Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura

More documents

Recommendations

Info

Tu t k i va s o s i a a l i t y ö 2008 Me r j a An i s VTT, toimitusjohtaja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus merja.anis@vasso.fi Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus sosiaalityössä Tutkimuksellisia valintoja ja jäsennyksiä Sosiaalityön teoriapohjaan kytkeytyvä maahanmuuttoa ja etnistä moninaisuutta koskeva tutkimus on toistaiseksi Suomessa ollut vähäistä. Tätä aihepiiriä koskeva tutkimus ei yleisestikään sijoitu vain yhdelle tieteenalalle, vaan on monitieteistä. Kun ryhdyin tutkimaan maahanmuuttajien kanssa tehtävää lastensuojelun sosiaalityötä, oli haasteellista valita sellaisia teoreettisesti perusteltuja lähtökohtia, joissa olisi mahdollista yhdistää sosiaalityön tutkimuksen ja etnisten suhteiden tutkimuksen monitieteisiä näkökulmia. Väitöskirjatyöni (Anis 2008) tutkimustehtävänä oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Tässä artikkelissa tarkastelen tutkimusprosessin kuluessa tekemiäni teoreettismetodologisia valintoja ja sitä, millä tavoin sosiaalityön tutkimuksen ja etnisten suhteiden tutkimuksen teoreettiset näkökulmat tutkimuksessani kytkeytyvät toisiinsa. En paneudu erityisesti lastensuojelun erityisteemaan enkä artikkeliväitöskirjaani kokonaisuudessaan. Valintana sosiaalinen konstruktionismi Tutkimukseni aineisto koostuu lastensuojelun sosiaalityön asiakaskeskusteluista sekä keskusteluihin osallistuneiden työntekijöiden ja asiakkaiden haastatteluista. Tutkimusta aloitellessani tein metodisen valinnan grounded theoryn ja sosiaalisen konstruktionismin välillä. Molemmat ovat aineistolähtöisiä laadullisen aineiston analyysitapoja. Näiden välisen eron ymmärsin siten, että grounded theory yksinkertaistaa aineistosta saatavan moninaisen tiedon, kun sosiaalinen konstruktionismi puolestaan tuo näkyväksi ja korostaa tiedon moninaisuutta. Grounded theoryn avulla olisin rakentanut pienoisteorian ilmiöstä nimeltä ”maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa tehtävä lastensuojelun sosiaalityö suomalaisessa kontekstissa”. Lukiessani tutkimusmateriaalia useaan kertaan tulin siihen tulokseen, että yksinkertaistamisen sijasta on hyödyllisempää tuoda näkyväksi aineistossa esiintyviä erilaisia tapoja ymmärtää ja tulkita kulttuuria, rasismia, monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kanssa tehtävää sosiaalityötä. Aineistoni sisälsi hyvin moninaisia 44
Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a a l i t y ö n t u t k i m u k s e n s e u r a tulkintoja ja vuorovaikutuksen elementtejä, joiden pohjalta oli mahdollista tuottaa tietoa erilaisista tavoista ymmärtää tätä työtä, asiakkaita ja ammatillista vuorovaikutusta. Konstruktionismin etuna on, että sen avulla on mahdollista fokusoida tarkastelua vuorovaikutuksen refleksiivisiin ja dialogisiin puoliin. Näin sosiaalityöntekijöiden erilaiset toimintamahdollisuudet ja toimijaroolit voidaan tehdä näkyviksi ja myös asiakas määrittyy tärkeäksi toimijaksi. Konstruktionismi tekee näkyväksi myös sosiaalityössä keskeisen muutoksen mahdollisuuden asiakkaiden, työntekijöiden ja toimintajärjestelmien tasolla. (Payne 1999.) Toimijoiden erilaiset roolit ja identiteetit sekä puhetekojen tilanteittaiset seuraukset on mahdollista ottaa tarkastelun kohteeksi. Esimerkiksi maahanmuuttajien kanssa tehtävän sosiaalityön haasteet sekä erilaiset tulkinnat ja toimintamahdollisuudet muutoksessa on mahdollista tuoda näkyviksi, samoin erilaiset kulttuuriset tulkinnat sosiaalisista ongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Omaksuin analyysitapani pääasiassa etnisten suhteiden diskursiivisesta tutkimusperinteestä ja diskurssianalyysistä. Tutkimuksen sisällölliset teemat ja käsitteet kiinnittyvät yhtäältä etnisten suhteiden tutkimukseen ja toisaalta sosiaalityön tutkimukseen. Tarkastelin sekä erilaisia keskustelusisältöjä että tässä työssä esiintyviä erilaisia puhe- ja vuorovaikutustapoja. Kulttuuri- ja erilaisuustulkinnat tutkimuksen kohteina Analyysin peruslähtökohtana oli aineistolähtöisyys, mutta havaitsin pian tarvitsevani myös aineiston ulkopuolelta tulevaa teoreettista jäsennystä voidakseni tuottaa uudenlaista näkemystä ilmiöön, josta tutkimustietoa ja teoreettista ymmärrystä on vasta vähän. Analyysivaiheessa otin mukaan runsaammin aikaisempaa keskustelua ja teoreettisia jäsennyksiä, jotta pääsisin käsiksi maahanmuuttajien kanssa tehtävän sosiaalityön erityisyyteen. Maahanmuuttajia koskevassa tutkimuksessa on kiinnostavaa tarkastella sellaisia valtaväestöä edustavien sosiaalityöntekijöiden ja erilaisia kulttuurisia vähemmistöjä edustavien asiakkaiden välisiä valtasuhteita, jotka kiinnittyvät kulttuurisiin ja ”rodullisiin” tulkintoihin (Van Dijk 1993). Vuorovaikutuksessa ilmenevät valtasuhteet on tärkeää ottaa tutkimuksen kohteiksi, sillä sosiaalityöntekijöillä on oikeutus käsitellä sosiaalityön kohteeksi määriteltyjä ongelmia, pyrkiä saamaan aikaan muutosta asiakkaiden elämässä sekä luoda tähän tehtävään perustuvia asiakkuuksia (Juhila & Pösö 2000). Tätä kontekstia vasten tarkastelin erilaisia sosiaalityön orientaatioita ja asiakkaille tätä kautta määrittyviä identiteettejä. Valitsin etnisten suhteiden tutkimuksen piiristä varsin tuttuja, arkikielessäkin yleisiä käsitteitä, kuten kulttuuri, rasismi, vähemmistö ja monikulttuurisuus. Arkikielisten yleismerkitysten lisäksi ne ovat tutkimuksellisina käsitteinä hyvin monimerkityksisiä. Halusin avata näitä erilaisia ymmärrystapoja ja tulkintoja. Aineiston analysoinnissa olisin voinut käyttää myös esimerkiksi etnisyyden tai toiseuden käsitteitä, jolloin olisin päässyt eri tavoin käsiksi valtasuhteisiin, eri toimijoiden tulkintoihin sekä niiden ilmene- 45
Page 1 and 2: Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a
Page 43: Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a

Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?