Lue julkaisu (pdf) - Emma
Lue julkaisu (pdf) - Emma
Lue julkaisu (pdf) - Emma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6 EMMA<br />
EMMA 7<br />
Luigi Russolo. Yössä kulkevan junan dynaamisuus, c. 1911<br />
ARCHIVES FUTUR-ISM<br />
– Futuristit valjastivat ensimmäisenä taidesuuntauksena<br />
silloisen massamedian, sanomalehdistön<br />
levittämään ajatuksiaan. Kuten taiteilijat<br />
usein, monet heistä olivat varattomia<br />
nuoria ja oli tietenkin tärkeää saada ääni kuulumaan<br />
– mahdollisimman kovaa, kertoo museonjohtaja<br />
Markku Valkonen ensimmäisestä manifestista,<br />
jota seurasi lukuisa joukko muita.<br />
Manifestien lisäksi futuristit masinoivat joukkokokouksia<br />
ja järjestivät tietoisen ärsyttäviä<br />
absurdeja performansseja, jotka usein päättyivät<br />
mellakointiin.<br />
2000-luvun museonjohtajaa hieman hymyilyttää<br />
futuristien 10. teesi, jossa he uhoavat hävittävänsä<br />
museot ja kirjastot sekä taistelevansa niin<br />
moralismia kuin naisten oikeuksiakin vastaan.<br />
– Voimakas liioittelu oli toimiva tehokeino.<br />
Heille kävi kuten muillekin radikaaleille liikkeille,<br />
napina taideinstituutioita vastaan tasoittui,<br />
kun nämä ottivat aatteen suojiinsa.<br />
Vähemmän tunnettuihin taiteen ismeihin kuuluva<br />
futurismi eli ja vaikutti erityisesti Italiassa<br />
1940-luvun vaihteeseen saakka. Siitä toivottiin<br />
vallankumouksellista kansainvälistä ilmiötä,<br />
joka vaikuttaisi taiteen lisäksi yhteiskunnalliseen<br />
ajatteluun. Vaikutukset näkyivätkin mm. Venäjällä,<br />
Saksassa ja Englannissa, mutta Suomen kuvataiteeseen<br />
aatteen kaiut eivät juuri kuuluneet.<br />
Kirjallisuuteen, musiikkiin, kuvataiteisiin, elokuviin,<br />
muotoiluun ja teatteriin levinnyt futurismi<br />
oli osa Euroopan poliittista kuohuntaa, teollistumista<br />
ja kulttuurin murrosta. Italiassa se sai<br />
myös voimakkaita nationalistisia piirteitä. Futuristit<br />
kiistivät kaiken vanhan merkityksen ja tavoittelivat<br />
kokonaan uuden kulttuurin luomista.<br />
– Heidän mielestään taiteen arvojen tuli löytyä<br />
teknologian aiheuttamasta muutoksesta,<br />
Valkonen sanoo.<br />
Futuristeja kiinnostivatkin modernin elämän<br />
tunnusmerkit, häly, meteli, koneet, laitteet, vauhti<br />
ja liike – sekä väkivalta. Alkamassa olevaa 1.<br />
maailmansotaa futuristit tervehtivät kaiken vanhan<br />
tuhoavana puhdistuksena, mutta todellisuus<br />
– sodan raadollisuus – sai monet toisiin ajatuksiin.<br />
Vauhtia ja väriä<br />
EMMAn näyttely jatkaa museon modernismin<br />
ilmiöitä esittelevää sarjaa. Koneiden ja vauhdin<br />
Roberto M. Baldessari, Japanilainen salonki, 1918<br />
ARCHIVES FUTUR-ISM<br />
hurma, kuten koko futurismi oli hyvin miehistä,<br />
joten näyttelyn 52 taiteilijan joukossa on vain 3<br />
naista. Koko futurismin elinkaaren kattava näyttely<br />
koostuu maalausten ohella veistoksista, luonnoksista,<br />
arkkitehtuurisuunnitelmista, esineistä<br />
sekä huonekaluista. Futurismi ei tehnyt eroa<br />
abstraktin ja esittävän taiteen välillä, olennaisinta<br />
voimakkaissa, värikkäissä töissä oli liike. Suosittuja<br />
aiheita olivat koneet, autot ja lentokoneet,<br />
mutta myös liikkeessä olevat ihmiset ja eläimet.<br />
– Futuristit eivät toki lähteneet liikkeelle tyhjältä<br />
pöydältä, impressionismi oli jo vaikuttanut<br />
radikaalisti kuvataiteeseen. Myös kubismi oli<br />
heille hyvin tärkeä, tosin aivan liian staattinen<br />
suuntaus, Valkonen sanoo.<br />
Futuristit puolestaan jättivät perinnöksi taiteenlajien,<br />
kuten runojen ja kuvataiteen ennakkoluulottoman<br />
sekoittamisen. Heidän provokatiivisia<br />
iltamiaan voidaan pitää dada-iltamien ja<br />
performanssi-taiteen esikuvina.<br />
Tämän päivän sosiaalinen media olisi herkkua<br />
futuristeille; mitkä rajattomat mahdollisuudet<br />
levittää ajatuksia ja asenteita! Vieläkö<br />
kulttuurin kentästä voisi nousta vastaavanlaisia<br />
aatesuuntauksia?<br />
– Kaikki on tietysti mahdollista, onhan taide<br />
aina pyrkinyt koettelemaan rajoja. Juuri nyt kuvataiteessa<br />
taitaa kuitenkin olla yksilöiden tai<br />
korkeintaan duojen aika, Valkonen pohtii. •<br />
Uusi taide – nopeus, vaara, uhma<br />
Italian futurismi 1909–1944<br />
EMMA 2.3.-10.6.2012<br />
Marinetti<br />
Futurismin<br />
lipunkantaja<br />
TEKSTI INKA LAINE<br />
Runoilija Filippo Tommaso Marinetti<br />
(1876–1944) oli italialaisen futurismin<br />
alullepanija ja liikkeen tärkein<br />
ideologi. Hän syntyi Alexsandriassa,<br />
Egyptissä ja opiskeli kirjallisuutta<br />
Pariisissa ja myöhemmin lakia<br />
Paviassa, Italiassa.<br />
Marinettin keskeistä asemaa futuristisessa<br />
liikkeessä kuvaa hyvin se,<br />
että futurismin katsotaan saaneen<br />
alkunsa Marinettin julkaisemasta<br />
manifestista. Vastaavasti liike päättyi<br />
Marinettin kuolemaan vuonna 1944.<br />
Vuosina 1909–1920 Marinettin<br />
ympärille kerääntyi joukko nuoria<br />
taiteilijoita, mm. Giacomo Balla,<br />
Umberto Boccioni, Carlo Carrà<br />
ja Luigi Russolo. Yhdessä heidän<br />
kanssaan Marinetti järjesti sarjan<br />
futuristisia tapahtumia. Yleisö ei<br />
aina ymmärtänyt näkemäänsä,<br />
ja vastasi välillä heittelemällä<br />
esiintyjiä vihanneksilla.<br />
Futuristit halusivat hävittää kaiken<br />
vanhan ja luoda uuden taiteen.<br />
Futuristien taideteoria ei keskittynyt<br />
pelkästään kuvataiteisiin vaan se oli<br />
hyvin kokonaisvaltainen. Futuristit<br />
ilmaisivat itseään sekä kirjallisesti<br />
että musikaalisesti ”vapauttamalla<br />
sanat ja sävelet”. He suunnittelivat<br />
baletteja, teatterilavastuksia ja<br />
puvustuksia sekä muotoilivat huonekaluja.<br />
Futurismi uskoi synestesiaan<br />
ja taiteilijat pyrkivät teoksissaan<br />
kuvaamaan ääntä ja liikettä.<br />
Futurismi hyödynsi ennakkoluulottomasti<br />
uusia teknisiä keksintöjä<br />
mm. valokuvan ja elokuvan alalla.<br />
Alusta alkaen mukana oli myös<br />
poliittinen aspekti. Manifesteissaan<br />
futuristit ilmaisivat tukensa fasismille<br />
ja ylistivät sodan ”puhdistavaa”<br />
vaikutusta. Toisin kuin monet<br />
muut poliittiset liikkeet, fasismi<br />
ei kuitenkaan määritellyt, millaista<br />
virallisen taiteen tulisi olla.<br />
Mussolinin mielestä taide kuului<br />
yksilöiden, ei valtion vaikutuspiiriin.<br />
Futuristien suhtautuminen naisiin<br />
oli hyvin alentuvaa. Silti liikkeessä<br />
vaikutti myös monia naistaiteilijoita.<br />
Marinetti itse meni naimisiin<br />
Benedetta Cappan (1897–1977)<br />
kanssa. Marinettin puolisoa, samoin<br />
kuin muitakin naistaiteilijoita, mm.<br />
Barbaraa ja Reginaa, viehättivät<br />
maskuliinisina pidetyt aiheet: ylhäältä<br />
lentokoneen ohjaamosta nähdyt<br />
maisemat sekä nopeasti kiitävät<br />
junat ja moottoripyörät. Molempien<br />
sukupuolten usko tekniikan<br />
siunauksellisuuteen oli vahva.<br />
Benedetta oli Ballan (1871–1958)<br />
oppilas. Siinä missä Marinetti vastasi<br />
futurismin ideologisesta sisällöstä,<br />
Balla antoi sille kuvallisen muodon.<br />
Hän oli mukana jo futurismin<br />
ensimmäisessä vaiheessa. Futurismin<br />
toisen kauden katsotaan<br />
alkaneen 1920-luvulla ja jatkuneen<br />
aina 1940-luvulle. Silloin abstraktimmasta<br />
ilmaisusta palattiin takaisin<br />
esittävämpään – kertaalleen hylätyt<br />
asetelmat, maisemat ja ihmiset<br />
ilmestyivät taas taideteoksiin.<br />
Mari nettin ohella Balla oli ainoa<br />
uraansa myös futurismin toisella<br />
kaudella jatkanut taiteilija. Hänen<br />
laajasta tuotannostaan EMMAn näyttelyssä<br />
nähdään nelisenkymmentä<br />
teosta. Kaiken kaikkiaan EMMAssa<br />
on esillä runsaat 150 teosta. •<br />
Monilahjakkuus Filippo Tommaso<br />
Marinetti oli futurismin perustaja<br />
ja keulakuva.<br />
HULTON ARCHIVE/GETTY IMAGES
Change language