Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura
Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura
Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tu t k i va s o s i a a l i t y ö 2008<br />
miseen vuorovaikutustilanteissa. Etnisyys ei kuitenkaan ollut <strong>tutkimuksen</strong>i keskiössä.<br />
En tarkastellut tutkimukseeni osallistuneiden, Somaliasta, Venäjältä, Vietnamista ja<br />
Virosta muuttaneiden asiakkaiden välisiä eroja tai heidän kokemuksiaan omasta etnisyydestään.<br />
Pääasiallisina tutkimuskohteina olivat vuorovaikutus ja siinä muotoutuvat<br />
tulkinnat kulttuurista ja eroista.<br />
Asiakkaiden ja ammattilaisten vuorovaikutustilanteet, samoin kuin haastattelutkin,<br />
sisälsivät paljon toiseutta tuottavaa puhetta. Toiseuden käsitteen avulla olisi ollut mahdollista<br />
analysoida erilaisia arkipäiväisen rasismin ilmentymiä. Toiseuden käsitteen<br />
sijasta käytin kuitenkin erilaisuuden ja erojen käsitteitä, joiden avulla pääsin kiinni<br />
ammatilliseen vuorovaikutukseen neutraalimmassa ja myönteisiäkin tulkintoja mahdollistavassa<br />
mielessä. Aineistosta löytyi myös samanlaisuuspuhetta. Erilaisuus- ja<br />
samanlaisuustulkintojen erilaiset vivahteet olivat analyysini kohteena.<br />
Teoreettista näkökulmaa löysin kansainvälisestä monikulttuurista ja vähemmistöjä<br />
koskevaa <strong>sosiaalityö</strong>tä käsittelevästä kirjallisuudesta. Lukiessani <strong>sosiaalityö</strong>ntekijöiden<br />
haastatteluja havaitsin vahvoja yhtäläisyyksiä Malcolm Paynen (2005) jäsennykseen vähemmistöjä<br />
koskevan <strong>sosiaalityö</strong>n orientaatioista. Payne on luokitellut erilaisia tapoja<br />
ymmärtää kulttuuristen vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa ja <strong>sosiaalityö</strong>n asiakkaina.<br />
Hän erottaa viisi erilaista tapaa: assimilaatio, liberaalinen pluralismi, kulttuurinen<br />
pluralismi, strukturalismi ja empowerment -näkökulma. Löysin aineistostani paitsi näihin<br />
rinnastettavia puhetapoja, myös tästä jäsennyksestä poikkeavan puhetavan. Teorian ja<br />
aineiston vuoropuheluna sain <strong>sosiaalityö</strong>ntekijöiden tulkintoja koskevaan kehysanalyysiini<br />
(Anis 2006) yhteensä kuusi erilaista kehystä, jotka nimesin <strong>sosiaalityö</strong>n tavoitteita tai<br />
orientaatioita kuvaavilla sanoilla: vieraannuttava, sopeuttava, tasa-arvoistava, kulttuuritietoinen,<br />
rasismitietoinen ja osallistava kehys. Viisi jälkimmäistä ovat rinnastettavissa<br />
Paynen jaotteluun, ensimmäinen on aineistosta tuotettu kategoria.<br />
Tutkimusteemaani soveltui myös Kirsi Juhilan (2006) teoreettinen jäsennys <strong>sosiaalityö</strong>n<br />
tehtävistä. Jokainen <strong>sosiaalityö</strong>ntekijän ja asiakkaan vuorovaikutussuhteessa<br />
konkretisoituva tehtävä, liittämis- ja kontrollitehtävä sekä kumppanuus- ja huolenpitotehtävä,<br />
avasivat jotain eritystä myös maahanmuuttajien asiakassuhteen ymmärtämiseen.<br />
Niillä on kytkentä myös edellä mainitsemiini maahanmuuttajia koskevan<br />
<strong>sosiaalityö</strong>n kuuteen kehykseen.<br />
Sopeuttavassa kehyksessä korostuvat liittäminen ja kontrolli. Tärkeää on asiakkaan<br />
muutosprosessin ymmärtäminen ja ohjaaminen sopeutumaan suomalaiseen<br />
yhteiskuntaan – tarvittaessa kontrollinkin keinoin. Tasa-arvoistavassa kehyksessä<br />
tavoitteena on samanlaisten mahdollisuuksien turvaaminen kaikille ja asiakkaiden<br />
liittäminen valtayhteiskuntaan. Kulttuuri- ja rasismitietoisessa kehyksessä korostuvat<br />
kumppanuus ja huolenpito. Toisessa painotetaan enemmän kulttuurierojen ja kulttuuristen<br />
voimavarojen huomiointia, toisessa rasismin tiedostamista ja rasisminvastaista<br />
työtä. Osallistavassa kehyksessä tärkeää on asiakkaan oman toimijuuden tukeminen<br />
ja osallistaminen. Tässä vuorovaikutussuhde painottuu kumppanuuteen. Vieraannut-<br />
46
Change language