Helsinki - Espoo - Vantaa Joulukuu 4/2011 - Yritysmaailma

More documents

Recommendations

Info

2 YRITYSMAAILMA ”Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen 1,8 miljardia vuotta vanhaan Olkiluodon kallioon on turvallista. Posivalla on kykyä, asiantuntemusta ja taitoa toteuttaa loppusijoitus niin, ettei siitä koskaan aiheudu ympäristölle tai ihmisille vaaraa”, toteaa Posivan viestintäpäällikkö Timo Seppälä. Posiva tulee jättämään loppusijoituslaitoksenrakentamislupahakemuksen vuonna 2012. ”Rakentamislupahakemuksen käsittelyssä Säteilyturvakeskus tarkastelee, onko Posivalla edellytykset rakentaa käyttöturvallinen loppusijoituslaitos. Toisaalta kiinnitetään huomiota siihen, ovatko meidän perustelumme loppusijoituksen turvallisuudesta sellaiset, että voimme osoittaa ettei sijoittamisesta millään aikavälillä aiheudu ympäristöön merkittäviä päästöjä. Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto. Arvioimme, että viranomaiset käsittelevät lupahakemusta pari vuotta ja loppusijoituslaitoksen rakentaminen voidaan aloittaa 2015. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.” Posiva Oy on ydinjätehuollon asiantuntija Posiva jättää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen 2012 Posiva Oy on Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power & Heat Oy:n vuonna 1995 perustamaasiantuntijaorganisaatio, joka vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta,loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä. ”Posiva on ydinsähkön tuotantoketjun loppupään valvoja, joka hoitaa turvallisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituksen. TVO:lla ja Fortumilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia ydinjätteiden loppusijoittamisesta Suomessa. Tätä teh- Loppusijoituslaitos koostuu kahdesta osasta: maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja pakataan loppusijoituskapseleihin sekä syvällä kalliossa olevista loppusijoitustiloista. Havainnekuva(Kuvat Posiva Oy) tävää hoitamaan Posiva on perustettu.” Perusteellisella valmistelulla varmistetaan loppusijoituksen turvallisuus Käytetyllä ydinpolttoaineella tarkoitetaan reaktoreissa käytettäviä metallisia polttoainenippuja.. Niput luovuttavat energiansa keskimäärin neljässä vuodessa, jonka jälkeen niitä jäähdytetään vesialtaassa noin 40 vuotta ja loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluodon peruskallioon noin 400 metrin syvyyteen. ”Loppusijoituksen valmisteluun ja käytännön toteutukseen on varattu reilusti aikaa. Perusteellisella valmistelulla ja toteutuksella varmistetaan loppusijoituksen turvallisuus.” Loppusijoituksen valmistelu alkoi jo 1980-luvulla. Vuonna 2000 valittiin loppusijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluoto, jossa toimii kaksi TVO:n voimalaitosyksikköä ja kolmas on rakenteilla. Olkiluoto valittiin sijoituspaikaksi perusteellisten paikka- ja kallioperätutkimusten perustella. ”Olkiluodon kallioperä ja muut olosuhteet täyttävät sijoittamisen tekniset vaatimukset. Olkiluodossa käytetään eniten ydinpolttoainetta Suomessa ja laitokselle on käytettävissä suuri maa-alue. Eurajoen asukkaiden hyväksyntä oli keskeinen tekijä paikan valinnassa. Ilman asukkaiden myönteistä kantaa laitosta ei voida rakentaa”, toteaa Timo Seppälä. ”Viime vuosina keskeinen osa Posivan toimintaa on ollut maanalaisen tutkimustilan ON- KALOn rakentaminen ja siellä tehtävät tutkimukset. Niillä on varmistettu, että kallioperä soveltuu loppusijoitukseen. Toisaalta tutkimuksella määritellään kalliolohkot, joihin loppusijoitustunnelit ja – reiät sijoitetaan. Tutkimusprosessin aikana Posiva rakentaa kaksi testitunnelia, joista toinen on jo valmis. Niiden louhinnassa noudatetaan lopullisten loppusijoitustunneleiden mitoitusta ja syvyyttä. Tämä on erittäin tarkkaa työtä, jossa kunkin loppusijoitustunnelin ja kapselireiän sijoituspaikka valitaan ehjään kallioon tarkkojen kriteerien perusteella.” Posiva on loppusijoitustekniikan kehittäjä Loppusijoituslaitos koostuu kahdesta osasta: maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja pakataan loppusijoituskapseleihin sekä syvällä kalliossa olevista loppusijoitustiloista. Sen olennainen osa ovat tunnelit, joiden lattiaan porattuihin pystyreikiin kapseloitu käytetty polttoaine sijoitetaan. Posiva on kehittänyt loppusijoituksessa käytettävää tekniikkaa. Polttoaineniput kapseloidaan massiivisiin 20 tonnia painaviin metallisäiliöihin, joiden ulkokuori on viisi senttimetriä paksua kuparia ja sisäosa palografiittivalurautaa. Kapselit suljetaan tiukkojen turvallisuusmääräysten mukaisesti elektronisuihkuhitsauksella.Tarkastuksen jälkeen kapselit siirretään hissikuiluja pitkin 420 metrin syvyyteen loppusijoitettavaksi. ”Kapseleita ja niille tarkoitettuja reikiä tarvitaan kuuden ydinvoimalaitosyksikönydinpolttoaineelle noin 4500 kappaletta. Kapseleille rakennetaan tunneleissa mahdollisimman stabiilit olosuhteet. Loppusijoitus perustuu moninkertaisten vapautumisesteiden käyttämiseen. Niitä ovat loppusijoituskapseli, bentoniittipuskuri, tunneleiden täyte sekä ympäröivä kallio. ”Vapautumisesteiden avulla varmistetaan, ettei ydinjätettä pääse elolliseen luontoon tai ihmisten ulottuville.” Posiva tekee yhteistyötä SKB:n kanssa Posiva on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta ydinjätteiden loppusijoituksessa. ”ONKALOn kaltaista maan- alaista tutkimustilaa loppusijoituspaikalle ei ole aiemmin tehnyt kukaan, joten valmiita malleja ei ole ollut olemassa. Posiva tekee yhteistyötä ruotsalaisen ydinjätteen huoltoyhtiön SKB:n kanssa. Yhtiöt ovat allekirjoittaneet kolmivuotisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimus- ja kehitystyötä koskevan yhteistyösopimuksen. Yhteistyön avulla yhtiöt voivat tehokkaasti hyödyntää resurssejaan muun muassa kapselointi- ja loppusijoitustekniikan kehittämisessä. Ruotsalaiset ovat loppusijoitustekniikan kehittämisessä pidemmällä kuin Posiva, joten yhteistyö on arvokasta ja hyödyllistä. Suomi ja Ruotsi ovat Eurajoen Olkiluoto valittiin sijoituspaikaksi perusteellisten paikka- ja kallioperätutkimusten perustella. Posiva tulee jättämään loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen vuonna 2012. edelläkävijämaita loppusijoitukseen tähtäävissä valmisteluissa. Yhteistyö tukee Posivan ja SKB:n pyrkimyksiä edetä loppusijoituslaitoksen rakentamiseen, sillä kumpikin yhtiö hyödyntää samaa tekniikkaa loppusijoituksen toteutuksessa. ”SKB on rakentamassa loppusijoituslaitosta Forsmarkin ydinvoimalaitosten lähelle Östhammarin kuntaan; aika tavalla Olkiluotoa muistuttavaan kallioperään. Yhtiö jätti rakennuslupahakemuksen viime keväänä. Kun kumpikin yhtiö on etenemässä loppusijoituslaitoksen rakentamisvaiheeseen, yhteistyöstä on ollut ja tulee olemaan suurta hyötyä sekä Posivalle että SKB:lle.” Viime vuosina keskeinen osa Posivan toimintaa on ollut maanalaisen tutkimustilan ONKALOn rakentaminen ja siellä tehtävät tutkimukset.
Suomen Taloushallintoliiton mukaan sähköisiin laskuihin siirtyminen etenee vauhdikkaasti isoissa yrityksissä. Sen sijaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat kokeneet verkkolaskutukseen siirtymisen hankalaksi ja joskus myös kalliiksi ratkaisuksi. Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen mielestä pk-yrityksen näkökulmasta ongelmia on erityisesti verkkolaskuohjelmien ja operaattoreiden palveluiden yhteensovittamisessa. – Sähköisten palvelujen tarjonnassa unohdetaan valitettavan usein, että tilitoimisto toimii yrit- ”Ebita tuo uudenlaisen näkökulmantaloushallintopalveluihin. Liiketoimintaideamme on olla uuden ajan tilitoimisto. Asiakkaat tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan paljon monipuolisempia palveluita kuin he ovat tähän saakka tottuneet tilitoimistoilta saamaan. Vastaamme näihin tarpeisiin ja pidämme huolta, ettei asiakkaiden tarvitse itse pitää huolta siitä, että heidän asiansa tulevat hoidetuksi hyvin: Kehitämme vahvasti Ebitaa taloushallinnon täydeksi palvelutaloksi”, toteaa Mia Hailo Talouspalvelu Ebitasta. Osuuskunta- periaatteella toimiva tilitoimisto Espoossa alkuvuodesta 2010 perustettu Talouspalvelu Ebita lienee ainoa Suomessa osuuskuntaperiaatteella toimiva tilitoimisto. ”Osuuskunnan perustamiseen vaikuttivat eettiset arvot: kaikki osuuskunnan jäsenet omistavat yrityksestä saman verran ja heillä on tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet yrityksen toimintaan. Osuuskunnan jäsenet ovat hyvin sitoutuneita yritykseen, työhön ja sen lopputulokseen. Nykyään osuuskunnassa työskentelee kolme taloushallinnon ammattilaista, jotka ovat aiemmin tehneet pitkän uran suomalaisissa ja kansainvälisissä konserniyrityksissä. Vaikka Ebita on tuore yritys, meillä on paljon kokemusta.”’ Mia Hailo kertoo, että Ebitan toiminta on lähtenyt myönteisesti liikkeelle. Asiakaskunta koostuu erikokoisista ja eri toimialoilla toimivista yrityksistä. ”Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että monet asiakkaamme ovat korkeasti koulutettuja yrittäjiä, jotka ovat mielellään hakeutuneet meidän pakeillemme. Asiakaskuntaa on ympäri Suomen ja myös yrityksiä, joilla on kansainvälisiä yhteyksiä. Toimintamme ei ole fokusoitunut tietyn tyyppisiin yrityksiin koon tai yhtiömuodon perusteella vaan palvelemme hyvin kaikkia asiakkaita toiminimistä konsernitason tilinpäätöksiin.” Luotettavuutta, tavoitettavuutta, ammattitaitoa Ebitan palveluihin kuuluvat mm. kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut, palkkahallinto- ja ti- lintarkastuspalvelut,yrityskonsultointi, talousneuvonta sekä talousosasto- ja ulkoistamispalvelut. ”Yritysneuvonnan osuus työssämme on jonkin verran lisääntynyt. Yrittäjät tarvitsevat taloushallinnon asiantuntuja apua esimerkiksi maksuliikenteen järjestämisessä, valuuttakaupoissa, verotuskysymyksissä ja kustannuslaskennassa.” Asiakkaat arvostavat taloushallintopalveluissa Ebitan luotettavuutta, hyvää tavoitettavuutta ja ammattimaista otetta. YRITYSMAAILMA 3 Sähköisiin laskuihin siirtyminen takkuilee pk-yrityksissä täjän kumppanina ja talousosastona. Tästä yhteistyöstä kertoo parhaiten se, että yhdeksän pkyritystä kymmenestä on ulkoistanut taloushallintonsa tilitoimistolle, Juha Ahvenniemi kertoo. Tilitoimistojen arvion mukaan taloushallinnon ohjelmistoissa on suuria eroja ja saatavat hyödyt tämän vuoksi vaihtelevat. Sähköisten toimintojen hyötyinä ovat säästö, nopeus ja helppo tiedon saatavuus. – Selvät edut voivat jäädä vähiin tai kokonaan syntymättä, jos tilitoimiston rooli yrittäjän kumppanina unohdetaan. Sekin pitää muistaa, että ensin yritykset ja lopulta kuluttajat kuitenkin maksavat palvelujen kehittämisen laskun, Ahvenniemi kuittaa. Suomen Taloushallintoliitto ry (TAL) tarjoaa tilitoimistoille ohjeita verkkolaskun käyttöönottoon ja haluaa parantaa pk-yritysten sähköisen laskuttamisen valmiuksia. Liiton tekemän tutkimuksen mukaan 43 % tilitoimistoista tarjosi vuoden 2011 alussa asiakkailleen kattavia verkkolaskupalveluita. Neljännes tilitoimistoista valmistelee kuitenkin palvelun tarjoamista, jonka vuoksi kahden vuoden sisällä verkkolaskupalveluita tarjoaisi Taloushallintoliiton ar- ”Henkilökohtainen palvelu on Ebitalle tärkeää: me tunnemme asiakkaamme ja asiakkaat tuntevat meidät. Olemme poikkeuksellisesti päätyneet alalla poikkeukselliseen laskutustapaan. Katsomme, että kirjanpitäjän tuntipalkkaan sisältyy muutakin kuin se, että tuolin ja tietokoneen välissä istuu ihminen. Asiakkaan ei tarvitse pelätä, että jos hän soittaa ja kysyy jotain asiaa, kello pamahtaa heti käyntiin ja lasku seuraa perästä. Peruskirjanpidon kysymyksiä koskeva puhelinneuvonta kuuluu käsityksemme mu- vion mukaan jo 85 % toimistoista. Suurin syy sähköisen asioinnin kehittämiseen on tilitoimiston pyrkimys tarjota asiakkailleen nykyaikaista palvelua. - Verkkolaskutus on toimiessaan helppo ja paperilaskutusta edullisempi vaihtoehto, mutta pk-yritys, jolla ei ole asiasta osaamista tai osaavaa kumppania, saattaa tehdä valintoja, jotka eivät ole sen talouden hoidon kannalta edullisimpia, Ahvenniemi toteaa. Taloushallintoliiton jäsenyritykset tarjoavat mm. talousjohtamisen, verotuksen, palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskaup- kaan normaaliin työhön, eikä siitä veloiteta. Asiakkaat ovat ottaneet toimintatapamme positiivisesti vastaan. He ottavat yhteyttä ja elämme heidän kanssaan samassa ajassa.” Taloushallinto on ebitalaisille intohimo ”Taloushallinto on ebitalaisille heti lasten jälkeen suurin rakkautemme. Ollakseen hyvä taloushallinnon ammattilainen ihmisen pitää olla alasta tosissaan kiinnostunut. Työn mielekkyys löytyy vaihtelevista asiakastilanteista, kiinnostavista ja haasteellisista tehtävistä sekä lakien, määräysten ja käytäntö- pakonsultoinnin sekä tietotekniikan palveluja erityisesti pkyrityksille. Liittoon kuuluvilla jäsentoimistoilla on lähes 130 000 asiakasta pk-yrityksistä listayhtiöihin. Lisätietoja: Juha Ahvenniemi, toimitusjohtaja, Suomen Taloushallintoliitto, p. 040 7669291 Outi Mäkiniemi, viestintäpäällikkö, Suomen Taloushallintoliitto, p. 040 5601742 www.taloushallintoliitto.fi jen jatkuvista muutoksista, joihin pitää olla valmis. Kirjapito on intohimo”, toteaa Mia Hailo. Kirjanpitäjän ammattinimike olisi suojattava lailla Mia Hailo kiinnittää huomiota siihen, ettei kirjanpitäjän ammattinimikettä ole Suomessa suojattu.” Esimerkiksi isännöitsijän tai asianajan ammattinimikkeet on suojattu. Kun ottaa huomioon, millaista valtaa kirjanpitäjät yritysten taloushallinnossa käyttävät, on mielenkiintoista, että titteliä saa käyttää kuka hyvänsä. Juha Ahvenniemi Talouspalvelu Ebita on uuden ajan tilitoimisto ”Kun ottaa huomioon, millaista valtaa kirjanpitäjät yritysten taloushallinnossa käyttävät, on mielenkiintoista, että titteliä saa käyttää kuka hyvänsä Asiakkaiden kannalta olisi olennainen seikka, että kirjanpitäjän ammattitaito ja koulutusvaatimukset määriteltäisiin lailla. Samaten kirjanpitäjille olisi syytä säätää juridinen vastuu toiminnastaan”, toteaa Mia Hailo Talouspalvelu Ebitasta. Tiliria Ky Peltokylänraitti 5 Lt 00740 Helsinki Puh. +358 400436508 Email: posti@tiliria.fi Home: www.tiliria.fi Auktorisoitu tilitoimisto Huono kirjanpitäjä voi aiheuttaa yrityksissä hirmuista vahinkoa. Asiakkaiden kannalta olisi olennainen seikka, että kirjanpitäjän ammattitaito ja koulutusvaatimukset määriteltäisiin lailla. Samaten kirjanpitäjille olisi syytä säätää juridinen vastuu toiminnastaan.”
Page 1: Yritys- maailma Helsinki - Espoo -
Page 5 and 6: Uusi toimipaikka Keravan keskustass
Page 7 and 8: Espoon Leppävaarassa toimiva Tilit
Page 9 and 10: ”Tulikivi Oyj tunnetaan erittäin
Page 11 and 12: ”Toki kuljetusyritykset eivät ol
Page 13 and 14: j Puh. 010 420 1120 fax. 010 420 11
Page 15 and 16: Lillbacka-konserniin kuuluva PowerL
Page 17 and 18: Jaakko Lilja perusti Vantaalla toim
Page 19 and 20: RKM-Kuivaustekniikka on erikoistunu
Page 21 and 22: YRITYSMAAILMA 21 Modilo-palvelu on
Page 23 and 24: at Mitä nivelrikossa tapahtuu? Aik

Helsinki - Espoo - Vantaa Joulukuu 4/2011 - Yritysmaailma

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?