Karhunpalveluksen voi lukea sähköissä muodossa Porin nettisivulta.
05.06.2015 • Views
Share Embed Flag

Karhunpalveluksen voi lukea sähköissä muodossa Porin nettisivulta.

Karhunpalveluksen voi lukea sähköissä muodossa Porin nettisivulta.

Karhunpalveluksen voi lukea sähköissä muodossa Porin nettisivulta.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
pori.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Porin</strong> kaupungin henkilöstölehti | 2 • 2011<br />

Lisää euroja palkkapussiin<br />

Työn ääniä<br />

Parhaat kesätreffit Porissa<br />

Kunta-alan työntekijöille neuvoteltiin<br />

lisää palkkaa. Toukokuussa maksetaan<br />

kaikille vähintään 1,2 prosentin yleiskorotus.<br />

s. 3<br />

<strong>Porin</strong> Satamalla on mainiot mahdollisuudet.<br />

Tilaa on. Syvät väylät. Tahto kehittyä.<br />

Kallonlahden syväväylä valmistumassa.<br />

s. 10-11<br />

Runsaasti tapahtumia ja huippustaroja:<br />

Vähäx valottaa. Farmari. Pori Jazz. Pori<br />

Jazz Kids. SuomiAreena. Beach Boys.<br />

Porispere. Pori Folk.<br />

s. 12-13

2<br />

Pääkirjoitus<br />

Mikä meitä kuntia odottaa?<br />

Kunnan tulorahoituksen tasapainoa<br />

mitataan vuosikatteella<br />

prosentteina poistoista. Vaikka<br />

esimerkiksi <strong>Porin</strong> kaupungissa<br />

vuosikate on niin viime kuin edellisenä<br />

vuonna kattanut poistot,<br />

olemme muiden suomalaisten<br />

kuntien ta<strong>voi</strong>n joutuneet lisäämään<br />

lainanottoa. Jos tarkastellaan<br />

suomalaisia kuntia kokonaisuutena,<br />

vuoden 1997 jälkeen<br />

ei kuntasektorin vuosikate ole<br />

minään vuonna riittänyt poistonalaisten<br />

investointien eli vaikkapa<br />

katujen, koulujen ja päiväkotien<br />

omahankintamenoihin. Näin on<br />

syntynyt tulorahoitusvaje, jota<br />

kunnat ovat kattaneet omaisuuden<br />

myynnillä ja ennen kaikkea<br />

lainanotolla. Vuosina 1997–2010<br />

kunnille on syntynyt tulorahoitusvajetta<br />

yhteensä yli 9 miljardia euroa<br />

ja kuntasektorin velkamäärä<br />

on samana ajanjaksona kasvanut<br />

noin 8 miljardilla eurolla.<br />

Edellä kuvatun johdosta ja koska<br />

viime vuosina toteutettu kuntaja<br />

palvelurakenneuudistus eli ns.<br />

Paras-hanke ei ole tuottanut kuin<br />

marginaalisia hyötyjä, odotan<br />

ainakin itse maan uudelta hallitukselta<br />

rohkeita toimia kuntarakenteen<br />

uudistamiseksi. Kun<br />

palvelurakenne koostuu toisistaan<br />

poikkeavista yhteistoimintaalueista<br />

ja eri organisaatiomuodoista,<br />

on se kuntalaisten tasaar<strong>voi</strong>sen<br />

kohtelun kannalta epäselvä.<br />

Eritasoiset rakenteet sekä<br />

palvelujen ostaminen ja myynti<br />

vaativat paljon valmistelutyötä,<br />

byrokratiaa ja sopimusviidakkoja,<br />

jotka omalta osaltaan lisäävät<br />

vaihdantakustannuksia.<br />

Jos halutaan saattaa kaikki suomalaiset<br />

mahdollisimman yhdenvertaiseen<br />

asemaan asuinkunnasta<br />

riippumatta, luodaan<br />

pian käynnistyvässä kuntalain<br />

kokonaisuudistuksessa yhdenmukainen<br />

kuntarakenne, jossa myös<br />

kunnan johtamisjärjestelmältä<br />

edellytetään yhdenmukaisuutta.<br />

Se helpottaa kuntalaisen elämää ja<br />

arkea, mutta myös meidän kuntien<br />

johdossa ja kuntakentällä muutoinkin<br />

työskentelevien työtä.<br />

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen:<br />

”Toivottavasti kuntarakenteen uudistuskin<br />

saa ilmaa siipiensä alle tulevina vuosina.”<br />

Kuva Jouni Koivukoski<br />

Vaikka yhteisöveron osuus verotuloista<br />

ei ole Porissa niin merkittävä<br />

kuin monissa muissa<br />

kunnissa, on viime laman aikana<br />

toteutettu yhteisöveron jakoosuuden<br />

korottaminen kuntien<br />

hyväksi koettu myönteisenä. Jos<br />

kuitenkin jako-osuus ensi vuoden<br />

valtion talousarviota valmisteltaessa<br />

palautetaan ennalleen ja jos<br />

kunnille ei korvata verovähennysten<br />

korotuksia, tulevat kunnat menettämään<br />

lähes 1,5 veroprosentin<br />

tuottoa vastaavan summan joka<br />

vuosi. Näin on Suomen Kuntaliitto<br />

aivan oikein todennut.<br />

Vuoden 2007 hallitusohjelman<br />

mukaisesti on viime vuosina<br />

käynnistetty metropolipolitiikan<br />

valmistelu ja vahvistettu<br />

suurkaupunkipolitiikkaa. Suurkaupunkipolitiikalla<br />

vahvistetaan<br />

suurimpien kaupunkiseutujen<br />

kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen<br />

eheyttä ja<br />

sosiaalista kestävyyttä. Vuoden<br />

2009 kaupunkipolitiikan periaatepäätöksessä<br />

määriteltiin suurkaupungeiksi<br />

pääkaupunkiseudun<br />

metropolialueen ohella Tampere,<br />

Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja<br />

Kuopio. <strong>Porin</strong> kaupungin edustajana<br />

olen osallistunut sisäasiainministeriön<br />

2007 asettaman<br />

kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän<br />

suurkaupunkijaoston työskentelyyn.<br />

Jaoston työskentelyssä<br />

metropolipolitiikka on ollut merkittävä<br />

teema, mutta olennaista<br />

alkavalla hallituskaudella on, että<br />

<strong>Porin</strong> kaupunkiseutu edelleen on<br />

suurkaupunkipolitiikan ytimessä.<br />

Valmisteltaessa suurkaupunkijaoston<br />

kannanottoa tulevaa hallitusohjelmaa<br />

silmälläpitäen on<br />

nimenomaisesti todettu, että suurilla<br />

kaupunkiseuduilla tarkoitetaan<br />

sellaisia toiminnallisia kaupunkiseutuja,<br />

joiden väkiluku on<br />

suurempi kuin 100.000 asukasta.<br />

Näitä ovat Helsingin metropolialueen<br />

lisäksi Tampereen, Turun,<br />

Oulun, Jyväskylän, Lahden, <strong>Porin</strong>,<br />

Kuopion, Lahden, Lappeenranta-<br />

Imatran, Joensuun, Vaasan ja Seinäjoen<br />

kaupunkiseudut. Olennaista<br />

on se, että Pori säilyy tässä<br />

luettelossa ja kaupunkiseutumme<br />

asema näin tunnustetaan myös tulevan<br />

hallituksen linjauksissa.<br />

Alussa mainitsemani julkistalouden<br />

tulorahoitusvaje ei korjaannu<br />

hokkuspokkustempuilla vaan<br />

vaatii peräänantamattomuutta ja<br />

sitkeyttä niin maan hallitukselta,<br />

tulevan kuntalain valmisteluun<br />

osallistuvilta kuin meiltä alueellisilta<br />

ja paikallisilta toimijoilta. <strong>Porin</strong><br />

väkiluku, 83.000, edustaa noin<br />

1,5 prosenttia maan väkiluvusta.<br />

Karkeasti arvioituna se on myös<br />

osuus, jolla joudumme alkaneella<br />

vaalikaudella osallistumaan kuntien<br />

talous- ja tuottavuustalkoisiin.<br />

Aino-Maija Luukkonen<br />

Kaupunginjohtaja<br />

Journalistin velvollisuus on kyseenalaistaa ja tunnistaa heikot signaalit<br />

SuomiAreena sytyttää suomalaiset<br />

keskustelemaan ja ottamaan<br />

kantaa. Tuntuu kuin yhdeksän<br />

kuukauden pimeys ja neljän seinän<br />

sisälläolo patoaisi sanomisen<br />

tarvetta, joka pääsee valloilleen<br />

kesäisissä puitteissa SuomiAreenalla.<br />

Kun SuomiAreenaa aloiteltiin<br />

2000-luvun puolivälissä suunnitella,<br />

ajatuksena oli synnyttää uusi,<br />

kaikille a<strong>voi</strong>n yhteiskunnallisen<br />

keskustelun areena, jossa mielipiteitä<br />

ei kahlita ja osallistuminen<br />

on rentoa ja rohkeaa. Hyvin käytännön<br />

läheisenä ideana oli myös<br />

tuoda eloa hiljaisiin heinäkuun<br />

uutispäiviin. Samanaikaisesti uutistoimituksessa<br />

oli tarve taustoittaa<br />

ja syventää uutisjuttuja: miksi<br />

MTV3 Uutiset ei <strong>voi</strong>si koota mielenkiintoisen<br />

aiheen ympärille sanavalmiita<br />

ihmisiä? Näistä ajatuksista<br />

syntyi SuomiAreena.<br />

SuomiAreenan puolueiden puheenjohtajien<br />

tv-tentti Raatihuoneen puistossa 21.<br />

heinäkuuta 2010. MTV3:n politiikan ja taloustoimituksen<br />

päällikkö Timo Haapala,<br />

päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja silloinen<br />

pääministeri Mari Kiviniemi.<br />

Säkenöivää keskustelua<br />

Menneiden SuomiAreena-kesien<br />

jälkeen <strong>voi</strong>n todeta, että idea on<br />

toteutunut paremmin kuin uskalsimme<br />

ajatellakaan. <strong>Porin</strong><br />

kaupungin kanssa yhdessä järjestämämme<br />

yhteiskunnallinen kesätapahtuma<br />

on koonnut yhteen<br />

ihmisiä yhteiskunnan kaikilta<br />

tahoilta. Se on nostanut esiin aiheita,<br />

jotka ovat uinuneet isojen<br />

uutisten alla.<br />

Menneinä kesinä on puhuttu<br />

muun muassa rahan vallasta, ulkopolitiikasta,<br />

median moraalista,<br />

Natosta, mutta myös kulttuurista,<br />

taiteesta ja viihteestä. Säkenöivimmät<br />

keskustelut ovat syntyneet<br />

särmikkäiden vastinparien kesken.<br />

Ne ovat sytyttäneet ihmisten<br />

mieliin uusia ajatuksia ja kenties<br />

maailmankuviakin. Keskustelussa<br />

on haastettu puolin ja toisin milloin<br />

vallitsevia käsityksiä, milloin<br />

uusia ideoita.<br />

Miksi olemme mukana?<br />

Minulta kysytään usein, miksi<br />

kaupallinen mediayhtiö on ottanut<br />

tehtäväkseen järjestää yhteiskunnallisen<br />

kesätapahtuman.<br />

Journalistin velvollisuus on kyseenalaistaa<br />

ja tunnistaa heikkoja<br />

signaaleja. Suurelle mediatalolle<br />

on tärkeää olla mukana nostamassa<br />

esiin aiheita, eikä ainoastaan raportoimassa<br />

jo meneillään olevista<br />

asioista. MTV Media panostaa<br />

laadukkaisiin sisältöihin, oli sitten<br />

kyse uutisista, viihteestä tai urheilusta.<br />

Uutistoiminnassa tällaista<br />

laatujournalismia <strong>voi</strong>daan hyvin<br />

kutsua myös julkiseksi palveluksi.<br />

Tässä mielessä olemme harvinainen<br />

mediayhtiö, jos vertaamme<br />

vaikkapa eurooppalaisiin kaupallisiin<br />

tv-yhtiöihin.<br />

Tavataan taas<br />

heinäkuussa!<br />

Vuosi vuodelta laajentunut SuomiAreena<br />

ei olisi mahdollinen, jos<br />

toimituksessamme ei olisi sisäistä<br />

paloa ja vahvaa näkemystä tapahtuman<br />

tarpeellisuudesta. MTV:ssä<br />

mottomme on näyttää mallia<br />

muille, se pätee myös SuomiAreenassa.<br />

Toivon vastakin, että teet<br />

kesätreffisi SuomiAreenalle!<br />

Merja Ylä-Anttila<br />

Päätoimittaja<br />

MTV3 Uutiset<br />

Kuva Marko Mikkola

2 • 2011<br />

3<br />

Henkilöstöasioita<br />

Lisää euroja palkkapussiin<br />

Kunta-alan työntekijöille neuvoteltiin<br />

lisää palkkaa helmikuun<br />

lopussa hyväksytyissä kunnallisissa<br />

virka- ja työehtosopimuksissa<br />

2010–2011.<br />

Virka- ja työehtosopimuksiin<br />

2010–2011 kuuluvat:<br />

• kunnallinen yleinen virkaja<br />

työehtosopimus<br />

• kunnallinen opetusalan virkaja<br />

työehtosopimus<br />

• lääkärisopimus<br />

• teknisen henkilöstön virkaja<br />

työehtosopimus<br />

• tuntipalkkaisen henkilöstön<br />

työehtosopimus<br />

• kunnallisten muusikkojen<br />

virka- ja työehtosopimukset<br />

• pöytäkirja kunnallisen alan<br />

työelämän kehittämisasioita<br />

koskevista neuvotteluista.<br />

• Lisäksi <strong>voi</strong>massa olevan Tehypöytäkirjan<br />

perusteella tehyläisille<br />

maksetaan vastaavat<br />

korotukset.<br />

Lisäeuroja tulee kaikille 1,2 %:n<br />

suuruisena yleiskorotuksena, sopimusalasta<br />

riippuen kertakorvausta<br />

100 euroa, 140 euroa tai 250<br />

euroa sekä neuvottelujen perusteella<br />

järjestelyerää.<br />

Yleiskorotus<br />

Toukokuussa maksetaan 1,2 %:n<br />

suuruinen yleiskorotus. Tällöin<br />

korottuu myös henkilökohtainen<br />

lisä ja palkkahinnoitteluliitteiden<br />

mukaiset peruspalkat.<br />

Myös Tehyn jäsenet saavat 1,2 %:n<br />

yleiskorotuksen.<br />

Järjestelyerä<br />

Toukokuussa maksuun tuleva järjestelyerä<br />

on suuruudeltaan 0,8<br />

%. Tehy-pöytäkirjan sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon henkilöstön<br />

määrälliseen kehitykseen perustuva<br />

paikallinen järjestelyerä ei<br />

toteudu.<br />

Järjestelyerän jakamisperusteista<br />

on sovittu allekirjoituspöytäkirjassa.<br />

Pöytäkirjassa<br />

on sovittu, että<br />

järjestelyerää kohdennettaessa<br />

ensisijaisia ta<strong>voi</strong>tteita<br />

ovat tuloksellisuutta edistävien<br />

toimintojen ja tehtävien<br />

uudelleenjärjestelyjen<br />

tukeminen, paikallisten palkkausepäkohtien<br />

korjaaminen ja<br />

paikallisten palkkausjärjestelmien<br />

edelleen kehittäminen.<br />

Paikallinen järjestelyerä käytetään<br />

tehtäväkohtaisten palkkojen<br />

korotuksiin ja henkilökohtaisiin<br />

lisiin tai vastaaviin korotuksiin.<br />

On myös huolehdittava siitä, että<br />

johto- ja esimiesasemassa sekä<br />

muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella<br />

olevien palkkaus on oikeassa<br />

suhteessa heidän alaistensa<br />

tai verrokkiryhmien palkkaan<br />

nähden.<br />

Järjestelyeräneuvottelut käydään<br />

työnantajan, henkilöstöpalveluiden<br />

ja<br />

v i r a stoj e n<br />

johdon sekä henkilöstöjärjestöjen<br />

kesken. Ta<strong>voi</strong>tteena on saavuttaa<br />

yksimielisyys erän jakamisesta.<br />

Jollei erän jakamisesta päästä yksimielisyyteen,<br />

työnantaja päättää<br />

erän käytöstä tehtäväkohtaisten<br />

palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin<br />

lisiin tai vastaaviin korotuksiin.<br />

Järjestelyeräneuvottelut<br />

jatkunevat loppukesään asti. Erä<br />

maksetaan taannehtivasti 1.5. alkaen.<br />

Kertaerä<br />

K e r t a e r ä<br />

K V T E S : n ,<br />

TS:n ja TTES:n<br />

piirissä oleville<br />

ja Tehyn jäsenille<br />

on 100 euroa,<br />

OVETES:n<br />

(opettajat) piirissä<br />

oleville 140 euroa ja<br />

Lääkärisopimuksen piirissä<br />

oleville 250 euroa.<br />

Kertaerä maksetaan niille, joiden<br />

palvelussuhde on alkanut viimeistään<br />

1.2.2011 ja palvelussuhde on<br />

keskeytymättä jatkunut 1.5.2011<br />

saakka. Osa-aikatyössä kertaerä<br />

on samassa suhteessa alempi kuin<br />

osa-aikatyötä tekevän työaika on<br />

täyttä työaikaa alempi. Kertaerää<br />

ei makseta, jos työntekijälle ei<br />

makseta palkkaa toukokuulta.<br />

Teksti Helena Metsälä<br />

Kuva Heli Koskela ja Wordle.net<br />

Tapaturmien<br />

ehkäisytyöstä<br />

palkittiin<br />

Riskienhallinnan johtoryhmä<br />

palkitsi vaara- ja läheltä piti -ilmoituksia<br />

tehneitä työntekijöitä<br />

riskienhallintaan liittyvässä kilpailussa.<br />

Vuonna 2001 käynnistetyn<br />

kilpailun ta<strong>voi</strong>tteena on<br />

yhteistyössä pyrkiä vähentämään<br />

työssä ja työmatkoilla sattuvia tapaturmia<br />

sekä niistä aiheutuvia<br />

kustannuksia.<br />

Vaara- ja läheltä piti -tilanteiden<br />

käsittely työpaikalla on tärkeä osa<br />

työtapaturmien ehkäisytyötä.<br />

Kolme tärkeää kysymystä vaaratilanteiden<br />

tutkinnassa ovat:<br />

• Mitä tapahtui?<br />

• Miksi tapahtui?<br />

• Miten vastaavanlaiset tilanteet<br />

saadaan ehkäistyä?<br />

Kaikissa palkituissa ilmoituksissa<br />

oli löydetty hyviä ratkaisuja ehkäistä<br />

tapahtuneen kaltaisia vaaratilanteita.<br />

Palkinnon saivat:<br />

Palomies<br />

Tuomas Kiskola<br />

Satakunnan pelastuslaitos<br />

Laitoshuoltaja<br />

Kirsi Johansson<br />

<strong>Porin</strong> Palveluliikelaitos<br />

Ympäristörakentaja<br />

Matti Riikonen<br />

Tekninen palvelukeskus<br />

Kunnallistekniikan työntekijä<br />

Jarmo Rantanen<br />

Tekninen palvelukeskus<br />

Onnittelut palkituille!<br />

Teksti Ulla Roininen<br />

Me kysyimme.<br />

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vastasi:<br />

Mikä on KT?<br />

– KT Kuntatyönantajat on kuntaalan<br />

työnantajajärjestö, joka edustaa<br />

kuntatyönantajia valtakunnallisissa<br />

työmarkkinaneuvotteluissa<br />

sekä kolmikantayhteistyössä.<br />

Mitä muuta KT tekee?<br />

– KT neuvottelee ja sopii työ- ja<br />

virkaehtosopimukset kunta-alan<br />

pääsopijajärjestöjen kanssa. KT<br />

on myös työmarkkinakeskusjärjestö<br />

ja edustaa kuntatyönantajia<br />

kolmikantavalmistelussa ja Eurooppa-tasolla.<br />

KT:lla on lukuisia<br />

tehtäviä. KT muun muassa edistää<br />

tuloksellisuutta ja työelämän laatua<br />

koulutuksen, verkostojen ja<br />

ohjeistuksen kautta.<br />

Kunta-alan sopimusjärjestelmän<br />

piirissä ovat kaikki Suomen kunnat<br />

ja kuntayhtymät ja niiden<br />

palveluksessa olevat palkansaajat.<br />

KT sopii ja vastaa noin<br />

420 000 kunta-alan työntekijän<br />

palvelussuhteen ehdoista. Huimaako<br />

koskaan?<br />

– Kunta-ala on Suomen suurin<br />

sopimusala ja palkkasumma vuodessa<br />

henkilösivukuluineen on<br />

noin 20 miljardia euroa. KT:n<br />

tehtävä on vaativa ja vastuullinen,<br />

mutta ei <strong>voi</strong> sanoa että huimaisi.<br />

Kunta-ala on ollut kovassa myllerryksessä,<br />

jolle ei tunnu olevan<br />

loppua. Kuntaliitokset, yhteistoimintasopimukset,<br />

yhtiöittämiset<br />

ja uudet tehtävät ovat asettaneet<br />

kunnat ja niiden työntekijät loppumattomaan<br />

muutoksen kierteeseen.<br />

Myös kunta-alan sopimukset<br />

ja käytännöt vaativat<br />

koko ajan muutoksia. Ovatko<br />

kunta-alan sopimukset riittävän<br />

joustavia kovasti muuttuvassa<br />

maailmassa?<br />

– Palvelutuotannon moninaistuminen<br />

haastaa meitä yhä<br />

enemmän myös työmarkkinatoiminnoissa.<br />

Koska ala on näin<br />

työ<strong>voi</strong>mavaltainen, muutoksissa<br />

törmätään aina henkilöstö- ja<br />

työmarkkinakysymyksiin. Joustavuutta<br />

toki aina kaivataan. Paikallinen<br />

neuvottelu- ja sopimisoikeus<br />

on kunta-alalla laaja, jos sitä halutaan<br />

käyttää.<br />

KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen<br />

vieraili Porissa 11.5. suurten kaupunkien<br />

henkilöstöjohdon ja KT:n johdon perinteisessä<br />

tapaamisessa.<br />

Kuva Heli Koskela<br />

Tälle vuodelle saatiin neuvottelutulos,<br />

joka nostaa palkkoja<br />

yleiskorotuksella, kertaerällä ja<br />

järjestelyerällä. Tällä kierroksella<br />

ei sopimuksiin tehty tekstimuutoksia,<br />

mutta KT ja henkilöstöjärjestöt<br />

valmistelevat muutoksia<br />

työryhmissä sopimuskierrosten<br />

välissä. Mitä on odotettavissa<br />

seuraavalla neuvottelukierroksella<br />

- yksinkertaistuvatko ja yhdenmukaistuvatko<br />

sopimukset?<br />

– Lukuisat kunta-alan työryhmät<br />

työskentelevät tiiviisti jatkuvan<br />

neuvottelun periaatteella ja muun<br />

muassa palkkaus- ja työaikaryhmien<br />

työ tähtää tulevan sopimuksen<br />

valmisteluun. KT:n ta<strong>voi</strong>te on<br />

edelleen yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa<br />

sopimuksia. Käytännössä<br />

tämä on usein hyvin vaikea<br />

toteuttaa.<br />

Mitkä kolme asiaa haluaisitte<br />

toteuttaa seuraavalla sopimuskierroksella?<br />

––<br />

Maltilliset sopimuskorotukset.<br />

––<br />

Tuloksellisuutta edistävä sopimusrakenne.<br />

––<br />

Sopimusten yhdenmukaistaminen<br />

tai ainakin niiden eriytymisen<br />

estäminen.<br />

Kysymykset Helena Metsälä<br />

Vastaukset Markku Jalonen

4<br />

Henkilöstöasioita<br />

Kysyimme kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston jäseniltä:<br />

Mihin henkilöstötyön osa-alueisiin haluat erityisesti vaikuttaa kaudella 2011–2012?<br />

Kaupunginhallitus (KH) valitsee henkilöstöjaoston<br />

jäsenet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi.<br />

Vuosiksi 2011-2012 jaostoon on valittu neljä<br />

jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.<br />

Jaoston varsinaisista jäsenistä KH nimeää yhden<br />

puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.<br />

Henkilöstöjaoston kokouksessa käsiteltävät<br />

asiat esittelee kaupunginjohtaja ja hänen estyneenä<br />

tai esteellisenä ollessaan henkilöstöpäällikkö.<br />

Jaoston tehtävänä on muun muassa vastata työhyvin<strong>voi</strong>nnista<br />

ja henkilöstöpalveluista sekä<br />

henkilöstöä koskevasta strategisesta suunnittelusta<br />

ja kaupungin yhteistoimintamenettelystä.<br />

Lähde KH:n johtosääntö<br />

Puheenjohtaja<br />

Eija Hakala<br />

(VAS):<br />

”Haluan vaikuttaa<br />

työhyvin<strong>voi</strong>ntiin,<br />

sekä henkiseen<br />

että fyysiseen, siihen<br />

sisältyy kaikki.”<br />

Jäsen Juha Vasama (KOK):<br />

”Haluan olla mukana päätöksenteossa,<br />

jolla lisätään henkilöstön<br />

työssäjaksamista ja<br />

työtyytyväisyyttä. Tämä on<br />

tärkeää, koska työurien pidentämiseen<br />

on erityistä tarvetta.<br />

Lisäksi tärkeää on, että työ on<br />

tekijälleen palkitsevaa, moti<strong>voi</strong>vaa<br />

ja hyvin<strong>voi</strong>ntia edistävää.<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin henkilöstöjaoston<br />

tulee kiinnittää huomiota<br />

henkilöstön sairauspoissaolojen<br />

syihin ja seurauksiin. On laadittava<br />

selkeät suunnitelmat, joilla<br />

työssäjaksamista ja työtyytyväisyyttä<br />

lisätään.”<br />

Varapuheenjohtaja Rauno Vesivalo (SDP):<br />

Jäsen Maria Väkiparta (VIHR):<br />

”Kuntatyö on pidettävä siten veto<strong>voi</strong>maisena, että kuntatyössä<br />

pysytään ja että kuntatyö on nuoria houkuttelevaa.<br />

Tärkeimmät veto<strong>voi</strong>matekijät ovat<br />

1. Työhyvin<strong>voi</strong>nti (on koettava, että tekee arvokasta työtä<br />

ja että työntekijää arvostetaan)<br />

2. Johtaminen, yhteistoiminta<br />

3. Palkka<br />

Onnistumalla noissa kolmessa asiassa on mahdollisuuksia<br />

onnistua myös työurien pidentämisessä niin uran alkupäässä,<br />

keskellä kuin lopussakin. Tarvitaan yksilötasolla<br />

räätälöityjä ratkaisuja.”<br />

”Porissakin kuntatyöntekijöiden eläköitymistahti<br />

kiihtyy, joten on tärkeää huolehtia niin<br />

nykyisten työntekijöiden jaksamisesta kuin<br />

kaupungin työnantajaimagosta uusien työntekijöiden<br />

rekrytoimiseksi. Työntekijöiden jaksamista<br />

<strong>voi</strong>daan edistää muun muassa hyvällä<br />

esimiestyöskentelyllä ja työntekijöiden osallistamisella<br />

erityisesti muutostilanteissa. Sekä<br />

työssä viihtymisen että työn organisoinnin<br />

kannalta on tärkeää saada oikeat ihmiset mahdollisimman<br />

joustavasti osaamistaan ja resurssitarvetta<br />

vastaaviin tehtäviin.”<br />

Kuvat Heli Koskela<br />

Henkilöstöraportti<br />

– peruutuspeiliin katsomista vai tulevaisuuden ennakointia?<br />

Vuoden 2010 henkilöstöraportissa tarkastellaan henkilöstötyön toteutumista ja tunnuslukuja<br />

viime vuodelta ja verrataan niitä aikaisempien vuosien lukuihin. Esimerkiksi<br />

sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat ponnisteluista huolimatta lisääntyneet. Positiivinen<br />

kehitys sen sijaan on nähtävissä työurien pidentymisessä.<br />

Matka etenee, kun koko joukkue meloo samaan suuntaan, samaan tahtiin.<br />

Viime vuonna henkilöstön keskiikä<br />

laski ensimmäisen kerran viidentoista<br />

vuoden seurantajakson<br />

aikana. Tämä on erittäin tervetullut<br />

käänne, sillä kaupungin<br />

työntekijöiden keski-ikä on ollut<br />

vuosia noususuunnassa ja kuntien<br />

keskiarvoja korkeampi. Henkilöstörakenteeseen<br />

vaikuttivat<br />

Noormarkun liittyminen Poriin,<br />

sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />

yhteistoiminta-alueen muodostaminen<br />

sekä ammattiopiston yhtiöittäminen.<br />

Ulkoisten muutosten<br />

lisäksi henkilöstöä siirtyi satamäärin<br />

hallintokunnasta toiseen.<br />

Ikääntymisen haasteet<br />

Tämän päivän työelämän suuri<br />

haaste on henkilöstön ikääntyminen.<br />

Puolet <strong>Porin</strong> kaupungin<br />

vakinaisista työntekijöistä on yli<br />

50-vuotiaita. Vanhuuseläkkeelle<br />

siirtyvien määrä kasvaa lähivuosina<br />

kaksin- jopa kolminkertaiseksi<br />

viime vuosikymmeneen verrattuna.<br />

Aiheuttaako tämä työ<strong>voi</strong>mapulaa<br />

ja mille aloille? Onko Porissa<br />

aika ryhtyä valmistautumaan<br />

maahanmuuttajien rekrytointiin?<br />

Henkilöstöraportin taulukot kertovat,<br />

missä hallintokunnissa on<br />

kiinnitettävä erityishuomiota henkilöstösuunnitteluun.<br />

Työaikajoustoja<br />

tarvitaan<br />

Sairauspoissaoloprosentit ovat<br />

suuria niissä hallintokunnissa,<br />

joissa työ on fyysisesti kuormittavinta.<br />

Kaupunki on rakentanut<br />

työssäjaksamisen tukemiseen toimintamalleja,<br />

joiden vaikuttavuutta<br />

on tarpeen seurata tarkasti.<br />

Vuonna 2010 eläkkeelle jäi 261<br />

henkilöä, mutta heistä 77 jatkaa<br />

työssä osa-aikaeläkeläisenä tai<br />

osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tämän<br />

trendin toivotaan jatkuvan,<br />

sillä myös osatyökykyisten työpanosta<br />

tarvitaan tulevina vuosina.<br />

Myös työaikajoustoille on tilausta.<br />

Monet haluavat oman tai per-<br />

heensä hyvin<strong>voi</strong>nnin vuoksi tehdä<br />

osa-aikatyötä, etätyötä tai hyödyntää<br />

sapatti- ja vuorotteluvapaita.<br />

Työaikajoustoilla on tutkimusten<br />

mukaan vaikutusta, paitsi työurien<br />

pidentymiseen, myös työhyvin<strong>voi</strong>ntiin<br />

ja tuottavuuteen. Työaikajohtamisesta<br />

onkin ennustettu<br />

lähivuosina tärkeää johtamisen<br />

osa-aluetta. Osa-aikaisia työntekijöitä<br />

oli Porissa viime vuonna<br />

toistatuhatta.<br />

Katoaako<br />

hiljainen tieto<br />

Suurten ikäluokkien siirtyminen<br />

eläkkeelle aiheuttaa osaamisvajeen,<br />

ellei vajeen ehkäisyyn varauduta<br />

jo nyt. Kun nuoruus ja<br />

kokemus kohtaavat myönteisellä<br />

tavalla, työyhteisöissä syntyy uutta<br />

osaamista ja innovatiivisuutta, ja<br />

hiljainen tieto vaihtaa omistajaa.<br />

Henkilöstö<strong>voi</strong>mavarojen hallinta,<br />

osaamisen kehittäminen ja työhyvin<strong>voi</strong>nnin<br />

edistäminen ovat strategisia<br />

valintoja, joiden ta<strong>voi</strong>tteena<br />

Porissa on ammattitaitoinen,<br />

uudistuva, tuloksellinen ja hyvin<strong>voi</strong>va<br />

henkilöstö.<br />

Henkilöstöraportin <strong>voi</strong> <strong>lukea</strong> Patarummusta:<br />

Henkilöstöpalvelut /<br />

Ajankohtaista.<br />

Teksti Riitta Saarinen

2 • 2011<br />

5<br />

Henkilöstöasioita<br />

Tarkastustoimella suuri vastuu<br />

<strong>Porin</strong> kaupunki on kuin mikä tahansa suuryritys, jonka toiminta<br />

on valvonnan alla. Lakisääteisestä ulkoisesta valvonnasta<br />

vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen<br />

tarkastus on keskitetty tarkastustoimistolle, jota johtaa<br />

ja valvoo kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus.<br />

huolehtii tarkastustoimen hallinnosta<br />

ja lautakunnan valmisteluja<br />

täytäntöönpanosta.<br />

Sisäisen tarkastuksen työsarkaa<br />

ovat laventaneet eri aloille syntyneet<br />

yhteistoiminta-alueet.<br />

– Kaiken kaikkiaan tarkastustoimen<br />

tehtävänä on varmistaa, että<br />

kaupungin eri organisaatiot, myös<br />

liikelaitokset ja tytäryhtiöt, toimivat<br />

tarkoituksenmukaisesti ja<br />

tehokkaasti, toteaa tarkastustoimiston<br />

johtava tarkastaja Hannu<br />

Liukonen.<br />

9-jäseninen tarkastuslautakunta<br />

on valvonnan keskeinen toimielin.<br />

Sen tehtävänä on arvioida<br />

kaupunginvaltuuston asettamien<br />

toiminnallisten ja taloudellisten<br />

ta<strong>voi</strong>tteiden toteutumista kaupungin<br />

eri yksiköissä. Lautakunta<br />

arvioi toimintojen järjestämistä ja<br />

tuloksellisuutta koko konsernin<br />

laajuisesti.<br />

Arviointikertomus<br />

raportoi olennaisen<br />

Keväisin julkaistava arviointikertomus<br />

on lautakunnan tärkein<br />

raportti, jossa kaupungin eri toimijoiden<br />

tekemiset saavat joko<br />

ruusuja tai risuja. Toimintakertomuksen<br />

ulkoasuun ja luettavuuteen<br />

on kiinnitetty nyt erityistä<br />

huomiota.<br />

Arviointikertomuksessa 2010<br />

lautakunta kiinnittää huomioita<br />

muun muassa eri hallintokuntien<br />

toimintaan. Kaupungin tytäryhteisöjen<br />

omistajaohjauksesta löytyi<br />

myös huomautettavaa. Kymmenen<br />

suurimman kaupungin<br />

käytännöistä poiketen <strong>Porin</strong> tytäryhteisöt<br />

<strong>voi</strong>vat tehdä itsenäisesti<br />

päätöksiä esimerkiksi toiminnan<br />

laajentamisesta. Lautakunnan<br />

mielestä yhteisöjen valvonta tulee<br />

olla läpinäkyvämpää ja se pitää<br />

tärkeänä, että konserniohjeita tältä<br />

osin uudistetaan.<br />

Arviointikertomus on luettavissa<br />

osoitteessa www.pori.fi/tarkastustoimi.<br />

Organisaatiomuutokset<br />

teettävät työtä<br />

Tarkastustoimistotiimissä on johtavan<br />

tarkastajan lisäksi kaksi tarkastajaa<br />

ja tarkastussihteeri. Tiimi<br />

– Muutokset ylipäätään lisäävät<br />

valvonnan tarvetta ja yhteistyö<br />

kuntarajojen yli tarkoittaa käytännössä<br />

sitä, että pitää sovittaa<br />

yhteen erilaisia toimintamalleja<br />

ja hallintorakenteita. Näissä tilanteissa<br />

sisäisellä tarkastuksella halutaan<br />

varmistaa viime kädessä se,<br />

ettei kuntalaisen asema heikkene,<br />

toteaa Liukonen.<br />

Sisäiset tarkastukset ovat suurelta<br />

osin salassa pidettäviä. Joissakin<br />

tapauksissa tarkastuksen tuloksista<br />

julkaistaan johtopäätökset ja<br />

suositukset.<br />

– Kieltämättä tässä välillä tuntee<br />

syystäkin riittämättömyyden tunteita,<br />

kun tarkastustoimen kenttä<br />

laajenee ja samalla lainsäädäntö<br />

muuttuu koko ajan. Sinänsä<br />

toimiminen tässä hallinnon ja<br />

päätöksenteon välimaastossa on<br />

mielenkiintoista ja tärkeää koko<br />

kaupunkikonsernin toimintakyvyn<br />

kannalta, pohtii Liukonen.<br />

Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki<br />

Johtavan tarkastajan Hannu Liukosen periaate on, että tehdään oikeita asioita ja<br />

että asiat tehdään oikein.<br />

40 vuotta palvelleita muistettiin<br />

Mikä on kaupungin nettisivujen<br />

Palvelut A-Ö?<br />

• <strong>Porin</strong> kaupungin Palvelut<br />

A-Ö -hakemisto on<br />

kuntalaisille tarkoitettu<br />

palveluhakemisto, johon<br />

on koottu aakkosjärjestyksessä<br />

kaupungin<br />

tarjoamat palvelut.<br />

Hakemistossa on myös<br />

muita kuin kaupungin<br />

palveluita.<br />

• Palveluhakemisto on<br />

tarkoitettu erityisesti<br />

asukkaille, ei kaupungin<br />

sisäiseen käyttöön.<br />

• Palveluhakemisto<br />

perustuu palveluiden<br />

mukaisiin hakusanoihin,<br />

ei henkilöihin eikä<br />

organisaatioihin. Tee<br />

esitys puuttuvasta hakusanasta!<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin palveluksessa<br />

40 vuotta olleita muistettiin maaliskuussa<br />

2011 kaupungintalolla<br />

järjestetyssä tilaisuudessa, jota<br />

isännöivät henkilöstöjaoston puheenjohtaja<br />

Eija Hakala ja henkilöstöpäällikkö<br />

Helena Metsälä.<br />

Ansiomerkki sekä lupaus kahden<br />

viikon palkallisesta lomasta<br />

myönnettiin 20 henkilölle punaisen<br />

ruusun ja lämpimien kiitosten<br />

kera.<br />

Perushoitaja Marjaana Ansaharju<br />

Ruokapalveluvastaava Satu Ekman<br />

Kuorma-autonkuljettaja Veikko Eskola<br />

Sosiaalityöntekijä Aila Haavisto<br />

Osastoapulainen Marja-Leena Huhtanen<br />

Toimistonhoitaja Tuula Ivanoff<br />

Perushoitaja Marja-Leena Kukkasmäki<br />

Aluetiemestari Markku Laakso<br />

Suunnitteluavustaja Raila Nylund<br />

Etumies Risto Perälä<br />

Ympäristörakentaja Esa Pohjavirta<br />

Talousasiantuntija Marjaleena Saarinen<br />

Kirjastovirkailija Eila Salmi<br />

Vammaispalveluiden päällikkö Riittaliisa Salmi<br />

Lastenhoitaja Pirjo Salminen<br />

Etuuskäsittelijä Sinikka Salo<br />

Kuorma-autonkuljettaja Kauko Stenberg<br />

Lastenhoitaja Raija Tranberg<br />

Hallintosihteeri Riitta Uusivuori<br />

Toimistonhoitaja Liisa Viljanen<br />

www.pori.fi/palvelut<br />

Teksti Vaula Toivanen, Kuva Heli Koskela

6<br />

Päihdeasiat ovat osa työsuojelua<br />

Työpaikalla päihteiden väärinkäyttö on arka asia. Väärinkäyttö<br />

kiristää ilmapiiriä ja vaikeuttaa ihmissuhteita. Väärinkäytön<br />

vuoksi työturvallisuus heikkenee, poissaolot lisääntyvät<br />

ja työn tuloksellisuus vähenee.<br />

Ensisijainen vastuu päihdeongelman ehkäisyssä ja hoidossa<br />

on työntekijällä itsellään. Mikäli työntekijä ei ole itse valmis<br />

muutokseen, siirtyy vastuu hoitoonohjauksesta esimiehelle<br />

ja työyhteisölle.<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin päihdeohjelma<br />

antaa selkeät toimintaohjeet sekä<br />

päihdeongelman ennaltaehkäisystä<br />

että hoitoonohjauksesta. Ohjelman<br />

ta<strong>voi</strong>tteena on muun muassa<br />

lisätä tietoa käytön vaaroista ja<br />

haitoista työelämässä sekä vähentää<br />

päihteiden käytön aiheuttamia<br />

haittoja työpaikalla. Työnantajana<br />

<strong>Porin</strong> kaupunki haluaa luoda henkilöstölleen<br />

päihteettömän työyhteisön.<br />

Kissa pöydälle ajoissa<br />

Päihteiden ongelmakäytön varhainen<br />

havaitseminen ja hoitoonohjaus<br />

ovat niin päihteiden käyttäjän,<br />

työyhteisön, työnantajan<br />

kuin yhteiskunnankin etu.<br />

Hoitoonohjauksen ta<strong>voi</strong>te on auttaa<br />

työntekijää pääsemään eroon<br />

ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta<br />

päihteiden käytöstä.<br />

Hoitoonohjaus koskee kaupungin<br />

vakinaisessa ja yhtäjaksoisesti yli<br />

vuoden jatkuvassa määräaikaisessa<br />

palvelussuhteessa olevaa työntekijää.<br />

Pahimmassa<br />

tapauksessa potkut<br />

Varsinaista hoitoonohjausta edeltää<br />

puheeksiottaminen ja päihdeselvitys,<br />

jonka tekee työpaikan yhteysryhmä,<br />

jossa ovat esimiehen<br />

lisäksi luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu<br />

ja työterveyshoitaja.<br />

Mikäli työntekijä ei kehotuksista<br />

ja kannustuksesta huolimatta hakeudu<br />

hoitoon, käynnistää yhteysryhmä<br />

hoitoonohjaamisen.<br />

Mikäli ongelmakäyttö tämänkin<br />

jälkeen jatkuu, menee asia hoitoonohjaamisen<br />

neuvotteluryhmälle,<br />

johon kuuluvat henkilöstöpäällikkö,<br />

työsuojelupäällikkö,<br />

työnantajan edustaja, pääluottamusmies,<br />

työterveyslääkäri ja<br />

päihdepalveluiden laitospalveluiden<br />

esimies. Neuvotteluryhmä<br />

päättää hoidon tehostamisesta.<br />

Päihteiden ongelmakäyttötilanteissa<br />

käytettävät kurinpitotoimet<br />

prosessin eri vaiheissa ovat:<br />

suullinen huomautus, kirjallinen<br />

varoitus, palkanmaksun keskeyttäminen<br />

ja palvelusuhteen päättäminen.<br />

Hallintokunnissa tulisi olla tieto<br />

päihdeohjelman olemassaolosta.<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin päihdeohjelma<br />

löytyy Patarummusta Henkilöstöpalvelut<br />

tiedottaa -otsikon alta.<br />

Ennaltaehkäisevän työn tueksi<br />

hallintokunnissa tulisi olla työntekijöiden<br />

saatavilla myös tietoa alkoholin,<br />

huumeiden ja lääkkeiden<br />

käytön vaikutuksista työkykyyn.<br />

Infomateriaalia saa Sari Ilvoselta.<br />

Teksti Tarja Tiilimäki<br />

Lähde <strong>Porin</strong> kaupungin päihdeohjelma<br />

Asennekysely paljastaa<br />

Alkoholinkäyttöön<br />

tulisi puuttua enemmän<br />

Pakka-hanke kartoitti porilaisten<br />

alkoholiasenteita maaliskuussa<br />

tehdyssä kyselyssä. Vastaajien<br />

mielestä Porissa käytetään liikaa<br />

alkoholia (55 % vastaajista).<br />

Aikuisten vastaajien mielestä<br />

nuorten juomiseen tulisi puuttua<br />

enemmän (91 % vastaajista).<br />

Kun nuorilta kysyttiin alkoholin<br />

saatavuudesta, miltei 70 % vastaajista<br />

piti alkoholin hankkimista<br />

helppona. Yli puolet aikuisista<br />

vastaajista kertoo turvallisuudentunteensa<br />

vähentyneen humalaisten<br />

käytöksen johdosta. Lisäksi<br />

aikuisista 77 % on joskus ollut<br />

huolissaan jonkun läheisensä alkoholinkäytöstä.<br />

Alkoholinkäytöstä<br />

saa kysyä<br />

Aikuisista vastaajista 90 % pitää<br />

hyväksyttävänä sitä, että terveydenhuoltohenkilöstö<br />

ottaa alkoholinkäytön<br />

puheeksi vastaanotolla<br />

rutiininomaisesti ja antaa<br />

tarvittaessa neuvoja.<br />

Tämä on tärkeä viesti sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon henkilöstölle,<br />

koska yhä edelleen myös ammattilaisille<br />

alkoholinkäytön puheeksiottaminen<br />

on tabu.<br />

Porilaisten alkoholiasenteet -kyselyn<br />

tulokset osoittavat, että Pakka-hankkeen<br />

toimintalinjat ovat<br />

oikeita ja vahvistavat toimintojen<br />

oikeanmukaista kohdentamista.<br />

Tekry (Terveyden edistämisen<br />

keskus) on kartoittanut miltei samoilla<br />

kysymyksillä suomalaisten<br />

alkoholiasenteita vuosina 2006,<br />

2008 ja 2010. Porissa asenteita<br />

kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa.<br />

Alkoholiasenne-kyselyyn vastasi<br />

yhteensä 537 porilaista, joista täysi-ikäisiä<br />

oli 346 ja ala-ikäisiä 191.<br />

Teksti Sari Ilvonen<br />

Lomajuominen kuriin<br />

Lomafiilis houkuttelee pitämään<br />

grillijuhlia, saunailtoja ja viettämään<br />

iltaa terasseilla. Ilo otetaan<br />

irti useimmiten viinan <strong>voi</strong>malla ja<br />

mopo saattaa karata käsistä. Sen<br />

huomaa yleensä vasta silloin, kun<br />

pitäisi palata töihin.<br />

– Lomajuominen ei ole mikään<br />

uusi ilmiö. Päihdepalveluista<br />

hakee apua vuosittain kasvava<br />

joukko työhönsä palaavia ihmisiä,<br />

jotka eivät ole saaneet loman<br />

loppuessa juomistaan kuriin, toteaa<br />

Perusturvan projektityöntekijä<br />

Sari Ilvonen.<br />

Lomailijan tulisi kiinnittää huomiota<br />

juomiseensa ja muistaa<br />

kohtuullisuus annosmäärissä.<br />

Naisilla alkoholin suurkulutuksen<br />

rajat ovat 5 alkoholiannosta<br />

kerralla ja 16 annosta viikossa,<br />

miehillä 7 annosta kerralla ja 24<br />

annosta viikossa.<br />

– Suuri osa alkoholin suurkuluttajista<br />

on työssäkäyviä ihmisiä, joilla<br />

lomakausina juominen ”lähtee lapasesta”.<br />

Lomailijan ei Ilvosen mukaan pitäisi<br />

antaa itselleen lupaa repsahtaa,<br />

vaan pyrkiä pitämään lomajuominen<br />

normaalin arjen tasolla.<br />

– Yhtä hyvin <strong>voi</strong>si pitää juomapäiväkirjaa<br />

kuin ruokapäiväkirjaa.<br />

Vastuu alkoholinkäytöstä on aina<br />

käyttäjällä itsellään, mutta Ilvosen<br />

mukaan jonkinasteinen yhteisöllisyyden<br />

ryhtiliike olisi paikallaan.<br />

Se madaltaisi kynnystä puuttua<br />

läheisen tai kaverin alkoholinkäyttöön.<br />

Apua tarjolla<br />

Jos lomajuomista ei saa poikki<br />

omin <strong>voi</strong>min, on asiantuntijaapua<br />

on tarjolla.<br />

– A-klinikalla on päivystysvastaanotto,<br />

jonne <strong>voi</strong> mennä ilman<br />

ajanvarausta tai lähetettä. Lisäksi<br />

oman työterveyshuollon tai terveyskeskuksen<br />

puoleen <strong>voi</strong> kääntyä,<br />

neuvoo Ilvonen.<br />

Salakavala riippuvuus<br />

Jos alkoholinkäyttö, vaikkakin<br />

vähäinen, on säännöllistä, <strong>voi</strong><br />

riippuvuus syntyä huomaamatta.<br />

Päihde- ja mielenterveyspalveluita Porissa:<br />

Terveyttä heikentävien vaikutusten<br />

lisäksi alkoholi sisältää huimia<br />

määriä kaloreita.<br />

Kostean illan aikana kaloreita kertyy<br />

helposti useamman päivän<br />

tarpeeseen. Yhdessä puolen litran<br />

makeassa siiderissä kaloreita on<br />

jopa 500, eli noin 45 sokeripalaa<br />

tai 16 palaa suklaata. Kahden keskiolutpullon<br />

kalorimäärä vaatii<br />

kuluakseen reilun tunnin reipasta<br />

kävelyä. Yksi pullo keskiolutta<br />

päivässä nostaa painoa viisi kiloa<br />

vuodessa.<br />

Alkoholi on yhteydessä lukuisiin<br />

sairauksiin ja alkoholin säännöllinen<br />

liikakäyttö heikentää terveyttä.<br />

Erityisesti nuorilla, ikääntyneillä<br />

ja sairauksien yhteydessä<br />

alkoholihaittoja <strong>voi</strong> ilmaantua jo<br />

alemmalla kulutustasolla.<br />

Teksti Tarja Tiilimäki<br />

A-klinikka, Maantiekatu 29, puh. 621 6230<br />

Katkaisuhoitoasema, Veturitallinkatu 6, puh. 621 6320<br />

Kuntoutumisyksikkö, Veturitallinkatu 6, puh. 621 6230<br />

Aikuisten vastaanotto, Maantiekatu 29, puh. 621 3509<br />

Nuorten vastaanotto, Yrjönkatu 20, puh. 044 701 8296<br />

AA-puhelinpäivystys/ Pori, puh. 632 5610<br />

A-Kilta, Vapaudenkatu 11, puh. 641 6040<br />

Tämä on tärkeä viesti sosiaali- ja<br />

Pakka-hankkeen projektityöntekijä Sari Ilvonen ei kiellä ketään juomasta, mutta muistuttaa,<br />

että juomamääriin on syytä kiinnittää huomiota.<br />

Kuva Tarja Tiilimäki<br />

PAKKA-hanke<br />

Pakka - paikallisen alkoholipolitiikan<br />

kehittämishanke on aloittanut<br />

Porissa vuoden 2010 alussa. Pakka<br />

on ehkäisevän päihdetyön hanke,<br />

joka paikallisten toimijoiden<br />

yhteistyötä tehostamalla pyrkii<br />

vähentämään alkoholihaittoja <strong>Porin</strong><br />

seudulla. Pakassa ovat muka-<br />

na laajalti sosiaali- ja terveysalan<br />

osaajat, kaupan ja ravintoelinkeinon<br />

ammattilaiset sekä joukko<br />

viranomaisia.<br />

Lisätietoja:<br />

projektityöntekijä Sari Ilvonen,<br />

puh. 044 701 9990, sari.ilvonen@<br />

pori.fi, www.porinpakka.fi

2 • 2011<br />

7<br />

Näin Merikarvialla:<br />

Hoivaosasto nuoreni vuosikymmeniä<br />

<strong>Porin</strong> perusturvakeskuksen yhteistoiminta-alueeseen<br />

kuuluvan<br />

Merikarvian vanhustenhuoltolaitos<br />

Kiilarinteen hoivaosaston<br />

remontti aloitettiin viime vuoden<br />

puolivälissä. Koko laitoksen väki<br />

muutti puoleksi vuodeksi pois<br />

osastolta. Vanhusten siirtäminen<br />

paikasta toiseen ei ollut helppoa.<br />

– Remontti oli meille melko raskasta<br />

aikaa, etenkin edestakaiset<br />

muuttamiset vaativat <strong>voi</strong>mia sekä<br />

henkilökunnalta että asukkailta,<br />

kertoo vanhuspalveluiden esimies<br />

Jaana Ruohonen.<br />

Kiilarinteen ruokasali sai myös uuden, pirteämmän ilmeen.<br />

Remontti eteni aikataulun mukaisesti:<br />

tammikuun alussa henkilökunta<br />

ja asukkaat pääsivät<br />

muuttamaan uusittuihin tiloihin.<br />

Uudistus tuli tarpeeseen, sillä<br />

Kiilarinteen tiloilla on ikää jo 30<br />

vuotta. Muutoksia kaivattiin niin<br />

turvallisuuden ja käytännöllisyyden<br />

kuin viihtyvyydenkin parantamiseksi.<br />

Kunnostuksen aikana työt sujuivat<br />

suunnitelmien mukaan ja vastoinkäymisiltä<br />

vältyttiin. Remontin<br />

myötä vanhustenhuoltolaitoksen<br />

hoivaosasto muuttui myös vanhainkodiksi.<br />

Huomattavia<br />

parannuksia<br />

Puitteiden kunnostuksen ansiosta<br />

vanhainkodista saatiin laatusuositusten<br />

mukainen. Yksi suurimmista<br />

muutoksista oli asukkaiden<br />

huoneiden remontointi. Ne muutettiin<br />

kahden hengen huoneiksi<br />

ja jokaiseen rakennettiin omat<br />

wc- ja pesutilat.<br />

Uudistus vähensi asukaspaikkojen<br />

määrää kolmella, mutta paransi<br />

asukkaiden viihtyvyyttä huomattavasti.<br />

Paikkoja on nyt 34, joihin<br />

sisältyvät myös uudenaikaiset<br />

eristyshuoneet.<br />

Ruohosen mukaan huonekohtaisten<br />

saniteettitilojen saaminen oli<br />

uudistuksista merkittävin.<br />

– Myös huoneiden värimaailmaa<br />

uudistettiin entistä kirkkaammaksi.<br />

Tätä osa asukkaista hieman oudoksui<br />

aluksi, mutta mitään negatiivista<br />

palautetta ei ole tullut, hän<br />

toteaa.<br />

Muita oleellisia muutoksia olivat<br />

eristystilojen sekä asukkaiden<br />

oleskelutilojen saneeraus. Rakennukseen<br />

tehtiin myös kokonaan<br />

uusi siipi, johon sijoitettiin muun<br />

muassa henkilökunnan sosiaalitilat<br />

sekä talonmiehen työpiste.<br />

Merikarvian Kiilarinteen vanhuspalveluiden esimies Jaana Ruohonen esittelee wc-tilaa,<br />

jollainen rakennettiin kaikkien asukkaiden huoneisiin.<br />

Asukkaiden ohella myös henkilökunta<br />

on erittäin tyytyväinen<br />

parannuksiin ja Kiilarinteen nykyiseen<br />

ilmeeseen. Nykyaikaistamisen<br />

myötä arjen rutiinit ovat<br />

muuttuneet mielekkäämmiksi.<br />

– Tilojen korjaaminen lisäsi käytännöllisyyttä<br />

sekä viihtyvyyttä<br />

huomattavasti. Uudet värit piristävät.<br />

Myös turvallisuus parani, kun<br />

oviin saatiin valvonta ja ne ovat<br />

lukossa koko ajan, perushoitajana<br />

työskentelevä Arja Alitalo sanoo.<br />

Muutkin työntekijät ovat samalla<br />

linjalla Alitalon kanssa. Joitakin<br />

pieniä yksityiskohtia olisi <strong>voi</strong>nut<br />

tehdä toisin, mutta mitään suurempaa<br />

moittimisen aihetta ei remontin<br />

lopputuloksesta ole.<br />

– Toinen turvallisuuteen vaikuttava<br />

uudistus on paloturvallisuutta<br />

lisäävän automaattisen sammutusjärjestelmän<br />

saaminen vanhainkodin<br />

tiloihin, Jaana Ruohonen<br />

lisää.<br />

Teksti ja kuvat Hanni Huhtamaa<br />

Ikäihmisten neuvontapalvelu toimii täysillä<br />

Ikäpisteen<br />

yhteystiedot:<br />

Viikkarin Valkama<br />

Juhana Herttuankatu 17<br />

28100 PORI<br />

A<strong>voi</strong>nna:<br />

ma-pe klo 9-12 ilman ajanvarausta<br />

sekä myös ajanvarauksella<br />

puhelin: 044 701 9013<br />

sähköposti:<br />

marita.rantala@pori.fi<br />

Uusi terveydenhuoltolaki astui <strong>voi</strong>maan 1. toukokuuta<br />

2011. Se vel<strong>voi</strong>ttaa kunnat järjestämään vanhuuseläkettä<br />

saaville henkilöille hyvin<strong>voi</strong>ntia, terveyttä ja toimintakykyä<br />

edistäviä neuvontapalveluja. Perusturvakeskuksen<br />

vanhuspalveluiden ikäihmisten neuvontapalvelu,<br />

Ikäpiste, aloitti toimintansa helmikuun 2011 alussa.<br />

Apua arkipäiväisiin<br />

asioihin<br />

– Toimintamme on maksutonta<br />

palveluneuvontaa ikääntyville ja<br />

heidän läheisilleen, kertoo Ikäpisteen<br />

projektikoordinaattori Marita<br />

Rantala.<br />

– Haluamme tarjota ikäihmisille<br />

tukea ja neuvoa, jotta he <strong>voi</strong>vat<br />

asua kotonaan mahdollisimman<br />

pitkään.<br />

Ikäpiste tarjoaa yksilöllistä ohjausta<br />

ja apua arjessa selviytymiseen.<br />

Puhelimitse ja paikan päällä<br />

avustetaan erilaisten palveluiden<br />

ja etuuksien hakemisessa.<br />

– Esimerkiksi useat lomakkeet,<br />

joita täytyy tiettyä etua saadakseen<br />

täyttää, ovat monimutkaisia.<br />

Tarjoamme apua muun muassa<br />

lomakkeiden täyttämiseen, Rantala<br />

valaisee.<br />

Lisäksi Ikäpisteestä saa tietoa terveyden<br />

ja toimintakyvyn ylläpitämisestä<br />

ja kolmannen sektorin<br />

järjestämistä palveluista. Näitä<br />

ovat apuvälineet ja teknologiarat-<br />

Aira Samulin aloitti Ikäpisteen avajaisjuhlassa<br />

oman esiintymisvuoronsa pitämällä osallistuneille<br />

taukojumppaa. Juhlaan oli saapunut väkeä yli<br />

odotusten ja sali oli aivan täynnä.<br />

kaisut, joilla kotona asumista turvataan<br />

ja tuetaan.<br />

Ikäpisteen asiantuntijapalveluna<br />

tällä hetkellä on <strong>Porin</strong> Seudun<br />

Muistiyhdistys ry:n antama muistineuvonta<br />

kaksi kertaa kuukaudessa.<br />

Avajaisjuhla<br />

ylitti odotukset<br />

Virallista avajaisjuhlaa vietettiin<br />

huhtikuun alussa Viikkarin<br />

Valkamassa. Juhlassa Ikäpisteen<br />

toiminnasta kertoivat muun muassa<br />

palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja<br />

Aulis Laaksonen<br />

ja projektikoordinaattori Marita<br />

Rantala. Lisäksi kaikkien tuntema<br />

taiteilija Aira Samulin toi oman<br />

tervehdyksensä sadoille juhlaan<br />

saapuneille kuulijoille.<br />

Ikäpiste toimii yhdessä virikkeitä<br />

tarjoavan Aino ja Oiva -toiminnan<br />

kanssa.<br />

Ikäpisteen neuvontapalvelu on<br />

osa valtakunnallisen KASTE-ohjelman<br />

Länsi-Suomen hanketta<br />

Toimintakykyisenä ikääntyminen<br />

ja jatkoa Satakunnan Vanhustuki<br />

ry:n vanhusneuvolalle.<br />

Teksti ja kuva Vaula Toivanen

8<br />

Pori - osa kansallispuistoa<br />

Porista tulee kansallispuistokaupunki heinäkuun alussa, kun<br />

Selkämeren kansallispuisto virallisesti perustetaan. Samalla<br />

Porista tulee Suomen ainoa kunta, jonka rajojen sisällä on<br />

sekä kansallispuistoaluetta että kansallinen kaupunkipuisto.<br />

Selkämeren kansallispuisto esittelee Selkämeren ulkosaaristoluontoa. Ykspihlava Preiviikinlahden suulla.<br />

Selkämeren kansallispuisto koostuu<br />

valtion omistamista maa- ja<br />

vesialueista Selkämeren rannikolla<br />

Kustavista Merikarvialle. Puiston<br />

pinta-ala on yhteensä 912 neliökilometriä,<br />

josta maa-aluetta 15<br />

neliökilometriä.<br />

Kansallispuistoalueeseen <strong>Porin</strong><br />

kaupungin alueella kuuluvat valtion<br />

omistamat Preiviikinlahden<br />

suualueen saaret, Riitsaranlahti<br />

vesialueineen, Hylkiriutan ja<br />

Gummandooran välinen vesialue<br />

saarineen (muun muassa Seliskeri,<br />

Vähä-Enskeri ja Iso-Enskerin<br />

eteläosa), pieniä maa-alueita Preiviikissä<br />

ja Ahlaisissa, sekä yleistä<br />

vesialuetta.<br />

Porissa kansallispuistoalueen<br />

pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria,<br />

josta vesialuetta on valtaosa. Alueet<br />

kuuluvat Natura-verkostoon,<br />

lukuun ottamatta suurinta osaa<br />

yleisistä valtion omistamista vesialueista.<br />

Ammattikalastusta<br />

unohtamatta<br />

Selkämeren kansallispuiston erityispiirteenä<br />

on ammattikalastuksen<br />

etujen huomioiminen kansallispuistoalueella.<br />

Tämä tarkoittaa<br />

luonnonkalakantojen suojelua ja<br />

elvyttämistä suojelemalla niille<br />

tärkeitä lisääntymisalueita, kalastukselle<br />

haitallisena pidettyjen<br />

eläinlajien, kuten harmaahylkeen<br />

ja merimetson kantojen sääntelyn<br />

mahdollistamista ja kalastuksen<br />

sallimista rauhoitussäännösten<br />

estämättä valtion yleisillä vesialueilla.<br />

Kansallispuistoon liittyvillä<br />

valtion niin sanotuilla yksityisillä<br />

vesialueilla, kuten Enskerin alueella,<br />

kalastus on luvanvaraista,<br />

kuten tähänkin asti.<br />

Selkämeren kansallispuisto merkitsee<br />

myös sitä, että muun muassa<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin ja eri kalastajaryhmien<br />

vastustama hanke<br />

kiviaineksien ottamiseksi Yyterin<br />

merenalaisesta harjusta ei tule toteutumaan.<br />

Metsästys on Etelä-Suomen kansallispuistoissa<br />

yleensä kielletty.<br />

Selkämeren kansallispuistossa vesilintujen<br />

metsästystä <strong>voi</strong> Porissa<br />

jatkossa harjoittaa Metsähallituksen<br />

luvalla Räyhillä. Oikeus on rajattu<br />

Porissa vakinaisesti asuville.<br />

Lisäksi Metsähallitus <strong>voi</strong> myöntää<br />

erillislupia esimerkiksi pienpetojen<br />

ja Säpin muflonien pyyntiin.<br />

Tuuli<strong>voi</strong>maloiden rakentamista<br />

<strong>voi</strong> jatkaa<br />

Lakiesityksen kansallispuistoalueen<br />

rajaus mahdollistaa tuuli<strong>voi</strong>ma-alueiden<br />

toteuttamisen <strong>Porin</strong><br />

edustan merialueelle. Myös <strong>Porin</strong><br />

sataman väylätöihin liittyvät<br />

ruoppausmassojen läjitysalueet<br />

jäävät kansallispuistorajauksen ulkopuolelle.<br />

Kansallispuistoon tullaan myöhemmässä<br />

vaiheessa perustamaan<br />

yhteistyöryhmä suunnittelemaan<br />

alueen käyttöä ja hoitoa. Myös <strong>Porin</strong><br />

kaupunki tulee saamaan tähän<br />

ryhmään edustajansa.<br />

Selkämeren kansallispuiston avulla<br />

hieno porilainen saaristo- ja<br />

rannikkoluonto saadaan paremmin<br />

esittelyyn rajoittamatta alueen<br />

nykyistä käyttöä kohtuuttomasti.<br />

Samalla se haastaa <strong>Porin</strong><br />

kaupungin pohtimaan, miten<br />

kansallispuistoa käytettäisiin hyväksi<br />

veto<strong>voi</strong>matekijänä kaupungin<br />

markkinoinnissa.<br />

Teksti Seppo Salonen<br />

Kuva Antti Mäkelä<br />

Lisätietoja:<br />

www.luontoon.fi<br />

→ retkikohteet → kansallispuistot<br />

Vaihtelua arjen keskelle<br />

Opiskelijavaihto on tullut yhä suositummaksi ammattikorkeakouluissa,<br />

koska se tarjoaa uusia kokemuksia. Nykypäivänä<br />

opiskelijavaihdolla on merkitystä, koska työllistymisen<br />

kannalta vaihto <strong>voi</strong> avata uusia ovia.<br />

Ihmiset Balilla ovat ystävällisiä ja<br />

vieraanvaraisia. Ainoa, mikä saa<br />

hermot kiristymään, on paikalliset<br />

kaupustelijat turistirysäalueilla.<br />

Mitä vaihdosta sitten on jäänyt<br />

käteen?<br />

Haastattelimme sekä Satakunnan<br />

ammattikorkeakoulusta ulkomaille<br />

vaihtoon lähtenyttä opiskelijaa<br />

että Poriin tulleita opiskelijoita.<br />

Uusi kulttuuri, kieli ja ihmiset<br />

kiinnostivat vaihtareita. Myös päivittäiset<br />

rutiinit alkoivat kyllästyttää.<br />

Eeva-Leena Eerikäinen, Bali<br />

Eeva-Leenan vaihto alkoi tammikuussa.<br />

Eksoottisen Balin hän<br />

valitsi, koska siellä ilmasto on niin<br />

erilainen, trooppinen ja lämmin.<br />

– Upeat postikorttimaisemat riisipeltoineen<br />

ja upeine rantoineen<br />

houkuttelivat minut Balille, Eeva-<br />

Leena hehkuttaa.<br />

Ennen vaihtoaan Eeva-Leena tiesi<br />

Indonesiasta, että se on hyvin laaja<br />

saariryhmä, joka sijaitsee tuliperäisellä<br />

alueella. Maanjäristykset<br />

ja tulivuorenpurkaukset ovat hyvin<br />

normaaleja ilmiöitä.<br />

Eeva-Leenan vaihto Balilla on ollut<br />

mahtava kokemus.<br />

– Jaa että onko kivaa? JOO! Uutiset<br />

Suomen talvesta ovat saaneet<br />

minut hymyilemään. Itse täällä<br />

makaan auringossa ja käyn vil<strong>voi</strong>ttelemassa<br />

meressä.<br />

Balilta on hyvät lentoyhteydet muualle Aasiaan.<br />

Eeva-Leena Eerikäinen Singaporessa.<br />

Kuva Hanna Mykkänen<br />

– Balilla on aivan omanlaisensa<br />

kulttuuri verrattuna muuhun Indonesiaan,<br />

saati Suomeen. Täällä<br />

riitit ja seremoniat kuuluvat jokapäiväiseen<br />

elämään. Kaikkea<br />

elämää hallitsee tietynlainen tasapaino.<br />

Eeva-Leenan lempiaine vaihdossa<br />

on indonesian kieli, bahasa indonesia,<br />

jota suomalaisen on helppo<br />

oppia. Hän suosittelee vaihtoa kaikille,<br />

joille se vain on mahdollista.<br />

– Sellaista tilaisuutta ei kannata<br />

heittää hukkaan, Eeva-Leena Eerikäinen<br />

suosittelee lämpimästi.<br />

Jorge Grand, kotoisin Espanjasta<br />

Jorge saapui Poriin viime syksynä.<br />

Hän halusi juuri Suomeen vaihtoon,<br />

koska luminen talvi on eksoottinen<br />

valinta espanjalaiselle.<br />

– Nyt kylläkin oli todella kylmä<br />

talvi, en ollut ihan varautunut tähän,<br />

Jorge päivittelee.<br />

Jorge Grand ja Jimin Kim iloitsevat opiskelijavaihdosta Porissa. Se on ollut ikimuistoinen<br />

kokemus, jota he suosittelisivat kaikille.<br />

Kuva Alvaro Marin<br />

Suomen hän valitsi myös siksi,<br />

että ihmiset osaavat englantia ja<br />

koulutus on hyvä. Jorgen aika<br />

Suomessa on ollut erittäin mukavaa.<br />

Hän kertoo, että Porissa on<br />

niin ihanan hiljaista, eikä suuren<br />

kaupungin hälinää. Jorge on kuitenkin<br />

todennut työnsaannin Porissa<br />

vaikeaksi.<br />

Jimin Kim, kotoisin Etelä-Koreasta<br />

Jimin halusi vaihtelua ja uskoi<br />

saavansa sitä opiskelijavaihdosta<br />

Euroopassa. Ennen vaihtoa hän<br />

ei tiennyt Suomesta kuin sanat<br />

”hyvä, hyvä”, jotka mainittiin Koreassa<br />

esitettävässä xylitol-mainoksessa.<br />

Myös Lappi ja Nokia<br />

olivat tuttuja.<br />

– Ihmiset Porissa ovat mukavia,<br />

mutta toisinaan liian ujoja puhumaan<br />

englantia. Tämän takia<br />

suomalaisiin on ollut vaikea tutustua.<br />

Kuitenkin täällä on turvallista<br />

asua ja yksinkin uskaltaa liikkua,<br />

Jimin sanoo.<br />

Jorgelle ja Jiminille Suomessa ovat<br />

tulleet tutuksi sauna, juomakulttuuri,<br />

Yyteri, Levi, upeat maisemat<br />

ja pitkä talvi. Suomessa nuoret itsenäistyvät<br />

varhain, minkä Jorge<br />

ja Jimin ovat todenneet suureksi<br />

kulttuurieroksi.<br />

Teksti Pirita Haapanen<br />

ja Sallamaria Salokangas

2 • 2011<br />

9<br />

Kuninkaanhaan koulu Unesco-kouluna<br />

Kuninkaanhaan koulun edustajat tapasivat ekaluokkalaisia Venäjän Kronstadtin Unesco-koulussa.<br />

Kuninkaanhaan koulu on mukana<br />

Opetushallituksen koordinoimassa<br />

Unesco-kouluverkossa ja osallistuu<br />

vuotuisiin koulutapaamisiin<br />

eri puolilla Eurooppaa. Matkat<br />

ovat suuntautuneet vuosien varrella<br />

Pohjoismaihin, Venäjälle,<br />

Baltian maihin, Puolaan, Israeliin<br />

ja Ranskaan. Opintomatkoilla tutustutaan<br />

maailmanperintökohteisiin<br />

ja kunkin maan Unescokouluihin.<br />

Yhteistyökoulut osallistuvat Unescon<br />

ta<strong>voi</strong>tteiden edistämiseen johtamalla<br />

kokeiluhankkeita, joiden<br />

tarkoituksena on valmistaa lapset<br />

ja nuoret kohtaamaan menestyksekkäästi<br />

monimutkaistuvan maailman<br />

haasteet.<br />

Unesco-koulut kokeilevat uusia<br />

lähestymistapoja, testaavat Unescon<br />

aineistoja ja levittävät hyviä<br />

käytänteitä, jotka liittyvät maailmanlaajuisiin<br />

kysymyksiin ja<br />

YK:n toimintaan.<br />

Unesco-koulut toimivat paikallisella,<br />

kansallisella ja kansainvälisellä<br />

tasolla ja niiden toiminnassa<br />

painottuvat ihmisoikeudet ja<br />

suvaitsevaisuus, demokratia- ja<br />

rauhankasvatus, kulttuuritietous<br />

ja maailmanperintö, ympäristö ja<br />

kestävä kehitys.<br />

Apua intiaan<br />

Koulutusohjelmat pyrkivät parantamaan<br />

lasten ja aikuisten olosuhteita<br />

siten, että kaikilla olisi mahdollisuus<br />

käydä koulua ja oppia<br />

lukemaan. Tällä hetkellä maailman<br />

kansalaisista 862 miljoonaa<br />

ei osaa <strong>lukea</strong>. Kehitysmaiden alle<br />

10-vuotiaista lapsista 115 miljoonaa<br />

ei käy koulua. Heistä yli puolet<br />

on tyttöjä.<br />

Tyttöjen koulutuksen ja hyvin<strong>voi</strong>nnin<br />

edistämiseksi Kuninkaanhaan<br />

koulu on mukana Literacy<br />

India –projektissa ja tukee<br />

vuosittain kymmenen intialaisen<br />

tytön koulunkäyntiä ja seuraa heidän<br />

koulumenestystään.<br />

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö<br />

Unesco käynnisti vuonna<br />

1953 niin sanotun ASP-kouluverkkohankkeen,<br />

joka on nykyisin<br />

käynnissä 172 maassa. Kouluverkkohankkeeseen<br />

kuuluu yli 7 500<br />

koulutusalan instituutiota, joiden<br />

toimialat vaihtelevat esiopetuksesta<br />

opettajankoulutukseen.<br />

Teksti ja kuva Sirkka Salonen-Nummi<br />

Mukilasta kesäohjelmaa mukuloille<br />

Vuodesta 1920 lähtien <strong>Porin</strong> kaupunki ja silloinen kasvatuslautakunta<br />

on järjestänyt ohjattua leikkikenttätoimintaa.<br />

Tähän mennessä kaupunki on siis järjestänyt leikkikenttätoimintaa<br />

jo 90 vuoden ajan.<br />

Ensimmäisinä vuosikymmeninään<br />

leikkikenttätoiminta oli jaettu<br />

kahteen osaan: leikkikenttä- ja<br />

kasvitarhatoimintaan. Kasvitarhatoiminnassa<br />

jokaiselle lapselle<br />

oli varattu oma 40–50 neliömetrin<br />

suuruinen alue, jolla viljeltiin<br />

muun muassa erilaisia keittiökasveja,<br />

perunaa ja kukkia. Siemenet<br />

annettiin lapsille ilmaiseksi.<br />

Kesäleikkitoiminta<br />

= Mukila<br />

– Kesäleikkikenttien toinen nimi,<br />

Mukila, tulee siitä, että lapsilla<br />

on aina pitänyt olla mukana oma<br />

muki välipalan yhteydessä tarjottavaa<br />

mehua varten, koulutusviraston<br />

varhaiskasvatuspäällikkö<br />

Ritva Välimäki muistelee.<br />

Mukilaleikkikenttiä on Porissa<br />

tänä kesänä yhteensä 11 eri alueilla.<br />

Jo toista kesää on mukana myös<br />

uusi kaupunginosa Noormarkku.<br />

Mukilatoiminta on täysin ilmaista.<br />

Mukilat on tarkoitettu kaikille<br />

4-8–vuotiaille porilaisille lapsille.<br />

Mukilat ovat auki maanantaista<br />

perjantaihin kello 10.00-13.30.<br />

Ilmoittautuminen<br />

tärkeää<br />

Leikkikentille ilmoittaudutaan<br />

kullakin kentällä perjantaina 3.<br />

kesäkuuta kello 10.00–13.30. Ilmoittautumispäivänä<br />

ei vielä järjestetä<br />

lapsille toimintaa.<br />

Mukilat käynnistyvät varsinaisesti<br />

maanantaina 6. kesäkuuta. Ilmoittautumisen<br />

<strong>voi</strong> hoitaa myös muina<br />

päivinä saapumalla paikalle<br />

Mukilan aikana. Tarkemmat tiedot<br />

ilmoittautumisesta ja leikkikenttien<br />

sijainnista tiedotetaan sanomalehdissä<br />

ja koulutusviraston<br />

verkkosivuilla.<br />

– Ilmoittautumisen yhteydessä<br />

ohjaaja sopii lapsen vanhempien<br />

kanssa, tuodaanko ja haetaanko<br />

lapsi vai kulkeeko hän yksin. Alle<br />

kouluikäiset täytyy hakea ja noutaa,<br />

Välimäki muistuttaa.<br />

Mukilan toiminnan aikana lapset<br />

ovat <strong>Porin</strong> kaupungin vakuuttamia.<br />

Ohjaajat alan<br />

opiskelijoita<br />

Mukiloissa työskentelee kaksi<br />

ohjaajaa, joiden tehtävänä on ohjata<br />

toimintaa ja huolehtia lasten<br />

turvallisuudesta. Leikkikenttien<br />

päiväohjelmaan kuuluu muun<br />

muassa pelejä, ulkoleikkejä ja satutuokioita.<br />

Mukiloiden ohjaajat ovat sosiaalija<br />

kasvatusalan opiskelijoita. Kaikilla<br />

leikkikentillä on aina kaksi<br />

ohjaajaa, joten yhteensä heitä palkataan<br />

22.<br />

– Hakemuksia tuli yli 100. Ohjaajat<br />

valitaan lähiviikkoina ja vain<br />

valituille ilmoitetaan, Ritva Välimäki<br />

kertoo.<br />

Mukilatoiminnan leikkikentät<br />

kesä-heinäkuussa:<br />

Keskusta<br />

Vähärauma<br />

Ruosniemi<br />

Sampola<br />

Väinölä<br />

Toejoki<br />

Noormarkku<br />

Pietniemi<br />

Pihlava<br />

Mukilatoiminta<br />

pelkästään kesäkuussa:<br />

Ahlainen<br />

Reposaari<br />

Lisätietoja:<br />

varhaiskasvatuspäällikkö<br />

Ritva Välimäki<br />

koulutusvirasto<br />

puh. 044 701 6300<br />

Teksti Vaula Toivanen<br />

Kuva Heli Koskela<br />

Kesäleikkikentillä lapset saavat touhuta<br />

kaikenlaista hauskaa.

10<br />

Työn ääniä<br />

Satamalla mainiot mahdollisuudet<br />

Tilaa on, syvät väylät, tahto kehittyä.<br />

Paljon on muuttunut <strong>Porin</strong> Sataman<br />

toiminta niistä ajoista, jolloin oli<br />

mahdollista lähteä sunnuntaiajelulle<br />

satamaan katselemaan laivoja tai<br />

hakemaan halpaa pirtua ulkomaisilta<br />

rahtialuksilta.<br />

Toista on nyt, kun Mäntyluodon satama-alueen<br />

ympärillä on jo vuosia<br />

ollut aita ja satamassa saavat kulkea<br />

vain kulkuluvan saaneet. <strong>Porin</strong><br />

Satama täytti viime vuonna 230<br />

vuotta. Satamasta on tullut yksi<br />

Suomen suurimmista ja se tähtää<br />

entistä houkuttelevammaksi meriliikenteelle.<br />

Työmenetelmät ja välineet ovat<br />

vuosien saatossa muuttuneet,<br />

mutta perusidea on sama, tavaraa<br />

lastataan ja puretaan, ja homman<br />

pyörittämiseksi tarvitaan rautaisia<br />

ammattilaisia. <strong>Porin</strong> Satama pyörii<br />

tällä hetkellä noin 60 työntekijän<br />

<strong>voi</strong>min.<br />

Teksti ja kuvat Tarja Tiilimäki<br />

Kasvua kauttaliikenteestä<br />

ja yhtiöittämisestä<br />

<strong>Porin</strong> Sataman liikevaihto on<br />

13–14 miljoonaa euroa. Koko<br />

2000-luvun <strong>Porin</strong> Satama on ollut<br />

Suomen viidenneksi-kuudenneksi<br />

suurin satama, joka ei palvele yksistään<br />

Poria ja lähiympäristöä.<br />

Sataman logistinen kuljetusvyöhyke<br />

ulottuu aina Tampereen, Jyväskylän<br />

ja Kuopion seuduille asti.<br />

Mäntyluodon 12 metrin syväväylän<br />

valmistuminen kesällä<br />

mahdollistaa isompien laivojen<br />

rantautumisen. Näin ollen satamasta<br />

tulee entistä houkuttelevampi<br />

myös suurteollisuudelle.<br />

– Helsinkiläisilläkään ei ole enää<br />

varaa sanoa, että ”kyllä me tultas,<br />

mut skibat ei mahdu teidän rännii”,<br />

naurahtaa Nirhamo.<br />

Liikenne- ja turvaosaston päällikön Pekka Frimanin<br />

mukaan sataman valvonta on tehokasta.<br />

Merenkulkijasta laivavastaavaksi<br />

Satamajohtaja Jaakko Nirhamon mukaan <strong>Porin</strong> Satamalla on kaikki mahdollisuudet<br />

kasvuun, koska tarvittavat resurssit ovat jo nyt olemassa.<br />

Kuva Alan Gallop, Meridian Publications Ltd<br />

Satama uudelle kasvuväylälle<br />

Useamman vuoden työrupeama<br />

ympäri maailmaa, niin öljynporauslauttojen<br />

suunnittelussa kuin<br />

ympäristötekniikan projekteissakin,<br />

sai Jaakko Nirhamon muutama<br />

vuosi sitten miettimään muita<br />

vaihtoehtoja.<br />

– Reissu-Lassen elämää jaksaa<br />

aikansa, joten ajatus työpaikasta,<br />

joka pysyisi fyysisesti paikallaan,<br />

alkoi tuntua houkuttelevalta, eikä<br />

vähiten perhesyistä. Pori tuntui<br />

hyvältä vaihtoehdolta, toteaa Nirhamo.<br />

Hänet valittiin <strong>Porin</strong> Sataman<br />

operatiiviseksi johtajaksi vuonna<br />

2003. Satamajohtajana hän on ollut<br />

vuodesta 2007.<br />

– Satama on työpaikka, jossa äijähuumori<br />

kukoistaa ja asioita tehdään<br />

välillä enemmän tunteella<br />

kuin järjellä. Siitä huolimatta koko<br />

henkilöstön pitää sisäistää ajatus,<br />

että asiakas on kaiken toiminnan<br />

lähtökohta – ilman asiakkaita satama<br />

on vain rannalla oleva asfalttikenttä,<br />

Nirhamo muistuttaa.<br />

Palveluita parantamalla nostetaan<br />

Nirhamon mukaan myös sataman<br />

tuottavuutta.<br />

– Tosiasiassa jokainen sataman<br />

työntekijä, työnantajasta riippumatta,<br />

markkinoi työnsä kautta<br />

satamaa. Pitää pystyä vastaamaan<br />

niihin odotuksiin, joita asiakkaalla<br />

on, täsmentää Nirhamo.<br />

<strong>Porin</strong> Satamalla on kaikki mahdollisuudet<br />

kasvaa, koska jo nyt<br />

sataman perusrakenteet ovat kunnossa.<br />

Nirhamon mukaan liikenteen<br />

lisäämiseksi on vielä tehtävä<br />

töitä.<br />

– Pohjoisen kaivannaisteollisuus<br />

tulee kasvamaan, joten me <strong>voi</strong>mme<br />

ottaa osamme kauttakulkuliikenteestä,<br />

eli pienillä lai<strong>voi</strong>lla lastit<br />

<strong>Porin</strong> Satamaan ja täältä eteenpäin<br />

isoilla aluksilla maailmalle, visioi<br />

Nirhamo.<br />

<strong>Porin</strong> Satama tullaan lähitulevaisuudessa<br />

yhtiöittämään. Käytännössä<br />

satama jatkaa <strong>Porin</strong> kaupungin<br />

sataprosenttisesti omistamana<br />

yhtiönä. Ta<strong>voi</strong>tteena on<br />

elinkelpoinen ja toimiva yhtiö.<br />

– Olen vakuuttanut henkilöstöä,<br />

ettei osakeyhtiötä tarvitse pelätä.<br />

Satamassa riittää aina töitä niille,<br />

joilla on ammattitaitoa ja asennetta.<br />

Tässä rakennetaan kaikkien<br />

satamalaisten yhteistä työpaikkaa<br />

ja meille tulevaisuutta, kiteyttää<br />

Nirhamo.<br />

Parinkymmenen vuoden pesti<br />

merillä eri tehtävissä, viimeksi yliperämiehenä,<br />

sai Pekka Frimanin<br />

hakemaan uusia haasteita. Niitä<br />

on tarjonnut, vuodesta 2004 lähtien,<br />

liikenne- ja turvaosaston päällikön<br />

tehtävät <strong>Porin</strong> Satamassa.<br />

Friman vastaa sataman laivaliikenteen<br />

sujumisesta. Hän määrittelee<br />

satamaan tuleville lai<strong>voi</strong>lle<br />

laituripaikat ja huolehtii siitä, että<br />

paikka löytyy mahdollisimman<br />

nopeasti. Suurten laivojen aikataulu<br />

on Frimanin tiedossa hyvissä<br />

ajoin, jopa kuukautta aiemmin.<br />

– Toisessa ääripäässä ovat laivat,<br />

jotka ilmoittavat tulostaan puolen<br />

vuorokauden varoitusajalla. Näissä<br />

tapauksissa paikkaa <strong>voi</strong> joutua<br />

tovin odottamaan, mutta pyrimme<br />

siihen, että alus pääsee satamaan<br />

mahdollisimman nopeasti,<br />

toteaa Friman.<br />

Frimanin alaisuudessa ovat satamavalvojat<br />

ja vartijat. Työnsä hyviksi<br />

puoliksi Friman listaa monipuolisuuden<br />

ja kansainvälisyyden<br />

sekä sen, että saa olla tekemisissä<br />

erilaisten ihmisten kanssa.<br />

– Kaiken kaikkiaan meillä on täällä<br />

hyvä henki, enkä nyt oikein osaa<br />

huonoja puolia tästä työstä löytää.<br />

Jos nyt jotain pitää mainita, niin<br />

viime talven jäätilanne hankaloitti<br />

tavattomasti liikenteen sujumista.<br />

<strong>Porin</strong> satamassa noudatetaan kansainvälistä<br />

ISPS-koodia (International<br />

Ship and Port facility Security<br />

Code), jonka tarkoituksena on<br />

lisätä ja yhtenäistää turvallisuutta<br />

satamissa. Toisaalta suuret koneet<br />

ja isot kuormat vaativat henkilöstöltä<br />

sitoutumista turvallisuuden<br />

pelisääntöihin.<br />

– Meillä täällä satamassa on se<br />

periaate, ettei mitään jätetä sattumanvaraan,<br />

oli sitten kysymyksessä<br />

sataman yleinen turvallisuus tai<br />

työturvallisuus. Mahdolliset turvallisuusriskit<br />

pyritään minimoimaan,<br />

täsmentää Pekka Friman.

2 • 2011<br />

11<br />

Työn ääniä<br />

”Ei täällä maakrapu pärjäiskään”<br />

Uusi satamakonttorirakennus valmistui Mäntyluotoon syksyllä 2010.<br />

Satamavalvoja Tapio Ristimäki<br />

aloitti uransa <strong>Porin</strong> Satamassa<br />

1990, valvojan tuurarina. Hän on<br />

ehtinyt olla myös vuoden päivät<br />

nosturinkuljettajana, mutta entisen<br />

ammattikalastajan veri veti<br />

yläilmoista lähemmäs merta.<br />

– Satamavalvojana saan olla tekemisissä<br />

laivojen kanssa ja <strong>voi</strong>n tutustua<br />

erilaisiin ihmisiin.<br />

Ristimäki huolehtii laivojen vastaanottamisesta,<br />

irrottamisesta ja<br />

siirroista. Lisäksi hän toimittaa<br />

lai<strong>voi</strong>hin tarvittaessa puhdasta<br />

vettä ja huolehtii myös lai<strong>voi</strong>sta<br />

tulevat jätteet pois.<br />

– Tykkään tästä työstä, koska<br />

tämä on vaihtelevaa ja monipuolista.<br />

Kaikki alukset ja niiden<br />

henkilökunta ovat omanlaisiaan.<br />

Kommunikointi hoituu joko suoraan<br />

laivan henkilöstön kanssa tai<br />

sitten luotsin välityksellä.<br />

Ristimäen lisäksi satamassa on<br />

viisi muuta vakituista valvojaa.<br />

Ryhmä tekee keskeytymätöntä<br />

viisivuorotyötä. Valvojan kahdentoista<br />

tunnin työvuorosta valtaosa<br />

menee sataman vartiointiin.<br />

– Käytännössä vartiointi hoidetaan<br />

tätä nykyä valvomossa, jossa<br />

näyttöpäätteiltä pystytään valvomaan<br />

sekä portteja että tarvittaessa<br />

koko satama-aluetta. Toista oli<br />

silloin, kun satamassa ei vielä ollut<br />

aitaa. Täällähän saattoi liikkua<br />

kuka tahansa ulkopuolinen, mistä<br />

kehkeytyi usein vaaratilanteita.<br />

Satama on vaativa työpaikka. Mitään<br />

ei <strong>voi</strong> Ristimäen mukaan jättää<br />

sattuman varaan ja asiat pitää<br />

tehdä niin kuin on sovittu, tosin<br />

hyvässä hengessä. Omasta ja työkaverin<br />

turvallisuudesta on huolehdittava<br />

joka käänteessä.<br />

– Koko ajan on pidettävä silmät<br />

auki ja kuunneltava. Liika rutinoituminen<br />

on pahasta. Kun tarkkaavaisuus<br />

kärsii, onnettomuusriskit<br />

kasvavat.<br />

Suurin osa satamalaisista on entisiä<br />

merenkulkijoita tai muuten<br />

alasta kiinnostuneita.<br />

– Ei täällä ihan maakrapu pärjäiskään,<br />

kiteyttää Ristimäki.<br />

Nosturinkuljettaja Mari Tombergin työpaikalta<br />

näkee kauas ja maisema elää. Kuvaushetkellä,<br />

huhtikuun alussa, meri oli vielä osittain<br />

jäässä, kun Tomberg tyhjensi proomua<br />

metallijätteestä.<br />

Kannen kuva: Satamavalvoja Tapio Ristimäki<br />

ehtii kiinnittää ja irrottaa useita<br />

aluksia päivässä.<br />

Maisemakonttori meren äärellä<br />

<strong>Porin</strong> Sataman historian ensimmäinen<br />

nainen nosturinkuljettajana<br />

on Mari Tomberg. Reposaaresta<br />

kotoisin olevana hänen<br />

ei tarvinnut kahta kertaa miettiä<br />

hakeutumistaan nosturikuskin<br />

vuoden kestävään oppisopimuskoulutukseen,<br />

kun mahdollisuus<br />

siihen <strong>Porin</strong> Satamassa seitsemän<br />

vuotta sitten tarjoutui.<br />

Meren läheisyys ja upeat maisemat<br />

kiehtoivat ja toisaalta satama oli<br />

tullut Tombergille tutuksi aiem-<br />

min ahtausfirman tilapäishommissa.<br />

– Parasta tässä työssä on, että näkee<br />

saman tien kättensä työn tuloksen,<br />

kun laivat tyhjenevät tai<br />

täyttyvät, hän toteaa.<br />

Tomberg tekee kahdeksan tunnin<br />

päiviä, sekä aamu- että iltavuoroa<br />

ja tarvittaessa yötä. Yhtä nosturia<br />

kohden on kaksi kuljettajaa, jotka<br />

tuuraavat toistensa tauot ja vaihtavat<br />

lennossa, jotta tavara liikkuisi<br />

koko ajan.<br />

Saumatonta<br />

yhteistyötä<br />

– Kahta samanlaista päivää ei taatusti<br />

ole. Kaikki laivat, lastit ja ihmiset<br />

ovat erilaisia. Alukset ovat<br />

välillä niin isoja, ettei ruumaan<br />

edes nosturista näe, kertoo Tomberg.<br />

Silloin apuna on manttelimies,<br />

joka laivan merenpuoleisella reunalla<br />

näyttää käsimerkein ja puhelimen<br />

välityksellä, mihin suuntaan<br />

taakkaa pitää liikuttaa. Usein on<br />

kysymys muutamista senteistä ja<br />

yhteistyön manttelimiehen kanssa<br />

pitää olla saumatonta.<br />

– Manttelimies on näissä tilanteissa<br />

mun silmät.<br />

Työpaikka on pahimmillaan lähes<br />

30 metrin korkeudessa. Tuuli<br />

ei sinänsä haittaa, mutta tuuliraja<br />

on 18–20 metriä sekunnissa, kos-<br />

ka moinen puhuri heivaa taakkaa<br />

jo siinä määrin, ettei nosturihommista<br />

tahdo tulla enää mitään.<br />

Satama on tunnetusti miehinen<br />

työpaikka, jossa äijähuumori kukoistaa.<br />

Miehet ovat Tombergin<br />

mielestä mukavia työkavereita.<br />

– Kyllä täällä pärjää, kun antaa<br />

juttujen mennä toisesta korvasta<br />

sisään ja toisesta ulos. Tulee sitä<br />

itsekin välillä sanottua takas, hän<br />

naurahtaa.<br />

Tarvittaessa Mari Tomberg on<br />

myös satamavalvojien apuna vastaanottamassa<br />

ja irrottamassa<br />

aluksia.<br />

Tullauksia ja turvallisuutta<br />

<strong>Porin</strong> tulli muutti viime syksynä<br />

saman katon alle <strong>Porin</strong> Satamakonttorin<br />

kanssa. Satamassa tulli<br />

pystyy paremmin valvomaan sekä<br />

tavaraliikennettä että turvallisuutta.<br />

Suurin osa tullin asiakkaista<br />

koostuu meriliikenteestä. Tulli<br />

palvelee edelleen myös yksityisiä<br />

asiakkaita, jotka ovat <strong>voi</strong>neet<br />

maaliskuun lopusta lähtien tehdä<br />

tulliselvitykset myös sähköisesti<br />

internetissä.<br />

– Asiakaskäyntien määrä on uudistuksen<br />

myötä laskenut, mutta<br />

neuvonnan tarve on toisaalta kasvanut,<br />

joten meillä on tällä hetkellä<br />

puhelintuessa neljä virkailijaa,<br />

kertoo <strong>Porin</strong> yksikön tulliylitarkastaja<br />

Harri Tammi.<br />

Yhteiskunnan suojaaminen on<br />

muiden tehtävien ohella yksi tullin<br />

toiminnan peruspilareista.<br />

Turvallisuusvalmiuden ylläpitämiseksi<br />

tulli tekee tiivistä yhteistyötä<br />

satamaviranomaisten, poliisin<br />

ja rajavartiolaitoksen kanssa.<br />

– Keskittämällä <strong>voi</strong>mavaramme,<br />

<strong>voi</strong>mme valvoa kokonaisvaltaisesti<br />

sataman tavaraliikennettä,<br />

liikennöitsijöiden kalustoa ja kuljettajien<br />

kuntoa, toteaa Tammi.<br />

<strong>Porin</strong> tulli ottaa näytteitä esimerkiksi<br />

satamaan tulevista tekstiileistä.<br />

Tehostetussa seurannassa<br />

ovat vauvanvaatteet, joista tutkitaan<br />

muun muassa formaldehydipitoisuus<br />

tullilaboratoriossa<br />

Espoossa.<br />

Huumeet ovat myös tullin tehotarkkailussa.<br />

Harri Tammen<br />

mukaan huumeiden kulku <strong>Porin</strong><br />

Sataman kautta ei ole osoittanut<br />

lisääntymisen merkkejä.<br />

Mäntyluodossa toimiva <strong>Porin</strong> tulli<br />

työllistää parisenkymmentä henkilöä.<br />

Tulliylitarkastaja Harri Tammi: ”Työmaana satamassa <strong>voi</strong> varautua mihin tahansa. Talvinen<br />

Tahkoluoto on erityisen haastava, mutta kesällä aivan mainio.” Kuva Päivi Musakka

12<br />

Tee kesätreffit SuomiAreenalle<br />

11.-15.7.2011<br />

Kuudetta kertaa järjestettävä SuomiAreena kokoaa<br />

heinäkuussa yhteen politiikan ja talouden kärkinimet<br />

sekä koko yhteiskunnan vahvat vaikuttajat. Eetunaukio<br />

on SuomiAreenan keskipiste tälläkin kertaa. Eetunaukiolla<br />

järjestetään useita keskusteluja ja uutuutena<br />

aukion kupeeseen nousee MTV3:n Areenalava. Tänä<br />

vuonna varsinkin nuoriso ja vapaaehtoistyö nousevat<br />

SuomiAreenassa framille ja kaikkiaan keskusteluja on<br />

90. Laita korvan taakse ainakin seuraavat keskustelut<br />

ja tule mukaan kesän puhutuimpaan tapahtumaan.<br />

SuomiAreenan koko ohjelma valmistuu kesäkuun alkuun<br />

mennessä.<br />

Eetunaukio ja Kansalaistori<br />

• <strong>Porin</strong> kaupunginvaltuuston kokous.<br />

• Suomen Lukiolaisten Liiton ”ylioppilaskirjoitukset”.<br />

• Niemelä & Haltsonen: Juha ”Watt” Vainion lauluja.<br />

• Kansalaistorilla esittäytyy lähes 50 järjestöä.<br />

Raatihuoneenpuisto<br />

• Hallitus vastaan oppositio.<br />

• Radio Novan yllätyssoundit.<br />

SuomiAreena-piha, Antinkatu 2<br />

• Suomen yrittäjien suuri verokeskustelu.<br />

• Suomen Atlantti-seura ja AmCham Finland<br />

”USA, USA, USA”.<br />

Puuvillan puisto<br />

• Kunnallisalan kehittämissäätiön keskustelu<br />

2020-luvun aluepolitiikasta.<br />

• ”Lasten oikeudet tulilinjalla”, Satakunta Unicefmaakunta<br />

ja SPR:n Satakunnan piiri.<br />

Teksti Tiina Salminen<br />

Kuvat <strong>Porin</strong> kaupunki ja Satakuntaliitto<br />

<strong>Porin</strong> teatteri<br />

• Ulkoministeriö ”The Arab World in Turmoil”.<br />

• Tekry asettaa kysymykseksi ilmapiirin<br />

kotona ja työpaikalla.<br />

MTV3<br />

• Maanantaista perjantaihin MTV3:n Huomenta<br />

Suomi Areenalavalta kello 7.55-10.00. Tule seuraamaan<br />

suoran lähetyksen tekoa!<br />

• SuomiAreena special keskiviikosta perjantaihin<br />

MTV3 kanavalla Kymmenen uutisten jälkeen.<br />

Missä kaupungissa näet<br />

tällaisia staroja viikon aikana?<br />

Oikea vastaus: Porissa.<br />

Pori Jazz järjestetään 9.-17. heinäkuuta 2011<br />

jo 46. kerran.<br />

Maailmankuulu Tom Jones<br />

valtaa Kirjurinluoto Arenan torstaina.<br />

Kulttuuritehdas Kehräämön<br />

bluesluola<br />

Uutta tulevan kesän Pori Jazzissa on Kulttuuritehdas<br />

Kehräämön bluesluola. Kehräämössä kuullaan laadukasta<br />

bluesia jazzviikolla torstaista lauantaihin.<br />

Teksti Vaula Toivanen, Kuvat Pori Jazz<br />

Perjantaina latinohurmuri<br />

Ricky Martin saa lanteet<br />

keinumaan Kirjurinluoto<br />

Arenalla.<br />

Lauantaina esiintyy<br />

monien legendaaristen<br />

kappaleiden<br />

säveltäjä, pianisti<br />

Elton John.<br />

Sunnuntaina päästään nauttimaan huippujazzia<br />

Charles Lloyd New Quartetin johdolla.<br />

jazzia lapsille<br />

Pori Jazz Kids -festivaali<br />

järjestetään jo seitsemättä<br />

kertaa 9.-13. heinäkuuta.<br />

Neljän päivän aikana on<br />

luvassa erilaisia konsertteja<br />

ja musiikkipajoja, joissa<br />

harjoitellaan keskiviikon<br />

Lokki-lavan loppukonserttia<br />

varten.<br />

Kaikkiin Pori Jazz Kids<br />

festivaalin tapahtumiin on<br />

vapaa pääsy.

2 • 2011<br />

13<br />

Vähäx valottaa<br />

Tällä hetkellä Poria koristavat sadat<br />

lasten ja nuorten ottamat valokuvat.<br />

Kyseessä on 13. toukokuuta<br />

alkanut Vähäx valottaa -valokuvafestivaali,<br />

joka näkyy kaupungin<br />

katukuvassa aina 12. kesäkuuta<br />

saakka.<br />

– Festivaalin anti on suunnattu<br />

kaiken ikäisille, muistuttaa festivaalin<br />

toiminnanjohtaja Päivi<br />

Setälä.<br />

Farmari<br />

Toista kertaa järjestettävän festivaalin<br />

teemana on liike ja liikutus.<br />

Julkisissa tiloissa ja kaduilla<br />

on esillä yli 40 valokuvanäyttelyä.<br />

Näyttelyiden lisäksi ohjelmaan<br />

kuuluu pyöräretkiä, työpajoja sekä<br />

lukuisia muita tapahtumia.<br />

Teksti Taina Rinta-Kauhajärvi<br />

Kuva Sara Nieminen<br />

<strong>Porin</strong> kesä.<br />

2011<br />

Pori Folk<br />

Särmikäs ja uudistuva 12. kertaa<br />

järjestettävä kaupunkifestivaali<br />

Pori Folk lataa neljäksi päiväksi<br />

kulttuuria ympäri Poria 18.–21.<br />

elokuuta. Tarjolla on musiikkia,<br />

tanssia ja kädentaitoja kotimaisten<br />

ja kansainvälisten artistien esittämänä.<br />

Festivaalin kansanvälisistä<br />

esiintyjistä muun<br />

muassa Venäjältä kuullaan<br />

virtuoosimaisia<br />

viuluja ja<br />

kitaraa trio Loykon<br />

sekä kaiken<br />

myllääviä<br />

balkanilaisia<br />

torvia ja rytmejä<br />

Opan<br />

esittäminä.<br />

Myös kanteleet<br />

ja<br />

afrikkalaiset<br />

ryt-<br />

Beach Boys<br />

mit, blues ja kokeellinen uudempi<br />

folk sekä tietenkin satakuntalainen<br />

kansanmusiikki tuovat Poriin<br />

ihmisten ulottuville vaihtoehtoisesti<br />

rikkaan musiikillisen kirjon.<br />

Pori Folkin yhteyteen kuuluvat<br />

jälleen myös suositut oheistapahtumat<br />

Pori Fiesta -viinifestivaali<br />

Eetunaukiolla sekä<br />

maakunnan kädentaitajien<br />

Käsityötori Korsmanin<br />

talolla. Festivaalin<br />

järjestää <strong>Porin</strong> kaupungin<br />

kulttuuriasiainkeskus yhteistyökumppaneineen.<br />

Kotimaisista kärkinimistä<br />

Lepistö & Lehti luovat<br />

intiimiä tunnelmaa Pori<br />

Folkiin basson ja haitarin<br />

liitolla.<br />

Teksti Jan-Kristian Kivi<br />

Kuva Nauska<br />

Lapsiperheillä ja muilla eläintenystävillä<br />

on oiva tilaisuus rapsutella lampaita ja<br />

muita eläimiä melkein keskellä kaupunkia<br />

Farmarinäyttelyn aikaan 1.-3.7. Näyttely on<br />

a<strong>voi</strong>nna joka päivä klo10-18.<br />

Kesän ainoa valtakunnallinen<br />

maatalousnäyttely<br />

Farmari 2011<br />

järjestetään Porissa<br />

1.-3. heinäkuuta. Tapahtuma<br />

kerää yhteen<br />

maatalouden ammattilaiset,<br />

mutta tarjoaa<br />

maaseudun elämyksiä,<br />

makuja ja tunnelmia<br />

myös kaikelle kansalle.<br />

Edellisen kerran Satakunnassa<br />

järjestettiin<br />

maatalousnäyttely Ulvilan<br />

Ravanissa 1994.<br />

– On varmasti iso<br />

joukko niitä, jotka<br />

ovat käyneet lapsena Ravanin<br />

näyttelyssä ja tulevat nyt oman<br />

perheen kanssa Kirjuriluoto Arenalle<br />

tunnelmoimaan, toteaa Pro<br />

Agria Satakunnan viestintäpäällikkö<br />

Irmeli Pihala.<br />

Arena tarjoaa Farmarille upeat<br />

puitteet. Alueella on isot osastot<br />

esimerkiksi kotieläimille ja koneille.<br />

Maakuntatorin valloittavat<br />

kunnat, yhdistykset ja eri alojen<br />

satakuntalaiset yrittäjät.<br />

Satakunta-Areenalla puhutaan<br />

energiasta, elintarvikkeista ja<br />

maaseutuasumisesta.<br />

Näyttelyn kävijäta<strong>voi</strong>te kolmen<br />

päivän aikana on noin 70 000. Pihalan<br />

mukaan kävijämäärä saattaa<br />

tästäkin petraantua. Näyttelyyn<br />

odotetaan 500 näytteilleasettajaa.<br />

Tähän mennessä lähes kaikki paikat<br />

on jo varattu.<br />

Farmari-näyttely on samalla Pro-<br />

Agria Satakunnan 150-vuotisjuhlanäyttely.<br />

Teksti Tarja Tiilimäki<br />

Kuva Sonja Ahtiainen<br />

The Beach Boysin tuleva Yyterinkeikka<br />

12. heinäkuuta pakotti<br />

katsomaan kauas taakse, 1960-<br />

luvulle. Omissa rankkauksissa<br />

bändi ei ollut Beatlesien, Animalsien<br />

ja Rollareiden luokkaa, mutta<br />

kovaa kakkosketjua.<br />

Mitä muistan? Good Vibrations,<br />

heti menee hyvät vibrat läpi kropan.<br />

Sitten tarvittiin jo Wikiä:<br />

Wouldn’t It Be Nice, komeeta.<br />

God Only Knows ja erityisesti<br />

California Girls vie ajatukset BB:n<br />

surf-linjaan.<br />

Jos olisi testissä, mitä yhtyeen nimestä<br />

tulee mieleen, vastaisin varmaan<br />

”surfin”. Beach Boys esiintyy<br />

ihan oikeassa paikassa!<br />

Teksti Tapio Furuholm<br />

Kuva Yyterin Kylpylähotelli Oy<br />

Porispere<br />

Porilaiseen festivaalikesään on<br />

saatu uusi, porilaisin <strong>voi</strong>min järjestettävä<br />

Porispere-niminen<br />

rockfestivaali, joka syntyi vastalauseena<br />

Sonispheren lähdölle.<br />

Porispere järjestetään Kirjurinluodossa<br />

5.-6. elokuuta perinteisellä<br />

Lokkilavalla ja sen ympäristössä.<br />

Esiintyjiksi on valittu mielenkiintoinen<br />

kattaus suomalaisia ja ulkomaisia<br />

esiintyjiä.<br />

– Kategorioidusti Porisperen ohjelmistosta<br />

<strong>voi</strong>si sanoa, että perjantaina<br />

soi punk ja lauantaina<br />

heavy, festivaalitirehtööri Harri<br />

Vilkuna sanoo.<br />

Perjantain esiintyjiä ovat Michael<br />

Monroe, Disco Ensemble, Lapko<br />

ja Pelle Miljoona Oy. Pienemmällä<br />

ravintolalavalla perjantaina esiintyvät<br />

muun muassa Order!Order!<br />

ja Appendix.<br />

Lauantaina Lokkilavalla rokkaavat<br />

muun muassa kanadalainen<br />

Anvil, ruotsalaiset Raised Fist ja<br />

Graveyard sekä kotimaiset Kotiteollisuus,<br />

Mokoma ja Circle. Ravintolalavalla<br />

kuullaan coverbändien<br />

soittamana Kissiä, Metallicaa ja<br />

Iron Maidenia.<br />

Porisperen kävijäta<strong>voi</strong>te on<br />

5 000 henkilöä molempina<br />

päivinä. Festivaalin järjestää<br />

Porispere Oy.<br />

Tarkempia tietoja festivaalista:<br />

www.porispere.fi.<br />

Niin ja huom! Yli 60-vuotiaat<br />

pääsevät festivaalialueelle<br />

ilmaiseksi!<br />

Teksti Vaula Toivanen<br />

Kuva Pentti Hokkanen<br />

Porisperen perjantain pääesiintyjä<br />

on Pelle Miljoona Oy alkuperäiskokoonpanossa.

14<br />

Ympäristöpankki<br />

Rakennettu ympäristö – kaikkien ilo<br />

Rakennettu ympäristö on jokapäiväistä<br />

elinympäristöämme. Siihen<br />

kuuluvat pysyvästi ympärillämme<br />

olevat rakennukset: kerrostalot,<br />

omakotitalot, piharakennukset,<br />

liikerakennukset ja teollisuusrakennukset.<br />

Rakennettu ympäristö sisältää<br />

myös muut ympärillämme olevat<br />

rakenteet, kuten tiet, kadut, torit,<br />

johtolinjat, puistot, radat ja satamat.<br />

Kaa<strong>voi</strong>tuksella säädellään rakennetun<br />

ympäristön kehittämistä ja<br />

muutoksia. Muutoksissa ja uuden<br />

suunnittelussa huomioidaan aina<br />

myös kulttuuriympäristö sekä<br />

rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön<br />

välinen vuorovaikutus.<br />

Laissa selvät sävelet<br />

Kunnissa rakennusvalvonnan vastuulla<br />

on valvoa ja ylläpitää hyvää<br />

rakennuskantaa ja viihtyisää<br />

rakennettua elinympäristöä. Porissa<br />

tämä tapahtuu neuvonnan<br />

ja jatkuvan viranomaisvalvonnan<br />

avulla. Rakennusvalvonta edellyttää<br />

myös uudisrakentajilta hyvää<br />

rakennustapaa ja ympäristöönsä<br />

sopeutuvan rakennuksen rakentamista.<br />

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää,<br />

että rakennukset on koko<br />

elinaikansa pidettävä sellaisessa<br />

kunnossa, että ne ovat terveellisiä,<br />

turvallisia ja käyttökelpoisia<br />

tarkoitukseensa eivätkä aiheuta<br />

ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.<br />

Katse omiin nurkkiin<br />

Yksittäinen kuntalainen <strong>voi</strong> vaikuttaa<br />

omaan ympäristöönsä pitämällä<br />

huolta rakennuksistaan ja<br />

pihapiiristään ottamalla huomioon<br />

oman lähiympäristönsä olosuhteet.<br />

Seuraavassa muutamia poimintoja<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin rakennusjärjestyksestä,<br />

jota noudattamalla<br />

jokainen <strong>voi</strong> vaikuttaa yhteisen<br />

ja oman ympäristönsä viihtyisyyteen:<br />

– Rakennuksia tulee jatkuvasti<br />

hoitaa ja pitää kunnossa eikä niitä<br />

saa päästää rapistumaan korjauskelvottomiksi.<br />

– Aidat, portit, jätesäiliöt ja -katokset<br />

sekä istutukset on pidettävä<br />

siistissä kunnossa.<br />

– Tontille varastoidut liikennevälineet,<br />

tavarat ja tarvikkeet on<br />

sijoitettava riittävän etäälle tonttien<br />

välisestä rajasta eikä puistoja,<br />

yleisiä alueita ja rakentamattomia<br />

tontteja saa käyttää varastointiin,<br />

pysäköintiin tai veneiden säilyttämiseen.<br />

– Ulkovarastojen ympärille on istutettava<br />

näkösuoja tai rakennettava<br />

aita.<br />

– Uudis- ja lisärakentamisen tulee<br />

sopeutua ympäristöönsä sijoituksen,<br />

koon, julkisivujen, ulkomateriaalien<br />

ja värityksen osalta.<br />

Teksti Paula Virtaniemi<br />

Kuva Heli Koskela<br />

Tonttien välisen raja-aidan korkeus määritellään rakennusjärjestyksessä, toisinaan ohjeet annetaan jo kaavassa.<br />

Maailman ympäristöpäivä Raatihuoneenpuistossa<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin ympäristövirasto ja Prizztech Oy järjestävät<br />

yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa perjantaina 3. kesäkuuta<br />

2011 Maailman ympäristöpäivän tapahtuman Raatihuoneenpuistossa.<br />

Teemana on energiansäästömarkkinat ja<br />

pääyhteistyökumppanina YLE Satakunta.<br />

YK:n yleiskokouksen alullepanemaa<br />

maailman ympäristöpäivää<br />

vietetään vuosittain vaihtuvien<br />

teemojen mukaisesti. Ensimmäisen<br />

kerran päivää vietettiin<br />

vuonna 1972. Tarkoituksena on<br />

huomion kiinnittäminen ympäristökysymyksiin.<br />

Maailmanlaajuinen<br />

tapahtuma oli viime vuonna<br />

Ruandassa teemalla: Monia<br />

lajeja, yksi planeetta, yksi tulevaisuus.<br />

Maailman ympäristöpäivän nimikkopäiväksi<br />

on vahvistettu 5.<br />

kesäkuuta. Koska päivä osuu tänä<br />

vuonna sunnuntaiksi, päätti Ympäristövirasto<br />

viettää sitä käytännön<br />

syistä arkipäivänä, eli perjantaina<br />

3.6. kello 11–17.<br />

energian lämmitysratkaisut. Esillä<br />

ovat uusimmat valaistuksen, lämmityksen<br />

sekä energianhankinnan<br />

keinot.<br />

Tule hämmästymään, kuinka nopeasti<br />

asiat muuttuvat energiansäästörintamalla.<br />

Valaistuksessa<br />

kaikkien huulilla on sana led. Me<br />

näytämme sinulle mistä on kysymys.<br />

Mukana on runsaasti eri alojen<br />

asiantuntijoita.<br />

Tuus ny mukkaa kivvaa tapahtummaa,<br />

ko siäl puhutaa asumise<br />

enerkiasäästönikseist ja o siäl<br />

kaffeet ja pullalonkaaki! Kaffe o<br />

tiätysti hankittu Reilust Kaupast.<br />

Ympäristöpäivän juhlahumua vuodelta 2008.<br />

Porissa yleisölle suunnattu tapahtuma<br />

järjestettiin viimeksi vuonna<br />

2008. Paikkana olivat silloin<br />

Luontotalo Arkin ja kirjaston piha-alueet<br />

sekä osa Pohjoispuistoa.<br />

Helteisessä säässä tapahtumassa<br />

vieraili yli 3 000 henkilöä. Teemana<br />

oli silloin Kaupunki kierrättää.<br />

Juhla sujui runsaan yleisön siivittämänä<br />

tavaroiden korjaamismahdollisuuksien<br />

ja kädentaitojen<br />

merkeissä.<br />

Aurinkoneuvontaklinikalta<br />

apua<br />

Tämän vuoden teema, energiansäästö,<br />

koskettaa meitä kaikkia,<br />

olipa asumismuotomme mikä tahansa.<br />

Tapahtumassa on luentoja<br />

ja neuvontaa sekä laite-esittelyjä,<br />

unohtamatta suuren yleisön viihtyvyyttä.<br />

Yksi mielenkiintoinen<br />

kohde on varmasti aurinkoneuvontaklinikka<br />

sekä uusiutuvan<br />

Lapsille on oma lapsiparkki, jossa<br />

heille on ohjattua toimintaa<br />

mehu- ja piparitarjoilua unohtamatta.<br />

Ympäristöpalkintojen<br />

jako<br />

Runsaslukuinen kansalaisjärjestöjen<br />

joukko esittelee omaa toimintaansa.<br />

Tapahtumia ja näkemistä<br />

riittää koko perheelle. Tilaisuuden<br />

avaa kaupunginjohtaja Aino-<br />

Maija Luukkonen. Tapahtumaisäntänä<br />

toimii Pertti Harju. Tilaisuus<br />

on osallistujalle maksuton.<br />

Tilaisuudessa jaetaan myös <strong>Porin</strong><br />

kaupungin ympäristölautakunnan<br />

myöntämät ympäristöpalkinnot.<br />

Teksti Marjo Kekki, Jari Lampinen<br />

Kuva Ympäristövirasto

2 • 2011<br />

15<br />

Porilaisten oma kuoro 15 vuotta<br />

Alun perin Ognian Vassilevin<br />

piti tulla Poriin pariksi vuodeksi<br />

johtamaan <strong>Porin</strong> Katajakuoroa<br />

sen entisen johtajan Reijo Lepistön<br />

pyynnöstä, mutta toisin kävi.<br />

Tämä vuonna Vassilev on ehtinyt<br />

vaikuttaa porilaisessa kuoroelämässä<br />

jo kaksikymmentä vuotta.<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin kulttuuritoimen<br />

kuoronjohtajana Vassilev on toiminut<br />

vuodesta 1997 lähtien.<br />

– Bulgariassa minulla oli vahva<br />

ammatillinen asema, mutta päätökseen<br />

jäädä Poriin vaikutti kotimaani<br />

yhteiskunnalliset mullistukset,<br />

joten katsoin, ettei minulla<br />

olisi aikaa odotella olojen vakiintumista.<br />

Porissa minulle avautui<br />

mahdollisuus tehdä taidetta ja toteuttaa<br />

itseäni perustamieni kuorojen<br />

kautta, perustelee Vassilev.<br />

Filharmoninen kuoro aloitti toimintansa.<br />

Kuoron ensimmäinen<br />

teos oli Beethovenin 9. sinfonia.<br />

Viidentoista vuoden aikana kuoro<br />

on esittänyt kaikkiaan kolmisenkymmentä<br />

teosta.<br />

On yksi asia, josta Vassilev ei suostu<br />

tinkimään, nimittäin laadusta.<br />

– En tule koskaan myöntymään<br />

siihen, että minun pitäisi pyydellä<br />

anteeksi lopputulosta sillä verukkeella,<br />

että kyseessä on amatöörikuoro.<br />

Tietysti on niin, että harrastajien<br />

kanssa on tehtävä paljon<br />

enemmän töitä. Pitää jaksaa vaatia<br />

koko ajan, pohtii Vassilev.<br />

Filharmoninen menee<br />

kaiken edelle<br />

Leena Cunningham on laulanut<br />

”Filkoissa” alusta lähtien. Ennen<br />

kuoron perustamista hän oli ehtinyt<br />

laulaa useammassa porilaisessa<br />

kuorossa, mutta kaipasi juuri<br />

jotain Filharmonisen tapaista,<br />

jossa pääsisi laulamaan suuria ja<br />

vaativia teoksia.<br />

– Kyllä kuoron harjoitukset ovat<br />

edelleen viikon kohokohta. Ensin<br />

on kuoro ja sitten tulee vasta kaikki<br />

muu. Suunnittelen menemiseni<br />

kuoron aikataulun mukaan.<br />

Cunningham kuuntelee paljon<br />

musiikkia ja käy ahkerasti konserteissa,<br />

mutta toisaalta hänestä on<br />

hienoa päästä tekemään musiikkia<br />

myös itse. Yhdessä laulaminen<br />

antaa hyvää energiaa.<br />

Vassilevia Leena luonnehtii sitkeäksi<br />

johtajaksi, joka ei päästä<br />

käsistään mitään huonoa tai puolivillaista<br />

tekelettä.<br />

– Ogin temperamentti aina välillä<br />

räiskähtelee hänen tuskastuessaan<br />

laulajien lepsuiluun, mutta toisaalta<br />

hän osaa olla myös tavattoman<br />

hauska ja moti<strong>voi</strong>va.<br />

Lisää miehiä<br />

Kuoro on Vassilevin mukaan vuosien<br />

varrella kehittynyt huimasti.<br />

Parannettavaa on tietysti vielä<br />

muun muassa äänenkäytössä. Kuten<br />

niin montaa muutakin kuoroa,<br />

myös Filharmonista vaivaa pula<br />

miesäänistä. Vassilev kehottaa<br />

miehiä rohkeasti mukaan. Kuoro<br />

harjoittelee perjantai-iltaisin<br />

Palmgren-konservatoriossa.<br />

– Tässä kuorossa pärjää varmasti,<br />

kunhan rakastaa musiikkia ja on<br />

valmis tekemään töitä, toteaa Ognian<br />

Vassilev.<br />

Teksti Tarja Tiilimäki<br />

Kuva Valokuvaamo Nyblin<br />

Poriin muuttivat myös Vassilevin<br />

vaimo Mira ja kaksi lasta.<br />

– Tapaan sanoa, että minulla on<br />

kahdeksan lasta eli tyttären ja<br />

pojan lisäksi perustamani kuusi<br />

kuoroa, kaksi Bulgariassa ja neljä<br />

täällä Porissa.<br />

Haave suurkuorosta<br />

toteutui<br />

Vassilevin haave perustaa Poriin<br />

suurkuoro, joka pystyisi esittämään<br />

suuria kuoro- ja orkesteriteoksia<br />

yhdessä Pori Sinfoniettan<br />

kanssa, toteutui vuonna 1995.<br />

Tuolloin porilaisista amatöörikuorojen<br />

jäsenistä koottu <strong>Porin</strong><br />

<strong>Porin</strong> Filharmoninen kuoro esiintyy kesäkuussa Pori Organ 2011 -festivaalilla yhdessä Pori Big Bandin kanssa.<br />

Jutussa haastateltu Leena Cunningham eturivissä oikeassa reunassa.<br />

Bändikeskus jytää Porissa<br />

Satakunnan bändiyhdistys ry perustettiin<br />

vuonna 2003. Sen hallinnoima<br />

<strong>Porin</strong> Bändikeskus sai<br />

alkunsa vuonna 2004, kun tiloja<br />

alettiin etsiä. Lopulta sopiva tila<br />

löytyi Teljänkadulta, ja kesällä<br />

2004 tilat remontoitiin bändikämpiksi.<br />

Saman vuoden syyskuussa<br />

juhlittiin Bändikeskuksen avajaisia.<br />

<strong>Porin</strong> Bändikeskuksessa on 12<br />

treenikämppää. Yhteensä niissä<br />

harjoittelee noin 25 bändiä.<br />

– Kyllähän täällä sen verran kova<br />

meteli välillä on, että on hyvä ettei<br />

lähellä asu ketään, <strong>Porin</strong> Bändikeskuksen<br />

sihteeri Jari Kalevi<br />

Laine naureskelee.<br />

Muutto edessä?<br />

Pasaasin alue, jolla Bändikeskuskin<br />

sijaitsee, on jo pitkään ollut<br />

vaarassa muuttua uuden kaavan<br />

vuoksi niin paljon, että Bändikeskuksen<br />

olisi muutettava muualle.<br />

Uuden tilan etsiminen onkin ollut<br />

jo käynnissä, mutta sopivaa ei ole<br />

löytynyt.<br />

– Ei tätä tonttia kuitenkaan ole kukaan<br />

kysellyt, Laine kertoo.<br />

Karu tila takaa<br />

tehokkaat treenit<br />

<strong>Porin</strong> Bändikeskus ei hivele silmää.<br />

Ränsistyneestä ulkomuodostaan<br />

huolimatta tila täyttää tarkoituksensa<br />

täydellisesti. Raamit ovat<br />

kunnossa, kun tilasta löytyy treenikämppä,<br />

wc ja tilaa soittokamoille.<br />

– On täällä bändien hyvä olla.<br />

Mutta treenien jälkeen ei tee mieli<br />

jäädä tänne oleilemaan, Eleanoora<br />

Rosenholm ja Magyar Posse –yhtyeissä<br />

koskettimia soittava Pasi<br />

Salmi vitsailee.<br />

Bändikeskuksen kunto on yhteisesti<br />

kaikkien käyttäjien vastuulla.<br />

– Nuoria ei saa totuttaa siihen, että<br />

äiti siivoaa, Laine tokaisee.<br />

Kovaa käyttöä<br />

<strong>Porin</strong> Bändikeskus on kovassa<br />

käytössä. Treenikämpät ovat usein<br />

täynnä, mutta mahdollisia tyhjiä<br />

tiloja <strong>voi</strong> kysellä.<br />

Pari vuotta sitten <strong>Porin</strong> Bändikeskus<br />

oli taloudellisessa ahdingossa.<br />

Treenikämpistä oli pyydetty liian<br />

pientä vuokraa, joten sitä päätettiin<br />

nostaa kerralla kolmasosa<br />

vanhoista hinnoista. Yksikään<br />

bändi ei hylännyt Bändikeskusta<br />

hintojen noususta huolimatta.<br />

– On täällä edelleen koko Suomeenkin<br />

nähden halvat vuokrat,<br />

Pasi Salmi summaa.<br />

Kuva ja teksti Vaula Toivanen<br />

Pasi Salmen bändit Eleanoora Rosenholm ja Magyar Posse treenaavat kämpässä<br />

numero 8. Jari Kalevi Laine pitää huolta Bändikeskuksen varauslistoista.

16<br />

Juuret Porissa<br />

Jenni Ahtiainen:<br />

”Porilaisten välinen yhteenkuuluvuus<br />

näkyy jopa Helsingissä”<br />

Porista lähtöisin oleva Jenni<br />

Ahtiainen on graafikko ja<br />

vaatesuunnittelija. Itseään<br />

hän nimittää skragamuiaksi.<br />

Jenni Ahtiainen suunnittelee<br />

ja myy erilaisia kaulavaatteita<br />

gTIE-nimisessä<br />

liikkeessään Helsingin Hakaniemessä.<br />

Ahtiaisen perheeseen<br />

kuuluvat 3-vuotias<br />

poika Urho ja kumppani<br />

Jussi Jokelainen.<br />

Jenni Ahtiainen syntyi Porissa ja<br />

asui lapsuusvuosinaan eri puolilla<br />

kaupunkia, aluksi Sampolassa<br />

ja sittemmin Kalaholmassa.<br />

Vanhempien erottua hän päätti<br />

12-vuotiaana muuttaa äitinsä<br />

kanssa Helsinkiin, mutta tuli jo<br />

vuoden päästä katumapäälle ja<br />

muutti takaisin Kalaholmaan.<br />

Asuttuaan lukion jälkeen niin Pariisissa<br />

kuin Teuvallakin, muutti<br />

Ahtiainen vuonna 1997 Helsinkiin<br />

ja pääsi toisella yrittämällä<br />

Taideteolliseen korkeakouluun.<br />

Jenni Ahtiainen viihtyy kesäisin stetson päässään.<br />

Kuva Monna Kosonen<br />

– Olen jollain käsittämättömällä<br />

mututuntumalla saanut lähelleni<br />

mahtavan sakin hyviä duunareita,<br />

mallikuvauksissa ja rempoissa<br />

auttavia ystäviä ja yhteistyökumppaneita,<br />

Ahtiainen kiittelee.<br />

Suurin osa gTIEn tuotteista valmistetaan<br />

alihankintana muun<br />

muassa Lappeenrannassa ja Vaasassa.<br />

New Yorkin<br />

design-viikolle<br />

Jenni Ahtiainen toivoo gTIEn tulevaisuudelle<br />

kansainvälistymistä.<br />

Kesällä hän lähteekin Berliiniin<br />

luomaan kansainvälistä uraa. Lisäksi<br />

hän toivoo saavansa aikaan<br />

yhteistyötä, jonka kautta pääsisi<br />

New Yorkin design-viikolle.<br />

”Kyllä koira<br />

koiran tunnistaa!”<br />

Jenni Ahtiaisen isä asuu edelleen<br />

Porissa. Ahtiainen itse vierailee<br />

kotikaupungissaan kahdesti vuodessa.<br />

Toinen vierailu sijoittuu<br />

aina Jazzien aikaan.<br />

Erityisesti hän kertoo pitävänsä<br />

<strong>Porin</strong> murteesta, teollisuuskaupunkileimasta<br />

ja yhteenkuuluvuuden<br />

tunteesta.<br />

– Yhteenkuuluvuus vallitsee porilaisten<br />

kesken jopa täällä Helsingissä.<br />

Porilaiset ovat oma klaaninsa,<br />

vaikka eläisivät missäpäin<br />

maailmaa tahansa, Ahtiainen<br />

hehkuttaa.<br />

Hän kertoo tavanneensa muita<br />

porilaisia mitä erilaisimmissa paikoissa<br />

– viimeksi Frankfurtissa,<br />

Saksassa.<br />

– Kyllä koira koiran tunnistaa!<br />

Ahtiainen nauraa.<br />

Mukavuudenhalu<br />

vie <strong>voi</strong>ton<br />

– Pukeutumistyylini ei erottele<br />

juhlaa tai arkea muuten kuin silmälasien<br />

kohdalla. En koskaan<br />

nojaa baaritiskiin silmälasit päässä,<br />

enkä koskaan tee töitä piilolinssien<br />

kanssa.<br />

Ahtiainen sanoo käyttävänsä paljon<br />

nahkahousuja, bootseja ja<br />

kesällä stetsonia. Hameita hän ei<br />

käytä, mutta piikkarit housujen<br />

kanssa ovat hyvä valinta.<br />

– Olen huomannut, että mitä vanhemmaksi<br />

tulen, sitä mukavuudenhaluisemmaksi<br />

äidyn.<br />

Ahtiaisen tyyli jakautuu kahtia: on<br />

se, miltä hän näyttää ja se, miltä<br />

hän haluaisi näyttää.<br />

– Olisi kiva kipsutella korkkareissa,<br />

vaikka onkin maastohousut<br />

jalassa, mutta aina maihinnousukengät<br />

<strong>voi</strong>ttavat. Yritän koko<br />

ajan skarpata duunissa ja olla hyvännäköinen<br />

myymälänhoitaja.<br />

Käytäntö on osoittanut, että kun<br />

asiakas tulee liikkeeseen, juoksen<br />

nuppineulat suussa, ilman kenkiä,<br />

kynsilakat puhkikuluneena, mutta<br />

aina iloisena.<br />

gTIE<br />

= kaikenlaisia<br />

kaulavaatteita<br />

Jenni Ahtiainen perusti gTIE-kaulavaatemerkkinsä<br />

syksyllä 2006.<br />

– Minua häiritsi alussa kaulavaatesana,<br />

se kuulostaa joltain apu- tai<br />

tukivälineeltä. Mutta sitten muotisuunnittelija<br />

ja toimittaja Jaakko<br />

Selin sanoi minulle: ”Pidä, Jenni,<br />

siitä kiinni, ihmiset kyllä tottuvat<br />

siihen”, Ahtiainen muistelee.<br />

Ahtiainen suunnittelee uudenlaisia<br />

kaulavaatteita miehille ja<br />

naisille perinteisten kravattien,<br />

plastroneiden, huivien ja korujen<br />

tilalle.<br />

gTIEn valikoimiin kuuluu muun<br />

muassa solmiohuivimaisia plastroneita,<br />

uudenmallisia kravatteja,<br />

huppuja, krosetteja, skarveja,<br />

erikoisempia ”radikaaleja”, rusetinkorvikkeita<br />

eli killereitä ja<br />

naisten dekolteealueen dekoltteja,<br />

kaulakkeita, chokereita ja pirateja<br />

eli miesten raflaavampia huiveja.<br />

Lisäksi valikoimiin ovat syksystä<br />

2010 lähtien kuuluneet irttarit,<br />

jotka käsittävät muun muassa olkapääkoruja<br />

ja korvakoruja.<br />

gTIElla on kaksi mallistoa: tehdasvalmisteinen<br />

Frenzy ja mittatilausmallisto<br />

gUNIQUE.<br />

Kaikki lähti<br />

omasta tarpeesta<br />

Jenni Ahtiainen kertoo idean kaulavaatteisiin<br />

syntyneen omasta<br />

tarpeesta. Sitten hän alkoi tehdä<br />

niitä kavereilleen ja lopulta hän<br />

huomasi tekevänsä niitä tuntemattomille.<br />

– Joku joutuu puhumaan ison<br />

yleisön edessä eikä halua, että<br />

jännityksestä punainen kaula näkyy.<br />

Toinen taas haluaa peittää<br />

kaularyppynsä. Yksi tyttö haluaa<br />

revityn huivin, koska tajuaa minun<br />

lisäkseni, miten hieno se on,<br />

kuvailee Ahtiainen asiakaskuntaansa.<br />

Lisäksi hän tekee paljon kaulavaatteita<br />

artisteille ja esiintyville<br />

taiteilijoille. Ahtiainen on suunnitellut<br />

muun muassa asuja tanssijoille<br />

ja HIMin musiikkivideoille.<br />

Ville Valo onkin yksi osatekijä<br />

Ahtiaisen menestyksen takana.<br />

Ville Valo<br />

ja pitsihuivi<br />

Syksyllä 2006 Jenni Ahtiainen<br />

päätti tehdä pitsihuivin Ville Valolle.<br />

He asuivat samoilla kulmilla<br />

Helsingissä, mutta eivät tunteneet<br />

toisiaan sen paremmin.<br />

Ahtiainen päätti tehdä Valolle<br />

huivin, jonka lähetti postitse. Yllätys<br />

oli suuri, kun vuoden 2006<br />

”linnan juhlia” katsoessaan hän<br />

huomasi, että Ville Valolla on hänen<br />

tekemänsä pitsihuivi kaulassa.<br />

– Tunne oli kummallinen, mutta<br />

hieno. En tiennyt, että hän laittaa<br />

sen kaulaansa. Ompelin sen pikkujoulujuhlia<br />

silmällä pitäen, Ahtiainen<br />

nauraa.<br />

Hakaniemen<br />

unelmaliiketila<br />

gTIEn liiketila on unelmapaikalla<br />

Hämeentiellä Helsingin Hakaniemessä.<br />

Liikkeessä hääräävät Jenni<br />

Ahtiaisen lisäksi ”ihanat naiset”<br />

Meri ja Anna.<br />

Työnjakoa Ahtiainen on saanut<br />

opetella. Hän kun tekisi mielellään<br />

kaiken itse.<br />

– Jo nyt on netin kautta lähtenyt<br />

paljon tilauksia Pohjoismaihin ja<br />

jonkin verran Amerikkaan, Ahtiainen<br />

paljastaa.<br />

Kun häneltä kysyy, kenelle julkisuuden<br />

henkilölle hän haluaisi<br />

suunnitella kaulavaatteen, tulee<br />

vastaus kuin apteekin hyllyltä.<br />

– Vladimir Putinille. Siinä on<br />

makea mies, Ahtiainen hihkaisee.<br />

Toinen haave on suunnitella Marilyn<br />

Mansonille. Hänen vaatesuunnittelijaansa<br />

Ahtiainen tutustui<br />

maaliskuussa Berliinissä.<br />

SuomiAreenassa<br />

puhuttaa<br />

kulttuuriyrittäjyys<br />

Jenni Ahtiainen on yksi osallistuja<br />

SuomiAreenan Nakkilassa järjestettävässä<br />

paneelissa, jonka aiheena<br />

on kulttuuriyrittäjyys. Hän<br />

kertoo odottavansa tilaisuutta kovasti.<br />

Vähän myös jännittää.<br />

– Minut on pistetty aika kovaan<br />

seuraan. Saa nähdä, miten käy.<br />

Minulla ei kuitenkaan ole mitään<br />

puhesuunnitelmia. Olen monta<br />

kertaa huomannut, että kun innostuessa<br />

lähtee mopo käsistä, ei<br />

papereista ole mitään apua. Mietin<br />

varmaan tilaisuuden jälkeen<br />

naama punaisena vessassa, että<br />

mitäköhän taas tuli sanottua, Jenni<br />

Ahtiainen nauraa.<br />

www.gtie.fi<br />

Teksti Vaula Toivanen

2 • 2011<br />

17<br />

Poritar - harvinaisuus Suomessa<br />

Kaupunkijuna Poritar on kuulunut<br />

porilaisten kesän viettoon jo<br />

vuodesta 1997 lähtien. Tuolloin<br />

Kauno Laiho päätti yhtiökumppaninsa<br />

kanssa hakea kaupunkijunan<br />

Poriin Ranskasta, kaupunkijunia<br />

valmistavalta tehtaalta.<br />

– Harvinaislaatuisuutensa vuoksi<br />

joitain varaosia ei kaupunkijunaan<br />

Suomesta löydy, vaan ne on<br />

tilattava suoraan junan valmistajalta.<br />

Viimeksi tilasin vilkun ja lokasuojan,<br />

kertoo Minna Alhosalo,<br />

yksi perheyrityksen osakkaista.<br />

Kalenteri täyttyy<br />

tilausajoista<br />

tilausajovarauksia oli jo yli 40 päivälle.<br />

Porissa reittiajoja on yhteensä<br />

noin 150. Niiden kyydissä Poriin<br />

tutustuu kesän aikana tuhansia<br />

ihmisiä.<br />

Kaupunkijunan vakioreitti on<br />

aina sama. Lähtöpysäkki on torin<br />

laidalla. Ensin juna suuntaa<br />

kävelykadulle ja rautatieaseman<br />

porttaalille. Sieltä matka jatkuu<br />

keskussairaalan ja poliisilaitoksen<br />

kautta Cygnaeuksen koululle.<br />

Seuraavaksi juna kulkee puistojen<br />

läpi Kirjurinluotoon ja sieltä palattuaan<br />

ajaa Etelärantaa ja Yrjönkatua<br />

pitkin takaisin torille.<br />

Opas mukana<br />

<strong>Porin</strong> kaupunkijuna Poritar on<br />

Suomessa yksi har<strong>voi</strong>sta kaupunkijunista,<br />

jossa on opas reittiajon<br />

aikana.<br />

– Useissa kaupungeissa kaupunkijunan<br />

kuljettaja hoitaa selostuksen<br />

tai se tulee nauhalta. Me käytämme<br />

aina oikeaa opasta, Minna Alhosalo<br />

painottaa.<br />

Kaupunkijunan viimeiset reittiajelut<br />

ajoittuvat koulujen alkamisen<br />

ajankohtaan elokuulle. Tilausajot<br />

sen sijaan jatkuvat pitkälle syksyyn.<br />

<strong>Porin</strong> Kaupunkijuna Oy Poritarta<br />

pyörittävät Seija Laiho lastensa<br />

Minna Alhosalon ja Jarkko Laihon<br />

kanssa. Lisäksi yrityksellä on<br />

käytössään ulkopuoliset kuskit ja<br />

oppaat.<br />

Teksti Vaula Toivanen<br />

Kuva Minna Alhosalo<br />

Tänä kesänä Porittaren vakiokiertoajelut<br />

alkavat 14. kesäkuuta.<br />

Ennen sitä on useita tilausajoja eri<br />

puolilla Satakuntaa. Huhtikuussa<br />

– Jazzien aikaan reitti on Kirjurinluodon<br />

ja Etelärannan suhteen<br />

erilainen, Minna Alhosalo valaisee.<br />

Kaupunkijuna Poritar ajelutti lapsia Ruosniemen päiväkodin vappuajeluissa.<br />

<strong>Porin</strong> kaupunkijuna Oy – Poritar<br />

Puh. (02) 639 4396, 0500 594 387<br />

poritar@poritar.fi<br />

Juuret-kirjoituskilpailu tuotti juurevaa tekstiä<br />

Juuret-kirjoituskilpailun palkinnot jaettiin torstaina 28. huhtikuuta<br />

Raatihuoneella. Porilainen Arttu Ollikainen sijoittui<br />

hienosti kolmanneksi.<br />

Juuret<br />

Lähden hakemaan vettä kaivolta.<br />

Maatilamme on niin vanha, ettei<br />

edes vesijohtoa ole tänne rakennettu.<br />

On hämärä myöhäiskesän<br />

ilta. Linnut laulavat, ja pihan suuret<br />

koivut huojuvat hiljaa tuulessa.<br />

Minusta ne rumentavat maisemaa<br />

ja ne pitäisi kaataa, mutta vaimo<br />

on eri mieltä. Ja hänhän se kuitenkin<br />

päättää kaikesta.<br />

Vaikka kuinka väsyttää, niin lehmille<br />

pitää vielä kantaa vettä.<br />

Kumarrun nostamaan sankoa<br />

kaivosta. Hämärässä en huomaa<br />

kiveä, johon jalkani osuu ja kompastun.<br />

Horjahdan, ja putoan alas<br />

pimeään kaivoon. Loiskahduksen<br />

saattelemana kömmin seisomaan.<br />

Vesi ulottuu vain mahaani, mutta<br />

olen silti likomärkä. Vesi ilmeisesti<br />

pehmensi pudotusta niin, että<br />

mikään paikka ei mennyt rikki.<br />

Kylkeä vain särkee vähän.<br />

Nyt pitäisi keksiä, miten pääsen<br />

ylös. Alkaa tulla vilu. Viileän kesäyön<br />

ja märkien vaatteiden yh-<br />

Juuret-kirjoituskilpailu oli Satakunnan äidinkielenopettajien<br />

yhdistyksen järjestämä kirjoituskilpailu<br />

peruskoulujen kahdeksasluokkalaisille. Kilpailun<br />

tuomarina toimi <strong>Porin</strong> kulttuurilähettiläs Jorma Uotinen.<br />

”<br />

distelmä ei sovi minulle. Tartun<br />

paksuun köyteen, jossa sanko on.<br />

Ehkä pystyn sen avulla kiipeämään<br />

ylös. Ensin kuitenkin tarkistan,<br />

onko mitään pudonnut taskuista.<br />

Avaimet ovat tallella, samoin<br />

lompakko, joka tosin on kastunut,<br />

ja setelit ovat ihan märkiä. Mutta<br />

taskulamppu on pudonnut. Kopeloin<br />

kaivon pohjaa jaloilla, mutta<br />

taskulamppua ei löydy. Ajattelen,<br />

että pakkohan sen jossain on olla.<br />

Se varmaan putosi jo maanpinnalla.<br />

Alan kiivetä köyttä pitkin.<br />

Kaivon seinämät ovat limaiset,<br />

joten en saa niistä kovin hyvin tukea.<br />

Etenen kuitenkin pikkuhiljaa<br />

ylöspäin. Nyt yläpuolella näkyvä<br />

taivas on jo melkein pimeä.<br />

Yhtäkkiä, kun lasken jalkani kaivon<br />

seinämälle, siinä ei olekaan<br />

seinää. Siinä on onkalo, josta lähtee<br />

tunneli hieman alaspäin viettäen.<br />

Se on niin ylhäällä, että vesi<br />

ei ylety sinne ja se on aivan kuiva.<br />

Ehkä taskulamppu vieri pudotessani<br />

sinne. Ryömin etsimään sitä.<br />

Kirjoituskilpailuun osallistui 14<br />

koulua ja tekstejä saatiin 65. Kuusi<br />

teksteistä pääsi loppukilpailuun.<br />

Kilpailun <strong>voi</strong>tti Siikaisten yhtenäiskoulun<br />

Jenna Rantala tekstillään<br />

Se siemen kylvettiin maa-<br />

Tämä on paras<br />

yläasteella kirjoittamani<br />

teksti<br />

Tunnelin seinämät ovat koostuneet<br />

mullasta ja savesta, joten olen<br />

vähän aikaa ryömittyäni aivan likainen.<br />

Tunneli on matala, mutta<br />

se laajenee syvemmälle mentäessä<br />

ja kohta pystyn jo seisomaan.<br />

Tunneli jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.<br />

Mistäköhän se on tullut? Koko<br />

ajan kävellessäni tähyilen maahan,<br />

jos vaikka sattuisin löytämään taskulampun.<br />

Vilkaistessani kattoon erotan pimeästä<br />

huolimatta joidenkin kasvien<br />

juuria. Ajattelen, että ne ovat<br />

varmaan niiden isojen koivujen<br />

juuret. Ulottuvatko ne näin syvälle?<br />

Yhtäkkiä tunnen pistävää<br />

hajua nenässäni, mullan ja mätänevien<br />

puunlehtien hajua. Astun<br />

pari askelta eteenpäin ja silloin<br />

kuulen takaani pimeästä outoa<br />

ääntä. Aivan kuin satoja ötököitä<br />

ja toukkia ryömisi samassa paikassa.<br />

Minua alkaa pelottaa ja<br />

päätän kääntyä takaisin, mutta<br />

joku tarttuu minua kädestä. Yritän<br />

huutaa kauhusta, mutta suu-<br />

han. Toiseksi sijoittui Kaisa Uoti<br />

Kiukaisten yhtenäiskoulusta tekstillään<br />

Olimme aivan tavallinen<br />

perhe.<br />

Kolmannelle sijalle tuomari Jorma<br />

Uotinen valitsi porilaisen Arttu<br />

Ollikaisen tekstin Lähdin hakemaan<br />

vettä kaivolta. Hyvä sijoitus<br />

tuli Länsi-<strong>Porin</strong> koulun kasvatille<br />

yllätyksenä.<br />

– En odottanut menestystä kisassa.<br />

Yleensä muut luokkalaiseni<br />

ovat kirjoittaneet minua paremmin,<br />

Ollikainen tunnustaa.<br />

Tällä kertaa vanhat merkit eivät<br />

pitäneet lainkaan paikkaansa, koska<br />

Ollikaisen teksti oli ainoa, joka<br />

hänen luokaltaan pääsi kilpailuun<br />

mukaan.<br />

ni edessä on jotain. Juuret. Ne<br />

lähestyvät joka puolelta ja pitävät<br />

liikkuessaan sitä outoa ääntä.<br />

Ne tarttuvat minua joka paikasta<br />

kuin likaiset mustekalan lonkerot.<br />

Rimpuilen ja potkin yrittäessäni<br />

päästä irti, mutta ne takertuvat<br />

minuun yhä tiukemmin. Mitä ne<br />

aikovat tehdä minulle? Aikovatko<br />

ne syödä minut? Pian juuret ympäröisivät<br />

minut kokonaan. Päätän,<br />

että minähän en luovuta itseäni<br />

joillekin kasveille. Alan repiä<br />

juuria irti itsestäni kädellä, joka<br />

on vielä vapaa. Rimpuillessani yhä<br />

kovemmin jalkani osuu johonkin.<br />

Se on taskulamppu! Saan juuri ja<br />

juuri kurotettua sen käteeni. Toivon,<br />

että se ei ole mennyt rikki.<br />

En tiedä, mistä saan päähäni, että<br />

valo <strong>voi</strong>si auttaa, mutta juuri kun<br />

juuret ovat kuristusotteessa kaulani<br />

ympärillä, painan nappia. Se<br />

toimii! Kirkkaan valon osuessa<br />

juuriin, ne löysäävät otettaan ja<br />

perääntyvät kuin pienet eläimet,<br />

jotka ovat peloissaan.<br />

– Sain valita, kirjoitanko Juurettekstin<br />

vai jotain muuta. Päätin<br />

kokeilla, miten hyvän Juuretaiheisen<br />

tekstin osaisin kirjoittaa.<br />

Ajattelin kirjoittaa tarinan, jossa<br />

on kauhua mukana. Tästä tulikin<br />

yläasteella kirjoittamistani teksteistä<br />

paras, Ollikainen iloitsee.<br />

Arttu Ollikainen myöntää kirjoittamisen<br />

olevan mukavaa, kun<br />

siihen saa keskittyä rauhassa. Sen<br />

kummemmin 14-vuotias nuori<br />

mies ei osaa vielä tulevaisuuden<br />

ammattiaan määritellä.<br />

Teksti ja kuva Vaula Toivanen<br />

Käytän tilaisuuden heti hyväkseni<br />

ja ryntään pois takaisin kaivolle<br />

päin. Kun tulen kaivolle, laitan<br />

taskulampun taskuuni ja tartun<br />

köyteen. Kiipeän ylös alle aikayksikön.<br />

Juoksen pihan poikki kuun<br />

loistaessa pilvettömältä taivaalta.<br />

Pihan keskellä kaivon lähellä seisovat<br />

koivut näyttävät aivan normaaleilta.<br />

Kun menen sänkyyn,<br />

vaimo nukkuu rauhallisesti. Se saa<br />

minutkin rauhoittumaan ja nukahdan<br />

melko pian.<br />

Aamulla nousen varhain, kun vaimo<br />

vielä nukkuu. Menen vajaan<br />

ja otan sieltä moottorisahan. Kaataessani<br />

kahta suurta maisemaa<br />

rumentavaa koivua, ajattelen, että<br />

tämä minun olisi pitänyt tehdä jo<br />

kauan sitten.<br />

Teksti Arttu Ollikainen<br />

Länsi-<strong>Porin</strong> koulu<br />

Juuret-kirjoituskilpailun 3. sija

18<br />

Henkilökunnan harrastuksia<br />

Lintuharrastaja Kalevi Mattila:<br />

Suosikkilintuni on mehiläishaukka<br />

Kalevi Mattilan lintuharrastuksen varusteiden tärkeä osa on hyvät kiikarit.<br />

Vuodesta 1978 <strong>Porin</strong> kaupungin<br />

sosiaalityöntekijänä toiminut Kalevi<br />

Mattila käyttää suurimman<br />

osan vapaa-ajastaan lintuharrastukseen.<br />

Erityisesti niin sanotut<br />

hankalat lintulajit ja niiden pesiminen<br />

kiinnostavat. Hankalan<br />

lintulajin tunnuspiirre on pesän<br />

löytämisen vaikeus ja usein myös<br />

lajin vähälukuisuus.<br />

– Esimerkiksi lähinnä kevättalvella<br />

pesivien käpylintujen pesien<br />

löytäminen on haasteellista.<br />

Lintuja seuraamalla olen löytänyt<br />

tekniikoita, joilla niiden pesiä <strong>voi</strong><br />

löytää, Mattila kertoo.<br />

Kiinnostus alkoi<br />

pikkupoikana<br />

Kalevi Mattila kiinnostui linnuista<br />

jo pikkupoikana maaseudulla<br />

Ulvilan syrjäkulmilla. Tuolloin<br />

hän laukkasi muiden lasten kanssa<br />

pesien perässä, eikä aina kovin<br />

hyvissä aikeissa.<br />

Kiinnostus lintuihin on säilynyt,<br />

ja vuodesta 1978 Mattila on pitänyt<br />

seikkaperäistä havaintokirjaa<br />

löytämistään linnuista. Päiväkirjaan<br />

päätyvät vain Mattilaa kiinnostavat<br />

linnut. Kiinnostavuuden<br />

kriteerinä on useimmiten linnun<br />

vähälukuisuus.<br />

– Joltakin talviretkeltä tulee merkittyä<br />

kaikki nähdyt tai kuullut<br />

lajit, Mattila tunnustaa.<br />

Pesän löytäminen<br />

vaatii strategian<br />

Kalevi Mattilan suosikkilintu, mehiläishaukka,<br />

on mielenkiintoinen<br />

lintu. Se on isokokoinen haukka,<br />

joka viettää talvet Afrikassa. Suomeen<br />

se palaa aina samalle alueelle<br />

toukokuun lopussa.<br />

Mattila pyrkii löytämään seurantaalueellaan<br />

pesivien mehiläishaukkojen<br />

pesät, mikä <strong>voi</strong> olla vuosienkin<br />

projekti. Mehiläishaukka<br />

on pitkäikäinen – ja vähenevä<br />

laji. Yhtenä syynä taantumiseen<br />

on muuttavien haukkojen ampuminen<br />

Välimeren maissa. Esimerkiksi<br />

Harjakankaalla vuonna<br />

1986 rengastettu poikanen löytyi<br />

16 vuotta myöhemmin ammuttuna<br />

Italiasta, ja Kullaan Saarijärven<br />

vuoden 1989 poikanen ammuttiin<br />

Maltalla kolme vuotta myöhemmin.<br />

Kevät ja kesä<br />

sesonkiaikaa<br />

Kevät ja kesä ovat luonnollisesti<br />

lintuharrastajan aktiivisinta aikaa.<br />

Jonkin verran Mattila kuitenkin<br />

harrastaa myös talvella. Menneenä<br />

talvena hän hankki itselleen lumikengät<br />

maastossa liikkumisen<br />

helpottamiseksi.<br />

Kalevi Mattilan kevään aikaisin<br />

kiuruhavainto on 28. helmikuuta<br />

1961. Lintuharrastajan mukaan<br />

ilmastonmuutos saa aikaan sen,<br />

että etelästä ja idästä leviää Suomeen<br />

uusia lajeja, kun pohjoisilla<br />

alueilla menee huonommin. Esimerkiksi<br />

Mattilan viimeisestä riekkohavainnosta<br />

omalla seurantaalueella<br />

on 40 vuotta.<br />

Useimmiten yksin luonnossa kulkeva<br />

Mattila etsii lintuja Ulvilan<br />

ja entisen Kullaan syrjäseutujen<br />

metsistä. Varusteena toimii kiikarit.<br />

Vesisateella Mattila ei metsään<br />

lähde, mutta kesäisin sade- ja ukkoskuuro<br />

pääsee toisinaan yllättämään.<br />

– Vähälukuiset tikat ovat tuorein<br />

kiinnostuksen kohteeni, Kalevi<br />

Mattila paljastaa hymyillen.<br />

Teksti ja kuva Vaula Toivanen<br />

Hyvää kesää<br />

<strong>Karhunpalveluksen</strong><br />

lukijoille<br />

Kutsu motoristien yhteisajelulle<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin motoristit koolla Tyvikummussa Noormarkussa.<br />

Kuva Martti Roininen<br />

Perinteinen <strong>Porin</strong> kaupungin<br />

motoristityöntekijöille tarkoitettu<br />

yhteisajelu järjestetään<br />

torstaina 26. toukokuuta. Kokoontuminen<br />

vanhan Citymarketin<br />

parkkipaikalle huoltamon<br />

läheisyyteen (Satakunnankatu<br />

25). Startti kello 17.00 kohti Sastamalaa<br />

ja Mosquito Bikers Oy:n<br />

myymälää. Perillä kahvitarjoilu.<br />

Runsasta ilmoittautumista odotellen<br />

ari.puonti@pori.fi<br />

liisa.rintala@pori.fi<br />

<strong>Karhunpalveluksen</strong> toimitus

2 • 2011<br />

19<br />

Opas tuntee <strong>Porin</strong><br />

kuin omat taskunsa<br />

Hilkka Koivunen opastamassa Tampereen ikääntyvien yliopiston seuruetta,<br />

joka oli tullut tutustumaan Poriin.<br />

<strong>Porin</strong> opastoiminnalla on pitkä<br />

historia. Jo vuonna 1951 Naisten<br />

matkailukerho järjesti ensimmäisen<br />

opaskurssin. <strong>Porin</strong> Opaskilta<br />

ry. perustettiin 1960-luvulla, ja<br />

<strong>Porin</strong> matkailuoppaat toimivat<br />

edelleen Opaskillan alaisuudessa.<br />

Nykyään auktorisoituja matkailuoppaita<br />

on parisenkymmentä.<br />

Osa heistä keskittyy enemmän<br />

tiettyihin paikkoihin, osan toiminta-aluetta<br />

on koko <strong>Porin</strong> seutu.<br />

Yksi tällainen opas on Hilkka<br />

Koivunen.<br />

– Kuljen opaskierroksilla <strong>Porin</strong><br />

keskustan lisäksi Meri-Poriin,<br />

Reposaareen, Mäntyluotoon ja<br />

Nakkilan Villilän kartanoon asti.<br />

Riippuu siitä, mistä kierrokselle<br />

osallistuvat ovat kiinnostuneita,<br />

Koivunen kertoo.<br />

Tietojen päivittämistä<br />

– Historia pysyy samana. Kuitenkin<br />

oppaiden täytyy pysyä kärryillä<br />

siitä, mitä maailmassa tapahtuu.<br />

Esimerkiksi lehtien lukeminen<br />

on ehdotonta. Eihän näitä asioita<br />

välttämättä tarvitse kertoa, mutta<br />

on hyvä olla valmistautunut kaikkeen,<br />

Koivunen kertoo.<br />

Oppaita on erilaisia. Osa pysyy<br />

tiukasti faktoissa ja osa kertoo<br />

enemmän tarinoita. Hilkka Koivunen<br />

myöntää olevansa tarinankertoja.<br />

– Olen huomannut, että ihmiset<br />

tykkäävät siitä, että tarkkojen<br />

tietojen lisäksi kertoo muutakin.<br />

Sillä tavalla saa vähän lihaa luiden<br />

ympärille, Koivunen miettii.<br />

Opas erilaisiin<br />

tilaisuuksiin<br />

Porissa opaspalveluita välittää <strong>Porin</strong><br />

Seudun Matkailu Oy MAISA.<br />

Oppaan <strong>voi</strong> varata kiertoajelulle,<br />

kävelylle tai erilaisiin tilaisuuksiin.<br />

– Peruskaupunkikierros on periaatteessa<br />

aikalailla sama, mutta<br />

oppaat toteuttavat sen omalla<br />

tavallaan. Lisäksi vuodenaika ja<br />

tapahtumat vaikuttavat reittiin,<br />

MAISAn myyntisihteeri Minna<br />

Tuominen kertoo.<br />

Teksti ja kuva Vaula Toivanen<br />

Opastuskielet Porissa:<br />

• englanti • saksa<br />

• espanja • suomi<br />

• ranska • viro<br />

• ruotsi<br />

Kilpailu<br />

Tunnista kuvissa olevat linnut.<br />

Vastausvaihtoehdot:<br />

Kuva A a) meriharakka<br />

b) harakka<br />

c) pyryharakka<br />

Kuva B a) hiiripöllö<br />

b) varpuspöllö<br />

c) MTV3-pöllö<br />

Kuva C a) viskisieppo<br />

b) kirjosieppo<br />

c) satakieli<br />

Kuva D a) kanadanhanhi<br />

b) heinäsorsa<br />

c) valkoposkihanhi<br />

Lähetä vastauksesi 15.8.2011 mennessä<br />

sähköpostilla: karhunpalvelus@pori.fi.<br />

Liitä vastaukseen mukaan yhteystietosi:<br />

postiosoite ja puhelinnumero.<br />

Oikein vastanneiden kesken arvotaan<br />

SuomiAreena-sateenvarjo.<br />

Teksti Vaula Toivanen<br />

Kuvat Maarit Laakkonen<br />

A<br />

C<br />

B<br />

D<br />

Helmikuun kilpailun ratkaisu<br />

Kysyimme, mikä on vuoden 2010 <strong>Karhunpalveluksen</strong><br />

paras kansikuva.<br />

Eniten ääniä sai syyskuun lehden numero 4:n kansikuva.<br />

Mustavalkoisessa kuvassa <strong>Porin</strong> Päivän 29.9.1962<br />

antimista nauttivat varatuomari Kaarlo Saarenheimo ja<br />

toimittaja Toivo Nummi. Kuva on Satakunnan Museon<br />

kokoelmista. Valokuvaa muun muassa kehuttiin sympaattiseksi,<br />

joka herätti paljon tunteita.<br />

Vastanneiden kesken arvottiin palkinnoksi kävelysauvat<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin logolla. Voittaja on Tommi Linho.<br />

Onnittelut <strong>voi</strong>ttajalle!<br />

<strong>Karhunpalveluksen</strong> toimitus<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin henkilöstölehti<br />

Ilmestymispäivä: 19.5.2011<br />

Lehti löytyy netistä: www.pori.fi<br />

Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi 15.9.2011<br />

Aineistot seuraavaan lehteen 18.8.2011 mennessä.<br />

Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön:<br />

pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi.<br />

<strong>Karhunpalveluksen</strong> toimituksen osoite:<br />

karhunpalvelus@pori.fi<br />

Taitto:<br />

Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat<br />

Painopaikka: Allatum Oy,Pori<br />

Päätoimittaja<br />

Toimitusneuvoston puheenjohtaja<br />

Toimitussihteeri<br />

Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat<br />

Helena Metsälä henkilöstöpalvelut<br />

Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat<br />

Toimitusneuvosto:<br />

Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-<br />

Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto,<br />

Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-<br />

Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto.<br />

KANSIKUVA<br />

<strong>Porin</strong> Sataman satamavalvoja<br />

Tapio Ristimäki<br />

kiinnittää ja irrottaa useita<br />

aluksia päivässä.<br />

Kansikuva liittyy Työn<br />

ääniä -juttuun sivuilla 10-<br />

11. Kuva Tarja Tiilimäki.

20<br />

Framilla<br />

Katutyövalvojat<br />

hoitavat ja valvovat lupa-asioita<br />

<strong>Porin</strong> kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla tehtäviin<br />

töihin tarvitaan aina lupa. Luvan hakeminen ei<br />

koske pelkästään kaivutöitä, vaan lupa tarvitaan myös<br />

muun muassa nostotyöhön. Lupahakemuksia Teknisen<br />

palvelukeskuksen Palvelupiste <strong>Porin</strong>assa vastaanottavat<br />

ja käsittelevät katuvalvojat Sanna Kallioinen ja Mika<br />

Oksanen.<br />

– Yhteistyömme <strong>Porin</strong>an henkilökunnan<br />

kanssa on saumatonta.<br />

Olemme onnistuneet kokoamaan<br />

onnistuneen palvelupaketin, jossa<br />

asiakkaita ei juoksuteta luukulta<br />

toiselle, vaan palvelu pelaa yhdeltä<br />

tiskiltä, kehaisee Mika Oksanen<br />

työtiimiään.<br />

Kaupunkilaisten<br />

turvallisuuden vuoksi<br />

Valvojien työkiireet alkavat jo<br />

varhain keväällä ja kestävät myöhään<br />

syksyyn. Toisaalta sulatuslaitteiden<br />

avulla kaivutöitä on<br />

mahdollista tehdä myös talvella.<br />

Katutyölupaa pitää hakea muun<br />

muassa, kun katu- ja muilla yleisillä<br />

alueilla tehdään kaivutöitä,<br />

kadulle pystytetään rakennustelineitä,<br />

kadulta tehdään nosto- ja<br />

kuormaustöitä, rakennetaan tonttiliittymiä<br />

tai kadulle pudotetaan<br />

lunta katoilta.<br />

Lupia haetaan kiitettävästi ja vain<br />

muutamia luvattomia kaivutöitä<br />

tehdään vuoden aikana. Enemmän<br />

ongelmia aiheutuu luvattomista<br />

nostotöistä ja vaihtola<strong>voi</strong>sta.<br />

Huomautuksen jälkeen kohteisiin<br />

haetaan luvat jälkikäteen. Runsaslumisen<br />

talven ongelmat näkyivät<br />

erityisesti katuvalvojien työssä,<br />

kun lumen pudotuksia katoilta<br />

tehtiin katualueilla luvatta. Toiveena<br />

on, että sekä oma organisaatio<br />

että uusi <strong>Porin</strong> Palveluliikelaitos<br />

petraisivat lupien haussa<br />

tulevina vuosina.<br />

– On hyvä, että uusille kaupungin<br />

tonteille rakennetaan jo ennen<br />

tonttien luovutusta kunnallistekniikan<br />

liittymät valmiiksi, jolloin<br />

omakotirakentajien ei tarvitse hakea<br />

kaivulupia, toteaa Sanna Kallioinen.<br />

Yhteistyö<br />

on valttia<br />

Uudet lupahakemukset käsitellään<br />

maanantain viikkopalavereissa,<br />

johon kokoontuvat katuvalvojat<br />

yhdessä kunnallistekniikan,<br />

katu- ja puistosuunnittelun, kadunrakennuksen,<br />

puistotoimen ja<br />

kiinteistövarallisuuden edustajien<br />

kanssa. Yhteistyö palaverissa toimii<br />

hyvin ja se toimii myös tärkeänä<br />

tiedotuskanavana eri toimijoiden<br />

kesken.<br />

Osapuolet tietävät, mitä viikon<br />

aikana katualueilla tapahtuu. Samalla<br />

töiden tarkkailua <strong>voi</strong>vat tehdä<br />

muun muassa kunnallistekniikan<br />

tiemestarit, jotka raportoivat<br />

esimerkiksi kaivutyömaiden ongelmista<br />

katutöiden valvojille.<br />

– Yhteistyö on valttia näissä töissä.<br />

Tätä työtä tekevä porukka on<br />

sitoutunut työhönsä ja homma<br />

toimii, vakuuttavat Kallioinen ja<br />

Oksanen.<br />

<strong>Porin</strong> kesätapahtumien järjestäjien<br />

kannattaa poiketa Palvelupiste<br />

<strong>Porin</strong>aan, jossa neuvotaan ja<br />

opastetaan lupa-asioissa. Tarvittavan<br />

luvan saaminen on joskus<br />

hankalaa, koska Teknisen palvelukeskuksen<br />

kiinteistövarallisuus<br />

myöntää erilaisia käyttölupia ja<br />

vuokraa maa-alueita tapahtumien<br />

järjestäjille, kun taas käyttöluvat<br />

<strong>Porin</strong> kauppatorille myöntää pysäköinninvalvonta<br />

ja kävelykadulle<br />

<strong>Porin</strong> Seudun Matkailu Oy<br />

MAISA.<br />

Luparekisteri<br />

helpottaa<br />

– Katutyölupakäytännön toteutus<br />

alkoi vuonna 2007. Vuoden 2010<br />

aikana valvojien käyttöön otettiin<br />

Tekla Xcity -järjestelmässä toimiva<br />

luparekisteri, jossa lupa-asiat<br />

ovat reaaliaikaisesti nähtävinä<br />

sekä meille että ”porinalaisille”.<br />

Myönnetyt lupakohteet näkyvät<br />

WebMap -sovelluksessa ja niihin<br />

on liitetty kaikki kohteeseen kerätty<br />

tieto, kuten luvan hakija, työn<br />

suorittaja, liikennesuunnitelma ja<br />

työmaapäiväkirja, kertoo katuvalvoja<br />

Sanna Kallioinen.<br />

Luparekisterin kokoaminen on<br />

työllistänyt Kallioista viimeisen<br />

Katuvalvoja Mika Oksanen, insinööri Marja Hahtamo<br />

rakentamisen yksiköstä ja katuvalvoja Sanna Kallioinen<br />

neuvottelevat ikkunoiden vaihtoon liittyvästä<br />

katutyöluvasta.<br />

vuoden. Nyt ylläpito jatkuu päivittäin.<br />

Molemmat katuvalvojat<br />

ovat tyytyväisiä uuteen sähköiseen<br />

järjestelmään, koska se on<br />

tuonut uutta positiivista energiaa<br />

työn hallintaan. Katualueille jalkautuminen,<br />

aloituskatselmusten<br />

pito ja lopetustarkastuksien teko<br />

on jäänyt tämän vuoksi Oksasen<br />

hoidettavaksi.<br />

– Järjestelmä mahdollistaa kuvien<br />

tallennuksen näppärästi ja tämän<br />

vuoksi kuvaamme valvontakohteet<br />

ennen töiden aloittamista<br />

ja töiden jälkeen. Kuvia <strong>voi</strong>daan<br />

tarvittaessa käyttää muun muassa<br />

erilaisten korvauskysymysten selvittelyssä,<br />

katuvalvoja Mika Oksanen<br />

selostaa.<br />

Teksti Outi Vainikka-Majuri<br />

Kuvat Heli Koskela<br />

ja Outi Vainikka-Majuri<br />

Katuvalvoja Sanna Kallioinen<br />

• TPK:n palvelukseen vuonna 2007<br />

• Koulutukseltaan rakennusinsinööri AMK<br />

• Perheeseen kuuluu avomies<br />

• Harrastaa liikuntaa ja valokuvausta.<br />

Katuvalvoja Mika Oksanen<br />

• TPK:n palvelukseen ensimmäisen kerran vuonna 1987<br />

• Siirtyi hallintoyksikköön 2008 ja omistamisen<br />

yksikköön katutöiden valvojaksi 2009<br />

• Koulutukseltaan kirvesmies<br />

• Opiskelee parhaillaan tekniikan erikoisammattitutkintoa<br />

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta<br />

• Harrastaa liikuntaa TPK:n Liikuntakerhossa ja pyöräilee<br />

työmatkat sekä käy innokkaasti raveissa.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!