Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
velykatujen ja kaupunkikeskustojen tutkimuksessa jo<br />
1990-luvulla 37 . Onkin perusteltua esittää seuraava kysymys:<br />
Onko porilaiseen kahvila-, baari- ja ravintolakulttuuriin<br />
vaikuttaneet uudet urbaanit kulutuksen muodot,<br />
joita festivaalitapahtumien (kuva s. 54) nuorempi yleisö<br />
on tuonut mukanaan?<br />
Kaupunkietnologiaa ostoskeskuksissa<br />
Turun kaupunkiuudistusta koskevassa analyysissään<br />
Turun yliopiston kulttuurimaantieteen professori Harri<br />
Andersson sovelsi Suomessa edelläkävijänä kriittisiä<br />
teorioita julkisen tilan tuottamisen ja kulutuksen kaupallistumisesta<br />
38 . Etnografisen kaupunkitutkimuksen<br />
piirissä tilojen ja rakenteellisten muutosten tarkastelun<br />
sijasta keskitytään käyttäjien mielikuviin, kokemuksiin ja<br />
muistoihin sekä arkisten tilanteiden kuvauksiin 39 . Tästä<br />
haastatteluja ja havainnointia käyttävästä tutkimussuuntauksesta<br />
hyvä esimerkki on nuorten tilallisia käytäntöjä<br />
esittelevä analyysi Jyväskylän kävelykeskustasta 40 .<br />
kuva: Jan Virtanen<br />
<strong>Pori</strong> onnistui perustamaan maan ensimmäisten kaupunkien<br />
joukossa oman kävelykatunsa, jonka varrella on<br />
useita katettuja kulutuksen tiloja. Nämä ovat eriasteisesti<br />
myös nuorison vapaa-ajan ympäristöjä, joiden tutkiminen<br />
olisi antoisaa nuorten kulutuskulttuurin näkökulmasta.<br />
Tämänkaltaisen tutkimusaineiston hankkimista<br />
puoltaa myös ajankohtaiseksi nähty kysymys Kauppatorin<br />
miljöön ja kävelykadun viihtyisyydestä ja elävöittämisestä.<br />
Lasten ja nuorten oikeus omaan ympäristöön<br />
Kaupunkitilan viihtyisyyden, turvallisuuden ja pelon tunteita<br />
sekä mitattavia indikaattoreita on selvitelty erilaisia<br />
menetelmiä yhdistelevissä sosiologisissa ja kaupunkimaantieteen<br />
tutkimuksissa 41 . Samantyyppisten kysymysten<br />
pohjalta ympäristöpsykologit ovat tarkastelleet lasten<br />
ja nuorten viihtymistä, heidän kokemusperäisiä mieltymyksiään<br />
ja luoneet lähtökohtia parantamiskeinoille 42 .<br />
Nuorten ympäristösuhteen tarkastelu liittyy pyrkimykseen<br />
tuoda esille heidän omia kokemuksiaan. Lasten ja<br />
nuorten taiteen perusopetuksen piirissä tapahtuva arkkitehtuuriopetus<br />
on Suomessa pitkälle kehitelty käytäntö,<br />
jonka piirissä on mahdollista ylläpitää ennakkoluulotonta<br />
suhtautumista toiveisiin heidän kaltaisesta miljööstään.<br />
Kuitenkin varsinaiseen osallistamiseen löytyy nykyään<br />
vain harvoja yksittäisiä kokeiluja, eivätkä ne ole vaikuttaneet<br />
vallitseviin suunnittelukäytäntöihin.<br />
Nuorten osallistaminen suunnitteluun ja heidän erityinen<br />
huomioiminen kaupunkimiljöön kehittämisessä on<br />
saanut asiantuntijoiden ja viranhaltijoiden kannatusta<br />
Pohjoismaissa 43 ja myös Unescon ohjeistavan elimen<br />
piirissä 44 . Ruotsalaisissa ympäristösuunnittelun teemajulkaisuissa<br />
lasten ja nuorten oikeutta aktiivisesti vaikuttaa<br />
kaupunkitilan käyttöön nähdään itsestään selvänä<br />
vuorovaikutuksen vaatimuksena 45 . Esitetyt tulokset ovat<br />
nuorten ehdoilla ja osallistumisella toteutettuja parannushankkeita<br />
vapaa-ajan ympäristöistä, eivätkä ne vielä<br />
erityisemmin haasta vallitsevia suunnittelukäytäntöjä.<br />
18
Change language