saatesanat - Rengas

NAAPURIAPUlaisten vanhusten hoitomahdollisuuksia ja löytääerilaisia ratkaisuja hoitolaitosten suhteen.2. Olen ammatiltani lastensairaanhoitaja, jokaon kutsumusammatti. Autan mielelläni toisia ihmisiä.Me suomalaiset olemme niin pieni kansa,että tuntuu hyvältä pitää yhtä ja auttaa toinentoistaan ulkomaillakin.3. Iloitsen saadessani palautetta siitä, että apuon tuottanut tulosta. Joskus voi olla kyse pikkuasioistakin, mutta uudelle paikkakuntalaiselle nesilti ovat tärkeitä.4. Ongelmina näen: Tulevaisuuden näkymätikääntyvistä suomalaisista ja heidän (meidän)hoidon järjestäminen mahdollisimman hyvinottaen huomioon myös kielikysymykset, kutenopitun kielen häviäminen vanhuuden dementianyhteydessä. Suomalaisen hoitohenkilökunnanhankkimisesta täkäläisiin vanhusten hoitolaitoksiin.Siinäpä meille haasteita tulevaisuudessa. Siistyötä riittää.Eila Tapanainen, Berliinin seurakunta:1. Naapuriapu on ihan mitä vaan. Arkipäiväisistävihjeistä, mistä löytyy halvimmat kahvikoneet,henkiseen hätään asti. Yritämme löytääasioihin vastausta tai annamme tiedot henkilöstä,joka mahdollisesti voi auttaa paremmin.Kuuntelemme.2. Miksi teen, hyvä kysymys. En osaa vastatailman, että se ei kuulostaisi pateettiselta. Eikö seole ihan luonnollista, että joku sitä tekee?3. Muistelen, että teen tätä työtä jo pitkälti toistakymmentävuotta. Tässä on ehtinyt tapahtuapaljonkin asioita, jotka ovat tuottaneet iloa. Jokuon saanut hyvän lääkärihoidon. Toinen taas onselvinnyt sairaalareissusta ja alkoholikierteestä.Jollekin on saatu Suomen-matka järjestetyksi.Tai on saanut olla pitelemässä kättä, kun suruon suurin.4. Ongelmaksi koen sen, että nykyään vähemmänotetaan yhteyttä. Syytä en tiedä. Tarvetta onvarmasti. Tämä työ on passiivista odottelua.Rauli Lundgren, Lyypekin seurakunta:Olen päätyössäni pankissa ja minulla on n.400 suomalaista ja eestiläistä asiakasta. Olen auttanutheitä tietenkin työhöni kuuluvissa, muttamyös muissa asioissa.Naapuriapuni on auttamista „ensi askelissa“Saksassa, erilaisten asiapaperien kääntämistäsuomeksi, tulkkausapua viranomaisten kanssakäydyissä neuvotteluissa, apua Saksaan ilmoittautumisessa,asunnon hankinnassa ja siihenliittyvässä „paperisodassa“, neuvotteluja („tinkiminen“)saksalaisten autokauppiaitten kanssa,erilaisia vakuutusasioita ja niiden hoitamista,puhelinsopimusten hankintaa, ajan varaamistalääkärille/tulkkausta, lentolippujen tilaamistaSuomeen, lomamatkojen varauksia ulkomaille.Naapuriapuun kuuluu paljon kuuntelemista.Usein minulle tulee soittoja illalla tai yöllä ja henkilöhaluaa vain jutella jonkun kanssa. Soitanmyös itse ihmisille kysyäkseni: „Miten menee?“Autan tarvittaessa vapaa-ajan ongelmien ratkaisemisessa(paikalliset tapahtumat yms.)Aloitin tätä „Naapuriapua“ jo silloin, kun se eivielä ollut „Naapuriavun“ nimellä. Jotenkin olenniin kasvanut tähän toimeen, että se on minulleihan normaalia. Jopa työnantajani on tietoinensiitä, että monet suomalaiset soittavat minulletöihin muissakin kuin pankkiasioissa, mutta hänelläei ole mitään näitä puheluita vastaan, niinkauan kuin hoidan myös pankkityöni. Saan päivittäinvarmaankin 5-10 puhelua, jotka koskevat„Naapuriapua“. Usein nämä asiat selviävät ihanlyhyessä ajassa, joskus voi asioiden selvitys viedämontakin päivää (jos kyseessä ovat saksalaisetviranomaiset!)Eniten „Naapuriavussa“ minua ilahduttaa se,että voin auttaa. Itse en tätä „Naapuriapua“ edesTYÖKSI katso, koska minulla ei ole mitään virallistatyöpaikkaa, työaikaa enkä saa tästä rahapalkkaa,eli tämä ”Naapuriapu” ei minulle oletyötä! Ilman „Naapuriapua“ olisi elämäni varmastipaljon tyhjempää enkä olisi tutustunutniin moneen mukavaan henkilöön näiden vuosienaikana. Olisi jäänyt monet ilot ja surut näidenhenkilöiden kanssa kokematta!Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja niitä ei saalisää. Puheluja apua tarvitsevilta tulee vuosi vuodeltayhä enemmän ja joskus ei aika riitä...Hely Kramer, Hannoverin seurakunta(Braunschweig):1. Olen Braunschweiginja Harzinalueen „napuri“.Minua pyydetäänauttamaan lääkärikäynneillätai kuljetuksissa.Usein kyselläänmyös nuortenopiskelumahdollisuuksistaja harjoittelupaikoistaSuomessa- tai suomenkielen kesäkursseja loman aikana perheen jäsenille.Välitän Suomi-Seuran osoitteen ja kerronkirjastoista, joista voi saada ohjelmia ja tietopaketteja.Suomesta käsin minulta kysytään savirakennuskursseja,alpakan hoidosta, luontaistuotteistaja myös opiskelu- ja harjoittelupaikoista.2. Tapahtumia on aika vähän. Muistan, kuinkaouto otus olin täällä maaseudulla, kun ajelinVW-bussilla lasten kanssa metsään ja kaupunkiinleikkipaikoille. Siksi minusta on hauskaa tavatanuoria perheitä ja auttaa heitä. Nuoret tulevattänne jo kaikenlaista tietoa saaneina ja heilläon työpaikat. Ehkä lastentarhan tai sopivan koulunlöytäminen lapsille on avuksi.3. Iloitsen, jos olen saanut hiukan ilon pilkettäautettavan silmiin ja voimme nauraa yhdessä jaolemme löytäneet eteenpäin vievän tien alkuun.On hauskaa tavata uusia, nuoria suomalaisia, jotkaedustavat Suomea.4. Suurin ongelma ovat vanhenevat naiset jaavioparit. Aviopuolisot tarvitsevat apua kotihoidossa.Usein vaimo on ollut kotiäiti ja työtä onvaikeaa löytää. Monasti ongelmana ovat taloudellisetkysymykset: Mistä saa avustusta vaikeassasairaustapauksessa, kun sairaskassalta ei hetialusta asti saa korvausta? Mistä saa apua kulujenmaksamiseen ennenkuin eläkekassa alkaa maksaa?Toivoisin, että olisi „pika-apu“-kassa rahaatarvitseville, jos joutuu odottamaan eläkekassantai sairaskassan maksuja kahdeksan viikkoa.Irja Six, Frankfurtin seurakunta:Miksi olen mukana naapuriaputyössä? Kysymykseenei ole helppo vastata. Minusta tuntuu,että ainakin nuoret osaavat auttaa itse itseään. Internetistälöytyy kaikki tarvittavat tiedot. Lisäksinuoret auttavat toinen toistaan, ainakin nämänuoret, jotka lähtevät ulkomaille. Heillä on tietytvalmiudet olemassa. Avuttomuutta he tuskintuntevat. Lisäksi useimmilla meistä on ystäväpiiri,joka tarpeen tullen pystyy auttamaan.Luku sinänsä ovat vanhenevat suomalaiset.On kokemusta ja tietoa, mutta sairauden tai vanhuudenmyötä ei ehkä enää pystykään käyttämäännäitä avuja hyväkseen. Melkein jokaisenkohdalla tulee varmasti eteen se ajankohta, ettäei enää olekaan niin itsenäinen ja joutuu ottamaanapua vastaan. Useimmilla täällä asuvillasuomalaisilla on lapsia, jotka ainakin jossainmäärin pitävät huolta vanhemmistaan. Mutta onmyös perheitä, joissa asia ei ole näin. Lapset saat-10 | 10 • 2008 10 • 2008 | 11