Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Liite-2<br />
Nuorten osallistaminen kaupunkisuunnittelun<br />
yhteydessä – ideoita ja<br />
näkökulmia eri kaupungeista<br />
Sanna Lahdensalo-Mäki<br />
Helsingin malli<br />
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa lähdettiin<br />
vuonna 2001 kokeilemaan uudenlaista vuorovaikutteista<br />
keskustelevaa, eri tahoja ja näkökulmia huomioivaa<br />
kaupunkisuunnittelumenetelmää. Muihin kaupunkeihin<br />
nähden Helsinki toimi sikäli poikkeuksellisesti, että kaupunki<br />
palkkasi vuorovaikutustyöhön kaksi vuorovaikutussuunnittelijaa.<br />
Nykyisin kaupungin suunnitteluvirastossa<br />
on käytännössä havaittu, etteivät kaupunkisuunnittelun<br />
resurssit riittäisi vuorovaikutustyöhön ilman siihen suunnattua<br />
työvoimaa. Sen lisäksi, että maan pääkaupunki rakentuu<br />
ja kehittyy kiivaassa tahdissa, muodostuu rakentamisen<br />
korkean määrän vuoksi yhä enemmän tilanteita,<br />
joissa eri näkökulmien sovittelua tarvitaan. 1<br />
Helsingissä vuorovaikutussuunnittelijat ovat resurssiensa<br />
puitteissa kartoittaneet kohdennetusti myös nuoria kaupungin<br />
käyttäjiä. Kestävän kehityksen kannalta olennaisena<br />
teemana, on pyritty saamaan helsinkiläiset koulut<br />
kiinnostumaan rakennetusta ympäristöstä.<br />
Ideoita ja näkökulmia nuorilta<br />
Viimeaikaisin suurempi yhteistyö nuorten ja kaupunkisuunnittelijoiden<br />
välillä suuntautui Helsingin Hernesaaren<br />
asuinalueen suunnitteluun, jota varten kaupunki<br />
tilasi suunnitelmat kolmelta suunnittelutoimistolta, kahdelta<br />
eri asukasryhmältä sekä lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu<br />
Arkilta. Lähtökohtaisesti tarkoituksena ei ollut<br />
vertailla eri osapuolien suunnitelmia, vaan saada uusia<br />
ideoita ja erilaisia näkökulmia 2 . Käytännössä paljastui kuitenkin<br />
hyvin ilmeisenä ongelmana, että suunnittelijat ja<br />
käyttäjät puhuivat varsin eri kieltä. Suunnittelijat keskittyivät<br />
pääasiassa muotoon ja tilaan, käyttäjien kohdalla<br />
olennaiseen osaan nousivat kaupunginosan sosiaalinen<br />
sisältö, toiminta ja elämyksellisyys. 3<br />
Hallintokuntien välistä yhteistyötä<br />
Yksittäisiä lasten ja nuorten osallistumista tukevia toimenpiteitä<br />
suurempana projektina Helsingin suunnitteluvirasto<br />
toteutti yhteistyössä nuorisoasiankeskuksen<br />
kanssa ”Terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä lasten<br />
ja nuorten osallistuminen” -teemavuoden vuonna 2004.<br />
Kokonaisuudessaan teemavuosi oli vuosina 2001–2004<br />
toteutettua Helsingin lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa,<br />
jonka tavoitteena oli herättää keskustelua ja lisätä vuorovaikutusta<br />
eri toimijoiden kesken. Suunnitteluviraston<br />
lisäksi hankkeeseen osallistuivat sosiaalivirasto: ”Rakastava<br />
ja huolehtiva perhe” (2001), opetusvirasto: ”Monipuolinen<br />
sivistys ja osaaminen” (2002) sekä terveysvirasto:<br />
”Hyvä terveys” (2003). 4<br />
Paikkakokemusten kartoittamista<br />
metodikortistolla<br />
Lasten ja nuorten Helsinkiä tutkittaessa kaupunkisuunnitteluviraston<br />
vuorovaikutussuunnittelijat ovat käyttäneet<br />
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen<br />
(YTK) vuorovaikutteisen suunnittelun ja ympäristön tutkimuksen<br />
metodipakettia (YTK:n metodikortisto). Pääasiallisina<br />
toimijoina Helsingissä toteutetuissa lasten- ja<br />
nuorten vuorovaikutusprojekteissa ovat olleet Helsingin<br />
kaupunkisuunnitteluvirasto (aineistot), Arkkitehtuurikoulu<br />
Arkki (pedagoginen työskentelyosuus) sekä Hesan<br />
Nuorten Ääni (paikka-arvioinnit paikkakokemuksiin liittyen).<br />
Teemavuoden 2004 aikana suunnitteluvirastossa kerättiin<br />
tietoa lasten ja nuorten kokemasta kaupunkiympäristöstä.<br />
Tiedonkeruu menetelmänä käytettiin mm.<br />
metodikortiston tarrakarttamenetelmää, joka sopii<br />
työkaluksi ihmisten paikkakokemuksia kartoitettaessa.<br />
Menetelmän avulla saadaan tietoa ihmisten paikkoihin<br />
liittämistä merkityksistä ja tunnekokemuksista, kuten<br />
paikoista, joissa lapset kokevat pelkoa ja turvattomuutta<br />
sekä paikoista, joihin liittyvät kiusaamisen ja ystävyyden<br />
tunteet jne. Teemavuoden aikana toteutetut kartoitukset<br />
kohdistettiin kehittämistä vaativille alueille. Esimerkiksi<br />
helsinkiläisen suurlähiön Kontulan koulussa lapset merkitsivät<br />
tarrakarttoihin alueen ostokeskusalueen hyviä/<br />
huonoja sekä turvallisia/turvattomia paikkoja. Etelä-<br />
Haagan Isonnevan alueella lasten kanssa toteutettiin<br />
kaavakävely, jossa oppilaat merkitsivät tarrakarttaan<br />
ympäristössä havaitsemiaan asioita. Suunnitteluvirastosta<br />
todettiin, että kuuntelemalla lasten omia mielipiteitä<br />
löydetään epäkohtia, joiden parannukset ovat monesti<br />
toteutettavissa suhteellisen kevyesti, esim. oikeanlaisella<br />
valaistuksella. 5<br />
Turvallista liikennesuunnittelua<br />
Lasten ja nuorten kanssa toteutettu vuorovaikutustyö<br />
koettiin liikennesuunnittelun puolella merkittäväksi. Erityisesti<br />
lasten koulureittien selvitys on turvallisuuden takaamiseksi<br />
tärkeää. Vain tutkimalla saadaan tietoa siitä,<br />
49