Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura

More documents

Recommendations

Info

Tu t k i va s o s i a a l i t y ö 2008 Mi k k o Mä n t y s a a r i YTT, sosiaalityön professori Jyväskylän yliopisto mmantys@jyu.fi Sosiaalityön teoria tutkimuksessa ”Minun teoriani” Puheenvuoroni tavoitteena on tarkastella teorian merkitystä sosiaalityön tutkimuksessa omien kokemusteni kautta. Millaisia teorioita olen käyttänyt, mikä on ollut aikanaan minulle tärkeää, ja mikä on sitä ehkä vieläkin? En siis arvioi teorioiden merkitystä sosiaalityön tutkimuksessa yleisesti, enkä esimerkiksi tarkastele sitä, mitä ovat eniten käytetyt teoriat tai esitä yleisesti käytössä olevien teoreettisten mallien kritiikkiä. Mitä teoria on? Yleinen ajatus yhteiskuntatieteilijöiden parissa nykyään on, että teorioiden rooli on muuttunut, mutta miten se on muuttunut? Mielestäni kyse on ennen muuta yhteiskuntatieteiden metodologiassa tapahtuneista muutoksista. Tämä tulee selvästi näkyväksi kun tarkastelemme vielä kolmekymmentä vuotta sitten vallinnutta näkemystä teorian paikasta yhteiskuntatieteissä. Esimerkkinä toimikoon Fred Kerlingerin metodologian oppikirja, jota vuosikymmenet käytettiin auktorisoituna lähteenä sosiaalitieteissä. Siinä teorian rooli paikannetaan vertaamalla arkiajattelua ja tieteellistä ajattelua toisiinsa. Arkiajattelu ja tieteellinen ajattelu eroavat toisistaan viidellä tavalla. 1. Käsitteellisten skeemojen ja teoreettisten rakenteiden käyttötavat eroavat toisistaan arkiajattelussa ja tieteellisessä ajattelussa. Myös arkiajattelussa yhdistetään teorioita ja havaintoja, mutta yhdistelyn tapa on mielivaltainen ja usein tarkoitushakuinen. 2. Tieteessä teorioita ja hypoteeseja pyritään testaamaan järjestelmällisesti. Arkiajattelussa näyttöä haetaan hypoteesin tueksi satunnaisesti ja valikoiden. 3. Tieteelliselle ajattelulle on tyypillistä pyrkimys vaikutussuhteiden kontrollointiin. Tällä Kerlinger tarkoittaa sitä, että tutkija pyrkii huolellisesti erottamaan toisistaan tutkimuksensa kohteena olevat selittävät tekijät muista tutkimuskohteeseen vaikuttavista tekijöistä. 4. Tutkija pyrkii etsimään tarkastelemansa ilmiöiden välisiä suhteita. Myös arkiajattelussa toimimme näin, mutta pyrkimys ilmiöiden välisten suhteiden kartoittamiseen on vähemmän systemaattinen. Arkiajattelussa saatamme tarttua kahden ilmiön samanaikaiseen esiintymiseen, ja pidämme tätä todistuksena vallitsevasta kausaalisuhteesta. 5. Tutkijat pyrkivät välttämään metafyysisiä selityksiä tarkastelluille ilmiöille. Me- 36
Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a a l i t y ö n t u t k i m u k s e n s e u r a tafyysiset selitykset ovat propositioita, joita ei voida testata. Esimerkiksi selitys, jonka mukaan ihmiset ovat köyhiä, koska jumala haluaa niin, on metafyysinen selitys. (Kerlinger 1973, 4–5.) Perinteisen tiedekäsityksen mukaan tieteellisen toiminnan tavoitteena on teorian luominen. Tiede pyrkii olemassa olevien ilmiöiden selittämiseen, ja näitä selitysyrityksiä kutsutaan teorioiksi. Teorioiden avulla tutkija voi koettaa selittää useamman kuin yhden ilmiön esiintymistä, ikään kuin tiivistää ja taloudellistaa toimintaansa. Tieteen tehtävänä ei Kerlingerin mukaan ole yleisen hyvän tai ihmiskunnan parhaan edistäminen vaan teorioiden luominen (Kerlinger 1973, 8-9). Mihin teoriaa sitten tarvitaan? Kerlingerin mukaan teorian ensi sijaisena tehtävänä on selittää tutkittavaa ilmiötä. Teorian tulee voida paitsi selittää, myös auttaa ennakoimaan, mitä tutkimuksen kohteena olevassa ilmiössä saattaa tapahtua. (Kerlinger 1973, 9). Teorian luomista ja ilmiöiden selittämistä teorioiden avulla pidettiin siis tutkimuksen keskeisenä tavoitteena. Nykyisin tilanne on koko lailla toisenlainen. Selittävät tutkimusasetelmat ovat vähä vähältä harvinaistuneet, ja ainakin suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa niiden tilalle on tullut yhä useammin ymmärtävä asetelma. Näin on tapahtunut sekä sosiologiassa että sosiaalityön tutkimuksen kaltaisessa soveltavassa yhteiskuntatutkimuksessa. Samalla on tapahtunut myös teorian merkityksessä selvä muutos. Vielä 1980-luvulla oli aika tavallista, että empiiristä tutkimusta tekevä väitöskirjan tekijä luki runsaasti painavia teoreettisia tekstejä. Nykyään yhteiskuntateorioita tutkivat niihin perehtyneet tutkijat, kun taas empiiriseen tutkimukseen suuntautuneet tutkijat hyödyntävät teorioita aika välineellisesti. Harvinainen ei ole myöskään näkemys, jonka mukaan teorioita ”vanhassa mielessä” ei laisinkaan tarvita empiirisesti orientoituneessa yhteiskuntatieteessä, eikä siten liioin sosiaalityön tutkimuksessa. Teoriat sosiaalityön tutkimuksessa Kun sosiaalipolitiikassa ja sosiologiassa teorioiden merkitys on muuttunut viime vuosikymmenien kuluessa, on oletettavissa, että myös sosiaalityön tutkimuksessa on tapahtunut muutoksia suhteessa teorioiden merkitykseen. Sosiaalityön tutkijoilla on kuitenkin myös jotakin sellaista jota perusyhteiskuntatieteillä ei ole. Sosiaalityöntekijöiden työ on käytäntösuhde, jota sosiologeille ei ole. Sosiaalityötä koskevassa kirjallisuudessa teorioita käsitellään lähinnä käytännön sosiaalityöhön kohdistuvana vaikutuksena. Malcolm Payne (2005) ja Karen Healy (2005) ovat laatineet suositut oppikirjat, joista sosiaalityöntekijät ovat voineet valita käytännön tilanteisiin sovellettavia teorioita. Tällainen teorioiden soveltaminen käytännön ammatilliseen työhön on aika tavallinen tapa suhtautua teorioihin. Karen Healy puhuu teorioiden tärkeydestä sosiaalityön käytännöille. Hänen mukaansa formaalit teoriat ovat olennaisia ammatillisen sosiaalityön kehitykselle. Koska sosiaalityö perustuu muualta 37
Page 1 and 2: Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a
Page 35: Ta l e n t i a-l e h t i / So s i a

Tutkiva sosiaalityö - Sosiaalityön tutkimuksen seura

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?