Ohje kaavoitukseen - Fingrid

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseenyleis- ja asemakaavoituksessasekä maakäytön suunnittelussa

Sähköasemat ja varavoimalaitoksetSähköasemat ovat sähkönsiirtoverkon solmukohtia,joissa siirrettävä sähkö välittyy erijohdoille tai muunnetaan eri jännitetasojenvälillä. Sähköasemat luokitellaan kytkinasemiinja muuntoasemiin.Fingridin varavoimalaitokset varmistavat Suomensähköjärjestelmän toimivuutta voimalaitostentai sähkönsiirtoverkon tilapäisissä jaennakoimattomissa häiriöissä.2 Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpitoVerkkosuunnitteluSähkömarkkinalaissa asetetun kehittämisvelvoitteenmukaisesti Fingrid tekee jatkuvastikantaverkon suunnittelua, missä arvioidaanverkon riittävyyttä sekä lyhyellä että pitkällätähtäyksellä. Kantaverkon kehittämisessä aikajänneulottuu aina 20–30 vuoden päähän.Fingrid osallistuu myös aktiivisesti Suomessaja kansainvälisesti eurooppalaisen ja erityisestiItämeren ympäristön sähkönsiirtoverkonkehittämiseen muiden alueen kantaverkkoorganisaatioidenkanssa.Suomen sisällä erityisesti 110 kV jännitteisenkantaverkon suunnittelua varten Suomensähköverkko on jaettu verkkoteknisistäja maantieteellisistä lähtökohdista 13 alueeseen.Näitä ns. alueellisia verkon kehittämissuunnitelmiapäivitetään noin viiden vuodenvälein.Esisuunnittelusta YVA-menettelyynVoimajohdon alustava reitti suunnitellaan voimajohdonesisuunnitteluvaiheessa. Suunnittelutehdään peruskarttatasolla ottaen huomioonmm. Suomen ELY-keskuksen tuottamapaikkatietoaineisto ja kohdealueen maankäyttösuunnitelmat.Kantaverkon kehittämistarpeiden ja esisuunnittelunperusteella Fingrid käynnistää tarvittavatympäristövaikutusselvitykset. Mikälivoimajohtohanke ei vaadi lakisääteistä ympäristövaikutustenarviointimenettelyä (YVA),siitä tehdään ympäristöselvitys Energiamarkkinavirastonohjeiden mukaisesti. Esisuunnitteluvaiheenvoimajohdon vaihtoehdottarkentuvat maastokäyntien ja tehtyjenympäristöselvitysten perusteella. Tämän jälkeenvalitaan johtoreitti jatkosuunnittelunpohjaksi.Yleissuunnittelusta rakentamiseenYleissuunnitteluvaiheen maastotutkimuksissamerkitään voimajohdon reitti maastoon, mitataanmaaston profiili, tehdään maaperätutkimuksetsekä kartoitetaan risteävät johdot, tietja rakennukset. Saatujen tulosten perusteellatehdään pylväiden sijoitussuunnittelu.Voimajohdon suunnittelussa huomioidaanympäristönäkökohdat, tekniset ja taloudellisettekijät sekä nykyisen johtoalueen mahdollinenhyödyntäminen. Teknisiä kysymyksiäovat mm. sähköturvallisuus, pylväiden perustusolosuhteet,johtimien korkeudet erilaisissasäätiloissa tai kuormitustilanteissa sekä johtimienheilahdukset ja rakenteiden lujuudet.6

Voimajohtohankkeen eteneminenRAKENTAMINENAlustava reittisuunnitteluReittivaihtoehtojen alustava suunnitteluVaihtoehtoiset alustavat ympäristövaikutuksetVaihtoehtojen karsintaToteutettavan reittivaihtoehdon valinta ja päätösyleissuunnittelun aloittamisestaSuunnittelun kilpailuttaminenYleissuunnitteluMaastotutkimuksetPylväiden sijoitussuunnitteluHaittojen torjunta ja lieventäminenRakennesuunnitteluInvestointipäätösRakentamisen kilpailuttaminenRakentamisvaihePuuston poistoRakentaminenRakentamisen aikaisten vahinkojen korvaaminenLuovutustarkastusLUVITUSPROSESSIYVA-menettelyYVA-ohjelmaYhteysviranomaisen lausuntoYVA-selostusYhteysviranomaisen lausuntoTutkimuslupaLääninhallitusRakentamislupaJohdon tarpeellisuuden käsittelyEnergiamarkkinavirastoLunastusmenettelyLunastuslupapäätösValtioneuvostoEnnakkohaltuunottopäätösLunastustoimikuntaLoppukatselmusKorvausasiatLunastustoimikuntaVoimajohdon käyttöikäja puuston käsittelyVoimajohdon kunnossapitäminen sähköturvallisuusmääräystenmukaisena edellyttääsäännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitoa.Kantaverkon voimajohdon tekninen käyttöikäon jopa 60–80 vuotta, minkä jälkeen voimajohtomitä todennäköisimmin perusparannetaan.Perusparannuksella käyttöikää pystytäänpidentämään 20–30 vuotta.Yksi tärkeimmistä voimajohtojen kunnossapidonosa-alueista on johtoaukeiden pitäminenavoimina siten, ettei puusto häiritsesähkönsiirtoa tai vaikeuta huolto- ja kunnossapitotöitä.Käytännössä tämä tarkoittaa johtoaukeankasvuston käsittelyä 5–6 vuodenväliajoin. Lisäksi voimajohtojen reunavyöhykkeiltäsahataan noin 15–20 vuoden välein sallitunpituuden ylittävien puiden latvat helikopterisahalla.7

3 Lunastus ja käyttöoikeuden supistusKantaverkon voimajohdot toteutetaan lunastusmenettelyllä.Fingrid hakee voimajohtoalueillelunastuslupaa valtioneuvostolta. Senperusteella kiinteistöille lunastetaan käyttöoikeusja määritetään korvaukset. Ennen lunastusluvanmyöntämistä työ- ja elinkeinoministeriökuulee asiassa kuntia, ELY-keskusta jamaakuntien liittoja sekä maanomistajia. Lunastuslupahaetaan kaikille voimajohtoalueenkiinteistöille. Lunastusluvassa määritelläänjohtoalue ja rakennusrajoitusalue. Lunastustoimituksestavastaa maanmittauslaitos.Fingrid ei itse päätä korvauksista, vaan niistäpäättää puolueeton lunastustoimikunta.Fingrid ei omista voimajohtojen alla oleviamaa-alueita eikä johtoalueella olevaa puustoa.Ne kuuluvat maanomistajalle. Lunastuksellahankittu kiinteistöön kohdistuva käyttöoikeusantaa Fingridille oikeuksia käyttääjohtoaluetta ja samalla se asettaa kiinteistönomistajallerajoituksia.4 Voimajohtojen esittäminen maankäytön suunnitelmissaVoimajohdon tilantarve kaavoituksessaKantaverkon nykyiset ja suunnitellut voimajohdottulee merkitä kaavoihin. Voimajohtojenlähialueen maankäyttöä rajoittavat johtoalueja rakennusrajoitusalue. Uusissa voimajohdoissanämä ovat pääsääntöisesti yhtäleveät katsottuna voimajohdon keskilinjasta,mutta vanhoissa johdoissa rakennusrajoitusaluesaattaa olla kapeampi kuin johtoalue.Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteenapäivittää voimajohtojen rakennusrajoitustamerkitsevät rakennusrajat reunavyöhykkeidenulkoreunaan siten, että rakennusrajoitusaluekoskee koko johtoaluetta. Rakennusrajoitusalueenrajat päivitetään johtoalueen ulkoreunaanvoimajohtojen saneerauksen yhteydessä,samalla kun voimajohdon lunastuslupaa uusitaan.Rakennusrajoitusalueen laajeneminenkoskee lähinnä uudisrakentamista, sillä nykyisetrakennukset ja rakenteet voivat yleensäjäädä paikoilleen ja niihin liittyvät sähköturvallisuusnäkökohdatotetaan huomioon voimajohdonsanee rauksessa.Kaavoituksessa on suositeltavaa, ettävoimajohtoa varten varattuna alueenosana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttäeikä tälle alueelle osoiteta rakennusaloja.Näin varmistetaan, että rakennelmien,rakennusten ja voimajohdon väliin jääriittävä etäisyys.Voimajohtoalueen osien tyypilliset leveydetvaihtelevat tapauskohtaisesti. Reunavyöhykkeenleveys on lähes aina 10 metriä. Kaavanlaadinnassa tulee olla yhteydessä Fingridiin,joka toimittaa kohteena olevan voimajohdonpoikkileikkauskuvan, josta ilmenee rakennusrajoitusalueenleveys.8

Esimerkki voimajohdon poikkileikkauskuvastaJohtoalue muodostuu 26 metriä leveästä johtoaukeastaja johtoaukean molemmin puolinolevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä,joissa puuston kasvua on rajoitettu. Rakennusrajoitustamerkitsevä lunastuksen mukainenrakennusraja ulottuu tässä tapauksessamolemmin puolin 23 metrin etäisyydelle voimajohdonkeskilinjasta.Kun laaditaan kaavaa, tässä tapauksessa voimajohtoavarten varattavana alueena on suositeltavaakäyttää koko voimajohtoalueenleveyttä (46 metriä).4.1 Voimajohtojen kaavamerkinnät yleiskaavassaYleiskaavassa suositeltava voimajohdon merkintätapariippuu yleiskaavan tarkkuudesta jatarkoituksesta. Yleensä voimajohto osoitetaanyleiskaavassa viivamerkinnällä 110 johto tailinja ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti.Johto tai linjaMerkinnän ympyrän sisään voidaan laittaakirjaintunnus z (z = sähkölinja).Johto tai linja -merkintä kuvaa voimajohtoayhteytenä, joka voi käsittää yhden tai useammanvoimajohtorakenteen. Viivamerkintää eipidä tulkita täysin sijaintitarkkana. Yleiskaavassaon yleensä kuitenkin hyvä merkitä kukinvoimajohto omana viivamerkintänään.Joskus yleiskaavoissa on tarkoituksenmukaistaosoittaa voimajohdon ympärille rakennusrajoitusalue,jolle ei saa sijoittaa rakennuksia.Tällainen merkintätapa saattaa ollatarpeen, jos voimajohto sisältää useita rinnakkaisiavoimajohtorakenteita tai jos rakentamistaohjataan suoraan yleiskaavan perusteellaesimerkiksi ranta- tai kyläalueilla.Voimajohto ja rakennusrajoitusalue9

Voimalinja 110 kV ja 400 kVPistekatkoviivat osoittavat voimalinjanrakennusraja-alueen, jolle rakennuksia eisaa sijoittaa.Loviisan ja Tesjoen kuntien yhteisessäosayleiskaavassa (YM 16.2.2010), jokalaadittiin 1:10 000 mittakaavaan, kunkinvoimajohdon rakennusrajoitusalue onosoitettu pistekatkoviivalla.Uusien voimajohtojen merkinnätyleiskaavassaYleiskaavoissa on hyvä esittää omilla merkinnöillääneroteltuna nykyiset voimajohdot,uudet voimajohdot ja merkittävästi parannettavatvoimajohdot. Uuden voimajohdon yleiskaavamerkintäon tulkittava yleispiirteisenä jasen tulee mahdollistaa voimajohdon tarkentuvatsuunnitteluratkaisut.Ympäristöministeriön oppaassa Yleiskaavamerkinnätja määräykset (2003) on merkintänro 122 Uudet tiet ja linjat. Tätä merkintäävoidaan soveltaa periaatteiltaan myösuusiin voimalinjoihin. Uusi voimajohto merkitääntällöin punaisella värillä. Uusi voimajohtoon sellainen, että siitä on tehty tarvittavatselvitykset (esimerkiksi YVA-menettely) jase voidaan sijoittaa kaavakartalle yleiskaavantarkkuustasolla.Uusi voimajohtoJos nykyisen voimajohdon yhteyteen esitetäänyleiskaavassa uutta voimajohtorakennetta,joka muuttaa merkittävästi johtoalueenleveyttä ja jolla on vaikutuksia voimajohdonviereiseen maankäyttöön, voidaan käyttäämerkintää Merkittävästi parannettava voimajohto.Tällöin merkinnässä on mustan viivanrinnalla punainen viiva. Merkintää käytetään,kun kysymys on merkittävistä muutoksista.Vähäinen nykyisellä johtoaukealla tapahtuvavoimajohdon parantaminen tai uusiminen eiole riittävä peruste merkittävästi parannettavanvoimajohdon merkinnälle.Merkittävästi parannettavavoimajohtoMaakuntakaavan merkinnät toimivat yleiskaavanuusien voimajohtojen lähtökohtana(ks. 15). Toisaalta yleiskaavassa voi olla voimajohtoja,jotka eivät ole maakuntakaavassa.Maakuntakaavassa osoitetun voimajohdonyhteystarpeen merkintään ei ole yleiskaavassayleensä riittävästi edellytyksiä, sillä voimajohdonsuunnittelu ei ole edennyt riittävän pitkälle.Yhteystarve voidaan merkitä yleiskaavanvoimajohtovarauksena, mikäli se on suunniteltualustavasti nykyisen voimajohdon rinnalle.Voimajohdon sijainnin ja teknisen ratkaisuntasoa voi tarkentaa kaavamääräyksillätai kaavaselostuksessa.10

Uudet voimajohdot yleiskaavassaFingrid suosittelee, että rakentamattomiinvoimajohtoihin sovelletaan yleiskaavatasollatarvittaessa ympäristöministeriön oppaan”Yleiskaavamerkinnät ja määräykset” (2003)mukaisesti maakuntakaavan merkintöjen viivamerkintöjä.Ympäristöministeriön oppaassa”Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset”(2003) on määritelty maakuntakaavassakäytettävät viivamerkinnät. Yleiskaavassamaakuntakaavassa esitetystä ohjeellisestavoimajohdosta käytetään kaavamerkintää maakuntakaavanmukainen ohjeellinen voimalinja.Jos uusi suunniteltu voimajohto sijoittuunykyisen voimajohdon rinnalle, kaavamerkinnäntulee olla riittävän yleispiirteinen ja sentulee mahdollistaa voimajohdon tarkentuvatsuunnitteluratkaisut. Merkinnöissä ja määräyksissätai kaavaselostuksessa on hyvä todetavoimajohdon suunnittelutilanne, jotta kaavamerkinnänsisältö mahdollistaa voimajohdontoteuttamisen. Esimerkiksi määräys voisi ollaseuraava:Maakuntakaavanmukainen ohjeellinenvoimalinjaVoimajohdon sijainti ja tekninen toteutus tarkentuuvarsinaisen lupamenettelyn yhteydessä.Myös ohjeellisten merkintöjen osalta viranomaistenolisi rakennuslupia käsiteltäessähuolehdittava, että mahdolliset toimenpiteeteivät vaikeuta voimajohdon toteuttamista(MRL 32 §).Fingridin suositus kantaverkon voimajohtojen merkinnästä maakuntakaavoissaYmpäristöministeriön oppaassa ”Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset” (2003) on määritelty maakuntakaavassakäytettävät viivamerkinnät. Ympäristöministeriö on soveltavasti suositellut seuraaviamerkintätapoja voimajohdoille maakuntakaavoissa:Nykyinen voimajohto, jolla voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.(Ympäristöministeriön oppaan ”Maakuntakaavamerkinnät ja-määräykset” (2003) s. 91)Uusi voimajohto, josta on toteutettu tarvittavat selvitykset esim. YVA-menettely,ja jolla voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.(Ympäristöministeriön oppaan ”Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset”(2003) s. 92)Ohjeellinen voimajohto, jonka tarve on tiedossa ja josta Fingrid on tehnyt maakuntakaavoitustapalvelevan taustaselvityksen. Voimajohdolle voi tapauskohtaisenharkinnan perusteella olla mahdollista määrätä voimaan MRL 33§:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. ((Ympäristöministeriön oppaan”Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset” (2003) s. 43). Arvioitu toteutusaikataulu5-15 vuotta.Voimajohdon yhteystarve; sähköverkon kehittämistarve näköpiirissä pitkälläaikavälillä. Yhteystarpeella on hankeperustelut, mutta se ei edellytä taustaselvitystäeikä siihen voida liittää MRL 33§:n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta.(Ympäristöministeriön oppaan ”Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset”(2003) s. 44). Arvioitu toteutusaikataulu 10–20 vuotta.11

4.2 Voimajohtojen kaavamerkinnät asemakaavassaVoimajohto merkitään asemakaavaan ainamerkinnällä 154 johtoa varten varattu alueenosa. Asemakaavassa voidaan kirjainmerkinnällämyös tarkemmin yksilöidä, mitä johtoavarten alue varataan (z = sähkölinja).Johtoa varten varattualueen osaJohtoviivan ympärille sijoittuvalla pistekatkoviivallailmaistaan johtoa varten varatun alueenosaa. Asemakaavakartassa käytetään alueenosana yleensä koko johtoalueen leveyttä sekänykyisten että suunniteltujen voimajohtojenosalta. Vaikka lunastusluvassa määriteltyrakennusrajoitusalue poikkeaisi johtoalueesta,on suositeltavaa merkitä johtoa varten varatuksialueen osaksi koko johtoalue reunavyöhykkeineen.Tästä suosituksesta voidaantapauskohtaisesti poiketa esimerkiksi tiiviistirakennetussa ympäristössä tai alueella, jossaon rakennuksia johtoalueella.Vaikka ympäristöministeriön oppaan mukaanjohtoja varten varattavaa alueen osaa ei olevälttämätöntä merkitä asemakaavaan, kantaverkonjohtoalueet on kuitenkin suositeltavaamerkitä asemakaavaan. Fingridin voimajohdotovat MRL 22 § mukaisia voimajohtoja, joillaon energiaverkon kannalta kansainvälinen tailaajempi kuin maakunnallinen merkitys. Kantaverkonvoimajohtojen rakentamisedellytykseton turvattava muussa maankäytössä.VoimajohtoalueNäin voidaan toimia, mikäli asemakaavassavoimajohtoja varten varattu alueen osa onniin leveä, että alueen osan reunoja on hankalahahmottaa tai reunat sotkeutuvat muidenkaavamerkintöjen pistekatkoviivoihintai alueen osa sijaitsee asemakaava-alueenreunassa niin, että merkintää johtoa vartenvarattu alueen osa on hankala käyttää.Uudet voimajohdotasemakaava-alueellaJos asemakaavoitettavalle alueelle osuu maakuntakaavassatai yleiskaavassa osoitettu uusikantaverkon voimajohto, sen merkitsemisestäasemakaavaan on syytä neuvotella aluksiFingridin kanssa. Asemakaava on pyrittävälaatimaan siten, että se ei estä myöhemmintoteuttamasta voimajohtoa.Uusi toteuttamaton voimajohto on hyvä merkitäasemakaavaan (merkinnällä johtoa vartenvarattu alueen osa), mikäli johtoalueen sijaintivoidaan esittää asemakaavan tarkkuudessa.Voimajohdolle on yleensä varaus asemakaavaaohjaavassa yleiskaavassa. Ohjeellisen voimajohdontai voimajohdon yhteystarpeensijainnin osoittamiselle asemakaavassa ei oleyleensä edellytyksiä.Asemakaavassa voidaan käyttää myös seuraavaamerkintätapaa, jossa kirjaintunnus osoitetaanaluevarauksen ulkopuolelle:12

Vaara-alue -merkinnän käyttö- ja yleisasemakaavoissaKuntakaavoissa on usein sovellettu voimajohdon ympärillä merkintää vaara-alue (yleiskaavamerkintä23 ja asemamakaavamerkintä 174). Ympäristöministeriön ohjeen mukaisestitällä alueen erityisominaisuutta kuvaavalla vaara-alue -merkinnällä osoitetaan alueita,joilla liikkuminen on turvallisuussyistä rajoitettu tai sitä on tarkoitus rajoittaa. Kirjaintunnussijoitetaan vaara-alueen ulkopuolelle.Vaara-alue -merkintä ei sovellu luonteeltaan tavanomaisten kantaverkon suoja-alueidenmerkinnäksi. Johtoalueet kuuluvat normaaliin rakennettuun ympäristöön. Vaikka voimajohdotasettavat maankäytölle rajoituksia, niiden alueella voi liikkua vapaasti. Merkintää vaaraalueeksivoi soveltaa perustellusti esimerkiksi voimalaitosten ja sähköasemien lähialueilla,joilla liikkumista on syytä rajoittaa. Nämä kohteet ovat yleensä aidattuja.4.3 Yleis- ja asemakaavojen kaavamääräyksetVoimajohtoja esittäviin kaavamerkintöihinvoidaan liittää tarkentavia määräyksiä. Lähtökohtaisestikaavamääräyksissä ei esitetä muutenkinnoudatettavia määräyksiä, joista on josäännelty maankäyttö- ja rakennuslainsäädännönnojalla. Kaavamääräyksillä voidaankuitenkin selventää voimajohtoalueen maankäyttöönliittyviä rajoituksia. Määräyksientarve on harkittava tapauskohtaisesti riippuensiitä, mikä on voimajohdon suhde muuhunmaankäyttöön.Esimerkki voimajohtoihin liittyvästä kaavamääräyksestä:Voimajohtoa vartenvarattu alueen osaJohtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdonomistajan lupaa maanpäällisiä taimaanalaisia rakennuksia, rakennelmia taiistutuksia. Istutettavan kasvillisuuden luontainenkasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä.4.4 KaavaselostusKaavaselostuksessa on tarpeen kertoa voimajohdotomistajineen sekä muu sähkösiirtoonliittyvä maankäyttö. Jos suunnittelualueellaon tiedossa uusia voimajohtoja, sähköasemiatai varavoimalaitoksia, tulee kaavaselostuksessatodeta niiden suunnittelutilanne. Esimerkiksitieto voimajohdon YVA-menettelystäohjaa ympäristövaikutuksia koskevan erityisselvityksenlähteelle.Kaavaselostuksessa voidaan täydentää tietoavoimajohtoon liittyvistä maankäytön rajoituksista.Fingridistä saatava voimajohdonpoikkileikkaus havainnollistaa rakennusrajoitusaluettamyös niissä tapauksissa, kun rakennusrajoitusaluettaei merkitä kaavakartalle.13

5 Energiahuollon alueet yleis- ja asemakaavoissaYleiskaavatVaravoimalaitosten ja sähköasemien merkinnöissäkäytetään seuraavaa yleiskaava-merkintöjä:Energiahuollon alueMerkinnällä 63 EN Energiahuollon alue osoitetaanenergiahuoltoa palvelevia laitoksia tairakenteita, kuten voimaloita ja sähköasemiavarten varattuja alueita. Ympäristövaikutuksiltaanmerkittävien aluevarausten yhteydessäon syytä kertoa, minkälaisesta energiahuollostaon kysymys. Lisäksi varavoimalaitoksienyhteydessä tulee kaavamääräyksissä aina mainitavaravoimalaitoksen tarvitsemat polttoainesäiliöt.Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös merkintää62 ET yhdyskuntateknisen huollonalue, jolla osoitetaan yhdyskuntateknistähuoltoa palvelevia laitoksia kuten voimaloita.Merkintää ET täsmällisempi EN-merkintä onkuitenkin useimmissa tapauksissa perusteltu.Myös laajat voimajohtojen johtoalueet, joihinliittyy useita johtoreittejä ja muita energiansiirronja -tuotannon rakenteita voidaanosoittaa aluemerkinnällä. Tämä voi olla selkeämpimerkintätapa kuin useiden viivamerkintöjenyhdistelmä. EN-alueella ei ole tarvettaottaa kantaa erillisten voimajohtojenlukumäärään. EN-merkintää käytetään kuitenkinvain niissä tapauksissa, kun energiahuoltoon alueen päämaankäyttö.Hirvaan osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu EN-merkinnällämyös voimalaitosalueelta lähtevät useat voimajohdotosana laajaa energiahuollon toimintojen kokonaisuutta.Alue kokonaisuus sisältää myös sähköaseman javoimalaitoksen rakenteineen.(Rovaniemen kaupunki 2009).AsemakaavatEnergiahuollon aluemerkintää käytetään yhdyskuntateknisenhuollon rakennusten ja laitosten kuten voimaloidenalueisiin. Asemakaavassa esitetäänrakennusoikeus, joka on riittävä kyseiseen toimintaan.Energiatuotanto- ja sähköasema-alueet osoitetaanasemakaavassa yleisimmin merkinnällä60 EN energiahuollon alue. Energiahuollonalueet on myös mahdollista osoittaa merkinnällä59 ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevienrakennusten ja laitosten alue. ET-Energiahuollon alueen sijainnin tai ympäristövaikutustentakia on syytä ilmaista millaisestaenergiahuollosta on kysymys. Useimmitenon suositeltava käyttää täsmällisempäämerkintää EN kuin merkintää ET, mikäli energiahuoltoon alueen päämaankäyttö.14

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (STMA294/2002; 1999/519/EY) ionisoimattomansäteilyn väestölle aiheuttaman altistumisenrajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksenmukaan väestön altistuksen suositusarvokäyttötaajuisille (50 Hz) sähkökentille on5 kV/m ja magneettikentille 100 µT, kun altistuminenkestää merkittävän ajan. Suositusarvotmerkittävän ajan kestävästä altistumisestaovat Suomessa siten samat kuin Euroopanunionin neuvoston suosituksessa.STM:n asetuksen työryhmämuistiossa (STM2002) on todettu, että voimajohtojen aiheuttamillesähkökentille voidaan altistua merkittäviäaikoja asuntojen, koulujen ja päiväkotienpiha-alueilla. STM:n asetuksen mukaisetsuositellut enimmäisarvot ei-merkittävän ajankestävälle altistumiselle ovat sähkökentälle 15kV/m ja magneettikentälle 500 µT.Väylät, liikennealueetJohtoalueelle voidaan osoittaa tietä ja katujasekä muita väyliä, mutta niiden toteuttaminenvaatii Fingridin lupaa. Vilkkaasti liikennöidytmaan- ja moottoritiet tulee osoittaajohtoalueen ulkopuolelle. Suunnittelussa onotettava huomioon voimajohdon korkeus- jaetäisyysvaatimukset erilaisiin rakenteisiin. Esimerkiksi110 kV voimajohdon reunajohtimistamitattuna korkeus on rajoitettu vaakasuoraanmitattuna viiden metrin etäisyydelle. Tievalaisimienkorkeus on johtoalueella rajoitettu,eikä niitä saa sijoittaa suoraan voimajohdonvirtajohtimien alle.Altistuminen ei ole merkittävää, kun voimajohdonalla poimitaan marjoja tai tehdäänmaanviljely- ja metsänhoitotöitä. Kulkemistavoimajohdon alittavilla teillä,kevyen liikenteen väylillä ja ulkoilureiteilläsekä tilapäistä oleskelua pysäköintialueillaei tarvitse rajoittaa.Sähkö- ja magneettikenttien vaikutusta terveyteenon tutkittu kymmeniä vuosia. SekäEU että WHO seuraavat tutkimustietoa aktiivisesti.Suositusten perustana on, että annetutsuositusarvot suojaavat riittävän hyvin merkittävänajan kestävän sähkö- ja magneettikenttäaltistuksenkaikilta tunnetuilta mahdollisiltahaittavaikutuksilta. Suositusarvoissaon otettu huomioon kymmenkertainen turvamarginaali,mistä johtuen suositusarvojenkatsotaan kattavan epäsuorasti myös mahdollisetpitkän aikavälin vaikutukset.Lisätietoa http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/ymparisto/sahko-_ja_magneettikentat/Kuvan meluaidan suunnittelussa onhuomioitu tarvittava etäisyys pylvääseen.Tie ja voimajohto voidaan toteuttaa samansuuntaisesti,kun huomioidaan etäisyysvaatimukset.Esimerkiksi väylän mahdollisen pengerryksentai ojan luhistumattoman reunanvähimmäisetäisyys voimajohtopylvään maan-16

päällisistä pylväs- ja harusrakenteista onvähintään kolme metriä. Lisäksi suunnittelussaon varmistettava, ettei pylvään perustuksillaole sortumisvaaraa.Eritasoliittymät, sillat ja tievalaistus sekä muutrakenteet ovat yksittäistapauksia ja niidensijoittaminen johtoalueelle vaatii erityisselvityksiä.Kääntö-, levähdys- ja linja-autopysäkiton sijoitettava pääsääntöisesti johtoalueenulkopuolelle. Voimajohdon sekä tie- ja katuyhteyksiensuunnittelu on ohjeistettu mm. Cenelecin(European Committee for ElectrotechnicalStandardization) standardeissa EN 50341-1ja EN-50341-3-7: 2004 sekä Tiehallinnonohjeessa ’’Sähköjohdot ja yleiset tiet’’. Ohjeissaon mm. esitetty pienimmät sallitut turvaetäisyydetilmajohdoista.Pysäköintialueet ja varastointiJohtoreiteille esitetään usein pysäköintialueita.Pysäköintiratkaisut tutkitaan ainatapauskohtaisesti jääkuorman, sähkökentänja palokuorman takia. Mikäli pysäköinti onmahdollista osoittaa voimajohtoalueen ulkopuolelle,pitää sen sijoittamista voimajohtojenalle välttää.Pysäköintialuetta ei saa osoittaa kolmea metriälähemmäksi voimajohtopylvästä. Lisäksipylväsala on suojattava kaiteilla, erityisestiraskaan liikenteen pysäköintiin tarkoitetuillaalueilla. On huomattava, että maanalainenpysäköintihalli rinnastetaan rakennukseen jase on sijoitettava voimajohtoalueen rakennusrajoitusalueenulkopuolelle. Voimajohtoalueei sovellu varastointiin eikä lastaukseen.Pysäköintialueen sijoittamiseen johtoalueelletulee pyytää Fingridin lupa. Mikäli Fingridtoteaa alueen pysäköintiin soveltuvaksi, toiminnanharjoittajan tulee tehdä Fingridinkanssa yksityisoikeudellinen sopimus, jossatoiminnan harjoittaja sitoutuu noudattamaanyhtiön ohjeita. Fingrid ei vastaa pysäköintialueenvoimajohdolle aiheuttamista lisäkustannuksista.Maa-aineksenotto ja murskausVoimajohtoalueelta voidaan ottaa maaainesta,mutta johtoalueella tapahtuvaansoran, hiekan tai muun maa-aineksen ottoontarvitaan Fingridin lupa. Kiviaineksen louhintaaja murskausta ei saa suorittaa johtoalueella.Maa-ainesten ottoalueelta mahdollisestihakattavaa puustoa ei saa varastoida voimajohdonjohtoalueella. Kielto koskee myösmaa-ainesten läjitystä. Maa-aineksenotontoiminnot eivät saa vaikeuttaa voimajohdonkunnossapitoa eivätkä saa vaarantaa sähköturvallisuuttaesimerkiksi levittämällä pölyävoimajohtojen eristinrakenteisiin. Varsinkinmaansiirtokoneilla liikuttaessa voimajohdonläheisyydessä on noudatettava varovaisuuttaja annettavia ohjeita.MoninaiskäyttöJohtoaluetta on sen rajoituksista huolimattamahdollista hyödyntää monin eri tavoin.Kaupunkialueilla johtoalueet on usein osoitettulähivirkistysalueiksi tai puistoksi (VL,V). Kaavoituksessa tulee pohtia, mikä on virkistysalueenluonne ja heikentääkö voimajohdonläheisyys sen käyttöarvoa tai viihtyisyyttä.Suunnittelussa tulee ottaa huomioon,että johtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaanpuita tai viherkasveja, joiden luontainenkasvukorkeus ei ylitä 4 metriä.Voimajohtoalueella voi viljellä, laiduntaa, marjastaaja sienestää. Metsäisessä maastossa onjohtoaukeita hyödynnetty esimerkiksi kasvattamallajoulukuusia ja riistapeltoina. Johtoaukeitaon hyödynnetty myös kasvi-, puu- jamarjalajikkeiden kasvualustana ja perhosniittyinä.17

Johtoalueen moninaiskäytöstä tulee tehdäraivausaluesopimus Fingridin kanssa, jottakunnossapitotöitä tai raivauksia suorittavapalvelutoimittaja ei epähuomiossa aiheutavahinkoja kyseisellä alueella tapahtuvien kunnossapito-ja raivaustöiden yhteydessä. Metsästystornienpystyttämiseen ja johtoaukeidenriistanhoitoalueisiin on aina saatava maanomistajanluvan lisäksi myös ohjeistus Fingridistä.Johtoaukeaa voidaan käyttää moottorikelkkailuun,mutta siihen tarvitaan sekä Fingridinettä maanomistajan lupa. Moottorikelkkareitinsuunnittelussa on otettava huomioon, ettäpylväsaloilla kelkkailu on ehdottomasti kielletty.Kelkkailureitti on sijoitettava niin kauaspylväistä, että törmäysvaaraa pylväsjalkoihintai haruksiin ei ole.6.2 Maankäyttö voimajohtoalueen ulkopuolellaVoimajohdon johtoalueen ulkopuolinen maankäyttöon jokaisessa kaavoitushankkeessapohdittava tapauskohtaisesti. Voimajohtoisona rakenteena vaikuttaa alueiden lähimaisemaansekä viihtyisyyteen, mutta vaikutusriippuu paljon alueen luonteesta. Tiiviillä kaupunkialueellavoimajohdot suhteutuvat muuhunympäristöön, kun taas avoimessa maisemassarakenteet korostuvat.Kysymyksiä aiheuttavat varsinkin toiminnot,joissa ihmiset oleskelevat voimajohdonläheisyydessä. Fingridiltä tiedustellaan useinvoimajohtojen terveysvaikutuksista. Vaikkasähkö- ja magneettikentille liittyviä suosituksianoudatetaan, voimajohto saattaa huolestuttaaihmisiä. Kantaverkon uusia johtoreittejäsuunniteltaessa pyritään siihen, etteiniitä sijoiteta aivan asuinalueiden tai muidenherkkien toimintojen välittömään läheisyyteen.Vastaavasti kaavoittajan tulee harkita,mitä maankäyttöä osoitetaan voimajohtojenlähituntumaan. Kaavoituksessa on hyvä noudattaavoimajohtojen läheisyydessä ns. varovaisuusperiaatettakun se on käytännöllisestimahdollista.Viranomaisten kannanottoja maakäytön suunnitteluunvoimajohtojen läheisyydessäSosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan (Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- jamagneettikentille Suomessa, STM 2003:12), joka on laadittu nimenomaan käytännön tilanteidenarvioimisen tueksi mm. maankäytön suunnittelussa. Oppaassa todetaan, että STM:n asetus (sivu48) ei edellytä kaavoituksessa jättämään suoja-aluetta johtoalueen ulkopuolelle. Kuitenkin asuntojakaavoitettaessa olisi hyvä ottaa kentät huomioon ihmisten mahdollisten terveysvaikutushuolientähden. Lisäksi olisi suotavaa, ettei ylimääräistä toimintaa kaavoiteta voimajohtoalueelle.Myös Säteilyturvakeskus (STUK) on viime vuosina antanut lausuntoja voimajohtojen lähialueidenkaavoituksesta. Lausunnoissaan säteilyturvakeskus on suositellut, että asuinrakennusten, leikkialueidenja päiväkotien sijoittamista aivan johtoalueen tuntumaan vältettäisiin. Säteilyturvakeskusottaa kannanotoissaan huomioon ns. varovaisuusperiaatteen, jonka mukaan altistumista magneettikentilleon perusteltua pyrkiä pienentämään myös säädettyjen enimmäisarvojen alapuolella, kunse on käytännöllisesti mahdollista.18

Asuintalot ja muut rakennuksetVoimajohdon lunastusluvassa määriteltyrakennusrajoitusalue on ehdoton raja, jonkasisäpuolelle ei voi osoittaa rakentamista. Joskaavoitettavalla alueella on tilaa, ei ole tarkoituksenmukaistasijoittaa asuinrakennuksiakiinni johtoalueeseen tai rakennusrajaan.Riittävä etäisyys voimajohdon ja asuintalonvälillä on tapauskohtainen ja se riippuu maastonpeitteisyydestä sekä muusta maankäytöstä.Yleisenä sääntönä Fingrid suosittelee taajamaalueilla,että asuinrakennukset pihoineen sijoitetaankokonaan johtoalueen ulkopuolelle.Maaseutualueilla avoimessa maisemassa onsuositeltavaa sijoittaa asuminen ja loma-asuminenetäämmälle johtoalueen reunasta.Usein pientaloalueilla asukkaat käyttävät voimajohtoaluettapihan jatkona. Tämän välttämiseksion suositeltavaa sijoittaa tontit kokonaanjohtoalueen ulkopuolelle. Lisäksi onhuomattava, että voimajohdot voivat tietyissäsääolosuhteissa aiheuttaa sirisevää ääntä elins. koronaa. Ilmiö on ihmiselle vaaraton,mutta ääni saatetaan kokea häiritsevänä.Voimajohdot vaativat säännöllistä kunnossapitoaja pitkällä aikavälillä myös saneeraamista.Uusien voimajohtojen sijoittamisessasuositaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenmukaisesti nykyisten voimajohtoreittienhyödyntämistä (MRL 22 §).Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteenaMRL 44 § mukaisesti rakennuslupa asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan myöntää, jos oikeusvaikutteisessayleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvanmyöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviärakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muutamaankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisenperusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.MRL 44 §:n kuvaamassa yleiskaavassa kaavamääräyksiin on hyvä kirjata, että rakentamista ei saasijoittaa johtoalueelle. Tällaisessa kaavassa voi olla perusteltua esittää voimajohdon ympärille rakennusrajoitusalue,jolle rakennuksia ei saa sijoittaa.Leikkipuisto, koulu, päiväkotiErityisesti päiväkotien ja koulujen sijoittamistaaivan voimajohtojen läheisyyteen tulisimahdollisuuksien mukaan välttää. Fingridyleensä lausuu, että nämä herkät toiminnottulee sijoittaa riittävän etäälle johtoalueista.Voimajohtojen ja lasten leikkipaikkojen keskinäinenetäisyys aiheuttaa usein huolestuneitayhteydenottoja sähkönsiirtoyhtiöihin.Polttonesteen jakeluHuoltoasemat olisi suunniteltava kokonaisuudessaanjohtoalueen ulkopuolelle. Erityisestipolttonesteen jakelupisteen sijoittamisessa onotettava huomioon voimajohdon ja sen pylväidensijoittuminen. Polttonesteen jakelupistetulee sijoittaa johtoalueen ulkopuolelletai vähintään puolen pylvään korkeutta vastaavalleetäisyydelle voimajohdon keskilin-19

jasta, koska mahdollinen onnettomuustilannepylvään kaatuessa aiheuttaisi kipinävaaran.Etäisyysvaatimuksia on määritelty sähköturvallisuusmääräyksissäja standardeissa (mm.Cenelec Standard EN 50341-1 ja EN-50341-3-7: 2004), mutta Fingrid edellyttää osin suurempiaetäisyyksiä voimajohdoista kuin niissäon määritelty.Polttonesteen jakelun tarkempi sijoittuminentulee asemakaavassa esittää sitovasti po-merkinnällä.Yleiskaavassa voimajohdon vaatimuksetpolttonesteen jakelun sijoittamiselle voidaanottaa huomioon kaavamääräyksissä taiselostuksessa.Jumalniemen automarket-alueen polttonesteenjakelu (po) on osoitettu rakennusalalla(Kotkan kaupunki 2009).6.3 Muut voimansiirtojärjestelmän osatSähköasemaFingrid omistaa pääsääntöisesti sähköasemakiinteistöt.Sähköasema-alueet ovat aidattujaja ulkopuolisten liikkuminen niillä on kielletty.Sähköasema rajoittaa alueen maankäytönsuunnittelua lähinnä paikallisesti. Sähköasemallaon teknisenä rakenteena ennenkaikkea lähimaisemavaikutuksia. Myöskäänmm. maadoituksiin liittyvien sähköturvallisuusvaatimustenvuoksi uusia rakennuspaikkojaei saa sijoittaa aivan sähköaseman tuntumaan.Soveltuvat etäisyydet pitää tarkastaatapauskohtaisesti.VaravoimalaitosFingridin varavoimalaitokset varmistavat Suomensähköjärjestelmän toimivuutta voimalaitostentai sähkönsiirtoverkon tilapäisissä jaennakoimattomissa häiriöissä.Perinteisiin sähköntuotannon voimalaitoksiinverrattuna varavoimalaitos on pienehkö. Korkeimmatrakennelmat ovat savukaasukanavat(tyypillisimmin noin 15 metriä) ja polttoainesäiliöt.Varavoimalaitokseen liittyy polttoaineenvarastointia, joka vaikuttaa maankäyttöönkemikaalien varastointia koskevienmääräysten ja standardien mukaisesti. Polttoainesäiliöidensuojaetäisyys asumiseen, julkiseenliikenneväylään sekä muihin vastaaviintiloihin, joissa oleskelee ihmisiä, määräytyysäiliön halkaisijan mukaan. Esimerkiksi sähköteholtaannoin 100 megawatin varavoimalaitoksellesuunniteltujen polttoainesäiliöidenosalta suojaetäisyys on 20–30 metrin luokkaa(SFS 3350:1996).Muutoin varavoimalaitos on otettava huomioonmaankäytön suunnittelussa lähinnäteollisena rakenteena, joka aiheuttaa ajoittaistamelua. Varavoimalaitoksen rakennusoikeudenmäärittelyssä olennaista on kuvatalaitoksen rakennusala sekä kaavassa katonylin sallittu korkeusasema, jonka piiput, mastotja tornit saavat ylittää.20

7 RisteämälausunnotSuunniteltaessa ja toteutettaessa hankkeitatai toimintaa voimajohdon johtoalueella taisen läheisyydessä, on asiasta aina pyydettäväristeämälausunto voimajohdon omistajalta.Risteämä voi olla esimerkiksi tie, kaapeli,ilmajohto, rakennus, vesijohto, oja, kaivanto,ulkoilureitti, maanottoalue, yleisötapahtumatai rakennelma, joka sijoittuu johdon läheisyyteen.Tonttiin kohdistuva voimajohtorasiteon merkitty myös kiinteistörekisteriin.Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelmaolisi osoitettu kaavassa ja voimajohdonomistaja olisi kommentoinut sitä.Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoayksityiskohtaisemmin ne seikatja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeensuunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdonkannalta otettava huomioon.Risteämälausuntopyynnössä tulee esittää• lyhyt kuvaus alueelle suunnitellustatoiminnasta• kartta, johon on merkitty hankkeensijainti• mahdollinen asemapiirros, jossa onesitetty hankkeen tarkka sijainti voimajohtoonnähden• hankkeen suunniteltu toteuttamisajankohta• lausunnon pyytäjän nimi, postiosoite japuhelinnumero.Risteämälausuntopyynnöt lähetetään osoitteeseenFingrid Oyj, risteämälausunnot, PL 530,00101 Helsinki tai sähköpostillaristeamalausunnot@fingrid.fi.8 Voimajohdon mahdollinen siirtäminenVoimajohto rajoittaa maankäytön suunnittelua,joten kaavoittaja saattaa pohtia vaihtoehtoistaratkaisua nykyiselle voimajohdolle.Voimajohtojen muutokset ovat aikaa vieviäja niiden toteuttamiseen liittyy monia teknisiäerityisrajoituksia. Lisäksi lähtökohtana on,että Fingrid ei vastaa muutosten kustannuksista.Mikäli kantaverkon voimajohtoihin tarvitaanmuutoksia, kaavan laatijan on oltavayhteydessä Fingridin mahdollisimman varhaisessavaiheessa.Voimajohtopylvään siirto vaikuttaa usein ainavähintään kahteen viereiseen pylvääseen.Aiheutuvat kustannukset riippuvat mm. pylvästyypistä,perustustavasta ja jännitetasosta.Vaativammissa pylväsrakenteissa kustannuksetvoivat olla monikertaisia tavalliseen pylvääseenverrattuna. Kulmikas johtoreitti on myös maisemallisestijäreämpi, koska kulmapylväät ovatnormaaleita pylväitä raskas rakenteisempia.Voimajohdon siirto on mahdollista seuraavillaedellytyksillä:• Aloitteentekijä huolehtii, että voimajohdolleosoitetaan uusi sijainti kaavalla.• Aloitteentekijä huolehtii siirron kustannuksista,johon kuuluvat myös suunnittelu jarakentaminen.21