Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura
Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura
Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a a l i t y ö n t u t k i m u k s e n s e u r a<br />
raportointi, hallinto, johtaminen ja rakenteellinen työ. Varsinainen professionaalinen<br />
toiminta on kuitenkin asiakastason työtä ja samalla sen tutkimusta.<br />
Sosiaali- ja terveysalan ammatteja vertailtaessa <strong>sosiaalityö</strong> voidaan asemoida<br />
professionaalisella asiakastyön tasolla rinnastaen sitä analogisesti lääketieteeseen.<br />
Kiinnostavia ovat terveystieteissä käsitteet kansanterveystiede ja sosiaalilääketiede.<br />
Vastaavasti voitaisiin sosiaalialalla puhua ”kansan <strong>sosiaalityö</strong>stä” tai ”poliittisesta<br />
sosiaalitieteestä”, kansan sosiaalitieteestä, jolloin kyse olisi koko väestön eli kansan<br />
tasoisesta <strong>sosiaalityö</strong>stä ja sosiaalitieteestä. Näin ollen käsite sosiaalipolitiikka on<br />
luonteva vastine käsitteelle sosiaalilääketiede/kansanterveystiede.<br />
Käsitteellisesti tarkasti ottaen vain <strong>sosiaalityö</strong>stä <strong>tutkimuksen</strong>a ja tieteenä voitaneen<br />
puhua intentionaalisena, niin sanottuna puhtaana, pelkkänä sosiaalitieteenä. Perustelen<br />
suoritetun analyysin avulla väittämäni lyhyesti <strong>seura</strong>avalla tavalla. Ensinnäkin<br />
perustieteistä sosiologia merkitsee neutraalia yhteiskuntatiedettä. Sosiaalipsykologia<br />
puolestaan merkitsee ”yhteiskunnallista psykologiaa”; onhan käsitteen sosiaalipsykologia<br />
kantakäsite psykologia, vain sen määrittäjä on sosiaali(nen). Näillä kummallakaan<br />
tieteellä ei ole suoranaista intentionaalista, toiminnallista merkitystä. Tämän<br />
tyyppisissä määritteissä siis sosiaalinen tarkoittaa intentionaalisessa, toiminnallisessa<br />
merkityksessä neutraalia yhteiskunnallista.<br />
Toiseksi intentionaalisista toimintatieteistä sosiaalipolitiikka <strong>tutkimuksen</strong>a ja tieteenä<br />
on itse asiassa ”sosiaalista politiikkatiedettä” (vrt. myös edellä mainittu ”poliittinen sosiaalitiede”).<br />
Sosiaalihallintotiede on ”sosiaalista hallintotiedettä”. Sosiaalitaloustiede on<br />
”sosiaalista taloustiedettä”. Sosiaalipedagogiikka on ”sosiaalista pedagogiikkatiedettä”<br />
ja niin edelleen. Kullakin näistä intentionaalisista toimintatieteistä on siis jokin muu<br />
kantatiede kuin sosiaalitiede. Sosiaali(nen) on niissä vain kulloisenkin kantatieteen painopisteen<br />
määrittäjä, ei itse tiedeperuste. Näin ollen sosiaalitieteet eivät ole olemassa<br />
yhdessä merkityksessä, vaan erilaisten tieteiden näkökulmia sosiaaliseen suuntaan.<br />
Entä miten on <strong>sosiaalityö</strong> käsitteen osalta? Olisiko vastaavasti <strong>sosiaalityö</strong>nkin<br />
osalta kantatieteenä ”työtiede”? En pidä tätä relevanttina päätelmänä, koska <strong>sosiaalityö</strong>ssä<br />
työn käsite kuvastaa pikemminkin vain <strong>sosiaalityö</strong>n toiminnallista merkitystä<br />
kuten on asian laita vastaavasti myös esimerkiksi käsitteissä terveystyö, kasvatustyö<br />
ja opetustyö. Näin ollen, käsitteellisesti tiukasti ottaen, vain <strong>sosiaalityö</strong>tä koskevassa<br />
ilmiössä olisi <strong>tutkimuksen</strong>a ja tieteenä yksinomaan kyse ”sosiaalisesta tieteestä”, so.<br />
sosiaalitieteestä ilman muita merkityksiä (-politiikka, -psykologia, -pedagogiikka jne.).<br />
Tällöin sosiaalitiede käsitteen käyttö on erityisen perusteltua puhuttaessa <strong>sosiaalityö</strong>n<br />
osalta tutkimuksesta ja tieteestä. Mikäli halutaan korostaa <strong>sosiaalityö</strong>n asiakastasoluonnetta,<br />
voidaan <strong>sosiaalityö</strong>stä puhua mikrososiaalitieteenä. Mutta koska analyysi<br />
osoittaa, että muilla tasoilla ei esiinny pelkkää sosiaalitiedettä, voitaneen <strong>sosiaalityö</strong>stä<br />
<strong>tutkimuksen</strong>a ja tieteenä puhua yksinkertaisesti vain käsitteellä sosiaalitiede (Social<br />
Science), jolloin se ei tarkoita yleiskäsitettä, yhteiskuntatiede, vaan intentionaalista<br />
toimintatiedettä sosiaalisen merkityksessä.<br />
25