Toimintakertomus 2008 (pdf) - Emma

Yhteen mediatiloista luotiinheijastamalla Monet´n puutarha.NäyttelytoimintaEMMAn vuosi jakautui edelleen kolmeen näyttelykauteen.Kevät oli omistettu impressionismille ja kesä puuveistolle,syksyllä näyttelytiloissa nähtiin kaksi hyvinerilaista näyttelyä, Tee! ja Ole Kandelin. Claude Monet-näyttely oli suurpanostus, jonka eteen oli tehty töitätaidemuseon perustamisesta vuodesta 2002 lähtien.Näyttelyn kokoaminen oli haasteellista, sillä alkuunEMMA oli taidemaailmassa tuntematon toimija ja lisäksiMonet´n teoksia lainataan nykyään nihkeästi.Kaikkien näyttelyiden arkkitehtuurista sekä useidennäyttelyluetteloiden taitosta vastasi Hannele Grönlund.12 x Claude Monet ja Suomalaisia impressioita5.3. - 25.5.Keväällä EMMA toteutti Suomeen ensimmäistä kertaaranskalaisen klassikon Claude Monet´n (1840-1926)näyttelyn. Teoksia oli esillä 12 yli 40 vuoden ajalta. Näyttelyesitteli aikansa suuren radikaalin ja taiteen uudistajantaidetta impressionismin alkuajoilta 1870-luvultaaina 1910-luvulle. Impressionismin isälle, Monet´lletaiteen keskeisin tehtävä oli hetkellisen vaikutelmanvangitseminen kankaalle nopeasti puhtain ja kirkkainvärein. Valo sekä alati muuttuva vesi ja ilma olivat taiteilijantärkeimpiä innoittajia. Monet´n viimeisissä töissäaihe lähes katoaa, muuttuu abstraktiksi.Claude Monet’n maalaukset tulivat Ranskasta Muséed´Orsaysta, Musée Marmottanista sekä muista eurooppalaisistamuseoista.Claude Monet´n rinnalla EMMAssa nähtiin otos suomalaistaimpressionistista taidetta, joka antoi käsityksensiitä, miten suomalaiset suodattivat impressionisminomaan taiteeseensa. Berndt Lindholm, Victor Westerholm,Elin Danielson, Hanna Rönnberg ja TorstenWasastjerna edustivat 1800-luvun jälkipuoliskon suomalaistavarhaista impressionismia, 1900-luvun alunuusimpressionismia puolestaan Alfred William Finch,Verner Thomé, Pekka Halonen, Ellen Thesleff ja MagnusEnckell. Kymmenen suomalaisen taiteilijan teoksiaoli esillä yhteensä 80.Monet’n vaikutus, niin suoraan kuin välillisestikin,Suomen 1800-luvun ja 1900-luvun alun taiteeseen oliratkaiseva. Hänen henkinen perintönsä - uusien värikäsitystenmuotoutuminen, muodon hajottaminenväreiksi: aiheen alistaminen maalaukselle - avasi tienSuomessakin uuden taiteen syntymiselle.EMMAn mediatilassa esitettiin diaesityksenä ClaudeMonet´n eri vuodenajoilta olevia Viljasuova-aiheisiamaalauksia. Diaesitys toi esiin Monet´n taiteelle olennaisensarjallisuuden idean, jossa taiteilija kehitti maalaamisprosessiaan.Toisen mediatilan diaesitys kuvasiMonet´n Givernyn puutarhaa.Näyttelyn yhteydessä julkaistiin 12 x Claude Monet jaSuomalaisia impressioita -teos. 260-sivuinen kirja kertoosekä Monet´sta että suomalaisten aikalaistaitelijoidenimpressionistisesta taiteesta. Asiantuntijatekstittulivat Ranskasta ja Suomesta kuudelta eri kirjoittajalta.Aihetta on Suomessa aikaisemmin tutkittu varsinvähän eikä esitelty lainkaan kokonaisuutena. Teoksenkielet ovat suomi, ruotsi, englanti.