Julkaisuun (pdf) - Kuntoutussäätiö

kuntoutusmallin kehittämiseen ja tutkia, mikä olisi kevyin (ja samalla halvin)
kuntoutusinterventio, jolla saadaan aikaan tavoiteltuja vaikutuksia. Käytännössä tämä olisi
tarkoittanut, että kuntoutusmallin sisältöä olisi muokattu tutkimustulosten ja palautteiden
pohjalta esimerkiksi joka kolmannen ryhmän kohdalla. Eräs hankkeen sidosryhmän edustaja
kommentoi asiaa seuraavasti: ”Olisi voinut selvittää, mikä olisi ollut lyhyin ja halvin ja samalla
vaikuttava interventio. Olisi voinut aloittaa ihan minimaalisesta interventiosta ja katsottu
toimiiko. Jos ei, niin sitten lihaa luiden ympärille.” Vaikka kyseinen menettely olisi luonut
edellytyksiä tuottaa tietoa niistä tekijöistä tai sisällöistä, jotka aikaansaavat kuntoutuksessa
tavoiteltuja tuloksia, ja siitä, mikä niiden ideaali suhde ja määrä kustannustehokkuuden
näkökulmasta ikäihmisille suunnatussa kuntoutusmallissa voisi olla, ei sen toteuttaminen
olisi ollut mitenkään mahdollista tämän hankkeen aikana. Satunnaistettua hoitokoetta ei
olisi ollut mahdollista toteuttaa. Kyseessä olisi ollut niin perustavanlaatuinen muutos
hankkeen toteuttamisen ja koko hankeidean kannalta, että päätös siitä olisi tullut tehdä jo
suunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa tämän tyyppiselle hankkeelle saattaisikin olla
kysyntää.
4.4.2 Tutkimustavoitteet
Sydän 60+ -hankkeen tutkimustavoitteina oli 1) selvittää uuden ohjelman soveltuvuus
kunnalliseen terveydenhuoltoon sekä vaikuttavuus osallistujien toimintakykyyn,
elämänlaatuun sekä syve-sairauksien vaaratekijöihin ja 2) tuottaa osaraportteja siitä, kuinka
ohjelman avulla voidaan vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavien terveyskäyttäytymiseen ja
mitkä psykososiaaliset tekijät mahdollisesti muokkaavat aikaansaatuja tuloksia.
Ensiksi mainittu tavoite on pilkottavissa kahteen osaan. Kerätyn arviointiaineiston valossa
ohjelman soveltuvuuden selvittäminen kunnalliseen terveydenhuoltoon ei ole ollut
toiminnan keskiössä. Oikeastaan ei ole juurikaan näyttöä siitä, miten mallin soveltuvuutta
kunnalliseen terveydenhuoltoon on tutkittu käytännössä. Asiaan tullaan paneutumaan
Kuntoutussäätiön toimesta syvällisemmin jatkossa. Sen sijaan hankkeessa on selvitetty
ohjelman vaikuttavuus osallistujien toimintakykykyyn, elämänlaatuun ja vaaratekijöihin.
Tutkimusasetelmana hankkeessa käytettiin satunnaistettua, kontrolloitua hoitokoetta, jossa
verrattiin kahta eri ryhmää keskenään. Seuranta-aika hankkeessa oli kuusi kuukautta.
Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitiin seuraamalla muutoksia sepelvaltimotaudin
tunnetuissa vaaratekijöissä. Osallistujien fyysistä suorituskykyä puolestaan arvioitiin kliinisen
rasituskokeen avulla sisätautilääkärin valvonnassa. Psykososiaalisen kuntoutuksen osalta
vaikuttavuusindikaattoreina seurattiin sairauteen liittyvään elämänlaatua sekä
toimintakykyä (RAND 36 –mittariston avulla). 22
22 Julkunen ym. 2012.
22