Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Miró EMMAssa 4.3.–12.6.<br />
muutoksesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Mirón teosten<br />
vapaassa kuvatilassa seikkailevat oikukkaat hahmot,<br />
miehen ja naisen kuvamerkit samoin kuin aurinko, kuu<br />
ja tähdet.<br />
Mirón taiteen värikkyys ja hulvaton muotojen leikki<br />
ovat vahvistaneet hieman erheellistä käsitystä ”hauskasta”<br />
taiteilijasta. Totta on, että Mirón teoksissa on<br />
paljon komiikkaa ja groteskia huumoria, mutta samalla<br />
kertaa ne voivat olla surumielisiä ja traagisia. Niiden<br />
ilmaisuvoima on parhaimmillaan järisyttävä.<br />
Maalaustaide ja grafiikka eivät tarjonneet Mirólle<br />
riittävää ilmaisukanavaa, ja hän ryhtyikin vuoden 1930<br />
tienoilla kokeilemaan kuvanveistoa. Taiteilija itse totesi,<br />
että hän halusi ”tuhota” maalaustaiteen. Ilmaus oli<br />
lähinnä vertauskuvallinen, mutta sillä oli merkittävät<br />
seuraukset: 1940-luvulta lähtien Miró ajoittain keskittyi<br />
pelkästään kuvanveistoon. Hänen tärkeimmät materiaalinsa<br />
olivat keramiikka ja pronssi.<br />
EMMAn näyttely painottuu Joan Mirón veistostuotantoon,<br />
vaikka mukana on reilu annos niin maalauksia,<br />
piirroksia kuin grafiikkaakin. Mestarin taidetta ei<br />
ole aiemmin näin laajasti Suomessa esitelty, kaikkiaan<br />
teoksia on noin sata.<br />
Mirón veistosten nimet ovat tavallisesti yksinkertaisia<br />
kuten ”Nainen ja lintu” tai ”Henkilö”. Nämä<br />
persoonat ovat kuitenkin uskomattomia luomuksia.<br />
Silmät löytyvät helposti, mutta sitten rinnan tai<br />
käden, linnun tai kuun ja tähden etsiminen voi<br />
viedä hetken. Kun juonen päästä on saanut kiinni,<br />
Mirón teokset alkavat elää kuin fantastisen<br />
näytelmän henkilöt.<br />
Tanssija, 1981, pronssi.<br />
<br />
5
Change language