Lue julkaisu (pdf) - Emma
Lue julkaisu (pdf) - Emma
Lue julkaisu (pdf) - Emma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESPOON<br />
MODERNIN<br />
TAITEEN<br />
MUSEON<br />
LEHTI<br />
Syksy 2012
2 EMMA<br />
Näyttelyt + Sisältö<br />
3 PÄÄKIRJOITUS<br />
Miltä museo näyttää?<br />
JAUME PLENSA La Llarga Nit, 2010. Jonty Wilde © Yorkshire Sculpture Park, UK. BRITTILÄINEN JULISTE © The State Pushkin Museum of Fine Arts, Moscow.<br />
PER MANING Oscar, 1988. VÄISKI VEMMELSÄÄRI Copyright © Warner Bros., Inc.<br />
Jaume Plensa /<br />
In the Midst of Dreams /<br />
Unelmien ympäröimänä /<br />
14.11.2012–27.1.2013<br />
Maailma matkalaukussa /<br />
Juhani Harrin esinekoosteita /<br />
11.11.2011-17.3.2013<br />
Per Maning /<br />
6.3.-9.6.2013<br />
No Smoke, No Dirt, No Work /<br />
Litografiajulisteita<br />
Britanniasta 1890-1940 /<br />
14.11.2012–27.1.2013<br />
Saastamoisen säätiön<br />
taidekokoelma /<br />
Pysyvästi<br />
Väiski Vemmelsääri ja kumppanit /<br />
Warner Bros. -studion<br />
animaatiopiirustuksia vuosilta<br />
1930-60 / 6.3.–5.5.2013<br />
4 JAUME PLENSA<br />
Valon ja kuvan veistäjä<br />
8 UUSIA TEOKSIA<br />
SAASTAMOISEN<br />
SÄÄTIÖN<br />
TAIDEKOKOELMASTA<br />
10 VIISI VIISASTA<br />
VALMISTUU<br />
12 ENEMMÄN IRTI<br />
TAITEESTA!<br />
14 NO SMOKE,<br />
NO DIRT, NO WORK<br />
Litografiajulisteita<br />
Britanniasta 1890–1940<br />
17 NÄE, KOE JA KUULE<br />
18 GALLUP<br />
19 TAIDETEOS<br />
TYÖPAIKALLANI<br />
21 PÅ SVENSKA<br />
22 NÄYTTELYT<br />
23 TULEVAA OHJELMISTOA<br />
Julkaisija EMMA – Espoon modernin taiteen museo / Päätoimittaja Pilvi Kalhama /<br />
Toimitussihteeri Inari Ranta / Toimitusneuvosto Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana<br />
Salin, Hannele Savelainen, Liisa Smeds, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen /<br />
Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy<br />
ESPOON<br />
MODERNIN TAITEEN<br />
MUSEON LEHTI<br />
PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY MAALISKUUSSA 2013 /<br />
OSOITTEEN MUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE INFO@EMMA.MUSEUM /<br />
MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANNEN KUVA JAUME PLENSA SITTING TATTOO XI,<br />
2008. © JAUME PLENSA
EMMA 3<br />
Pääkirjoitus<br />
Miltä museo<br />
näyttää?<br />
EMMAssa on viime keväästä lähtien<br />
pohdittu paljon sitä, miltä<br />
museo ulospäin näyttää. On tehty<br />
uusi graafinen ilme sekä uutta<br />
ilmettä toteuttavat, aiempaa<br />
ilma vammat, raikkaammat ja kuvantäyteisemmät<br />
www-sivut. Ne<br />
lanseerattiin kesällä. Samalla on<br />
muuttunut myös EMMA-lehden<br />
ilme. Työn taustalla on halu viestiä EMMAn<br />
taide sisällöistä entistä vaikuttavammin.<br />
Ulkonäkö, jonka EMMAn kävijäasiakas kohtaa<br />
useimmiten jo ennen museoon tuloaan, on<br />
äärimmäisen tärkeä. Sen kautta muodostuu<br />
ensivaikutelma. Ja ensivaikutelmahan on subjektiivinen<br />
tunnetila, ei vain visuaalisen informaation<br />
varassa vastaanotettu, yleispätevä<br />
fakta. Visuaalisuutta rakennettaessa kysymys<br />
ei siksi ole vain päälle liimatusta ilmeestä vaan<br />
EMMAn todellisesta hengestä – siitä kokemuksesta,<br />
joka saa jatkoa kävijän astuessa sisään<br />
aulan kautta näyttelyyn. Visuaaliset lupaukset<br />
eivät saa myöskään pettää.<br />
Toivon, että<br />
museo koetaan<br />
ajankohtaiseksi,<br />
omaleimaiseksi<br />
tai paikoin jopa<br />
uskaliaaksi.<br />
Toivon, että kokemus EMMAsta muodostuu<br />
kävijälle kokonaisvaltaisesti vaikuttavaksi,<br />
mutta samaan aikaan tuoreeksi ja rouheaksi<br />
– joksikin sellaiseksi, että museo koetaan ajankohtaiseksi,<br />
omaleimaiseksi tai paikoin jopa<br />
uskaliaaksi. EMMAn arkkitehtoniset tilat jo itsessään<br />
viestivät tätä lasin, betonin ja arkkitehtonisten<br />
mittasuhteidensa kautta: niin modernit<br />
klassikot kuin nykytaide pääsevät puitteissamme<br />
omaleimaisella tavalla oikeuksiinsa. Näyttelyt<br />
eivät hengi yksin museaalista monumentaalisuutta<br />
vaan johdattelevat myös löytämiseen,<br />
tutkimiseen ja yllättymiseen.<br />
Taide itsessään on vahvasti visuaalista. Tässäkään<br />
suhteessa ei voida puhua vain näköhavaintoon<br />
pysähtyvästä kokemuksesta. Se, mitä<br />
koemme visuaalisesti, vaikuttaa meihin paitsi<br />
fyysisesti, myös tunne- ja kokemustasolla. Kokemukset,<br />
joita taiteesta saamme, muokkaavat<br />
ajatteluamme, käsityksiämme ja arvojamme. Se,<br />
miltä museo kokonaisvaltaisesti näyttää, tarkoittaa<br />
kokemuksia koko toiminnan kaaressa aina<br />
facebook-sivuista näyttelyteosten sisäiseen dialogiin<br />
tilassa. Jokaista osa-aluetta varten museolla<br />
on oman ammattialueensa taitajat työssään.<br />
Näiden elementtien kautta muodostuu viime<br />
kädessä museon vetovoima – sana, joka mainitaan<br />
EMMAn tuoreessa strategiassakin. Kun sisäisesti<br />
täällä EMMAssa pohdimme eri yksityiskohtien<br />
kautta sitä, miltä museo asiakkaidemme<br />
näkökulmasta näyttää, tarkoitammekin oikeastaan<br />
kysyä ”miltä EMMA tuntuu?” •<br />
Pilvi Kalhama<br />
Museonjohtaja
4<br />
TEKSTI / TIINA PENTTILÄ<br />
JAUME PLENSA<br />
Tänä syksynä EMMAn vaihtuvien<br />
näyttelyiden avaran tilan valloittaa<br />
1980-luvulla uransa aloittaneen<br />
kansainvälisesti tunnetun<br />
ja palkitun taiteilijan, Jaume<br />
Plensan (s. 1955, Barcelona) toteuttama<br />
näyttely In the Midst of<br />
Dreams / Unelmien ympäröimänä.<br />
Useista veistoksista kootut<br />
installaatiot vuosilta 2004–2012 muodostavat<br />
koko naisuuden, jonka kantavana teemana ovat<br />
valo ja energia vuoden pimeimpänä aikana.<br />
Nykykuvanveistoa?<br />
Plensan tuotantoa voisi kuvailla sanalla ”hämmästyttävä”<br />
sekä laajuudeltaan, laadultaan että erottuvuudeltaan.<br />
Hänen teräksestä, raudasta, pronssista,<br />
messingistä, alabasterista, lasista, muovista,<br />
hartsista, lasikuidusta, paperista, vedestä, tulesta,<br />
valosta, pimeydestä, äänestä, musiikista, sanoista<br />
ja teksteistä luotuja teoksiaan on esitelty museoissa<br />
ja gallerioissa ympäri maailmaa. Hänet tunnetaan<br />
myös kansainvälisistä julkisista veistoksistaan<br />
ja taideprojekteistaan, joista merkittävimpiä<br />
esimerkkejä ovat muun muassa Crown Fountain<br />
(2000–2004) Chigagon Millenium Parkissa,<br />
Breathing (2005) BBC-rakennuksessa Lontoossa,<br />
Ogijima’s Soul (2009) Ogijimassa Japanissa, Dream<br />
(2009) St. Helenissä Liverpoolissa ja Echo (2011)<br />
New Yorkissa. Plensa on tehnyt myös lavastuksia<br />
ja puvustuksia oopperoihin ja teatterituotantoihin.<br />
Omakohtaisesti näin Plensan taidetta ensimmäisen<br />
kerran hänen työhuoneellaan Sant Feliu<br />
Llobregasissa lähellä Barcelonaa kesällä 2010.<br />
Taiteilijalla oli työn alla yli parimetriä korkeita<br />
teräs-, alabasteri- ja hartsiveistoksia. Kaksi Plensan<br />
assistenttia oli työstämässä näitä uusimpia<br />
teoksia. Suurten veistosten rinnalla oli nähtävillä<br />
myös pienoismalleja tulevista julkisista veistoksista,<br />
jotka tähän päivään mennessä ovat jo<br />
saaneet toteutuksensa täysissä mitoissaan.<br />
Plensan monipuolisuus kuvanveistäjänä selittyy<br />
osittain sillä, että hän lapsuudessaan ja nuoruudessaan<br />
toivoi tulevansa milloin muusikoksi,<br />
milloin lääkäriksi tai kirjailijaksi. Kun hän<br />
koki, ettei pystynyt olemaan vain yhtä näistä,<br />
kuvanveisto tuntui mahdollistavan nämä kaikki.<br />
Kotoa saadut elämykset ja lähtökohdat liittyivät<br />
kuitenkin enemmän kirjoihin ja musiikkiin kuin<br />
kuvataiteeseen: hänen isänsä soitti pianoa ja<br />
äiti lauloi. Äänien ja musiikin maailma avautui<br />
Plensalle erityisesti hänen piiloutuessaan isän<br />
pianon sisälle, missä lapsi koki musiikin tilallisesti<br />
värähtelynä kehossaan. Kehon muistista<br />
tuli tärkeä elementti myös hänen taiteessaan.<br />
Plensalle kuvanveisto merkitsee aineen henkisyyttä,<br />
mielen ja aineen vuorovaikutusta.<br />
Se on energian siirtämistä objektiin. Hänelle<br />
aika on käsitteenä tärkeämpi kuin tila. Aika on<br />
Jaume Plensa: La Llarga Nit, 2010 © Jonty Wilde.
5<br />
Monissa teoksissani<br />
on kyse ruumiin ja<br />
sielun dualismista,<br />
käsittelen sitä paljon<br />
työssäni. Esimerkiksi<br />
valoteoksissani on<br />
sisällä jollain tavalla<br />
liikkuva valo. Se voisi<br />
olla sielu, jota emme<br />
koskaan löydä<br />
ruumiin sisältä.<br />
Plensa, 2011
6<br />
MICHAEL BODYCOMB © GALERIE LELONG NEW YORK<br />
Jaume Plensa: In the Midst of Dreams. Galerie Lelong New York esitteli taiteilijan teoksia vuonna 2009.<br />
henkilökohtaista ja kollektiivista muistia, joka<br />
peilaa meistä jokaista ja näin ollen koko ihmiskunnan<br />
tilaa. Tässä mielessä Plensa on klassinen<br />
kuvanveistäjä.<br />
Näyttely on saanut nimensä Plensan installaatiosta<br />
In the Midst of Dreams (Unelmien ympäröimänä,<br />
2009), josta ilmentyvät monet hänen<br />
taiteensa keskeiset piirteet. Mittakaavaltaan<br />
suuret päät, sanat, kirjaimet ja valo antavat<br />
Veistos on paras tapa<br />
kysyä kysymyksiä.<br />
Plensa, 2005<br />
muodon teoksen aineettomalle idealle. Esittävillä,<br />
tunnistettavilla muodoillaan, useimmiten ihmisfiguureilla,<br />
Plensa tutkii ihmisenä olemisen<br />
universaaleja teemoja: rakkautta, epätoivoa,<br />
muistia ja kieltä.<br />
Nämä kolme unelmien ympäröimää naispäätä<br />
ovat silmät suljettuina ja antavat sisäisen valonsa<br />
loistaa läpikuultavasta hartsista tehdyn<br />
”ihonsa” läpi pysäyttäen katsojan. Heidän otsansa<br />
ja poskipäänsä kantavat pinnassaan vahvoja<br />
sanakolmikoita: Unettomuus, Sairaus, Nälkä;<br />
Viha, Intohimo, Välinpitämättömyys ja Paniikki,<br />
Ahdistus, Hysteria. Valkoisen ”kivimeren”<br />
keskeltä naisten seesteiset kasvot yhdistettyinä<br />
näihin voimakkaisiin sanoihin luovat Plensan<br />
teoksille ominaisen kontrastin, jossa on kiehtovaa<br />
outoutta. Veistosten ja installaatioiden
7<br />
ideoiden taustalla on usein Plensan rakastama<br />
runous (William Blake, Elias Canetti, William<br />
Shakespeare) tai muut kirjalliset lähteet. Tästä<br />
teoksesta löytyy sanoja, jotka on poimittu Oscar<br />
Wilden vankilassa kirjoittamista kirjeistä.<br />
Valon ja varjon vuoropuhelua<br />
Plensan taiteessa tärkeää on vuoropuhelu. Näyttelyssä<br />
katsoja ja teos käyvät keskustelua kuten<br />
myös näyttelyn erilaiset teoskokonaisuudet<br />
Toteemimainen ulkoveistos Day.Night (Päivä.<br />
Yö, 2012) johdattaa näyttelykävijän arkiympäristöstä<br />
Plensan maailmaan. Sisällä näyttelytilassa<br />
voi myös kokea erilaisia siirtymiä uuteen, ennen<br />
näkemättömään. Miltä tuntuu kulkea Glückauf?-<br />
teoksen, rautakirjaimista tehdyn verhon lävitse?<br />
Verhon kirjaimet on poimittu Yhdistyneiden<br />
Kansakuntien peruskirjasta (1945). Ajatus kulkea<br />
verhon tai oven kautta johonkin uuteen on kiehtonut<br />
Plensaa läpi hänen uransa. Vastaavasti kirjainten<br />
– olivat ne sitten kanjeja, latinalaisia tai<br />
kyrillisiä aakkosia – merkitys Plensan taiteessa<br />
on suuri. Kirjain on Plensalle kuin solu, jolla on<br />
oma ”solumuistinsa”. Yksin ne ovat elottomia, yhdistettynä<br />
muihin kirjaimiin elossa.<br />
Näyttelyssä voi tavata myös valkoista valoaan<br />
hohtavat gargoilimaiset hahmot, rautaisen Tel<br />
Aviv Man XX ja hartsipintaisen istuvan tatuoidun.<br />
The Three Graces -kolmikko (2010) ja Tel<br />
Aviv Man XX -teoksen muodot on tehty erilaisista<br />
kirjoitusjärjestelmistä poimituilla rauta- ja<br />
teräskirjaimilla, jotka luovat veistosten ääriviivat<br />
ja muodot. Veistosten läpi kulkeva valo luo niiden<br />
ontoista sisuksista pitsimäisesti kirjainten varjoja<br />
ympärilleen – tuntuu kuin veistokset hengittäisivät.<br />
Sielu, keho ja varjo ovat erottamattomat.<br />
Ei ole sielua ilman kehoa, ei kehoa ilman varjoa.<br />
Sitting Tattoo XI -veistoksessa kirjaimet ja<br />
sanat on muotoiltu veistoksen hartsipintaan,<br />
ihoon. Myös lääkärin uraa aikoinaan suunnitelleelle<br />
Plensalle lääketiede, ihmiskehon anatomia<br />
ja sisimpämme peittävä iho ovat tärkeitä<br />
innoittajia monessa teoksessa. Plensasta kaikki<br />
kokemamme on kaiverrettu kehoihimme läpinäkyvällä<br />
musteella. Näitä kokemuksiamme iholtamme<br />
pääsevät lukemaan vain harvat ihmiset<br />
– ystävät tai rakkaamme.<br />
Liki parimetrisiä unelmointia ja ylimaallisuutta<br />
ilmentäviä alabasteripäitä voi EMMAssa<br />
kohdata kaksi. Nämä mittasuhteiltaan pidennetyt<br />
tyttöjen kasvot pysäyttävät katsojan järkähtämättömyydellään<br />
ja koollaan. Kokemus voi<br />
Jaume Plensa, Uumaja 2012.<br />
olla pyörryttävä. Pienemmän mittakaavan veistoksia<br />
ovat uusi Brobdingnag (2012), jonka nimi<br />
yhdistää teoksen Jonathan Swiftin Gulliverin<br />
retket -teoksen jättiläisten maahan sekä teräksestä<br />
ja pronssista tehdyt veistoskokonaisuudet<br />
Silhouettes (Siluetit, 2011/2012) ja Lilliput<br />
(Lilliputti, 2011), jotka vievät katsojan jälleen<br />
uudenlaiseen tilan ja ajan tuntuun.<br />
Universaali kauneus<br />
Plensa eroaa monista nykytaiteilijoista siinä, että<br />
hän paljastaa väkivallan ja kauhun sijaan ihmisten<br />
kauneuden. Taiteilijan yksi keskeisistä ajatuksista<br />
on kutsua ihmisiä kuuntelemaan omaa<br />
itseään ja puhumaan jälleen omin sanoin. Hänestä<br />
yritämme liikaa kasvaa ulkopuolisen kuvan,<br />
unelman, mukaisiksi ymmärtämättä omaa varjoamme.<br />
Vaarallisinta elämässämme on kadottaa<br />
läheinen kontakti omaan varjoomme. Näitä<br />
hetkiä valossa ja varjossa on luvassa EMMAssa. •<br />
Jaume Plensa / In the Midst of Dreams /<br />
Unelmien ympäröimänä / 14.11.2012-27.1.2013<br />
EMMAan varta vasten<br />
suunnitellusta näyttelystä<br />
on saatavilla upeasti<br />
kuvitettu, laaja <strong>julkaisu</strong>.<br />
Näyttelyn keskeiset teemat valo ja energia pääsevät<br />
oikeuksiinsa EMMAn ainutlaatuisissa tiloissa otetuissa<br />
valokuvissa. Plensan haastattelu valottaa taiteilijan<br />
ajatuksia EMMAN näyttelystä ja sen synnystä. Näyttely<strong>julkaisu</strong>n<br />
voit tilata jo ennakkoon EMMAn nettikaupasta.<br />
Julkaisun kielet suomi, englanti, ruotsi.<br />
Valokuvat Ari Karttunen / EMMA<br />
LAURA MEDINA © PLENSA STUDIO BARCELONA
8 EMMA<br />
Uusia teoksia Saastamoisen<br />
säätiön taidekokoelmasta<br />
TEKSTI / PÄIVI KARTTUNEN<br />
KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA<br />
Viidakossa, katolla<br />
ja maan päällä,<br />
idässä ja lännessä<br />
NANNA HÄNNINEN<br />
Sunset on Skyscraper in New York.<br />
2010. Kromogeeninen valokuva tuloste.<br />
80 x 100 cm ed. 1/5<br />
Nanna Hännisen päällekkäisvalotus New Yorkin<br />
pilvenpiirtäjistä toimii abstraktina kuvana.<br />
Taustaksi hän mainitsee aikansa Mazzanon<br />
taiteilijaresidenssissä 2001 ja tuolloisen<br />
kokemuksensa WTC-tornien romahtamisesta,<br />
jota hän seurasi Rooman viereisessä pikkukaupungissa.<br />
Valokuvataiteilija Hännisen teos<br />
sekä avartuu taivaan sineen että imee sisäänsä<br />
äärettömään tummaan aukkoon. Kuvassa<br />
voi nähdä eräänlaisen viitteen islamilaisen<br />
taiteen ornamentiikkaan. Hänninen tulee<br />
antaneeksi New York -sarjallaan raikkaan<br />
kommentin arkkitehtuurivalokuvan perinteeseen,<br />
vaikka se ei ole hänen ensisijainen tavoitteensa.
EMMA 9<br />
LEENA NIO<br />
Viidakkokirja 1. 2011.<br />
Öljy kankaalle. 220 x 260 cm<br />
Kaksoiskuvaan pohjaa myös Leena<br />
Nion maalaus Viidakkokirja. Mitä<br />
katsot? Mihin keskityt? Missä olet,<br />
tuolla vai täällä? Maalaus ärsyttää<br />
ja palkitsee havainnoijan silmää<br />
vuorotellen ja samanaikaisesti.<br />
Tausta vai pinta? – Ei, vaan tila.<br />
Vapaalla kädellä maalatun säleikön<br />
välistä hahmotat pikku hiljaa<br />
isokokoisen eläimen, ja korvan,<br />
palmupuut ja oudon naamion.<br />
Olet joutunut vaellukselle unenomaiseen<br />
transparenttiin Viidakkokirjaan.<br />
Jännittävästi tilallisuutta<br />
tutkiskeleva maalaus: In the Jungle!<br />
LEENA LUOSTARINEN<br />
Kultainen luuttu. 2012.<br />
Öljy kankaalle. 100 x 80 cm<br />
Leena Luostarisen maalaus<br />
Kultai nen luuttu ammentaa taiteilijan<br />
matkakokemuksista Itään. Kiinalaisen<br />
kuvaperinteen omaksuminen<br />
USAn stipendiaattiaikana 80-luvulla<br />
on läsnä Luostarisen tuotannossa.<br />
Luutunsoittaja naisen kuvasta<br />
löydämme keskittyneen rauhalliset<br />
kasvot, Luostarisen joutsenia muistuttavat<br />
käsien liikkeet, maalauksellisen<br />
salaperäisen, jopa Edvard<br />
Munchin Huutoon assosioituvan<br />
hameen. Maalauksen naisen vaaleat<br />
kädet ja kasvot tuovat kuvaan<br />
itämaista valoa. Kultaisessa luutussa<br />
on värintäyteinen, haikean huikea<br />
elämän maku. Tämä maalaus soi!
10 EMMA<br />
TEKSTI / TARJA TALVITIE<br />
KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA<br />
Viisi viisasta valmistuu<br />
Vuosien työrupeama alkaa olla<br />
voiton puolella, kun espoolainen<br />
kuvanveistäjä Pekka Kauhanen<br />
(s. 1954) esittelee viimeistelyä<br />
vaille valmista ”mekkoa”, josta<br />
tulee osa Ilmestys-teosta.<br />
Loppu rutistus 2008 alkaneelle<br />
taideprojektille on käsillä. Tuolloin<br />
Espoon keskuksen Kirkkosillanpuiston siimekseen,<br />
korkeisiin valopylväisiin ilmaantuivat<br />
ympäristötaidekilpailun voittoisat ”mekot”, kolme<br />
viidestä suunnitellusta. Aiheena taiteilijalla<br />
Julkista taidetta<br />
Taideteokset tekevät ympäristön visuaalisesti<br />
paremmaksi paikaksi olla, asua ja työskennellä,<br />
totesi Suomen Kaupunkiliitto 1980-luvun alussa.<br />
Hyvä periaate hautautui vuosituhannen lopulla<br />
ankeiden talous näkymien alle, mutta on taas<br />
tunnustettu laajasti oman aikamme ympäristövalveutuneessa<br />
keskustelussa. Espoon julkisen<br />
taiteen hankkeissa on 2000-luvulla käytetty<br />
EMMAn asiantuntija-apua. Valmistuneet teokset<br />
tulevat osaksi EMMA - Espoon modernin taiteen<br />
museon kokoelmaa. Taidemuseo dokumentoi<br />
teokset ja huolehtii jatkossa niiden huollosta<br />
ja ylläpidosta. Viime vuosien tuoreimpia teoksia<br />
ovat mm. Jaakko Niemelän Animo Omnian<br />
pihassa Espoon keskuksessa ja Espoonlahden<br />
Mårtensbron koulun pihalle pystytetty Antti<br />
Maasalon Tutkimusmatkailija 2. EMMA on<br />
mukana myös Länsimetron taidehankkeissa.<br />
on viisi viisasta neitsyttä. Viimeiset kaksi lehahtavat<br />
paikoilleen virastotalon edustan lyhtypylväisiin<br />
marraskuussa 2012 viitoittamaan tietä<br />
kaupungin hallinnollisesta keskuksesta kirkolliselle<br />
pääpaikalle.<br />
Ollaan Hyvinkäällä, Arto Hyyryläisen valimon<br />
pihassa ihmettelemässä metallivalun saloja.<br />
Valuri Arto Hyyryläinen on Kauhasen pitkäaikainen<br />
työkumppani, joka ymmärtää taiteilijan<br />
tarkoitusperät puolesta sanasta. Itsekin taidekoulutuksen<br />
käyneenä Hyyryläinen on usean<br />
tunnetun kuvanveistäjän luottomies. Suomessa<br />
toimii vain kourallinen taidevaluun erikoistuneita<br />
valimoita, ja kuvanveistäjän on helppo toimia<br />
tutun ammattilaisen kanssa.<br />
Mallista valokseksi<br />
Matka taiteilijan ideasta valmiiksi teokseksi on<br />
pitkä ja vaiherikas. Ideasta syntyy luonnos ja siitä<br />
konkreettinen styrox-kipsimalli. Mallista tehdään<br />
muotteja, joihin metalliseos valetaan. Jokainen<br />
pieninkin osa valetaan ja jäähdytetään erikseen.<br />
Lopuksi suoritetaan viimeistely, hionta ja patinointi.<br />
Metalliseos määrittyy taiteilijan ja valurin<br />
yhteistyössä monen tekijän summana; Ilmestys<br />
on alumiinin ja alumiinipronssin yhdistelmä, kevyt<br />
ja kestävä, ja osat toisiinsa hitsattavissa.<br />
Aikataulutus on taiteilijan vastuulla, mutta<br />
työn jaksottamisessa tarvitaan molempien ammattitaitoa.<br />
Loppuvaiheessa valuri tekee suuren<br />
osan käytännön toteutuksesta taiteilijan ”kaukoohjauksessa”.<br />
Viimeinen yksityiskohtien hienosäätö<br />
sekä tekniset ratkaisut paikoilleen asentamista<br />
varten sujuvat konkareilta leppoisissa<br />
tunnelmissa. ”Tällä tavoin valmistettu taideteos<br />
saa ensi hätään 500 vuoden takuun,” kehaisee<br />
Pekka Kauhanen. •
EMMA 11<br />
Pekka Kauhanen ja viimeinen ”mekko”.<br />
”Tällä tavoin<br />
valmistettu<br />
taideteos saa<br />
ensi hätään 500<br />
vuoden takuun,”<br />
kehaisee Pekka<br />
Kauhanen.<br />
Ilmestys Espoon keskuksen<br />
Kirkkosillan puistossa.
12 EMMA<br />
Enemmän irti taiteesta!<br />
KUVAT / ARI KARTTUNEN JA MILJA LAURILA, EMMA<br />
Yleisöopastukset<br />
Sisältyvät museolipun<br />
hintaan.<br />
TAIDESILTA la klo 14<br />
Kesto 45 min.<br />
TAIDEVARTTI su klo 13 ja 16<br />
LASTEN VARTTI<br />
su klo 14 Kesto 15 min.<br />
OMIN PÄIN<br />
TAPAHTUMAT<br />
www.emma.museum/<br />
tapahtumat<br />
EMMA SOI! la 5.1.2013<br />
Espanjan rytmejä ja<br />
valoa keskelle talvea!<br />
Tule nauttimaan<br />
tunteikkaasta musiikista<br />
Jaume Plensan vaikuttavien<br />
veistosten<br />
ympäröimänä. Tarkempi<br />
ohjelma: www.emma.<br />
museum/emmasoi<br />
Tapahtuma sisältyy<br />
museolipun hintaan.<br />
PUHEENVUORO<br />
ke 21.11.2012 klo 18<br />
Taidehistorioitsija, journalisti<br />
Jonni Roos keskustelee<br />
Jaume Plensan<br />
taiteesta näyttelytilassa<br />
S-ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄ<br />
su 2.12.2012 sisäänpääsy<br />
S-Etukortilla 8 €<br />
(norm. 10 €).<br />
PAJAT<br />
Varattavat pajat<br />
www.emma.museum/<br />
tyopajat<br />
AIKUIS- JA<br />
YRITYSRYHMILLE<br />
TAIDEKUOHUT<br />
www.emma.museum/<br />
taidekuohut<br />
Pirskahtelevan hauskaa<br />
tekemistä, kuohuvaa<br />
juomaa ja herkkupaloja,<br />
yhteishenkeä. Kesto 1,5 h.<br />
Hinta: 22 € / hlö, ryhmän<br />
minimihinta 240 € +<br />
tarjoilut SIS.Delistä<br />
LAPSILLE ALK. 4 V.<br />
LASTEN PAJAKUTSUT<br />
www.emma.museum/<br />
pajakutsut<br />
Seikkaillaan näyttelyssä<br />
ja tehdään omin käsin<br />
pajassa. Lopuksi juhlaateria<br />
SIS. Delissä.<br />
Kesto: EMMAssa 1,5 h.<br />
+ ruokailu<br />
Hinta: 80 € / ryhmä<br />
+ valinnainen menu<br />
8-10 € / lapsi<br />
Pajoissa valittavana<br />
kaksi teemaa:<br />
Kirjainkuvioita Jaume<br />
Plensan hengessä<br />
(14.11.2012-27.1.2013)<br />
TAI<br />
Sulasta sivellin,<br />
napista nauru<br />
Maailma matkalaukussa<br />
-näyttelyn innoittamana<br />
(17.3.2013 asti)<br />
OPASTUKSET<br />
Varattavat opastukset<br />
www.emma.museum/<br />
opastukset<br />
TAIDEVARTTI,<br />
WIRKKALA–TAIDEVARTTI,<br />
TAIDETUNTI, TAIDESILTA<br />
Opastukset lapsille<br />
LASTEN VARTTI ja<br />
LASTEN TUNTI<br />
OIKOTIE-ESITTEET<br />
esittelevät reittejä<br />
kokoelma ripustukseen.<br />
ÄÄNIOPAS luo<br />
tunnelmia Punainenteemanäyttelyyn.<br />
KOSKETELTAVAT TAIDE-<br />
TEOKSET Sadutustuoli<br />
ja Taidekäsi löytyvät<br />
EMMA-Shopin vierestä.<br />
REPPUREISSUT lapsille<br />
voi pyytää käyttöönsä<br />
veloituksetta lipun<br />
myynnistä. Sen avulla<br />
tulee hauskasti kierrettyä<br />
koko näyttelykeskus.<br />
KOULUILLE<br />
www.emma.<br />
museum/kouluille<br />
VARAUKSET<br />
ma-pe klo 9–12,<br />
p. (09) 8163 0493<br />
www.emma.museum/<br />
opastusvaraus<br />
SAAVUTETTAVUUS<br />
EMMA on liikkumisesteetön.<br />
Opastukselle<br />
on mahdollisuus varata<br />
oppaan ääntä vahvistava<br />
laite. Lisätietoa:<br />
www.emma.museum/<br />
info/saavutettavuus<br />
Muutokset mahdollisia.
EMMA 13<br />
EMMA SOI!<br />
la 5.1.2013<br />
www.emma.museum/emmasoi
14 EMMA<br />
TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN<br />
KUVAT / © THE STATE PUSHKIN MUSEUM OF FINE ARTS, MOSCOW<br />
NO SMOKE<br />
NO DIRT<br />
NO WORK<br />
Litografiajulisteita<br />
Britanniasta 1890–1940<br />
Näyttely esittelee 100 kiehtovaa<br />
brittijulistetta ajalta, jolloin<br />
moderni juliste syntyi ja tuli<br />
näkyväksi osaksi julkista tilaa.<br />
Näyttely kertoo monipuolisesti<br />
julistetaiteesta modernin kulutusyhteiskunnan<br />
tuotteena,<br />
ilmiönä, jossa taide ja design,<br />
yhteiskunnan sosiaaliset muutokset,<br />
propaganda, kaupallisuus ja huumori,<br />
sulautuvat saumattomasti yhteen.<br />
Brittijulisteet tulevat Pushkinin museosta<br />
Moskovasta samoin kuin näyttelyn kuraattori<br />
Irina Nikiforova.<br />
Näyttelyssä on kolme teemaa: Britannian<br />
julistetaiteen synty ja nousu 1890-luvulta 1930-<br />
luvulle, Lontoon julkisen liikenteen julisteet ja<br />
1930-luvun Shell-julisteet.<br />
Modernin elämän ilmiöitä ja uutuuksia<br />
- propagandaa ja sähköpattereita<br />
1890-1930–luvut<br />
Britanniasta tuli 1900-luvun alussa julistetaiteen<br />
johtava maa. Nousuun vaikuttivat painotekniikan<br />
korkea taso, kaupallisen mainonnan<br />
kehitys, valmiit markkinat ja mainostoimistot.<br />
Samaan aikaan uusista taidelaitoksista valmistui<br />
monipuolisia taiteilijoita, joiden käsistä syntyi<br />
moderni juliste: kuvan ja tekstin, selkeiden<br />
pintojen ja ääriviivojen eheä kokonaisuus. Mainontaa<br />
alettiin pitää taidemuotona ja käyttögrafiikan<br />
tekijöitä taiteilijoina.
EMMA 15<br />
Charles Crombie: Electric<br />
heating. No Smoke, No Dirt,<br />
No Work. 1913. Litografia.<br />
Wack Walker: Look out John!<br />
Radical land campaign.<br />
1909-1910. Litografia.<br />
Tristram Paul Hillier:<br />
Tourists prefer Shell.<br />
You can be sure of Shell.<br />
1936. Litografia.<br />
John Banting: Oceanic<br />
angler fish. 1936. Litografia.
16 EMMA<br />
Miksi brittijulisteita<br />
Moskovassa<br />
Vallankumousvuosien innoittamana länsimaisia<br />
julisteita alettiin aktiivisesti kerätä Venäjällä<br />
1920-luvulla. Ensimmäiset litografiajulisteet<br />
hankittiin uuteen länsimaisen taiteen museoon<br />
vuonna 1926 länsimaista vallankumoustaidetta<br />
käsitelleestä näyttelystä Moskovassa. Keräämistä<br />
jatkettiin ulkomailta 1930-luvulla. Stalin<br />
kuitenkin lakkautti museon 1948, ja tuolloin yli<br />
2000 länsimaista litografiajulistetta siirrettiin<br />
kiireessä ja salaa Pushkinin museoon.<br />
Britannian kuninkaallisen<br />
postilaitoksen tiedotteesta<br />
posterista moderniksi julisteeksi<br />
Englanninkielessä sana poster, juliste, tarkoitti alun<br />
perin lyhyttä, tiivistä kirjallista tiedotusta – postia<br />
– jonka kuninkaallinen postilaitos kuljetti perille.<br />
Tämä vuosisatojen kuluessa syntynyt lyhyt ja usein<br />
ytimekäs tiedotustapa loi pohjaa modernin brittijulisteen<br />
selkeälle, iskulauseen omaiselle ja usein<br />
humoristiselle ilmaisulle.<br />
Uuden kivipainomenetelmän, litografian, kehittyminen<br />
1800-luvun puolivälissä mahdollisti suuret ja<br />
halvat vedosmäärät. 1800-luvun loppuun mennessä<br />
helposti monistettavista värillisistä julisteista oli tullut<br />
oma taiteen lajinsa ja tärkeä osa katukuvaa.<br />
Tutustu modernin julisteen<br />
historiaan ja ilmaisukeinoihin<br />
EMMAn <strong>julkaisu</strong>ssa!<br />
100 julistetta – modernin elämän uutuuksia ja<br />
metroasemien katseenvangitsijoita: mainontaa,<br />
huumoria ja propagandaa viidenkymmenen<br />
vuoden ajalta. Julkaisu esittelee yksittäisten<br />
julisteiden lisäksi brittiläistä julistetaidetta<br />
modernin kulutus yhteiskunnan ilmiönä.<br />
Julkaisun kielet suomi ja ruotsi<br />
Julisteissa mainostettiin teatteriesityksiä, kirjoja,<br />
lehtiä ja mitä erilaisimpia modernin elämän<br />
uutuuksia sähköpattereista savukkeisiin. Maan<br />
vuosisatainen kuvitus- ja pilapiirrosperinne näkyy<br />
julisteissa oivallisesti.<br />
Metroasemien katseenvangitsijat<br />
- Lontoon julkinen liikenne<br />
1900–luvun alusta 1930–luvulle<br />
Lontoon julkisen liikenteen, erityisesti metron,<br />
suosiota haluttiin kasvattaa 1900-luvun alusta<br />
lähtien julistekampanjoilla. Eri yhtiöiden omistamien<br />
liikennevälineiden yhdistyessä 1933 kampanjan<br />
suunnittelijoiksi palkattiin eturivin taiteilijoita<br />
sekä Britanniasta että muualta.<br />
Muun muassa Edward McKnight Kauffer,<br />
John Frederick Banting, Austin Cooper ja Edward<br />
Wadsworth tekivät rohkeita ja kokeilevia julisteita.<br />
He olivat ajan avantgardisteja, kubismin,<br />
futurismin ja surrealismin hengessä kasvaneita.<br />
Monista heidän töistään on tullut niin brittiläisen<br />
taiteen kuin mainossuunnittelun klassikoita.<br />
Julisteet sijoitettiin metroasemille. Niissä mainostettiin<br />
Lontoon nähtävyyksiä, museoita ja historiallisia<br />
kohteita, tapahtumia ja luonnollisesti<br />
itse metroa, jonka avulla näihin kohteisiin päästiin.<br />
Julisteille oli luotu jo 1910-luvulla uusi yhtenäinen<br />
typografinen tyyli ja metrosymboli.<br />
”Kaikki valitsevat Shellin - turistit, kauppiaat,<br />
tuomarit, taiteilijat, merimiehet…”<br />
1930–luku<br />
Loistavien taiteilijoiden ansiosta 1930-luvun<br />
Shell-kampanja jäi historiaan yhtenä mainostaiteen<br />
ehdottomana huippuna. Brittiläis-hollantilaisen<br />
Shell-öljy-yhtiön mainoskampanja aloitettiin<br />
1920-luvulla. Uusi vaihe mainonnassa alkoi<br />
1930-luvulla, kun Shellin julistekampanjan suunnittelijoiksi<br />
kutsuttiin muun muassa surrealistit<br />
Paul Nash, Graham Sutherland ja Tristam Hillier<br />
sekä ”mainossuunnittelun Picassona” tunnettu<br />
Edward McKnight Kauffer.<br />
Julistekampanjassa kehitettiin kaksi erilaista<br />
mainosteemaa. Ensimmäisessä Shelliä mainostettiin<br />
”hienovaraisesti” yhdistämällä englantilainen<br />
luonto ja nähtävyydet Shellin luotettavuuteen.<br />
Toisessa teemassa luotiin luoda kuva Shellistä<br />
eri ammattikuntien haluamana kohteena: kaikki<br />
– näyttelijöistä merimiehiin – valitsevat Shellin. •<br />
No Smoke, No Dirt, No Work / Litografiajulisteita<br />
Britanniasta 1890-1940 / 14.11.2012-27.1.2013
EMMA 17<br />
TEKSTI / JOHANNA WAHLBECK, VAKITUINEN OPAS<br />
KUVA / ARI KARTTUNEN, EMMA<br />
Näe, koe ja kuule<br />
Moniaistisuus on yksi modernin<br />
taiteen ilmiöistä,<br />
jota Wassily Kandinskyn<br />
synestesia-kiinnostus<br />
alleviivasi. Synestesia tarkoittaa<br />
moniaistista kokemista; sitä kuinka<br />
voi esimerkiksi kuulla värejä, vaikkei<br />
ääni olisikaan osa taideteosta.<br />
Marraskuussa näyttelynsä EMMAssa<br />
avaavan katalonialaisen Jaume<br />
Plensan Hair-Ice -teoksessa (1999)<br />
se on. Pronssisiin gongeihin on<br />
kaiverrettu englanniksi ”hair” ja<br />
”ice”: ”hiukset” ja ”jää”.<br />
Gongien sointi ja taajuus eivät<br />
ole täysin samat, koska ne on tehty<br />
käsin, ja niihin kaiverretut sanat<br />
ovat erikokoisia. Sekin vaikuttaa,<br />
mihin kohtaan gongia lyö. Varsinkin<br />
matalilla taajuuksilla on fysiologisia,<br />
mutta myös psykologisia vaikutuksia;<br />
ne voivat herätellä mielikuvitusta<br />
tai rauhoittaa.<br />
Joskus EMMAssa voi kuulla<br />
Plensan gongiteoksen kajahtavan.<br />
Aivan kuka tahansa ei kuitenkaan<br />
teosta voi soittaa, sillä sormissamme<br />
on aina teoksia kuluttavaa likaa<br />
ja rasvaa. Siihen koskeminen ei ole<br />
mahdollista. Lisäksi gongipari on niin<br />
painava, että se voisi heiluessaan<br />
osua ohikulkijoihin. Koulutettu<br />
opas voi kuitenkin soittaa teosta<br />
konservointihansikkaat käsissään.<br />
Muina aikoina teos on hiljaa, ja sen<br />
äänen voi itse kuvitella.<br />
EMMAn erityisen Taidepakkikokoelman<br />
teoksiin ja esineisiin sen<br />
sijaan saa koskea. Koko kokoelma<br />
on rakentunut moniaistisen taidekokemuksen<br />
ajatukselle. Taidepakkiesineistöä<br />
voidaan kuljettaa mukana<br />
esimerkiksi ikäihmisille suunnatuissa<br />
erityisprojekteissa ja näkövammaisten<br />
Taidetunnilla, mutta myös ihan<br />
tavallisilla opastuksilla.<br />
Silmilläkin voi koskettaa, eli<br />
moniaistisuus ei liity pelkästään<br />
konkreettisiin aistikokemuksiin.<br />
Kaikki Plensankaan teokset eivät ole<br />
soivia, mutta silti ne on mahdollista<br />
kokea monin aistein ja tavoin. Tulevan<br />
näyttelymme teokset ovat jo<br />
kokonsa puolesta pysäyttäviä. Kaikki<br />
taidekokemukset ovat moniaistisia<br />
ja aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä.<br />
Itse odotan, että tulevassa EMMAn<br />
Plensa-näyttelyssä voin saada valohoitoa<br />
vuoden pimeimpänä aikana,<br />
valaistujen veistosten äärellä.<br />
Yleisin synestesia-kokemus on<br />
värin kuuleminen. Plensan gongiteoksen<br />
köydet ovat punaiset. Kandinskyn<br />
mielestä punainen kuulosti<br />
trumpetilta. Miltä punainen sinusta<br />
kuulostaa? Gongiteos on esillä Saastamoisen<br />
säätiön Punainen -teemanäyttelyssä<br />
31.12.2013 saakka. •
18 EMMA<br />
Gallup<br />
TEKSTI / REETTA KALAJO<br />
KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA<br />
Minkälainen olisi unelmiesi EMMA?<br />
Mikko Wahlman, 33, myyntipäällikkö<br />
Arja Forss, 70, eläkeläinen<br />
EMMA on toiminut minusta<br />
monipuolisesti sekoittaen sopivasti<br />
nykytaidetta ja vanhempaa.<br />
Toivoisin näyttelyitä, joissa on jotain<br />
uutta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi<br />
videotaidetta esittelevät näyttelyt,<br />
jotka eivät yleensä ole ennalta<br />
vaikuttaneet kiinnostavilta, ovat<br />
tehneet vaikutuksen minuun. Toivoisin<br />
jatkossakin samanlaista linjaa.<br />
En ole käynyt ennen EMMAssa,<br />
mutta haluaisin sen olevan ilmainen.<br />
Museon pitäisi järjestää toimintaa<br />
ja tutustumiskäyntejä ihmisille, joilla<br />
asiat eivät ole hyvin. Esimerkiksi<br />
syrjäytyneet nuoret tarvitsevat<br />
mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin<br />
ja ehkä kysellä, mitä kulttuuri<br />
oikeasti onkaan. Sillä lailla he saattaisivat<br />
saada ajatuksia siitä, miten<br />
he itse ovat osa tätä maailmaa.<br />
Mika Käyhty, 26, myyntiedustaja<br />
Asun tässä aika lähellä, mutta tämä<br />
on ensimmäinen kertani EMMAssa.<br />
Tänne pitäisi olla päivittäinen,<br />
ilmainen kuljetus Helsingin keskustasta.<br />
Kaipaan museoihin myös<br />
toiminnallisuutta. Tänne pitäisi<br />
voida tulla tekemään monenlaisia<br />
asioita itse, ei vain katselemaan.<br />
Dina Hasan, 23, opiskelija<br />
Toivoisin jotain yllättäviä näyttelyitä<br />
nuorille. Niin että, kun tulee<br />
museoon, niin saisi elämyksen ja<br />
voisi lähteä jotenkin muuttuneena.<br />
Näyttelyiden lisäksi haluaisin tapahtumia,<br />
jotka toisivat ihmisiä yhteen.<br />
Olen tykännyt todella paljon<br />
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta.<br />
Se on hieno ja siksi<br />
nautin aina palaamisesta tänne.<br />
Kun tulee museoon, voisi<br />
lähteä jotenkin muuttuneena.
EMMA 19<br />
Taideteos työpaikallani<br />
TEKSTI / LIISA SMEDS<br />
KUVA / ARI KARTTUNEN, EMMA<br />
Inari Krohnin teos Suuri karhu lähtee pois, 1990<br />
Auroran vastaanottokodissa<br />
Se on kiva, kun siinä on karhu”,<br />
toteaa 8-vuotias tyttö, kun istumme<br />
osasto Metsolan olohuoneen<br />
sohvalla tarkastelemassa<br />
taidegraafikko Inari Krohnin<br />
(s. 1945) teosta Suuri karhu lähtee<br />
pois (1990). Tytön koulupäivä<br />
on ehtinyt päättyä tullessani<br />
haastattelemaan vastaavaa ohjaajaa,<br />
Anna Lena Karlsson-Finneä. Siirrymme<br />
tekemään haastattelua keittiön pöydän ääreen.<br />
Karlsson-Finne on työskennellyt 23 vuotta Auroran<br />
vastaan ottokodissa, toisessa Espoon kahdesta<br />
vastaanottokodista. Suurin osa täällä olevista<br />
lapsista tulee lyhyeksi ajaksi nopealla varoitusajalla<br />
keskeltä kodin kriisitilannetta.<br />
Suuri karhu lähtee pois -teos on ollut vastaanottokodissa<br />
melkein yhtä kauan kuin Karlsson-<br />
Finne. Melko suurikokoisessa, 100 x 100 cm,<br />
teoksessaan taiteilija on käyttänyt grafiikan<br />
menetelmän, viivasyövytyksen, lisäksi tussia ja<br />
vesiväriä. Sini- ja punertavan sävyisessä maisemassa<br />
karhu vaeltaa syksyisessä metsässä. Lehdet<br />
ovat tippuneet puista ja karhukin on takaalalla,<br />
lähdössä pois autioituvasta metsästä.<br />
Inari Krohn on kuvannut teoksessa ystävänsä<br />
kuoleman herättämiä tuntemuksia.<br />
Surumielisestä tunnelmastaan huolimatta teos<br />
on ollut Karlsson-Finnen mielestä sopiva vastaanottokodin<br />
seinälle, koska se on rauhallinen, väriltään<br />
harmoninen ja lempeä. Se ei herätä kiukkua<br />
eikä muita negatiivisia tunteita. Elämä vastaanottokodissa<br />
on räiskyvää, sillä nämä lapset tulevat<br />
usein kaoottisista tilanteista, ovat kipeitä ja<br />
kaltoin kohdeltuja. Toisin kuin muu ympäristö,<br />
teos ei ole joutunut koskaan lasten väkivaltaisen<br />
käyttäytymisen kohteeksi. Vastaanottokodissa<br />
pyritään elämään lasten kanssa mahdollisimman<br />
normaalia kodin arkea, ja seinällä olevat taideteokset<br />
lisäävät kodinomaista tuntua.<br />
Karlsson-Finne kertoo, että monet heidän<br />
lapsistaan ovat taiteellisesti lahjakkaita. Suurin<br />
osa lapsista on innokkaita piirtämään ja maalaamaan.<br />
Taiteilija Inari Krohnin tavoin hekin<br />
voivat taiteen avulla purkaa mielessä pyöriviä<br />
kipeitä asioita. •<br />
EMMA-lehden sarja esittelee EMMAn<br />
kokoelmateoksien elämää sijoituspaikoissa.<br />
Inari Krohnin teos ilahduttaa Anna Lena Karlsson-Finneä<br />
ja lapsia Metsolan olohuoneessa.
20 EMMA<br />
IRTIOTTOJA<br />
ARJESTA<br />
MUSIIKKIA<br />
TEATTERIA<br />
ELOKUVIA<br />
TANSSIA<br />
NÄYTTELYITÄ<br />
Kulttuuriaukio 2, Tapiola, Espoo | www.espoo.fi/kulttuurikeskus
EMMA 21<br />
Program vintern 2012–2013<br />
EVENEMANG<br />
www.emma.museum/<br />
sv/evenemang<br />
MUSIK I EMMA! lö 5.1.2013<br />
Spanska rytmer och<br />
ljus i mitten av vintern!<br />
Kom och njuta av musik<br />
och Jaume Plensas<br />
imponerande skulpturer.<br />
www.emma.museum/<br />
sv/emmasoi<br />
Ingår i inträdesavgiften.<br />
På S-KUNDÄGARDAGEN<br />
sö 2.12.2012 inträde med<br />
S-förmånskortet<br />
8 € (norm. 10 €).<br />
VERKSTÄDER<br />
Verkstäder med<br />
förhandsbokning<br />
Bekanta dig med<br />
utställningen genom att<br />
göra själv! www.emma.<br />
museum/sv/tyopajat<br />
FÖR VUXNA ELLER FÖRETAG<br />
KONSTCOCKTAIL<br />
Sprittande sysselsättning<br />
till skummande dryck och<br />
godbitar.<br />
FÖR BARN ÖVER 4 ÅR<br />
BARNENS<br />
VERKSTADSKALAS<br />
Födelsedagsfirning eller<br />
konstupplevelser tillsammans<br />
med kamraterna.<br />
GUIDNINGAR<br />
Guidningar med<br />
förhandsbokning<br />
KONSTKVARTEN,<br />
WIRKKALA–KONST-<br />
KVARTEN, KONSTTIMMEN,<br />
KONSTBRON<br />
Guidningar för barn<br />
BARNENS TIMME och<br />
BARNENS KVART<br />
Guidningar för publiken<br />
KONSTKVART PÅ SVENSKA<br />
söndagar 2.12.2012 och<br />
6.1.2013 kl. 15 till Jaume<br />
Plensa-utställning<br />
www.emma.museum/<br />
sv/opastukset<br />
PÅ EGEN HAND<br />
GENVÄGAR-BROSCHYRERNA<br />
leder besökaren i konstsamlingen.<br />
EN AUDIOGUIDE<br />
skapar atmosfär på<br />
temautställningen Rött.<br />
KONSTVERK SOM MAN FÅR<br />
BERÖRA Sagoberättarstolen<br />
och Konsthand<br />
hittades vid EMMA-Shop.<br />
RYGGSÄCKRESOR för barn<br />
lånas ut i biljettkassan.<br />
Ingår i inträdesavgiften.<br />
FÖR SKOLOR<br />
www.emma.museum/<br />
sv/kouluille<br />
BOKNINGAR OCH<br />
ANMÄLNINGAR<br />
må-fr kl. 9-12,<br />
tel. (09) 8163 0493<br />
www.emma.museum/<br />
sv/bokaguidning<br />
TILLGÄNGLIGHET<br />
I EMMA kan man röra sig<br />
obehindrat. Tilläggsinfo:<br />
www.emma.museum/<br />
info/saavutettavuus<br />
Ändringar i programmet<br />
är möjliga.<br />
14.11.2012–27.1.2013<br />
Jaume Plensa /<br />
Omgiven av drömmar<br />
En utställning skapad av skulptören Jaume Plensa<br />
(f. 1955, Barcelona) för EMMA. Jaume Plensa är en<br />
internationellt känd och erkänd konstnär som inledde<br />
sin karriär på 1980-talet. Under vår mörkaste årstid<br />
skapar han en utställning kring temat ljus på EMMA.<br />
Sammanlagt fyrtio enskilda skulpturer och installationer<br />
av flera skulpturer från 2004–2012 fyller största<br />
delen av salen för tillfälliga utställningar.<br />
Plensas skulpturer formar det immateriella. Med sina<br />
människofigurer utforskar konstnären mänsklighetens<br />
universella teman: kärlek, misströstan, minne och språk.<br />
No Smoke,<br />
No Dirt, No Work /<br />
Litografiska affischer från<br />
Storbritannien 1890–1940<br />
Utställningen Litografiska affischer från Storbritannien<br />
1890-1940 presenterar 100 fascinerande brittiska<br />
affischer från tiden för den moderna reklamaffischens<br />
uppkomst, då den blev till en synlig del av stadens<br />
offentliga rum. Utställningen ger en mångsidig bild<br />
av affischkonsten som en produkt av det moderna<br />
konsumtionssamhället, ett fenomen där konst och<br />
design, sociala förändringar i samhället, propaganda,<br />
kommersialism – och humor – sammansmälter<br />
till en enhet. De brittiska affischerna kommer från<br />
Pusjkinmuseets samling i Moskva.<br />
11.11.2011.-17.3.2013<br />
Världen i en kappsäck /<br />
assemblage av Juhani Harri<br />
I Salen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling visas en<br />
utställning med bildkonstnär Juhani Harri (1939-2003).<br />
Kring den livfulla och sociala konstnären berättas<br />
en mängd historier och han berättade dem själv,<br />
också med sina verk. Harris ofta jordnära färgade<br />
assemblage, hopsätta av gamla bortkastade ting, är<br />
berättelser i sig. Begagnade föremål nötta av väder<br />
och vind och tidens tand, inköpta på lopptorg eller funna<br />
i naturen, utgjorde för Harri ”konstnärens palett”.
22 EMMA<br />
Näyttelyt<br />
14.11.2012–27.1.2013<br />
Jaume Plensa /<br />
In the Midst of Dreams /<br />
Unelmien ympäröimänä<br />
Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu kuvanveistäjä<br />
Jaume Plensa toteuttaa EMMAn näyttelyn, jonka<br />
kantavana teemana on valo vuoden pimeimpänä<br />
aikana. Useista veistoksista kootut installaatiot vuosilta<br />
2004-2012 muodostavat kokonaisuuden, joka valtaa<br />
suuren osan EMMAn vaihtuvien näyttelyiden tilasta.<br />
Plensan taiteessa tärkeää on vuoropuhelu. Näyttelyssä<br />
katsoja ja teos käyvät keskustelua kuten myös näyttelyn<br />
erilaiset teoskokonaisuudet. Esittävillä, tunnistettavilla<br />
muodoillaan, useimmiten ihmisfiguureilla, Plensa tutkii<br />
ihmisenä olemisen universaaleja teemoja: rakkautta,<br />
epätoivoa, muistia ja kieltä. Plensa eroaa monista<br />
nykytaiteilijoista siinä, että hän paljastaa väkivallan<br />
ja kauhun sijaan ihmisten kauneuden. Taiteilijan yksi<br />
keskeisistä ajatuksista on kutsua ihmisiä kuuntelemaan<br />
omaa itseään ja puhumaan jälleen omin sanoin.<br />
11.11.2011-17.3.2013<br />
Maailma matkalaukussa /<br />
Juhani Harrin<br />
esinekoosteita<br />
Kuvataiteilija Juhani Harrin (1939–2003) esinekoosteita.<br />
Sään tai ajan kuluttamat käytetyt, kirpputoreilta ja<br />
luonnosta löytyneet esineet olivat Harrille ”taiteilijan<br />
paletti”, joista hän rakensi nostalgisia tarinoita.<br />
Pysyvästi<br />
Saastamoisen säätiön<br />
taidekokoelma<br />
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi<br />
esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn<br />
näyttelytiloista. Kokoelmaripustukseen sisältyy<br />
nykytaiteeseen painottuva Punainen-näyttely,<br />
joka herkuttelee punaisen eri sävyillä.<br />
14.11.2012–27.1.2013<br />
No Smoke,<br />
No Dirt, No Work /<br />
Litografiajulisteita<br />
Britanniasta 1890–1940<br />
Näyttely esittelee 100 kiehtovaa brittijulistetta ajalta,<br />
jolloin moderni juliste syntyi ja tuli näkyväksi osaksi<br />
julkista tilaa. Näyttely kertoo monipuolisesti julistetaiteesta<br />
modernin kulutusyhteiskunnan tuotteena<br />
ja ilmiönä jossa taide ja design, yhteiskunnan sosiaaliset<br />
muutokset, propaganda, kaupallisuus ja huumori,<br />
sulautuvat saumattomasti yhteen. Brittijulisteet tulevat<br />
Pushkinin museon kokoelmasta Moskovasta.<br />
ARI KARTTUNEN, EMMA<br />
Nykytaidetta Saastamoisen säätiön<br />
kokoelmanäyttelyn Galleria-kujalla.
EMMA 23<br />
Tulevaa ohjelmistoa<br />
6.3.–5.5.2013<br />
Väiski Vemmelsääri<br />
ja kumppanit /<br />
Warner Bros. –studion<br />
animaatiopiirustuksia<br />
vuosilta 1930-60<br />
Koko perheelle suunnatussa näyttelyssä esiintyvät<br />
niin lapsille kuin vanhemmillekin tutut hahmot: Väiski<br />
Vemmelsääri, Tipi ja Sylvesteri, Nakke Nakuttaja,<br />
Repe Sorsa, Elmeri, Viiksi-Vallu, Kelju K. Kojootti,<br />
Maantie kiitäjät ja monet muut.<br />
Amerikkalaisen keräilijän aarteista koottu näyttely<br />
on aiemmin ollut esillä mm. MoMassa New Yorkissa.<br />
Euroopassa se on ennen EMMAa nähty ainoastaan<br />
Torinon elokuvamuseossa. Näyttely havainnollistaa<br />
hyvin sen, kuinka vaativaa ja aikaa vievää käsityötä<br />
animaatioiden teko ennen digiaikaa oli.<br />
6.3.–9.6.2013<br />
Per Maning<br />
Ensi keväänä EMMA esittelee tunnetun norjalaistaiteilijan<br />
Per Maningin (s. 1943) valokuvia ja videoita.<br />
Hänet tunnetaan ennen kaikkea mustavalkoisista<br />
eläinaiheisista valokuvistaan; koirista, lehmistä,<br />
hevosista, sioista ja apinoista. Maningin kansainvälinen<br />
läpimurto tapahtui Venetsian biennaalissa<br />
1995. Silloin kameran kohteena olivat hylkeet.<br />
Maningille eläimet ja ihmiset ovat tasavertaisia,<br />
kukin oman lajinsa edustajia. Tämä mahdollistaa<br />
sanattoman kommunikaation kuvaajan, kohteen ja<br />
katsojan välillä. Maning on tutkiskellut myös itseään.<br />
Omakuva-sarjassa (1997–98) ei tosin esiinny Maning<br />
vaan näyttelijä Nils Sletta.<br />
Per Maningin teoksia on aiemmin nähty Suomessa<br />
vain kahteen otteeseen: yksityisnäyttelyssä valokuvagalleria<br />
Hippolytessä 1999 ja yhteisnäyttelyssä Animal,<br />
Anima, Animus Porin taidemuseossa 1998.<br />
Väiski Vemmelsääri kumppaneineen saapuu EMMAan<br />
keväällä 2013. Copyright © Warner Bros., Inc.<br />
Per Maningin taiteen keskeiset kysymykset liittyvät ihmisyyteen,<br />
identiteettiin ja toiseuteen. Hänen teoksensa<br />
osallistuvat nykytaiteessa ajankohtaiseen keskusteluun<br />
ihmisen suhteesta muihin lajeihin. Per Maning: Cow, 1989-93.
Veranta<br />
video<br />
Galleria<br />
JUHANI HARRI<br />
11.11.2011-17.3.2013<br />
Agora<br />
portaat<br />
JAUME PLENSA<br />
14.11.2012-27.1.2013<br />
Saastamoisen<br />
säätiön kokoelmat<br />
Raitti<br />
PUNAINEN<br />
Salonki<br />
hissi<br />
EMMA Shop<br />
Ilme-paja<br />
NO SMOKE,<br />
NO DIRT, NO WORK<br />
14.11.2012-27.1.2013<br />
EMMA<br />
PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKI<br />
WEEGEE, AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA<br />
(09) 8165 7512<br />
WWW.EMMA.MUSEUM<br />
AVOINNA / ÖPPET<br />
TI, TO, PE 11–18 / TI, TO, FRE 11–18<br />
KE 11–20, ILMAISILTA 18–20 / ON 11–20, FRITT 18–20<br />
LA, SU 11–17 / LÖ, SÖ 11–17<br />
OPASTUSVARAUKSET /<br />
GUIDEBOKNINGAR<br />
MA-PE KLO 9-12 / MÅ-FRE KL. 9-12<br />
(09) 8163 0493<br />
WWW.EMMA.MUSEUM/<br />
OPASTUSVARAUS<br />
WWW.EMMA.MUSEUM/SV/<br />
BOKAGUIDNING<br />
LIPUT / BILJETTER<br />
WEEGEE-LIPPU 10/8 € (KOKO TALO = 5 MUSEOTA) /<br />
WEEGEE-BILJETT 10/8 € (HELA HUSET = 5 MUSEER)<br />
S-ETUKORTILLA 9 € /<br />
MED S-FÖRMÅNSKORT 9 €<br />
ALLE 18 V. JA YLI 70 V. MAKSUTTA /<br />
UNDER 18 ÅR OCH ÖVER 70 ÅR GRATIS<br />
BUSSIT / BUSSAR<br />
HELSINGIN KAMPISTA /<br />
FRÅN KAMPEN I HELSINGFORS: 106, 110<br />
ESPOON SISÄISET BUSSIT /<br />
BUSSAR INOM ESBO 15, 18, 18Z<br />
WWW.HSL.FI<br />
NÄYTTELYKESKUS WEEGEE /<br />
UTSTÄLLNINGSCENTRET WEEGEE<br />
VIISI MUSEOTA, GALLERIA,<br />
MUSEOKAUPPOJA, SIS.DELI + CAFÉ,<br />
KOKOUSTILOJA /<br />
FEM MUSEER, GALLERI,<br />
MUSEIBUTIKER, SIS.DELI + CAFÉ /<br />
(09) 8163 1818<br />
THE MUSEUM’S<br />
MAGAZINE EMMA IS ALSO<br />
PUBLISHED IN ENGLISH /<br />
ORDER<br />
A FREE COPY<br />
IN ENGLISH /<br />
INFO@EMMA.MUSEUM<br />
OR READ IT<br />
ON THE NET<br />
IN ENGLISH /<br />
WWW.EMMA.MUSEUM/EN<br />
RYHDY EMMAN FANIKSI
Change language