Karhunpalveluksen voi lukea sähköissä muodossa Porin nettisivulta.

More documents

Recommendations

Info

10 Työn ääniä Satamalla mainiot mahdollisuudet Tilaa on, syvät väylät, tahto kehittyä. Paljon on muuttunut Porin Sataman toiminta niistä ajoista, jolloin oli mahdollista lähteä sunnuntaiajelulle satamaan katselemaan laivoja tai hakemaan halpaa pirtua ulkomaisilta rahtialuksilta. Toista on nyt, kun Mäntyluodon satama-alueen ympärillä on jo vuosia ollut aita ja satamassa saavat kulkea vain kulkuluvan saaneet. Porin Satama täytti viime vuonna 230 vuotta. Satamasta on tullut yksi Suomen suurimmista ja se tähtää entistä houkuttelevammaksi meriliikenteelle. Työmenetelmät ja välineet ovat vuosien saatossa muuttuneet, mutta perusidea on sama, tavaraa lastataan ja puretaan, ja homman pyörittämiseksi tarvitaan rautaisia ammattilaisia. Porin Satama pyörii tällä hetkellä noin 60 työntekijän voimin. Teksti ja kuvat Tarja Tiilimäki Kasvua kauttaliikenteestä ja yhtiöittämisestä Porin Sataman liikevaihto on 13–14 miljoonaa euroa. Koko 2000-luvun Porin Satama on ollut Suomen viidenneksi-kuudenneksi suurin satama, joka ei palvele yksistään Poria ja lähiympäristöä. Sataman logistinen kuljetusvyöhyke ulottuu aina Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion seuduille asti. Mäntyluodon 12 metrin syväväylän valmistuminen kesällä mahdollistaa isompien laivojen rantautumisen. Näin ollen satamasta tulee entistä houkuttelevampi myös suurteollisuudelle. – Helsinkiläisilläkään ei ole enää varaa sanoa, että ”kyllä me tultas, mut skibat ei mahdu teidän rännii”, naurahtaa Nirhamo. Liikenne- ja turvaosaston päällikön Pekka Frimanin mukaan sataman valvonta on tehokasta. Merenkulkijasta laivavastaavaksi Satamajohtaja Jaakko Nirhamon mukaan Porin Satamalla on kaikki mahdollisuudet kasvuun, koska tarvittavat resurssit ovat jo nyt olemassa. Kuva Alan Gallop, Meridian Publications Ltd Satama uudelle kasvuväylälle Useamman vuoden työrupeama ympäri maailmaa, niin öljynporauslauttojen suunnittelussa kuin ympäristötekniikan projekteissakin, sai Jaakko Nirhamon muutama vuosi sitten miettimään muita vaihtoehtoja. – Reissu-Lassen elämää jaksaa aikansa, joten ajatus työpaikasta, joka pysyisi fyysisesti paikallaan, alkoi tuntua houkuttelevalta, eikä vähiten perhesyistä. Pori tuntui hyvältä vaihtoehdolta, toteaa Nirhamo. Hänet valittiin Porin Sataman operatiiviseksi johtajaksi vuonna 2003. Satamajohtajana hän on ollut vuodesta 2007. – Satama on työpaikka, jossa äijähuumori kukoistaa ja asioita tehdään välillä enemmän tunteella kuin järjellä. Siitä huolimatta koko henkilöstön pitää sisäistää ajatus, että asiakas on kaiken toiminnan lähtökohta – ilman asiakkaita satama on vain rannalla oleva asfalttikenttä, Nirhamo muistuttaa. Palveluita parantamalla nostetaan Nirhamon mukaan myös sataman tuottavuutta. – Tosiasiassa jokainen sataman työntekijä, työnantajasta riippumatta, markkinoi työnsä kautta satamaa. Pitää pystyä vastaamaan niihin odotuksiin, joita asiakkaalla on, täsmentää Nirhamo. Porin Satamalla on kaikki mahdollisuudet kasvaa, koska jo nyt sataman perusrakenteet ovat kunnossa. Nirhamon mukaan liikenteen lisäämiseksi on vielä tehtävä töitä. – Pohjoisen kaivannaisteollisuus tulee kasvamaan, joten me voimme ottaa osamme kauttakulkuliikenteestä, eli pienillä laivoilla lastit Porin Satamaan ja täältä eteenpäin isoilla aluksilla maailmalle, visioi Nirhamo. Porin Satama tullaan lähitulevaisuudessa yhtiöittämään. Käytännössä satama jatkaa Porin kaupungin sataprosenttisesti omistamana yhtiönä. Tavoitteena on elinkelpoinen ja toimiva yhtiö. – Olen vakuuttanut henkilöstöä, ettei osakeyhtiötä tarvitse pelätä. Satamassa riittää aina töitä niille, joilla on ammattitaitoa ja asennetta. Tässä rakennetaan kaikkien satamalaisten yhteistä työpaikkaa ja meille tulevaisuutta, kiteyttää Nirhamo. Parinkymmenen vuoden pesti merillä eri tehtävissä, viimeksi yliperämiehenä, sai Pekka Frimanin hakemaan uusia haasteita. Niitä on tarjonnut, vuodesta 2004 lähtien, liikenne- ja turvaosaston päällikön tehtävät Porin Satamassa. Friman vastaa sataman laivaliikenteen sujumisesta. Hän määrittelee satamaan tuleville laivoille laituripaikat ja huolehtii siitä, että paikka löytyy mahdollisimman nopeasti. Suurten laivojen aikataulu on Frimanin tiedossa hyvissä ajoin, jopa kuukautta aiemmin. – Toisessa ääripäässä ovat laivat, jotka ilmoittavat tulostaan puolen vuorokauden varoitusajalla. Näissä tapauksissa paikkaa voi joutua tovin odottamaan, mutta pyrimme siihen, että alus pääsee satamaan mahdollisimman nopeasti, toteaa Friman. Frimanin alaisuudessa ovat satamavalvojat ja vartijat. Työnsä hyviksi puoliksi Friman listaa monipuolisuuden ja kansainvälisyyden sekä sen, että saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. – Kaiken kaikkiaan meillä on täällä hyvä henki, enkä nyt oikein osaa huonoja puolia tästä työstä löytää. Jos nyt jotain pitää mainita, niin viime talven jäätilanne hankaloitti tavattomasti liikenteen sujumista. Porin satamassa noudatetaan kansainvälistä ISPS-koodia (International Ship and Port facility Security Code), jonka tarkoituksena on lisätä ja yhtenäistää turvallisuutta satamissa. Toisaalta suuret koneet ja isot kuormat vaativat henkilöstöltä sitoutumista turvallisuuden pelisääntöihin. – Meillä täällä satamassa on se periaate, ettei mitään jätetä sattumanvaraan, oli sitten kysymyksessä sataman yleinen turvallisuus tai työturvallisuus. Mahdolliset turvallisuusriskit pyritään minimoimaan, täsmentää Pekka Friman.
2 • 2011 11 Työn ääniä ”Ei täällä maakrapu pärjäiskään” Uusi satamakonttorirakennus valmistui Mäntyluotoon syksyllä 2010. Satamavalvoja Tapio Ristimäki aloitti uransa Porin Satamassa 1990, valvojan tuurarina. Hän on ehtinyt olla myös vuoden päivät nosturinkuljettajana, mutta entisen ammattikalastajan veri veti yläilmoista lähemmäs merta. – Satamavalvojana saan olla tekemisissä laivojen kanssa ja voin tutustua erilaisiin ihmisiin. Ristimäki huolehtii laivojen vastaanottamisesta, irrottamisesta ja siirroista. Lisäksi hän toimittaa laivoihin tarvittaessa puhdasta vettä ja huolehtii myös laivoista tulevat jätteet pois. – Tykkään tästä työstä, koska tämä on vaihtelevaa ja monipuolista. Kaikki alukset ja niiden henkilökunta ovat omanlaisiaan. Kommunikointi hoituu joko suoraan laivan henkilöstön kanssa tai sitten luotsin välityksellä. Ristimäen lisäksi satamassa on viisi muuta vakituista valvojaa. Ryhmä tekee keskeytymätöntä viisivuorotyötä. Valvojan kahdentoista tunnin työvuorosta valtaosa menee sataman vartiointiin. – Käytännössä vartiointi hoidetaan tätä nykyä valvomossa, jossa näyttöpäätteiltä pystytään valvomaan sekä portteja että tarvittaessa koko satama-aluetta. Toista oli silloin, kun satamassa ei vielä ollut aitaa. Täällähän saattoi liikkua kuka tahansa ulkopuolinen, mistä kehkeytyi usein vaaratilanteita. Satama on vaativa työpaikka. Mitään ei voi Ristimäen mukaan jättää sattuman varaan ja asiat pitää tehdä niin kuin on sovittu, tosin hyvässä hengessä. Omasta ja työkaverin turvallisuudesta on huolehdittava joka käänteessä. – Koko ajan on pidettävä silmät auki ja kuunneltava. Liika rutinoituminen on pahasta. Kun tarkkaavaisuus kärsii, onnettomuusriskit kasvavat. Suurin osa satamalaisista on entisiä merenkulkijoita tai muuten alasta kiinnostuneita. – Ei täällä ihan maakrapu pärjäiskään, kiteyttää Ristimäki. Nosturinkuljettaja Mari Tombergin työpaikalta näkee kauas ja maisema elää. Kuvaushetkellä, huhtikuun alussa, meri oli vielä osittain jäässä, kun Tomberg tyhjensi proomua metallijätteestä. Kannen kuva: Satamavalvoja Tapio Ristimäki ehtii kiinnittää ja irrottaa useita aluksia päivässä. Maisemakonttori meren äärellä Porin Sataman historian ensimmäinen nainen nosturinkuljettajana on Mari Tomberg. Reposaaresta kotoisin olevana hänen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä hakeutumistaan nosturikuskin vuoden kestävään oppisopimuskoulutukseen, kun mahdollisuus siihen Porin Satamassa seitsemän vuotta sitten tarjoutui. Meren läheisyys ja upeat maisemat kiehtoivat ja toisaalta satama oli tullut Tombergille tutuksi aiemmin ahtausfirman tilapäishommissa. – Parasta tässä työssä on, että näkee saman tien kättensä työn tuloksen, kun laivat tyhjenevät tai täyttyvät, hän toteaa. Tomberg tekee kahdeksan tunnin päiviä, sekä aamu- että iltavuoroa ja tarvittaessa yötä. Yhtä nosturia kohden on kaksi kuljettajaa, jotka tuuraavat toistensa tauot ja vaihtavat lennossa, jotta tavara liikkuisi koko ajan. Saumatonta yhteistyötä – Kahta samanlaista päivää ei taatusti ole. Kaikki laivat, lastit ja ihmiset ovat erilaisia. Alukset ovat välillä niin isoja, ettei ruumaan edes nosturista näe, kertoo Tomberg. Silloin apuna on manttelimies, joka laivan merenpuoleisella reunalla näyttää käsimerkein ja puhelimen välityksellä, mihin suuntaan taakkaa pitää liikuttaa. Usein on kysymys muutamista senteistä ja yhteistyön manttelimiehen kanssa pitää olla saumatonta. – Manttelimies on näissä tilanteissa mun silmät. Työpaikka on pahimmillaan lähes 30 metrin korkeudessa. Tuuli ei sinänsä haittaa, mutta tuuliraja on 18–20 metriä sekunnissa, koska moinen puhuri heivaa taakkaa jo siinä määrin, ettei nosturihommista tahdo tulla enää mitään. Satama on tunnetusti miehinen työpaikka, jossa äijähuumori kukoistaa. Miehet ovat Tombergin mielestä mukavia työkavereita. – Kyllä täällä pärjää, kun antaa juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tulee sitä itsekin välillä sanottua takas, hän naurahtaa. Tarvittaessa Mari Tomberg on myös satamavalvojien apuna vastaanottamassa ja irrottamassa aluksia. Tullauksia ja turvallisuutta Porin tulli muutti viime syksynä saman katon alle Porin Satamakonttorin kanssa. Satamassa tulli pystyy paremmin valvomaan sekä tavaraliikennettä että turvallisuutta. Suurin osa tullin asiakkaista koostuu meriliikenteestä. Tulli palvelee edelleen myös yksityisiä asiakkaita, jotka ovat voineet maaliskuun lopusta lähtien tehdä tulliselvitykset myös sähköisesti internetissä. – Asiakaskäyntien määrä on uudistuksen myötä laskenut, mutta neuvonnan tarve on toisaalta kasvanut, joten meillä on tällä hetkellä puhelintuessa neljä virkailijaa, kertoo Porin yksikön tulliylitarkastaja Harri Tammi. Yhteiskunnan suojaaminen on muiden tehtävien ohella yksi tullin toiminnan peruspilareista. Turvallisuusvalmiuden ylläpitämiseksi tulli tekee tiivistä yhteistyötä satamaviranomaisten, poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. – Keskittämällä voimavaramme, voimme valvoa kokonaisvaltaisesti sataman tavaraliikennettä, liikennöitsijöiden kalustoa ja kuljettajien kuntoa, toteaa Tammi. Porin tulli ottaa näytteitä esimerkiksi satamaan tulevista tekstiileistä. Tehostetussa seurannassa ovat vauvanvaatteet, joista tutkitaan muun muassa formaldehydipitoisuus tullilaboratoriossa Espoossa. Huumeet ovat myös tullin tehotarkkailussa. Harri Tammen mukaan huumeiden kulku Porin Sataman kautta ei ole osoittanut lisääntymisen merkkejä. Mäntyluodossa toimiva Porin tulli työllistää parisenkymmentä henkilöä. Tulliylitarkastaja Harri Tammi: ”Työmaana satamassa voi varautua mihin tahansa. Talvinen Tahkoluoto on erityisen haastava, mutta kesällä aivan mainio.” Kuva Päivi Musakka
Page 1 and 2: Porin kaupungin henkilöstölehti |
Page 3 and 4: 2 • 2011 3 Henkilöstöasioita Li
Page 5 and 6: 2 • 2011 5 Henkilöstöasioita Ta
Page 7 and 8: 2 • 2011 7 Näin Merikarvialla: H
Page 9: 2 • 2011 9 Kuninkaanhaan koulu Un
Page 13 and 14: 2 • 2011 13 Vähäx valottaa Täl
Page 15 and 16: 2 • 2011 15 Porilaisten oma kuoro
Page 17 and 18: 2 • 2011 17 Poritar - harvinaisuu
Page 19 and 20: 2 • 2011 19 Opas tuntee Porin kui

Karhunpalveluksen voi lukea sähköissä muodossa Porin nettisivulta.

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?