Karhunpalvelus 2/2006 - Pori
Karhunpalvelus 2/2006 - Pori
Karhunpalvelus 2/2006 - Pori
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KarhunPalvelus<br />
11<br />
Juuret <strong>Pori</strong>ssa<br />
Tiistai-ilta, 28. maaliskuuta. <strong>Pori</strong> elää sfääreissä, maailman tapahtumat tuntuvat kaukaisilta. Ässät on voittanut toisen kerran Tapparan kotonaan. Maailma seurasi Israelin vaaleja.<br />
Totuttuun tapaan Ylen uutislähetysten jutut rakentuivat toimittaja Leena Reikon raportteihin Jerusalemista. Ariel Sharonin perustama kadima on voittaja, mutta valmiita ratkaisumalleja<br />
vaalit eivät tuo<br />
Keskiviikkoaamu, 29. maaliskuuta.<br />
Ylen Ykkösaamu<br />
käsittelee heti aluksi Israelin<br />
vaaleja. Keskustelun<br />
asiantuntijoina ovat tutkija<br />
Hannu Juusola ja toimittaja<br />
Leena Reikko. Keskustelun lopuksi<br />
Reikko tekee pessimistisen oloisen pikaanalyysin<br />
vaalien vaikutuksesta Israelin ja<br />
palestiinalaisten suhteisiin. Paljon kehuja<br />
kirjallaan Israelin historia kerännyt Juusola<br />
myöntelee: ”Hyvä kiteytys”.<br />
Turkki, Libanon, Israel…<br />
<strong>Pori</strong>n lyseosta ylioppilaaksi kirjoittanut toimittaja<br />
Leena Reikosta on tullut melkoinen<br />
Lähi-idän asiantuntija. Tällä hetkellä on<br />
menossa viides ja viimeinen vuosi Yleisradion<br />
avustajana Israelissa. Naapurissa Libanonissa<br />
hän ehti olla kolmisen vuotta. Ensimmäinen<br />
Skandinavian ulkopuolinen ”keikka”<br />
Turkkiin kesti kahdeksan vuotta. Palestiina-kysymyksen<br />
lisäksi Reikolle on kasvanut<br />
laaja asiantuntemus kurdikysymyksestä.<br />
Juttumatkoillaan hän on tutustunut kurdien<br />
asemaan niin Turkin kuin Irakin puolellakin.<br />
”Tunnen hyvin Irakin nykyisen presidentin<br />
Jalal Talabanin, joka on kurdi. Yhdellä<br />
matkallani nukuimme koulussa saman<br />
luokkahuoneen lattialla. Tulevan presidentin<br />
patja oli yhdessä nurkassa, vaimon toisessa.<br />
Kolmas nurkka jäi henkivartijalle, neljäs<br />
minulle. Olot olivat äärimmäisen vaatimattomat”,<br />
muistelee Reikko yhtä lukuisista<br />
matkoistaan.<br />
Bagdadissa Reikko on käynyt useita kertoja,<br />
nykyisen sodan alkamisen jälkeenkin<br />
kolme kertaa.<br />
”Lähdin sieltä samana aamuna, kun toimittajien<br />
käyttämää Palestiina-hotellia tulitettiin<br />
ensimmäisen kerran. Samoihin aikoihin<br />
alkoivat kidnappaukset. Nyt en ole kiinnostunut<br />
lähtemään Bagdadiin”.<br />
Leena Reikko pohdiskelee suhdettaan<br />
kohtaamaansa väkivaltaan, ampumiseen ja<br />
pommittamiseen. ”Ei se miellyttävää ole.<br />
Olen oikeasti pelännyt. Ehkä joskus on ollut<br />
tilanteita, joissa en ole ymmärtänyt pelätä,<br />
vaikka olisi pitänyt. Kymmenen vuotta<br />
sitten tein asioita, joita en enää tekisi.”<br />
Hän ei kiellä näyttämisen halun merkitystä:<br />
”Ehkä olen näyttänyt itselleni”, toimittaja<br />
ajattelee ääneensä.<br />
Pidätettynä Turkissa<br />
Leena Reikko laskee olleensa poissa Suomesta<br />
noin 28 vuotta. Kiertue alkoi Ruotsista:<br />
opettajana, opinnot sosiaalityöntekijäksi,<br />
toimittajakoulu ja Ruotsin radion suomenkielisen<br />
toimituksen toimittajana. Lyhyet<br />
väliepisoditkin kertovat rohkeista ratkaisuista,<br />
hän itse vähättelee ja sanoo ”epätavallisia”.<br />
Aivan joka tytön valintoihin ei ole kuulunut<br />
työskentely tankkilaivalla. Reikko valitsi<br />
näin, alus oli maineikkaan laivanvarustajan<br />
Algot Johanssonin m/t Pegny. Myös<br />
matkustajalaivoilla hän työskenteli, nakki ja<br />
muusi-keikoilla, kuten hän itse luonnehtii.<br />
Ulkopuolisen silmin Leena Reikon ”yliopisto”<br />
oli kuitenkin Turkki.<br />
-Olin pitkällä lomalla Istanbulissa. Ta-<br />
<strong>Pori</strong>n lyseosta ylioppilaaksi kirjoittanut toimittaja Leena<br />
Reikosta on tullut melkoinen Lähi-idän asiantuntija.<br />
Täällä Leena Reikko,<br />
Jerusalem<br />
”Kaikissa<br />
hautajaisissa<br />
itketään”<br />
loudellisen nousukauden Ruotsissa ei ollut<br />
samaa yhteiskunnallista aktiivisuutta<br />
kuin Turkissa. Se vaikutti mielenkiintoiselta.<br />
Tuntui hölmöltä jäädä istumaan Tukholmaan,<br />
perustelee hän Turkkiin lähtöä. Ja tietysti<br />
oli halu nähdä maailmaa. Siihen toi lisäviisumin<br />
perheettömyys, yksin eläminen.<br />
Ja rohkea on se perustakin, millä Reikko<br />
on työnsä tehnyt. Freelancer saa palkan tekemistään<br />
jutuista, ei mistään muusta.<br />
Kahdeksan vuotta, ”kolme liikaa”, sanoo<br />
Leena Reikko Turkin ajastaan. Kuukausikaupalla<br />
matkoja Kurdistanissa, poliisi aina<br />
jalanjäljillä. Pidätyksiä tuli useita. Kurdikysymyksen<br />
kipeydestä kertoo, että kevättalvella<br />
<strong>2006</strong> Turkissa on kuollut kahdeksan<br />
mielenosoittajaa. Maassa, joka yrittää opetella<br />
mallioppilaaksi selviytyäkseen komissaari<br />
Olli Rehnin seulasta Euroopan unioniin!?<br />
Ei siis ihme, että poliisien sviitit tulivat<br />
tutuiksi.<br />
”Tiesin, että jokainen kurdien asioita seuraava<br />
joutuu aikanaan vaikeuksiin. Minua ei<br />
koskaan mukiloitu, voin olla siitä tyytyväinen.<br />
Mutta turkkilaisia toimittajia lyötiin ja<br />
kidutettiin, jopa murhattiin. Suomalaisen<br />
pelasti se, että Turkin poliisi ymmärsi seuraukset<br />
ulkomaalaisten kovasta kohtelusta”,<br />
täsmentää Reikko omaa asemaansa.<br />
Kahden suunnan rumputulta<br />
Oma lukunsa on olla toimittajana Israelin ja<br />
palestiinalaisten yhteenottojen näyttämöllä.<br />
Ristiriitojen pesässä Leena Reikolla on menossa<br />
viides ja viimeinen vuosi. Ei riitä, että<br />
raportointi pommien ja veren keskeltä on<br />
raskasta. Myös vastaanotto tuntuu raskaalta.<br />
”En ole koskaan kuulunut Israel-yhdistyksiin,<br />
en ole koskaan ollut kibbutsilla. Mutta<br />
sen koommin en ole ollut mukana Palestiina-solidaarisuustyössä.<br />
Olen täällä toimittajana,<br />
ei minulla ole tunnesuhdetta kumpaankaan<br />
puoleen”, vakuuttaa Reikko rutiiniluontoisesti.<br />
Hän myöntää kokeneensa ”kauhunsekaisen<br />
yllätyksen”, kun huomasi, millä kiihkeydellä<br />
hänen uutisointinsa Suomessa vastaanotetaan.<br />
Tuon kiihkeyden jokainen voi tarkistaa<br />
käyttämällä Googlea. Palautteen antajien<br />
omat poliittiset ja uskonnolliset käsitykset<br />
tekevät kuuroiksi ja sokeiksi. Ainoa oikea<br />
tapa on myötäillä kommentoijan omaa<br />
käsitystä.<br />
”Ei ole minun vikani, että täällä tehdään<br />
itsemurhaiskuja. En voi ottaa vastuuta Israelin<br />
armeijan kovasta linjasta. Yhdessä jutussa<br />
ei voi olla tasapuolinen. Ei voi miellyttää<br />
kaikkia, ei ehkä ketään. Eikä se kai ole tarkoituskaan”,<br />
kysyy Leena Reikko napakasti.<br />
Paljon tarkoituksetonta kuolemaa nähneen<br />
oikeudella hän rajaa ”puolensa”. ”Minä<br />
olen siviilien puolella. Kaikilla tapetuilla<br />
on äiti. Kaikissa hautajaisissa itketään”, hän<br />
luettelee tekijöitä, jotka yhdistävät väkivallan<br />
uhreja molemmin puolin.<br />
Leena Reikko kiittelee Israelissa työskenteleviä<br />
skandinaavisia kollegoita vuorovaikutuksesta.<br />
Saman väkivallan nähneet ja kokeneet<br />
toimittajat ovat vaikeilla hetkillä tärkeitä<br />
keskustelukumppaneita.<br />
Kahden matkalaukun linja<br />
Leena Reikko lähtee Jerusalemista, koska<br />
katsoo viiden vuoden olevan riittävä jakso<br />
yhdessä paikassa. Kun hän lähti Tukholmasta<br />
Istanbuliin, mukana oli kaksi matkalaukkua.<br />
Laukkujen määrä on sama, kun hän<br />
nousee koneeseen Ben Gurionin kentällä<br />
ensi syksynä. Niissä on kaikki omaisuus,<br />
kaikki tärkeä. Lento valitaan sen mukaan,<br />
että kolme kissaa, Yksisilmä-Adrian, Mustis<br />
ja Jassu pääsevät mukaan. Jos suunnitelmat<br />
toteutuvat, edessä on sapattivuosi.<br />
Voisiko tuleva asemapaikka olla Suomi?<br />
”Ei ole paikasta kiinni, mitä järkevää voi<br />
tehdä. Maapallohan on käynyt kovin pieneksi”,<br />
viittaa Leena Reikko internetiin ja<br />
muihin apuvälineisiin. Suhde Suomeen on<br />
säilynyt aktiivisena. On ollut pakko olla perillä<br />
Suomen asioista, ei ”tuntemattomaan”<br />
maahan voi tehdä juttuja. Useina kesinä hän<br />
on ollut kesätoimittajana Ylellä, ”ilmeisesti<br />
Suomen vanhin kesätoimittaja”, hän virnuilee.<br />
”Vaikka olen ollut kohta 30 vuotta poissa<br />
Suomesta, en ole tuntenut, että maa olisi<br />
minulle vieras. Ei, vaikka en ole kokenut sopeutumisvaikeuksia<br />
missään. Olenkin miettinyt,<br />
olenko syntynyt väärään paikkaan?<br />
Se olisi voinut olla joku muukin kuin Suomi”,<br />
sanoo Leena Reikko, jota kai voi kutsua<br />
maailmankansalaiseksi.<br />
Tapio Furuholm<br />
Kuva: Leena Reikon arkisto
Change language