Jorma Puranen,Shadows,Reflections... 20,2002.JormaPuranenJorma Puranen.Kuva Ari Karttunen.” Valokuva ei ole todellisuudenheijastuma vaan heijastumantodellisuus”(Jean-Luc Godard)Teksti Päivi Talasmaa10esittelee Jorma Purasen<strong>EMMA</strong> teoksia vuosilta 1992–2010 osittain retrospektiivisessä näyttelyssä,jossa on esillä runsaat 50 teosta useistaeri kuva sarjoista. Tekniikaltaan teokset ovatkromogeenisia värivedoksia ja mustavalkokuvia.Jorma Puranen (s. 1951 Pyhäjoki) on kuvannutmaisemia usean vuosikymmenen ajan.Lähes 30 vuotta hän on työstänyt erilaisia pohjoisiinalueisiin liittyviä projekteja, joissa näkyysuhde historiaan ja arktiseen maisemaan. Jo1970-luvulla Puranen alkoi syventyä saamelaistenhistoriaan; vanhojen arkistokuvien kauttahän sai tietoa saamelaisiin kohdistuneestasyrjinnästä. ” Koin tärkeänä tutkia ja ottaa selkoanäiden ihmisten elämästä ja olosuhteistapystyäkseni paremmin ymmärtämään heidänelämäänsä. Arkistoissa työskenteleminen oliosa sitä työtapaa ja niitä menetelmiä.”Oman työnsä kautta hän päätyi pohtimaanmyös kuvan eettisiä ongelmia. Puranen seurasikansainvälistä kulttuuriantropologiaa sekä antropologistaelokuvaa, jossa käytiin keskusteluatutkimuskohteen hierarkkisista valtasuhteistaja alkoi pohtia vakavasti miten dokumentaristitai tutkija voi myös valokuvan kontekstissa tutkiakohdettaan.Hän halusi löytää uusia näkökulmia ja lähtökohtiatyölleen etsien jotain sellaista missänämä valtasuhteet eivät olisi niin ilmeisiä.Tässä Jorma Puranen oli aikaansa edellä, silläSuomessa dokumentaarinen valokuvaus oli1980-luvulle tultaessa jonkinlaisessa pysähtyneessätilassa. Se oli tullut tavallaan tiensäpäähän. Kansainvälisen kulttuuriantropologianesiin tuomat kysymykset dokumentarismin piirissätulivat Suomessa aktuelleiksi vasta 80-luvullamm. feminismin myötä.Kuvitteellinen kotiinpaluu on usean vuodenprojekti ja monien sattumien ja työvaiheidentulos.Teossarjan aiheena ovat saamelaisistalasinegatiiville kuvatut muotokuvat, jotka Puranenlöysi Pariisin Musée de l’Hommen arkistosta.Kuvat otti valokuvaaja G. Roche, jokaoli palkattu ranskalaisen ruhtinas Bonaparten
Jorma Puranen, sarjasta Kuvitteellinen kotiinpaluu, 1991, <strong>EMMA</strong> – Espoon modernin taiteen museon kokoelma.Lappiin vuonna 1884 suuntautuneen retkikunnanvalokuvaajaksi. Purasen sanoin ”…ne olierittäin hienoja, laadukkaita potretteja…kuvaaineistooli hyvin vähän tunnettu, kuvia ei olllutkäytetty missään tutkimuksessa tai artikkelinkuvituksena. Tavallaan se toi lisäaksentin projektiin,jonka kanssa työskentelin.”G.Rochen kuviin oli merkitty ketä kuvaesittää, mikä oli Puraselle tärkeää.Hän totesituntevansa ihmisiä, joiden esi-isiä oli kuvissa.Hän päätti suorittaa muotokuvien kuvitteellisenkotiinpaluun ja palauttaa kuvat alkuperäiseenmaisemaansa. Hän kuvasi kuvat uudelleen,vedosti ne filmille, pohjusti läpikuultavat muotokuvatakryylilevylle ja teki niistä kuvainstallaationtunturimaisemaan. Näin kuvatuissateoksissa maiseman ja dokumenttikuvauksenraja hämärtyi.Pohtiessaan ihmisen ja kokonaisten kulttuurienjättämiä jälkiä historiassa ja luonnossaPuranen myös löysi oman taiteellisen ja ideologisenvastauksensa kolonialismin välineenätoimineeseen valokuvaukseen.Puranen aloitti projektin kuvaukset vuonna1991 Ruijan Taanassa, josta löytyi sopivia tunturialueita.Hän valitsi kuvauspaikoiksi samojapororeittejä, joita saamelaiset olivat käyttäneetvuosisatoja. Kuvaaminen tapahtui keväällä jakuvausmatkat kestivät kerrallaan pari viikkoa.”Keskustelu” kuvien kanssa, keväthanget,muuttolinnut ja porot, jotka vaelsivat talvehtimisalueiltaankesäksi meren rannalle, oliPuraselle lähes maaginen kokemus vaikkeihän itseään äärimmäisenä luontoihmisenä pidäkään.Saamelaiskuvien tavoin moniosaisen WhereCompasses All Go Mad -teoksen lähtökohtaon arktisessa kuvastossa. Saamelaiskuvat olivatliittyneet identiteettiin ja poliittisiin, kolonialismiinliittyviin kysymyksiin. Tässä teoksessaPuranen siirtyi yleisempään, tutkimusmatkojenja val loittamisen historiaan. Puranen käyttäähistoriaa monialaisesti, saamelaiskuvien ohellateoksen kuvamaailma koostuu Pohjoisnavallesuuntautuneiden 1900-luvun alun arktistenretkikuntien kuvastosta: mm. Grönlannin itärannikonAmmassalakin paikallisarkistostasekä naparetkeilijöiden henkilökuvista kutenNansenin, Cookin ja Robert Pearyn retkikuntaankuuluneen afroamerikkalaisen MattHensonin kuvista. Puranen halusi luoda kuvitteellisentilan, joka on avoin erilaisille tulkinnoille.Shadows, Reflections -sarjassa Puranen onkuvannut vanhoja porvarismuotokuvamaalauksiapyrkimyksenään herättää eloon kuvienhenkilöiden menneisyys. Kuvista tuli tavallaankulttuurisen merkityksen omaavia visuaalisiamerkkejä. Ensimmäiset kuvaukset sarjaanPuranen teki jo vuonna 1991 Sinebrychoffintaidemuseossa erään toisen projektin yhteydessä.Kävellessään museohuoneissa hänkiinnostui kokoelmamaalausten pintaan heijastuvastavalosta ja sivuvalosta.Varhaisimmat sarjan teokset ovat 90-luvunlopulta. <strong>EMMA</strong>ssa esillä olevat teokset on kuvattumuseoiden kokoelmiin kuuluvista muotokuvistaSuomessa, Ruotsissa ja Hol lannissa.11