvoa<br />
kuin nyt, tärkeämpää oli veistosten merkitys<br />
uskontojen ja vallanpitäjien palvelijana sekä<br />
muistin säilyttäjänä. Kuvanveiston tarkoitus on<br />
sittemmin laajentunut, mutta toki yhä edelleen<br />
maineikkaille henkilöille tehdään patsaita ja<br />
vaalitaan heidän aikakautensa muistoa.<br />
Erilaisia veistostyyppejä ovat reliefit eli<br />
korkokuvat, kolmiulotteiset patsaat, mobilet<br />
eli eri voimalähteillä liikkuvat veistokset tai<br />
vähemmän veistoksina mielletyt assemblaasit<br />
eli valmiista esineistä tehdyt koosteet. Veistosten<br />
tekotekniikkoina tunnetaan puolestaan<br />
muovailu, valaminen, veistäminen, hitsaaminen,<br />
rakentelu, jopa ompelu. Tilallisuutta ja<br />
tilankäyttöä osana veistosta ei voi unohtaa. Tila<br />
on merkittävä osa veistosta ja sen katsomiskokemusta.<br />
Nykyinen materiaalikirjo ja menetelmät antavat<br />
nykykuvanveistolle liki rajattomat mahdollisuudet.<br />
Materiaaleista edelleen perinteisimpiä<br />
ovat savi, kipsi, puu, eri kivilajit ja metallit,<br />
kuten pronssi. Myös kankaasta, lasikuidusta,<br />
paperista, muovista ja erilaisista orgaanisista<br />
materiaaleista tehdään veistoksia. Materiaalilla<br />
22<br />
Egyptiläisille kuvanveisto oli tapa säilyttää ikuinen elämä<br />
omissa patsaissaan ja reliefin kaltaisissa kuvakertomuksissa.<br />
Pirkko Nukari,<br />
Pakkaslintu, 2006.<br />
on merkittävä osuus veistoksen sisältöön ja<br />
sen lukemiseen, joskus se saattaa olla jopa<br />
teoksen tärkein elementti.<br />
Kuvanveistäjän teosprosessi käynnistyy<br />
usein luonnospiirroksilla. Tässä artikkelissa<br />
esimerkkinä on pronssiveistoksen syntyminen,<br />
josta havainnekuvina Pirkko Nukarin<br />
Pakkaslintu (2006) teos. Veistäjän luonnoksista<br />
edetään tavallisesti rautalankamalliin eli<br />
tukirakenteen suunnitteluun. Mallin päälle<br />
muovaillaan savi, joskus vaha. Savimallista<br />
taas otetaan kipsimuotti. Kovettuneesta<br />
kipsimuotista kaiverretaan puolestaan savi<br />
ja mahdollinen tukirunko ulos. Tyhjennettyyn<br />
kipsimuottiin valetaan lopuksi pronssi.<br />
Pronssiveistosta tehtäessä riittää harvoin yksi<br />
muotti, isot työt kootaan lähes poikkeuksetta<br />
eri osista. Vaativa pronssivalu tehdään yleensä<br />
työhön erikoistuneissa valimoissa.<br />
Mirón veistosten materiaalit vaihtelivat<br />
keramiikasta, puuhun, kiveen, mosaiikkitöihin<br />
ja pronssiin, joka materiaalina EMMAn<br />
näyttelyssä korostuu eniten. Mirólle veistokset<br />
olivat matka fantasiamaailmaan, jossa lopputulos<br />
oli materiaalin ja veistäjän vuoropuhelun<br />
päätös. (1 Joskus materiaalin yllättävyys<br />
saattoi jopa voittaa, siitä Mirò vain hullaantui<br />
entisestään.<br />
Kirjallisuutta: 1) Kuvanveisto ajassa ja tilassa<br />
2010, toim. Hanna Mamia<br />
JOAN MIRO utställningen av den katalanska<br />
konstnären Joan Mirós (1893-1983) verk<br />
fokuserar på skulpturer. Dessutom visas<br />
målningar, teckningar och grafik med anknytning<br />
till det skulpturala formspråket.<br />
Vid sidan av landsmannen Picasso var Miró<br />
en av 1900-talets mest lyskraftiga och<br />
produktiva konstnärer. Han var en multibegåvning,<br />
konstmålare, grafiker, skulptör, keramiker<br />
och textilkonstnär, som under sin långa<br />
karriär smidigt förflyttade sig från den ena<br />
konstarten till den andra. Utställningen Miró<br />
och finsk fantasi presenterar sju finländska<br />
konst närers syn på Mirós konst.<br />
Tor Arne – Målningar<br />
från fem årtionden<br />
Tor Arne (f. 1934). var en av de elever i<br />
Fria konstskolan, vilka förde fram färgmåleriet<br />
i Finland. Hans abstrakta verk grundar<br />
sig på naturstudier. Enligt Arne utgör färgens<br />
övergång i ljus en viktig komponent i hans<br />
verk, i enlighet med strävandena inom<br />
impressionismen. Arne höll ett stort antal<br />
visningar i gallerier, och nu presenteras<br />
hans verk för första gången på en separat<br />
ut ställning i ett konstmuseum.<br />
5.4.–12.6.<br />
PIIPÄÄ REMIX<br />
Piipää Remix är ett videoverk som grundar<br />
sig på en audiovisuell performance, Piipää,<br />
från år 1987 och arkiverat videomaterial från<br />
performancen. Det omfattar tre videoverk<br />
regisserade av mediekonstnär Marikki Hakola<br />
samt tidigare ouppfört material såsom Tulkkien<br />
laulut, en serie på fyra sånger med ord<br />
av Jouni Tommola och komponerade av Kaija<br />
Saariaho och Jean-Baptiste Barriér.<br />
© Kroma 2011
Change language