Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
koulun vastuutehtäviin ja erilaisiin mielenilmaisuihin, kulutuskäyttäytymistä,<br />
sekä keskustelua ja toimintaa muiden<br />
ihmisten kanssa, todettiin vähäiseksi. Nuorten ympäristötiedon<br />
lähteiksi mainittiin sanomalehti, televisio<br />
sekä koulun oppitunnit ja oppikirjat 3 .<br />
Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella<br />
käynnistyi vuonna 2005 tutkimusprojekti 4 Ympäristökasvatuksella<br />
kohti kestävää kehitystä (2005–2007).<br />
Tutkimuksessa selvitetään, miten kestävän kehityksen<br />
teemojen, aktiivisen kansalaisuuden ja monikulttuurisuuteen<br />
pureutuvien kysymysten avulla voidaan edistää<br />
ympäristökasvatusta. Omassa osuudessaan tutkija Sanna<br />
Koskinen tarkastelee, miten osallisuus ja ympäristökansalaisuus<br />
toteutuvat nykyisessä kouluopetuksessa ja miten<br />
koulu toimii yhteistyössä koululaitoksen ulkopuolelle<br />
5 . Koskisen näkemyksen mukaan lasten ja nuorten sekä<br />
kaupunkisuunnittelun välisessä yhteistyössä Suomessa<br />
liikutaan lähinnä puheiden tasolla eikä varsinaisissa toimenpiteissä.<br />
Siksi konkreettisia toimia, joissa lapset ja<br />
nuoret olisi osallistettu suunnitteluprosessiin, on vaikea<br />
löytää. Eräänä onnistuneena esimerkkinä Koskinen mainitsi<br />
Helsingin sosiaaliviraston toteuttaman projektin,<br />
jossa lapset suunnittelivat kahden päiväkodin piha-alueet.<br />
Kaupunkisuunnittelun ja nuorten välisessä vuorovaikutuksessa<br />
onkin tilaa toimia. 6<br />
Vuorovaikutusmenetelmistä Koskinen totesi että jo<br />
1990-luvun lopulla käytettiin metodikortiston menetelmiä,<br />
joiden osalta erottui muutama hyvä ja edelleen<br />
loistavasti toimiva menetelmä, tulevaisuusverstas, kävelykierros<br />
(gåtur) ja tarrakartta. Tulevaisuusverstas ei<br />
kuitenkaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kaavoituksen<br />
apuvälineeksi, koska menetelmässä liikutaan<br />
liian yksityiskohtaisella tasolla, kuten rakennusten värien<br />
ja roskisten paikkojen tarkastelussa ym., jotka saattavat<br />
ohjata suunnittelua väärille raiteille. Tietokoneavusteisia<br />
menetelmiä Koskinen ei välttämättä näe parhaana keinona<br />
lasten ja nuorten kanssa työskennellessä, ellei niiden<br />
ohelle liitetä myös muunlaista toimintaa. Lasten ja<br />
nuorten kannalta olennaisinta on välitön kokemus fyysisestä<br />
ympäristöstä ja sitä tukevat toimenpiteet. Koulujen<br />
valjastamisesta osallistumisfoorumeiksi Koskinen mainitsi<br />
usein toistuvan ongelman. Monesti tiedotteet kulkevat<br />
koulujen rehtoreille asti, muttei enää välttämättä sieltä<br />
eteenpäin. 7<br />
Tuoreessa Nuorisotutkimusseuran julkaisussa Lasten<br />
ja nuorten kunta (2007), tarkastellaan lasten ja nuorten<br />
osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamista. Nuorisotutkija<br />
Anu Gretschelin ja kasvatustieteen tutkija Tomi Kiilakosken<br />
toimittama teos tuottaa uutta tietoa keinoista<br />
lisätä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä<br />
rakentaa kuvaa siitä, minkälaista yhteisöllisyyttä kunnan<br />
eri toiminta-alueet tarjoavat. Teoksen mukaan lasten ja<br />
nuorten osallisuus ja demokratiavalmiudet ovat ajankohtaisia<br />
kysymyksiä, koska nuorten ikäryhmien passiivisuus<br />
vaaleissa, syrjäytymisen kasvu eri ikäryhmissä sekä<br />
äärikäyttäytymisen voimistuminen ovat tekijöitä, jotka<br />
vaativat uudenlaisia toimintamalleja. 8<br />
Kirja esittelee, mitä asioiden edistämiseksi voidaan tehdä<br />
ja mitä on jo tehty. Julkaisun lähtökohtana on ajatus siitä,<br />
että demokratiaan kasvetaan ja kasvatetaan. Kunnan eri<br />
toimijat ja tasot rakentavat kuvaa siitä, minkälainen on<br />
kansalaisten rooli päätöksenteossa. Suomen kunnissa on<br />
käynnissä kokeiluja ja vakiintuneita toimintoja, joiden<br />
avulla lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan kasvattaa<br />
ja lasten ja nuorten elämää rikastuttaa lähiympäristön<br />
ja -yhteisön asioista kiinnostumisen kautta. Kirjassa esitettyjen<br />
tulosten mukaan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia<br />
on mahdollista lisätä varhaislapsuudesta<br />
lähtien eikä toiminnan muuttaminen edellytä kunnilta<br />
taloudellisia kustannuksia vaan asenteiden ja toimintakulttuurien<br />
tarkistamista. Lasten ja nuorten yhteisöllisyyden<br />
edistäminen edellyttää ennen kaikkea tietoista ja<br />
tavoitteellista toimintaa, jota on yhtälailla mahdollista<br />
tehdä kunnallisessa päätöksenteossa, päiväkodeissa,<br />
kouluissa, nuorisotiloilla ja kaupunkisuunnittelussa. 9<br />
12
Change language